Kemiön Dragsfjärdin kirkonkylän asemakaava-alueen ja Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2011

Transkriptio

1 Kemiön Dragsfjärdin kirkonkylän asemakaava-alueen ja Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys 2011 Espoo 2011

2 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kannen kuva: Masugnträsketien ranta-alueilla on useita maisemallisesti hienoja kallioita. (Kuva: Aapo Ahola / Faunatica Oy) Valokuvat Karttakuvat Pohjakartat Kirjoittajat: Kiitokset: Faunatica Oy (valokuvat ovat autenttisia ja luonnonmukaisissa olosuhteissa otettuja) Faunatica Oy Kemiönsaaren kunta Aapo Ahola (Faunatica Oy) Panu Kunttu, Ilpo Mannerkoski

3 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ JOHDANTO Työn tarkoitus ja menetelmät TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU Dragsfjärdin selvitysalue Taalintehtaan selvitysalue Luontotyypit ja elinympäristöt Pistemäiset kohteet Ekologiset yhteydet Osa-aluekohtaiset tulokset ja niiden tarkastelu JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET KIRJALLISUUS LIITE 1. LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYKSEN MENETELMÄKUVAUS LIITE 2. LUONTOTYYPPISELVITYKSEN YKSITYISKOHTAISET TULOKSET LIITE 3. KOHTEIDEN VALOKUVAT.. 61

4 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Tiivistelmä Kemiönsaaren kunta tilasi vuonna 2011 Faunatica Oy:ltä Taalintehtaan osayleiskaava-alueen ja Dragsfjärdin kirkonkylän pienen asemakaavamuutosalueen luontoarvoselvitykset. Selvityksiin sisältyi arvokkaiden luontotyyppi- ja elinympäristökuvioiden, ekologisten yhteyksien sekä huomionarvoisten putkilokasvilajien kartoitus n. 510 ha laajuisella Taalintehtaan selvitysalueella sekä n. 9 ha kokoisella kaksiosaisella alueella Dragsfjärdin keskustassa. Tässä raportissa esitellään selvitysten tulokset ja niiden perusteella tehdyt suositukset. Dragsfjärdin toiselta osa-alueelta löytyi huomionarvoinen kolmen luontotyyppikuvion ryhmä, joka suositellaan säästettäväksi. Lisäksi raportissa kuvataan alueen läpi kulkeva tärkeä ekologinen käytävä, joka tulee säilyttää. Dragsfjärdin toiselta osa-alueelta ei löytynyt merkittäviä luontoarvoja. Taalintehtaan selvityksessä alue todettiin kokonaisuutena luontoarvoiltaan varsin monipuoliseksi ja rikkaaksi. Luontoarvoiltaan merkittäviä luontotyyppi- ja elinympäristökuvioita rajattiin yhteensä 93. Näistä hieman yli puolet on metsälakikohteita ja neljä on luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä. Loput hieman alle 40 kohdetta ovat niin sanottuja muita arvokkaita elinympäristöjä, kuten esimerkiksi lahopuustoisia tai vanhoja metsiä, perinnebiotooppeja ja metsälain piiriin kuulumattomia soita. Selvityksessä rajatuilta kohteilta löydettiin yhteensä 55 uhanalaisen luontotyypin merkittävää esiintymää; osa näistä sisältää useampaa kuin yhtä uhanalaista luontotyyppiä. Raportissa kohteet on jaettu luontoarvoluokittain; ylimpiin luokkiin I ja II kuuluvat kohteet sekä erikseen nimetyt laajemmat arvokkaat luontokokonaisuudet suositellaan säästettäviksi. Myös muiden kohteiden säilyttäminen on suositeltavaa. Alueella tulee ottaa yleisesti huomioon arvokkaiden luontokohteiden pienialaisuus ja pirstoutuneisuus. Työssä selvitettiin myös alueen tärkeimmät ekologiset yhteydet. Ne on esitetty raportissa jaoteltuna pääyhteyksiin ja sisäisiin yhteyksiin. Raportissa esitetyt ekologiset yhteydet tulee turvata alueen maankäytön suunnittelussa. Selvityksessä esitetään myös havainnot kartoituksessa löydetyistä uhanalaisten ja silmälläpidettävien kasvilajien esiintymistä ja muista huomionarvoisista kohteista, kuten poikkeuksellisen isoista puuyksilöistä ja mahdollisista luonnonmuistomerkeistä. Työssä löydetyistä uhanalaisten lajien esiintymistä suurin osa on vuorimunkin (Jasione montana) esiintymiä, joiden suuri määrä Taalintehtaalla on huomionarvoista koko maan mittakaavassa.

5 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Johdanto 1.1. Työn tarkoitus ja menetelmät Tässä raportissa esitellään Kemiönsaaren Taalintehtaan osayleiskaava-alueella sekä Dragsfjärdin keskustassa sijaitsevalla kaksiosaisella asemakaavamuutosalueella vuonna 2011 tehtyjen luontoarvoselvitysten tulokset. Työn tilasi Kemiönsaaren kunta ja sen toteutti Faunatica Oy. Taalintehtaan selvitysalueen kokonaispinta-ala on tilaajalta saadun tiedon mukaan noin 514 ha ja Dragsfjärdin selvitysalueen pinta-ala noin 9 ha. Ennestään rakennetut alueet, maatalousalueet ja vesialueet eivät sisältyneet selvitykseen. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen tavoitteena oli paikantaa seuraavat kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit. Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet. Uhanalaisten luontotyyppien edustavat esiintymät. Muut huomionarvoiset luontotyypit ja korkean biodiversiteetin alueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet. Uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät. Tärkeimmät ekologiset yhteydet. Maastotyöt suoritettiin , 7.7. ja , jolloin alueet käytiin kävellen kattavasti läpi. Maastotyön ja raportoinnin teki LuK (kasvibiologia) Aapo Ahola. Kuvaus selvityksessä käytetyistä menetelmistä on liitteessä 1.

6 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Tulokset ja niiden tarkastelu Yksityiskohtaiset luontotyyppi- ja elinympäristökuvioiden kuvaukset ovat liitteessä 2. Tässä jaksossa käydään läpi tärkeimmät tulokset tiivistetysti Dragsfjärdin selvitysalue Työhön sisältyi Taalintehtaan pääselvitysalueen ulkopuolella Dragsfjärdin taajamassa pieni kaksiosainen asemakaavan muutosalue. Kohde sijaitsee olemassaolevan asutuksen keskellä. Läntisempi osa-alueista käsittää lähinnä vanhan soranottoalueen ja tältä läntiseltä osa-alueelta ei löytynyt erityisiä kaavoituksessa huomioitavia luontoarvoja. Itäisempi osa-alue on itään ja etelään avautuva rantakaistale Dragsfjärdenin järven pohjoisrannalla. Osa-alueen maisema-arvot ovat merkittävät. Alue on myös virkistyksellisesti merkittävä: siellä on mm. yleinen uimaranta. Itäiseltä osa-alueelta löytyi kolme luontoarvoiltaan merkittävää kuviota, jotka ovat tiiviinä ryhmänä alueen itäosassa (kuva 1, taulukko 1). Lisäksi löytyi hyvin järeä, jopa luonnonmuistomerkiksi Kuva 1. Dragsfjärdin selvitysalueen arvokkaat luontokohteet.

7 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys sopiva iso tervaleppä, jonka halkaisija on n. 80 cm (piste nro 2). Osa-alueella on myös muita huomionarvoisia isoja puuyksilöitä: halkaisijaltaan n. 65 cm oleva mänty (piste nro 1), jonka ympärillä on myös muita hyvin järeitä mäntyjä ja kuusia. Taulukko 1. Dragsfjärdin selvitysalueen arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella, muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Tyyppi Luontoarvoluokka A luonnontilaisen kaltaiset kangasmetsät (+ linnustollisesti arvokkaat alueet) II B rehevät lehtolaikut II + tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) C paisterinteet III Itäisen osa-alueen läpi kulkee merkittävä rannan myötäinen ekologinen käytävä (kuva 2). Dragsfjärdin keskusta on pitkälti rakennettua, joten tämä keskustan eteläpuolinen viherkäytävä on ainoa olemassaoleva ekologinen käytävä, jota pitkin eliöt voivat liikkua Dragsfjärdin kohdalla olevan kapean kannaksen yli. Kuva 2. Dragsfjärdin selvitysalueen tärkeimmät ekologiset yhteydet.

8 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Taalintehtaan selvitysalue Tulosten käsittelyä varten Taalintehtaan selvitysalue on jaettu kuuteen osa-alueeseen, jotka on nimetty kirjaimin A F. Osa-alueiden rajaukset käyvät ilmi kuvasta 3. Kuva 3. Taalintehtaan selvitysalueen tulosten tarkastelussa käytetyt osa-alueet. Taalintehtaan selvitysalue sijaitsee luonnonoloiltaan mielenkiintoisessa paikassa mantereisen ja mereisen vaikutuksen jyrkässä kohtaamispinnassa. Alue kuuluu kasvimaantieteellisesti hemiboreaaliseen vyöhykkeeseen eli tammivyöhykkeeseen. Tällä lounaisella, kapealla rannikkovyöhykkeellä kasvuolot ovat muuta maata suotuisammat, mikä kuvastuu vyöhykkeen kasvillisuudessa ja eläimistössä mm. muuta maata korkeampana lajimääränä.

9 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Taalintehtaan alueella havaittiin myös muutamia maaperältään ympäristöään ravinteikkaampia (rehevämpiä) alueita, joiden kasvillisuus on selvästi ympäristöään monipuolisempaa. Mikään merkittävä runsasravinteisten lehtojen keskittymä Taalintehtaan alue ei kuitenkaan ole, joten kaikki rehevät lehdot ovat alueella suojelemisen arvoisia. Taalintehtaan alueen luonnossa erityisen huomionarvoisia ympäristöjä ovat samanaikaisesti merelle ja etelään päin avoimet vuorenrinteet, joissa paahteisuus ja mereisyys luovat yhdessä hyvin erikoislaatuisia kasvuympäristöjä, joita yleensä tavataan vain saaristossa. Näillä paikoilla esiintyy muun muassa harvinaiseksi käyneitä kuivia niittyjä eli ketoja. Etelärinteiden alaosissa on kuitenkin varsin vähän merkittäviä luontoarvoja jäljellä, sillä näistä alueista suuri osa on hyvinä rakennuspaikkoina käytetty rakentamiseen. Kaiken kaikkiaan Taalintehtaan alue havaittiin luonnoltaan varsin monipuoliseksi alueeksi, jolle on ominaista hyvin pienipiirteinen vaihtelu. Tästä ympäristön pienipiirteisyydestä johtuen monet alueen luontotyyppikohteista ovat varsin pienialaisia ja usein pirstottuneesti sijaitsevia. Selvitysalueelta löydettiin kaikkiaan 93 arvokkaan luontotyypin tai muun huomionarvoisen elinympäristön kuviota (ks. kohta ). Uhanalaisten putkilokasvilajien (luokka VU) esiintymiä löytyi noin 30 ja silmälläpidettävien lajien (luokka NT) esiintymiä 11. Muita pistemäisiä huomionarvoisia kohteita, kuten muita harvinaisia tai rauhoitettuja lajeja, luonnonmuistomerkiksi sopivia harvinaisia tai erikoisia luonnonmuodostumia tai erityisen isoja puuyksilöitä löytyi 16 kappaletta (ks. kohta ) Luontotyypit ja elinympäristöt Selvityksessä löytyi yhteensä 93 merkittävää luontotyyppi- ja elinympäristökuviota. Metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä on kuvioista enemmistö, yhteensä 50 kohdetta. Näistä metsälakikohteista 19:lla havaittiin lisäksi uhanalaisen luontotyypin esiintymä, ja lisäksi pienellä osalla kohteista myös jonkin muun arvokkaan elinympäristön esiintymä. Luonnonsuojelulain luontotyypeiksi ehdotettuja rajauksia tehtiin alueelta neljä. Tämä on melko paljon ottaen alueen pieni koko huomioon. Kaikki neljä luonnonsuojelulakikuviota sisälsivät myös uhanalaisen luontotyypin (tai -tyyppien) esiintymän. Muiden arvokkaiden elinympäristöjen esiintymiä oli kohderajauksista yhteensä 38. Nämä sisälsivät etenkin perinnebiotooppeja (mm. ketoja), mutta myös metsälain piiriin kuulumattomia suokuvioita, vanhoja/runsaslahopuustoisia metsiä sekä muutamia muita elinympäristöjä. Muiden arvokkaiden elinympäristöjen rajauksista 27:llä havaittiin myös uhanalaisen luontotyypin esiintymä. Uhanalaisen luontotyypin esiintymiä, jotka eivät sisältyneet mihinkään edellisistä elinympäristötyypeistä, havaittiin 7 kappaletta. Yleensä kysymys oli siitä, ettei kohde täyttänyt metsälain tai muun arvokkaan elinympäristön kriteerejä, vaikka luontotyyppi olikin määritelty uhanalaiseksi. Yhteensä uhanalaisen luontotyypin edustavia esiintymiä oli 55, kun kaikki edelliset kohteet lasketaan mukaan. Selvityksessä havaittiin myös viisi vesilain mukaista luonnontilaista uomaa, jotka kaikki sijaitsivat päällekkäin jonkin edellä mainituista kohteista kanssa.

10 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kohteet jaettiin selvityksessä luontoarvojensa perusteella arvoluokkiin I IV; tarkemmat tiedot jaottelusta ovat liitteessä 1. Edellä mainituista 93 kuviosta vain 86 sai oman arvoluokan, sillä kahdessa tapauksessa arvoluokka annettiin laajemmalle kuin yhden kohteen kokonaisuudelle (nämä kokonaisuudet sisälsivät 4 ja 5 kohdetta). Korkeimpaan arvoluokkaan I sijoittui 86:sta luontotyyppi- ja elinympäristökohteesta 8 kpl, arvoluokkaan II sijoittui 45 kpl ja arvoluokkaan III sijoittui loput 33 kpl (kuva 4). Luokkaan IV ( ei merkittävät ) kuuluvia kohteita ei ole esitelty raportissa. Kuva 4. Yleisnäkymä Taalintehtaan selvitysalueen arvokkaista luontokohteista luontoarvoluokittain Pistemäiset kohteet Kartoissa pistemäisinä esitetyt huomionarvoiset kohteet on merkitty karttoihin (kuvat 7 13) ja koottu taulukkoon 2.

11 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Taulukko 2. Taalintehtaan pistemäisten huomionarvoisten kohteiden tiedot. Osa-alue Piste KKJ (Y) KKJ (X) Tyyppi Laji Lisätiedot A RAUH Platanthera bifolia B NT Pyrola media NT Pyrola media yli 200 yksilöä (yli 30 kukkivaa) NT Pyrola media RAUH Platanthera bifolia koko kuviolla runsaasti MUU Hypochoeris maculata noin 10 yksilöä C L-MUIST [kalliomuodostuma] näyttävä "kalliohuone" + iso kuusi NT Pyrola media RAUH Platanthera bifolia D 10, VU Lathraea squamaria satoja-tuhansia yksilöitä (Kunttu 2011) VU Galium verum koko kuvion alueella, etenkin itäosassa NT2000 Allium vineale muutamassa kohtaa kuvion länsipuoliskossa VU Jasione montana koko kuvion alueella VU Jasione montana koko kuvion alueella, runsas VU Jasione montana VU Jasione montana koko kuvion alueella; runsas VU Jasione montana 12 yksilöä VU Jasione montana n. 10 yksilöä VU Jasione montana 1 yksilö VU Jasione montana >30 yksilöä VU Jasione montana >10 yksilöä VU Jasione montana 1 yksilö VU Jasione montana >20 yksilöä VU Jasione montana n. 10 yksilöä NT Dianthus deltoides NT Antennaria dioica muutaman neliömetrin alalla NT Dianthus deltoides niukka L-MUIST Quercus robur iso tammi, ympärysmitta 230 cm VIER Heracleum sp. haitallisen vieraslajin jättiputken kasvusto alle aarin alalla E VU Jasione montana eri puolilla kuviota; melko runsas VU Ulmus glabra 2 yksilöä, halk. 9 cm ja 3 cm VU Jasione montana 5 yksilöä aivan tien vieressä NT Thymus serpyllum hyvinvoiva 2x18 m kokoinen kasvusto VU Jasione montana VU Jasione montana useita yksilöitä pienellä alueella kuvion N-osassa VU Jasione montana koko kuvion alueella; runsas NT Dianthus deltoides melko niukka MUU Cotoneaster scandinavicus mahdollinen myös C. integerrimus NT Pyrola media NT Antennaria dioica VU Jasione montana 3 kukkivaa yksilöä VU Jasione montana 3 kukkivaa yksilöä VU Jasione montana 5 kukkivaa yksilöä VU Jasione montana >10 kukkivaa yksilöä VU Ulmus glabra halk. 6,5 cm VU Jasione montana 2 kukkivaa yksilöä n. 5 m päässä toisistaan VU Jasione montana 5 kukkivaa yksilöä VU Jasione montana 4 kukkivaa yksilöä VU Jasione montana L-MUIST [kalliomuodostuma] pystysuora järveen syöksyvä jyrkänne MUU Betula pendula iso koivu halk. noin 70 cm MUU Stachys sylvatica MUU Alnus glutinosa kaksi tervaleppää, halk. n. 60 cm F VU Jasione montana koko kuvion alueella; paikoitellen VU Jasione montana 3 kukkivaa yksilöä VU Jasione montana >20 kukkivaa yksilöä pienellä alueella VU Jasione montana n. 20 kukkivaa yksilöä 10 m säteellä VU Jasione montana >20 kukkivaa yksilöä tien varressa ja vähän ylempänä MUU Picea abies halk cm kuusi 53, MUU Picea abies halk. n. 60 cm kuusi aivan tien varressa

12 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Taulukon 2 (edellinen sivu) Tyyppi-sarakkeen selite: VU vaarantunut (uhanalainen) laji v uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2010) NT silmälläpidettävä laji v uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2010) NT2000 silmälläpidettävä laji v uhanalaisarvioinnissa (Rassi ym. 2001) RAUH rauhoitettu laji (Ympäristöministeriö 2009a) MUU muu huomionarvoinen kasvihavainto L-MUIST mahdollinen luonnonsuojelulain mukainen luonnonmuistomerkki VIER haitallinen vieraslaji (Maa- ja metsätalousministeriö 2011) Pistemäisiä kohteita on yhteensä 62. Näistä 35 on uhanalaisten (luokka vaarantunut, VU) lajien pisteitä. Valtaosa, 30 pistettä, on vuorimunkin (Jasione montana) esiintymiä. Tämän taantuneen lajin esiintymiskeskittymä Taalintehtaalla on jopa valtakunnallisesti merkittävä. Vuorimunkin lisäksi uhanalaisista lajeista havaittiin kaksi vuorijalavan (Ulmus glabra) esiintymää ja yksi keltamataran (Galium verum) esiintymä. Selvityksessä on mainittu myös kaksi suomukan (Lathraea squamaria) esiintymää, jotka perustuvat tuoreeseen tietoon (Kunttu & Cygnel 2010). Silmälläpidettäviä (luokka NT) lajeja havaittiin 11 pisteessä ja lajeja on neljä: kellotalvikki (Pyrola media, 5 havaintoa), ketoneilikka (Dianthus deltoides, 3 havaintoa), kissankäpälä (Antennaria dioica, 2 havaintoa) ja kangasajuruoho (Thymus serpyllum, 1 havainto). Lisäksi tehtiin yksi havainto hietalaukasta (Allium vineale), joka oli aiemmin silmälläpidettävä, mutta poistettiin uusimmasta Punaisesta kirjasta (Rassi ym. 2010). Laji on silti harvinainen ja huomionarvoinen. Muut lajihavainnot ovat harvinaisia lajeja (pisteet 6, 34 ja 61) tai rauhoitetun valkolehdokin (Platanthera bifolia, pisteet 1, 5 ja 9) esiintymiä. Pistemäisistä kohteista 5 on poikkeuksellisen isoja puuyksilöitä, jotka tulisi säästää, mutta joita ei kuitenkaan tässä ehdoteta luonnonmuistomerkeiksi. Selvityksessä luonnonmuistomerkiksi sopivaksi tulkittuja kohteita on 3, joista kaksi on erikoisia, näyttäviä kalliomuodostumia (pisteet 7 ja 46) ja yksi on iso tammi suositun polun varressa (piste 58). Yksi huomionarvoinen lajihavainto koskee haitallista vieraslajia jättiputkea (piste 59), joka tulisi hävittää kasvupaikaltaan mahdollisimman pian Ekologiset yhteydet Taalintehtaan alueen tärkeimmät ekologiset yhteydet on hahmoteltu oheiseen karttaan (kuva 5). Hahmotelma on tehty kartta- ja ilmakuvatarkastelun sekä maastokäynneillä saatujen havaintojen perusteella. Erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin ekologisiin yhteyksiin, jotka: ovat kapeita eli kulkevat esimerkiksi kapeaa reittiä talojen välistä tai asutuksen ja rannan välissä, tai kytkevät yhteen tärkeimpiä luontokokonaisuuksia. Ekologiset yhteydet on jaettu kahteen tyyppiin: 1) Pääyhteydet, jotka kulkevat alueen läpi ja kytkevät selvitysalueen ympäröiviin alueisiin. 2) Alueen sisäiset yhteydet.

13 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Alueen sisäiset yhteydet voivat toisinaan olla yhtä tärkeitä kuin ns. pääyhteydetkin, joten kahtiajako ei suoraan kerro yhteyksien merkittävyydestä. Ekologisten yhteyksien nimeäminen Taalintehtaan alueelta on melko helppoa, sillä yhteydet ovat hyvin näkyvissä kartta- ja maastotarkastelun perusteella. Tärkeimmät yhteydet kulkevat rantojen läheisyydessä sekä isojen kalliojaksojen muotoja seuraten. Esimerkiksi Lilla Masugnsträsketin eteläpuolella kulkee kapea, mutta tärkeä ekologinen yhteys. Kuva 5. Hahmotelma Taalintehtaan selvitysalueen tärkeimmistä ekologisista yhteyksistä.

14 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Huomionarvoinen on etenkin kapea, mutta selvä ekologinen yhteys Spikisin ja Sabbelsin (Vaktkojsbergetin) alueella itä länsisuunnassa. Yhteys sisältää kalliojakson pohjoispuolella kulkevan pääyhteyden ja etelärinteellä kulkevan samansuuntaisen sisäisen yhteyden (kuva 6). Nämä yhteydet ovat hyvin tärkeitä, sillä ne kytkevät ympäröiviin alueisiin ja toisiinsa monia alueen tärkeimmistä luontokohteista: Vaktojsbergetin pohjoispuolen rehevät lehdot, korvet ja pähkinäpensaslehdot (kuviot N, O, P, J ja D), Sabbelsin itäpään kalliokedon ja jalopuulehdon (kuviot K ja H), pähkinäpensaslehdon länsipuoliset luontokohteet (tärkeimpänä kuvio E) ja yhteyden päässä olevan Lämmokärretin alueen. Kuvasta 6 näkyy hyvin lounaisosan arvokkaiden luontokohteiden sijoittuminen ekologisten yhteyksien varrelle. Kuva 6. Selvitysalueen lounaisosan tärkeät ekologiset yhteydet ja aluemaiset luontokohteet. Luontokohteista on kerrottu tarkemmin kohdassa

15 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Osa-aluekohtaiset tulokset ja niiden tarkastelu Osa-alue A (Dalen) Osa-alueesta suuren osan kattaa Norrtorpin itäpuolinen, yhtenäinen metsäalue. Pääosin metsäalue on intensiivisesti hoidettua talousmetsää, jonka luontoarvot ovat selvästi heikentyneet. Alue lienee silti edelleen arvokas linnuston kannalta. Vaikka kartoitusaika ja ajankohta eivät olleet enää varsinaiseen linnustoselvitykseen sopivat, kasvillisuusselvityksen kuluessa havaittiin mm. uhanalainen kivitasku (Oenanthe oenanthe, VU), silmälläpidettävät kangaskiuru (Lullula arborea, lintudirektiivin I-liitteen laji, 2010 asti NT) ja metso (Tetrao urogallus, lintudirektiivin I-liitteen laji, NT), sekä pyy (Bonasa bonasia, lintudirektiivin I-liitteen laji) ja palokärki (Dryocopus martius, lintudirektiivin I-liitteen laji). Metsäalueen itäreunassa on osa-alueen selvästi merkittävin luontokokonaisuus ja samalla yksi koko selvityksen merkittävimmistä luontoalueista: Stora Masugnsträsketin ranta-alue (kuviot A C). Alue on jopa jossain määrin ainutlaatuinen, sillä yhtä luonnontilaisia ja maisemallisesti hienoja järvenrantoja lienee säästynyt lounaisimmilla mannerrannoilla vähän. Ranta-alueella tavataan useita hyvinkin luonnontilaisia metsä- ja suokuvioita, joiden luontoarvot ovat erittäin merkittävät, vaikka paikoin hakkuut ja harvennukset ulottuvatkin rantavyöhykkeen tuntumaan. Taulukko 3. Osa-alueen A (Dalen) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella (* = Etelä-Suomen uhanalaisuusluokka), muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, louhikot II B (Stora Masugnsträsketin rannan suo- ja metsäkokonaisuus) I B1 vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät vanhat mäntyvaltaiset kuivat kankaat (CR) B2 kalliot, louhikot B3 vähäpuustoiset suot, luhdat saranevat (VU*) B4 vähäpuustoiset suot, luhdat saranevat (VU*) C kalliot, louhikot II D rehevät lehtolaikut II tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) E kedot II karut kalliokedot (EN) F kedot III karut kalliokedot (EN) G rehevät lehtolaikut II tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) H ruohokangaskorvet (EN) II J vähäpuustoiset suot, luhdat III sararämeet (VU*) K korvet III mustikkakangaskorvet (VU)

16 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kuva 7. Osa-alueen A (Dalen) arvokkaat luontokohteet. Ranta-alue lienee myös linnustollisesti huomattavan arvokas. Kasvillisuusselvityksen lomassakin kertyi alueen pieni koko ja ajankohta huomioon ottaen melko runsaasti huomionarvoisia havaintoja: mm. kehrääjä (Caprimulgus europaeus, lintudirektiivin I-liitteen laji, 2010 asti NT), rantasipi (Actitis hypoleucos, NT), palokärki (lintudirektiivin I-liitteen laji), hömö- ja töyhtötiainen (Parus montanus, P. cristatus).

17 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Osa-alueen länsiosassa on Dalenin peltoalueen reunamilla ovat osa-alueen ainoat lehdot (kuviot D ja G), jotka pirstaleisuudestaan huolimatta ovat merkittävä kokonaisuus. Muut osat osa-alueesta ovat karumpia metsiä (kangas- ja kalliometsiä) ja pieniä soita. Osa-alue B (Släts Lämmobro) Osa-alue on suurelta osin rakennettua haja-asutusaluetta ja peltoja. Näin ollen luontoarvojen kannalta potentiaalisia alueita on niukalti. Alueella olisi karttakuvan perusteella potentiaalia perinnebiotooppien kannalta, mutta kartoituksessa tällaisia ei kuitenkaan havaittu edustavina. Osa-alueen merkittävin luontoarvojen keskittymä ovat Lämmobron rantanevat ja niiden lomassa sijaitsevat kangasmetsäsaarekkeet (kuvio G). Alueella on ojittamattomana säilyneitä arvokkaita suotyyppejä ja luonnontilaista rantaviivaa. Suon luontoarvoja ja erityisesti maisema-arvoja on heikentänyt aivan hiljattain uuden asuinalueen rakentaminen Lämmobron pohjoispuolelle. Alueen itäreunassa Stora Masugnsträsketin ranta-alue ja länsireunassa Dragsfjärdenin ranta-alue ovat todennäköisesti linnustollisesti arvokkaita alueita. Stora Masugnsträsketiltä aivan selvitysalueen reunalla olevista saarista on tieto uhanalaisen (VU) selkälokin (Larus fuscus, suull. tiedonanto Panu Kunttu 2011) pesinnästä, ja Dragsfjärdenin rannassa aivan selvitysalueen rajan tuntumassa oleili kasvillisuusselvitystä tehtäessä mm. kuikkapoikue (Gavia arctica, lintudirektiivin I liitteen laji). Alueen pohjoisosassa on merkittäviä silmälläpidettävän (NT) kellotalvikin (Pyrola media) esiintymiä (pisteet nro 2 ja 3) sekä pieni huomionarvoinen lehtolaikku (kuvio B), jolta löytyi runsaasti rauhoitettua valkolehdokkia (Platanthera bifolia) ja selvitysalueen ainoa häränsilmän (Hypochoeris maculata) esiintymä. Taulukko 4. Osa-alueen B (Släts Lämmobro) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella (* = Etelä-Suomen uhanalaisuusluokka), muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, louhikot III + vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät III B rehevät lehtolaikut II kuivat keskiravinteiset lehdot (EN) C kalliot, louhikot III D kalliot, louhikot III E vähäpuustoiset suot, luhdat III F kalliot, louhikot III G vähäpuustoiset suot, luhdat II saranevat (VU*) + luhdat, linnustollisesti arvokkaat alueet

18 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kuva 8. Osa-alueen B (Släts Lämmobro) arvokkaat luontokohteet. Osa-alue C (Lämmokärret Dragsfjärden) Osa-alue on pääosin rakentamaton, yhtenäinen metsäalue, jolle on erityisen leimaa-antavaa kalliopaljastumien suuri määrä. Kohteella on muutamia laajoja, hienoja kalliokokonaisuuksia. Suurin osa metsäalueesta on kuitenkin hyvin intensiivisesti hoidettuja talousmetsiä.

19 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Huomattavan arvokas luontokokonaisuus alueella on myös Lämmokärretin suo (kuvio F), jolla lienee myös linnustollista arvoa. Kohdetta täydentävät pienet kallioiset saarekkeet ja eteläpuoliset kalliot (kuvio E). Melko lähellä suon lounaispuolella on hieno vanhan kalliometsän alue (kuvio J), joka on säilynyt yhtenäisenä ja enimmäkseen melko luonnontilaisena. Kalliometsäkokonaisuuden lomassa on vaikuttava, erinomaisesti luonnonmuistomerkiksi sopiva kalliosta muodostunut 10x10 m kokoinen "huone" (piste nro 7). Toinen hieno luontokokonaisuus on Dragsfjärdenin rakentamaton, topografialtaan jyrkkä rantaalue, vaikkakin sieltä kertyi vain niukasti havaintoja erityisistä luontotyypeistä. Rantajakson arvo on rakentamattomassa kokonaisuudessa. Ylänköalue putoaa melko jyrkkänä 1,7 kilometrin pituisena rinteenä noin 40 m korkeudesta alas vuonomaiseen entiseen merenlahteen. Muut huomionarvoiset kohteet ovat pieniä erillisiä suo- ja kalliolaikkuja talousmetsäalueen sisällä. Taulukko 5. Osa-alueen C (Lämmokärret Dragsfjärden) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella (* = Etelä- Suomen uhanalaisuusluokka), muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, louhikot III B rehevät korvet III saniaiskorvet (VU) C kalliot, louhikot III D mustikkakorvet (VU) II E kalliot, louhikot II F (Lämmokärretin suokokonaisuus) I F1 vähäpuustoiset suot, luhdat F2 tervaleppäluhdat (VU) F3 vähäpuustoiset suot, luhdat saranevat (VU*) F4 metsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla F5 vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät G kalliot, louhikot II H korpirämeet (VU) II J kalliot, louhikot I + vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät K pienvesien ympäristöt + luonnontilaiset norot III L vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät II + pienvesien ympäristöt + luonnontilaiset norot M kalliot, louhikot III N keskiravinteiset rantakalliot II O rehevät lehtolaikut, pienvesien ympäristöt II tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) + luonnontilaiset norot P rehevät lehtolaikut II tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) Q muinaisrantakivikot III R muut kuin metsälakisuot II

20 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kuva 9. Osa-alueen C (Lämmokärret Dragsfjärden) arvokkaat luontokohteet.

21 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Osa-alue D (Sabbels Todalen) Sabbelsin, Todalenin ja Spikisin alueet käsittävä osa-alue on kulttuurivaikutteista, pientaloasutuksen luonnehtimaa kallioista maastoa. Arvokkaat luontokuviot ovat topografiasta johtuen enemmän tai vähemmän kapeita juotteja kallioalueiden rinteillä. Kaiken kaikkiaan pieniä arvokkaita kohteita on alueella paljon, mikä johtuu alueen pienipiirteisestä vaihtelevuudesta sekä maaperän paikoittaisesta rehevyydestä. Alueen merenrantajakso on kuitenkin luontoarvoiltaan varsin vähäarvoista. Alueen lämpimiin kallio- ja ketoympäristöihin sijoittuu valtakunnallisesti merkittävä uhanalaisen (VU) vuorimunkin (Jasione montana) esiintymiskeskittymä, joka käsittää useita kasvupaikkoja Vaktkojsbergeniltä aivan alueen länsirajalle (kuviot L, M ja T). Aivan osa-alueen itäkulmassa on huomattavan arvokas perinnebiotooppikohde, edustava ketokokonaisuus (kuvio K). Se on lajistoltaan ja monimuotoisuudeltaan nykypäivään säilyneiden paahteisten ketoympäristöjen kärkeä jopa maakunnallisessa mittakaavassa, vaikka kärsiikin niiton/laidunnuksen puutteesta. Alueen aiemmassa luontoselvityksessä (Mustonen 1998) on jäänyt kokonaan tunnistamatta ja rajaamatta lajistoltaan arvokkain osa, varsinainen pienruoho- ja heinäketo. Alueen keskiosassa on selvitysalueen laajin pähkinäpensaslehto (kuvio D), joka täyttää luonnonsuojelulain kriteerit. Siihen liittyneenä on toinen arvokas kuvio, luonnontilaisen kaltainen metsäkuvio (kuvio E), josta osa on rehevää lehtoa. Näiden pohjoispuolella on kolmas arvokas lehtolaikku (kuvio C). Pähkinäpensaslehtokuviolta mainittakoon myös havainto uhanalaisen (VU) suomukan (Lathraea squamaria) runsaasta esiintymästä (Kunttu & Cygnel 2010; suull. tiedonanto Kunttu 2011). Suomukka on kevätaspektin laji, joten sen havainnointi onnistuu vain keväällä. Samalla kuviolla D on myös huomionarvoinen iso tammiyksilö (piste nro 58), joka sopii periaatteessa vaikka luonnonmuistomerkiksi. Alueella on toinenkin luonnonsuojelulain mukainen luontotyyppikohde, pieni rinteessä sijaitseva lehmuslehto (kuvio H). Kohde on pienestä koostaan huolimatta arvokas. Siihen kytkeytyy myös toinen arvokas lehtokuvio (kuvio J). Muut luontotyyppi- ja kasvillisuuskohteet ovat pienialaisia erilliskohteita, joiden säilyttäminen olisi kuitenkin tärkeää asutuksen jo ennestään voimakkaasti pirstomassa ympäristössä (ks. myös kohta Ekologiset yhteydet ). Osa-alueelta löytyi selvityksen ainoa esiintymä haitallisimpiin vieraslajeihimme kuuluvaa jättiputkea (Heracleum sp.) palstaviljelyalueen ja pähkinäpensaslehdon rajalta (piste nro 59). Esiintymä olisi syytä hävittää mahdollisimman pian.

22 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Taulukko 6. Osa-alueen D (Sabbels Todalen) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella, muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä, luonnonsuojelulain luontotyypit violetilla, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A kalliot, louhikot III A4 kalliokedot II B vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät III mustikkakorvet (VU) C pienvesien ympäristöt + rehevät lehtolaikut + rehevät korvet II saniaiskorvet (VU), tuoreet lehdot (VU) + luonnontilaiset norot D pähkinäpensaslehdot I tuoreet runsasrav. lehdot (CR), tuoreet keskirav. lehdot (VU) E vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät II rehevät lehtolaikut tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) F muut kuin metsälakisuot III mustikkakorvet (VU) G kalliot, louhikot II H jalopuulehdot (lehmuslehto) II lehmuslehdot (CR) J rehevät lehtolaikut II tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) K kedot I mäkikaurakedot (CR), karut pienruohokedot (CR), kalliokedot (EN) L kedot II kalliokedot, pienruohokedot (CR) M vuorimunkin kasvualue II N kalliot + jyrkänteet + rehevät lehtolaikut II tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) O rehevät lehtolaikut III tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU) P mustikkakorvet (VU), metsäkortekorvet (EN), luhtanevakorvet (VU) II + rehevät korvet Q suurruoho- ja heinäniityt III kosteat suurruohoniityt (CR) R kedot III heinäkedot (CR), karut kalliokedot (CR) S vähäpuustoiset suot, luhdat III T vuorimunkin kasvualue II karut kalliokedot (EN) U rehevät lehtolaikut III

23 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kuva 10. Osa-alueen D (Sabbels Todalen) itäosan arvokkaat luontokohteet.

24 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kuva 11. Osa-alueen D (Sabbels Todalen) länsiosan arvokkaat luontokohteet.

25 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Osa-alue E (Centrum Masugnsträsken) Osa-alue käsittää selvitysalueen tiheimmin rakennetun keskusosan sekä tämän pohjoispuolella olevan, virkistysarvoiltaan merkittävän Lilla ja Stora Masugnsträsketin alueen. Osa-alueen pohjoisosa eli kahden Masugnsträsketin ympäristö on niin luonto- kuin virkistysarvoiltaan erittäin arvokasta. Lilla Masugnsträsketin rantamilta Stora Masugnsträsketin etelärannalle ulottuu merkittävä arvokkaiden luontotyyppien keskittymä. Kokonaisuuteen kuuluu mm. reheviä lehtopainanteita, arvokkaita kallioalueita vuorimunkkiesiintymineen, hyllyviä järven päälle syntyneitä rantanevoja sekä järvenrantojen komeita mäntypuustoisia kallioniemiä. Monipuoliset luontoarvot yhdistettynä alueen merkittäviin maisema-arvoihin tekevät luontoalueesta jopa ainutlaatuinen. Erityisesti rantavyöhykkeen kaksi lehtoa (kuviot E ja M) ovat huomattavan arvokkaita. Kuvio M on osittain myös luonnonsuojelulain mukainen suojeltava jalopuulehto, sillä siellä kasvaa merkittäviä ja kriteerit täyttäviä määriä vaahteraa. Erityisen arvokkaana kohteena tulee suojella myös edelliseen kokonaisuuteen liittyvä, keskustaalueen tuntumassa sijaitseva hieno ketoalue (kuvio C), joka täyttää myös luonnonsuojelulain luontotyypin (katajakedot) kriteerit. Kuvio on poikkeuksellisen hyvin säilynyt, paahteiseen etelärinteeseen muodostunut ketoalue katajineen ja hyvin harvinaisine luontotyyppeineen. Kedon eteläpuolella etelärinteessä on myös arvokas kuivahkon lehdon kuvio (kuvio B). Kartoitustyöhön ei varsinaisesti sisältynyt ennestään rakannettujen alueiden läpikäymistä. Keskusta-alueella kuitenkin tähän sääntöön tehtiin poikkeus, ja raporttiin on nimetty muutamia edustavimpia ketolaikkuja (A1 A9). Nämä ympäristöt tekevät Taalintehtaan kylämiljööstä luontoarvojen osalta jossain määrin ainutlaatuisen. Pienipiirteisten ketojen säilyminen talojen väleissä ja tienvarsilla ei ole itsestään selvää, sillä nykypäivänä nämä ympäristöt usein "siistitään" tasaisiksi nurmikoiksi tai ne jäävät asvaltin sekä muiden rakennelmien alle. Siksi myös Taalintehtaan pienten ketolaikkujen tietoinen ja systemaattinen varjeleminen ja hoitaminen olisi jatkossa suositeltavaa. Keskusta-alueen pienistä kedoista ja niiden arvokkaasta kasvillisuudesta olisi suositeltavaa tehdä tarkka selvitys, jotta ketokasvillisuuden säilymistä alueella voidaan paremmin tukea. Osa-alueen pohjoisin osa Lilla Masugnsträsketin pohjoispuolella on luontoarvoiltaan tavanomaisempaa, hoidettua virkistysmetsää. Siellä on vain niukasti arvokkaita luontokohteita. Osa-alueelta kertyi melko suuri määrä huomionarvoisten lajien havaintoja, jotka näkyvät kootusti taulukosta 2 ja kuvasta 12. Uhanalaisen vuorimunkin esiintymät (kuviot A1, A8, A9, J ja P) ovat osa Taalintehtaan valtakunnallisesti arvokasta lajin esiintymiskeskittymää. Lisäksi osa-alueelta löytyi mm. uhanalaista (VU) vuorijalavaa (Ulmus glabra, pisteet 27 ja 41) sekä neljä eri silmälläpidettävää (NT) lajia (pisteet 29, 33, 35 ja 36). Huom: Ketokuvio A4 sijaitsee osa-alueella D, mutta on käsitelty muiden keskustan ketojen kanssa osa-alueen E kohdalla.

26 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kuva 12. Osa-alueen E (Centrum Masugnsträsken) arvokkaat luontokohteet. Huom. kartasta puuttuu uhanalaisen luontotyypin symboli kuviolta C (taulukosta 7 käyvät ilmi kuvion uhanalaiset luontotyypit).

27 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Taulukko 7. Osa-alueen E (Centrum Masugnsträsken) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella (* = Etelä-Suomen uhanalaisuusluokka), muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä, luonnonsuojelulain luontotyypit violetilla, vesilain kohteet oranssilla. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A1 A9 kedot A1 mäkikaurakedot (CR), kalliokedot (CR) I A2 kalliokedot (CR) II A3 pienruohokedot (CR) II A4 kalliokedot (CR) II A5 pienruohokedot (CR) II A6 kalliokedot (CR) III A7 kalliokedot (CR) III A8 kalliokedot (CR) III A9 kalliokedot (CR), pienruohokedot (CR) II B paisterinteet II kuivat keskiravinteiset lehdot (EN) C katajakedot I mäkikaurakedot (CR), karut kalliokedot (CR) D1 kalliot, louhikot II D2 vanhat/runsaslahopuustoiset kangasmetsät II E rehevät lehtolaikut I tuoreet runsasravinteiset lehdot (CR), tuoreet keskirav. lehdot (VU) + vesilain mukainen uoma F vähäpuustoiset suot, luhdat II sararämeet (VU*) G kalliot, louhikot III H rantanevat II J kalliot, louhikot III K rehevät lehtolaikut II tuoreet keskirav. lehdot (VU) L kedot II heinäkedot/mäkikaurakedot (CR), kalliokedot (CR) M jalopuulehdot (vaahteralehto) II rehevät lehtolaikut vaahteralehdot (EN), tuoreet keskirav. lehdot (VU), N ruohoiset suot II sarakorvet (VU*) O kalliot, louhikot II P kalliot, louhikot II Q kalliot, louhikot III R metsäkortekorvet (EN) III K rehevät lehtolaikut II tuoreet keskirav. lehdot (VU)

28 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Osa-alue F (Grophagen) Osa-alueista itäisimmällä on pitkähkö rantaviiva, joka on pitkälti rakennettua ja osin uimarantakäytössä. Alavat maat ovat enimmäkseen pientaloalueita. Kallioinen ylänköalue on kalliometsää, joka on osin melko luonnontilaistakin, muttei luontoarvoiltaan nouse merkittäväksi kohteeksi. Osa-alueen arvokkaimmat kuviot ovat pieni luonnontilainen suo (kuvio A), vuorimunkin asuttamat kalliot (kuvio B) sekä ojitettu, rehevä painanne, jossa on arvokas lehto (kuvio C). Kuva 13. Osa-alueen F (Grophagen) arvokkaat luontokohteet. Huom. kartasta puuttuu uhanalaisen luontotyypin symboli kuviolta C. Taulukko 8. Osa-alueen F (Grophagen) arvokkaat luontotyyppikuviot. Väri ilmaisee kuvion tyypin: metsälakikohteet sinisellä, uhanalaiset luontotyypit punaisella, muut arvokkaat elinympäristöt vihreällä. Kuvio Luontotyyppi Arvoluokka A vähäpuustoiset suot, luhdat II B vuorimunkin elinalue III C muut kuin metsälakilehdot (entinen lehto- tai saniaiskorpi) II tuoreet keskirav. lehdot (VU) D metsäkortekorvet (EN) III E kalliot, louhikot III

29 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Johtopäätökset ja toimenpidesuositukset Dragsfjärdin selvitysalue. Selvityksessä löytyi yksi merkittävä kolmen luontoarvokuvion muodostama luontokokonaisuus. Suosittelemme säilyttämään tämän kokonaisuuden ilman sen pirstomista. Kuviot A ja C muodostavat samalla "puskurivyöhykkeen" arvokkaimman kuvion B ympärille. Samalla ylläpidetään rannan myötäistä tärkeää ekologista yhteyttä. Tämä ekologinen yhteys olisi säilytettävä myös edellä mainittujen säästettävien kuvioiden ulkopuolisilta osiltaan. Taalintehtaan selvitysalue. Selvityksessä Taalintehtaan alue todettiin luontoarvoiltaan varsin rikkaaksi, ja luontoarvoiltaan merkittäviä kuvioita löytyi melko suuri määrä (93 kpl). Samalla havaittiin, että alueen luonto on hyvin pienipiirteisesti vaihtelevaa, ja monet luontoarvokuviot ovat pienialaisia ja sijaitsevat pirstottuneesti. Luontoarvojen säilyttämisen kannalta tulisi keskittyä niihin luontotyyppeihin, jotka ovat koko maassa harvinaisia tai luonnon monimuotoisuuden kannalta ns. avainbiotooppeja. Tällaisia kohteita ovat etenkin rehevät lehtolaikut, paisteiset etelänpuoleiset rinteet (ja niillä sijaitsevat keto- ja kallioluontotyypit) sekä ojittamattomat tai rehevät suot. Toisaalta tulisi pyrkiä tunnistamaan ja säilyttämään laajemmat arvokkaat kokonaisuudet. Taalintehtaan alueella arvokkaimmiksi luontokokonaisuuksiksi nousevat: Masugnträsketien ranta-alueet ja Lilla Masugnsträsketin lounaispuoleinen kallio- ja metsäalue Rehevien ja harvinaisten luontotyyppien keskittymä, joka käsittää Vaktkojsbergenin pohjoisreunan, Sabbelsin itäpään ketoalueen ja sen pohjoispuoliset lehtokuviot, pitkänomaisen pähkinäpensaslehdon ja sen viereisen luonnontilaisen metsäalueen sekä näiden koillispuolella pienen puronotkon Todalenin pohjoispuolen kalliometsäkokonaisuus (kuvio J) ja Lämmokärretin alue Dragsfjärdenin itärannan jyrkkä, yhtenäinen rinnejakso Stora Masugnsträsketin länsirannan rakentamattomat ranta-alueet Valtakunnallisesti arvokas vuorimunkin kasvupaikkojen kokonaisuus selvitysalueella. Suosittelemme säästämään kaikki selvityksessä huomattavan arvokkaiksi tai arvokkaiksi (arvoluokat I ja II) todetut luontotyyppikuviot sekä laajemmassa mittakaavassa säästämään edellä mainitut luontokokonaisuudet. Edellä mainittujen kokonaisuuksien ulkopuolelle jäävät arvoluokan III kohteet sekä silmälläpidettävien tai muuten huomionarvoisten lajien esiintymät suosittelemme säästämään aina, kun se on kohtuullisin keinoin saavutettavissa. Alueen ekologiset yhteydet tulee turvata kaavoituksessa. Tärkeimmät ekologiset yhteydet on kuvattu tämän raportin kartassa. Monet alueen ekologisista yhteyksistä ovat jo nykyisellään kapeita, kuten esimerkiksi Sabbelsin kallioalueen yhteydet tai Lilla Masugnsträsketin eteläpuolinen yhteys. On syytä huomata, että kartoissa esitettyihin kohteiden rajauksiin ei yleensä sisälly kovin leveää suojaavaa puskurivyöhykettä, vaan rajaukset on tehty luontotyyppien ja muiden kohteiden biologisgeologisia rajoja noudattaen. Kaavoituksessa tulee kohteiden ympärille jättää riittävästi rakentamatonta vyöhykettä, jotta kohteiden luontoarvot voivat säilyä.

30 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Jatkotöistä alueella olisi tarvetta ennen kaikkea linnustoselvitykselle, sillä alueella lienee useampia linnustollisesti arvokkaita alueita. Myös lepakkoselvitys olisi suositeltava, sillä alue lienee yleisesti ottaen hyvin sopivaa aluetta lepakoille mm. vesistöjensä takia. Viitasammakkoselvitys puolestaan tulee tarpeeseen ainakin silloin, jos alueen järvien (Lilla ja Stora Masugnsträsket, Dammen) tai Lämmokärretin ranta-alueille suunnitellaan muutoksia. Kaikki lepakkolajimme ja viitasammakko ovat luontodirektiivin liitteen IV lajeja. Yleiskaavoituksen kannalta vähemmän kiireinen, mutta muuten maininnan arvoinen selvityksessä esille tullut asia on alueen ketojen tilanne. Taalintehtaan keskusta-alueen (ja sen ympäristön) jäljellä olevia pieniä ketoja tulisi suojella erityistoimin: kedot ja niiden lajistolliset arvot olisi ensin syytä kartoittaa tarkasti, minkä jälkeen niille tulisi laatia hoito-ohjelma. Suuri osa kedoista sijaitsee aivan asutuksen liepeillä, ja tässä työssä asutuksen keskellä olevat kedot kartoitettiin vain osittain, sillä rakennetut alueet eivät sisältyneet alkuperäiseen työohjelmaan.

31 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Kirjallisuus Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. ja Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. 4. täysin uudistettu painos. Kunttu, P. & Cygnel. M. 2010: Suomukka runsaana Dragsfjärdin Taalintehtaalla. Lutukka 26(4): Luonnonsuojeluasetus 1997/2005: annettu luonnonsuojeluasetus (160/1997) ja sen annettu muutos (913/2005) [ Luonnonsuojelulaki 1996: annettu luonnonsuojelulaki (1096/1996) [ ja luonnonsuojelulain perustelut (HE 79/1996) [ Maa- ja metsätalousministeriö 2011: Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. Työryhmämuistio. Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki. Meriluoto, M. & Soininen, T. 2002: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus, Helsinki. 2. painos. Metsälaki 1996: annettu metsälaki (1093/1996) [ ja metsälain perustelut (HE 63/1996) [ Mustonen, K. 1998: Luontoselvitys (Dragsfjärd/Taalintehdas/Länsiosan osayleiskaava). Suunnittelukeskus Oy. Ohtonen, A., Lyytikäinen, V., Vuori, K.-M., Wahlgren, A. & Lahtinen, J. 2005: Pienvesien suojelu metsätaloudessa. Suomen ympäristö 727, Pohjois-Karjalan ympäristökeskus, Joensuu. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.) 2008: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8/2008, Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVAmenettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109, Suomen ympäristökeskus., Helsinki. Vesilaki 2011: annettu vesilaki (587/2011) [

32 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Ympäristöministeriö 2007a: Suomessa esiintyvät luontodirektiivin II, IV ja V -liitteen lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2007b: Lintudirektiivin I-liitteen lajit Suomessa. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2009a: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit. Internet-sivut, viitattu Ympäristöministeriö 2009b: Luontotyyppien suojelu. Internet-sivut, viitattu

33 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Liite 1. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen menetelmäkuvaus. Työssä noudatettiin soveltuvin osin teosten Meriluoto & Soininen (2002) ja Söderman (2003) ohjeistuksia ja määrittelyjä huomioitavista luontoarvoista. Työn taustatiedoksi koottiin ympäristöhallinnon ns. Hertta-tietokannan lajihavaintotiedot (tilanne ; tiedot toimitti Ilpo Mannerkoski). Tämän lisäksi työtä varten haastateltiin FM Panu Kunttua, joka on koonnut yhteen Kemiönsaaren alueelta tehtyjä aiempia havaintoja huomionarvoisista lajeista. Varsinaisia aiempia luontoselvityksiä selvitysalueelta ei ole tiedossa. Maastossa paikannettiin selvitysalueelta seuraavat kohteet: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit. Metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt. Vesilain mukaiset suojeltavat kohteet. Uhanalaisten luontotyyppien edustavat esiintymät. Muut huomionarvoiset luontotyypit ja korkean biodiversiteetin alueet (esim. runsaasti lahopuuta sisältävät kohteet) sekä muilla tavoilla arvokkaat luontokohteet. Uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten putkilokasvilajien esiintymät. Tärkeimmät ekologiset yhteydet. Maastotyöt suoritti LuK (kasvibiologia) Aapo Ahola ja Kartoitusajankohta oli erittäin hyvä sekä luontotyyppien että putkilokasvilajiston selvittämiseen. Sää oli kartoitusaikaan hyvä kartoituksen tekemiseen. Edellä lueteltujen kohteiden sijainnit rajattiin maastossa tarkasti kartalle. Tarvittaessa paikannuksessa käytettiin apuna GPS-laitetta (Garmin etrex H). Kunkin luontotyyppikuvion kasvillisuus ja kasvilajisto, puuston rakennepiirteet, lahopuusto sekä muut ominaispiirteet kirjattiin kattavasti maastolomakkeelle. Kohteet valokuvattiin. Kasvitaksonit määritettiin pääsääntöisesti paikan päällä, mutta sammalista otettiin myös näytteitä myöhempää määritystä varten. Luontotyyppikuviot arvotettiin luontoarvoluokkiin I IV. Luokitus tehtiin alustavasti maastossa ja sitä tarkennettiin myöhemmin kirjallisuustarkastelun perusteella. Luontoarvoluokat ovat seuraavat: Luokka I (huomattavan arvokas) Luokka II (arvokas) Luokka III (kohtalainen) Alueellisesti huomattavan merkittävä tai jopa valtakunnallisesti merkittävä kohde. Harvinaista lajistoa ja/tai luontotyyppejä. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Alueellisesti merkittävä tai paikallisesti huomattavan merkittävä kohde. Luontoarvot eivät merkittävästi heikentyneet. Joitakin (tai joskus runsaastikin) paikallisesti merkittäviä luontoarvoja. Myös alueellisesti merkittäviä luontoarvoja voi olla, mutta tällöin luonnontila on selvästi heikentynyt.

34 Kemiön Taalintehtaan osayleiskaava-alueen luontoselvitys Luokka IV (ei merkittävä) Vain niukasti luontoarvoja; kohde ei erotu ympäröivästä alueesta. Luonnontila selvästi heikentynyt. Luokan IV kohteita ei normaalisti esitellä raportissa, eikä niitä suositella huomioitavan maankäytössä. Metsälakikohteiden osalta myös luokan III kohteiden osalta on otettu huomioon ns. alueellisen turvaamisen tarve (Meriluoto & Soininen 2002), toisin sanoen kohteiden määrää on karsittu huomattavasti silloin, kun kysymyksessä on alueella runsaana esiintyvä elinympäristö. Taalintehtaan selvitysalueella tällaista karsintaa tehtiin lähinnä metsälain tarkoittamille vähätuottoisille kallioille, joita alueella on hyvin runsaasti. Lehdoista poimittiin mukaan ympäröivän alueen yleistä rehevyystasoa rehevämmät laikut. Kartta-aineiston käsittely on tehty ESRI ArcGis-ohjelmistolla; rajauksien tekemisessä apuna on käytetty tarvittaessa myös ilmakuvatarkastelua (ilmakuvat: Maanmittauslaitos / Kansalaisen Karttapaikka).