Opiskelijan opas. Opastusta yliopiston saloihin niin uusille kuin vanhoille

Transkriptio

1 Opiskelijan opas Opastusta yliopiston saloihin niin uusille kuin vanhoille Itä-Suomen yliopisto 2012

2 KopiJyvä Joensuu 2012 Toimittanut: suunnittelija Outi Suorsa, opinto- ja opetuspalvelut Joensuun kampus, PL 111, Joensuu ISSN ISSN (PDF)

3 Lukijalle Hyvä opiskelija, käsissäsi on Itä-Suomen yliopiston opiskelijoille tarkoitettu opas. Tähän on pyritty kokoamaan kaikki tarpeellinen tieto yliopistossa opiskelusta, sen tarjoamista palveluista sekä muista tärkeistä opiskelija-elämään liittyvistä asioista. Myös yliopistoa lähellä olevien sidosryhmien palvelut esitellään tässä oppaassa. Tämän oppaan lisäksi kannattaa hyödyntää yliopiston www-sivuilta Opiskelu- ja Uudelle opiskelijalle sivustot joista löytyy ajantasaisimmat tiedot opiskeluun liittyen. Omista opinnoistasi löydät parhaiten tietoa oman tiedekuntasi opinto-oppaasta. Toivottavasti tämä opas palvelee sinua matkallasi maisteriksi! Otamme mielellämme vastaan palautetta ja kehitysehdotuksia, jotta voimme yhdessä kehittää tästä oppaasta opiskelijaa eri tilanteissa palvelevan tietopaketin. Palautetta voit antaa sähköpostitse osoitteeseen opiskelu(at)uef.fi. Palaute käsitellään luottamuksellisesti.

4

5 Sisältö Lukijalle...3 Sisältö Itä-Suomen yliopisto Hallinto ja tiedekunnat Laatutyö ja palautejärjestelmä Turvallisuus Opiskelu Itä-Suomen yliopistossa Ilmoittautuminen Uudet perustutkinto-opiskelijat Vanhat, jo kirjoilla olevat opiskelijat Opiskelijakortti Lukuvuosi ja periodit Opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa Tutkinnon suoritusaika Poissaoloperusteiden ilmoittaminen ja päätöksenteko Opiskeluoikeuden jatkaminen Keskeyttäminen Opintosuoritusotteet ja opiskelutodistukset Opiskelijan sähköiset työkalut WebOodi ja Lukari Moodle ja sähköinen tentti UEFin intra Tietotekniikkakeskus Kirjaston sähköiset palvelut Opetus- ja opiskelutilat Opetustilat Itseopiskelu- ja ryhmätyöskentelytilat, tulostus Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus Jatko-opinnot Alumnitoiminta

6 3 Opintojen suunnittelu, ohjaus ja neuvonta Opintojen suunnittelu Työelämänäkökulma osana opintojen suunnittelua Hops opinto- ja urasuunnittelun apuvälineenä Aiemmin hankitun osaamisen liittäminen tutkintoon Kieliopinnot Sivuaineopinnot Työharjoittelu Kansainvälistyminen Opintojen ohjaus ja neuvonta Tiedekuntien opintoneuvonta Tuutorointi Urapalvelut Opintopsykologi Opiskelu yliopistossa Oppiminen ja opiskelutaidot Opiskelutekniikat Opiskelumuotoja ja käytäntöjä sekä suoritustapoja Tukipalvelut opiskelijoille Opinto- ja opetuspalvelut Kirjasto Kopiointi Ylioppilaskunta Ainejärjestöt Evankelis-luterilainen kampustyö Kaupungit Urheiluakatemia Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Esteettömyys ja tasa-arvo Häirintä ja kiusaaminen Opiskellessa sattuneet tapaturmat ja vahingot Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö Muutoksenhaku Opiskelun eettisyys ja plagiointi Opiskelun etiikka Menettely rikkomustapauksessa Opiskelijan velvollisuudet

7 6 Sosiaaliset etuudet Opintotuki ja opintotukilautakunta Terveyspalvelut Ateriatuki Liikuntapalvelut Opiskelijan asuminen Muut sosiaalietuudet Päivähoitopalvelut Sairaspäiväraha Yleinen asumistuki Toimeentulotuki Opiskelija-alennukset...77 LIITE 1 Lähteitä ja linkkejä opiskelutaitoihin liittyen...78 LIITE 2 Itä-Suomen yliopiston tutkintosääntö

8 KUVALUETTELO Kuva 1: Itä-Suomen yliopiston organisaatio. etukansi Kuva 2: Ohjauksen talo takakansi Kuva 3: Joensuun kampuksen kartta...93 Kuva 4: Kuopion kampuksen kartta...94 Kuva 5: Savonlinnan kampuksen kartta

9 1 Itä-Suomen yliopisto Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopistossa on noin opiskelijaa ja siellä työskentelee noin henkilöä. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Monialainen yliopisto tarjoaa opetusta yli 100 pääaineessa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Yliopiston tutkimuksen vahvuusaloja ovat metsä ja ympäristö, terveys ja hyvinvointi sekä uudet teknologiat ja materiaalit. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja viihtymisestä pidetään huolta. Yliopistolla on laajat kansainväliset suhteet ja verkostot. Tutkija-, opettaja- ja opiskelijavaihto on vilkasta. Kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia on solmittu noin 100 ulkomaisen yliopiston kanssa. Lisäksi yliopisto on mukana lukuisissa kansainvälisissä verkostoissa ja alakohtaisissa verkostohankkeissa. Monitieteinen Itä-Suomen yliopisto syntyi, kun Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät vuonna osoitteet: Puhelinvaihde: Sähköposti: kirjaamo (at) uef.fi Joensuun kampus Yliopistokatu 2 PL 111, Joensuu faksi: Kuopion kampus Yliopistonranta 1 9

10 PL 1627, Kuopio Faksi: Savonlinnan kampus Kuninkaankartanonkatu 5 PL 86, Savonlinna Faksi: Yliopiston henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat pääsääntöisesti muotoa etunimi.sukunimi@uef.fi. Yliopiston puhelinluettelo löytyy osoitteesta Hallinto ja tiedekunnat Itä-Suomen yliopisto on julkisoikeudellinen laitos, jonka hallinnosta vastaavat hallitus, rehtorit, yliopistokollegio, tiedekuntaneuvostot ja dekaanit. Yliopiston toimintaa säätelevät Yliopistolaki, -asetus ja niitä täydentävät yliopiston omat päätökset ja määräykset. Lisätietoja niistä löydät yliopiston sivuilta osoitteesta sekä (vaatii käyttäjätunnukset). Käytännön hallintotehtäviä varten yliopistossa on hallintokeskus ja tiedekuntien hallintopalvelukeskukset (ks. organisaatiokaavio etukannesta). Opiskelija on aina jonkin tiedekunnan opiskelija. Tiedekuntien toiminnasta ja päätöksistä löytyy lisätietoja ao. tiedekunnan sivuilta sekä intran sivuilta. Tiedekunnat ovat jakaantuneet opetusta antaviin laitoksiin tai osastoihin ja ne ovat opiskelijaa lähimpänä oleva hallinnollinen taso. 1.2 Laatutyö ja palautejärjestelmä Yliopistolla on Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoima ja maaliskuussa vuonna 2011 hyväksymä laatujärjestelmä. Järjestelmä on kattava, toimiva, avoin, viestivä ja vaikuttava. 10

11 Opiskelijoilla on tärkeä rooli laadunvarmistuksessa ja yliopiston kehittämisessä. Siksi kaikkia opiskelijoita kannustetaan antamaan palautetta sekä opintojaksoilta että koko opintopolulta. Palautetta voi antaa suullisesti esimerkiksi opetuksen yhteydessä, Internetin tai Oodi-järjestelmän palautelomakkeilla tai sähköpostiin lähetettävillä kyselyillä. Opetuksen jatkuvan kehittämisen sekä opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on erittäin tärkeää, että opiskelijat hyödyntävät erilaisia olemassa olevia palautekanavia. 1.3 Turvallisuus Itä-Suomen yliopiston turvallisuutta koskevat ohjeet sekä kriisisuunnitelma on koottu yliopiston intraan Turvallisuus-sivustolle. Ohjeisiin kannattaa tutustua jo ennakkoon. Jokaiselle kampukselle on nimetty kampuskriisiryhmä, joka pyrkii ennaltaehkäisemään kriisejä, etsii kriisitilanteissa auttavan tahon ja vastaa jälkihoidosta. Henkilökohtaisissa, elämänkulkuun liittyvissä kriiseissä auttavina tahoina opiskelijoille toimivat Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö (YTHS, ks. kappale 6.2) sekä kampuspapit (ks. kappale 4.6). Toimintaohje uhka- ja vaaratilanteisiin HÄTÄTILANTEESSA SOITA Kerro, mitä on tapahtunut 2. Kerro tarkka osoite ja kunta 3. Vastaa sinulle esitettyihin kysymyksiin 4. Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti, lopeta puhelu vasta kun olet saanut luvan 5. Opasta auttajia paikan päällä. Soita uudelleen mikäli tilanne muuttuu. Ennakoivat toimintaohjeet: tutustu Turvallisuus sivustoon sekä kampuskohtaisiin Turvaoppaisiin (löytyy rakennusten ilmoitustauluilta) huomioi poistumistiet osallistu järjestettäviin harjoituksiin harjoittele mielessäsi mahdollisten hätätilanteiden varalta Uhkatilanteessa: ilmoita kaikki uhkaukset aina välittömästi opettajallesi/muulle oppiaineesi henkilökunnan jäsenelle vältä ilmoituksen tekemisen jälkeen levittelemästä huhuja kirjoita muistiin uhkaukseen liittyvät tiedot, älä hävitä uhkausviestiä 11

12 2 Opiskelu Itä-Suomen yliopistossa 2.1 Ilmoittautuminen Jokaisen opiskelijan on ilmoittauduttava yliopistoon lukuvuosittain läsnä- tai poissaolevaksi (säädetty Yliopistolaissa 558/2009 pykälissä 39 ja 43 sekä Ylioppilaskunta-asetuksessa 116/1998 pykälässä 4). Ilmoittautumisen voi tehdä lukukausikohtaisesti, esim. ilmoittautumalla poissaolevaksi syyslukukaudelle ja läsnäolevaksi kevätlukukaudelle. Ilmoittautuminen tulee tehdä yliopiston määrittelemänä ilmoittautumisaikana. Ks. lisätietoja ilmoittautumisesta osoitteesta Opiskelija, joka ei ilmoittaudu ilmoittautumisaikana, menettää opiskeluoikeutensa ja hänet poistetaan kirjoilta. Kirjoiltapoistetun on haettava yliopistolta oikeutta päästä uudelleen opiskelijaksi ja maksettava uudelleenkirjoittautumismaksu, ks. lisätietoja osoitteesta Vain yliopistoon läsnäolevaksi ilmoittautunut voi osallistua opetukseen, suorittaa opintoja tai tutkinnon, saada opintotukea ja käyttöoikeuden yliopiston tietotekniikkapalveluihin. Yliopisto määrittelee ilmoittautumisajankohdat lukuvuosittain (uudet perustutkinto-opiskelijat ks. kappale ja vanhat, jo kirjoilla olevat opiskelijat ks. kappale 2.1.2). Lukuvuoden ajankohdista lisätietoja kappaleesta 2.3. tai osoitteesta Jos opiskelija saa uuden opinto-oikeuden kesken lukuvuoden (esim. erillisvalinnassa), ilmoittautumisaika määritellään hyväksymiskirjeessä. Useamman opinto-oikeuden omaava opiskelija ilmoittautuu kerralla kaikkiin opinto-oikeuksiinsa. Jos sinulla on kysyttävää ilmoittautumisesta, ota yhteyttä opinto- ja opetuspalveluihin. Aukioloajat löydät kappaleesta 4.2 Opinto- ja opetuspalvelut tai nettisivuilta Opinto- ja opetuspalvelut, Joensuun kampus Käyntiosoite: Yliopistokatu 2, Aurora A, 1. krs. 12

13 Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opinto- ja opetuspalvelut, Joensuun kampus, PL 111, Joensuu Puh , Faksi Opinto- ja opetuspalvelut, Kuopion kampus Käyntiosoite: Yliopistonranta 1 B, Mediteknia-rakennus 1. krs. Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opinto- ja opetuspalvelut, Kuopion kampus, PL 1627, Kuopio Puh , Faksi Opinto- ja opetuspalvelut, Savonlinnan kampus Käyntiosoite: Kuninkaankartanonkatu 5. Postiosoite: Itä-Suomen yliopisto, Opinto- ja opetuspalvelut, Savonlinnan kampus, PL 86, Savonlinna Puh , Uudet perustutkinto-opiskelijat Uusien perustutkintoa eli alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden ilmoittautumisaika on Uusien opiskelijoiden tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta Läsnäolevaksi ilmoittautuminen Itä-Suomen yliopistoon ilmoittaudutaan sähköisesti verkkopankkitunnuksilla. Ilmoittautumisen yhteydessä on maksettava ylioppilaskunnan jäsenmaksu, joka on pakollinen alempaa ja/tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille. Ilmoittautumista varten tulee aktivoida henkilökohtainen käyttäjätunnus, ohjeet löytyvät osoitteesta Itse ilmoittautuminen tehdään WebOodin kautta osoitteessa wiola.uef.fi/weboodi/ (ks. lisätietoja WebOOdista kappaleesta 2.7, Opiskelijan sähköiset työkalut). Jos sinulla ei ole verkkopankkitunnuksia, voit maksaa jäsenmaksun normaalisti pankissa. Jäsenmaksulomakkeen saat tulostettua WebOodista. Muista käyttää lomakkeessa olevaa henkilökohtaista viitenumeroa, jolloin tieto maksusta päivittyy automaattisesta opiskelijarekisteriin. 13

14 Poissaolevaksi ilmoittautuminen Yliopistoon voi ilmoittautua myös poissaolevaksi. Tällöin opiskelija ei osallistu opetukseen eikä suorita opintoja poissaololukukauden tai -vuoden aikana. Poissaolevaksi ilmoittautuva ei maksa ylioppilaskunnan jäsenmaksua eikä näin ollen ole oikeutettu opiskelijaetuihin. Myös poissaolevaksi ilmoittautuminen on tehtävä ilmoittautumisaikana WebOodissa ja se vaatii käyttäjätunnuksen aktivoinnin (ks. ed.kappale). Lisätietoja myös osoitteesta Voit ilmoittautua enintään neljäksi lukukaudeksi (= 2 lukuvuodeksi) poissaolevaksi eikä tämä aika kuluta tutkinnonsuoritusaikaasi. Tätä useammat poissaoloilmoittautumiset rinnastuvat opintoajan laskennassa läsnäololukukausiin eli ne kuluttavat opintoaikaa. Ks. lisätietoja kappaleesta 2.4. Opintoajan rajaus Vanhat, jo kirjoilla olevat opiskelijat Vanhojen, jo kirjoilla olevien opiskelijoiden ilmoittautumisaika on Vanhojen opiskelijoiden tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät verkosta osoitteesta Ylioppilaskunnan jäsenmaksun voi suorittaa joko verkkopankin kautta tai tulostamalla WebOodista jäsenmaksulomakkeen. Käytä lomakkeessa olevaa henkilökohtaista viitenumeroa, niin maksu siirtyy pankista automaattisesti opiskelijarekisteriin. 2.2 Opiskelijakortti Opiskelijakortti tilataan osoitteessa Korttia varten tarvitset kuvasi sähköisessä muodossa. Uudet opiskelijakortit ja tarrat vanhoihin opiskelijakortteihin noudetaan ylioppilaskunnasta kun jäsenmaksu on maksettu ja ilmoittautuminen läsnäolevaksi on tehty. Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan toimistojen osoitteet ja aukioloajat löytyvät kappaleesta 4.4 Ylioppilaskunta tai osoitteessa Esimerkkejä eduista ja palveluista, jotka saat opiskelijakortillasi: kirjastokortti suoraan opiskelijakortissasi maksuttomat yleislääkäripalvelut ja edulliset erikoislääkäripalvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) alennus aterian hinnasta opiskelijaravintoloissa 14

15 edulliset juna- ja bussimatkat Lyyran verkkopalvelun palvelut sekä valtakunnalliset opiskelijaedut ylioppilaskunnan neuvottelemat alennukset opiskelupaikkakunnallasi 2.3 Lukuvuosi ja periodit Yliopiston lukuvuosi alkaa 1.8. ja päättyy Lukuvuosi jaetaan syyslukukauteen ( ) ja kevätlukukauteen ( ), jolloin annetaan opetusta. Joissakin tiedekunnissa opetus voidaan myös jakaa periodeihin, joita on lukuvuodessa neljä. Opetus voi ulottua useamman periodin ajalle. Kaikille uusille opiskelijoille yhteistä opetusta järjestetään Yliopiston avajaiset järjestetään Joensuun kampuksella , Kuopion kampuksella ja Savonlinnan kampuksella Avajaisten aikana ei anneta opetusta tai tuutorointia ko. paikkakunnalla. Avajaiset ovat kaikille avoin tilaisuus ja opiskelijat ovat sinne tervetulleita. Opetusperiodit: 1. periodi: periodi: periodi: periodi: Lukuvuoden ajankohdista on koottu tietoa opiskelu-sivustolle osoitteeseen Opiskeluoikeus Itä-Suomen yliopistossa Opiskeluoikeutta koskevat pääperiaatteet ovat yliopistolaissa 558/2009. Lainsäädäntöä täydentävät Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosääntö, tutkintosääntö sekä nämä menettelyohjeet. Opintoaikojen rajaaminen koskee niitä alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavia opiskeluoikeuksia, jotka on myönnetty alkamaan tai sen jälkeen. Sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinnot kahta vuotta niiden yhteenlaskettua tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään alempaa korkeakoulututkintoa 15

16 opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto yhtä vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Pelkästään ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla on oikeus suorittaa tutkinto kahta vuotta tavoiteaikaa pitemmässä ajassa. Tavoiteajat Yliopistolaissa (40 ja 41 ) säädetään korkeakoulututkintojen tavoitteellisista suorittamisajoista ja opiskeluoikeudesta. Alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on Itä-Suomen yliopiston tutkinnoissa kolme lukuvuotta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen tavoiteaika on Itä- Suomen yliopiston tutkinnoissa kaksi lukuvuotta. Poikkeuksena ovat: hammaslääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto, jonka tavoiteaika on viisi ja puoli lukuvuotta, lääketieteen lisensiaatin yksiportainen tutkinto, jonka tavoiteaika on kuusi lukuvuotta ja psykologian maisterin tutkinto, jonka tavoiteaika on kaksi ja puoli lukuvuotta. Yhteenlaskettu tavoiteaika alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen on viisi lukuvuotta, lukuun ottamatta psykologian koulutusta, jossa tavoiteaika on viisi ja puoli lukuvuotta Tutkinnon suoritusaika Opiskelijan katsotaan aloittavan tutkinnon suorittamisen siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija vastaanottaa opiskelupaikan yliopistossa. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa poissaoloa, joka johtuu vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittamisesta taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan pitämisestä. Tutkinnon suorittamisaikaan ei lasketa muuta enintään neljän lukukauden pituista poissaoloa, jonka ajaksi opiskelija on ilmoittautunut poissaolevaksi. Työvoimahallinnon tarpeita palveleva, vähintään vuodeksi tehtävä opintojen (työvoimapoliittinen) keskeyttäminen rinnastetaan yliopistolain 36 :ssä tarkoitettuun poissaolevaksi ilmoittautumiseen (lue lisää kappaleesta 2.5). 16

17 Vaihto-opiskelun ajaksi opiskelija ilmoittautuu läsnä olevaksi, koska hän suorittaa opiskelijavaihtonsa aikana Itä-Suomen yliopiston tutkintoon kuuluvia opintoja. Jos opiskelija laiminlyö ilmoittautumisen kokonaan, hänen tutkinnon suorittamisaikansa kuluu tänäkin aikana. Jos opiskelijan rekisteristatus vaihtuu kesken lukukauden, lukukauden rekisteristatus määräytyy kyseisen lukukauden viimeisen päivän statuksen mukaan Poissaoloperusteiden ilmoittaminen ja päätöksenteko Opiskelija voi ilmoittautua enintään neljäksi lukukaudeksi poissa olevaksi ilman erityistä syytä eikä tämä poissaolo kuluta tutkinnon suorittamisaikaa. Tämän lisäksi on poissaoloa (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sekä vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen), joka pidentää opintoaikaa riippumatta siitä onko opiskelija ilmoittautunut läsnä- tai poissaolevaksi. Tämä ns. lakiin perustuva poissaolo on määritelty yliopistolaissa (2009/ ). Lakiin perustuvan syyn vuoksi pidennystä annetaan poissaolon pituuden mukaan, riippumatta siitä, kuinka monen lukukauden kanssa päällekkäin poissaoloaika osuu. Pidennystä annetaan yksi lukukausi jokaista viiden (5) kuukauden poissaoloa kohti. Jos poissaolo kestää alle 5 kuukautta, annetaan pidennystä yksi lukukausi. Jos poissaoloa kestää 5 10 kuukautta, pidennystä annetaan kaksi lukukautta; jos poissaolo kestää kuukautta, pidennystä annetaan kolme lukukautta jne. Opiskelijan tulee ilmoittaa lakiin perustuvan poissaolon syy ja lähettää tarvittavat todistukset viimeistään silloin, kun opintoaika on kulumassa umpeen ja opiskelijan kokonaisaikaa tarkastellaan. Ilmoitus toimitetaan liitteineen opinto- ja opetuspalveluihin, jossa tehdään ratkaisu jäljellä olevasta opiskeluajasta tässä ohjeessa olevien sääntöjen mukaan. Uuden opiskelijan tulee opetusjärjestelyjen vuoksi ilmoittaa yliopistolle poissaolostaan ensimmäisenä lukuvuotena. Lakiin perustuvan poissaolon syy täytyy ilmoittaa ja liittää siitä todistus poissaoloilmoituksen opiskelupaikan vastaanottamisilmoitukseen. 17

18 Opiskeluajan kesto näkyy opiskelijalle WebOodissa kohdissa Omat perustiedot sekä OodiHOPS Opiskeluoikeuden jatkaminen Mikäli opiskelija ei ole suorittanut opintojaan yliopistolaissa säädetyssä ajassa, hänelle voidaan myöntää lisäaikaa. Lisäajan myöntämisestä säädetään yliopistolain 42 :ssä, Itä-Suomen yliopiston hallintojohtosäännön 12 :ssä ja Itä- Suomen yliopiston tutkintosäännön 7 :ssä. Lisäajan hakeminen ja liitteet Mikäli opiskelijalla on todistus lakiin perustuvasta poissaolon syystä (äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa sekä vapaaehtoisen asepalveluksen tai maanpuolustusvelvollisuuden suorittaminen), hänen ei tarvitse hakea lisäaikaa erikseen hakemuksella. Opiskelijan tulee toimittaa todistukset em. poissaoloista kampuksen opinto- ja opetuspalveluihin. Lisäaikaa haetaan yliopiston www-sivulla olevalla lomakkeella ja se toimitetaan oman tiedekunnan hallintopalvelukeskukseen. Päätöksen lisäajasta tekee dekaani. Opiskelija voi ja hänen kannattaa hakea lisäaikaa jo etukäteen, jos on todennäköistä, ettei hän ehdi valmistua määräajassa. Jos opinto-oikeus päättyy 31.7., lisäaikaa on haettava toukokuun loppuun mennessä. Jos opinto-oikeus päättyy , lisäaikaa on haettava lokakuun loppuun mennessä. Näin tiedekunta ehtii tehdä päätöksen ennen opinto-oikeuden päättymistä. Opiskelijan tulee liittää hakemukseen hyväksytty suunnitelma suoritettavista opinnoista, joka on päivitetty ja aikataulutettu. Suunnitelmasta on käytävä ilmi suoritettavat opinnot ja niiden aiottu suorittamisajankohta lukukauden tarkkuudella. Hakemukseen liitetään myös selvitys viivästymiseen vaikuttaneista syistä. Lisäajan myöntöperusteet Lisäaika myönnetään, jos tiedekunta katsoo suunnitelman perusteella, että opiskelijalla on edellytykset suorittaa tutkintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa, ottaen huomioon opiskelijan jo suorittamien sekä jäljellä olevien opintojen määrä ja laajuus. 18

19 Lisäajan myöntämistä puoltaa opiskeluaikaan ajoittuva sairaus tai muu opiskelijasta riippumaton vaikea elämäntilanne, yhteiskunnallinen aktiivisuus, kansainväliseen opiskelija- tai harjoittelijavaihtoon osallistuminen sekä systemaattinen huippu-urheilu. Jo päättynyt opiskeluoikeus voidaan hakemuksesta palauttaa ja lisäaikaa myöntää. Opiskelijalta peritään uudelleenkirjoittautumismaksu (35 euroa), jos opiskeluoikeus on päättynyt jo hakuhetkellä tai opiskelija ei ole noudattanut tiedekunnan ohjeita hakuajasta ja opiskeluoikeus on päättynyt ennen lisäajan myöntämistä. Lisäajan kesto Lisäaika myönnetään lukukausina. Kerrallaan lisäaika myönnetään vähintään yhdeksi ja enintään neljäksi lukukaudeksi. Lakiin perustuvat, tutkinnon suorittamisaikaa kuluttamattomat poissaolot otetaan huomioon myös lisäajan kuluessa. Jos opintojen loppuun saattaminen kestäisi hyväksytyn valmistumissuunnitelman mukaan pidempään kuin neljä lukukautta, lisäaika myönnetään tällöinkin enintään neljäksi lukukaudeksi. Loput lisäaikalukukaudet opiskelijan on haettava uudella hakemuksella. Muutoksenhaku Muutoksenhausta opiskeluoikeuden menettämistä koskevaan päätökseen on säädetty yliopistolain 82 :n 2 momentissa ja Itä-Suomen yliopiston tutkintosäännön 29 :ssä. 2.5 Keskeyttäminen Opintojen keskeyttäminen tehdään vain silloin, kun opiskelija hakeutuu työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi ja haluaa työnhaun ajalta työttömyysetuutta. Tämän vuoksi keskeyttämisestä käytetään termiä opintojen työvoimapoliittinen keskeyttäminen. Jos opiskelija ei opiskele eikä näin ollen halua olla kirjoilla yliopistossa läsnä olevana, hän voi ilmoittautua poissa olevaksi opiskelijaksi tai luopua kokonaan opinto-oikeudestaan. Lisätietoja vaihtoehdoista saa opinto- ja opetuspalveluista. Työvoimapoliittinen opintojen keskeyttäminen Työttömyysturvalainsäädännön mukaan työttömyysturvaetuuksia ei makseta 19

20 päätoimisesti opiskelevalle henkilölle. Työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 7 3 momentin mukaan yliopisto-opiskelijaa, joka on keskeyttänyt opintonsa vähintään vuoden ajaksi, ei keskeytysaikana pidetä päätoimisena opiskelijana. Opiskelija voi keskeyttää opintonsa ilmoittamalla siitä opinto- ja opetuspalveluihin, jossa tieto keskeyttämisestä merkitään opiskelijarekisteriin ja opiskelijalle tehdään keskeyttämistodistus. Keskeyttämisaika on vähintään 12 kuukautta. Keskeyttämistä ei voi perua ennen määräajan umpeutumista ilman työvoimaviranomaisen antamaa kirjallista selvitystä. Opiskelijalla ei ole keskeyttämisaikana oikeutta suorittaa opintoja eikä opintosuorituksia kirjata opiskelijarekisteriin. Opiskelija ei ole myöskään oikeutettu opintososiaalisiin etuihin. Keskeyttämisajan jälkeen läsnä olevaksi ilmoittautuvalta opiskelijalta ei peritä uudelleenkirjoittautumismaksua hänen ilmoittautuessaan sen lukuvuoden aikana, jona keskeyttäminen päättyi. Keskeytyksen päättyessä opiskelijan tulee ilmoittautua yliopistoon joko läsnä tai poissa olevaksi. Opiskelija voi tietyin edellytyksin opiskella päätoimisia omaehtoisia opintoja menettämättä työttömyysetuuttaan. Opiskelun tukemisesta sovitaan TEtoimistossa, josta saa myös lisätietoja asiasta. Lue tiedote osoitteesta: Opintosuoritusotteet ja opiskelutodistukset Opintosuoritukset merkitään opiskelijarekisteriin eli Oodiin, josta saat tarvittaessa itsellesi opintosuoritusotteen. Epävirallisen otteen voit tulostaa WebOodista. Virallisen opintosuoritusotteen voit noutaa joko Joensuun, Kuopion tai Savonlinnan kampukselta tiedekuntien hallintopalvelukeskuksista tai opinto- ja opetuspalveluista toimiston aukioloaikoina. Opinto- ja opetuspalveluista saa myös opiskelutodistuksia, keskeyttämistodistuksia ja matka-alennuksiin oikeuttavia todistuksia (VR, Matkahuolto, paikallisliikenne). Opintosuoritusotteet ja em. todistukset ovat maksuttomia ja ne voidaan tarvittaessa lähettää myös postitse. 20

21 2.7 Opiskelijan sähköiset työkalut Yliopisto-opiskelijana käytössäsi on sähköisiä työkaluja ja palveluja jotka auttavat opinnoissasi, niiden suunnittelussa, suorittamisessa ja seuraamisessa. Opinto- ja opetuspalveluiden sivuilta löydät lisätietoja muista opiskelun sähköisistä tukipalveluista sekä materiaaleja atk- ja opiskelutaitojen kehittämiseen: WebOodi ja Lukari WebOodi on opiskelijan verkkopalvelu, jossa opiskelija voi selata opintosuorituksiaan tilata epävirallisen pdf-muotoisen suoritusotteen tehdä lukukausi-ilmoittautumisen muuttaa yhteystietojaan ja tietojensa luovutusehtoja selata opinto-oppaiden ja opetusohjelmien tietoja katsella tutkintovaatimuksia ilmoittautua opetukseen tai tentteihin antaa kurssipalautetta suunnitella opintojaan OodiHOPSin avulla WebOodi on osoitteessa ja sinne kirjaudutaan UEFtunnuksella, ks. lisätietoja kappaleesta Tietotekniikkakeskus tai osoitteesta WebOodin etusivulta löytyy ajankohtaisia opiskeluun tai WebOodiin liittyviä tiedotuksia sekä linkki käyttöohjeisiin. Palautetta ja kommentteja voi lähettää osoitteeseen oodituki(at)uef.fi. Lukari Useilla yksiköillä on käytössä opiskelijoille tarkoitetut sähköiset lukujärjestykset. Lukujärjestykset löytyvät UEF:n Opiskelu-sivustolta Aikatauluja voi katsella vuosikurssi- ja ryhmäkohtaisesti tai oman aikataulun voi koostaa haluamistaan opintojaksojen aikatauluista Moodle ja sähköinen tentti Itä-Suomen yliopistossa käytetään verkko-oppimisympäristönä Moodlea. Sinne kirjaudutaan yliopiston henkilökohtaisilla verkkotunnuksilla. Moodlen käyttöön liittyvää tukipalvelua saa opinto- ja opetuspalveluista sekä osoitteesta moodle(at)uef.fi. 21

22 Itä-Suomen yliopistossa on käytössä sähköinen tenttijärjestelmä, joka mahdollistaa tenttien, kirjallisuuskuulustelujen ja kypsyysnäytteiden järjestämisen sähköisesti valvotuissa tiloissa. Järjestelmään viety tentti on tentittävissä tietyn ajanjakson, jolloin opiskelija voi suorittaa tentin oman aikataulunsa mukaisesti. Järjestelmässä oleva tentti on mahdollista suorittaa sähköisen tentin tiloissa Joensuun ja Kuopion kampuksilla ks. lisätietoja UEFin intra UEFin intranet keskittyy yliopiston sisäiseen viestintään. UEFin intrasta löytyvät yliopiston sisäiset uutiset, tiedotteet, tapahtumat ja sähköiset ilmoitustaulut sekä keskustelualueet. Intrassa on neljä pääsivustoa: Henkilöstö, Opiskelijat, Ajassa ja Työtilat. Intran etusivulle on koottu kaikkia yliopistolaisia koskettavat uutiset ja tiedotteet. Sieltä löytyvät myös yliopiston hallituksen asiakirjat ja ajankohtaistiedotteet. Opiskelijoiden etusivulle on koottu opiskelijan tarpeita vastaavia sisältöjä. Etusivulla näkyvät uusimmat uutiset ja tiedotteet sekä tapahtumat, jotka on suunnattu opiskelijoille. Opiskelijoiden etusivun infoon on koottu linkit yliopiston ohjeisiin, lomakkeisiin ja opiskelijoille suunnattuihin palveluihin. Ajassa vie julkisen puolen Ajassa-sivustolle, josta löytyvät tuoreimmat uutiset, tiedotteet, tapahtumat, väitöstapahtumat ja -tiedotteet, tietoa apurahoista ja Saima-lehti. Työtilat -sivustolle kootaan linkit ja ohjeet yliopistossa käytettävistä sähköisistä palveluista ja työkaluista. Viestiryhmiä ja keskusteluja UEFin intrasta löytyvät myös sähköiset ilmoitustaulut eli viestiryhmät, joihin kuka tahansa voi jättää viestejä eri kohderyhmille. Opiskelijoiden viestiryhmät on varattu esimerkiksi osakuntien, ainejärjestöjen ja vuosikurssien tiedottamistarpeisiin. Uusia ryhmiä perustetaan toiveiden mukaan. Kun esimerkiksi jonkin ainejärjestön viestiryhmä on perustettu, ainejärjestö voi halutessaan perustaa oman ryhmänsä alle alaryhmiä. Keskustelut puolestaan tarjoaa tilan mielipiteille ja kommenteille. Viestiryhmissä ja keskustelupalstoilla esiinnytään omalla nimellä. Viestiryhmien viestit ja keskustelujen kommentit voi tilata myös omaan sähköpostiinsa. 22

23 Verkkolehti Oiva Oiva on UEFin intran verkkolehti yliopistolaisille, niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Toimituksen tekemien juttujen lisäksi Oivassa on vakiopalstoja, joiden pitäjät kertovat ajankohtaisista aiheista. Juttujen ja vakiopalstojen yhteydessä lukijoille tarjotaan mahdollisuus kirjoitusten kommentointiin. UEFin intrassa on mahdollisuus julkaista myös henkilö- tai ryhmäblogia. Lue lisää Tietotekniikkakeskus Tietotekniikkakeskus (Tike) vastaa yliopiston tietoteknisestä palvelukokonaisuudesta sekä ylläpitää ja kehittää opetusta, tutkimusta ja hallintoa tukevia tietotekniikkapalveluita. Jokainen yliopiston opiskelija käyttää opiskelussaan Tiken tarjoamia tietotekniikkapalveluja, mm. käyttäjätunnuksia, sähköpostia, www-palveluja ja verkkoyhteyksiä. Tietotekniikkapalvelujen asiakaspalvelupyyntöjen käsittely on keskitetty Tiken käyttötukeen (IT HelpDesk). Se palvelee yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa ja neuvoo mm. käyttäjätunnusasioissa, sähköpostin ja ohjelmien sekä erilaisissa ongelma- ja häiriötilanteessa. IT HelpDesk palvelee kaikilla kolmella kampuksella (Joensuu, Kuopio, Savonlinna) arkisin klo Kampuskohtaiset yhteystiedot löydät Tiken web-sivuilta. Jokainen opiskelija saa tietotekniikkapalveluiden käytössä tarvittavat käyttäjätunnukset. Opiskelija voi itse aktivoida oman tunnuksensa verkkopankkitunnuksellaan osoitteessa Tiken web-sivuilta löydät yhteystietojen lisäksi mm. perustietoa sen palveluista sekä palveluihin liittyviä ohjeita. (pääsivu) (IT HelpDeskin yhteystiedot) (mm. opiskelijan tietoturvaohjeet) Kirjaston sähköiset palvelut Yliopiston kirjastoaineistot ja -palvelut ovat siirtyneet yhä enemmän verkon kautta käytettäväksi. Tarjolla on sekä monenlaisia verkkopalveluja että runsaasti tietokantoja ja elektronisia kirjoja ja lehtiä tiedonhakuun. Opiskelijat saavat 23

24 aineistoihin myös etäkäyttöoikeuden. Kirjaston verkkopalvelut löytyvät osoitteesta: Elektroniset aineistot ovat Nelliportaalissa osoitteessa ja tiedot kirjaston painetusta aineistosta kirjaston Josku-tietokannassa, joka on vapaasti käytettävissä osoitteessa Opetus- ja opiskelutilat Rakennukset on merkitty yliopiston alueen karttaan ja opasteisiin rakennuksen nimellä (ks. kartat oppaan lopussa). Tarkemmat rakennuskohtaiset salitiedot löydät osoitteesta > yhteystiedot > seminaari- ja luentosalit Opetustilat Luentosalien ja muiden tilojen tunnukset viittaavat eri rakennuksiin seuraavasti: Joensuun kampus Alussa oleva kirjain/kirjaimet kertovat missä rakennuksessa kyseinen sali sijaitsee. Numerointi on kolminumeroinen, joista aina ensimmäinen numero kertoo kerroksen, jossa tila sijaitsee. Auditoriot on numeroitu 100:sta alkaen eli esim. M100 on auditorio ja sijaitsee Metria-rakennuksen 1. kerroksessa. Poikkeuksen numeroinnista tekevät kampuksen päärakennuksen Carelian salit, jotka on numeroitu C1 ja C2. AU Aurora, Yliopistokatu 2 M Metria, Yliopistokatu 7 AG Agora, Yliopistokatu 4 MET Metla, Yliopistokatu 6 AT Agoran teologisiipi, Yliopistokatu 4 MP Metrian psykologisiipi, Yliopistokatu 7 BOR Borealis, Yliopistokatu 7 N Natura, Yliopistokatu 7 C Carelia, Yliopistokatu 4 TB/TD Tiedepuisto, Länsikatu 15 E Educa, Tulliportinkatu 1 TK Tulliportin koulu, Tulliportinkatu 1 F Futura Yliopistokatu 7 Kuopion kampus Kirjaimet kertovat yleensä salityypin (L = luentosali, M = monitoimiluokka, MC= mikroluokka, S = seminaarisali jne. ). Numerointi ei ilmaise kerrosta. Tilojen 24

25 tarkempi sijainti löytyy opetustilojen opaskartasta intrasta osoitteessa: L1-3, MC, S2-S13, 3021 Canthia, Yliopistonranta 1 C MET, MD3048 Mediteknia, Yliopistonranta 1 B ML, MS, MMK, MR, MRM, MHS Medistudia, Yliopistonranta 1 A SL, L21-22, S21-26, S4069 Snellmania, Yliopistonranta 1 E MC9, S31, 118, 220, 338 Melania, Yliopistonranta 1 F T, , 3808 Tietoteknia, Savilahdentie 6 B, BSL, BL Bioteknia, Neulaniementie 2 MT Technopolis D, Microkatu 1 E, F Technopolis E, Microkatu 1 Savonlinnan kampus Salien numerointi on kolminumeroinen, joista ensimmäinen luku kertoo kerroksen. Esim. sali A118 sijaitsee päärakennuksen A-siivessä, 1.kerroksessa. A Päärakennus (A), Kuninkaankartanonkatu 5 B Päärakennus (B), Kuninkaankartanonkatu 5 TT Taitoteknologia, Heikinpohjantie Itseopiskelu- ja ryhmätyöskentelytilat, tulostus Opinto- ja opetuspalvelut tarjoaa opiskelijoille ajanmukaisella tietotekniikalla varustetut opiskelutilat. Itseopiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn tarkoitetut tilat (oppari) sijaitsevat kullakin kampuksella keskeisillä paikoilla. Joensuun kampuksen oppari sijaitsee Careliassa (1. krs), Kuopion kampuksen oppari Canthiassa (2. krs) ja Savonlinnan kampuksen itseopiskelutila on päärakennuksen luokka A211. Opparissa on tarjolla myös tietoteknistä tukipalvelua. Tarkemmat tiedot itseopiskelutilojen sijainneista, tukipalvelusta ja aukioloajoista löydät osoitteesta Opiskelijoilla on mahdollisuus tulostaa kaikissa itseopiskelutiloissa. Joensuun kampuksella opiskelijoiden käyttöön tarkoitettuja tulostimia löytyy myös Agoralta, Educalta ja Metrialta. Savonlinnan kampuksella opiskelijat voivat tulostaa kampuksen päärakennuksen atk-luokissa A211 ja A002. Jokaisella opiskelijalla on henkilökohtainen tulostuskiintiö, joka on 400 sivua/lukuvuosi. Ks. lisätietoja tulostamisesta ja tulostuskiintiöstä 25

26 2.9 Valmistumiseen liittyvä yleinen ohjeistus Tutkintoa haetaan omalta tiedekunnalta kun kaikki tutkintoa varten vaadittavat opinnot on suoritettu ja niistä on saatu merkinnät opintosuoritusrekisteriin. Kaikkien tutkintoa hakevien opiskelijoiden on oltava yliopistossa kirjoilla läsnä olevana opiskelijana tutkintoa hakiessaan. Tutkintotodistusta haetaan todistusanomuslomakkeella, joka löytyy tiedekuntien www-sivuilta. Tiedekunnan ja laitosten tai osastojen opintoneuvonnasta vastaavat henkilöt auttavat tarvittaessa tarkistamaan suoritetut sekä puuttuvat opintosuoritukset. Opiskelija on kuitenkin itse velvollinen tarkistamaan, että hänellä on suoritettuna kaikki ao. tutkintoon tarvittavat opinnot tutkintorakenteen ja opetussuunnitelman mukaisesti suoritettuna tutkintotodistusta hakiessaan. Valmistuttuaan opiskelija voi suorittaa opintoja sen lukukauden loppuun asti, jonka aikana hän on valmistunut. Opiskelijan tulee ilmoittautua näihin opintoihin ottamalla yhteyttä opinto- ja opetuspalveluihin saadakseen opintooikeuden. Kelpoisuutta ja pätevyyttä tuottavissa opinnoissa opintojen suorittamisesta valmistumisen jälkeen annetaan tarkempia ohjeita ao. tiedekunnassa Jatko-opinnot Itä-Suomen yliopistossa on mahdollisuus jatkaa opintoja aina tohtorin tutkintoon saakka. Maisterin tutkinnot suorittamisen jälkeen voi tiedekunnista hakea opinto-oikeutta tieteelliseen jatkokoulutukseen tiedekunnan määrittämiin pääaineisiin. Yliopistossa suoritettavia tieteellisiä jatkotutkintoja ovat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Joillakin aloilla on mahdollista suorittaa myös ammatillinen jatkotutkinto, kuten esimerkiksi sairaalafyysikon ja kemistin tutkinto. Tieteellisen jatkokoulutuksen päämääränä on kouluttaa itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä tutkijoita ja asiantuntijoita, joihinkin tehtäviin tohtorintutkinto voi olla osa pätevyysvaatimuksia. Jatkokoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijat saavat valmiudet ratkaista tieteellisiä ongelmia ja itsenäisesti tuottaa uutta tieteellistä tietoa. 26

27 Jatko-opintokelpoisuus Yliopistolain (558/ ) mukaan tieteelliseen tai taiteelliseen jatkotutkintoon johtaviin opintoihin voidaan ottaa opiskelijaksi henkilö, joka on suorittanut: 1) soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon 2) soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon 3) soveltuvan ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintoihin. Jos jatko-opinto-oikeutta haetaan muulle kuin perustutkinnon pääaineelle, yliopisto voi edellyttää opiskelijan suorittavan tarvittavan määrän täydentäviä opintoja koulutuksessa tarvittavien valmiuksien saavuttamiseksi. Jatko-opinto-oikeuden hakeminen Jatko-opinto-oikeutta haetaan kirjallisesti. Tiedekunta myöntää jatko-opintooikeuden, määrää tutkimustyön ohjaajat sekä hyväksyy tutkimussuunnitelman ja henkilökohtaisen jatkokoulutussuunnitelman. Jatko-opiskelijaksi aikovan on ennen hakemistaan neuvoteltava jatko-opintomahdollisuuksista oppiaineen vastuuhenkilön, laitoksen/osaston jatkokoulutusvastaavan sekä mahdollisen ohjaajan/ohjaajien kanssa. Itä-Suomen yliopiston tohtorikoulu koordinoi yliopiston jatkokoulutusta ja antaa yhdessä tiedekuntien kanssa lisätietoja jatkokoulutusmahdollisuuksista. Ohjeistusta löytyy esimerkiksi yliopiston jatko-opinto-oppaasta: ja jatkokoulutuksen nettisivuilta: Alumnitoiminta Valmistumisesi jälkeen olet tervetullut liittymään yliopiston kasvateille tarkoitettuun alumniverkostoon! Alumnitoiminnan kautta säilytät yhteyden kotiyliopistoon, pysyt ajan tasalla yliopiston kuulumisista, voit verkostoitua ja vaikuttaa yliopiston toimintaan. Lue lisää: Alumnina säilytät yhteyden yliopistoon! 27

28 3 Opintojen suunnittelu, ohjaus ja neuvonta 3.1 Opintojen suunnittelu Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Vanha sananlasku pitää hyvin paikkansa yliopisto-opinnoissa, joissa opintojen suunnittelu on olennainen osa opiskelua. Yliopisto-opiskelija on itse vastuussa siitä miten ja millä tahdilla hän opiskelee. Valmistuminen viidessä vuodessa maisteriksi vaatii kuitenkin paneutumista opintojen suunnitteluun. Suunnittelu alkaa jo silloin, kun opiskelija saa tiedon opiskelupaikastaan. Konkreettisemmin opinnot ja opiskelua koskevat suunnitelmat hahmottuvat ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana ja työ jatkuu tilannetarkistusten muodossa läpi koko opiskeluajan. Jokainen opiskelija laatiikin henkilökohtaisen opintosuunnitelman eli HOPSin oman pääaineen ohjeistamalla tavalla. HOPS on opintojen suunnittelun väline, jonka tavoitteena on auttaa opiskelijaa hahmottamaan opintojen kokonaisuus sisällöllisesti, ajallisesti ja suoritustavoiltaan. Suunnittelun lähtökohtana on tutkinnon tavoitteiden ja opiskelijan omien tavoitteiden saavuttaminen. Opiskelu motivoi, kun sen voi kokea henkilökohtaisten tavoitteiden kannalta mielekkääksi. Päämäärän ja keinojen hahmottaminen auttaa pysymään opintopolulla. Tavoitteiden tulisi olla realistisia mutta innostavia. Kunkin alan tutkintorakenne ja oppiaineiden opetussuunnitelmat antavat kehykset suunnittelulle, joten niihin kannattaa tutustua huolella erityisesti opintojen alkuvaiheessa. Kaikissa tutkinnoissa on enemmän tai vähemmän mahdollisuus tehdä valintoja (pääaine, sivuaineet, suuntautuminen ja vapaasti valittavat opinnot). Valintojen taustaksi on hyvä tunnistaa omat kiinnostuksen ja arvostuksen kohteet sekä oman alan työllistymismahdollisuudet. Pelkästään sivuainevaihtoehtoja on tarjolla eri tiedekunnissa ja yliopistoissa (Joo-opinnot) niin paljon, että valintojen tekeminen voi tuntua vaikealta. Vaihtoehtojen 28

29 puntarointiin kannattaa hakea tukea esim. omalta hops-ohjaajalta tai yliopiston uraohjaajilta. Ainevalintojen pohdinnan lisäksi on suunniteltava, miten jakaa aika opiskelun, mahdollisen työssäkäynnin ja vapaa-ajan kesken. Monet vapaa-ajan harrastukset esim. järjestötoiminta, on mielekkään tekemisen lisäksi hyvä tapa verkostoitua oman alan toimijoiden kanssa ja edistää näin tulevaa työllistymistä. Siispä sille on ihan perusteltua varata aikaa suunnitelmaan. Vapaa-aika ja lomat kannattaa ottaa huomioon suunnitelmissa, sillä ne ovat opinnoissa jaksamisen kannalta tärkeitä. Käytännön vinkkejä opintojen suunnitteluun: mieti mikä on päätavoitteesi opinnoissa ( aion valmistua viidessä vuodessa ) jaa se pienempiin osatavoitteisiin laadi aikataulu ja ole siinä realistinen: ota huomioon elämäntilanteesi (käytkö töissä? oletko perheellinen?) ja omat opiskeluedellytyksesi ( olen hidas lukemaan vieraskielisiä kirjoja, itsenäinen opiskelu sopii minulle ). tee viikoittainen ja päivittäinen lukujärjestys ja muista ottaa huomioon itsenäisen työskentelyn vaatima aika. Tyhjä kalenteri ei välttämättä tarkoita tyhjäkäyntiä opinnoissa! varaa myös riittävästi aikaa levolle ja palautumiselle. tarkista suunnitelmaasi aika-ajoin ja ole valmis tarvittaessa joustamaan, mutta pidä päätavoite kirkkaana mielessäsi Työelämänäkökulma osana opintojen suunnittelua Osa opiskelijoista on jo opintojen hakuvaiheessa selvittänyt itselleen, mihin työtehtäviin opinnollaan tähtää. Osa taas on valinnut opiskelualansa sen vuoksi, että se tarjoaa monipuolisia vaihtoehtoja työelämään. Mitä laajemmat työelämänäkymät ovat, sitä tarpeellisempaa on omien kiinnostusten ja arvostusten sekä vaihtoehtojen kartoittaminen ja opintojen suunnittelu näiden pohjalta. Opintojen aikana syntyneen osaamisen tunnistaminen työelämätaidoiksi sekä yleisten työnhakuvalmiuksien hankkiminen on hyvä liittää osaksi opintoja. Akateeminen asiantuntijuus koostuu noista pikku hiljaa kehittyvistä työelämätaidoista ja niihin tietoisesti vaikuttaminen palkitsee viimeistään silloin, kun työhaku on ajankohtaista. Seuraavassa lista asioista, joiden avulla saat konkreettista työelämänäkökulmaa opintojen suunnitteluun ja opintoihin: 29

30 tutustu sijoittumisselvityksiin ja valmistuneiden uratarinoihin seuraa oman alasi aikakausilehtiä työllistymisen näkökulmasta selvitä mahdollinen tuleva ammattiliittosi ja tutustu sen tarjoamiin palveluihin opiskelijoille osallistu erilaisiin työelämä- ja alumnitapahtumiin kokoa portfoliota koulutus- ja työurasi kehittymisestä hanki työkokemusta opintojen aikana kotimaassa ja/tai ulkomailla (kesätyö, työharjoittelu tai osa-aikatyö) tee opinnäytetyö toimeksiantona osallistu urapalvelujen järjestämiin urasuunnittelun ja työnhaun koulutuksiin verkostoidu jo opintojesi aikana (harrastukset, järjestötoiminta, harjoittelut) tutustu työ ja elinkeinotoimiston palveluihin Hops opinto- ja urasuunnittelun apuvälineenä Helpoiten opiskelu pysyy hallinnassa hops:n eli henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla. Se on konkreettinen, kirjallinen suunnitelma valituista opinnoista, ajan käytöstä ja opintojen etenemisestä. Hopsin toteutumista kannattaa seurata opintojen eri vaiheissa ja sitä voi muokata aina tarvittaessa. Hopsiin kannattaa kirjata myös omat opinnoille asettamansa tavoitteet ja niiden saavuttamiseen liittyvä arviointi. Mitä huolellisemmin ylläpidät hopsiasi, sitä paremmin myös ohjaajasi pystyy hahmottamaan tilanteesi ja antamaan yksilöllisempää ohjausta. Henkilökohtainen opintosuunnitelma pohjautuu siihen tutkintorakenteeseen, joka on vahvistettu opiskelijan aloittaessa opintonsa sekä voimassa olevaan opintosuunnitelmaan. Hopsin etu on siinä, että opiskelijalle muotoutuu hyvissä ajoin selkeä opintosuunnitelma, mikä myös helpottaa opintojen käynnistymistä ja etenemistä sekä opiskelijan valmistumista määräajassa, suoritusten kirjausta ja aikanaan tutkintotodistuksen kirjoittamista. Seuraavassa sinulle vinkkejä, miten saat suurimman hyödyn hopsistasi opintojesi ja ammatillisen kasvusi edistymisen tueksi: Kun rakennat hopsin, saat valmiin rakenteen tutkinnollesi: siis mistä opintokokonaisuuksista ja opintojaksoista tutkintosi tulee koostumaan. Kun lisäät siihen vielä aikataulutuksen (lukari) ja sen seurannan, saat itsellesi hahmoteltua ajan, jonka tarvitset tutkintosi suorittamiseen. 30

31 Tarkastele edistymistäsi kuukausittain tai kursseittain; näet heti oletko saavuttanut tavoitteesi ajankäytön suhteen. Mitä jos sijoittaisit hopsiisi osion, jossa pohdit sitä, miksi tulitkaan valinneeksi juuri tämän alan opiskeltavaksesi? Auttaisiko se sinua hahmottamaan paremmin sitä, mikä sinusta tuleekaan valmistuttuasi? Pohtia kannattaa myös yksittäisiä opinjaksoja; mitä osaamista niistä tavoittelet ja miten tavoitteet jaksojen suorittamisen jälkeen ovat toteutuneet. Opintojaksopohdinnoista saat alkusysäyksen portfolion kokoamiseen. Portfoliosta (= osaamiskansio) saat hyvän apuvälineen työnhakuun, jolla voit esitellä omia tietoja ja taitoja mahdolliselle työnantajalle. Muuta aina hopsiasi, kun suunnitelmiin tulleet muutokset sitä vaativat. Näin teet näkyväksi omaa ajatteluasi ja tavoitteidesi kehittymistä. Itä-Suomen yliopistossa hops -työskentelyn apuvälineenä suositellaan käytettäväksi OodiHopsia. Aikataulutukseen on käytettävissä myös Lukari työkalu. Hopsin laatimiseen on osastoilla ja laitoksilla tarkempia ohjeita, joita kannattaa etsiä opinto-oppaasta, www-sivuilta tai hops-ohjaajalta kysymällä. Opintojen suunnittelussa sinua auttavat ensisijaisesti hallintopalvelukeskusten henkilökunta, erityisesti amanuenssit, laitoksilla ja osastoilla tukenasi ovat hopsohjaajat, opettaja- ja opiskelijatuutorit. Lisätietoja opintojen suunnittelusta ja hops-ohjaajista löydät opiskelijan ohjaus- ja neuvontapalvelujen sivustolta Aiemmin hankitun osaamisen liittäminen tutkintoon Opiskelijalla on mahdollisuus liittää tutkintoonsa aiemmin hankkimaansa osaamista ns. AHOT (Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) menettelyn kautta. Tämä osaaminen voi olla muualla suoritettuja opintoja, työkokemusta tai muulla tavalla hankittua ja niiden tulee vastata tasoltaan tiedekuntien tutkintorakenteen vaatimuksia. Menettely voi koskea tutkintoon kuuluvia pakollisia tai valinnaisia opintoja. Muualla suoritettuja opintoja tai työkokemusta voidaan hyväksyä tutkintoon korvaamalla tietty osa tai opintojakso tutkinnosta. Sisällyttäminen tarkoittaa sitä, että tutkintoon liitetään muualla suoritettuja opintoja, esim. sivuaineopintokokonaisuus. Sisällyttäminen tulee yleensä kyseeseen silloin kun yliopistossa ei ole vastaavia opintoja tarjolla. Koko tutkintoa ei voida kuitenkaan aiemmin hankitun osaamisen perusteella hyväksilukea. Oppiaineissa voi myös 31

32 olla osia tai opintojaksoja joita ei voida korvata tai hyväksilukea. Jokaisella tiedekunnalla on nimettynä oma AHOT-vastaava, jolta voi kysyä lisätietoja. Sisällyttämiset tai korvaavuudet on hyvä käsitellä opintojen alussa, henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinnan yhteydessä, mutta niitä voi hakea myös myöhemmin. Korvaavuutta haetaan siitä oppiaineesta joka kyseistä opintojaksoa tai kokonaisuutta järjestää. Sisällyttämistä taas haetaan siitä tiedekunnasta, jonka tutkinnosta on kyse. Lisätietoja hakemismenettelystä saa tiedekuntien hallintopalvelukeskuksista. Hyväksilukemispäätökseen tyytymätön opiskelija voi vaatia suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätökseen. Ks. lisätietoja: Kieliopinnot Kaikkiin yliopistotutkintoihin sisältyy pää- ja sivuaineopintojen lisäksi kieli- ja viestintäopintoja. Näiden opintojen järjestämisestä yliopistomme opiskelijoille vastaa kielikeskus. Tutkintoihin sisältyvien ns. tutkintokurssien lisäksi kielikeskus järjestää kansainvälisyyteen liittyvästi eri kielten valinnaisia alkeis- ja jatkokursseja sekä työelämään liittyviä kursseja venäjän kielessä, jatkoopiskelijoiden ja henkilökunnan kursseja sekä suomi toisena kielenä -opetusta yliopistomme ulkomaalaisille opiskelijoille ja henkilökunnalle. Syyslukukauden alussa järjestetään uusille opiskelijoille tiedekuntakohtaisesti kieli- ja viestintäopintojen tiedotustilaisuus Kieli- ja viestintäopinnot kielikeskuksessa, johon osallistuminen on välttämätöntä. Kieli-infojen ajankohdat löytyvät verkkosivuiltamme /ajankohtaista, tulethan siis paikalle! Tutkintoon kuuluvina kursseina järjestetään suomen (äidinkieli), ruotsin (toinen kotimainen kieli) ja englannin kielen kursseja. Näiden keskeisenä tavoitteena on tutkintoasetuksen mukaisesti opinnoissa ja työelämässä tarvittavan kieli- ja viestintätaidon hankkiminen ja kehittäminen. Muuten kuin formaalissa ympäristössä hankittua osaamista tunnistetaan suhteessa tutkintovaatimusten osaamistavoitteisiin arvioitavin AHOT -näyttökokein. Jos opiskelija hallitsee 32