Aikuiskoulutus IKKUNOIDEN KORJAUS MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuiskoulutus IKKUNOIDEN KORJAUS MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA?"

Transkriptio

1 Aikuiskoulutus IKKUNOIDEN KORJAUS MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA? Marjukka Dahl Konservointi Opinnäytetyö Marraskuu, 2004

2 1 EVTEK Muotoiluinstituutti Aikuiskoulutus Konservointi TIIVISTELMÄ Tekijä: Marjukka Dahl Opinnäytetyön nimi: Ikkunoiden korjaus Vuosi: 2004 Sivumäärä: 59 Tässä päättötyössä selvitettiin vanhojen puuikkunoiden säilymiseen vaikuttavia syitä. Miksi monet vanhat puuikkunat ovat säilyneet niin hyvin, vaikka ilmasto-olosuhteet ovat Suomessa vaikeat. Selvitettiin ikkunoiden teknisiä ominaisuuksia, kuten kosteuden ja auringon vaikutusta puuhun sekä lämmön ja auringon kulkua ikkunoiden läpi. Huollosta ja vääristä korjaustoimista johtuvia vaurioita on myös kartoitettu. Ikkunoihin käytettyjä materiaaleja ja laatuvaatimuksia etsittiin vanhoista kirjoitetuista lähteistä sekä myöhemmistä tutkimuksista. Uudisrakentamisen laatumääräyksiä, jotka koskevat ikkunoita, on myös kerätty tutkimukseen. Uusia ja vanhoja ikkunoiden valmistamis- ja korjausohjeita on vertailtu keskenään. Päättötyöhön on kerätty tietoa ikkunoiden vaihtamiseen tai korjaamiseen johtavista syistä. On selvitetty mikä vanhoissa ikkunoissa on arvokasta ja kuinka ne tulisi korjata, jotta niiden arvo säilyisi. Ikkunoiden korjaamisen kannattavuuteen on kiinnitetty huomiota ja verrattu sitä energian kulutuksesta johtuviin kustannuksiin. Alkuperäisten ikkunoiden kulttuurihistorialliset arvot on myös huomioitu. Puuikkunoiden rakennustekniikan historiaa selvitettiin ja eri aikakausien rakennetyyppejä ja ihanteita kerättiin. Lasin valmistustekniikkaa ikkunalasin valmistuksen osalta tutkittiin kirjallisista lähteistä. Ikkunoiden korjaushankkeen eri vaiheita selvitettiin kuntotutkimuksen, korjaussuunnitelman sekä itse korjaustyön osalta. Alkuperäiset ikkunat ovat tärkeä osa rakennuksen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Vanhat ikkunat ovat säilyneet hyvin, siitä ovat todisteena monet yli satavuotiaat edelleen käytössä olevat ikkunat. Ikkunoiden huoltaminen on ensisijaisen tärkeää niiden säilymiselle. Oikeiden korjaustapojen ja materiaalien, sekä oikean korjausajankohdan valinta auttaa hyvään lopputulokseen pääsemiseen. Tässä päättötyössä on selvitetty miksi vanhat puuikkunat tulisi säilyttää. Avainsanat: ikkunakorjaus, vanhat ikkunat, säilyttäminen

3 2 EVTEK Institute of Art and Design Degree Programme: Adult education Major: Conservation ABSTRACT Author: Marjukka Dahl Bachelor s Thesis: Window reparation Year: 2004 Pages: 59 Why to repair old windows? The aim of this essay was to study why should old wooden windows be preserved and what kinds of reasons have an effect on the remaining of them. Why do many old wooden windows last well despite of the difficult climate conditions in Finland? Window materials and quality criteria have been sought from old written sources and later research. Quality orders for windows in new buildings have been checked, and new and old building methods of windows have been compared with each other. Information on the reasons for changing or repairing windows has been collected. In the study it has been investigated what is valuable in old windows and how they should be repaired to protect their value also in the future. The profitability of repairing windows has been taken into consideration and it has been compared to costs caused by energy consumption. The cultural historical values of old windows have also been observed. The history of building techniques of wooden windows has been studied and structure types and ideals of different eras have been collected. Manufacture techniques of window glass was studied from written sources. Different phases of repairing project of windows were cleared what comes to condition investigation, repairing plan and the repairing itself. The most central result of the study is that original windows are an important part of the cultural historical and architectural value of a building. Old windows have been preserved well; many windows more than hundred years old and still in use are a proof of it. Care of windows is of primary importance for their preservation. Right repairing methods and materials and the right timing gives the best result in preserving old windows. Key words: window reparation, old windows, preservation

4 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA Rakennustekniikan historia Laatuvaatimukset Yleistä Puusepän laatu Teollinen laatu Ikkunoiden vaihtamisen kannattavuus ja kestävä kehitys Yleistä Ikkunoiden vaihtamisen kannattavuus 23 energian säästämisen takia Kestävä kehitys 24 3 MIKSI IKKUNAT KORJATAAN TAI VAIHDETAAN Ikkunat ovat vaurioituneet Ikkunoita halutaan parantaa Ikkunoiden ulkonäköä halutaan muuttaa Ikkunoiden korjaus tehdään julkisivuremontin yhteydessä 28 4 MIKSI IKKUNOIDEN PUUOSAT VAURIOITUVAT Yleistä Kosteuden aiheuttamat vauriot Lahon aiheuttamat vauriot Auringon aiheuttamat vauriot Huoltamattomuuden aiheuttamat vauriot Vääristä rakenteista johtuvat vauriot Vääristä materiaaleista johtuvat vauriot Vääristä korjaustavoista johtuvat vauriot 35 5 IKKUNOIDEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA U-arvot Energian kulku ikkunarakenteiden läpi Säteily, johtuminen ja konvektio Ilmavuodot Lasien auringonsäteilyn ja valon läpäisevyys Ääneneristävyys Kosteuden tiivistyminen ikkunalaseihin 41 6 KUNTOTUTKIMUS JA KORJAUSSUUNNITELMA Yleistä Kuntotutkimus Korjaussuunnitelma 45

5 4 7 MITEN IKKUNAT KORJATAAN Yleistä Puuosien korjaus Helojen ja kulmarautojen korjaus Ikkunoiden lasitus Maalipintojen korjaus Maalinpoisto Maalaus Ikkunan ja seinän liitoksien korjaus ja pellitys Tiivistyksen korjaus Lisälasitukset Erilaisia korjausmenetelmiä 57 8 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNUSLUPAMENETTELY 58 9 LOPUKSI 59 LIITE

6 5 1 JOHDANTO Tämä päättötyö on tehty ajatellen rakennuskonservaattoreita sekä tutkijoita ja suunnittelijoita, jotka toimivat vanhojen rakennusten parissa. Tästä on toivottavasti myös apua isännöitsijöille ja talon omistajille, jotka suunnittelevat ikkunoiden korjausta tai vaihtoa. Tutkimuksessa selvitetään, miksi vanhat ikkunat tulisi säilyttää. Mikä niissä on hyvää ja arvokasta? Miksi ne ovat kestäneet vuosikymmeniä ja ovat edelleen korjattavissa? Tätä päättötyötä varten puuikkunoiden rakennushistoriaa on kerätty eri lähteistä sekä tutkittu eri aikakausien ikkunoiden rakennustapoja ja käytettyjä materiaaleja. Ikkunoiden vaurioitumisen syyt on kartoitettu ja korjausmenetelmiä käsitelty. Lisäksi on kiinnitetty huomiota Ikkunoiden korjauksien ja vaihtamisien kannattavuuteen sekä ikkunoiden energiatalouteen. Ikkunateollisuus on suuntautunut yhä enemmän korjausrakentamisen alueelle uudisrakentamisen vähentyessä. Uudet ikkunat ovat lämpötaloudeltaan parempia kuin vanhat ikkunat. Tähän tutkimukseen on kerätty tietoa, kuinka vanhojen ikkunoiden kunnostamisella parannetaan niiden lämpötaloutta ja toimivuutta. Ikkunoiden korjaamisen kustannukset riippuvat monista asioista, joista suurin on vaurioitumisen aste. Yleinen käsitys on, että ikkunoiden korjaaminen on kallista. Korjaustarpeesta ei kuitenkaan voi olla tietoa ennen kuntotutkimusta. Vasta sen jälkeen tiedetään vaurioiden laajuus ja tarvittavien toimenpiteiden määrä. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka kuntotutkimus tulee suorittaa ja mitä korjaussuunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida. Uusien ikkunoiden kestoikä lyheni ja 1980-luvulla, minkä seurauksena uusia tapoja kestävyyden parantamiseksi kehitettiin. Puuosia alettiin painekyllästää ja nykyään niitä pinnoitetaan alumiinilla. Vanhat ikkunat ovat kuitenkin osoittautuneet kestäviksi, niistä on saatu kokemusta pitkältä ajalta. Tässä tekstissä ilmaisulla vanhat ikkunat tarkoitetaan ensisijaisesti ikkunoita, jotka on valmistettu ennen 1960-lukua.

7 6 Alkuperäiset ikkunat ovat tärkeä osa rakennuksen arkkitehtuuria ja kertovat rakennusajan ihanteista sekä rakennustekniikasta. Ne ovat usein luultua parempikuntoisia. Oikein korjatut ikkunat säilyttävät rakennuskantamme monimuotoisuutta ja näin osaltaan rikastuttavat ympäristöämme. 2 MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA 2.1 Rakennustekniikan historia Ikkunat olivat pitkään yksi rakennuksen arvokkaimmista osista. Lasi oli kallis materiaali, ja ikkunat siten varakkuuden mitta. Vielä 1920-luvulla ikkunoissa lasi maksoi enemmän kuin puitteiden tekeminen (Kaila ym.1987: 138). Ikkunoiden puuosiin höylättiin koristeellisia profiileja, ja verholaudat ilmensivät ajan arkkitehtuuria. Aluksi lasiruudut olivat pieniä, mutta kasvoivat lasin valmistustekniikan kehittymisen myötä 1900-luvun alkuun asti. Pula-ajat ovat pienentäneet ikkunoiden kokoa ja nousukausina ikkunat puolestaan suurenivat (Kaila ym. 1987: 146, Mäkiö ym.1989: 22). Nykyisin lasia käytetään yleisesti julkisivumateriaalina. Suomessa puupuitteisten ikkunoiden valmistus aloitettiin 1700-luvun puolivälissä kotimaisen lasiteollisuuden kehittymisen myötä. Aikaisemmin lasit oli yhdistetty toisiinsa lyijypuitteilla. Ne olivat lyijystä tehtyjä H-muotoisia listoja, joihin pienet lasiruudut kiinnitettiin ja listat juotettiin yhteen. Lyijypuitteella oli puukehys, joka asennettiin kiinteästi kivi- tai tiiliseinään tehtyyn kyntteeseen. (Kaila ym. 1987:117) Lasiruutujen pienuutta kuvaa se, että 120X120 cm kooltaan olevassa kaksipuitteisessa ikkunassa saattoi olla 48 ruutua. Ruudut olivat kooltaan noin 18x12cm (Tulla 1982: 136) Puupuite oli syrjäyttänyt lyijypuitteen1700-luvun loppuun mennessä. Lasiruudut olivat edelleen pieniä ja ne liitettiin toisiinsa ohuilla jakopuitteilla. Puitteissa oli kuitenkin vain kahdeksan tai kuusi ruutua, entisen 24 ruudun sijaan. (Tulla ym. 1982: 138) Vanhimmat puupuitteet olivat rakenteiltaan ohuita, vain noin tuuman paksuisia. Lasiruutu asennettiin puitteessa olevaan uraan kiinteästi. Lasia ei siis saanut vaihdettua purkamatta puitetta. Ohuita puitteita on säilynyt näihin päiviin asti. Joskus

8 7 tällaisia puitteita tapaa vinttien tai ulkorakennusten ikkunoina. Ohut puite kuivaa sateen jälkeen huomattavan nopeasti, eikä puite näin pääse lahoamaan. Kuva1: Ohuet puitteet, joissa lasiruutu on asennettu uraan. (Osa kuvasta, Kaila ym.1987: 129) Ikkunalasin valmistus alkoi Suomessa Somerolla Åvikin tehtaassa Lasi oli uusi ja kallis materiaali, jota vain harvoilla oli mahdollisuus hankkia. Tämän ainoan tuolloin Suomessa toimineen tehtaan tuotannosta suurin osa vietiinkin Ruotsiin. (Kaila ym. 1987:120) 1700-luvun lopulla ikkunalasitehtaita syntyi useita ja kilpailun myötä lasin hinta laski. Lasi-ikkunoita alkoi ilmestyä rakennuksiin niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tosin ikkunattomia savupirttejä oli syrjäkylillä 1800-luvulla vielä paljon. Lasi valmistettiin 1800-luvulla puhaltamalla. Lasinpuhaltajien ammattitaidon kasvaessa suurempien ruutujen tekeminen tuli mahdolliseksi. Lasin laatu ja läpinäkyvyys paranivat kaasu-uunien tullessa käyttöön 1800-luvun lopussa. Niillä saatiin tarpeeksi kova kuumuus kirkkaamman lasin valmistukseen luvun lopulla Suomessa toimi yhtäaikaisesti lasitehdasta tai käsityöpajaa. Ikkunalasit myytiin valmiiksi leikattuina ruutuina, joiden koko oli noin 50x60 cm. (Kaila ym. 1987: 119.)

9 8 Ikkunoiden koon suuretessa tulivat sisäpuitteet tarpeellisiksi lämmöneristävyyden takia. Kaksilasisia ikkunoita käytettiin jo 1700-luvun lopulla, mutta 1850-luvulla ne olivat jo tavallisia (Kaila ym. 1987:130). Sisäpuitteita ei tässä vaiheessa saranoitu, koska niitä käytettiin vain talvella. Sisäpuitteet kiilattiin hieman viistoon höylättyjen karmien väliin jakokarmien päälle. Kesäksi sisäpuitteet otettiin pois ja varastoitiin. Irralliset, vain talvikäyttöön tarkoitetut sisäikkunat olivat yleisiä vielä 1930-luvun maaseuturakentamisessa (Tulla 1982: 151). Vanhoissa tiilimuuratuissa taloissa ikkunoiden karmi asennettiin seinärakenteeseen muuraamisen yhteydessä. Karmi höylättiin 2-3 x 6-9 tuumaa vahvasta puutavarasta. Karmi eristettiin kosteasta seinästä tervariveellä tai voilokilla, ja seinää vasten oleva puun pinta tervattiin. Karmi asennettiin noin 2-3cm muurauksen sisään. Näin asennetut karmit saattoivat vääntyä rakennusaikaisen kosteuden takia ja 1900-lukujen vaihteessa yleistyikin tapa, jossa aukkoihin muurattiin puutiiliä. Näihin kiinnitettiin myöhemmin karmit naulojen tai ruuvien avulla. (Neuvonen ym. 2002:82) Karmin ja seinän väliin jätettiin noin 1,5 cm rako, joka tiivistettiin. Kuva 2: Karmi on asennettu seinärakenteen sisään. (Neuvonen ym. 2002, 83) Kuva 3: Karmi on kiinnitetty seinään muurattuun puutiileen. (Neuvonen ym. 2002, 84) Puutaloissa karmit kiinnitettiin hirsirunkoon naulatuilla tai ruuvatuilla lattaraudoilla. Tämä reunoistaan yhdellä ruuvilla tai naulalla kiinnitetty rauta salli rungon laskeutua, koska rauta pääsi liikkumaan. Uudisrakentamisessa ikkunat asennetaan runkoon kiilojen ja asennusruuvien avulla ja asennusväli tilkitään uretaanivaahdolla. Ikkunat valmistettiin 1800-luvun loppuun asti käsityönä työmailla luvun alussa ikkunoita tilattiin myös puusepänverstaista tai tehtaista, mutta jo 1920-luvun jälkeen

10 9 ikkunat tehtiin lähes yksinomaan konepuusepänverstaissa ja tehtaissa. (Kaila ym. 1987: 142.) 1800-luvun puuseppien ja kylänikkarien käsintehdyt ikkunat valmistettiin tiheäsyisestä hyvälaatuisesta puusta. Puun tuntemus käsityöläisten piirissä oli hyvä. Kalliiden ikkunoiden tekeminen oli aikaa vievää ja arvokasta työtä, johon ei yleensä käytetty huonoa materiaalia. Ikkunoiden puuosia alettiin valmistaa konevoimalla 1900-luvun alussa. Ensin höyrykoneet ja pian sen jälkeen sähköllä toimivat koneet yleistyivät ja käsityön määrä väheni. Myös lasin valmistus koneellistui. Lahden lasitehdas aloitti 1927 vedetyn lasin valmistuksen ja se valtasi markkinat niin, että lasin tekeminen puhaltamalla loppui jo Vieläkin toiminnassa oleva Pilkingtonin lasitehdas kehitteli lasin valutekniikkaa ja 1952 lasia alettiin valaa sulan metallin päälle. Tällä hetkellä yleisin käytössä oleva float-lasi valmistetaan samalla tekniikalla. Vedetyn lasin valmistus loppui Suomessa (Kaila ym. 1987:148) Puupuitteet olivat vielä ohuita 1800-luvun alussa, mutta paksunivat vuosisadan loppua kohden. Lasiruudut suurenivat teknisen osaamisen ja ihanteiden mukaisesti ja tämä vaikutti myös osaltaan puitteiden kokoon. Puitteita jakavat jakopuitteet olivat vielä kuitenkin hyvin ohuita. Lasiruutujen kiinnittäminen puitteiden kyntteisiin kitin avulla yleistyi 1800-luvun puolivälissä (Kaila ym. 1987: 127). Kitti suojasi puitteen alareunan kastumiselta ja lasi oli helpommin asennettavissa ja vaihdettavissa. Kuva 4: Sisään-ulos ja sisään-sisään aukeavien ikkunoiden poikkileikkaukset. RT a ja RT

11 10 T-mallinen kolmiruutuinen ikkuna oli yleisin malli kaupunkien kivitaloissa 1800-luvun lopulla (Neuvonen ym. 2002: 82). Siro rakenne ja suurempi valoaukko saatiin jättämällä vielä alapuitteiden välissä ollut jakokarmi pois. Silloin alaosan ikkunat olivat kohtaavia ja ne oli huullettu toisiinsa limittyviksi. Sisä- ja ulkopuolella oli lista peittämässä rakoa. Ikkunat olivat usein väritykseltään tummia. Samaan aikaan kaupunkien korkeisiin kerrostaloihin alettiin tehdä sisään aukeavia ikkunoita ja myös sisäpuitteita alettiin saranoida. Ikkunoiden siirtely ja varastointi oli hankalaa kaupungeissa. Sisään aukeavat ikkunat olivat myös turvallisemmat ja helpommat pestä. Pientaloissa sisään-ulos aukeavat ikkunat olivat yleisiä 1960-luvulle asti yksinkertaisemman rakenteensa ja tiiviytensä takia. Sisäänaukeavat ikkunat olivat yleisin ikkunatyyppi 1960-luvulla (Hemmilä ym. 2002: 11). Maaseudulla kuusiruutuinen ikkuna säilytti asemansa, vaikka myös T-ikkunoita käytettiin. Rakennuksissa saattoi olla T-ikkunat katujulkisivun puolella ja kuusiruutuiset pihan puolella. Kuva 5: Tyypillinen T-ikkuna Helsingin keskustassa

12 11 Suomessa, missä ikkunat tuli tiivistää talven ajaksi, huoneiden tuuletus hoidettiin usein niinsanotun fortuskan avulla. Se on puite puitteessa, joka voidaan aukaista tuuletusta varten, vaikka ikkuna on muuten tiivistetty umpinaiseksi luvun lopulla kehitettiin tuuletukseen ns. terveysikkuna. Siinä ikkunan yläpuitteet avautuvat mekanismin avulla yhtä aikaa julkaistussa Käytännöllisessä rakennusoppaassa kerrotaan terveysikkunasta seuraavaa: Nykyisin käytetään n.s. terveysikkunoita, jotka asetetaan yläkehykseen, niin että osa siitä erityisen rautalaitteen ja nyörin avulla avautuu ulos ja sisälle, eli molemmat kehykset sisälle ylhäältä alaspäin. Tällöin ei synny vetoa, ikkunan auki ollessa. (Suomela 1922: 67.) Toinen versio terveysikkunasta on sellainen, jossa sisäyläikkuna avautuu yläreunastaan sisään ja yläulkoikkuna alareunastaan ulospäin. Terveysikkuna oli melko yleinen 1920-luvulla (Kaila ym. 1987: 132). Kuva 6: 1800-luvun lopun rakennus, jossa fortuska on asennettu alaikkunan yläosaan.

13 12 Kuva 7: Fortuska, yksityiskohta edellisestä kuvasta 5. Kytkettyjä puitteita ilmestyi myös markkinoille 1920-luvulla (Kaila ym. 1987:139). Niissä sisä- ja ulkopuite on kiinnitetty toisiinsa ruuvein tai kiinnipitohelojen avulla ja puitteet aukeavat yhdessä. Kytketyt puitteet ovat olleet suosittuja Ruotsissa, mutta Suomessa kaksilasiset erillispuitteet säilyttivät valta-asemansa pitkään. Kytkettyjen kaksilasisten ikkunoiden lämmön- ja ääneneristävyys on heikompi, kuin erillisten kaksilasisten ikkunoiden, koska puitteiden ilmaväli on pienempi. Kuva 8: Kytketty ikkuna, ruotsalainen standardiehdotus. (Lapinleimu 1946: 134)

14 13 Kytkettyjä ikkunoita olivat myös 1930-luvulla käyttöön tulleet kiertoikkuunat. Niissä ikkuna avautuu keskiakselilla olevan tappisaranan avulla kiertyen vaaka tai pystysuunnassa. Vaakasuorassa kiertyviä ikkunoita on Helsingissä nähtävissä Kruunuhaassa asuinrakennuksissa ja pystysuunnassa kiertyviä ikkunoita on jäljellä Helsingin Vaakuna-hotellin sisäpihan puolella. Kuva 9: Kuva kiertoikkunasta.(wegelius 1953, 771) Ikkunat ja niiden verholaudat olivat koristeellisia 1930-luvulle saakka. Ikkunoiden puitteiden profiilit, heloitukset ja verholautojen muodot seurasivat tyylisuuntien muutoksia luvun asiallinen funktionalismi yksinkertaisti asunrakennusten ikkunoiden muotoja. Ikkunat muuttuivat vaakasuuntaisiksi. Tähän aikaan valmistettiin ensimmäiset nauhaikkunat. Lasinvalmistustekniikan kehittymisen myötä olivat suuret ja taivutetut lasit mahdollisia ja niitä käytettiin erikoiskohteissa ilmentämään ajanmukaista arkkitehtuuria.

15 14 Kuva 10: Lasipalatsin toisen kerroksen taivutettu ikkuna. Toisen maailmansodan jälkeen oli pulaa rakennusmateriaaleista, samaan aikaan rakentaminen kiihtyi siirtoväen asuttamisen, ja sodasta palaavien sekä maaltamuuton seurauksena. Asuntojen tarve oli suuri ja ikkunoita tarvittiin paljon ja nopeasti. Ikkunateollisuutta pyrittiin kehittämään standardisointien avulla. Standardeja oli kehitetty aiemminkin, mutta silloin ne eivät vielä saavuttaneet suosiota suunnittelijoiden keskuudessa. Sarjavalmistuksella saatiin ikkunoiden hinta edullisemmaksi. Ikkunoiden koko pieneni ja puitteiden profiilit yksinkertaistuivat. Ikkunakitin vaikean saatavuuden takia puiset lasilistat yleistyivät (Tulla 1982: 168). Ikkunakitin vaikeasta saatavuudesta kertoo se, etteivät yksityiset rakentajat saaneet lupaa vernissan ostoon kitin valmistusta varten säännöstelyn aikana (Mäkiö ym. 1989: 21). Ulkopuitteen alareunan tippanokka jäi pois ja veden joutuminen alakarmin päälle estettiin karmin alareunan kyntteen viisteellä.

16 15 Kuva 11: 50-luvun ikkuna, jossa alakarmi on viistetty Lasin valmistustekniikka oli jo pitkälle kehittynyttä 1950-luvulla ja oli mahdollista valmistaa hyvin suuria lasiruutuja. Näköalaikkunat yleistyivät rakennusten julkisivuissa. Tuuletusikkunalla varustettu vaakaikkuna oli yleinen. Ikkunat tehtiin puuvalmiiksi tehtaissa, mutta osien sovitus, lasitus ja maalaus tehtiin yleensä työmaalla. Ikkunat maalattiin vielä tuolloin hitaasti kuivuvalla öljymaalilla. Lasilistat olivat yleisiä ja ne ovat tärkeä osa ajan rakennustekniikkaa. Tällöin lasituslistojen alle laitettiin aluskitti, joka suojasi puitteen alareunaa liialliselta kastumiselta (Kaila ym. 1987: 141) luvun ikkunat ovatkin vielä hyväkuntoisina jäljellä monissa rakennuksissa.

17 16 Kuva 12 ja 13: Koskelan sairaalan alueelle 1950-luvulla rakennettujen talojen ikkunat. Yläkuvassa alkuperäinen ja alakuvassa uusittu ikkuna. Tässä kohteessa ikkunan vaihto on onnistunut melko hyvin, mutta yksityiskohdiltaan ikkunat eroavat toisistaan. Selvä käänne ikkunoiden laadussa on havaittavissa ja 1970-luvuilla, kun öljymaalilla peittomaalatuista ikkunoista luovuttiin. Puuosien raaka-aineeseen ei enää kiinnitetty tarpeeksi huomiota ja pintakäsittelyaineena käytettiin tummia lahonsuojaaineita. Tummat ikkunat kuumenivat voimakkaasti auringonpaisteessa ja haristuivat nopeasti luvun koneellisen sarjatuotannon alettua ikkunat lasitettiin ja pintakäsiteltiin tehtaissa (Hemmilä ym. 2002: 10). Hitaasti kuivuva öljymaali ei enää soveltunut tähän tuotantotapaan. Lasituslistojen alla käytetystä aluskitistä luovuttiin myös tällöin (Kaila ym. 1987: 141). Ikkunat eivät enää kestäneet entiseen tapaan ja puuosien ulkopintoja oli uusintakäsiteltävä muutaman vuoden välein. Painekyllästettyä puuta alettiin käyttää ikkunoiden valmistukseen 1980-luvulla, koska edellisten vuosien ikkunat olivat vaurioituneet niin nopeasti. Myös peittomaalaus koettiin taas paremmaksi vaihtoehdoksi. Ikkunoita maalattiin katalyytti- ja uretaanimaaleilla (Hemmilä 2002: 10). Nämä maalit ovat kestäviä, mutta vaurioiduttuaan ne päästävät kosteuden puuhun, eikä kosteus pääse haihtumaan tiiviin maalikalvon alta, jolloin puu lahoaa.

18 17 Tietotekniikan ansiosta 1980-luvun puolivälissä ikkunoiden mittoja pystyttiin helposti muuttamaan ja siirryttiin taas tilauspohjaiseen ikkunatuotantoon ja standardiikkunoiden varastoon valmistamisesta luovuttiin(hemmilä ym. 2002: 10). Samaan aikaan kolmilasiset ikkunat yleistyivät. Alumiinin käyttö ikkunoissa yleistyi 1990-luvulla. Karmin ulko-osia ja ulkopuitteita alettiin valmistaa alumiinista. Erilaiset eristyslasielementit tulivat käyttöön. Nykyisin puualumiini-ikkuna on yleisin ikkuna uudisrakentamisessa. Keski-Euroopassa yleiset muovista tehdyt karmit ja puitteet ei ole koskaan saanut laajempaa jalansijaa Suomen markkinoilla. 2.2 LAATUVAATIMUKSET Yleistä Perinteisesti puutavara valittiin ikkunoihin jo puiden kaatovaiheessa (Kaila 1997: 393). Puun tiheäsyisyyteen ja lahonkestävyyteen kiinnitettiin ensisijaista huomiota. Nykyaikaiset ikkunoiden laatuvaatimukset, jotka on esitetty RT-kortistossa, koskevat pääasiassa puuraaka-aineen ulkonäköä, eivät kestävyyttä Puusepänlaatu Perinteisesti puutavara on jo kaatovaiheessa valittu erilaisiin tarkoituksiin. Tiedettiin ja tunnettiin missä kasvupaikoissa ja olosuhteissa puihin tuli mitäkin haluttuja ominaisuuksia. Männyn sydänpuu, joka tunnetaan hyvästä lahonkestävyydestä, alkaa kehittyä runkoon vasta puun ollessa noin 40 vuotias. Vanhoja mäntyjä, joihin oli kehittynyt sydänpuuta, oli metsissä tarjolla valittaviksi lahonalttiisiin kohteisiin. Lyly aiheuttaa puuhun jännityksiä, joita voitiin käyttää hyväksi perinteisessä rakentamisessa. Tiedettiin missä puu kasvaa hitaasti ja näin saatiin vahvaa tiheäsyistä puutavaraa kestävyyttä vaativiin kohteisiin. Puun valinta oli taito, joka kulki hirsirakentajien, puuseppien ja metsurien ammatissa käytännön osaamisena.

19 18 Perinteisessä puunrakentamisessa kaatoajalla on ollut suuri merkitys. Puut kaadettiin talvella, ei kuitenkaan liian kovalla pakkasella. Talvella kaadettuja puita eivät sienet ja tuhohyönteiset pysty vaurioittamaan, koska ne tarvitsevat toimiakseen tietyn lämpötilan. Keväällä rungot olivat jo kuivahtaneet, eivätkä niin herkkiä tuholaisille. Osasyy talvikaadoille oli myös se, että talvella oli aikaa metsätöihin. Kaatoajoista on vanhoissa kirjoissa hyvin tarkkoja ohjeita. Puut on kaadettava jouluja tammikuussa, jolloin puussa löytyy vähimmin nesteitä; silloin on myös metsissä paras keli ja työvoima halvinta (Asp 1903: 27.) A. W. Niemisen vuonna 1919 julkaistussa kirjassa Maatalousrakennukset hyväksi kaatoajaksi on katsottu marraskuun ensimmäisen päivän ja maaliskuun ensimmäisen päivän välinen aika (Nieminen 1919: 20). Suomessa ei kaatoajankohdan tärkeyttä ole tutkittu tieteellisesti, mutta usein perinnetieto osoittautuu todeksi tutkimusten jälkeen. Ruotsissa asiaa on tutkittu, eikä yhteyttä lahoamisen ja kaatoajankohdan välillä löytynyt (Komulainen 1988: 42). Asian tutkimista tulisi jatkaa, sillä puu säilyi ennen paremmin ja kaatoajalla on kuitenkin saattanut olla vaikutuksensa. Rakennuspuu kuivattiin huolella. Hyvän ikkunoihin sopivan puun kuivattamiseen kului aikaa jopa kolme vuotta. Kun puut ovat karsitut, niin kuoritaan tahi kolotaan lehtipuut heti; havupuut voidaan jättää viimeksi kuorimatta, kun ne vaan sillä aikaa eivät makaa välittömästi maan päällä. Puusepän tarpeeksi on sellainen aluksi kuorimatta hitaasti kuivunut puu parempaa, sillä siinä ei ole niin pahoja halkioimia kuin kuorittuina tai piiluttuna kuivaneessa. Kuoritut puut pannaan katoksen alle vähintään kahdeksi vuodeksi kuivumaan. Sitte vasta ne sahataan lankuiksi ja laudoiksi, jotka vielä saavat lämpöisessä huonekuivussa olla useampia kuukausia. Parhaat puusepän ainespuut saadaan tällaisella monivuotisella hoidolla (Asp 1903: 28.) RT-kortin, joka on tehty 1943, raaka-aine ohjeet olivat jo melko väljät. Aines mäntyä tai kuusta, karmeihin vientikuivaa (vesipitoisuus % laskettuna kuivaainepainosta), puitteisiin puusepän ulkokuivaa (vesipitoisuus %). Karmit on syytä tehdä sydänlapesoiroista, ydinpuoli taustaan päin. Karmien liitokset tehdään kolmi- ja puitteiden kaksitappisiksi.

20 19 Valmiiden ikkunoiden puuosien turpoaminen kosteuden vaikutuksesta ehkäistiin öljyämällä ikkunat heti valmistamisen jälkeen. Heti valmistuttua on ovet ja ikkunat sekä karmitkin siveltävä vernissalla, johon voi sekoittaa esim. keltamultaa. (Suomela 1922: 67). Ikkunoiden väritutkimuksia tehtäessä tämä on hyvä tietää, sillä usein alimmaisena löytyy keltainen väri. Ikkunat eivät kuitenkaan välttämättä ole olleet keltaisia ensimmäisessä asussaan, vaan aivan toisen värisiä. Keltainen kerros on ollut vain ikkunoiden suojana valmistamisen ja asentamisen välissä. Nämä tiedot ja taidot ovat osaksi unohtuneet tai ne eivät sovellu nykyaikaiseen puuteollisuuteen, jossa käsitellään nopeasti suuria puumääriä. Tosin nykyisten puuikkunoiden huonoon lahonkestävyyteen on alettu kiinnittää huomiota. Asiaa on tutkittu esimerkiksi Viljo Komulaisen Tekesin tutkimuksessa (1988): Kehittyvä puutuoteteollisuus, Ikkunateollisuuden kehitysprojekti. Siinä on kiinnitetty huomiota vuosiluston tiheyteen ja sydänpuuhun, samoin kuin kaatoajankohtaan sekä kuivatukseen. Raaka-aineen valinta ikkunoiden eri osiin on myös huomattu tärkeäksi. Ikkunoiden ulkopuolisten osien tulee olla säänkestoltaan parasta laatua Teollinen laatu Ikkunoissa käytetty puutavara valitaan nykyisin sahatavarasta. Sahatavara on yleisnimitys vähintään neljältä sivulta sahatulle puutavaralle. Sahatavara jaotellaan neljään pääluokkaan A; B; C ja D, joista A on korkein luokka. A-luokka jaetaan vielä luokkiin A1-A4. Laatumääritykset perustuvat pääasiassa puun oksaisuuteen, mutta huomioon otetaan myös halkeamat, vajaasärmäisyys, pihkakolot, kaarnarosot ja korot, vinosyisyys, latvamurtuma, lyly, pehmeä laho ja muotoviat. (RT ) Ikkunoissa käytettävän puutavaran laatuvaatimukset kerrotaan RT kortissa, standardi on SFS Nämä laatuvaatimukset sisältävät puuvalmiiden tai kuultokäsiteltyjen ikkunoiden ulkonäkövaatimukset. Ikkunat jaetaan kahteen laatuluokkaan. E on erikoisluokka, johon kuuluvat ulkonäöltään erittäin suuret vaatimukset täyttävät ikkunat. V on normaali ikkunoiden luokka. Oksia sallitaan laatuluokasta riippuen enemmän tai vähemmän, mutta kaikissa ikkunoiden osissa laatuluokasta riippumatta niitä sallitaan. Puuosien jatkaminen sormiliitoksilla on

21 20 sallittua useimmissa ikkunoiden osissa. Hiushalkeamia sallitaan muualla paitsi sisäpuitteiden sisäpinnoissa. Sydänjuovia sallitaan karmeissa ja normaaliluokan ulkopuitteessa, paitsi ulkopinnoissa. Sinistymää ei sallita. Höyläysjäljen sallittu aallonsyvyys on ,04 mm. Kuva 14: Puuvalmiina tai kuultokäsiteltävien ikkunoiden ulkonäkövaatimukset. (RT ) Laatumääräysten mukaan puuosissa ei saa olla lahovaurioita, kuorta, lylyä, koroa, pihkakoloja eikä vajaasärmäisyyttä. Männyn sydänpuuta saa esiintyä, vaikka se on väriltään tummempaa, kuin muu puuaines. Puutavarassa saa olla kiinteitä oksia. Muuten oksat on paikattava tai kiinnitettävä liimalla tai kitillä siten, ettei korjaaminen heikennä puun lujuutta tai muita ominaisuuksia. Nämä vaatimukset eivät koske lahovauriota ja kuorta lukuun ottamatta metalli- tai muoviprofiililla päällystettyjä

22 21 ikkunan pintoja tai listoituksen alle jääviä karmin pintoja. Vajaasärmän syvyys saa olla enintään 1/3 karmin paksuudesta. Puutavaran jatkaminen sallitaan paitsi erikoislaatuluokan E ikkunanpuitteissa ja laatuluokka V puitteiden sisäpinnoissa. Puutavara tulee paikata samasta puusta tehdyllä paikalla, joka on kiinnitetty lujasti liimaamalla. Ikkunoiden puuosia voidaan myös kitata säänkestävillä kiteillä. Puun nimelliskosteusprosentti tulee olla 12 % ikkunoiden valmistusvaiheessa. Ikkunoihin käytettävä puuaines kuivataan 10 % kosteuteen. Mitta- ja muototarkkuudet ovat oikein tässä kosteudessa. Puun vuosilustoon ei sahatavaran laatuluokituksessa kiinnitetä huomiota. Puu on sitä kestävämpää mitä tiheäsyisempää se on (Kaila 1997: 249). Ikkunoissa ja eteenkin niiden ulkopuolissa, jotka juuri joutuvat säiden rasituksille alttiiksi, tulisi käyttää tiheäsyistä puutavaraa. Puutavaran tilaaja voi vaatia tuotekohtaisesti yksilöityä puutavaraa halutessaan. Sydänpuu on kuollutta solukkoa, jonka rengashuokoset ovat sulkeutuneet. Siinä on uuteaineita, jotka ovat myrkyllisiä hyönteisille ja mikrobeille. Sydänpuu myös imee vettä huonommin ja hitaammin kuin pintapuu. (Komulainen 1988: 40.) Vuonna 1988 Tekesin tekemässä tutkimuksessa, jossa pyrittiin kehittämään ikkunateollisuutta, todetaan, että ikkunoihin käytettävä puumateriaali tulee valita tarkoin ja männyn sydänpuuta tulisi käyttää ikkunoiden ulko-osissa (Komulainen 1988: 38, 34, 31). Tämä aikoinaan tiedetty totuus on jälleen tiedostettu. Hyviä ikkunoita ei voida rakentaa huonoista materiaaleista. Samassa tutkimuksessa todetaan, että Ikkunatehtaalle sopivan raaka-aineen valinnan tulisi alkaa jo metsässä (Komulainen 1988: 41).

Vantaan kaupungintalo Vantaa

Vantaan kaupungintalo Vantaa Vantaan kaupungintalo Vantaa IKKUNOIDEN KUNNON YLEISSELVITYS 17.6.2011 Korjausrakentaminen ja 1 (9) 1 KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja Kohde Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut/

Lisätiedot

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne TEKNISET TIEDOT Ikkunat Domus Classica valikoimaamme kuuluvat puurunkoiset ikkunat valmistetaan yli neljäkymmentä vuotta toimineessa ikkunaverstaassa vanhoja perinteitä kunnioittaen. Ikkunan rakenne on

Lisätiedot

Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Rakennustekniikan valokuvat

Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Rakennustekniikan valokuvat Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Kuva 1 Pohjoispääty, jossa keittiö ja päiväkoti vasemmalla ja koulusiipi oikealla. Kuva 2 Itäsivun julkisivu, jossa oikealla

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA HIRSIRAKENNUKSEN LÄMPÖ- JA KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 9.9.2016 Prof. Juha Vinha TTY, Rakennustekniikan laitos Vain hyviä syitä: Julkisen hirsirakentamisen seminaari, 8.-9.9.2016, Pudasjärvi MASSIIVIHIRSISEINÄN

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari Helsingissä. Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto Julkisivuyhdistys 15 vuotta, juhlaseminaari 18.11.2010 Helsingissä Ajankohtaista asiaa julkisivurintamalta Prof. Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Käyttöikä ja kestävyys ovat julkisivun

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

IKKUNOIDEN HUOLTO KURSSI CURATIO TURUNMAAN KORJAUSRAKENTAMISYHDISTYS RY SAGALUND, KEMIÖNSAARI 14.-15.5.2011 KURSSIMATERIAALIA

IKKUNOIDEN HUOLTO KURSSI CURATIO TURUNMAAN KORJAUSRAKENTAMISYHDISTYS RY SAGALUND, KEMIÖNSAARI 14.-15.5.2011 KURSSIMATERIAALIA IKKUNOIDEN HUOLTO KURSSI CURATIO TURUNMAAN KORJAUSRAKENTAMISYHDISTYS RY SAGALUND, KEMIÖNSAARI 14.-15.5.2011 KURSSIMATERIAALIA Anna Karamäki Milla Halonen MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA SÄILYTTÄÄ? Vanhat

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS PINNALLA 2. 27.3.2014 Isto Jokinen 1 MAALAUKSEN TAVOITE Kaikkia tuotteita maalataan haluttaessa muuttaa niiden pinnan sävyä ja kiiltoa ja parannettaessa pinnan pitämistä puhtaana.

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa!

RUBBER. Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBER comp Elastinen pinnoite Helppo irrottaa! RUBBERcomp KUMIMAALISPRAY RUBBERcomp kumimaalispray on helposti levitettävä, monikäyttöinen, ilmakuivuva erikoiskumipinnoite. Se suojaa käsiteltävän pinnan

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

IKKUNAHANKKEIDEN LUVANVARAISUUDESTA

IKKUNAHANKKEIDEN LUVANVARAISUUDESTA IKKUNAHANKKEIDEN LUVANVARAISUUDESTA Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Korjaushankkeet-seminaari 12.11.2013 Ikkunahanke

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA

SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA SISÄILMAONGELMAT - MITEN PÄÄSEMME NÄISTÄ EROON KORJAUSRAKENTAMISELLA, 040-5857534, e-mail, Hannu.Kaariainen@oamk.fi Yleisöosastokirjoituksia riittää, oheinen on 15.2.2016 Aamulehti 2 Mikä on hometalo Vaurioasteen

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

Finnforest Kesto. _ kun puun pitää kestää

Finnforest Kesto. _ kun puun pitää kestää Finnforest Kesto _ kun puun pitää kestää KUN PUUN PITÄÄ KESTÄÄ Finnforest Kesto Sääolosuhteet Suomessa asettavat puurakenteille suuret vaatimukset. Puun joutuessa kosketukseen veden, kosteuden, betonin

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 3. Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 3 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC extra ja PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Hirsitalon ulkopuolinen lisäeristäminen PAROC extralla ja PAROC WPS 3n -levyillä Oikein tehty

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Kuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta

Kuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta PERINNEALUSTEN AVUSTUSHAKEMUS LIITE 2 KUNTOKARTOITUS OSA 1: PERUSTIEDOT Alus Kuntokartoitetun aluksen nimi Kuntokartoitetun aluksen rakennusvuosi Kuntokartoituksen tekopaikka Kuntokartoituksen ajankohta

Lisätiedot

IKKUNA- JA OVIMUUTOKSET

IKKUNA- JA OVIMUUTOKSET RAKENNUSVALVONTAVIRASTO IKKUNA- JA OVIMUUTOKSET RAKENTAMISTAPAOHJE Heinäkuu 2000 Korvaa ohjeen 2/95 25.4.1995 Nämä rakentamistapaohjeet on hyväksytty rakennuslautakunnassa 25.4.1995. Hyväksyntä perustuu

Lisätiedot

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus

Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Eija Suna, Varsinais-Suomen maakuntamuseo Rakennusten entistämisavustus Entistämisavustuksia myönnetään ensisijaisesti rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla (498/2010) suojeltuihin kohteisiin

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila

Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa. Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Petri Annila Kosteus- ja mikrobivauriot kuntien rakennuksissa Sijoittuminen COMBI-hankkeeseen WP3 Rakenneratkaisujen lämpö- ja kosteustekninen toiminta

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro 106

Kingspan-ohjekortti nro 106 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro 106 HÖYRYNSULKURATKAISUOHJE Kingspan Therma -eristeet höyrynsulkuratkaisuna Kingspan Therma -eristeet alhaisen lämmönjohtavuuden ja korkean vesihöyrynvastuksen ansiosta

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET HUOMIOITAVAA ENNEN ASENNUSTA Aluslattian tulee täyttää SisäRYL 2013 vaatimukset. Alustan tulee olla kuiva, tasainen, kiinteä ja puhdas. Huomio että laminaattilattian pitää

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, 1.11.1997. kunnossapitoyksikön päällikkö

Nämä toimitusehdot korvaavat aikaisemmat Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot 1281/731/97, 1.11.1997. kunnossapitoyksikön päällikkö RATAHALLINTO- KESKUS BANFÖRVALTNINGS- CENTRALEN 1717/731/02 8.11.2002 1 (7) MÄNTYPUISTEN RATAPÖLKKYJEN TEKNISET TOIMITUSEHDOT Ratahallintokeskus on vahvistanut Mäntypuisten ratapölkkyjen tekniset toimitusehdot

Lisätiedot

Asennusohjeet ammattilaisille

Asennusohjeet ammattilaisille Asennusohjeet ammattilaisille Tämän ohje on tarkoitettu ammattilaisille mahdollistamaan paras mahdollinen lopputulos. Ei loppukäyttäjille. Valmistajan suosittelema kitti: Gyproc Promix Lite https://www.youtube.com/watch?v=blchabm0j9a

Lisätiedot

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta

TARKASTUSKÄYNTI Santaholmantie 94, Haukipudas Talo-C, huoneiston C 1 osalta TARKASTUSKÄYNTI 12.6.2014 Talo-C, huoneiston C 1 osalta 2 Sisällysluettelo 1. YLEISTIETOA TARKASTUKOHTEESTA... 3 2. VAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET... 4 2.1. Perustukset, alapohja ja rakennuksen

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Laastin halkeamien korjaus

Laastin halkeamien korjaus Laastin halkeamien korjaus Kun remontoimme julkisivua, törmäämme usein laastin halkeamiin. Moni ei kuitenkaan tiedä oikeata tapaa korjata halkeamia, eikä korjaukseen käytettäviä materiaaleja. Siitä syystä

Lisätiedot

LISÄVARUSTEET MUKAVUUTTA KOTIISI MIKSI VALITA ALAVUS IKKUNAT OY

LISÄVARUSTEET MUKAVUUTTA KOTIISI MIKSI VALITA ALAVUS IKKUNAT OY IKKUNAESITE ALAVUS IKKUNAT 4 ALAVUS-IKKUNAT Laadukkaat suomalaiset ikkunat lämpöä jokaiseen kotiin Nykypäivän ikkunoilta vaaditaan paljon. Ne ovat iso ja tärkeä osa rakennusta ja niiden on oltava näyttäviä

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TEOLLISUUS ALUEEN HUOLTOHALLIKIINTEISTÖ SAHATEOLLISUUSTIE 3 83900 JUUKA 14.02.2011 Sisällys Esipuhe...3 1 Yleistä kiinteistöstä...3 2 Asiakirjat...3 3 Rakenteiden ja järjestelmien

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje

BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rappausohje BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 RAPPAUSOHJE BETONIHARKKO, BETONIVALU, LECA-HARKKO JA SIPOREX Rapattava alusta Betoniharkko

Lisätiedot

PINTAHELAT JA SARANAT

PINTAHELAT JA SARANAT TUOTEKORTTI 28.04.2016 RAKENNE MSE1-A puu-alumiini-ikkuna on kaksipuitteinen ikkuna, jonka sisäpuite ja karmi ovat oksatonta, sormijatkettua mäntyä. Ulkopuite ja karmin ulkoverhous ovat alumiiniprofiilia.

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Effex. Design Sisustuspaneeli. Stora Enso. b a. Stora Enso Effex an Eye for Wood. Asennus: Lisätietoja: www.storaenso.com/effex

Effex. Design Sisustuspaneeli. Stora Enso. b a. Stora Enso Effex an Eye for Wood. Asennus: Lisätietoja: www.storaenso.com/effex Effex Stora Enso Design Sisustuspaneeli Effex on 100 % kierrätettävää luonnonmateriaalia Tarvittavat työkalut: Suositeltavat turvavarusteet: + Vasara + tuurna Naulapyssy Nauloja (1,2x30 mm) Sirkkeli (tai

Lisätiedot

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi.

ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat. Hannu Hirsi. ARK-A.3000 Rakennetekniikka (4op) Lämpö- ja kosteustekniset laskelmat Hannu Hirsi. SRakMK ja rakennusten energiatehokkuus : Lämmöneristävyys laskelmat, lämmöneristyksen termit, kertausta : Lämmönjohtavuus

Lisätiedot

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu

Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu 1/8 Materiaalinäytteenotto ulkoseinistä 01.10.2015 Hangon kaupunki, Hagapuiston koulu Jakelu: bengt.lindholm@hanko.fi (PDF) veli-jukka.rousu@hanko.fi (PDF) Sisäilmari Oy, arkisto (PDF) 2/8 Sisällys 1.

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

SPU XT. Huipputeknologiaa lämmöneristämiseen

SPU XT. Huipputeknologiaa lämmöneristämiseen Huipputeknologiaa lämmöneristämiseen Tarkoitettu erityisesti passiivikorjausrakentamisen kohteisiin, joissa ohut rakenne on välttämättömyys on eristelevy, jossa yhdistyvät tyhjiöeristeen ja polyuretaanin

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

Tunne puuraaka-aineen lahoviat

Tunne puuraaka-aineen lahoviat Tunne puuraaka-aineen lahoviat Alkusanat Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sellutehtaille tulevan raaka-aineen lahovikojen tunnistamista. Opas antaa tietoa puunhankinnassa, puun mittauksessa ja vastaanotossa

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus

Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Korjausrakentamisen viranomaisohjaus Lauri Jääskeläinen Direktiivi pohjana Uudet rakennukset olleet jo aiemmin (v:n 2002 direktiivi täytäntöönpanon kautta) vähimmäisenergiatehokkuuden piirissä Suomessa

Lisätiedot

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje

ThermiSol Platina Pi-Ka Asennusohje Platina Pi-Ka ThermiSol Platina Pi-Ka essa kerrotaan ThermiSol Platina Kattoelementin käsittelyyn, kiinnitykseen ja työstämiseen liittyviä ohjeita. Platina Pi-Ka 2 1. Elementin käsittely... 3 1.1 Elementtikuorman

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Näin asennat. suihkukulman: SK-850

Näin asennat. suihkukulman: SK-850 Näin asennat suihkukulman: SK-850 Huomioithan että tuote on ehjä. kokoamisessa tarvittavia osia ei joudu pakkauksen mukana roskiin. tuotteen lasiosat on huolellisesti suojattava kokoamisen yhteydessä.

Lisätiedot

Betonikoulutus 28.11.2013

Betonikoulutus 28.11.2013 Betonikoulutus 28.11.2013 Betonin kosteuden ja kuivumisen hallinta Ilman kosteus 1 Ulkoilman keskimääräinen vuotuinen suhteellinen kosteus RH (%) ja vesihöyrypitoisuus (g/m³) Suomessa ULKOILMAN SEKÄ AS.

Lisätiedot

SolarMagic asennus ja sijoitusopas

SolarMagic asennus ja sijoitusopas SolarMagic asennus ja sijoitusopas Kesäkuu 2010 www.solarmagic.fi Tämä opas esittää erilaisia SolarMagic-aurinkolämmityslaitteen asennusvaihtoehtoja. On tärkeää että laitteesta saatava teho olisi mahdollisimman

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 1/7 HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 2009-18 ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 31.3.2009 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON

Lisätiedot

Puu julkisivussa. Maalin tehtävät. puun pintakerroksen suojaaminen säärasitukselta. ulkonäkö, kiilto, puhtaanapysyvyys

Puu julkisivussa. Maalin tehtävät. puun pintakerroksen suojaaminen säärasitukselta. ulkonäkö, kiilto, puhtaanapysyvyys Puujulkisivut Puu julkisivussa puuta suojataan kosteudelta rakenteellisin keinoin räystäät sokkeli sadeveden ohjaus, pellitykset tuuletusrako tippanokat viisteet oikea naulaussuunta ja - syvyys Puu julkisivussa

Lisätiedot

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli

TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli TARMOn energiaekspertti ilta 1 Tausta ja ekspertin rooli Emilia Olkanen & Lauri Penttinen TARMO Asuinalueiden viihtyisyys Asumisen mukavuus Yhteisöllisyys Rakennusten toiminnallisuus Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiapuun puristuskuivaus

Energiapuun puristuskuivaus Energiapuun puristuskuivaus Laurila, J., Havimo, M. & Lauhanen, R. 2014. Compression drying of energy wood. Fuel Processing Technology. Tuomas Hakonen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Johdanto Puun kuivuminen

Lisätiedot

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuuden heikentymisen syyt Energiatehokkuutta tavoiteltaessa rakennusten lämpöeristäminen on mennyt niin pitkälle, että mobiiliverkon kuuluvuus on talojen

Lisätiedot

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta.

Huom! Kaikki puuosat ovat käsittelemättömiä ja näin ollen tarvitsevat puunsuojakäsittelyn ulko- ja sisäpuolelta ennen asennusta. Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!... Tammikuu 2015 Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit......5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...11 2 Onneksi olkoon, olet päättänyt aloittaa

Lisätiedot

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu

Energiatehokas koti. Rakentajailta Joensuu Energiatehokas koti Rakentajailta 28.11.2013 Joensuu SAMITALO taustaa Valmistajana Karelment Oy, tuotantolaitos Nurmeksessa. Työllistämme noin 40 pohjoiskarjalaista ammattilaista. Samitaloja on valmistettu

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS

PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS PÄREIDEN JA PÄREKATON VALMISTUS Pärepuiden valitseminen Pärepuiksi valitaan pitkiä, suoria, hitaasti kasvaneita tiheäsyisiä puita, joiden oksisto on karsiutunut mahdollisimman ylös. Varmuus rungon syiden

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy

Uusia tuulia ikkunaremonttiin. Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Uusia tuulia ikkunaremonttiin Ikkunat ja ilmanvaihto kaksi remonttia yhdellä kertaa 3.9.2016 M/S Viking XPRS Timo Laitinen, Skaala Oy Maailman parasta ilmaa Ulkoilman laatu Suomessa ja Ruotsissa on kansainvälisen

Lisätiedot

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN

ASENNUSOHJE MINSTER JA TURMALIN Turmalin-savikattotiili Minster-betonikattotiili ASENNUSOHJE Päivitetty 14.12.2012 Tämä korvaa aiemmat asennusohjeet Puh. +358 9 2533 7200 ~ Faksi +358 9 2533 7311 ~ www.monier.fi Sivu 1 / 9 Alkulause

Lisätiedot

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN

RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI , HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN RAKENNUSHANKKEEN OHJAUS KOSTEUDENHALLINNAN NÄKÖKULMASTA SISÄILMASTOSEMINAARI 16.3.2016, HELSINKI KIIA MIETTUNEN JA TIMO TURUNEN TAUSTAA JA TAVOITTEET Kosteusteknisen toimivuuden ja kosteudenhallinnan kannalta

Lisätiedot

SUOMI PRESSU KOTIMAINEN PVC-PRESSU VAATIVAAN KÄYTTÖÖN KAIKISSA SÄÄOLOSUHTEISSA. KÄYTTÖKOHTEITA

SUOMI PRESSU KOTIMAINEN PVC-PRESSU VAATIVAAN KÄYTTÖÖN KAIKISSA SÄÄOLOSUHTEISSA. KÄYTTÖKOHTEITA KOTIMAINEN PVC- VAATIVAAN KÄYTTÖÖN KAIKISSA SÄÄOLOSUHTEISSA. SCANTARP - KÄYTTÖKOHTEITA Valmistettu sitkeästä termoplastisesta PVC-muovista. Pohjakangas 1100 dtex polyesteriä. 6,5 x 7 lankaa/cm2. Rakentaminen

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 4.2.2004: Kuorisuojaus Arvot Suojaustoimenpiteet Uhkat Tunnistetaan Luokitellaan Mitoitetaan Otetaan

Lisätiedot

KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET

KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET KASOGUARD TURVAOVI - ASENNUSOHJEET 1. Oven karmin asennuksessa käytetään 16 kpl säätöholkkeja (24mm), joilla karmi säädetään asennusaukkoon. 2. Oven karmin ja asennusaukon

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA

TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA TIIVISTÄMINEN KORJAUSTAPANA 18.5.2016 Petri Lönnblad RI, RTA (VTT 003/04) Onko tiivistäminen korjaamista? Huono maine menetelmänä, miksi? Kokemuksia noin 15 vuodelta Käyttöikä? Vahvat näkemykset puolesta

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka

ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka ENERGIATEHOKAS KORJAUSRAKENTAMINEN Markku Sinisalo Juha Hartikka Poistoilmapuhaltimien uusiminen Poistoilmapuhaltimien uusiminen EC puhaltimiksi Poistoilmapuhaltimien rakenteellinen käyttöikä on yleensä

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero:

RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työnumero: RAKENNEKOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Työ:3503160 Kohde: Kaivokselan koulu, Vantaa Osoite: Kaivosvoudintie 10, 01610 Vantaa Yhteyshenkilö: Juha Leppälä, p. 040 522 4062 juha.leppala@iss.fi Vahinkotapahtuma: Toimeksianto:

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Huippulaatua edullisesti

Huippulaatua edullisesti weinor Topas markiisi Huippulaatua edullisesti Topas markiisi on todellinen taidonnäyte, jonka kaikki voivat hankkia. Siinä yhdistyvät: viimeistelty mekaniikka, upea ulkoasu sekä edullinen hinta www.weinor.com

Lisätiedot