ELY-keskukset ja yhdistykset Kolmannen sektorin palveluliiketoiminnan kehittämisen tuki alueellisissa ELY-keskuksissa

Transkriptio

1 ELY-keskukset ja yhdistykset Kolmannen sektorin palveluliiketoiminnan kehittämisen tuki alueellisissa ELY-keskuksissa

2 Sisällys 1. Taustaa ja selvitystyön lähtökohdat 3 2. ELY-keskukset ja niiden palvelut liiketoiminnan kehittämiseen ELY-keskukset ja niiden tehtävät Yleistä yritysten kehittämispalveluista ELY-keskuksissa Osaamisen kehittämispalvelut pk-yrityksille Rahoitus Työllistämistuet Hautomot 9 3. ELY-keskusten palvelut ja yhdistysmuotoiset toimijat Kyselyn otanta Yhteenveto saaduista vastauksista Yhdistysmuotoisen toimijan käytettävissä olevat palvelut Esimerkkejä yhdistysmuotoisten toimijoiden kehittämisestä ELY-keskuksen resurssein Ennakkokäsityksiä ja kapea kuva yhdistystoiminnasta Huomioitavaa hakijalle Yhdistyksen palvelukenttä Esimerkkejä muiden kehittämispalveluiden saatavuudesta yhdistyksille ELY-keskuskohtainen yhteenveto Johtopäätökset ja jatkosuositukset 25 Viitteet 26 Liite 27 Selvityksen ja raportin toteutus: Diges ry, Helena Pekkarinen, Kati Uusi-Rauva Raportin toimitus: Kolmas lähde Raportin kuvat: Niklas Meltio Raportin ulkoasu: Aleksi Salokannel / Sisin 2/28

3 1. Taustaa ja selvitystyön lähtökohdat Tämä selvitys on toteutettu Kolmas lähde -hankkeen toimeksiannosta. Tavoitteena on antaa yleisesti kuva maamme elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) osaamisen kehittämiseen ja rahoitukseen liittyvistä palveluista sekä siitä miten ne ovat yhdistysmuotoisten toimijoiden käytettävissä. Tavoitteena on siis kuvata yhdistysten palvelupolku ELY-keskusten osalta erityisesti tilanteissa, joissa yhdistys kehittää omaa palvelunsa. Selvitys keskittyy ELY-keskusten Elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueeseen kuuluviin palveluihin, ja pääpaino on erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen tähtäävien palveluiden kuvauksessa. Vaikka tämän selvityksen sisällä puhutaan usein pk-yrityksille tarjottavista palveluista, on selvityksessämme kysymys liiketoiminnan kehittämisestä riippumatta organisaatio- tai yritysmuodosta. Selvityksen päämateriaali kerättiin kyselytutkimuksella, joka lähetettiin kaikkiin 15 ELY-keskukseen. Lisäksi tehtiin taustoittavia haastatteluja eri yhdistysmuotoisten toimijoiden, seudullisten elinkeinonkehitysyhtiöiden sekä muiden yrityspalvelujärjestelmän osapuolten kanssa. Näiden lisäksi mittavan osan taustamateriaalista muodostaa Digesiin kertynyt tietotaito ja kokemukset sekä yritys- että yhdistysmuotoisten toimijoiden liiketoiminnan kehittämiseen liittyvästä neuvontatyöstä. Palvelukenttää kuvattaessa pääpaino on siis nimenomaan ELY-keskusten tarjoamissa palveluissa. Siltä osin, kuin muita palveluita nousi selvitystä tehtäessä esiin, on ne selvityksessä mainittu. Yhden yksiselitteisesti oikean kuvan piirtäminen yhdistyksen palvelupolusta on mahdotonta. Tarjolla oleviin vaihtoehtoihin liittyy paljon alueellisia eroja, ja kyse on usein myös tulkinnasta tai joskus jopa yksittäisten henkilöiden näkemyseroista. Päällimmäisenä tavoitteena on tuoda yhdistysmuotoisten toimijoiden tietoisuuteen ELY-keskusten yritystoiminnan kehittämiseen tällä hetkellä käytettävissä olevia palveluita sekä herättää keskustelua siitä, missä määrin ne ovat tai voisivat olla myös yhdistysmuotoisten toimijoiden käytettävissä. Ajankohta selvitykselle on otollinen, onhan yhdistyskenttä vahvassa muutoksessa ja yhä useampi yhdistysmuotoinenkin toimija joutuu tulevaisuuttaan varmistaakseen miettimään oman toimintansa kehittämistä liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Toisaalta yrityspalvelut ja niiden taustalla vaikuttava laki ovat muuttumassa. Selvityksen yhteydessä toteutetussa kyselyssä sekä tähän liittyen käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että yhdistysmuotoiset toimijat eivät juuri osaa olla yhteydessä ELY-keskuksiin. Ilmi kävi myös, että ELY-keskuksissa kuva yhdistysmuotoisista toimijoista oli joiltain osin melko yksioikoinen, eikä se vastaa yhdistystoiminnan laajaa kirjoa tai varsinkaan sitä muutosta, jota monen toiminnassa on viime vuosina tapahtunut. On totta, että yhdistystoiminta on edelleenkin joiltain osin pienimuotoista tai harrastustoimintaa, mutta se ei kuitenkaan ole koko kuva yhdistystoiminnasta. Mukaan mahtuu yhä useammin ammattimaista, jopa kansainvälisesti kilpailukykyistä toimintaa, jonka osana tuotetaan palveluja hyvinkin liiketoimintalähtöisesti. 3/28

4 2. ELY-keskukset ja niiden palvelut liiketoiminnan kehittämiseen Tämän luvun tavoitteena on antaa lyhyt yleiskuvaus ELY-keskuksista sekä niiden pk-yritysten eli pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen tarkoitetuista keskeisistä palveluista. Se ei pyri olemaan kaikenkattava, vaan esittelee yleisimmin tarjolla olevat palvelut pääpiirteittäin. Palveluiden esittelyssä puhutaan tietoisesti yritysten tai pk-yritysten kehittämisestä ja rahoittamisesta. Näin palvelut pyritään kuvaamaan niin kuin ne ELY-keskusten toimesta esitellään. 2.1 ELY-keskukset ja niiden tehtävät Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) syntyivät, kun entisten TE-keskusten (työ- ja elinkeinokeskukset) ja useiden muiden alueellisten virastojen toimintoja yhdistettiin vuoden 2010 alusta. Kaikkiaan alueellisia ELY-keskuksia syntyi Niiden tehtävänä on edistää hyvän elinympäristön ja yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja tukea kansalaisten hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä maakunnissa 2. ELY-keskusten varsin laaja tehtäväkenttä on jaettu kolmeen vastuualueeseen: 1. elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri 2. liikenne ja infrastruktuuri 3. ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskusten yleishallinnosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö, mutta niiden toimintaa ohjaavat myös opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäasiainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Liikennevirasto. Keskukset toteuttavat myös maaseutuviraston, Eviran, Maahanmuuttoviraston ja Tekesin tavoitteita. Myös entiset työvoimatoimistot, nykyiset TE-toimistot, kuuluvat ELY-keskusten alaisuuteen. Tämä selvitys keskittyy elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualueeseen, joka hoitaa entisten TE-keskusten sekä lääninhallitusten sivistysosastojen tehtäviä toimien näin sekä työja elinkeinoministeriön että osin myös opetus- ja kulttuuriministeriön ohjauksessa. Vastuualueen tehtävät on ELY-keskusten verkkosivuilla listattu seuraavasti: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen alueellinen elinkeino- ja työvoimapolitiikka maatilatalouden ja maaseutuelinkeinojen kehittäminen kalatalouden edistäminen maahanmuutto, maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen elinkeinojen ja työllisyyden kehityksen sekä osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi kulttuurin ja luovan talouden edistäminen ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen suunnittelu-, hankinta- ja seurantatehtävät sekä opetushenkilöstön lyhytkestoinen täydennyskoulutus kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimen tehtävät ja ko. peruspalvelujen arviointi 4/28

5 oppilaitos-, kirjasto- ja oppilaitosrakentaminen rakennerahastotehtävät (ESR/EAKR) 3 Tästä varsin laajasta tehtäväkentästä tämän selvityksen osalta keskeiset tehtävät rajautuvat erityisesti seuraaviin: yritysten neuvonta-, rahoitus- ja kehittämispalvelut elinkeinoelämän ja innovaatioympäristön kehittäminen alueellinen elinkeino- ja työvoimapolitiikka kulttuurin ja luovan talouden edistäminen rakennerahastotehtävät (ESR/EAKR) 2.2 Yleistä yritysten kehittämispalveluista ELY-keskuksissa ELY-keskukset tarjoavat palveluitaan pk-yritysten kehittämiseen neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluiden sekä rahoituksen muodossa. Karkeasti ELY-keskusten pk-yrityksille tarjottavat palvelut voidaan jakaa kahteen luokkaan eli osaamisen kehittämispalveluihin sekä rahoituspalveluihin. Molempia säätelevät omat lakinsa: 1. Laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista (971/2004) 2. Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi (1336/2006) Näistä ensimmäinen, osaamisen kehittämispalveluita säätelevä laki ei erikseen määrittele pk-yrityksen käsitettä. Valtionavustuksia säätelevässä laissa pk-yritys sen sijaan määritellään seuraavasti: yritys, joka täyttää kulloinkin voimassa olevan mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun Euroopan yhteisöjen komission suosituksen pienen tai keskisuuren yrityksen ehdot 4 ; Lain viittaama EU:n vuonna 2005 voimaan tullut suositus mikro- ja pk-yritysten määritelmästä rajaa pk-yrityksiksi yritykset, joiden henkilöstön määrä on alle 250 henkilöä ja joiden liikevaihto ei ylitä 50 miljoonaa euroa tai joiden taseen loppusumma ei ylitä 43 miljoonaa euroa 5. Erityisen mielenkiintoista tässä yhteydessä on, että yllä mainittu EU:n suositus määrittelee yrityksen seuraavasti: Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, taloudellista toimintaa. Yrityksiksi katsotaan erityisesti yksiköt, käsiteollista toimintaa tai muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt taikka taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset. 6 Näin ollen kansallinen laki, joka tukeutuu EU:n voimassa olevaan pk-yritysmääritelmään, ei siis lähtökohtaisesti sulje pois yhdistysmuotoisia toimijoita pk-yrityksille suunnattavien kehittämistoimenpiteiden piiristä. Työ- ja elinkeinoministeriö on kuitenkin antanut ELY-keskuksille kesällä 2010 ohjeen valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain ja valtioneuvoston asetuksen täytäntöönpanosta. Tässä ohjeessa tiukennetaan yllämainittua määritelmää, siten että yhdistystoiminta katsotaan laissa tarkoitetuksi yritystoiminnaksi vain poikkeustapauksissa 7. Huomioitavaa kuitenkin on, että tämä ohje ja mainittu sanamuoto ei koske kaikkea osaamisen kehittämispalveluita tai avustuksia vaan ainoastaan yritysten kehittämisavustusta (esitelty tarkemmin luvussa 2.4.). Ohjeessa ei myöskään tarkemmin määritellä, mitä edellytyksiä pitää täyttyä, jotta yhdistyksen toiminta voitaisiin katsoa liiketoiminnaksi. Merkillepantavaa on myös, että lähes kaikki tuet ja palvelut ovat harkinnanvaraisia. Niiden myöntämistä ohjaavat myös alueellisesti eri alueiden omat strategiat sekä ELY-keskusten omat linjaukset. Molemmat lait ovat kuitenkin uudistumassa lähivuosina. Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa hallituksen esitys uudeksi laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta. Tarkoitus on näin yhdistää laki pienten ja keskisuurten yritysten osaamisen kehittämispalveluista sekä laki julkisesta työvoimapalvelusta. Lainmuutos on osa laajempaa TE-toimistojen palvelujen uudistusta, jonka yhtenä tavoitteena on muun muassa vahvistaa TE-toimistojen palveluja yrityksille. Hallituksen esitys uudesta laista on suunniteltu annettavaksi eduskunnalle syksyllä /28

6 Myös lakia valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi ollaan uudistamassa. Työ- ja elinkei noministeriön lainsäädäntösuunnitelman hallituskaudelle mukaan hallituksen muutosesitys valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annettuun lakiin tullaan jättämään eduskunnalle Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla huomattavaa on, että ministeriö pyrkii omalla ohjauksellaan esimerkiksi kulttuurin ja luovien alojen osalta parantamaan ELY-keskusten toiminnan kautta juuri kolmannen sektorin ja vapaan kentän toimijoiden työllisyyttä, sekä tuote- ja palvelukehitystoimintaa. 2.3 Osaamisen kehittämispalvelut pk-yrityksille Osaamisen kehittämispalveluiden tarkoitus on edistää kannattavan toiminnan edellytykset omaavien pk-yritysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. Palvelut on tehty kattamaan yrityksen elinkaaren eri vaiheet, ja ne on suunnattu vastaamaan sekä vasta perustettavien että jo toimivien yritysten tarpeisiin. Neuvontapalvelut Neuvontapalvelut käsittävät joko ELY-keskuksen henkilöstön antaman tai ulkopuolelta ostettavan neuvontapalvelun. Esimerkki ulkopuolelta ostetusta palvelusta on muun muassa vuoden 2011 syksyyn saakka käytössä ollut luovien alojen Jalostamo-toiminta. ELY-keskukset ostivat luovien alojen neuvontaan klinikkamuotoista neuvontapalvelua erikseen kilpailutetuilta Jalostamo-asiantuntijoilta. Jalostamopalvelu poistui ELY-keskusten palveluvalikoimasta syksyllä 2011, mutta uusia samantyyppisiä palveluita on ELY-keskuskohtaisesti jo käynnistymässä Luovien alojen info- ja teemapäivä -nimikkeen alla. Käytännössä yritysten neuvontapalvelut hoidetaan usein niin kutsutuista seudullisista yrityspalveluista, jotka ovat usean eri toimijan yhteen kokoavia palvelupisteitä. Esimerkkinä tällaisesta palvelusta on Jyväskylässä toimiva Luotsi-yrityspalvelukeskus, joka tarjoaa kootusti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n, Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry:n, Keski-Suomen ELY-keskuksen sekä Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimiston palveluja yhdestä toimipisteestä. Monilla alueilla onkin oma seudullinen elinkeinoyhtiönsä, jonka rooli neuvontapalvelujen tarjoajana on keskeinen. Useimmat seudulliset elinkeinoyhtiöt tai -yhtymät ovat järjestäytyneet Seudulliset kehittämisyhtiöt SEKES ry:n alle, ja niiden yhteystiedot löytyvät verkosta osoitteesta: Myös neuvontapalveluita antavien uusyrityskeskusten tiedot löytyvät osoitteesta: Koulutus- ja valmennustilaisuudet ELY-keskus tuottaa myös paljon koulutuksia yritysten kehittämiseen. Osa koulutuksista ja valmennuksista toteutetaan esimerkiksi ELY-keskuksen hallinnoiman ESR- tai EAKR-rahoitteisen projektin osana. Usein valmennuksiin sisältyy myös yrityskohtaista konsultointia. ELY-keskuksilla on usein myös tarjolla tiettyjä toistuvia koulutuksia, jotka ovat samanlaisia kaikissa ELY-keskuksissa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset pk-yritysten johdolle suunnatut koulutusohjelmat. Tarkempaa tietoa eri ELYkeskusten tarjoamista koulutuksista löytyy kunkin alueen ELY-keskuksen tapahtumakalenterisivuilta. Keskitetysti tietoa koulutuksista löytyy esimerkiksi Kurssihaku.fi -palvelusta. Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ELY-keskusten tuotteistetuiksi asiantuntijapalveluiksi kutsutaan yrityksen perustajille ja pk-yrityksille yrityksen elinkaaren eri vaiheisiin kehitettyjä valtakunnallisia, tuotekonsepteihin pohjautuvia lyhytkestoisia kehittämisohjelmia. Yritysten eri tarpeisiin vastaavat ohjelmat on ELY-keskuksissa organisoitu yhteen niin kutsuttujen tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden tuoteperheeseen. Tähän kaikkien ELY-keskusten kautta tarjolla olevaan tuoteperheeseen kuuluu vuonna 2012 yhteensä 11 erilaista ohjelmaa: Balanssi easkel EcoStart Talouden ja rahoituksen kehittämisohjelma Tietotekniikka liiketoiminnassa -kehittämisohjelma pk-yrityksen kevennetty ympäristöjärjestelmä 6/28

7 Globaali Kansainvälistymisen kehittämisohjelma Kunto Liiketoiminnan kehittämisohjelma Myyntiteho Myynnin ja markkinoinnin kehittämisohjelma PK-LTS Pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimisohjelma ProStart Yritysidean arviointi- ja kehittämisohjelma TuoteStart Tuote- ja palveluideoiden kehittämisohjelma Tuotto+ Tuotannollisten yritysten tuottavuuden kehittämisohjelma ViestinVaihto Hallittuun sukupolvenvaihdokseen valmentava kehittämisohjelma Eri ohjelmien kestot vaihtelevat yhdestä useaan konsulttipäivään. Kuhunkin ohjelmaan on valtakunnallisesti kilpailutettu asiatuntijat, jotka löytyvät muun muassa Asiantuntijahaku.fi -palvelun kautta. Yleistä kaikille ohjelmille on, että niiden myöntäminen on aina harkinnanvaraista ja edellyttää, että hakijan luottotiedot ovat kunnossa eikä tällä ole maksamattomia laskuja ELY-keskukseen. Lisäksi asiantuntijapalvelua hakevan tulee osoittaa aito tarve palvelulle sekä edellytykset kannattavaan n. Tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden asiakashinnat ovat konsultin päiväpalkkioon perustuvia vakiohintoja ja voimakkaasti tuettuja. Tuotteistettuihin asiantuntijapalveluihin on ELY-keskusten sivuilta sähköinen haku. Huomioitavaa kuitenkin on, että lähes poikkeuksetta ELY-keskukset kehottavat olemaan ensin yhteydessä oman alueen ELY-keskuksen kyseisestä tuotteesta vastaavaan henkilöön ennen hakuprosessin käynnistämistä. Tarkempaa tietoa tuotteistetuista asiantuntijapalveluista löytyy ELY-keskuksen sivuilta: Yritystoiminta/yrityskohtaiset_asiantuntijapalvelut/Sivut/default.aspx sekä kunkin alueen ELY-keskuksen omilta sivuilta. Irtokonsultointipäivät eli räätälöidyt konsultoinnit ELY-keskusten kautta on mahdollista saada myös niin sanottuja irtokonsultointipäiviä tai räätälöityjä konsultointeja. Nämä ovat yksittäisen yrityksen tiettyyn ennalta rajattuun tarpeeseen kohdennettuja asiantuntijapalveluiden ostoja. Yrityksille voidaan myöntää irtokonsultointipäiviä harkinnan mukaan enintään viisi päivää. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sellaisten ongelmien tai haasteiden ratkaisemista, joihin tuotteistetut asiantuntijapalvelut eivät sovellu. Yrityksen omarahoitusosuus irtokonsultointipäivissä on tuotteistettuja asiantuntijapäiviä huomattavasti korkeampi, 50 prosenttia ELY-keskukselle konsultoinnista aiheutuneista kustannuksista. Irtokonsultointeja myönnetään vain harkinnan mukaan ja ELY-keskukset edellyttävät, että hakija on yhteydessä oman alueensa ELY-keskukseen ennen palvelun hakemista. Osaamisen kehittämispalveluiden uudistaminen Yllä kuvatut pk-yritysten osaamisen kehittämispalvelut ovat käytössä enää vain lyhyen aikaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on parhaillaan käynnissä laaja palveluiden uudistusprosessi. Taustalla on aiemmin mainittu lainsäädännön uudistaminen sekä tarkempi asiakastarpeiden ja lähtökohtien huomioiminen palvelutarjonnassa. Uudet palvelut on suunniteltu otettavan käyttöön vuonna Selvityksen tekohetkellä helmikuussa 2012 tarkkaa tietoa uusien palveluiden sisällöstä ei ole julkistettu. 2.4 Rahoitus ELY-keskukset tukevat pk-yritysten perustamista, kasvua ja kehittymistä tarjoamalla myös rahoitusta yritysten kehittämishankkeisiin. Rahoituksen myöntämistä säätelee laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi vuodelta 2006 sekä työ- ja elinkeinoministeriön ELY-keskuksiin toimittama ohje vuodelta Lisäksi ELY-keskukset tekevät omat alueelliset linjauksensa yritysrahoituksen suuntaamisesta. Sekä työ- ja elinkeinoministeriön ohje että ELYkeskuskohtaiset yritysrahoituksen linjaukset ovat julkisia ja ne löytyvät ELY-keskusten verkkosivuilta. Julkisista linjauksista huolimatta ELY-keskukset kehottavat rahoituksen hakijoita aina käymään hanketta koskevat ennakkokeskustelut ELY-keskuksen asiantuntijoiden kanssa rahoitushakemusten teke- 7/28

8 misestä. Näin voidaan varmistaa hankkeen soveltuvuus kulloinkin voimassa oleviin linjauksiin sekä ohjata hakijoita parhaiten soveltuvaan rahoituslähteeseen. Huomioitavaa on, että kaikki ELY-keskusten rahoitukset ovat harkinnanvaraisia, ja rahoituspäätökset tehdään erillisen hankearvioinnin perusteella. Hankkeiden rahoitusedellytyksiin vaikuttavat niin rahoituskohtaisesti määritellyt tavoitteet kuin yleiset alueella sovitut rahoituslinjauksetkin. Yleistä rahoituksille on myös, että ne ovat jälkikäteen erillisen maksatushakemuksen perusteella maksettavia tukia. Hakijan on siis hakiessaan myös kyettävä osoittamaan kykynsä rahoittaa koko hankkeen toteutus ennen tuen maksamista. Yrityksen kehittämisavustus ELY-keskukset myöntävät kehittämisavustusta yritysten investointeihin, kehittämiseen sekä kansainvälistymiseen. Kehittämisavustusta voidaan myöntää hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen pitkän tähtäimen kilpailukyvyn parantamiseen. Kehittämisavustuksesta puhutaan usein myös kehittämistuen nimellä. Tätä tukea voidaan myöntää: investointeihin ja muihin kehittämistoimenpiteisiin pienille yrityksille uusien työntekijöiden palkkamenoihin tai muihin toiminnan aloittamisesta tai laajentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Investointeihin myönnettävän tuen suuruus ja tukiprosentti vaihtelevat riippuen alueesta ja hankkeen koosta. Muihin kehittämistoimenpiteisiin (esimerkiksi yrityksen liiketoimintaosaamisen, kansainvälistymisen sekä tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittäminen, yrityksen perustamis- ja toimintaedellytysten selvittäminen tai muu yritystoiminnan merkittävä kehittäminen) myönnettävä tuki on aina maksimissaan 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista. Kehittämisavustuksen osalta huomioitavaa on yhdistystoimijoiden osalta aiemmin luvussa 2.2 mainittu työ- ja elinkeinoministeriön ohje, jonka mukaan yhdistyksen toiminta voidaan katsoa liiketoiminnaksi vain poikkeustapauksissa. Tarkempaa tietoa kehittämisavustuksesta löytyy kunkin alueen ELY-keskuksen sivuilta. Valmistelurahoitus eli VARA ELY-keskukset voivat myöntää erityisen haastaviin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myös niin kutsuttua valmistelurahoitusta. Rahoitusta voidaan harkinnanvaraisesti myöntää hankkeisiin, jotka edistävät pk-yritysten valmiuksia tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistämiseen uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistämistä kansainvälistymistä tai kehittämiseen liittyvää teknologisen ja muun osaamisen lisäämistä. Valmistelurahoitus on avustusmuotoinen rahoitus. Sitä voidaan maksaa enintään 70 prosenttia hankkeen kuluista. ELY-keskuksen maksama tuki on kuitenkin enintään euroa. Rahoitusta voidaan myöntää vain sellaisiin toimenpiteisiin, joissa on kyse hakijan normaalista toiminnasta poikkeavan liiketoiminnan tai sen osan merkittävästä hankkeenomaisesta kehittämisestä. Valmistelurahoitusta myönnettäessä hanketta arvioidaan muun muassa seuraavien kriteereiden kannalta: hakijan sitoutuminen tavoiteltavaan n resurssit ja osaaminen taloudelliset voimavarat ja kunnossa oleva yritystalous liikeidean kilpailuetu ja kohdemarkkinat edellytykset valmisteluhankkeen jälkeen toteutettavaan haastavaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen aikaisempi asiakkuus sekä muut toteutuneet tai käynnissä olevat hankkeet hankkeen soveltuvuus alueella sovittuihin aluepainotuksiin. Valmistelurahoitus tulee pääsääntöisesti käyttää ulkopuolisilta asiantuntijoilta ostettaviin palveluihin, ei niinkään hakijan omiin kuluihin. Asiantuntijoiden tulee olla hakijasta riippumattomia. Pieni osa hankkeen kuluista voidaan käyttää myös oman henkilöstön palkkoihin. Tarkempaa tietoa valmistelurahoituksesta löytyy kunkin alueen ELY-keskuksen sivuilta. 8/28

9 Toimintaympäristötuki ELY-keskukset voivat myös myöntää rahoitusta yritysten toimintaympäristön kehittämiseen. Tukea voidaan myöntää esimerkiksi hankkeisiin, joilla kehitetään pk-yritysten tarvitsemia palveluita, edistetään yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja innovaatiotoimintaa tai yritysten verkostoitumista. Toimintaympäristötukea voidaan myöntää myös esimerkiksi alueiden välisiin hankkeisiin silloin, kun hanke edistää alueen elinkeinopoliittisia tavoitteita tai pk-yritysten kansainvälistymistä. Tällainen toimintaympäristötuki voidaan myöntää voittoa tavoittelemattomille julkisille tai yksityisille yhteisöille (voittoa tavoittelematon yhdistys, osuuskunta tai muu yhteisö) tai säätiöille sellaisiin hankkeisiin, joilla edistetään yritysten toimintaympäristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantamista. Rahoitusta myönnetään vain sellaisiin hankkeisiin, joilla on laajempaa vaikutusta erityisesti alueen pk-yritysten kannalta. Toimintaympäristötuelle on säädetty enimmäismäärä, joka on 80 prosenttia hankkeelle hyväksyttävistä menoista. Tukea voidaan myöntää paitsi ulkopuolisten asiantuntijoiden palkkioihin myös hakijan omiin palkka- ja matkamenoihin, tila- ja konevuokriin, investointeihin, raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin sekä yleiskustannuksiin (enintään 10 % hyväksyttävistä kuluista). Tarkempaa tietoa toimintaympäristön kehittämistuesta löytyy kunkin alueen ELY-keskuksen sivuilta. 2.5 Työllistämistuet ELY-keskukset ja niiden alaiset TE-toimistot voivat myöntää erilaisia tukia ja avustuksia myös työvoimapoliittisin perustein. Tällaisia ovat TE-toimistojen myöntämä palkkatuki sekä ELY-keskusten myöntämä työllisyysperusteinen investointituki. ELY-keskusten alaiset TE-toimistot voivat myöntää palkkatukea työttömän työnhakijan palkkaamiseen. Palkkatukea, joka on aina harkinnanvaraista, voidaan myöntää niin kunnille kuin yksityisen sektorin työnantajillekin. Yksityisen sektorin työnantajiksi lasketaan TE-toimiston määritelmän mukaan yritykset, yhdistykset ja säätiöt. Palkkatuki muodostuu perusosasta ja lisäosasta. Perusosan suuruus määritellään vuosittain, ja lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain kunkin TE-toimiston harkinnan mukaan. Lisää tietoa tuen myöntämisestä ja kulloinkin voimassa olevista tukisummista TEtoimistojen sivuilta: tyonantajat/06_2rekrytoinnin_tuki/02_palkkatuki/ index.jsp ELY-keskukset voivat myöntää työllisyysperusteisia investointitukia paitsi julkishallinnon toimijoille myös yhteisöille ja säätiöille. Avustusta voidaan myöntää rakentamista, kunnossapitoa, perusparannusta, laajentamista ja rakenteellista uudelleenjärjestämistä koskeviin hankkeisiin ja muihin investointeihin. Tukimäärät perustuvat kokonaisharkintaan, jossa huomioidaan paitsi hankkeen aikaiset työllisyysvaikutukset myös pysyvät työllisyysvaikutukset sekä kyseisen alueen työttömyysaste. Lisää tietoa kunkin alueen ELY-keskuksen sivuilta: Hautomot Yrityshautomot tarjoavat aloittaville yrityksille tila-, neuvonta- ja verkostoitumispalveluita. Hautomot ovat usein joko tiettyä maantieteellistä aluetta tai tiettyä toimialaa palvelevia. Ne sijaitsevat usein oppilaitoksen (yliopiston tai ammattikorkeakoulun), alueellisen elinkeinoyhtiön tai kehittämiskeskuksen yhteydessä. Hautomoon hyväksytty yritys on voinut hakea hautomonsa kautta ELY-keskuksen niin kutsuttua hautomotukea. 9/28

10 3. ELY-keskusten palvelut ja yhdistysmuotoiset toimijat Selvityksen keskeisen aineiston muodostaa kaikkiin 15 ELY-keskukseen lähetystä lomakekyselystä saadut vastaukset. Kysely toteutettiin tammikuussa 2012 Google Docs -lomakkeella. Kaikista ELY-keskuksista saatiin vastaus, kolmesta ELY-keskuksesta kaksi vastausta. 3.1 Kyselyn otanta Kysely lähetettiin kaikkiin 15 ELY-keskukseen yhteensä 53 henkilölle. Kysely lähetettiin jokaiseen ELY-keskukseen useammalle henkilölle siten, että vastaanottajat edustivat mahdollisimman laajasti sekä TEM:n hallinnonalaisia yrityspalveluita että OKM:n alaisia kulttuuri- ja sivistyspalveluita. Vastauksia saatiin yhteensä 18 henkilöltä kaikista 15 ELY-keskuksesta. Monissa ELY:issä vastaaminen oli koordinoitu yhdelle henkilölle. Yhteen ELY:yn tehtiin myös tarkentavia kysymyksiä sähköpostitse, koska saatu vastaus koski vain koulutuspalveluita. Tarkentaviin kysymyksiin saatiin kaksi vastausta sähköpostitse. Kyselyn sisältö jakautui yleisiä yhdistyksille tarjottavia palveluita koskeviin kysymyksiin sekä palvelutarjontaa tarkentaviin kysymyksiin niille, jotka ilmoittivat tarjoavansa rahoitus-, asiantuntija- tai koulutuspalveluita yhdistyksille. Lisäksi vastaajilta pyydettiin avoimissa kysymyksissä huomioita liittyen yhdistysasiakkaiden erityispiirteisiin ja mahdollisiin tuleviin palveluihin. Jotta kyselyn tulokset voitaisiin eritellä ELY-kohtaisesti, pyydettiin vastaajilta myös yhteystiedot. Jokainen vastaajista antoi yhteystietonsa. Kyselyn sisältö riippui osittain siitä, ilmoittiko vastaaja ELY:nsä tarjoavan yhdistyksille palveluita. Mikäli vastaus oli kielteinen, vastaajalle ei esitetty palvelukohtaisia kysymyksiä lainkaan. Kyselylomake ja siihen liittyvä saatekirje on liitteessä Yhteenveto saaduista vastauksista Tämä kappale vetää yhteen lomakekyselyyn saadut vastaukset. Yksittäisiä ELY-keskuskohtaisia vastauksia ei tässä kappaleessa esitetä, vaan kappale antaa yleisesti kuvan yhdistyksille tarjolla olevien palveluiden kirjosta 15 ELY-keskuksessa. Luvussa 5 on esitetty ELY-keskuskohtaiset yhteenvedot. Kysymysten yhteydessä on esitetty valikoidusti vastauslomakkeista poimittuja sitaatteja silloin, kun vastaus kuvaa yleisesti kaikkien vastausten henkeä tai tuo esiin jonkin merkityksellisen yksityiskohdan. Graafeissa esitetyt prosenttiosuudet ovat osuus kaikista vastanneista (N=18). 10/28

11 Miten usein alueenne yhdistyksiltä tulee tiedusteluja erilaisista tukimuodoista? Kyselyitä yhdistyksiltä tulee pääasiassa harvoin tai silloin tällöin. Vain kolme (3) vastaajaa ilmoitti saavansa usein kyselyjä yhdistyksiltä. Miten usein tiedusteluja tulee? N % Usein 3 17 Silloin tällöin 6 33 Harvoin 9 50 Ei lainkaan 0 0 Se, että puolet vastaajista ilmoittaa kyselyitä tulevan harvoin, kertoo siitä, että yhdistysmuotoiset toimijat eivät selvästikään osaa vielä kysyä ELY-keskuksen tarjoamia palveluita oman toimintansa kehittämiseen. Millaisia asioita tiedustelut koskevat? Tiedustelut koskevat erityisesti rahoitus- ja tukimahdollisuuksia. Myös koulutuksia, liiketoiminnan ja palveluiden kehittämispalveluita, hankkeita, työllistämistä sekä tuotteistettua konsultointia koskevia kyselyjä yhdistyksistä tulee jonkin verran. Kyselyt koskevat Rahoitus- ja tukimahdollisuudet 13 Koulutukset 5 Liiketoiminnan ja palveluiden kehittämispalvelut Hankkeet 4 Työllistäminen 2 Tuotteistettu konsultointi 1 ELY-keskusten palvelut eivät oletettavasti ole rahoitus- ja tukimahdollisuuksia lukuun ottamatta yhdistyksille kovin tuttuja. Näin esimerkiksi tuotteistettuja N 4 konsultointeja, jotka voisivat usein olla hyvä ensimmäinen askel liiketoimintojen kehittämisessä, ei osata kysyä. Onko ELY-keskuksessanne joku henkilö tai yksikkö, johon kaikki yhdistyksistä tulevat yhteydenotot ohjataan? Yhdistyksille tarjottavien palvelujen vastuulliseksi ei ole missään ELY:ssä nimetty yhtä tiettyä henkilöä tai yksikköä. Osa ilmoittaa, että yhdistyskyselyt ohjataan osittain määritellylle yksikölle tai henkilölle. Kaksi ELY-keskusta nimeää yhdistyksiä palvelevien yksiköiden nimet. Onko ELY-keskuksessanne joku henkilö tai yksikkö? N % Kyllä 0 0 Osittain 4 22 Ei ole Se, että yhdistyksille ei ole erikseen nimettyä henkilöä tai yksikköä, ei liene yllätys. Jos kyselyitä tulee vain harvoin, kuten aiemmin kävi ilmi, ei niitä varten ole myöskään syytä valjastaa erillistä henkilöä tai yksikköä. Jos ELY-keskuksenne ei tarjoa palveluita yhdistyskentälle lainkaan, onko olemassa jokin tietty peruste, jolla yhdistykset on rajattu alueellanne ELY:n toiminnan ulkopuolelle? Varsin suuri osa ELY:istä (6) ei tarjoa palveluitaan lainkaan yhdistyksille. Yleisimmin syyksi tähän ilmoitetaan lain määrittelemät mahdollisuudet tarjota pk-sektorille suunnattuja palveluita yhdistyksille: Valtion avustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336) 1 :n 3 momentin mukaan avustuksia suunnataan yritystoimintaa edistäviin hankkeisiin. Yhdistysten toiminta voidaan katsoa yritystoiminnaksi vain poikkeustapauksissa. Tästä on TEM:n ohjeet Avustettava toiminta. 11/28

12 Huomioitavaa on, että perusteluna vetoaminen lakiin ei ole yksiselitteisesti pätevä. Laki, joka nojautuu EU:n määritelmään pk-yrityksestä, ei sulje yhdistysmuotoisia toimijoita pk-yrityksille suunnattujen kehittämispalveluiden ulkopuolelle. Kuten aiemminkin on mainittu ja kuten yllä siteerattu vastaajakin on todennut, työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi rajaavat pääosin yhdistykset kehittämisavustuksen ulkopuolelle. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia ELY-keskuksen pk-yrityksille tarjoamia palveluita. Ohjeet eivät myöskään määrittele mitkä ovat niitä poikkeustapauksia, joissa yhdistyksen toiminta katsotaan liiketoiminnaksi. Yhdeksi syyksi palveluiden tarjoamattomuuteen mainitaan yhdistysten suunnalta tulevien yhteydenottojen vähäisyys. Jos ELY-keskuksenne ei tarjoa palveluita yhdistyskentälle lainkaan, onko N % tällöin perusteena jokin seuraavista? Yhdistysmuotoiset toimijat on rajattu ELY:nne palvelujen ulkopuolelle Yhdistysten nähdään toimivan vahvasti julkisesti tuetulla kentällä Yhdistyksistä tulee hyvin harvoin tiedusteluja Jokin muu peruste 3 17 Yhdeksän (9) ELY-keskusta ilmoittaa tarjoavansa palveluita yhdistyksille: Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo ELY-keskuksista kuusi (6) ilmoittaa, että palveluita ei tarjota yhdistyksille lainkaan: Etelä-Savo Pirkanmaa Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Pohjanmaa Lappi Keski-Suomi Kainuu Satakunta Pohjanmaa Niille ELY-keskuksille, jotka ilmoittivat ylipäätään tarjoavansa palveluita yhdistyksille, esitettiin tarkentavia kysymyksiä eri palveluista. Näissä kysymyksissä tehtiin ero harjoittavien yhdistysten sekä yleisesti toimintaansa kehittävien yhdistysten välille. Pääosa ELY-keskuksista, jotka tarjoavat palveluitaan yhdistyksille, tarjoavat niitä vain harjoittaville yhdistyksille. Vain yksi ELY ilmoittaa myöntävänsä asiantuntijapalveluita tai koulutusta myös yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille. Samoin rahoitusta tarjotaan yleisesti vain harjoittaville yhdistyksille. Asiantuntijapalvelut, tuotteistetut palvelut: Tuotteistettuja palveluita myönnetään pääasiassa harjoittaville, mutta muutamassa ELY:ssä myös yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille. Asiantuntijapalvelut: Tuotteistetut palvelut Vain harjoittaville yhdistyksille Yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille N % Ei tarjota yhdistyksille 1 6 Asiantuntijapalvelut, Jalostamo-palvelu 10 : Jalostamo-palvelua on myönnetty pääsääntöisesti vain harjoittaville yhdistyksille. Asiantuntijapalvelut: Jalostamo N % Vain harjoittaville yhdistyksille Yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille Ei tarjota yhdistyksille /28

13 Asiantuntijapalvelut, räätälöidyt konsultoinnit: Jotkin ELY-keskukset myöntävät nsa kehittäville yhdistyksille räätälöityjä konsultointipäiviä. Yksi ELY-keskus myöntää niitä myös yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille. Asiantuntijapalvelut, räätälöidyt konsultoinnit Vain harjoittaville yhdistyksille Yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille N % Ei tarjota yhdistyksille 2 11 Koulutukset: Koulutuspalvelut on suunnattu pääsääntöisesti vain nsa kehittäville yhdistyksille. Koulutukset N % Vain harjoittaville yhdistyksille Yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille Ei tarjota yhdistyksille 0 0 Rahoituspalvelut, esimerkiksi kehittämisavustus: Kehittämisavustusta myönnetään vain harjoittaville yhdistyksille seitsemästä ELY-keskuksesta. Rahoituspalvelut, esimerkiksi kehittämisavustus Vain harjoittaville yhdistyksille Yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille N % Ei tarjota yhdistyksille 1 6 Rahoituspalvelut, vara-raha: Valmistelurahoitusta myönnetään pääsääntöisesti harjoittaville yhdistyksille. Rahoituspalvelut, vara-raha N % Vain harjoittaville yhdistyksille Yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille Ei tarjota yhdistyksille 1 6 Monet vastaajat nimeävät muita kuin kyselyssä mainittuja rahoitusmahdollisuuksia yhdistysten kehittämiseen. Useissa vastauksissa mainitaankin, että yhdistyksiä ohjataan niille paremmin käytettävissä olevien rahoitusinstrumenttien piiriin. Muita vastaajien mainitsemia rahoitusmahdollisuuksia joko yleisesti tai nsa kehittäville yhdistyksille: Toimintaympäristötuki Työllisyyspoliittiset tuet, muun muassa työllistämistuki ESR-tuki EAKR-tuki Muut mahdolliset rahoitusmuodot yhdistyksille Toimintaympäristötuki 2 Työllisyyspoliittiset tuet, mm. työllistämistuki 3 ESR 3 EAKR 1 Maakunta- ja maaseuturahastot 2 Tekes 2 OKM 2 Toiminta-avustukset 1 Maakunta- ja maaseuturahastot Tekes OKM Toiminta-avustukset (esimerkiksi kaupungit) N 13/28

14 Myös TEKES-rahoituksessa yhdistykset ovat mahdollisia rahoituksen saajia liiketoimintamuotoisen osuuden osalta. Liikunnassa ja muussa luovan talouden toiminnassa yhdistyksillä on merkittävä asema. Yleisesti voidaankin todeta myös rahoituspalveluiden osalta, että niitä myönnetään niissä ELY:issä, joissa yhdistyksille palveluita ylipäätään tarjotaan vain harjoittaville yhdistyksille. Rahoitusten osalta ELY:t myös nimeävät melko paljon muita kuin kyselyssä suoraan kysyttyjä rahoitusmahdollisuuksia yhdistysmuotoisten toimijoiden kehittämiseen. Onko yhdistyksille tarjottavissa palveluissa jotain erityispiirteitä verrattuna vastaaviin yrityspalveluihin? (vapaamuotoinen vastaus) Yhdistysten rooli liiketoiminnan harjoittajana koetaan ongelmalliseksi, ja yksi vastaaja mainitsee, että yhdistysmuoto vaatii lisäharkintaa käsittelijältä. Osa edellyttää tuettavilta yhdistyshankkeilta heijastusvaikutuksia pk-yrityssektoriin. Osan mielestä yritys- ja yhdistysasiakkaiden välillä ei ole eroa. Työvoimapoliittiset palvelut soveltuvat yhdistyksille, mikä mainitaan erityisesti sosiaalisten yritysten sekä osuuskuntamuotoisen toiminnan osalta. Ongelmana on, että suurin osa ELY:n palveluista on liiketoimintalähtöistä ja yritystoiminnan riskejä sisältävän liiketoiminnan sekä yhdistystoiminnan yhdistäminen on melko hankalaa. Lisäksi ELY:jen strategialinjauksiin kuuluvat muun muassa kansainvälistyminen, työllisyys ja kasvu, jotka harvoin ovat sellaisia määreitä, joihin yhdistyslaki on Suomessa yhdistystoiminnan tarkoittanut. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus voi olla mahdollinen, jos voittoa tavoittelematon yhdistys kehittää yrityspalveluja esimerkiksi jäsenyrityksilleen. Koska tuotteemme on tarkoitettu pk-yrityksille, joudumme aina yhdistysten hakijana ollessa tekemään normaalia enemmän selvittelyjä ja harkintaa. Monesti rahoituksen lähde ja ehdot saattavat rajoittaa, että rahoitusta ei voi kohdistaa käytännössä yhdistyksille. Oletteko suunnitelleet alueellanne uusia palveluja toteutettavaksi yhdistysasiakkaille? Jos, niin millaisia? (vapaamuotoinen vastaus) Kuusi vastaajaa ilmoittaa, ettei kehittämissuunnitelmia yhdistyspalveluiden osalta ole. Ei ole katsottu olevan tarpeen. Tämä on toki ymmärrettävää, jos kyselyitä yhdistyksiltä tulee vain harvoin. Yksi ELY-keskus mainitsee rakennerahastojen uudistuksen mahdollistavan paremmin yhdistysten rahoittamisen: Rakennerahastoja on kehitetty sellaiseen suuntaan, että niiden käyttö olisi hallinnollisesti mahdollista pienille toimijoille. Esimerkiksi lump sum -kertakorvausmalli avaa uusia mahdollisuuksia vuoden 2012 alusta yhdistyksille, lisää helpotuksia tullee vuoden 2014 alusta. Uudistukset on tehty nimenomaan pieniä toimijoita silmällä pitäen. Yhteenveto lomakekyselyn vastauksista Yhteenvetona saaduista vastauksista voidaan todeta, että hajonta palvelujen saatavuudessa eri alueilla on melko suuri. Yhdistysten toimintaa liiketoiminnassa vaikea arvioida ja tulkinnat vaihtelevat eri ELY:jen välillä. Tulkintaeroja on paljon. Siinä, missä toisten näkökulmasta tarjolla ovat vain työvoimapoliittiset tuet sekä toimintaympäristötuki, näkee toinen yhdistysten olevan rahoituksia haettaessa yhdenvertaisia yritysten kanssa: Yhdistyksiä voidaan yleensä tukea työvoimapoliittisten avustusten kautta. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus voi olla mahdollinen, jos voittoa tavoittelematon yhdistys kehittää yrityspalveluja esim. jäsenyrityksilleen. Yhdistykset ovat yritysrahoituksen osalta samalla viivalla yritysten kanssa. Tulkintaeroista kertonee myös se, että vastaukset yhden ELY-keskuksen alueelta, silloin kun vastaajia oli useampi kuin yksi, saattoivat osin poiketa toisistaan. 14/28

15 4. Yhdistysmuotoisen toimijan käytettävissä olevat palvelut Jotta kuva yhdistysmuotoisten toimijoiden kehittämisestä ELY-keskuksen resurssein ei jäisi vain yksittäisten vastaajien varaan, kerättiin selvitystä varten haastatteluin kokemuksia myös käytännössä toteutuneista tilanteista, joissa yhdistys on voinut hyödyntää ELY-keskuksen palveluita. Taustoittavia haastatteluja toteutettiin puhelimitse sekä yhdistysten itsensä että toimenpiteissä tavalla tai toisella mukana olleiden, esimerkiksi seudullisten elinkeinoyhtiöiden edustajien, kanssa. Esimerkkien lista ei pyri olemaan kaikenkattava kuvaus toteutuneista ELY:jen ja yhdistysten yhteistyöstä, vaan sen tavoitteena on täydentää kuvaa yhdistysten palvelupolusta mahdollisimman monipuolisin käytännön esimerkein. Lista antaa omalta osaltaan ristiriitaisenkin kuvan suhteutettuna kyselyyn saatuihin vastauksiin. Osa esimerkeistä kuvaa sellaisia palveluita tai rahoituksia, joita kyseessä oleva ELY-keskus ei kyselyyn annetun vastauksen mukaan yhdistyksille tarjoa. Näin esimerkit vahvistavat kyselynkin tuloksena saatua käsitystä asioiden tulkinnanvaraisuudesta. 4.1 Esimerkkejä yhdistysmuotoisten toimijoiden kehittämisestä ELY-keskuksen resurssein Neuvontapalvelut Jalostamo-toiminta Yhdistys järjesti osana omaa varainkeruutaan melko suurta yleisötapahtumaa/messua. Yhdistyksen taloudellinen tilanne oli hyvä, sillä tapahtuma tuotti voittoa. Verotusohjeiden mukaisesti tapahtuman voitto oli yhdistykselle kuitenkin veronalaista tuloa vaikka koko yhdistyksen tulos ei olisikaan ollut voitollinen. Yhdistyksessä oli huoli tapahtuman voittoon liittyvästä verotuksesta, ja suunnitelmana oli erillisen osakeyhtiön perustaminen voitollisen toiminnan eriyttämiseksi yhdistyksen muusta toiminnasta. Koska kyseessä oli melko suuren volyymin toiminta ja yhdistys paikallisesti melko merkittävä, oli seudullisen elinkeinoyhtiön edustaja varannut Jalostamo-klinikalta yhdistykselle pidemmän ajan. Kahden tunnin tapaamisessa ratkaisu yhdistystä vaivanneeseen asiaan löytyi: yhdistys ei yhtiöittänyt voitollista osaa toiminnastaan, vaan verot tämän osalta maksettiin normaalisti. Muu toiminta oli edelleenkin yleishyödyllistä. Pelkästään verotuksellisista syistä ei erillistä yritystä kannattanut perustaa. Tuotteistettu asiantuntijapalvelu Yhdistys, jonka toiminta oli kasvanut monialaiseksi tapahtumatuotannon alalla, haki ELY-keskuksen investointitukea uuden tilan saneeraamisesta koituviin investointeihin. Tila toimi niin tapahtuma-areenana kuin ravintolatilanakin. Yhdistys vastasi itse kaikista toiminnoista. Seudullisen elinkeinoyhtiön edustaja tiedusteli alueen ELY-keskuksesta mahdollisuutta investointitukeen. Kuultuaan kyseessä olevan yhdistysmuotoinen toimija ELY-keskus ilmoitti, että investointitukea ei voida myöntää. Yhdistys sai kuitenkin mahdollisuuden toimintansa kehittämisen systemaattiseen pohdintaan konsultin avulla, kun sille myönnettiin tuotteistetuista asiantuntijapalveluista pk-yritysten liiketoimintasuunnitelman laatimispalvelu, PK-LTS. Asiantuntijan avulla tehty uusi 15/28

16 liiketoimintasuunnitelma mahdollistaa yhdistyksen merkittävien kasvutavoitteiden osoittamisen uskottavassa ja yritysmaailmalle tyypillisessä muodossa. Investointituki (kehittämisavustus) Omalla seudullaan näkyvä ja vahva yhdistys, jolla oli myös vakaa taloudellinen asema, otti haltuunsa alueella merkittävän vanhan tilan. Tila kunnostettiin uuteen käyttötarkoitukseen. Alueen ELY-keskus myönsi tilan kunnostamiseen investointitukea. Toimintaympäristötuki Useampikin yhdistys on saanut toimintansa kehittämiseen toimintaympäristötukea. Myös ELY-keskusten kyselyvastauksissa toimintaympäristötuki nousi useammassakin kohdassa esiin mahdollisena muotona tukea yhdistysten toiminnan kehittämistä. Hautomo Hautomotoiminnassa hakijan potentiaali arvioidaan usein vain kasvupotentiaalin kautta. Yhdistysten n taas liittyy harvoin vahva kasvuhakuisuus. Toisaalta poikkeuksiakin on: erääseen kasvuyrityshautomoon on päässyt myös yhdistysmuotoinen toimija. Kaiken kaikkiaan riippuu pitkälti hautomosta, sen strategiasta ja rahoittajista, onko toimijan juridisella muodolla merkitystä hautomoon pääsyssä. Yhdistyspohjaisia toimijoita on hautomoissa yleisesti ottaen vähän johtuen siitä, että yhdistykset vain harvoin hakevat hautomopalvelujen piiriin. Palkkatuki Valtakunnallinen keskusliitto mietti uuden toiminnan käynnistämistä sosiaalisena yrityksenä. Alueen ELY-keskus myönsi yhdistykselle palkkatukea. Palkkatuki mahdollisti henkilön valjastamisen yhdistyksen kehittämiseen tähtääviin toimenpiteisiin kuudeksi kuukaudeksi. Tänä aikana toteutettiin liiketoimintasuunnitelma yhdistyksen uuden toiminnan käynnistämiseksi osakeyhtiömuotoisena. Työllistämistuet Työllistämistuilla voi olla merkittävääkin vaikutusta. Esimerkiksi eräs yhdistysmuotoinen toimija sai opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2010 lisätalousarviossa ELY-keskuksille myönnetystä määrärahasta avustusta kahden nuoren työllistämiseen vuodeksi. Avustusten tarkoitus oli nuorten alle 35-vuotiaitten työllistyminen luovilla aloilla. Avustus oli haettavissa yrityksille, julkisen sektorin sekä kolmannen sektorin toimijoille. Yhdistyksellä ei olisi ilman tukea ollut mitään mahdollisuutta palkata kahta uutta työntekijää. Tuetun noin vuoden mittaisen jakson päätyttyä nuoret olivat omalla työllään kyenneet kasvattamaan toimintaa siten, että heistä tuli yhdistyksen vakituisia työntekijöitä. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalaan liittyviä rahoituksia Yhdistyksen kontaktipinta ELY-keskukseen voi tulla myös muiden kuin perinteisten yritystukien kautta. Esitystoimintaan keskittynyt yhdistys kehittää palvelutoiminnassaan monipuolista yleisö- ja työpajatoimintaa. Yhdistys haki ELY-keskukselta tukea lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan toteuttaakseen tanssikerhon paikallisen koulun iltapäivätoimintaan lukuvuoden ajaksi. Yhteistyökumppanina oli koulun vanhempainyhdistys. Yhdistyksen saaman rahoituksen lähteenä on veikkausvoittovarat, joita opetus- ja kulttuuriministeriö kanavoi myös ELY-keskuksille. ELY-keskusten kautta jaetaan lisäksi rahaa opetusja kulttuuriministeriön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman toteuttamiseen liittyviin alueellisiin ja paikallisiin kehittämishankkeisiin. Yhdistykset voivat hakea määrättyjen ELY-keskusten kautta niin ikään lasten ja nuorten liikunnan paikallisia kehittämisavustuksia, joiden avulla pyritään löytämään toimintamalleja erityisesti terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisäämiseksi. Yleisiä huomioita yhdistysten kanssa käytyjen keskustelujen perusteella Yhdistysten kanssa käydyissä taustoittavissa keskusteluissa tuli myös esiin se seikka, että mikäli yhdistyksen toiminta oli kokoluokaltaan alueellisesti merkittävää, ammattilaisen kokopäiväisen 16/28

17 henkilöstön pyörittämää ja sillä oli tärkeä merkitys esimerkiksi alueen näkyvyyteen, imagoon tai viihtyisyyteen, oli keskusteluyhteys ELY-keskukseen avoin ja suora. Nämä yhdistykset myös usein kertoivat keskusteluissa monien sellaisten palveluiden ja tukien olleen heidän käytettävissään, joita kyselyyn tulleissa vastauksissa ei tullut esiin. 4.2 Ennakkokäsityksiä ja kapea kuva yhdistystoiminnasta Eri keskusteluissa tätä selvitystä taustoitettaessa kävi ilmi, että monilla yritysten kehittämisen kanssa tekemisissä olevilla henkilöillä on usein yhdistystoimintaan liittyen ennakkokäsityksiä, jotka eivät välttämättä vastaa yhdistyskentän koko kuvaa. Väittämät kuten: yhdistysmuotoinen toiminta on pienimuotoista talkoovoimin toteutettua harrastustoimintaa, yhdistyksillä ei ole rahaa maksaa omarahoitusosuuksia, vastuutahoja on vaikea määrittää tai yhdistykset eivät tavoittele voittoa kertovat omaa kieltään tästä. Se, että yhdistysmuotoinen toiminta on pienimuotoista, eikä yhdistyksen rahoituksellinen asema mahdollista omarahoitusosuuksien maksamista, pitänee paikkansa pienten ja harrastusmuotoisesti esimerkiksi ilman vakituista henkilökuntaa toimivien yhdistysten osalta. On kuitenkin selvää, että kansallisesti merkittävä, usein kansainvälisiäkin ulottuvuuksia saava kulttuuritapahtuma, ei tähän kuvaan mahdu. Yhdistyskentän koko kuva ei siis mahdu stereotypiaan harrastusvetoisesta pienestä toiminnasta. Se, että yhdistysmuotoinen toiminta on aina voittoa tavoittelematonta, ei myöskään pidä kaikkien yhdistysten osalta paikkaansa: osa yhdistyksen toiminnasta voi hyvinkin olla liiketoimintalähtöistä. Se, miten tämä vaikuttaa yhdistyksen muuhun toimintaan ja esimerkiksi veronalaisuuteen, onkin sitten toinen asia. Osa yhdistyksistä on yhtiöittänyt ne toiminnan osat, jotka ovat voitollista. Yhtiöittämisen kautta ELY-keskuksen palveluvalikoima aukeaa yhdistyksille laaja-alaisemmin, kuten eräs kyselyyn vastanneista ELY-keskuksen virkamiehistä totesi. Yhtiöittäminen ei kuitenkaan aina ole itsestäänselvyys, vaan joskus yhdistys voi tarvita apua tähänkin pohdintaan. Keskustelujen yhteydessä tuli myös esiin epäluulo siitä, että yhdistysmuotoisen toimijan ollessa hakijana päättäjän on mahdotonta tietää kuka toiminnasta vastaa. Tämä johtunee ennen kaikkea siitä, että monelle yritystoimintaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä hyvin tuntevalle virkamiehelle yhdistysten toimintakulttuuri ja sitä säätelevä lainsäädäntö ovat tuntemattomampi alue. Tätä hälventämään tarvittaisiin ennen kaikkea tietoa ja hyviä case-esimerkkejä yhdistyksistä, jotka muun toimintansa ohella tekevät kannattavaa. Tällaisten yhdistysten toimintaprosesseja, päätöksentekomekanismeja sekä vastuunjakoa tulisi avata tukipäätöksiä käsitteleville virkamiehille. 4.3 Huomioitavaa hakijalle Edellytykset kannattavaan n Yleisesti ottaen ELY:n sekä muiden julkisten liiketoiminnan kehittämisavustusten ja -palveluiden hakijan tulee osoittaa, että sillä on edellytykset kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen. Näin on myös silloin, kun hakijana on yhdistys. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että hakijayhdistyksen tuotteen tai palvelun kysyntä kohderyhmän taholta on riittävällä tasolla osoitettavissa, ja että kyseinen tuote tai palvelu ja siihen perustuva liikeidea on uskottava. Vakaa talous Lisäksi hakijan talouden tulee olla kunnossa eli yhdistyksellä tai yrityksellä ei saa olla esimerkiksi verovelkoja tai maksamattomia velkoja tuen myöntäjälle. Lisäksi hakijan tulee osoittaa osaamisensa ja riittävä kykynsä kyseessä olevan hankkeen laadukkaaseen toteuttamiseen. Käytännössä edellä oleva tarkoittaa sitä, että yhdistyksen perustoiminnan tulee olla jossain määrin vakaalla pohjalla osa-aikaisen henkilöstön tai pelkän vapaaehtoistoiminnan varassa pyörivän yhdistyksen voi olla vaikea näyttää toteen edellä olevia vaatimuksia. Julkisen tuen merkitys Huomioitavaa on myös, että mikäli yhdistyksen toiminta perustuu pääasiassa julkiseen tukeen, voi liiketoiminnan kehittämiseen tarkoitettujen palve- 17/28

18 luiden ja tukien saatavuutta olla vaikea perustella. Tämä tuli esiin myös ELY-keskuksilta saaduissa vastauksissa: Esteeksi saattaisi myös tulla esimerkiksi toiminnan valmiiksi voimakas subventio. Joillakin aloilla yhdistyksen varainhankinta voi jo perustua voimakkaasti avustuksiin ja kunta/valtiorahoitukseen. Yhteinen kieli Huomioitavaa yhdistysmuotoisten toimijoiden ja ELY-keskusten yhteydessä on se, että mikäli toimijat puhuvat täysin eri kieltä, voi yhteyttä olla vaikea löytää. Koska ELY-keskusten palvelut on suunnattu lähtökohtaisesti yrityssektorille, tulee näitä palveluita ja tukia hakevan yhdistyksen ottaa huomioon se puhetavassaan. Hakijan pitää ymmärtää ja osata itse käyttää yritysmaailman terminologiaa valmistellessaan ja laatiessaan hakemusta sekä keskustellessaan ELY-keskuksen yhteyshenkilön kanssa. Tämä helpottaa asiointia ja mahdollisuuksia saada ELY:jen palveluita. Konkreettisena esimerkkinä tästä on vaikkapa toimintasuunnitelman ja liiketoimintasuunnitelman ero. Liiketoimintasuunnitelma sisältää organisaation pitkäntähtäimen vision ja toiminnan tarkoituksen. Siinä analysoidaan myös organisaation ulkopuolista maailmaa sekä organisaation ja sen toiminnan suhdetta siihen muun muassa SWOT-analyysin, kilpailutilanteen sekä markkinoiden kehittymisen suhteen. Liiketoimintasuunnitelma on myös aikajänteeltään pidempi kuin yksi vuosi. Toimintasuunnitelma puolestaan on kuvaus organisaation seuraavan vuoden toiminnoista. Välittäjänä seudullinen elinkeinoyhtiö Joskus keskusteluyhteys yhdistyksen ja alueen ELYkeskuksen välillä on auennut seudullisen elinkeinoyhtiön kautta. Seudullisen elinkeinoyhtiön rooli yhdistysten kehittämisessä voikin olla merkittävä. Esimerkiksi eräässä seudullisessa elinkeinoyhtiössä oli aiemmin selkeä periaatepäätös, että yhdistysmuotoisia toimijoita ei palvella. Kun asiaa kuitenkin tarkemmin puitiin ja nostettiin esiin muutamia suuren budjetin yhdistyksiä sekä näiden uudistusja kehittämistarpeita, avautui laajempi näkemys yhdistysmuotoisten toimijoiden potentiaaliin sekä palvelutarpeeseen. Hakijan muistilista Yhteenvetona voidaan todeta, että yhdistyksenkin kannattaa kysyä ELY-keskuksen palveluita. Katsotaanhan yhdistyksetkin EU:n määritelmän mukaan pk-yrityksiksi silloin, kun ne harjoittavat säännöllistä taloudellista toimintaa. Näin ollen on perusteltua, että pk-yrityksille suunnatut tuet ja palvelut ovat myös yhdistysten saatavilla, kun muut ehdot täyttyvät. Olemassa olevat tuet yhdistysten toiminnan rahoittamiseen eivät ole lähivuosina kasvamassa päinvastoin. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön alaisia yhdistysten tukia ollaan tarkastelemassa hyvinkin kriittisesti. Liiketoiminnan kehittämiseen tähtääviä yhdistyksiä tullaankin jatkossa yhä vahvemmin ohjaamaan ELY-keskusten piiriin. Muistilista ELY-keskuksen kanssa asioivalle yhdistykselle voidaan tiivistää vaikkapa seuraavasti: Selkeä tarve: Määrittele tarkasti tuen käyttökohde ja budjetti rahoitushakemusta varten Sopiva palvelu- tai tukimuoto: Tutki, millaista tukea voit toiminnan kehittämiseen hakea Yhteys ELY-keskukseen ennen hakemista: Hankkeesta tulee aina keskustella ELY-keskuksessa kustakin tuesta tai palvelusta vastaavan henkilön kanssa ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä Toteutussuunnitelma: Laadi projektisuunnitelma riittävän tarkalla tasolla Toteutuksen edellytykset: Kerro, mikä tekee yhdistyksestänne uskottavan toimijan. Listaa hankkeeseen osallistuvien henkilöiden osaaminen (CV:t, portfoliot) sekä laadi uskottava liiketoimintasuunnitelma Tavoitteet: Kuvaile selkeästi palvelun tavoitteet, eli millaisia liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä tuloksia palvelun saaminen mahdollistaa 18/28

19 4.4 Yhdistyksen palvelukenttä Yhdistyksen palvelukenttä on kuvattu alla olevassa kuvassa. Siinä on kuvattu myös muita kuin ELYkeskuksen tarjoamia palveluita siltä osin kuin niitä selvitystä tehtäessä tuli esiin. Rahoituspalvelut Räätälöidyt asiantuntijapalvelut Ohjelmat Paikalliset avustukset Tuotteistetut asiantuntijapalvelut VERA Kehittämistuki Yrityshautomot Lainat ja takaukset Kansallinen hyvinvointiverkosto Luovien alojen verkosto OSKE Kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön avustukset Taiteen keskustk/ taidetoimikunnat TEM:n kansainvälistymistuet Maakunta- ja maaseuturahastot Vara-rahoitus Työvoimapoliittiset tuet Muut instrumentit Toimialajärjestöt OKM/AVEK Suomen Kulttuurirahasto Toimintaympäristötuki Koulutukset Vientihankkeet Alueelliset toimijat OKM/ESR-ohjelmat Sitra ELY-keskus Pääsääntöisesti vain harjoittaville yhdistyksille Finnvera, Finpro, Tekes Vain harjoittaville yhdistyksille Verkosto OKM Muut Yleisesti toimintaansa kehittäville yhdistyksille Yrityspalvelujärjestelmä ELY-keskus Tekes Uusyrityskeskus SEKES tms. Luovien alojen info- ja teemapäivät tms. 19/28

20 4.5 Esimerkkejä muiden kehittämispalveluiden saatavuudesta yhdistyksille Kuten kyselyn vastauksistakin kävi ilmi, ELY-keskukset eivät ole ainoita kehittämistoiminnan tukijoita. Tämän selvityksen päätarkoituksena on kuitenkin kuvata juuri alueellisten ELY-keskusten palvelutarjontaa yhdistysten näkökulmasta. Koska selvityksen teon aikana tuli esiin myös muutamia muita toimijoita joko taustoittavien haastattelujen, ELY-keskusten vastausten kautta tai muussa yhteydessä, on yhdistysten palvelupolkua täydennetty seuraavien toimijoiden osalta: Uusyrityskeskukset Uusyrityskeskukset tarjoavat maksutonta neuvontaa yrityksen perustamista suunnitteleville ja aloitteleville yrittäjille. Neuvontaa tarjotaan myös yhdistysmuotoisille toimijoille siinä missä yksityishenkilöillekin. Tässä voi tosin olla myös uusyrityskeskuskohtaisia eroja. Kansainvälistymisavustukset yritysten yhteisvientihankkeisiin Työ- ja elinkeinoministeriön kautta myönnettäviä kansainvälistymisavustuksia yritysten yhteisvientihankkeisiin voidaan myöntää myös yhdistysmuotoisille toimijoille. Edellytyksenä on, että hakijalla on edellytykset kannattavan liiketoiminnan harjoittamiseen. Yhteisvientihankkeissa tulee olla osallistujina vähintään neljä yritystä tai yhteisöä. TEKES TEKES on yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten haastavien tutkimus- ja kehitysprojektien ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja aktivoija 11. Tekesin tukimuotoja ovat avustukset ja lainat. Vaikka yhdistystä ei esittelyssä mainitakaan, on rahoitusta liiketoiminnan kehittämiseen myönnetty myös yhdistysmuotoisille toimijoille. Osin toimijat ovat olleet sellaisia, joiden toiminta hyödyntää laaja joukkoa yrityksiä, esimerkiksi omia jäsenyrityksiä. Joukossa on kuitenkin ollut myös toimijoita, joiden kehitystoiminta on keskittynyt niiden oman toiminnan tai siihen liittyvien palveluiden tai tuotteiden kehittämiseen. TEKES mainittiin myös joidenkin ELY-keskusten vastauksissa yhdistysten muihin rahoitusmuotoihin liittyvien kysymysten yhteydessä. Finnvera Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja, joka tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Rahoitustuotteita ovat lainat ja takaukset muiden markkinaehtoisten rahoittajien, kuten pankkien ja vakuutusyhtiöiden, lainoille. Finnvera myöntää luottoa myös yhdistyksille, silloin kun ne toimivat kilpailluilla markkinoilla, toisin sanoen harjoittavat. ESR- ja Leader-rahoitukset Yhdistysten kehittämisessä keskeisiä instrumentteja ovat myös erilaiset Euroopan unionin rahoittamat Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankkeet sekä Leader-rahoitus. Varsinkin Leader-rahoitus on monesti ollut merkittävä myös pienten yhdistysten haettavissa oleva tuki esimerkiksi investointeihin, yhdistyksen kehittämiseen tai ensimmäisten työntekijöiden palkkaukseen. Omaehtoiseen, paikalliseen maaseudun kehittämiseen tarkoitettua Leader-rahoitusta koordinoivat Leader-toimintaryhmät, joista lisää tietoa: toimintaryhmat.html 20/28