ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2013/1 Dnro PSAVI/38/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 129/2013/1 Dnro PSAVI/38/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Selvitys Stora Enso Oyj Veitsiluodon sellutehtaan soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen seurannasta, Kemi Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat KEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO SELVITYS JA SEN VIREILLETULO... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 SELVITYKSEN SISÄLTÖ... 3 Lupamääräys TRS-pitoisuustasojen seuranta ja raportointi... 4 TRS-pitoisuudet ja asetettujen tavoitetasojen ylitykset... 5 Ylitysten syiden tarkastelu sekä huolto- ja kunnossapitotoimet Hakijan arvio lähiympäristöön aiheutuvasta viihtyvyyshaitasta Hakijan esitys tarkkailun muuttamiseksi ja päästöraja-arvoiksi SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksen täydentäminen Selvityksestä tiedottaminen Lausunnot Vastine Tarkastus A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U LUPAMÄÄRÄYKSET JA TÄYDENNYS KOHTAAN LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluparatkaisun perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKEMUS... 21

3 3 SELVITYS JA SEN VIREILLETULO Stora Enso Oyj on toimittanut Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Veitsiluodon tehtaiden ympäristöluvan nro 64/07/2 ( ) lupamääräyksen 39 kolmannessa kappaleessa määrätyn TRS-mittauksia ja päästöjä koskevan selvityksen. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin mukaisesti lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa mainitun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. SELVITYKSEN SISÄLTÖ Lupamääräys 39 Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän Stora Enso Oyj:n Veitsiluodon tehtaiden ympäristöluvan nro 64/07/2 lupamääräys 39 kuuluu seuraavasti: "39. Luvan saajan on tarkkailtava haisevien rikkiyhdisteiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien tehokkuutta. Kaikki järjestelmien häiriötilanteet (ajankohdat ja kestoajat (erityisesti poltto- ja varapolttopaikkojen ohitusajat) sekä aiheutuneet päästöt ja suoritetut toimenpiteet) tulee kirjata. Soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjä on mitattava jatkuvasti. Jos soodakattilan TRS-päästöjen rikiksi lasketuista 10 minuutin keskiarvoista vuorokaudessa yli 5 % on suurempia kuin 20 mg/m 3 (n) (laskettuna 6 %:n O 2 -pitoisuudessa) ja meesauunin TRS-päästöjen rikiksi lasketuista 10 minuutin keskiarvoista vuorokaudessa yli 5 % on suurempia kuin 40 mg/m 3 (n) (laskettuna 6 %:n O 2 -pitoisuudessa), tulee ylitysten syy selvittää ja kirjata toimenpiteet, joihin pitoisuustason ylityksen johdosta on ryhdytty. Häiriötilanteet ja päästötarkkailun tulokset on raportoitava kuukausittain Lapin ympäristökeskukselle. Päästöraporttien tulee sisältää graafiset, helposti luettavat esitykset TRS-pitoisuustasoista (vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoina) raportointijakson aikana sekä taulukkoina edellisessä kappaleessa kuvatut 95 %:n persentiilien vuorokausiarvot kuukausittain. Edellä kuvatusta tarkkailusta on laadittava yhteenveto/selvitys ja väliseltä ajalta. Selvitys on toimitettava ympäristölupavirastoon mennessä. Luvan saajan tulee tehdä Lapin ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi esitys TRS-mittausten laadunvalvontamenettelyistä, joiden tulee soveltuvin osin perustua standardiin EN Menettelyssä ei tarvitse ottaa huomioon alhaisia eikä korkeita pitoisuuksia, mutta menettelyissä on käytettävä riittävästi mittapisteitä, jotta voidaan todeta, että soodakattilalla TRSpitoisuudessa 20 mg/m 3 (n) sekä meesauunilla pitoisuudessa 40 mg/m 3 (n) mittausten epävarmuus 95 prosentin todennäköisyydellä ei ylitä 30 prosenttia. Soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen jatkuvatoimisten mit-

4 tausjärjestelmien luotettavuus tulee selvittää ulkopuolisen, mittauksiin erikoistuneen asiantuntijatahon toimesta. Selvitys on toimitettava Lapin ympäristökeskukselle mennessä. Mikäli selvityksen perusteella mittausjärjestelmien luotettavuuden saattaminen edellä vaaditun tasoiseksi edellyttää merkittäviä toimenpiteitä (mittauslaitteiston uusiminen, mittauskohdan siirtäminen tms.), voidaan tarkkailun aloittamista siirtää enintään 12 kuukaudella. Ilmoitus tarkkailun siirtämisestä on tehtävä Lapin ympäristökeskukselle viipymättä, kun asia on varmistunut, kuitenkin viimeistään mennessä. Soodakattilan ja meesauunin jatkuvien TRS-päästöjen mittausten luotettavuus on tarkistettava rinnakkaismittauksin edellä esitetyllä tavalla vähintään kerran vuodessa sen jälkeen, kun mittausten on todettu täyttävän edellisessä kappaleessa esitetyt vaatimukset." 4 TRS-pitoisuustasojen seuranta ja raportointi Pöyry Energia Oy on toiminut asiassa ulkopuolisena asiantuntijana. Se totesi asiantuntijalausunnossaan , että lopullinen soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuuden arviointia koskeva selvitys on mahdollista toimittaa Lapin ympäristökeskukselle aikaisintaan mennessä. Lisäksi Pöyry Energia Oy totesi lausunnossaan, että alustavassa arvioinnissa havaittujen toiminnallisten ja laitteisiin liittyvien puutteiden vuoksi TRS-mittausten kuukausittainen raportointi viranomaisille voidaan aloittaa aikaisintaan kesäkuun 2008 alusta alkaen. Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat ilmoitti Lapin ympäristökeskukselle TRS-päästöjen tarkkailun alkamisajankohdan siirtymisestä alkamaan Soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen kuukausittainen seuranta 10 minuutin keskiarvoina ja raportointi Lapin ympäristökeskukselle / ELYkeskukselle on aloitettu heinäkuun alusta 2008 alkaen. Raportoinnin aloituksen viivästyminen on johtunut toiminnallisten ja laitteisiin liittyvien puutteiden kuntoon saattamisen takia. Viivästymisestä on sovittu ELYkeskuksen kanssa.

5 5 TRS-pitoisuudet ja asetettujen tavoitetasojen ylitykset Soodakattilan ja meesauunin savukaasujen TRS-pitoisuuksien rikiksi lasketut vuorokausi- ja kuukausikeskiarvot (6 % O2-pitoisuudessa) on esitetty seuraavissa kuvaajissa ja taulukossa. 40,00 Soodakattilan TRS mg/m3(n) vuorokausikeskiarvot 7/ / ,00 30,00 25,00 20,00 15,00 10,00 5,00 0, ,00 Meesauunin TRS mg/m3(n) vuorokausikeskiarvot 7/ / ,00 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,

6 6 MEESAUUNI SOODAKATTILA 2008 TRS 10 minuutin 2008 TRS 10 minuutin Pitoisuus ka:n ylitys Pitoisuus ka:n ylitys Kuukausi mg/m3(n) kpl mg/m3(n) kpl heinäkuu 8,8 18 heinäkuu 2,3 31 elokuu 4,0 0 elokuu 5,8 194 syyskuu 8,4 35 syyskuu 4,5 200 lokakuu 14,9 208 lokakuu 4,8 192 marraskuu 14,9 98 marraskuu 6,5 114 joulukuu 10,9 11 joulukuu 8, tammikuu 10,1 2 tammikuu 4,9 15 helmikuu 27,3 968 helmikuu 1,8 17 maaliskuu 22,3 701 maaliskuu 3,5 76 huhtikuu 27,2 198 huhtikuu 2,5 33 toukokuu 10,6 15 toukokuu 2,7 42 kesäkuu 0,1 0 kesäkuu 5,2 100 heinäkuu 27,8 395 heinäkuu 4,3 135 elokuu 14,6 40 elokuu 2,7 29 syyskuu 19,6 64 syyskuu 3,9 170 lokakuu 23,5 242 lokakuu 3,7 130 marraskuu 29,1 402 marraskuu 5,2 139 joulukuu 19,2 145 joulukuu 3, tammikuu 23,4 465 tammikuu 4,4 79 helmikuu 12,1 366 helmikuu 5,1 137 maaliskuu 6,3 5 maaliskuu 6,2 206 huhtikuu 4,7 4 huhtikuu 5,3 139 toukokuu 8,3 39 toukokuu 8,1 395 kesäkuu 5,0 24 kesäkuu 8,9 305 heinäkuu 0,6 0 heinäkuu 11,5 511 elokuu 2,8 1 elokuu 0,4 131 syyskuu 2,0 1 syyskuu 11,3 613 lokakuu 6,5 12 lokakuu 4,9 52 marraskuu 14,3 299 marraskuu 4,1 6 joulukuu 16,2 246 joulukuu 9, / / KESKIARVO KESKIARVO SUMMA 5004 SUMMA 4614

7 Seuraavissa kuvaajissa on esitetty soodakattilan ja meesauunin TRSpäästöjen 10 minuutin keskiarvopitoisuuksien ylitysten prosentuaalinen osuus vuorokaudessa verrattuna asetettuihin tavoitepitoisuustasoihin ,0 Soodakattilan TRS 10 min raja-arvon (20 mg/nm3) ylitys-% vuorokausittain 7/ / ,0 TRS 10 minuutin keskiarvoista vähintään 5 % vuorokaudessa yli raja-arvon : Toteutunut 168 vuorokauden aikana (913 mahdollisesta) 60,0 40,0 20,0 0, ,0 80,0 Meesauunin TRS 10 min raja-arvon (40 mg/nm3) ylitys-% vuorokausittain 7/ /2010 TRS 10 minuutin keskiarvoista vähintään 5 % vuorokaudessa yli raja-arvon : Toteutunut 122 vuorokauden aikana (913 mahdollisesta). 60,0 40,0 20,0 0,

8 Seuraavissa kuvaajissa on esitetty meesauunin ja soodakattilan TRSvuorokausikeskiarvot ja kuukausikeskiarvot väliseltä ajalta. 8

9 9

10 Mittaustulosten perusteella soodakattilan ja meesauunin savukaasujen TRS-vuorokausipitoisuudet vaihtelevat merkittävästi muutamasta milligrammasta kymmeniin milligrammoihin normikuutiossa pitoisuuksien ollessa meesauunin savukaasuissa selvästi korkeammat kuin soodakattilan savukaasuissa. Soodakattilan TRS-päästöjen rikiksi lasketut 10 minuutin keskiarvot olivat seurantajakson aikana suurempia kuin 20 mg/m 3 (n) (laskettuna 6 %:n O 2 -pitoisuudessa) keskimäärin 154 kertaa kuukaudessa ja meesauunin TRS-päästöjen rikiksi lasketut 10 minuutin keskiarvot olivat suurempia kuin 40 mg/m 3 (n) (laskettuna 6 %:n O 2 -pitoisuudessa) keskimäärin 167 kertaa kuukaudessa. Seuraavissa kuvissa on esitetty meesauunin TRS-päästöjen 40 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvopitoisuuksien ylitysten lukumäärät sekä soodakattilan TRS-päästöjen 20 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvopitoisuuksien ylitysten lukumäärät kuukaudessa (kpl/kk) Meesauunin TRSpitoisuus 40 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvona ylittyi vuonna 2011 kolmena kuukautena yhden kerran, vuonna 2012 yhtenä kuukautena kolme kertaa ja välisenä aikana yhtenä kuukautena yhden kerran. Soodakattilan TRS-pitoisuus 20 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvona ylittyi vuonna 2011 kahtena kuukautena yhden kerran, yhtenä kuukautena kaksi kertaa ja yhtenä kuukautena seitsemän kertaa. Vuonna 2012 ylityksiä ei tapahtunut kertaakaan, kun taas välisenä aikana ylityksiä oli yhtenä kuukautena yksi kerta ja yhtenä kuukautena kaksi kertaa. Meesauunin TRS-päästöjen 40 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvopitoisuuden ylitysten lukumäärä kuukaudessa (kpl/kk)

11 Soodakattilan TRS-päästöjen 20 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvopitoisuuden ylitysten lukumäärä kuukaudessa (kpl/kk) Ylitysten syiden tarkastelu sekä huolto - ja kunnossapitotoimet Raportointijakson aikana yleisimmät syyt TRS-pitoisuustasojen ylityksiin (rikiksi lasketuista 10 minuutin keskiarvoista vuorokaudessa yli 5 % suurempia kuin ympäristöluvassa annettu pitoisuustaso) ovat olleet soodakattilalla alas- ja ylösajotilanteet, polttolipeän laatu, polttoilman määrä ja jako, polton ohjauksen häiriö, kattilan savukaasukanavan tukkeutuminen ja huonot tai vaihtelevat poltto-olosuhteet. Vastaavat syyt ylityksiin meesauunilla ovat olleet ylös- ja alasajotilanteet, meesan puhtaus, polttoilman määrä, poltonohjauksen häiriö, savukaasujen analysaattorivika ja vika öljysuuttimessa. Edellä mainittujen TRS-pitoisuustasojen ylityksiä aiheuttaneiden vikojen ja puutteiden korjaavat toimenpiteet on tehty mahdollisimman nopeasti. Usein yksiselitteistä syytä pitoisuustasojen ylityksiin ei ole löytynyt, vaan ylitykset ovat todennäköisesti johtuneet useamman eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Vuonna 1977 käynnistyneen sellutehtaan soodakattilan ja meesauunin TRS-pitoisuustasojen pitäminen kuukausitasolla alle annettujen tavoitearvojen 10 minuutin keskiarvona on osoittautunut erittäin vaikeaksi ja jopa mahdottomaksi. Lähes kaikkina kuukausina on esiintynyt TRSpitoisuustasojen ylityksiä sekä soodakattilalla että meesauunilla. Esimerkiksi ilmansyöttö ja sen ohjaus yli 30 vuotta vanhoissa kattiloissa on todettu haasteelliseksi. Soodakattilan pesurin jälkeiset kosteat savukaasut asettavat omat haasteensa jatkuvatoimiselle mittaukselle. Seurantajakson aikana havaittuihin lyhytkestoisiin TRS-päästöpiikkeihin voidaan varautua soodakattilan ja meesauunin mekaanisten laitteiden sekä sähkö- ja automaatiolaitteiden entistä paremmalla ennakkohuollolla ja kunnossapidolla. Henkilökunnan tietämys eri prosessiolosuhteiden vaikutuksista TRS-päästöihin on seurantajakson aikana parantunut ja siten jatkossa tarvittaviin toimenpiteisiin kohonneiden TRS-päästöjen eliminoimiseksi ryhdytään välittömästi.

12 Tarkkailutuloksia hyödynnetään lupamääräysten tarkistamishakemuksen liitteenä toimitettavassa TRS-päästöjen leviämismalliselvityksessä. 12 Hakijan arvio lähiympäristöön aiheutuvasta viihtyvyyshaitasta Stora Enson Veitsiluodon sellutehtaan hajurikkiyhdisteiden päästöistä ja haitoista tehtaan ympäristössä tulee hyvin harvoin valituksia tai kyselyjä. Vuonna 2010 tuli kaikkiaan kaksi kyselyä havaitusta poikkeuksellisesta hajusta ja molemmat liittyivät tehtaan alasajoon. Käsityksemme mukaan normaalitilanteessa, kun hajukaasut ovat poltossa, viihtyvyyshaittaa ei esiinny lähiympäristössä. Viihtyvyyshaittaa on saattanut esiintyä tilapäisesti sellutehtaan lähiympäristössä silloin, kun väkevät hajukaasut on räjähdysvaaran vuoksi jouduttu hetkellisesti ohjaamaan ulos ilman käsittelyä siirrettäessä niiden poltto soodakattilasta varapolttopaikkaan tehtaan alas- ja ylösajotilanteissa. Syyskuussa 2010 käyttöönotettu soihtu on poistanut lähes kokonaan nämä häiriöpäästöt ja vuonna 2011 tehtaiden lähiympäristöstä ei ole toistaiseksi tullut yhtään hajuhaittahuomautusta tai -valitusta. Sellutehtaan pysäytyksiä on ollut välisenä aikana kaikkiaan noin 30 kappaletta ja niiden yhteydessä on voinut lähiympäristössä esiintyä hetkellisesti viihtyvyyshaittaa, mikäli tuulen suunta on ollut asutukseen päin. Näissä poikkeustilanteissa TRS-yhdisteiden päästöt ulkoilmaan ovat huomattavasti korkeammat kuin seurantajakson aikana kattiloiden savukaasuista raportoidut päästöt. Tämän hetkisen tiedon perusteella emme pysty arvioimaan, millä TRS-päästötasopitoisuudella aiheutuu viihtyvyyshaittaa lähiympäristössä. Tehtaan sijainti on hyvä vallitseviin tuuliin nähden ja erittäin harvoin tuulen suunta on tehtaalta lähimmälle Rytikari Hepolahti -asuntoalueelle. Kemissä on käytössä Kemin kaupungin ylläpitämä ulkoilman laadun tarkkailujärjestelmä ja TRS-pitoisuudet Veitsiluodon sellutehtaan vaikutusalueella Syväkankaan asuntoalueella ovat olleet mittausten perusteella alhaiset (1 3 μg/m 3, ohjearvo 10 μg/m 3 ). Haisevien rikkiyhdisteiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien tehokkuus on ollut ympäristöluvan voimassaoloajan luvan vaatimusten mukainen yli 98 % kuukausikeskiarvona. Hakijan esitys tarkkailun muuttamiseksi ja päästöraja-arvoiksi Soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen seurantaa 10 minuutin keskiarvoina voidaan jatkaa lupamääräyksen 39. edellyttämällä tavalla, mutta ilman 95 %:n persintiilien vuorokausiarvojen kuukausittaista laskentaa. Mikäli aluehallintovirasto määrää meesauunin TRS-päästöille pitoisuusraja-arvon 40 mg/m 3 (n) ja soodakattilan TRS-päästöille pitoisuusraja-arvon 20 mg/m 3 (n) vuorokausikeskiarvona, raja-arvoja ei pystytä alittamaan kaikissa olosuhteissa. Mikäli raja-arvot kuitenkin katsotaan välttämättömäksi, on hakija esittänyt TRS-päästöille asetettavaksi raja-arvoksi 20 mg/nm 3 soodakattilalla ja 40 mg/nm 3 meesauunilla kuukausikeskiarvoina laskettuna.

13 13 SELVITYKSEN KÄSITTELY Selvityksen täydentäminen Hakija on täydentänyt selvitystään , ja Täydennykset on pääosin sisällytetty edellä olevaan kuvaukseen selvityksen sisällöstä. Selvityksestä tiedottaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausuntoa Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Ympäristölupamääräyksen 39 mukaisesti toiminnanharjoittaja on raportoinut ELY-keskukselle häiriötilanteet ja päästötarkkailun tulokset sekä toimittanut Pöyry Energia Oy:n tekemän selvityksen jatkuvatoimisten mittausjärjestelmien luotettavuudesta. ELY-keskus on hyväksynyt ympäristölupamääräyksessä 39 edellytetyn TRS-mittausten laadunvalvontamenettelyn Veitsiluodon tehtaiden ympäristönsuojelun tarkkailuohjelmien hyväksymisen yhteydessä Tarkkailuohjelmassa on käsitelty myös Pöyry Energia Oy:n selvityksessä edellytetyt toimenpiteet. Varsinainen ympäristölupamääräyksen 39 mukainen TRS-päästöjen seuranta on kuitenkin alkanut jo Tarkkailuohjelman mukaiset TRS-päästöjen vuosittaiset vertailumittaukset on tehty ja raportoitu ELY-keskukselle vuosiyhteenvetojen yhteydessä. Vuosittain tehtyjen vertailumittausten perusteella niin soodakattilan kuin meesauuninkin mittalaitteiden tulokset ovat seuranneet savukaasujen pitoisuuksien muutoksia samansuuntaisesti vertailumittalaitteiden tulosten kanssa. Mittaustulosten perusteella voidaan myös todeta, että johtuen niin mitattavien savukaasujen kuin asetettujen tavoiterajojen alhaisista pitoisuuksista, on erittäin haasteellista täyttää lupamääräyksessä 39 asetettu mittausten epävarmuusvaatimus. Pöyry Energia Oy:n tekemän selvityksen, toiminnanharjoittajan nyt jättämän selvityksen ja kuukausiraporttien perusteella voidaan todeta, että soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen vähentämiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä keinoa. Toteutetulla intensiivisellä tarkkailulla on kuitenkin saatu selkeä käsitys TRS-pitoisuuksien vaihtelusta sekä löydetty keskeisiä syitä ns. normaalitilannetta korkeammille TRS-pitoisuuksille. Löydettyjen syiden perusteella ei selvityksessä kuitenkaan ole selkeästi pystytty konkreettisella tasolla esittämään, miten TRS-päästöt pystyttäisiin jatkossa minimoimaan. Nyt löydettyjen syiden merkittävyys sekä TRS:n kokonaispäästöistä että hetkellisistä korkeista TRS-pitoisuuksista olisi mahdollisuuksien mukaan tullut esittää tarkemmin selvityksessä. Tarkastellen Suomen muille sellutehtaille annettuja lupamääräyksiä TRSpäästöjen osalta, on useimmille tehtaille määrätty TRS-päästöjä koskevat raja-arvot niin soodakattilalle kuin meesauunille. Myös Veitsiluodon tehtaiden osalta on toiminnanharjoittaja ehdottanut nykyisen ympäristöluvan lupahakemuksen yhteydessä soodakattilan TRS-päästöille kuukausiraja-

14 arvoa 10 mg S/m 3 (n). ELY-keskuksen näkemys raja-arvoon on, ettei esim. yleisesti käytetyn 10 mg S/m 3 (n) olevan raja-arvon asettaminen TRSpäästöille ole nyt tehdyn seurannan perusteella tarkoituksenmukaista. ELY-keskukselle raportoitujen päästötietojen perusteella ei normaalissa tuotantotilanteessa Veitsiluodon soodakattilalla ole ongelmia alittaa kyseistä kuukausiraja-arvoa, joten kyseinen raja-arvo ei olisi tarkoituksenmukainen. Raportoiduista päästötiedoista käy myös selkeästi esille, että lähes kaikki Veitsiluodon sellutehtaan TRS-päästöt johtuvat väkevien tai superin hajukaasujen ulosajoista ns. poikkeustilanteissa. Esim. vuoden 2010 osalta valtaosa päästöistä on peräisin syyskuulta, jolloin oli sellutehtaan seisokki ja soihdun käyttöönotto. Tämän perusteella voidaan todeta, että TRS-päästömääriin vaikuttamisen oleellisena edellytyksenä on häiriö- sekä ylös- ja alasajotilanteiden hallinta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan, kun Veitsiluodon sellutehtaan TRS-päästöjä verrataan sellu- ja paperiteollisuuden hyväksyttyyn BREF-dokumenttiin voidaan todeta, että Veitsiluodon päästöt liikkuvat dokumentissa esitetyllä tasolla 0,1-0,2 kg TRS (S)/ADt, mukaan luettuna häiriöpäästöt. TRS-päästöjen vaikutuksia tarkasteltaessa tulee myös huomioida, että TRS-yhdisteillä on erittäin alhaiset hajukynnykset. Hajukynnykset esim. rikkivedylle ja metyylimerkaptaanille näyttävät olevan kirjallisuuslähteestä riippuen alimmillaan noin luokkaa 0,2 2 μg/m 3 rikkivedylle ja 0,2 4,5 μg/m 3 metyylimerkaptaanille. TRS-päästöjä tarkastellessa on myös syytä erottaa viihtyvyys- ja terveyshaitat toisistaan. Esim. WHO on esittänyt suositusarvoksi terveydensuojelun näkökulmasta tarkasteltuna rikkivetypitoisuudelle 150 μg/m 3 vuorokausikeskiarvona (Air quality guidelines for Europe, 2nd edition 2000). Huomioitavaa tosin on, että WHO:n ohjearvo ei ole muuttunut rikkivedyn osalta ensimmäisestä versiosta ja ELY-keskuksen käsityksen mukaan esim. Suomessa tehdyissä tutkimuksissa on tällä välillä havaittu oireita esiintyvän jo tätä alhaisemmilla pitoisuuksilla. WHO:n viihtyisyydelle antama rikkivedyn suositusarvo on 7 μg/m 3 (Air quality guidelines for Europe, 2nd edition 2000). Suomessa terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi voimassa oleva ohjearvo TRS-pitoisuudelle on 10 μg (S)/m3 ilmoitettuna kuukauden toiseksi suurimpana vuorokausikeskiarvona. Kemissä Paloaseman ja Paattion mittauspisteissä vuonna 2010 mitatut TRSyhdisteiden kuukauden toiseksi suurimmat vuorokausiarvot ovat vaihdelleet välillä 1 4 μg/m 3. (Kemin ilmanlaatu, Kemin kaupunki, Ympäristönsuojelujulkaisu nro. 57, 2011) Eri pitoisuuksien aiheuttamat vaikutukset vaihtelevat voimakkaasti myös havainnoijasta riippuen, joten alhaisten hajukynnysten omaavien TRS-yhdisteiden aiheuttamien viihtyvyyshaittojen poistaminen kahden sellutehtaan välittömässä läheisyydessä olevalla paikkakunnalla tulee olemaan haastavaa. Selvityksen ja edellä esitetyn perusteella ELY-keskuksen näkemys on, että TRS-päästöjen tarkkailua ei tarvitsisi jatkaa nykyisellä intensiteetillä, vaan lupamääräyksen 39 tavoitteet ovat pääosiltaan saatu katettua toteutetulla seurantajaksolla. ELY-keskuksen edelliseen näkemykseen ovat vaikuttaneet myös seuraavat asiat. Pääprosessilaitteet ovat selvityksen mukaan 1970-luvulta ja ympäristöluvan lupamääräyksessä 7 on jo velvoitettu huomioimaan hajurikkiyhdisteiden vaikutukset uusien laitehankintojen yhteydessä. Hajukaasujen keräily- ja käsittelyasteet ovat olleet pääsääntöisesti erittäin korkeat ja varapolttopaikkana toiminut Volvo-poltin on korvattu soihdulla syyskuussa Hakemus ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi on toimitettava aluehallintovirastolle mennessä ja tässä hakemuksessa on esitettävä päivitettävä leviämismalliselvitys TRSpäästöistä. Leviämismalliselvityksestä on käytävä esille Veitsiluodon tehtaiden osuus Kemin alueen TRS-päästöistä. 14

15 ELY-keskus kuitenkin katsoo, että jatkossakin TRS-pitoisuuksia tulisi seurata vähintään vuorokausikeskiarvoina. Raportointi valvontaviranomaiselle voitaisiin suorittaa vuosiraportoinnin tai kuukausiraportoinnin yhteydessä, mutta häiriötilanteista, ylös- ja alasajoista sekä normaalista toimintatilanteesta selvästi korkeammista päästöpitoisuuksista tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle. Lisäksi vuosi- tai kuukausiraportoinnin yhteydessä tulisi edelleen esittää korkeiden TRS-pitoisuuksien (esim. soodakattila: vuorokausikeskiarvo yli 10 mg/m 3 (n) ja meesauuni: kuukausikeskiarvo yli 20 mg/m 3 (n)) syyt sekä mahdolliset keinot niiden ehkäisemiseksi. Tässä kappaleessa esitetyn ELY-keskus on katsonut tarpeelliseksi, koska selviä yksiselitteisiä keinoja ei TRS-päästöjen minimoimiseksi ole näkyvissä. Toiminnanharjoittajan selvityksestäkin käy selvästi esille, että TRSpäästöihin vaikuttaminen on hyvin vaikeaa, eikä päästöpiikkien syitä saada aina selville. Selvityksessä on mainittu, että mm. kunnossapidolla ja kattiloiden ohjausjärjestelmien optimoimisella voidaan alentaa TRS-päästöjä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan edelliset toimenpiteet vaativat jatkuvaa parantamista ja seurantaa, jotta haluttuihin tavoitteisiin päästäisiin. Näin ollen ELY-keskus näkee, että jatkossakin on tarpeen tarkkailla TRS-päästöjä kuukausiarvoja lyhyemmissä jaksoissa ja raportoida merkittävimpien päästöjen vähentämiseksi tehdyt toimenpiteet ja ne aiheuttaneet syyt. 2. Kemin kaupungin ympäristöjaosto Stora Enso Oyj Veitsiluodon sellutehtaassa hajurikkiyhdisteiden keräily ja poltto on hyvin tehokasta sillä ajanjaksolla keräily- ja käsittelyaste on väkevien hajukaasujen osalta ollut välillä 98,4 100 % ja laimeiden osalta välillä 99,2 100 %. Toiminnanharjoittaja on ympäristölupapäätöksen saamisen jälkeen ( ) omatoimisesti tehostanut Veitsiluodon sellutehtaan hajukaasujen käsittelyä häiriötilanteissa ottamalla käyttöön aikaisemmin Kemijärven tehtaalla toimineen hajukaasupolttimen eli ns. soihdun. Tehtaan hajukaasujen keräily- ja käsittely, joka on ns. BATtekniikkaa, on nykyisellään riittävällä tasolla, eikä lisämääräyksiä niiden käsittelyyn nykyisellä lupakaudella tulisi toiminnanharjoittajalle määrätä. Ympäristölupapäätöksessä määrättyä TRS-päästöjen mittausta ja laskentaa 10 minuutin keskiarvoina ei ole enää perusteltua jatkaa ja sen mittausvelvoite tulisi poistaa. Kyseinen mittausvelvoite antaa tietoa vain soodakattilassa ja meesauunissa tapahtuvasta normaalista TRS-yhdisteiden pitoisuusvaihtelusta. Tällainen mittausvelvoite ei tuo mitään sellaista uutta tietoa, jota ei jo olisi ympäristöalan kansainvälisessä kirjallisuudessa julkaistu. Pohjois-Suomen sellutehtaat on kyseisellä mittaus- ja laskentavelvoitteella asetettu muita Suomen ja EU:n sellutehtaita epäedullisempaan asemaan ilman erityisiä perusteita. Päästöt ja ympäristön nykytila huomioiden ei kestäviä perusteita TRS-päästöjen mittaukseen 10 minuutin keskiarvoina ole olemassa. Toiminnanharjoittaja pitäisi vapauttaa jäljellä olevaksi lupakaudeksi velvoitteesta mitata ja laskea TRS-päästöjä 10 minuutin keskiarvoina. Tällä säästettäisiin kustannuksia ja vapautettaisiin työaikaa muuhun tehtaan kehitysja ympäristönsuojelutyöhön. Toiminnanharjoittajan arvio hajurikkiyhdisteiden päästötasoista ja niistä mahdollisesti aiheutuvista viihtyvyyshaitoista pitää hyvin paikkaansa, sillä valitukset hajuhaitoista ovat harvinaisia ja nykyisin yksittäisiä. Soihdun käyttöönotto häiriötilanteissa on entisestään vähentänyt hajuhaittojen esiintymistä tehtaan ympäristössä. 15

16 Mitattujen TRS-päästöjen hyödyntämismahdollisuus leviämismalliselvityksissä riippuu täysin siitä mitä leviämismallia käytetään. On jopa kyseenalaista, voidaanko leviämismalliselvityksissä edes käyttää TRS-päästöjen 10 minuutin mittausdataa. Leviämismalliselvitykset tehdään aina tähän erikoistuneen konsultin johdolla ja teollisuus- ja energialaitokset toimittavat konsultille ne päästötiedot, joita malli vaatii. Tähän mennessä tehdyissä sellutehtaiden leviämismalliselvityksissä ei ole käytetty 10 minuutin keskiarvotietoja TRS-päästöjen osalta. 16 Vastine Stora Enso Oyj Veitsiluodon tehtaat (hakija) on toimittanut vastineen lausuntoihin. 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Yhtiö on Lapin ELY-keskuksen kanssa samaa mieltä siitä, että sellutehtaan TRS-päästöt ovat pääosin peräisin häiriötilanteista sekä tehtaan alasja ylösajotilanteista. Käytännössä häiriötilanteet ovat suurimmaksi osaksi johtuneet tehtaan alasajotilanteista, jolloin väkevien hajukaasujen poltto soodakattilasta on siirretty tapahtuvaksi varapolttopaikassa ja räjähdysvaaran vuoksi niiden käsittely on hetkellisesti ollut estyneenä. Hajukaasupolttimen eli soihdun käyttöönotto syyskuussa 2010 väkevien hajukaasujen varapolttopaikkana on tältä osin olennaisesti parantanut tilannetta. Yhtiö hyväksyy ELY-keskuksen esityksen, että soodakattilan ja meesauunin TRS-pitoisuuksia seurataan vuorokausikeskiarvoina nykyisen lupakauden loppuun saakka ja raportointi viranomaisille suoritetaan vuosiraportoinnin yhteydessä. Sellutehtaan ylös- ja alasajotilanteista sekä häiriötilanteista, joista aiheutuu selvästi normaalia korkeammat päästöpitoisuudet ilmoitetaan välittömästi valvontaviranomaiselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojelusta vastaavalle viranomaiselle. 2. Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen (ympäristöjaosto) Yhtiö pitää Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoa asiantuntevana. Lausunnosta käy selkeästi ilmi Veitsiluodon sellutehtaan hajurikkiyhdisteiden käsittelyn ja vaikutusten tämän hetkinen tilanne. Mielestämme paikallisen viranomaisen lausunto on hyvin sopusoinnussa yhtiön omassa selvityksessä esittämien näkemysten kanssa. Tarkastus Aluehallintovirasto on pitänyt asiaan liittyen tarkastuksen. Tarkastuspöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Pohjois-Suomen aluehallintovirasto hyväksyy Stora Enso Oyj:n laatiman selvityksen ja täydentää sen perusteella Veitsiluodon tehtaan ympäristö- ja vesitalouslupapäätöstä nro 64/07/2 uudella lupamääräyksellä 7a sekä muuttaa lupamääräyksen 39. Lisäksi aluehallintovirasto täydentää selvityksen perusteella ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen nro 64/07/2 kohdan Lupamääräysten tarkis-

17 taminen luetteloa selvityksistä, jotka on esitettävä lupamääräysten tarkistamishakemuksessa. 17 LUP AM ÄÄRÄYKSET J A TÄYDENNYS KOHTAAN LUPAM ÄÄRÄYSTEN TAR- KISTAMINEN Lupamääräykset Uusi lupamääräys 7a kuuluu seuraavasti: Lupamääräysten tarkistaminen 7a. Soodakattilan ja meesauunin savukaasujen TRS-pitoisuus saa olla rikiksi laskettuna 6 %:n happipitoisuudessa kuivaa kaasua alkaen enintään seuraava: soodakattila 20 mgs/m 3 (n) meesauuni 40 mgs/m 3 (n) Raja-arvot eivät koske ylös- ja alasajotilanteita. Päästöraja-arvoa katsotaan noudatetun, jos TRS-pitoisuuden kalenterikuukauden neljänneksi korkein vuorokausikeskiarvo ei ylitä raja-arvoa. Ylös- ja alasajotilanteista sekä normaalin tuotantotilanteen poikkeavan suurista TRS-päästöistä on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle ja Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lupamääräys 39 kuuluu muutoksen jälkeen seuraavasti: 39. Luvan saajan on jatkettava haisevien rikkiyhdisteiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien tehokkuuden sekä päästöjen tarkkailua. Soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjä on mitattava jatkuvasti. Jatkuvatoimisten TRSpäästöjen mittausten luotettavuus on tarkistettava rinnakkaismittauksin vähintään kerran vuodessa. Päästötarkkailun tulokset on raportoitava kuukausittain ja vuosittain Lapin ympäristökeskukselle ja Kemin kaupungin ympäristösuojeluviranomaiselle. Päästöraportteihin on sisällytettävä TRS-pitoisuustasot taulukkoina ja graafisina esityksinä (vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoina) raportointijakson aikana. Päästöjä koskevissa kuukausiraporteissa on raportoitava tilanteet, jolloin soodakattilan TRS-päästön vuorokausikeskiarvo on ollut yli 10 mg/m 3 (n) ja meesauunin TRS-päästön vuorokausikeskiarvo yli 20 mg/m 3 (n). Päästöjä koskevissa vuosiraporteissa on lisäksi raportoitava poikkeukselliset TRS-päästöt, niiden kestot ja syyt sekä mahdollisuudet niiden vähentämiseksi. Kuukausi- ja vuosiraporttien sisällöstä ja yksityiskohtaisuudesta on sovittava ELY-keskuksen kanssa. Ympäristö- ja vesitalousluvan nro 64/07/2 kohta Lupamääräysten tarkistaminen kuuluu täydennettynä seuraavasti (täydennys kursiivilla): Luvan saajan on viimeistään toimitettava ympäristölupavirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä mm.: yhteenveto määrättyjen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailujen tuloksista yhteenveto päästörajojen ylityksistä viimeiseltä viideltä vuodelta

18 päästökohteittainen yhteenveto kirjatuista häiriötilanteista ja puhdistinlaitteiden käyttöasteista viimeiseltä viideltä vuodelta arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta toiminnassa lupamääräysten 39 ja 40 mukaiset selvitykset ja arvio energiatehokkuudesta viimeiseltä viideltä vuodelta selvitys kalanistutusten ja muiden hoitotoimenpiteiden tuloksista sekä ehdotus ammattikalastajavahinkojen korvaamisesta päivitetyt leviämismalliselvitykset (TRS, SO 2, NO X ja PM10), joissa ilmenee Veitsiluodon tehtaiden aiheuttama osuus kyseisten epäpuhtauksien pitoisuuksista. Mallinnus Veitsiluodon sellutehtaan aiheuttamien hajutilanteiden esiintymisestä vaikutusalueella Selvitys mahdollisista toimenpiteistä TRS-päästöjen ja savukaasujen lyhytaikaisten korkeiden TRS-pitoisuuksien vähentämiseksi sekä esitys vähentämistoimenpiteiksi ja TRS-päästöjä koskeviksi raja-arvoiksi. muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä edellytetyt selvitykset. 18 RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristöluparatkaisun perustelut Muutettavan lupamääräyksen 39 edellyttämä Veitsiluodon sellutehtaan soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen intensiivinen tarkkailu sekä siihen perustuva yhteenvetoraportti/selvitys ovat täyttäneet tarkoituksensa. Velvoite on johtanut Veitsiluodon sellutehtaan TRS-mittausjärjestelmän paranemiseen sekä päästöjen luotettavaan mittaamisen. Tehostetulla tarkkailulla ja siihen pohjautuvalla selvityksellä on saatu tietoa lyhytaikaisista TRS-päästöpiikeistä ja yleensäkin TRS-päästöjen vaihteluista, niiden syistä sekä toiminnanharjoittajan mahdollisuuksista vähentää TRS-päästöjä. Selvitys osoittaa, että soodakattilan ja meesauunin savukaasujen TRSpitoisuuden lyhyen ajan (10 minuutin) keskiarvot ja vuorokausikeskiarvot vaihtelevat varsin paljon. Savukaasujen TRS-pitoisuuden vuorokausikeskiarvot vaihtelevat muutamasta milligrammasta muutamiin kymmeniin milligrammoihin normikuutiossa. Lyhytaikaisia korkeita TRS-pitoisuuksia esiintyy usein. Ne ovat usein johtuneet useamman eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Normaalia korkeammat TRS-päästöt aiheuttavat pitkään jatkuessaan hajuhaittoja ympäristöön. Niiden poistaminen kokonaan on vaikeaa johtuen muun muassa hajurikkiyhdisteiden erittäin matalasta hajukynnyksestä, hajun aiheutumisesta lukuisten yhdisteiden yhteisvaikutuksesta sekä koetun hajuhaitan epälineaarisesta riippuvuudesta pitoisuuteen nähden. Soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöille on tämän vuoksi tarpeen määrätä päästörajat. Uudessa lupamääräyksessä 7a TRS-päästöjen raja-arvot on annettu vuorokausikeskiarvoina. Ne on asetettu tasolle, jotka selvityksen perusteella on mahdollista saavuttaa, kun TRS-päästöjen rajoittamiseen ja tarkkailuun kiinnitetään jatkossakin jatkuvasti huomioita ja kuormituspiikkien syyt poistetaan viipymättä. Raja-arvot varmistavat osaltaan tarpeellisten toimenpiteiden toteutumisen. TRS-päästöjen rajoittaminen vuorokautta lyhyemmän ajanjakson pitoisuuskeskiarvon perusteella ei ole perusteltua päästöjen nopean ja suuren vaihtelun vuoksi. Vuorokautta pidemmän ajanjakson keskiarvot eivät puo-

19 lestaan toimisi tarkoituksenmukaisella tavalla hajuhaittoja aiheuttavien lyhytaikaisten korkeiden päästöjen rajoittamiseksi. Kun otetaan huomioon se, että kyse jo ikääntyvästä sellutehtaasta, haisevien rikkiyhdisteiden keräily- ja käsittelyjärjestelmien hyvä tehokkuus (yli 98 % kuukausikeskiarvona) sekä se, että TRS-päästöt ovat tuotettua sellutonnia kohti laskettuna verrattain alhaiset eli 0,1 0,2 kg TRS (S)/ADt, Veitsiluodon sellutehtaan soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöt ja toimenpiteet niiden vähentämiseksi täyttävät tällä hetkellä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Soodakattilan ja meesauunin savukaasujen lyhytaikaisten korkeiden TRSpitoisuuksien oleellinen vähentäminen sekä TRS-päästötason alentaminen vaatisivat mittavia investointeja. Niiden toteutuminen ei ole realistista lyhyellä aikajänteellä kuluvan lupakauden lopussa. Mahdollisuudet on kuitenkin aiheellista tarkastella lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Tästä syystä Stora Enso Oy on velvoitettu selvittämään lupamääräysten tarkistamishakemuksessa mahdolliset toimenpiteet TRS-päästöjen ja savukaasujen lyhytaikaisten korkeiden TRS-pitoisuuksien vähentämiseksi sekä tekemään esitys vähentämistoimenpiteiksi ja TRS-päästöjä koskeviksi rajaarvoiksi. Lupamääräyksen 39 muutoksella vakiinnutetaan soodakattilan ja meesauunin TRS-päästöjen ja viihtyisyyshaittaa aiheuttavien päästöpiikkien asianmukaisen tarkkailun ja raportoinnin jatkuminen. Määräys varmistaa myös korjaavien ja päästöjä pienentävien toimenpiteiden toteutumista sekä edistää viranomaisten tiedonsaantia. Lisäksi uusi lupamääräys 39 parantaa osaltaan TRS-päästöjen hallintaa. 19 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja sen perusteluista ilmenevin tavoin. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 43 1 momentti 3) ja 5) kohdat. KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa.

20 20 Perustelut Käsittelymaksun määräämiseen sovelletaan asian vireilletuloajankohtana voimassa olleita säännöksiä. Käsittelymaksu peritään alla mainitun valtioneuvoston asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon "muu ympäristölupa-asia" mukaista tuntimaksua (48 euroa/tunti) käyttäen. Asian käsittelyn vaatimana tuntimääränä on käsittelymaksun laskennassa käytetty 50 tuntia. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

21 21 MUUTOKSENHAKEMUS Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Sami Koivula Juhani Itkonen Antti Petänen Asian ovat ratkaisseet johtaja Sami Koivula (puheenjohtaja) sekä ympäristöneuvos Juhani Itkonen. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Antti Petänen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai AP/es Liite Päätös Tiedoksi Valitusosoitus Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kemin kaupunki Kemin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus

22 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen aluehallintovirastoon Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Linnankatu 1-3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.