Aikuiskoulutus IKKUNOIDEN KORJAUS MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuiskoulutus IKKUNOIDEN KORJAUS MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA?"

Transkriptio

1 Aikuiskoulutus IKKUNOIDEN KORJAUS MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA? Marjukka Dahl Konservointi Opinnäytetyö Marraskuu, 2004

2 1 EVTEK Muotoiluinstituutti Aikuiskoulutus Konservointi TIIVISTELMÄ Tekijä: Marjukka Dahl Opinnäytetyön nimi: Ikkunoiden korjaus Vuosi: 2004 Sivumäärä: 59 Tässä päättötyössä selvitettiin vanhojen puuikkunoiden säilymiseen vaikuttavia syitä. Miksi monet vanhat puuikkunat ovat säilyneet niin hyvin, vaikka ilmasto-olosuhteet ovat Suomessa vaikeat. Selvitettiin ikkunoiden teknisiä ominaisuuksia, kuten kosteuden ja auringon vaikutusta puuhun sekä lämmön ja auringon kulkua ikkunoiden läpi. Huollosta ja vääristä korjaustoimista johtuvia vaurioita on myös kartoitettu. Ikkunoihin käytettyjä materiaaleja ja laatuvaatimuksia etsittiin vanhoista kirjoitetuista lähteistä sekä myöhemmistä tutkimuksista. Uudisrakentamisen laatumääräyksiä, jotka koskevat ikkunoita, on myös kerätty tutkimukseen. Uusia ja vanhoja ikkunoiden valmistamis- ja korjausohjeita on vertailtu keskenään. Päättötyöhön on kerätty tietoa ikkunoiden vaihtamiseen tai korjaamiseen johtavista syistä. On selvitetty mikä vanhoissa ikkunoissa on arvokasta ja kuinka ne tulisi korjata, jotta niiden arvo säilyisi. Ikkunoiden korjaamisen kannattavuuteen on kiinnitetty huomiota ja verrattu sitä energian kulutuksesta johtuviin kustannuksiin. Alkuperäisten ikkunoiden kulttuurihistorialliset arvot on myös huomioitu. Puuikkunoiden rakennustekniikan historiaa selvitettiin ja eri aikakausien rakennetyyppejä ja ihanteita kerättiin. Lasin valmistustekniikkaa ikkunalasin valmistuksen osalta tutkittiin kirjallisista lähteistä. Ikkunoiden korjaushankkeen eri vaiheita selvitettiin kuntotutkimuksen, korjaussuunnitelman sekä itse korjaustyön osalta. Alkuperäiset ikkunat ovat tärkeä osa rakennuksen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Vanhat ikkunat ovat säilyneet hyvin, siitä ovat todisteena monet yli satavuotiaat edelleen käytössä olevat ikkunat. Ikkunoiden huoltaminen on ensisijaisen tärkeää niiden säilymiselle. Oikeiden korjaustapojen ja materiaalien, sekä oikean korjausajankohdan valinta auttaa hyvään lopputulokseen pääsemiseen. Tässä päättötyössä on selvitetty miksi vanhat puuikkunat tulisi säilyttää. Avainsanat: ikkunakorjaus, vanhat ikkunat, säilyttäminen

3 2 EVTEK Institute of Art and Design Degree Programme: Adult education Major: Conservation ABSTRACT Author: Marjukka Dahl Bachelor s Thesis: Window reparation Year: 2004 Pages: 59 Why to repair old windows? The aim of this essay was to study why should old wooden windows be preserved and what kinds of reasons have an effect on the remaining of them. Why do many old wooden windows last well despite of the difficult climate conditions in Finland? Window materials and quality criteria have been sought from old written sources and later research. Quality orders for windows in new buildings have been checked, and new and old building methods of windows have been compared with each other. Information on the reasons for changing or repairing windows has been collected. In the study it has been investigated what is valuable in old windows and how they should be repaired to protect their value also in the future. The profitability of repairing windows has been taken into consideration and it has been compared to costs caused by energy consumption. The cultural historical values of old windows have also been observed. The history of building techniques of wooden windows has been studied and structure types and ideals of different eras have been collected. Manufacture techniques of window glass was studied from written sources. Different phases of repairing project of windows were cleared what comes to condition investigation, repairing plan and the repairing itself. The most central result of the study is that original windows are an important part of the cultural historical and architectural value of a building. Old windows have been preserved well; many windows more than hundred years old and still in use are a proof of it. Care of windows is of primary importance for their preservation. Right repairing methods and materials and the right timing gives the best result in preserving old windows. Key words: window reparation, old windows, preservation

4 3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 5 2 MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA Rakennustekniikan historia Laatuvaatimukset Yleistä Puusepän laatu Teollinen laatu Ikkunoiden vaihtamisen kannattavuus ja kestävä kehitys Yleistä Ikkunoiden vaihtamisen kannattavuus 23 energian säästämisen takia Kestävä kehitys 24 3 MIKSI IKKUNAT KORJATAAN TAI VAIHDETAAN Ikkunat ovat vaurioituneet Ikkunoita halutaan parantaa Ikkunoiden ulkonäköä halutaan muuttaa Ikkunoiden korjaus tehdään julkisivuremontin yhteydessä 28 4 MIKSI IKKUNOIDEN PUUOSAT VAURIOITUVAT Yleistä Kosteuden aiheuttamat vauriot Lahon aiheuttamat vauriot Auringon aiheuttamat vauriot Huoltamattomuuden aiheuttamat vauriot Vääristä rakenteista johtuvat vauriot Vääristä materiaaleista johtuvat vauriot Vääristä korjaustavoista johtuvat vauriot 35 5 IKKUNOIDEN TEKNISIÄ OMINAISUUKSIA U-arvot Energian kulku ikkunarakenteiden läpi Säteily, johtuminen ja konvektio Ilmavuodot Lasien auringonsäteilyn ja valon läpäisevyys Ääneneristävyys Kosteuden tiivistyminen ikkunalaseihin 41 6 KUNTOTUTKIMUS JA KORJAUSSUUNNITELMA Yleistä Kuntotutkimus Korjaussuunnitelma 45

5 4 7 MITEN IKKUNAT KORJATAAN Yleistä Puuosien korjaus Helojen ja kulmarautojen korjaus Ikkunoiden lasitus Maalipintojen korjaus Maalinpoisto Maalaus Ikkunan ja seinän liitoksien korjaus ja pellitys Tiivistyksen korjaus Lisälasitukset Erilaisia korjausmenetelmiä 57 8 RAKENNUSSUOJELU JA RAKENNUSLUPAMENETTELY 58 9 LOPUKSI 59 LIITE

6 5 1 JOHDANTO Tämä päättötyö on tehty ajatellen rakennuskonservaattoreita sekä tutkijoita ja suunnittelijoita, jotka toimivat vanhojen rakennusten parissa. Tästä on toivottavasti myös apua isännöitsijöille ja talon omistajille, jotka suunnittelevat ikkunoiden korjausta tai vaihtoa. Tutkimuksessa selvitetään, miksi vanhat ikkunat tulisi säilyttää. Mikä niissä on hyvää ja arvokasta? Miksi ne ovat kestäneet vuosikymmeniä ja ovat edelleen korjattavissa? Tätä päättötyötä varten puuikkunoiden rakennushistoriaa on kerätty eri lähteistä sekä tutkittu eri aikakausien ikkunoiden rakennustapoja ja käytettyjä materiaaleja. Ikkunoiden vaurioitumisen syyt on kartoitettu ja korjausmenetelmiä käsitelty. Lisäksi on kiinnitetty huomiota Ikkunoiden korjauksien ja vaihtamisien kannattavuuteen sekä ikkunoiden energiatalouteen. Ikkunateollisuus on suuntautunut yhä enemmän korjausrakentamisen alueelle uudisrakentamisen vähentyessä. Uudet ikkunat ovat lämpötaloudeltaan parempia kuin vanhat ikkunat. Tähän tutkimukseen on kerätty tietoa, kuinka vanhojen ikkunoiden kunnostamisella parannetaan niiden lämpötaloutta ja toimivuutta. Ikkunoiden korjaamisen kustannukset riippuvat monista asioista, joista suurin on vaurioitumisen aste. Yleinen käsitys on, että ikkunoiden korjaaminen on kallista. Korjaustarpeesta ei kuitenkaan voi olla tietoa ennen kuntotutkimusta. Vasta sen jälkeen tiedetään vaurioiden laajuus ja tarvittavien toimenpiteiden määrä. Tässä tutkimuksessa selvitetään kuinka kuntotutkimus tulee suorittaa ja mitä korjaussuunnitelmaa laadittaessa tulee huomioida. Uusien ikkunoiden kestoikä lyheni ja 1980-luvulla, minkä seurauksena uusia tapoja kestävyyden parantamiseksi kehitettiin. Puuosia alettiin painekyllästää ja nykyään niitä pinnoitetaan alumiinilla. Vanhat ikkunat ovat kuitenkin osoittautuneet kestäviksi, niistä on saatu kokemusta pitkältä ajalta. Tässä tekstissä ilmaisulla vanhat ikkunat tarkoitetaan ensisijaisesti ikkunoita, jotka on valmistettu ennen 1960-lukua.

7 6 Alkuperäiset ikkunat ovat tärkeä osa rakennuksen arkkitehtuuria ja kertovat rakennusajan ihanteista sekä rakennustekniikasta. Ne ovat usein luultua parempikuntoisia. Oikein korjatut ikkunat säilyttävät rakennuskantamme monimuotoisuutta ja näin osaltaan rikastuttavat ympäristöämme. 2 MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA KORJATA 2.1 Rakennustekniikan historia Ikkunat olivat pitkään yksi rakennuksen arvokkaimmista osista. Lasi oli kallis materiaali, ja ikkunat siten varakkuuden mitta. Vielä 1920-luvulla ikkunoissa lasi maksoi enemmän kuin puitteiden tekeminen (Kaila ym.1987: 138). Ikkunoiden puuosiin höylättiin koristeellisia profiileja, ja verholaudat ilmensivät ajan arkkitehtuuria. Aluksi lasiruudut olivat pieniä, mutta kasvoivat lasin valmistustekniikan kehittymisen myötä 1900-luvun alkuun asti. Pula-ajat ovat pienentäneet ikkunoiden kokoa ja nousukausina ikkunat puolestaan suurenivat (Kaila ym. 1987: 146, Mäkiö ym.1989: 22). Nykyisin lasia käytetään yleisesti julkisivumateriaalina. Suomessa puupuitteisten ikkunoiden valmistus aloitettiin 1700-luvun puolivälissä kotimaisen lasiteollisuuden kehittymisen myötä. Aikaisemmin lasit oli yhdistetty toisiinsa lyijypuitteilla. Ne olivat lyijystä tehtyjä H-muotoisia listoja, joihin pienet lasiruudut kiinnitettiin ja listat juotettiin yhteen. Lyijypuitteella oli puukehys, joka asennettiin kiinteästi kivi- tai tiiliseinään tehtyyn kyntteeseen. (Kaila ym. 1987:117) Lasiruutujen pienuutta kuvaa se, että 120X120 cm kooltaan olevassa kaksipuitteisessa ikkunassa saattoi olla 48 ruutua. Ruudut olivat kooltaan noin 18x12cm (Tulla 1982: 136) Puupuite oli syrjäyttänyt lyijypuitteen1700-luvun loppuun mennessä. Lasiruudut olivat edelleen pieniä ja ne liitettiin toisiinsa ohuilla jakopuitteilla. Puitteissa oli kuitenkin vain kahdeksan tai kuusi ruutua, entisen 24 ruudun sijaan. (Tulla ym. 1982: 138) Vanhimmat puupuitteet olivat rakenteiltaan ohuita, vain noin tuuman paksuisia. Lasiruutu asennettiin puitteessa olevaan uraan kiinteästi. Lasia ei siis saanut vaihdettua purkamatta puitetta. Ohuita puitteita on säilynyt näihin päiviin asti. Joskus

8 7 tällaisia puitteita tapaa vinttien tai ulkorakennusten ikkunoina. Ohut puite kuivaa sateen jälkeen huomattavan nopeasti, eikä puite näin pääse lahoamaan. Kuva1: Ohuet puitteet, joissa lasiruutu on asennettu uraan. (Osa kuvasta, Kaila ym.1987: 129) Ikkunalasin valmistus alkoi Suomessa Somerolla Åvikin tehtaassa Lasi oli uusi ja kallis materiaali, jota vain harvoilla oli mahdollisuus hankkia. Tämän ainoan tuolloin Suomessa toimineen tehtaan tuotannosta suurin osa vietiinkin Ruotsiin. (Kaila ym. 1987:120) 1700-luvun lopulla ikkunalasitehtaita syntyi useita ja kilpailun myötä lasin hinta laski. Lasi-ikkunoita alkoi ilmestyä rakennuksiin niin kaupungeissa kuin maaseudullakin. Tosin ikkunattomia savupirttejä oli syrjäkylillä 1800-luvulla vielä paljon. Lasi valmistettiin 1800-luvulla puhaltamalla. Lasinpuhaltajien ammattitaidon kasvaessa suurempien ruutujen tekeminen tuli mahdolliseksi. Lasin laatu ja läpinäkyvyys paranivat kaasu-uunien tullessa käyttöön 1800-luvun lopussa. Niillä saatiin tarpeeksi kova kuumuus kirkkaamman lasin valmistukseen luvun lopulla Suomessa toimi yhtäaikaisesti lasitehdasta tai käsityöpajaa. Ikkunalasit myytiin valmiiksi leikattuina ruutuina, joiden koko oli noin 50x60 cm. (Kaila ym. 1987: 119.)

9 8 Ikkunoiden koon suuretessa tulivat sisäpuitteet tarpeellisiksi lämmöneristävyyden takia. Kaksilasisia ikkunoita käytettiin jo 1700-luvun lopulla, mutta 1850-luvulla ne olivat jo tavallisia (Kaila ym. 1987:130). Sisäpuitteita ei tässä vaiheessa saranoitu, koska niitä käytettiin vain talvella. Sisäpuitteet kiilattiin hieman viistoon höylättyjen karmien väliin jakokarmien päälle. Kesäksi sisäpuitteet otettiin pois ja varastoitiin. Irralliset, vain talvikäyttöön tarkoitetut sisäikkunat olivat yleisiä vielä 1930-luvun maaseuturakentamisessa (Tulla 1982: 151). Vanhoissa tiilimuuratuissa taloissa ikkunoiden karmi asennettiin seinärakenteeseen muuraamisen yhteydessä. Karmi höylättiin 2-3 x 6-9 tuumaa vahvasta puutavarasta. Karmi eristettiin kosteasta seinästä tervariveellä tai voilokilla, ja seinää vasten oleva puun pinta tervattiin. Karmi asennettiin noin 2-3cm muurauksen sisään. Näin asennetut karmit saattoivat vääntyä rakennusaikaisen kosteuden takia ja 1900-lukujen vaihteessa yleistyikin tapa, jossa aukkoihin muurattiin puutiiliä. Näihin kiinnitettiin myöhemmin karmit naulojen tai ruuvien avulla. (Neuvonen ym. 2002:82) Karmin ja seinän väliin jätettiin noin 1,5 cm rako, joka tiivistettiin. Kuva 2: Karmi on asennettu seinärakenteen sisään. (Neuvonen ym. 2002, 83) Kuva 3: Karmi on kiinnitetty seinään muurattuun puutiileen. (Neuvonen ym. 2002, 84) Puutaloissa karmit kiinnitettiin hirsirunkoon naulatuilla tai ruuvatuilla lattaraudoilla. Tämä reunoistaan yhdellä ruuvilla tai naulalla kiinnitetty rauta salli rungon laskeutua, koska rauta pääsi liikkumaan. Uudisrakentamisessa ikkunat asennetaan runkoon kiilojen ja asennusruuvien avulla ja asennusväli tilkitään uretaanivaahdolla. Ikkunat valmistettiin 1800-luvun loppuun asti käsityönä työmailla luvun alussa ikkunoita tilattiin myös puusepänverstaista tai tehtaista, mutta jo 1920-luvun jälkeen

10 9 ikkunat tehtiin lähes yksinomaan konepuusepänverstaissa ja tehtaissa. (Kaila ym. 1987: 142.) 1800-luvun puuseppien ja kylänikkarien käsintehdyt ikkunat valmistettiin tiheäsyisestä hyvälaatuisesta puusta. Puun tuntemus käsityöläisten piirissä oli hyvä. Kalliiden ikkunoiden tekeminen oli aikaa vievää ja arvokasta työtä, johon ei yleensä käytetty huonoa materiaalia. Ikkunoiden puuosia alettiin valmistaa konevoimalla 1900-luvun alussa. Ensin höyrykoneet ja pian sen jälkeen sähköllä toimivat koneet yleistyivät ja käsityön määrä väheni. Myös lasin valmistus koneellistui. Lahden lasitehdas aloitti 1927 vedetyn lasin valmistuksen ja se valtasi markkinat niin, että lasin tekeminen puhaltamalla loppui jo Vieläkin toiminnassa oleva Pilkingtonin lasitehdas kehitteli lasin valutekniikkaa ja 1952 lasia alettiin valaa sulan metallin päälle. Tällä hetkellä yleisin käytössä oleva float-lasi valmistetaan samalla tekniikalla. Vedetyn lasin valmistus loppui Suomessa (Kaila ym. 1987:148) Puupuitteet olivat vielä ohuita 1800-luvun alussa, mutta paksunivat vuosisadan loppua kohden. Lasiruudut suurenivat teknisen osaamisen ja ihanteiden mukaisesti ja tämä vaikutti myös osaltaan puitteiden kokoon. Puitteita jakavat jakopuitteet olivat vielä kuitenkin hyvin ohuita. Lasiruutujen kiinnittäminen puitteiden kyntteisiin kitin avulla yleistyi 1800-luvun puolivälissä (Kaila ym. 1987: 127). Kitti suojasi puitteen alareunan kastumiselta ja lasi oli helpommin asennettavissa ja vaihdettavissa. Kuva 4: Sisään-ulos ja sisään-sisään aukeavien ikkunoiden poikkileikkaukset. RT a ja RT

11 10 T-mallinen kolmiruutuinen ikkuna oli yleisin malli kaupunkien kivitaloissa 1800-luvun lopulla (Neuvonen ym. 2002: 82). Siro rakenne ja suurempi valoaukko saatiin jättämällä vielä alapuitteiden välissä ollut jakokarmi pois. Silloin alaosan ikkunat olivat kohtaavia ja ne oli huullettu toisiinsa limittyviksi. Sisä- ja ulkopuolella oli lista peittämässä rakoa. Ikkunat olivat usein väritykseltään tummia. Samaan aikaan kaupunkien korkeisiin kerrostaloihin alettiin tehdä sisään aukeavia ikkunoita ja myös sisäpuitteita alettiin saranoida. Ikkunoiden siirtely ja varastointi oli hankalaa kaupungeissa. Sisään aukeavat ikkunat olivat myös turvallisemmat ja helpommat pestä. Pientaloissa sisään-ulos aukeavat ikkunat olivat yleisiä 1960-luvulle asti yksinkertaisemman rakenteensa ja tiiviytensä takia. Sisäänaukeavat ikkunat olivat yleisin ikkunatyyppi 1960-luvulla (Hemmilä ym. 2002: 11). Maaseudulla kuusiruutuinen ikkuna säilytti asemansa, vaikka myös T-ikkunoita käytettiin. Rakennuksissa saattoi olla T-ikkunat katujulkisivun puolella ja kuusiruutuiset pihan puolella. Kuva 5: Tyypillinen T-ikkuna Helsingin keskustassa

12 11 Suomessa, missä ikkunat tuli tiivistää talven ajaksi, huoneiden tuuletus hoidettiin usein niinsanotun fortuskan avulla. Se on puite puitteessa, joka voidaan aukaista tuuletusta varten, vaikka ikkuna on muuten tiivistetty umpinaiseksi luvun lopulla kehitettiin tuuletukseen ns. terveysikkuna. Siinä ikkunan yläpuitteet avautuvat mekanismin avulla yhtä aikaa julkaistussa Käytännöllisessä rakennusoppaassa kerrotaan terveysikkunasta seuraavaa: Nykyisin käytetään n.s. terveysikkunoita, jotka asetetaan yläkehykseen, niin että osa siitä erityisen rautalaitteen ja nyörin avulla avautuu ulos ja sisälle, eli molemmat kehykset sisälle ylhäältä alaspäin. Tällöin ei synny vetoa, ikkunan auki ollessa. (Suomela 1922: 67.) Toinen versio terveysikkunasta on sellainen, jossa sisäyläikkuna avautuu yläreunastaan sisään ja yläulkoikkuna alareunastaan ulospäin. Terveysikkuna oli melko yleinen 1920-luvulla (Kaila ym. 1987: 132). Kuva 6: 1800-luvun lopun rakennus, jossa fortuska on asennettu alaikkunan yläosaan.

13 12 Kuva 7: Fortuska, yksityiskohta edellisestä kuvasta 5. Kytkettyjä puitteita ilmestyi myös markkinoille 1920-luvulla (Kaila ym. 1987:139). Niissä sisä- ja ulkopuite on kiinnitetty toisiinsa ruuvein tai kiinnipitohelojen avulla ja puitteet aukeavat yhdessä. Kytketyt puitteet ovat olleet suosittuja Ruotsissa, mutta Suomessa kaksilasiset erillispuitteet säilyttivät valta-asemansa pitkään. Kytkettyjen kaksilasisten ikkunoiden lämmön- ja ääneneristävyys on heikompi, kuin erillisten kaksilasisten ikkunoiden, koska puitteiden ilmaväli on pienempi. Kuva 8: Kytketty ikkuna, ruotsalainen standardiehdotus. (Lapinleimu 1946: 134)

14 13 Kytkettyjä ikkunoita olivat myös 1930-luvulla käyttöön tulleet kiertoikkuunat. Niissä ikkuna avautuu keskiakselilla olevan tappisaranan avulla kiertyen vaaka tai pystysuunnassa. Vaakasuorassa kiertyviä ikkunoita on Helsingissä nähtävissä Kruunuhaassa asuinrakennuksissa ja pystysuunnassa kiertyviä ikkunoita on jäljellä Helsingin Vaakuna-hotellin sisäpihan puolella. Kuva 9: Kuva kiertoikkunasta.(wegelius 1953, 771) Ikkunat ja niiden verholaudat olivat koristeellisia 1930-luvulle saakka. Ikkunoiden puitteiden profiilit, heloitukset ja verholautojen muodot seurasivat tyylisuuntien muutoksia luvun asiallinen funktionalismi yksinkertaisti asunrakennusten ikkunoiden muotoja. Ikkunat muuttuivat vaakasuuntaisiksi. Tähän aikaan valmistettiin ensimmäiset nauhaikkunat. Lasinvalmistustekniikan kehittymisen myötä olivat suuret ja taivutetut lasit mahdollisia ja niitä käytettiin erikoiskohteissa ilmentämään ajanmukaista arkkitehtuuria.

15 14 Kuva 10: Lasipalatsin toisen kerroksen taivutettu ikkuna. Toisen maailmansodan jälkeen oli pulaa rakennusmateriaaleista, samaan aikaan rakentaminen kiihtyi siirtoväen asuttamisen, ja sodasta palaavien sekä maaltamuuton seurauksena. Asuntojen tarve oli suuri ja ikkunoita tarvittiin paljon ja nopeasti. Ikkunateollisuutta pyrittiin kehittämään standardisointien avulla. Standardeja oli kehitetty aiemminkin, mutta silloin ne eivät vielä saavuttaneet suosiota suunnittelijoiden keskuudessa. Sarjavalmistuksella saatiin ikkunoiden hinta edullisemmaksi. Ikkunoiden koko pieneni ja puitteiden profiilit yksinkertaistuivat. Ikkunakitin vaikean saatavuuden takia puiset lasilistat yleistyivät (Tulla 1982: 168). Ikkunakitin vaikeasta saatavuudesta kertoo se, etteivät yksityiset rakentajat saaneet lupaa vernissan ostoon kitin valmistusta varten säännöstelyn aikana (Mäkiö ym. 1989: 21). Ulkopuitteen alareunan tippanokka jäi pois ja veden joutuminen alakarmin päälle estettiin karmin alareunan kyntteen viisteellä.

16 15 Kuva 11: 50-luvun ikkuna, jossa alakarmi on viistetty Lasin valmistustekniikka oli jo pitkälle kehittynyttä 1950-luvulla ja oli mahdollista valmistaa hyvin suuria lasiruutuja. Näköalaikkunat yleistyivät rakennusten julkisivuissa. Tuuletusikkunalla varustettu vaakaikkuna oli yleinen. Ikkunat tehtiin puuvalmiiksi tehtaissa, mutta osien sovitus, lasitus ja maalaus tehtiin yleensä työmaalla. Ikkunat maalattiin vielä tuolloin hitaasti kuivuvalla öljymaalilla. Lasilistat olivat yleisiä ja ne ovat tärkeä osa ajan rakennustekniikkaa. Tällöin lasituslistojen alle laitettiin aluskitti, joka suojasi puitteen alareunaa liialliselta kastumiselta (Kaila ym. 1987: 141) luvun ikkunat ovatkin vielä hyväkuntoisina jäljellä monissa rakennuksissa.

17 16 Kuva 12 ja 13: Koskelan sairaalan alueelle 1950-luvulla rakennettujen talojen ikkunat. Yläkuvassa alkuperäinen ja alakuvassa uusittu ikkuna. Tässä kohteessa ikkunan vaihto on onnistunut melko hyvin, mutta yksityiskohdiltaan ikkunat eroavat toisistaan. Selvä käänne ikkunoiden laadussa on havaittavissa ja 1970-luvuilla, kun öljymaalilla peittomaalatuista ikkunoista luovuttiin. Puuosien raaka-aineeseen ei enää kiinnitetty tarpeeksi huomiota ja pintakäsittelyaineena käytettiin tummia lahonsuojaaineita. Tummat ikkunat kuumenivat voimakkaasti auringonpaisteessa ja haristuivat nopeasti luvun koneellisen sarjatuotannon alettua ikkunat lasitettiin ja pintakäsiteltiin tehtaissa (Hemmilä ym. 2002: 10). Hitaasti kuivuva öljymaali ei enää soveltunut tähän tuotantotapaan. Lasituslistojen alla käytetystä aluskitistä luovuttiin myös tällöin (Kaila ym. 1987: 141). Ikkunat eivät enää kestäneet entiseen tapaan ja puuosien ulkopintoja oli uusintakäsiteltävä muutaman vuoden välein. Painekyllästettyä puuta alettiin käyttää ikkunoiden valmistukseen 1980-luvulla, koska edellisten vuosien ikkunat olivat vaurioituneet niin nopeasti. Myös peittomaalaus koettiin taas paremmaksi vaihtoehdoksi. Ikkunoita maalattiin katalyytti- ja uretaanimaaleilla (Hemmilä 2002: 10). Nämä maalit ovat kestäviä, mutta vaurioiduttuaan ne päästävät kosteuden puuhun, eikä kosteus pääse haihtumaan tiiviin maalikalvon alta, jolloin puu lahoaa.

18 17 Tietotekniikan ansiosta 1980-luvun puolivälissä ikkunoiden mittoja pystyttiin helposti muuttamaan ja siirryttiin taas tilauspohjaiseen ikkunatuotantoon ja standardiikkunoiden varastoon valmistamisesta luovuttiin(hemmilä ym. 2002: 10). Samaan aikaan kolmilasiset ikkunat yleistyivät. Alumiinin käyttö ikkunoissa yleistyi 1990-luvulla. Karmin ulko-osia ja ulkopuitteita alettiin valmistaa alumiinista. Erilaiset eristyslasielementit tulivat käyttöön. Nykyisin puualumiini-ikkuna on yleisin ikkuna uudisrakentamisessa. Keski-Euroopassa yleiset muovista tehdyt karmit ja puitteet ei ole koskaan saanut laajempaa jalansijaa Suomen markkinoilla. 2.2 LAATUVAATIMUKSET Yleistä Perinteisesti puutavara valittiin ikkunoihin jo puiden kaatovaiheessa (Kaila 1997: 393). Puun tiheäsyisyyteen ja lahonkestävyyteen kiinnitettiin ensisijaista huomiota. Nykyaikaiset ikkunoiden laatuvaatimukset, jotka on esitetty RT-kortistossa, koskevat pääasiassa puuraaka-aineen ulkonäköä, eivät kestävyyttä Puusepänlaatu Perinteisesti puutavara on jo kaatovaiheessa valittu erilaisiin tarkoituksiin. Tiedettiin ja tunnettiin missä kasvupaikoissa ja olosuhteissa puihin tuli mitäkin haluttuja ominaisuuksia. Männyn sydänpuu, joka tunnetaan hyvästä lahonkestävyydestä, alkaa kehittyä runkoon vasta puun ollessa noin 40 vuotias. Vanhoja mäntyjä, joihin oli kehittynyt sydänpuuta, oli metsissä tarjolla valittaviksi lahonalttiisiin kohteisiin. Lyly aiheuttaa puuhun jännityksiä, joita voitiin käyttää hyväksi perinteisessä rakentamisessa. Tiedettiin missä puu kasvaa hitaasti ja näin saatiin vahvaa tiheäsyistä puutavaraa kestävyyttä vaativiin kohteisiin. Puun valinta oli taito, joka kulki hirsirakentajien, puuseppien ja metsurien ammatissa käytännön osaamisena.

19 18 Perinteisessä puunrakentamisessa kaatoajalla on ollut suuri merkitys. Puut kaadettiin talvella, ei kuitenkaan liian kovalla pakkasella. Talvella kaadettuja puita eivät sienet ja tuhohyönteiset pysty vaurioittamaan, koska ne tarvitsevat toimiakseen tietyn lämpötilan. Keväällä rungot olivat jo kuivahtaneet, eivätkä niin herkkiä tuholaisille. Osasyy talvikaadoille oli myös se, että talvella oli aikaa metsätöihin. Kaatoajoista on vanhoissa kirjoissa hyvin tarkkoja ohjeita. Puut on kaadettava jouluja tammikuussa, jolloin puussa löytyy vähimmin nesteitä; silloin on myös metsissä paras keli ja työvoima halvinta (Asp 1903: 27.) A. W. Niemisen vuonna 1919 julkaistussa kirjassa Maatalousrakennukset hyväksi kaatoajaksi on katsottu marraskuun ensimmäisen päivän ja maaliskuun ensimmäisen päivän välinen aika (Nieminen 1919: 20). Suomessa ei kaatoajankohdan tärkeyttä ole tutkittu tieteellisesti, mutta usein perinnetieto osoittautuu todeksi tutkimusten jälkeen. Ruotsissa asiaa on tutkittu, eikä yhteyttä lahoamisen ja kaatoajankohdan välillä löytynyt (Komulainen 1988: 42). Asian tutkimista tulisi jatkaa, sillä puu säilyi ennen paremmin ja kaatoajalla on kuitenkin saattanut olla vaikutuksensa. Rakennuspuu kuivattiin huolella. Hyvän ikkunoihin sopivan puun kuivattamiseen kului aikaa jopa kolme vuotta. Kun puut ovat karsitut, niin kuoritaan tahi kolotaan lehtipuut heti; havupuut voidaan jättää viimeksi kuorimatta, kun ne vaan sillä aikaa eivät makaa välittömästi maan päällä. Puusepän tarpeeksi on sellainen aluksi kuorimatta hitaasti kuivunut puu parempaa, sillä siinä ei ole niin pahoja halkioimia kuin kuorittuina tai piiluttuna kuivaneessa. Kuoritut puut pannaan katoksen alle vähintään kahdeksi vuodeksi kuivumaan. Sitte vasta ne sahataan lankuiksi ja laudoiksi, jotka vielä saavat lämpöisessä huonekuivussa olla useampia kuukausia. Parhaat puusepän ainespuut saadaan tällaisella monivuotisella hoidolla (Asp 1903: 28.) RT-kortin, joka on tehty 1943, raaka-aine ohjeet olivat jo melko väljät. Aines mäntyä tai kuusta, karmeihin vientikuivaa (vesipitoisuus % laskettuna kuivaainepainosta), puitteisiin puusepän ulkokuivaa (vesipitoisuus %). Karmit on syytä tehdä sydänlapesoiroista, ydinpuoli taustaan päin. Karmien liitokset tehdään kolmi- ja puitteiden kaksitappisiksi.

20 19 Valmiiden ikkunoiden puuosien turpoaminen kosteuden vaikutuksesta ehkäistiin öljyämällä ikkunat heti valmistamisen jälkeen. Heti valmistuttua on ovet ja ikkunat sekä karmitkin siveltävä vernissalla, johon voi sekoittaa esim. keltamultaa. (Suomela 1922: 67). Ikkunoiden väritutkimuksia tehtäessä tämä on hyvä tietää, sillä usein alimmaisena löytyy keltainen väri. Ikkunat eivät kuitenkaan välttämättä ole olleet keltaisia ensimmäisessä asussaan, vaan aivan toisen värisiä. Keltainen kerros on ollut vain ikkunoiden suojana valmistamisen ja asentamisen välissä. Nämä tiedot ja taidot ovat osaksi unohtuneet tai ne eivät sovellu nykyaikaiseen puuteollisuuteen, jossa käsitellään nopeasti suuria puumääriä. Tosin nykyisten puuikkunoiden huonoon lahonkestävyyteen on alettu kiinnittää huomiota. Asiaa on tutkittu esimerkiksi Viljo Komulaisen Tekesin tutkimuksessa (1988): Kehittyvä puutuoteteollisuus, Ikkunateollisuuden kehitysprojekti. Siinä on kiinnitetty huomiota vuosiluston tiheyteen ja sydänpuuhun, samoin kuin kaatoajankohtaan sekä kuivatukseen. Raaka-aineen valinta ikkunoiden eri osiin on myös huomattu tärkeäksi. Ikkunoiden ulkopuolisten osien tulee olla säänkestoltaan parasta laatua Teollinen laatu Ikkunoissa käytetty puutavara valitaan nykyisin sahatavarasta. Sahatavara on yleisnimitys vähintään neljältä sivulta sahatulle puutavaralle. Sahatavara jaotellaan neljään pääluokkaan A; B; C ja D, joista A on korkein luokka. A-luokka jaetaan vielä luokkiin A1-A4. Laatumääritykset perustuvat pääasiassa puun oksaisuuteen, mutta huomioon otetaan myös halkeamat, vajaasärmäisyys, pihkakolot, kaarnarosot ja korot, vinosyisyys, latvamurtuma, lyly, pehmeä laho ja muotoviat. (RT ) Ikkunoissa käytettävän puutavaran laatuvaatimukset kerrotaan RT kortissa, standardi on SFS Nämä laatuvaatimukset sisältävät puuvalmiiden tai kuultokäsiteltyjen ikkunoiden ulkonäkövaatimukset. Ikkunat jaetaan kahteen laatuluokkaan. E on erikoisluokka, johon kuuluvat ulkonäöltään erittäin suuret vaatimukset täyttävät ikkunat. V on normaali ikkunoiden luokka. Oksia sallitaan laatuluokasta riippuen enemmän tai vähemmän, mutta kaikissa ikkunoiden osissa laatuluokasta riippumatta niitä sallitaan. Puuosien jatkaminen sormiliitoksilla on

21 20 sallittua useimmissa ikkunoiden osissa. Hiushalkeamia sallitaan muualla paitsi sisäpuitteiden sisäpinnoissa. Sydänjuovia sallitaan karmeissa ja normaaliluokan ulkopuitteessa, paitsi ulkopinnoissa. Sinistymää ei sallita. Höyläysjäljen sallittu aallonsyvyys on ,04 mm. Kuva 14: Puuvalmiina tai kuultokäsiteltävien ikkunoiden ulkonäkövaatimukset. (RT ) Laatumääräysten mukaan puuosissa ei saa olla lahovaurioita, kuorta, lylyä, koroa, pihkakoloja eikä vajaasärmäisyyttä. Männyn sydänpuuta saa esiintyä, vaikka se on väriltään tummempaa, kuin muu puuaines. Puutavarassa saa olla kiinteitä oksia. Muuten oksat on paikattava tai kiinnitettävä liimalla tai kitillä siten, ettei korjaaminen heikennä puun lujuutta tai muita ominaisuuksia. Nämä vaatimukset eivät koske lahovauriota ja kuorta lukuun ottamatta metalli- tai muoviprofiililla päällystettyjä

22 21 ikkunan pintoja tai listoituksen alle jääviä karmin pintoja. Vajaasärmän syvyys saa olla enintään 1/3 karmin paksuudesta. Puutavaran jatkaminen sallitaan paitsi erikoislaatuluokan E ikkunanpuitteissa ja laatuluokka V puitteiden sisäpinnoissa. Puutavara tulee paikata samasta puusta tehdyllä paikalla, joka on kiinnitetty lujasti liimaamalla. Ikkunoiden puuosia voidaan myös kitata säänkestävillä kiteillä. Puun nimelliskosteusprosentti tulee olla 12 % ikkunoiden valmistusvaiheessa. Ikkunoihin käytettävä puuaines kuivataan 10 % kosteuteen. Mitta- ja muototarkkuudet ovat oikein tässä kosteudessa. Puun vuosilustoon ei sahatavaran laatuluokituksessa kiinnitetä huomiota. Puu on sitä kestävämpää mitä tiheäsyisempää se on (Kaila 1997: 249). Ikkunoissa ja eteenkin niiden ulkopuolissa, jotka juuri joutuvat säiden rasituksille alttiiksi, tulisi käyttää tiheäsyistä puutavaraa. Puutavaran tilaaja voi vaatia tuotekohtaisesti yksilöityä puutavaraa halutessaan. Sydänpuu on kuollutta solukkoa, jonka rengashuokoset ovat sulkeutuneet. Siinä on uuteaineita, jotka ovat myrkyllisiä hyönteisille ja mikrobeille. Sydänpuu myös imee vettä huonommin ja hitaammin kuin pintapuu. (Komulainen 1988: 40.) Vuonna 1988 Tekesin tekemässä tutkimuksessa, jossa pyrittiin kehittämään ikkunateollisuutta, todetaan, että ikkunoihin käytettävä puumateriaali tulee valita tarkoin ja männyn sydänpuuta tulisi käyttää ikkunoiden ulko-osissa (Komulainen 1988: 38, 34, 31). Tämä aikoinaan tiedetty totuus on jälleen tiedostettu. Hyviä ikkunoita ei voida rakentaa huonoista materiaaleista. Samassa tutkimuksessa todetaan, että Ikkunatehtaalle sopivan raaka-aineen valinnan tulisi alkaa jo metsässä (Komulainen 1988: 41).

Puun kosteuskäyttäytyminen

Puun kosteuskäyttäytyminen 1.0 KOSTEUDEN VAIKUTUS PUUHUN Puu on hygroskooppinen materiaali eli puulla on kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta ilman suhteellisen kosteuden vaihteluiden mukaan. Puu asettuu aina tasapainokosteuteen ympäristönsä

Lisätiedot

Vantaan kaupungintalo Vantaa

Vantaan kaupungintalo Vantaa Vantaan kaupungintalo Vantaa IKKUNOIDEN KUNNON YLEISSELVITYS 17.6.2011 Korjausrakentaminen ja 1 (9) 1 KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 1.1 Yleistiedot Työn tilaaja Kohde Vantaan kaupunki Tilakeskus, Hankepalvelut/

Lisätiedot

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne

DOMUSCLASSICA. Ikkunat. Rakenne TEKNISET TIEDOT Ikkunat Domus Classica valikoimaamme kuuluvat puurunkoiset ikkunat valmistetaan yli neljäkymmentä vuotta toimineessa ikkunaverstaassa vanhoja perinteitä kunnioittaen. Ikkunan rakenne on

Lisätiedot

Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Rakennustekniikan valokuvat

Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Rakennustekniikan valokuvat Vallinojan koulu ja päiväkoti, ulkoseinärakenteiden kuntoselvitys LIITE 1 / 1(14) Kuva 1 Pohjoispääty, jossa keittiö ja päiväkoti vasemmalla ja koulusiipi oikealla. Kuva 2 Itäsivun julkisivu, jossa oikealla

Lisätiedot

UUDET SEKÄ VANHAT IKKUNAT VUOTAVAT VETTÄ JA ENERGIAA

UUDET SEKÄ VANHAT IKKUNAT VUOTAVAT VETTÄ JA ENERGIAA 1/12 UUDET SEKÄ VANHAT IKKUNAT VUOTAVAT VETTÄ JA ENERGIAA Puitteen / lasin sekä karmien liitokset vuotavat, ikkunoiden tiivisteistä tuulee sekä vetää ja vettä tulee sisään. IKKUNOIDEN TIIVISTYS, HUOLTO-

Lisätiedot

UUDET SEKÄ VANHAT IKKUNAT VUOTAVAT VETTÄ JA ENERGIAA

UUDET SEKÄ VANHAT IKKUNAT VUOTAVAT VETTÄ JA ENERGIAA 1/10 UUDET SEKÄ VANHAT IKKUNAT VUOTAVAT VETTÄ JA ENERGIAA Puitteen / lasin sekä karmien liitokset vuotavat, ikkunoiden tiivisteistä tuulee sekä vetää ja vettä tulee sisään. IKKUNOIDEN TIIVISTYS, HUOLTO-

Lisätiedot

RT 38279 Tuotetieto 1 TUOTETIETO syyskuu 2012 voimassa 31.10.2014 asti 1 (4)

RT 38279 Tuotetieto 1 TUOTETIETO syyskuu 2012 voimassa 31.10.2014 asti 1 (4) RT 38279 Tuotetieto 1 TUOTETIETO syyskuu 2012 voimassa 31.10.2014 asti 1 (4) RT 38279 311 Talo 2000 411 Talo 90 X31 puuikkunat SfB F32.1 Hoito- ja huoltokoodi PROFIN SYDÄNPUU IKKUNAT JA OVET OY SYDÄNPUU

Lisätiedot

Urajärven kartanomuseo

Urajärven kartanomuseo Urajärven kartanomuseo Hugon huoneen ikkunan uuden karmin teko ja olemassa olevien pokien kunnostustyö 7-8/2013 Karmi Karmi oli huonokuntoinen ja aiemmissa korjauksissa sitä oli kaltoin kohdeltu. Karmia

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI

TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI NIKO PALONEN / www.suorakon.com TYÖOHJE SMYYGI- ELI TÄYTELISTA JA IKKUNAPENKKI 8.10.2014 JOHDANTO Tämän oppaan tarkoitus on kertoa smyygi- eli täytelistan tekemisestä vanhan hirsirakennuksen ikkunakarmin

Lisätiedot

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus

Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Puun lahonkestävyyden tutkimus ja jalostus Anni Harju ja Martti Venäläinen Luonnovarakeskus Punkaharju Karelia AMK 27.4.2015 1 Puurakenteen sään- ja lahonkestävyys Esityksen sisältö: - puurakenteen elinkaari,

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu)

IKKUNAN RAKENNE. Ikkunamalli F (innovatiivinen lasielementti) Ikkunamalli C (kattokupu) kutsu valo sisään TASAKATTOIKKUNAT Luonnollisen valaistuksen edut rakennuksissa ovat kiistattomat, mutta rakennusten keskellä sijaitseviin huonetiloihin ei ole mahdollista asentaa ikkunoita ulkoseinään.

Lisätiedot

IKKUNOIDEN HUOLTO KURSSI CURATIO TURUNMAAN KORJAUSRAKENTAMISYHDISTYS RY SAGALUND, KEMIÖNSAARI 14.-15.5.2011 KURSSIMATERIAALIA

IKKUNOIDEN HUOLTO KURSSI CURATIO TURUNMAAN KORJAUSRAKENTAMISYHDISTYS RY SAGALUND, KEMIÖNSAARI 14.-15.5.2011 KURSSIMATERIAALIA IKKUNOIDEN HUOLTO KURSSI CURATIO TURUNMAAN KORJAUSRAKENTAMISYHDISTYS RY SAGALUND, KEMIÖNSAARI 14.-15.5.2011 KURSSIMATERIAALIA Anna Karamäki Milla Halonen MIKSI VANHAT IKKUNAT KANNATTAA SÄILYTTÄÄ? Vanhat

Lisätiedot

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI

WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI 1 Perinteinen valesokkelirakenne Termotuote korjattu rakenne Asennus 2 Ennen työn aloittamista on aina tarkistettava päivitetyt viimeisimmät suunnitteluohjeet valmistajan kotisivuilta. Eristämisessä on

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

1 (9) MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASINPOLKU 5 00750 HELSINKI IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS 8.11.2012. Työnro 31 7718. RI (AMK) Arttu Lehtonen DI Saija Varjonen

1 (9) MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASINPOLKU 5 00750 HELSINKI IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS 8.11.2012. Työnro 31 7718. RI (AMK) Arttu Lehtonen DI Saija Varjonen 1 (9) MAATULLIN ALA-ASTE KIMNAASINPOLKU 5 00750 HELSINKI IKKUNOIDEN KUNTOTUTKIMUS 8.11.2012 Työnro 31 7718 RI (AMK) Arttu Lehtonen DI Saija Varjonen 2 (9) TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET

PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET PILHA PAVILJONKI ASENNUSOHJEET Innoros Oy :: Paanakedonkatu 20 :: 28100 Pori :: Puh. 0424-852200 :: www.ultimatemarket.com Perustuksen teko Perustussuositus: Sorapatja, vähintään 20 cm paksu ja halkaisijaltaan

Lisätiedot

Puujulkisivujen uudis- ja huoltomaalaus

Puujulkisivujen uudis- ja huoltomaalaus Puujulkisivujen uudis- ja huoltomaalaus Miksi puuta pintakäsitellään Esteettinen ja suojaaminen Pinnan sinistyminen/ homehtuminen pohjusteen fungisidit (sinistymän- ja homeenestoaineet) Puun halkeilu sideaineet

Lisätiedot

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA

CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA CLT-TUOTTEITA SUOMALAISESTA PUUSTA MITÄ ON CLT? Cross-laminated timber Massiivipuusta tehtyjä rakennuslevyjä, jotka koostuvat ristikkäinliimatuista lamelli- eli puulevykerroksista Ristiinlaminointi takaa

Lisätiedot

Tehdasmaalattu lista nopeuttaa työtä. Mutta silloin ei ole tapana peittää maalilla tiivisteitä ja liitoksia.

Tehdasmaalattu lista nopeuttaa työtä. Mutta silloin ei ole tapana peittää maalilla tiivisteitä ja liitoksia. 1. Listat asennetaan rakentamisen ja korjaamisen loppuvaiheessa. Yleensä listojen asennusjärjestys on kattolistat, vuorauslaudat ja jalkalistat. Käsittelemättömät listat kiinnitetään, tiivistetään ja maalataan

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

puupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET

puupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET puupinnat ulkona KUULLOTTEET PEITTOSUOJAT PUUÖLJYT POHJUSTEET 2 Woodex pitää puusta huolta Ulkona oleva puu tarvitsee suojaa vaihtelevilta sääolosuhteilta. Ja tietenkin kauniin värin, kuultavan tai peittävän.

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

SEINÄT KOTISI SUOJANA

SEINÄT KOTISI SUOJANA MSK Marketing Oy SEINÄT KOTISI SUOJANA Ulkoverhouksen huolto-opas Sisällys 1. Kenelle tämä opas on tarkoitettu?...1 2. Ulkoverhous suojaa kotiasi...1 3. Ulkoverhouksen kunnossapito...2 Yleisimmät vaurionaiheuttajat...2

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla

Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Santex Huone 81 kiinteällä Santex-katolla ja näkyvällä vesikourulla Lue koko asennusohje, ennen kuin aloitat asennuksen. Tämä on näkyvällä vesikourulla varustetun Santex-huoneen 81 ohjeellinen asennusohje.

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 2. Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 2 Purueristeisen seinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova levyllä Puurunkoinen, purueristeinen talo,

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO

KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN ENERGIA-ASIANTUNTIJA PETRI PYLSY KIINTEISTÖLIITTO Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia

Lisätiedot

Saunan rakentaminen ja remontointi

Saunan rakentaminen ja remontointi Saunan rakentaminen ja remontointi Suomessa saunan rakentamisen tapoja on todennäköisesti yhtä monta kuin on tekijöitäkin. Seuraavat saunan rakennusohjeet perustuvat 20 vuoden kokemukseemme saunojen rakentamisesta

Lisätiedot

Ruisvelliä, maitoa ja pellavaöljyä Perinteiset pintakäsittelyt. Uusikaupunki 24.9.2011

Ruisvelliä, maitoa ja pellavaöljyä Perinteiset pintakäsittelyt. Uusikaupunki 24.9.2011 Ruisvelliä, maitoa ja pellavaöljyä Perinteiset pintakäsittelyt Uusikaupunki 24.9.2011 Panu Kaila 2011 Harmaantuminen 2 vuotta 16 vuotta Harmaantumisen aiheuttaa sinistäjäsieni, joka ei vaikuta puun lujuuteen.

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta).

Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin 1. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). Kuva Tuuletusluukku (vastaava havainto tehtiin. krs. kaikkien tuuletusluukkujen osalta). 2,4 2,3 00 5 35 Mittausalue 3 min 4 3 Tuuletusluukun reunasta tapahtuu ilmavuotoa, joka saattaa aiheuttaa kosteuden

Lisätiedot

ikilauta Loppu lahoamiselle ja homehtumiselle Helppo asentaa ja työstää Puusyykuvioitu ja pintamaalattu Huoltovapaa ja paloturvallinen julkisivu

ikilauta Loppu lahoamiselle ja homehtumiselle Helppo asentaa ja työstää Puusyykuvioitu ja pintamaalattu Huoltovapaa ja paloturvallinen julkisivu Julkisivut Päiväys: 11/04 Loppu lahoamiselle ja homehtumiselle Helppo asentaa ja työstää Puusyykuvioitu ja pintamaalattu Huoltovapaa ja paloturvallinen julkisivu Julkisivupaneeli Tuotteet: on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT

Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT Materiaalien merkitys korjausrakentamisen ympäristövaikutusten kannalta Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.04.12 Sirje Vares, VTT 2 Korjaustarve kuntotarkastus - konsepti Korjattavien talojen

Lisätiedot

IKKUNAT JA OVET PIHLA OIVA. Hyvä perusratkaisu rakentajalle

IKKUNAT JA OVET PIHLA OIVA. Hyvä perusratkaisu rakentajalle IKKUNAT JA OVET PIHLA Hyvä perusratkaisu rakentajalle PIHLA -TUOTTEET U-ARVO 1,0 Oiva tuoteperhe tarjoaa hinta-laatu-suhteeltaan oivallisen ratkaisun uuden rakentamiseen ja vanhan korjaamisen. Oiva-perheen

Lisätiedot

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy

MCF julkisivun korjausmenetelmä. Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy Microbe Control Finland Oy TaloTerveys Lajunen Oy MCF Julkisivun korjausmenetelmä on tarkoitettu kosteusvaurioituneiden julkisivujen lämpötaloudelliseen kunnostukseen sekä kosteusperäisten terveyshaittojen

Lisätiedot

IKKUNA- JA OVIMUUTOKSET

IKKUNA- JA OVIMUUTOKSET RAKENNUSVALVONTAVIRASTO IKKUNA- JA OVIMUUTOKSET RAKENTAMISTAPAOHJE Heinäkuu 2000 Korvaa ohjeen 2/95 25.4.1995 Nämä rakentamistapaohjeet on hyväksytty rakennuslautakunnassa 25.4.1995. Hyväksyntä perustuu

Lisätiedot

Hyönteisverkko. Nauti raikkaasta ilmasta päivin öin

Hyönteisverkko. Nauti raikkaasta ilmasta päivin öin Hyönteisverkko Nauti raikkaasta ilmasta päivin öin Allergiaystävällinen verkko Onko sinulla tai jollakin perheesi jäsenellä allergioita? Luxaflex hyönteisverkko on tässä tapauksessa hyvä valinta. Olemme

Lisätiedot

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu.

RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS. Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. RÄNNIEN ASENNUS, VANHAN MAALIN POISTOA ULKOSEINISTÄ, KASVIMAAN ISTUTUS Kaarinalaiset nuoret ja Jari Suormaa, Notke projekti. Toukokuun viikonloppu. Talossa oli vain yksi ränni alun perin. Turun yliopisto

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI Seinien alaosan korjausmenetelmä Valesokkeli on ollut hyvin tyypillinen perustamistapa rivi- ja omakotitaloissa 1970- ja

Lisätiedot

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n

Näin lisäeristät 1. Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys. Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Näin lisäeristät 1 Villaeristeisen puurunkoseinän ulkopuolinen lisäeristys Eristeinä PAROC Renova tai PAROC WPS 3n Tammikuu 2012 Ulkopuolinen lisäeristys PAROC Renova -levyllä Julkisivujen uusimisen yhteydessä

Lisätiedot

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI

Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI 1 Asennusohje seinien alaosan patentoitu Termotuote korjausmenetelmä. WWW.LAMOX.FI WWW.LAMOX.FI INFO@LAMOX.FI puh 020 749 8010 Tekninen tuki takotek.toimisto@gmail.com, 040-77201935 2 Ennen työn aloittamista

Lisätiedot

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito

KOULUN ILMANVAIHTO. Tarvittava materiaali: Paperiarkkeja, tiedonkeruulomake (liitteenä). Tarvittavat taidot: Kirjoitustaito KOULUN ILMANVAIHTO Tavoitteet: Oppilaat tiedostavat ikkunoiden vaikutuksen koulun energiatehokkuuteen/ energiankulutukseen. Ikkunoilla on suuri vaikutus siihen, miten koulussa lämmitetään ja miten ilmanvaihto

Lisätiedot

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka

Pekka Väisälä. Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Pekka Väisälä Lehtori Korjausrakentaminen Talonrakennustekniikka Esityksen sisältö Näkökulmia Hankkeen alkuvaiheet Energian kulutus Esimerkkejä U-arvoista Tavallisia ongelmia Pekka Väisälä 7.11.2012 2

Lisätiedot

Profiilit kierrätysmuovista Tuotekuvasto

Profiilit kierrätysmuovista Tuotekuvasto Profiilit kierrätysmuovista Tuotekuvasto MUOVIX Ekokem muovinkierrätys Kierrätysmuovista valmistetut profiilit Muovix-profiileja voidaan käyttää monissa kohteissa, joissa yleensä on totuttu käyttämään

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

Rakenna kasvilava. yksi tai kaksi kuormalavan kaulusta. Lasiluukun koon voi tällöin muuntaa kaulukseen sopivaksi.

Rakenna kasvilava. yksi tai kaksi kuormalavan kaulusta. Lasiluukun koon voi tällöin muuntaa kaulukseen sopivaksi. Rakennusprojekti Rakenna kasvilava Kasvilava on kuin pieni kasvihuone, jossa kasveja voi viljellä hiukan aiemmin ja suojaisemmin kuin avomaalla. Tämä kasvilava on mitoitettu Ikean Billy-kirjahyllystä yli

Lisätiedot

Modernit ikkunat ja ovet

Modernit ikkunat ja ovet Modernit ikkunat ja ovet Kippi- ja liukuikkunat Ranskalaiset ikkunat Kiinteät ikkunat ja lasiseinät Liuku- ja pariovet Ulko- ja parvekeovet 1 Uudenlaista tila-ajattelua Edistyksellinen Iccuna muuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Ikkunoiden remontointi. Kari Hemmilä VTT

Ikkunoiden remontointi. Kari Hemmilä VTT Ikkunoiden remontointi Kari Hemmilä VTT 2 Lisää tietoa ikkunoiden remontoinnista Ikkunaremontti kirja RT-kortit KH-kortit Ratu-kortit 3 Ikkunoiden remontointi Huolto Pesu Rikkoutuneiden osien vaihto (lasit,

Lisätiedot

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN

Lisätiedot

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus

Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Sisävaiheen kirvestyöt Välioviasennus Topparilaudat Asennetaan topparilaudat oven aukeamispuolelle oviaukon pieliin. Mikäli lattian päällyste halutaan tehdä myöhemmin yhtenäiseksi oven kohdalla, asennetaan

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, uusitut ikkunat TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(11) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT... 3

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS PINNALLA 2. 27.3.2014 Isto Jokinen 1 MAALAUKSEN TAVOITE Kaikkia tuotteita maalataan haluttaessa muuttaa niiden pinnan sävyä ja kiiltoa ja parannettaessa pinnan pitämistä puhtaana.

Lisätiedot

thermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali

thermowood 3 Thermowood Parantunut kestävyys Pidempi käyttöikä Muotopysyvyys Tasainen väri Ympäristöystävällinen materiaali Thermowood Thermowood Metsä Woodin ThermoWood on lämpökäsiteltyä puuta. Lämpökäsittely vaikuttaa pysyvästi puun ominaisuuksiin. Käsittelyn ansiosta puu on kestävämpää, mittapysyvämpää ja sillä on parempi

Lisätiedot

IKKUNAHANKKEET. Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

IKKUNAHANKKEET. Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto IKKUNAHANKKEET Marjatta Uusitalo Kaupunkikuva-arkkitehti Kaupunkitilayksikön päällikkö Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto Laituri 18.10. ja 25.10.2011 Ikkunahanke Ikkunahankkeilla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena

Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Tarmo 3.4.2013 Laskurien käyttö energiahallinnan tukena Juhani Heljo, projektipäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto Ensimmäinen karkea laskelma tehdään hyvin vähäisillä lähtötiedoilla. Niitä voi tarkentaa

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

LISÄVARUSTEET MUKAVUUTTA KOTIISI MIKSI VALITA ALAVUS IKKUNAT OY

LISÄVARUSTEET MUKAVUUTTA KOTIISI MIKSI VALITA ALAVUS IKKUNAT OY IKKUNAESITE ALAVUS IKKUNAT 4 ALAVUS-IKKUNAT Laadukkaat suomalaiset ikkunat lämpöä jokaiseen kotiin Nykypäivän ikkunoilta vaaditaan paljon. Ne ovat iso ja tärkeä osa rakennusta ja niiden on oltava näyttäviä

Lisätiedot

LUONNOLLISTA SUOJAA PUUPINNOILLE ULKONA 2013

LUONNOLLISTA SUOJAA PUUPINNOILLE ULKONA 2013 LUONNOLLISTA SUOJAA PUUPINNOILLE ULKONA 2013 SUOJAÖLJYT ULKOKÄYTTÖÖN Kestävää suojaa ulkopinnoille kasviöljyistä SUOJAAVA KUULTOÖLJY Kasviöljypohjainen Suojaava kuultoöljy imeytyy puun avoimeen pintasolukkoon

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 18.4.2013 Tommi Riippa 18.4.2013 LISÄERISTÄMINEN Lämpöä eristävän materiaalin lisäämisellä rakenteen lämmöneristävyys kasvaa Energian kulutus vähenee, mutta rakenteen ulko-osien olosuhteet huononevat Lisäeristeen

Lisätiedot

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen

Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011. Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Puista bisnestä 2011 Puuteollisuuden ajankohtaisseminaari Ylivieskassa 1.2.2011 Turvallista ja toimivaa energiatehokkuutta rakentamiseen Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa

Lisätiedot

Finnforest Kesto. _ kun puun pitää kestää

Finnforest Kesto. _ kun puun pitää kestää Finnforest Kesto _ kun puun pitää kestää KUN PUUN PITÄÄ KESTÄÄ Finnforest Kesto Sääolosuhteet Suomessa asettavat puurakenteille suuret vaatimukset. Puun joutuessa kosketukseen veden, kosteuden, betonin

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Ikkunamallit. Ikkunainventointi, kuvaliite 1

Ikkunamallit. Ikkunainventointi, kuvaliite 1 1 Annikki Ikkunamallit 2 Annikki Ikkunoista dokumentoitiin niiden profilointi, heloitus, ikkunamallit sekä ikkunoiden silmämääräinen kunto. Profiilimallit sekä heloitus ovat omina liitteinään. Ikkunoiden

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Termotuote valesokkelirakenteen korjausmenetelmänä

Termotuote valesokkelirakenteen korjausmenetelmänä Termotuote valesokkelirakenteen korjausmenetelmänä Antti Juopperi 1 ja Juha-Pekka Kumpulainen 1,2 1 Instaro Oy 2 Takotek Oy Tiivistelmä Valesokkeli perustusratkaisuna on ollut yleinen tapa rakentaa 1960-luvun

Lisätiedot

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi

KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon. Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi KIMU Kerrostalon ilmastonmuutos energiatalous ja sisäilmasto kuntoon Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi Ikkunoiden käyttö, huolto, kunnossapito ja remontointi Kari Hemmilä, Jyri Nieminen

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm

TOIMINTAOHJE. Selluvilla A-A I-PALKKI. leikkaus A. www.webon.fi. 45 mm. 6 mm. 350 mm. 70 mm. I-palkki 350 mm PRT-Lami 70 x45 mm / 6 mm 45 mm A-A I-PALKKI 6 mm 350 mm leikkaus A A 5 6 7 70 mm 4 3 www.webon.fi SISÄLLYSLUETTELO SIVU YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO 3 YLÄKERTA ONTELOASENNUS 4 YLÄPOHJA LISÄERISTYS 5 YLÄPOHJA NORMAALIRISTIKKO/SAKSIRISTIKKO

Lisätiedot

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio:

Skaala Group. Vuonna 1956 perustettu perheyritys. Skaala missio: Vuonna 1956 perustettu perheyritys Erikoistunut ikkunoiden, ovien ja julkisivulasitusten tuotantoon, myyntiin ja markkinointiin. Yksi johtavista ikkunateollisuuden yrityksistä Pohjoismaissa. Omistus ja

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Ikkunoiden korjaus KORJAUSKORTISTO. Sisältö. Museovirasto KK 8 1.1.2000

Ikkunoiden korjaus KORJAUSKORTISTO. Sisältö. Museovirasto KK 8 1.1.2000 Museovirasto KORJAUSKORTISTO Ikkunoiden korjaus Sisältö Vaatimattomimmissakin asuinrakennuksissa on yksinkertaisia ikkunoita korostettu koristeellisin vuorilaudoin tai yksityiskohdin. Ikkunoita korjattaessa

Lisätiedot

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä TIMBER Sahatavara Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä SUOMALAINEN PUU MONIMUOTOINEN RAKENNUS- JA SISUSTUSMATERIAALI Suomalainen havupuu on miellyttävä, lämmin ja kaunis materiaali, joka mukautuu

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle

Kota 8-k / 6-k. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus. Pohja. Lattia. Asennusohjeet Huvimajalle Asennusohjeet Huvimajalle Kota 8-k / 6-k Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Vatupassi, vasara, mattopuukko, mittanauha, ruuviväännin, (esim. akkuporakone), TORXruuvipääsarja, poranterä 4 mm ja 3 kpl

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Pystypuusta lattialankuksi

Pystypuusta lattialankuksi Pystypuusta lattialankuksi Naapuripalstallamme tehtiin eräänä talvena avohakkuu, jonka seurauksena seuraavan kesän puhurituulet kaatoivat useita suuria kuusia oman metsäpalstamme suojattomasta reunasta.

Lisätiedot

Petra Heinonen. Puuikkunoiden korjaus. Opinnäytetyö Kevät 2012 Kulttuurialan yksikkö Konservoinnin koulutusohjelma

Petra Heinonen. Puuikkunoiden korjaus. Opinnäytetyö Kevät 2012 Kulttuurialan yksikkö Konservoinnin koulutusohjelma Petra Heinonen Puuikkunoiden korjaus Opinnäytetyö Kevät 2012 Kulttuurialan yksikkö Konservoinnin koulutusohjelma 2 SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön tiivistelmä Koulutusyksikkö: Kulttuurialan

Lisätiedot

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA

LÄMPÖKUVAUS MITTAUSRAPORTTI 1 TYÖPAJA, LUOKKATILAN PUOLEINEN OSA Kuva Tuulikaappi, ulkoovi. 3,8 23, 4,4 30 3,2 2 2 Tuulikaapin ulkoovesta johtuu viileää ulkoilmaa sisätilaan päin sekä ulkooven reunoilta tapahtuu ilmavuotoa, jotka aiheuttavat liittyvien rakenteiden ja

Lisätiedot

Puupinnat ulkona TALOMAALIT

Puupinnat ulkona TALOMAALIT Puupinnat ulkona TALOMAALIT 2 Puutalojen Suomi Puutalo on perinteinen rakennusmuoto Suomessa ja muissa Pohjoismaissa materiaalin saatavuuden, edullisuuden ja rakentamisen helppouden ansiosta. Tänä päivänä

Lisätiedot

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit

FINNEPS YLI 25 VUOTTA! OTA ROHKEASTI YHTEYTTÄ NIIN KATSOTAAN TARPEISIISI SOPIVA RATKAISU! FINNEPS-HARKKO tarjoaa rakennusmateriaalit FINNEPS YLI 25 VUOTTA! EPS BETONIVALUHARKKO on rakennusmateriaalina kymmeniä vuosia vanha keksintö maailmalla. Kokemäkeläisen Lasse Rannan 1989 perustama FinnEPS Oy on ensimmäinen EPS valuharkkovalmistaja

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Laastin halkeamien korjaus

Laastin halkeamien korjaus Laastin halkeamien korjaus Kun remontoimme julkisivua, törmäämme usein laastin halkeamiin. Moni ei kuitenkaan tiedä oikeata tapaa korjata halkeamia, eikä korjaukseen käytettäviä materiaaleja. Siitä syystä

Lisätiedot