Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille
|
|
- Timo Järvenpää
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille 1. Tuontispermaa vastaanottavaa tilaa koskevat vaatimukset 1.1. Vastaanottava tila on mukana Sikaloiden terveysluokitusrekisterissä (Sikava) ja kuuluu sikaterveydenhuollon erityistasolle Eläinlääkäri tekee seurantakäynnin sikalaan kerran kuukaudessa ja käynneistä tehdään käyntidokumentti Sikavan terveydenhuoltokäyntilomaketta käyttäen. Käyntidokumentin tiedot toimitetaan rekisteriin (joko eläinlääkäri tallentaa ne itse tai käyntidokumentti lähetetään Sikavalle). Tuontien loputtua tai kun tuonneissa on tauko, käyntiväli voidaan muuttaa kahdeksi kuukaudeksi ETT:n luvalla Sikalassa noudatetaan tautisuojauksessa ETT:n ohjeita (liitteinä: ETT:n 10 ohjetta, tautisulku ja ohjeet raadon säilytyksestä keräilyä varten) 1.4. Mikäli tilalla havaitaan poikkeavia oireita tai lisääntynyttä sairastuvuutta/kuolleisuutta lähetetään eläinlääkärin harkinnan mukaan veri- ja/tai elinnäytteitä Eviraan tutkittavaksi Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita (esim. tuonti vain karanteeniyksikköön). 2. Siitoseläinten myynti tuontispermaa vastaanottaneelta tilalta: 2.1. Norjalaista tuontispermaa käyttävät tilat ei karanteeni- eikä tutkimusvaatimuksia Ruotsalaista tuontispermaa käyttävät tilat Karanteeni ja tutkimukset mikäli spermaa tuodaan jatkuvasti (= tuontien väli alle 4 viikkoa): eläinten myynti tilalta vain myyntikaranteenin* kautta! - Myytävät siitoseläimet ovat erillisessä myyntikaranteenissa* vähintään 30 vrk. - Mikäli myytävissä eläimissä tai tilalla havaitaan tarttuvien tautien oireita, lisääntynyttä sairastuvuutta tai kuolleisuutta, kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä omaan hoitavaan eläinlääkäriin /teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkäriin. Eläinlääkärin harkinnan mukaan lähetetään veri- ja/tai elinnäytteitä Eviraan tutkittavaksi. - Karanteenin aikana (vähintään kahden viikon karanteenissa olon jälkeen) eläimistä otetaan eläinlääkärin toimesta verinäytteet ja tutkitaan serologisesti Evirassa: PRRS TGE/PRCV Näytemäärä määritellään karanteenissa olevien sikojen lukumäärän mukaan tapauskohtaisesti. Näytteenotto voidaan suorittaa terveydenhuoltokäynnin yhteydessä. - Eläimet vapautuvat karanteenista, kun näytteet on tutkittu ja todettu negatiivisiksi eikä eläimissä ole havaittu tarttuviin tauteihin viittaavia oireita sekä muita ETT:n ohjeita on noudatettu (käyntidokumentit rekisterissä kunnossa).
2 Tutkimukset, mikäli spermaa tuodaan jaksottain (tuontien väli yli 4 viikkoa): - Tilalta voidaan myydä eläimiä pitoon, kun tuontispermalla siemennetyt emakot on tutkittu kolme viikkoa viimeisen siemennyksen jälkeen ja todettu kyseisten tautien osalta negatiivisiksi. PRRS TGE/PRCV 2.3. Tanskalaista tai saksalaista tuontispermaa käyttävät tilat OHJEISTETAAN TAPAUSKOHTAISESTI ERIKSEEN. 3. Välityseläinten myynti Välityseläimiä saa myydä vain kertatäyttöisiin kansallisen tason lihasikaloihin, edellyttäen että 1. kohdan vaatimuksia on noudatettu. Välityseläimet haetaan Sikavan erityistason sääntöjen mukaan: Sikojen siirrot / myynti eteenpäin: kaikki sikalasta lähtevät eläimet lastataan lastaustilan tai lastausvaunun kautta, ja tilat/vaunu pestään lastauksen jälkeen uudistuseläinkuljetus järjestetään erillisenä välitys- ja teurassikojen sekä poistoemakoiden kuljetus: sikalan erityistaso otetaan huomioon, ja siat lastataan lastaustilan/lastausvaunun kautta. Nämä pitää lastata sikalasta vähintään kansallisen tason kuljetuksiin Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita 4. Eläinten myynti teuraaksi Tilojen, jotka käyttävät säännöllisesti tuontispermaa, teuraseläimet haetaan erityistason sääntöjä noudattaen (kts. edellä välityseläinten myynti). Haun edellytyksenä on, että kohdan 1. vaatimuksia on noudatettu. Muualta kuin Norjasta tai Ruotsista spermaa tuotaessa ETT ry antaa tapauskohtaisesti lisäohjeita *Myyntikaranteeni - Myytävät eläimet siirretään kertatäyttöiseen myyntikaranteeniin vähintään 30 vrk ajaksi. - Myyntikaranteenissa noudatetaan seuraavia ohjeita: Karanteeniosaston on sijaittava mieluimmin erillisessä rakennuksessa tai selvästi erillään varsinaisesta sikalasta eikä sieltä saa olla välitöntä kulku-, ilma- eikä lannanpoistoyhteyttä muuhun sikalaan. Karanteeniosastossa on oltava erilliset eläinten hoidossa tarvittavat välineet. Sikojen hoitajalla on karanteeniosastossa oltava eri suojavaatetus kuin työskennellessään varsinaisessa sikalassa. Mahdollisista muista kävijöistä on pidettävä kirjaa ja kävijöille on tarjottava suojavaatetus ja jalkineet. Jos karanteeniosastoon tuodaan uusia sikoja 30 vrk:n kuluessa, on kaikkia karanteeniosastossa olevia sikoja pidettävä osastossa 30 vrk viimeisen eläimen tuonnista lukien. Myyntikaranteenissa on käytettävä tautisulkua (liite 2). Tilan ja myyntikaranteenin tautisuojauskäytännöt käydään läpi eläinlääkärin toimesta, joka tekee käynnistä merkinnän terveysluokitusrekisteriin (= muu thkäynti ja selvitysosioon merkintä myyntikaranteeni) tai lähettää dokumentin ETT:lle. Mikäli myytävissä eläimissä tai tilalla havaitaan tarttuvien tautien oireita, kehotetaan ottamaan välittömästi yhteyttä omaan hoitavaan eläinlääkäriin / teurastamon terveydenhuoltoeläinlääkäriin.
3 Liite 1 TAUTIRISKIEN HALLINTA SIKALOISSA Tuottaja voi itse vaikuttaa eläintensä terveyteen ja vähentää huomattavasti riskiä, etteivät tarttuvat eläintaudit leviä tilalle. Seuraavassa on esitetty kymmenen toimenpidettä, jotka eivät maksa paljon, mutta voivat estää tilan talouden kannalta merkittävien eläintautien leviämisen sikalaan. Osa ohjeista on enemmän suosituksia, joiden pohjalta voi maalaisjärjellään kehittää tilan tautiturvaa. 1. ELÄINAINEKSEN OSTO Muista, että eläimen ostajana sinulla on oikeus ja velvollisuus esittää myyjälle eläinten terveyteen liittyviä vaatimuksia. a.) Jos hankit eläimiä tai spermaa ulkomailta tai ostat TUONTIELÄIMIÄ, varmistu, että ne on tuotu ETT:n ohjeiden mukaisesti. Tällöin on varmistettu, että tarttuvien tautien varalta tarpeelliset tutkimukset ja muut toimenpiteet on tehty, jolloin mahdolliset piilevätkään taudit eivät leviä tilallesi tai naapuriin ja lähialueelle. Elävien sikojen tuonti Suomeen aiheuttaa aina eläintautiriskin! b.) KOTIMAASTA eläimiä ostettaessa on tärkeää saada tietoa lähtösikalan terveydentilasta. Varmista, että lähtösikala täyttää kansallisen tason vaatimukset eli on terveysluokassa. Käytä ostetuille siitoseläimille vastaanotto KARANTEENIA (4vk), jonne voit laittaa vieroitettuja porsaita testiporsaiksi. Karanteenin tarkoituksena on paitsi ehkäistä mahdollisten uusien taudinaiheuttajien leviäminen, niin myös uuden arvokkaan eläimen sopeuttaminen tilan omaan mikrobikantaan. Hanki lihasikalaan ainoastaan terveysluokitusrekisterissä olevilta tiloilta porsaita. Älä hanki välitysporsaita yhdistelmäsikalaan. 2. ELÄINTEN MYYNTI Kun tilasi eläimiä haetaan teuraaksi tai välitykseen, huolehdi siitä, ettei eläinten hakijoiden tarvitse kulkea kaikkien eläintilojen läpi. Sikaloihin suositellaan erillistä lastaushuonetta ja omia ajolevyjä. Eläinkuljettajille on syytä tarjota talon puolesta suojavaatetus ja -jalkineet sekä käsien ja saappaiden pesu- ja desinfiointimahdollisuus. 3. REHUT Osta rehusi vain niiltä yrittäjiltä, jotka ovat ETT:n julkaisemalla POSITIIVILISTALLA (huom. jälleenmyyjät ja kivennäisja vitamiinivalmisteiden myyjät eivät kuulu positiivilistatoiminnan piiriin). Listaa julkaistaan mm. Maaseudun Tulevaisuudessa ja Landsbygdens Folkissa ja sille pääsevät vain ne yrittäjät, jotka noudattavat salmonellan leviämistä estäviä toimenpiteitä. Jos itse tuot maahan rehua, varmista, että tuontierä tutkitaan Suomessa salmonellan varalta ennen käyttöön ottoa. Säilytä tutkimustodistus. Älä syötä sioille RUOKAJÄTETTÄ! Jos sikalassa käytetään elintarviketeollisuuden sivutuotteita (esim. leipomotuotteet) varmista ettei se sisällä lihaa (pizzat, lihapiirakat tms.). 4. VIERAILIJAT Päästä eläinsuojiisi vain välttämättömät vierailijat( lomittaja, seminologi, eläinlääkäri, neuvoja, testaaja, pakolliset tarkastajat tms.). Käytä tautisulkua: tarjoa vierailijoille puhdas ja kuiva suojavaatetus sekä saappaat (lyhyelle käynnille riittävät myös muoviset jalkinesuojat). Penkki sisäänkäynnin yhteydessä helpottaa suojakenkien ja -vaatteiden vaihtoa. Varaa vierailijan työvälineitä varten tukeva, esim. sanomalehdillä päällystetty, hyvin valaistu pöytätaso. Järjestä käsien ja työvälineiden pesumahdollisuus. Desinfiointiainealtaat ovilla ovat oikein käytettyinä suoja eläintauteja vastaan (puhdas liuos kävijöille, altaaseen vain pestyin saappain); väärin käytettyinä ne saattavat toimia taudinlevittäjinä! 5. ULKOMAAN MATKAT JA ULKOMAISET VIERAILIJAT Pukeudu kertakäyttöisiin suojavaatteisiin, jos vierailet ulkomaan matkoilla eläintiloilla. Älä mene kotimaassa eläintiloihin ennen kuin aikaisintaan 48 tuntia matkan jälkeen virustautien leviämisen estämiseksi. Sauno matkan jälkeen perusteellisesti, pese matkalla käytetyt vaatteet ja desinfioi kengät. Myös muut matkavarusteet, kuten laukut, voi kuumentaa saunassa muutaman tunnin ajan. Älä tuo eläinperäisiä tuotteita tuliaisiksi ulkomaan matkoilta! Jos olet saanut matkallasi ripulin, varmistu ettet ole salmonellan kantaja. Tauti voi tarttua välitykselläsi tilasi eläimiin! Vierailuja maihin, joissa esiintyy helposti leviäviä eläintauteja, ei suositella. Tällaisista maista tulevia vierailijoita ei päästetä tuotantoeläintiloihin. Ulkomaisia vierailijoita koskee myös 48 h:n sääntö sekä suojavaateohje. Sikaruttovaaran vuoksi ei ole suositeltavaa osallistua villisian metsästykseen Baltian maissa tai Keski-Euroopassa.
4 6. MUUT KOTIELÄIMET JA HAITTAELÄIMET Muiden kotieläinten paikka ei ole tuotantoeläintiloissa. Koiria ei tule päästää tuotantotiloihin ja kissojakin vain kohtuullinen määrä hiirien ja rottien hävittämiseksi. Haittaeläimet voivat toimia tautien (leptospira, dysenteria, salmonella) levittäjinä, joten jyrsijät tulee hävittää säännöllisesti, ja rehut suojata linnuilta (katetut rehusiilot ja -astiat, tuuletus- yms. aukkoihin verkkoa jne.). Älä ruoki villilintuja tuotantorakennusten tai rehuvarastojen läheisyydessä. Jos tilalla harjoitetaan turkistarhausta, on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta ja käyttää eri jalkineita ja suojavaatetusta muissa kotieläintiloissa. Turkiseläinten rehut ja ulosteet saattavat levittää esim. salmonellaa muihin tuotantoeläimiin. 7. TARTUNTAKETJUN KATKAISU, TARTUNTAPAINEEN LASKU Huom! Käytä tautisulkua: vaihda sikalaan tullessa työvaatteet ja jalkineet ja käytä osastokohtaisia saappaita. Tuotantotilojen yleisestä HYGIENIASTA huolehtiminen (lannanpoisto, karsinoiden säännöllinen puhdistus, riittävä ilmanvaihto, kärpästen torjunta jne.) vähentää tautiriskiä. Eläintiheyden nousu lisää tartuntapainetta, sillä yleensä taudit leviävät eritteiden tai toisen eläimen kosketuksen välityksellä. Pidä kulkureitit puhtaana. Lihasikaloissa on pyrittävä KERTATÄYTTÖÖN ja emakkotiloilla RYHMÄPORSITUKSEEN. Ikäraken-teeltaan yhtenäinen eläinaines on vastustuskyvyltäänkin yhtenäisempi ja tautien vastustamisen kannalta suotavampi. Lisäksi tilat voidaan erien välillä puhdistaa tehokkaasti tartuntojen hävittämiseksi. OSASTOINTI vähentää tartuntapainetta ja helpottaa infektioketjun katkaisua. ITSESTÄÄN KUOLLEIDEN ELÄINTEN HÄVITYKSESTÄ huolehditaan määräysten mukaisesti. Raadot toimitetaan sikatiheällä alueella keräilyyn; muista toimintavaihtoehdoista on neuvoteltava eläinlääkärin kanssa. 8. ELÄINTEN VASTUSTUSKYVYN LISÄÄMINEN Eläinten vastustuskykyyn voi vaikuttaa monin tavoin. Tarttuvien tautien saneeraus (porsasyskä, kapi, dysenteria) ja säännöllinen loishäätö parantavat sikojen hyvinvointia, lisäävät kasvua, parantavat rehuhyötysuhdetta ja vähentävät lääkitysten tarvetta. TUOTANTO-OLOSUHTEITA ja -MENETELMIÄ kehittämällä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia lajille ominaiseen käyttäytymiseen vähennetään eläinten kokemaa stressiä ja vaikutetaan vastustuskykyyn. Porsastuotantosikaloissa vastustuskykyä parannetaan säännöllisen ROKOTUSOHJELMAN avulla. Suunnitelmallinen ruokinta ja riittävä veden saanti edesauttavat eläinten mahdollisuuksia tuottaa tehokkaasti ja pysyä terveenä. Tarkasta juomakupit ja nipat säännöllisesti. 9. TERVEYDENHUOLTO JA TAUTISEURANTA Liity Sikaloiden terveysluokitusrekisteriin ja kansallisen terveydenhuollon piiriin. Varmista, että sikala terveydenhuollon osalta täyttää kansallisen tason vaatimukset: Tee ETU-terveydenhuoltosopimus eläinlääkärin kanssa. Eläinlääkärin laatiman terveydenhuoltosuunnitelman avulla ongelmakohtia pyritään suunnitelmallisesti vähentämään ja tuottavuutta nostamaan. Huolehdi, että eläintesi sairauksista ja hoidoista sekä rokotuksista pidetään asianmukaista kirjanpitoa. Varmista, että olet teurastamosi kautta sikatautien osalta ryhmävakuutuksen piirissä. 10. ASENNE, MOTIVAATIO, YHTEISTYÖ Tautien torjunta ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Oikea asennoituminen päivittäisiin rutiineihin ja jatkuva valppaus parantaa tilasi tautisuojaa nopeasti ja pysyvästi.
5 Liite 2 TAUTISULKU Periaate: tuotantotila, jossa eläimet ovat, on pidettävä tarttuvista taudinaiheuttajista vapaana (bakteerit, virukset, loiset) Kohderyhmä: Tautisulku on suositeltava jokaiselle siipikarja- ja sikatilalle sekä ehdottomasti karanteeneihin Toimintatapa: Tuotantotiloihin ei tule koskaan mennä ulkovaattein tai -jalkinein, vaan ainoastaan yksikkökohtaisin suojavaattein ja -jalkinein. Eteiseen on hyvä järjestää tautisulku eli penkki poikittain sisäänkäynnin yhteyteen siten, että ulkovaatteet jätetään penkin etupuolelle naulakkoon, istutaan penkille ja riisutaan kengät, heilautetaan jalat penkin yli valkoiselle alueelle, puetaan työvaatteet ja jalkineet ja vasta sitten siirrytään kanalan/ sikalan/navetan puolelle. Ns. likainen alue pestään ja desinfioidaan säännöllisesti. Etuja: -yksinkertainen tapa estää tautien tulo ihmisten mukana (isäntäväki, eläinlääkäri, neuvoja, huoltomiehet, jne) -halpa: tarvitaan penkki, vaihtovaatteet ja -jalkineet sekä oikea asenne -käyttö miellyttävää ja helppoa: ihminen saa istahtaa, jolloin suojajalkineiden ja vaatteiden vaihto onnistuu mukavasti -penkillä erotetaan konkreettisesti puhdas alue (tuotantoalue) likaisesta alueesta (riskialueesta) -esim. Ruotsissa siipikarjatiloilla on luovuttu jalka-altaiden käytöstä (voivat väärin käytettyinä aiheuttaa tautiriskin) ja ohjattu tilat käyttämään tautisulkua.
6 Liite Ohjeita tiloille raatojen säilytyksestä keräilyä varten Eläimistä saatavat sivutuotteet jaotellaan sivutuoteasetuksen perusteella kolmeen luokkaan niihin sisältyvän eläinten ja ihmisten terveyteen ja rehuketjun turvallisuuteen liittyvien riskien perusteella. Korkein riski on luokan 1 sivutuotteilla ja matalin luokan 3 sivutuotteilla. Tiloilla itsestään kuolleet ja lopetetut naudat, lampaat ja vuohet kuuluvat luokkaan 1 ja siat ja siipikarja luokkaan 2. Suomessa on kaksi valtion tukemaa raatojen keräysjärjestelmää toinen naudoille, lampaille ja vuohille sekä toinen sioille ja siipikarjalle. Nautojen, lampaiden ja vuohien keräilyn järjestämisestä on tehty sopimus Honkajoki Oy:n kanssa ja sikojen ja siipikarjan keräilystä Findest Protein Oy:n kanssa. Kummallakin yrityksellä on omat keräilijänsä, jotka hakevat raadot määriteltyjen keräilyalueiden piiriin kuuluvilta tiloilta ja kuljettavat ne kyseisiin käsittelylaitoksiin. Keräilyalueiden kartat ovat liitteessä 1. Sikojen ja siipikarjan raatojen keräily saa valtion tukea vain, mikäli kerralla haettavien raatojen yhteispaino on yli 150 kg ja Findest Protein Oy:n keräilijät noutavat raadot. Honkajoki Oy:n keräilijät noutavat siis myös em. raatoja, mutta tämä toiminta ei saa valtion tukea. Nautojen raatojen keräilyn saa valtion tukea Honkajoki Oy:n keräilijöiden hakiessa raadon. Hinta perustuu noudettavien raatojen kappalemäärään. Lampaiden ja vuohien keräily on tuottajille maksutonta. Nautojen, vuohien ja lampaiden raatokeräilyauton voi tilata arkipäivisin klo puhelinnumerosta (kuljetusliike Lauhaluoma Ky) tai internetsivulta Sioille ja siipikarjalle keräilyauton voi tilata arkipäivisin klo seuraavista puhelinnumeroista: I alueen keräilijä: Backlund & Lindström Ay, Pännäinen p II alueen keräilijä: Jorma Ketola, Kauhajoki p III alueen keräilijät: T:mi Tapio Uusitalo, Mellilä tai Pertti Kattelus, Forssa p p On muistettava, että raatoihin liittyy aina eläintautien leviämisen riski. Raatojen säilytykseen tilalla on suhtauduttava riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella, jotta tilalle itselleen tai ympäristölle ei aiheudu vaaraa. 1. Raatojen lyhytaikainen säilytys tilalla Lyhytaikaisella säilytyksellä tarkoitetaan raadon säilytystä tilalla eläimen kuoleman ja raatojenkeräilyauton saapumisen välisen ajan. Lyhytaikainen säilytys tulee kyseeseen lähinnä nautojen ja kesäaikana emakkojen kohdalla. Tuottajan tilattua keräilyauton, nouto tapahtuu kesäaikana ( ) kahden ja muuna aikana kolmen arkipäivän sisällä tilauksesta. Lauantait lasketaan arkipäiviksi. Keräysauto tilataan välittömästi eläimen kuoltua Tilalla on vakiopaikka, jonne raadot viedään odottamaan noutoa. Raadot kerätään tiiviille alustalle, josta valumavesien pääsy ympäristöön estetään. Raato voidaan säilyttää esim. traktorin kauhassa tai peräkärryssä pressulla peitettynä. Peräkärryn tiiviydestä huolehditaan (esim. pressu raadon alle). Raadon säilytyspaikka on varjoisa ja raato suojataan tuhoeläimiltä esim. pressulla tai kuvulla Eri keräysjärjestelmiin kuuluvat raadot (nauta / sika, siipikarja) ovat selvästi erillään toisistaan. Paikka pidetään puhtaana ja kalkitaan, mikäli eritteitä on päässyt valumaan maahan Paikka on sellainen, että keräilyauto pääsee helposti noutamaan raadon. -kulkureitti raadon luo on kovapohjainen, eikä siltä tartu keräilyauton pyöriin lantaa tai likaa -raatoauton reitti ei risteile piha-alueella rehunkuljetus-
7 reitin kanssa eikä kulje sisäänkäyntien editse Katso esimerkkiohje kohdassa 2; kaaviokuva tilan talouskeskuksen alueesta. 2. Tiloilla tapahtuva pitempiaikainen säilytys Pitempiaikainen säilytys tulee kyseeseen porsaiden ja talviaikana emakoiden ja lihasikojen, siipikarjan ja vasikoiden kohdalla. Tällöin on taloudellisesti järkevää kerätä suurempi määrä raatoja ennen keräilyauton tilausta. Pienillä siipikarjatiloilla, joissa syntyvien raatojen määrä on vähäinen, voidaan raadot säilyttää pakastimessa esim. ruskeassa paperipussissa raatokeräilyauton tuloon asti. Säiliö, johon raadot kerätään suojataan tuhoeläimiltä on lämpötilaltaan riittävän matala, jotta täyttömäärästä, tyhjennysvälistä tai ulkoilman lämpötilasta riippumatta raadot säilyvät pilaantumattomina. Suositeltava säilytyslämpötila on 0-6 C ja enintään + 8 C astetta on tiivis, jotta valumavesien pääsy ympäristöön estyy. Valumat kerätään umpikaivoon on helposti tyhjennettävissä ja käsiteltävissä keräilyauton kalustolla on puhdistettavissa, pestävissä ja desinfioitavissa jokaisen tyhjennyskerran jälkeen. Pesuvesi kerätään umpikaivoon, joka tyhjennetään kunnan jäteveden puhdistuslaitokselle tai tilan omaan lietesäiliöön. Lietesäiliön sisältö voidaan ajaa omalle pellolle. Säiliön sijoitus tilalla keräilyauto pääsee helposti sen luokse - kulkureitti raadon luo on kovapohjainen, eikä siitä tartu keräilyauton pyöriin lantaa tai likaa - raatoauton reitti ei risteile piha-alueella rehunkuljetusreitin kanssa eikä kulje sisäänkäyntien editse Esimerkkiohje; kaaviokuva tilan talouskeskuksen alueesta.
8 3. Tilojen yhteinen keräilypiste Tilat voivat sopia siipikarjan ja sikojen raatojen pienimuotoisesta säilytyksestä yhteiskontissa tai -säiliössä. Toiminta vaati luvan kunnan ympäristöviranomaiselta. Lisäksi toimintaa suunnittelevien on oltava yhteydessä kunnaneläinlääkäriin. Ne tuottajat, jotka käyttävät yhteistä keräilypistettä sopivat kirjallisesti pelisäännöt raatojen yhteissäilytykseen ja vastuukysymyksiin liittyen. Mikäli toimintaan osallistuvien tilojen määrä, kuljetusmatkojen pituus tai raatojen määrän kasvaa niin suureksi, että eläintautien leviämisen riski nousee merkittävästi, keräilypisteen on täytettävä sivutuoteasetuksen mukaisen 2 luokan väliasteen laitokselle asetetut vaatimukset. Raadot kuljetetaan konttiin tiiviissä ja peitetyissä kuljetusastioissa tai ajoneuvoissa, esim. traktorin kauhassa tai peräkärryssä pressulla peitettynä. Tuottajien pitää kirjaa yhteiskonttiin viemistään raadoista. Tuottajan omasta kirjanpidosta käy ilmi vientipäivämäärä ja eläinlaji. Konttia ei sijoiteta lähelle talouskeskusta / tuotantorakennuksia Raadot nostetaan konttiin välittömästi suoraan kuljetusvälineestä raadon kuljetukseen käytettävän ajoneuvon renkaat desinfioidaan niiden lähtiessä keräilypisteestä esim. reppuruiskulla Yhteiskontilta vaaditaan: siinä on riittävä kylmälaitteisto, joka kykenee pudottaman lämpötilan riittävän nopeasti säilytyslämpötilaan. Suositeltava säilytyslämpötila on 0-6 C ja enintään + 8 C astetta sen on tiivis ja suojattu tuhoeläimiltä se on lukittava se puhdistetaan ja desinfioidaan aina tyhjennyksen jälkeen. Keräystoiminnalle nimetään vastuuhenkilö, joka: huolehtii toiminnan asianmukaisesta toteuttamisesta pitää kirjaa konttiin tapahtuneista vienneistä. Kylmäkontin lähtiessä käsittelylaitokselle on kirjanpidosta käytävä ilmi raatoja toimittaneiden tuottajien nimet ja osoitetiedot, raatojen tuontipäivämäärät, eläinlajit ja painot. huolehtii siitä, että kontti toimitetaan käsittelylaitokselle viipymättä sen täytyttyä Lisäksi: Jokaisesta kuljetuksesta käsittelylaitokselle on kuljettajan täytettävä kaupallinen asiakirja sivutuoteasetuksen määräysten mukaisesti. Yksi kopio asiakirjoista jää vastuuhenkilölle Kuljettajan on noudatettava kylmäkontin kuljetuksessa käsittelylaitokselle sivutuoteasetuksen määräyksiä Osakkaiden on ilmoitettava välittömästi muille yhteiskeräykseen osallistuville tautitapauksista tiloillaan Osakkaiden on sovittava kirjallisesti menettelytavat, tiedotus, vastuut, korvaukset ym. eläintauti- tai vahinkotapauksessa Toiminnasta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille, joka valvoo toimintaa
9 LIITE: Sikojen ja siipikarjan raatojen keräilyalue.
www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/
www.ett.fi/nautaterveydenhuolto/koulutus/ Julkaisuja Teematiedotteet: Tammikuu: Avausseminaari Valiolla Helmikuu: Eläinkauppa ja eläinaineksen hankinta laajentavilla tiloilla, ETU nautakarjan terveystodistus
LisätiedotSikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Sikalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotTAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN
www.ett.fi TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit
LisätiedotOhjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille
14.02.2013 Ohjeet tuontispermaa käyttäville sikaloille 1. Tuontispermaa vastaanottavaa tilaa koskevat vaatimukset 1.1. Vastaanottava tila on mukana Sikaloiden terveysluokitusrekisterissä (Sikava) ja kuuluu
LisätiedotKampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy
Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,
LisätiedotLampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY
Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen 1.11.2017 ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Miksi tautivastustus rutiinit ovat tärkeitä? Hyvät rutiinit vähentävät tartuntatauteja
LisätiedotSalmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry
Salmonella - hankala haastaja 6.6.2018 Nousiainen Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry 1. Lyhyesti ETTstä Sisältö 2. Salmonella tilanteita 3. Tunne vihollinen.. 4. osaat toimia 11.1.2018 Eläinten
LisätiedotTampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri
Tampere 27.3.2014 Hannele Nauholz Asiantuntijaeläinlääkäri Siipikarjan terveys Suomessa vuosikymmeniä tiukka viranomaisvalvonta Tartuntojen ennaltaehkäisy Toimenpiteet tautitapauksissa 1995 EU-jäsenyyden
LisätiedotNavetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Navetan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotTautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla
Tautisuojaus ja sen arviointi kotieläintiloilla Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti Webinaari 28.5.2019 Kotieläinalalle
LisätiedotSikava-terveydenhuoltosuunnitelma
TERVEYDENHUOLTOSUUNNITELMA (11.8.2011) Sivu 1 (5) Sikava-terveydenhuoltosuunnitelma Tuottajan nimi Tilatunnus Pitopaikkatunnus (täytettävä jos tilalla enemmän kuin yksi pitopaikka) Lähiosoite Postinumero
Lisätiedotkannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä!
Sisäinen ja ulkoinen tautisuojaus kotieläintuotannossa kannattaa ja parantaa tuotannon kestävyyttä! Gun Wirtanen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu & Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Hannele Suvanto,
LisätiedotKanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota? Jarkko Niemi ja Marja Kallioniemi, Luonnonvarakeskus Gun Wirtanen ja Hannele Suvanto, Helsingin Yliopisto, Ruralia-instituutti
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2014. 460/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä kesäkuuta 2014 460/2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus sonnin spermalle eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista annetun maaja
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen/Niina Pulkkinen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen
LisätiedotBioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla. Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke
Bioturvallisuussuunnitelmat tautitorjuntaa parantamaan tuotantotiloilla Ell Virpi Seppänen, Emovet Oy/ Eläinterveyden tekijät hanke Bioturvallisuus Toimintatavat, jotka ehkäisevät tarttuvien tautien tuloa
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotTAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1
TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA 1 ETT RY:N 10 KÄSKYÄ Kymmenen konkreettista ohjetta nautatilan tautiriskien hallintaan: 1. Eläinaineksen osto 2. Eläinten myynti 3. Rehut 4. Vierailijat
LisätiedotBIOCHECK.UGENT. Siat 2.1. lisätietoa:
BIOCHECK.UGENT Siat 2.1 Faculty of Veterinary Medicine Department of Reproduction, Obstetrics and Herd Health Epidemiology Unit email Jeroen.Dewulf@UGent.be tel 09 264 75 43 Salisburylaan 133, 9820 Merelbeke
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Viljelijätuki- infot kevät 2015 Läänineläinlääkäri Laura Haltia Läänineläinlääkäri Vuokko Puurula Etelä- Suomen aluehallintovirasto 17.3.2015 1 Täydentävät ehdot
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY
LisätiedotMittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä
Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien, sikojen
LisätiedotToimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi
Toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin edistämiseksi Vastuullisuus lihaketjussa Helsinki 29.11.2010 P. Kortesniemi Hyvinvoinnin edistäminen? 1. Ongelmatiloihin puuttuminen 2.Hyvinvoinnin arviointi ensin; toimenpiteiden
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1027/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus naudan alkioille ja munasoluille eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista
LisätiedotTautisuojaus ja hygieniaohjeet
Tautisuojaus ja hygieniaohjeet Valvontaeläinlääkäri Päivi Pyykönen, Peruspalvelukuntayhtymä Kallio, ympäristöterveydenhuolto - Kotieläintiloilla on tärkeää miettiä ja toteuttaa tilakohtaisia toimenpiteitä,
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotTyö- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö
Ohje henkilökunnalle 1 Työ- ja suojavaatteet sekä suojainten käyttö Infektioiden torjunta perustuu tartuntareittien katkaisuun. Infektioiden torjunta edellyttää hyvää käsihygieniaa ja aseptisia työtapoja.
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - häkkikanala - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA HÄKKIKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY
LisätiedotAsiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014
Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry 17.11.2014 ETT ry tautisuojauksen asialla vuodesta 1994 Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry Liha-alan yritykset, meijerit ja munapakkaamot 5 eläinlääkäriä,
LisätiedotLaiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus
Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus Sisältö Tautisuojausosion tavoitteet Siipikarjan tautisuojaus
LisätiedotTarttuvat eläintaudit
Tarttuvat eläintaudit EU-tukikoulutus, Kälviä 5.4.2019 - Kotieläintiloilla on tärkeää miettiä ja toteuttaa tilakohtaisia toimenpiteitä, joilla ehkäistään eläintautien leviämistä. - ETT:n tautiriskikartoituslomake
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys broilereiden suojelua koskevan direktiivin
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotEläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
LisätiedotSalmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira
Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa Maria Rönnqvist, Evira Esityksen aiheita Riskinarviointi sianrehun salmonellariskistä Salmonella taudinaiheuttajana Salmonella sianlihan tuotannossa Salmonellan
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1031/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettäviä lampaita ja vuohia sekä lampaiden
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013. 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1036/2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä siirrettävää siipikarjaa ja siirrettäviä siipikarjan
LisätiedotTäydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi
Täydentävät ehdot Eläinten hyvinvointi Tukihakukoulutus Taina Mikkonen Eläinten terveys - ja hyvinvointiyksikkö Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on useimpien
LisätiedotEläintuet 2015. Lähde: Mavi,MMM
Eläintuet 2015 Lähde: Mavi,MMM Muutoksia 2015 Sika- ja siipikarjan tuotannosta irrotettu tuki jatkuu. C-tukialueella maksetaan edelleen pohjoista tukea emolehmille, emolehmähiehoille, sonneille, häreille,
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013. maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 1032/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien sukusoluille ja alkioille eläintautien vastustamiseksi asetettavista
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien
LisätiedotErityistason vaatimukset
10.1.2013 Erityistason vaatimukset 1. Kansallisen tason vaatimukset Sikalan, joka on erityistasolla, on täytettävä kansallisen tason vaatimukset. Toimijan on noudatettava ETT:n ohjeita. 2. Eläinlääkärin
LisätiedotElintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ
Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1. 2012 Rovaniemi
LisätiedotAfrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013
Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa
LisätiedotAluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 2008/120/EY sisältämien,
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus sikojen tarttuvan gastroenteriitin vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 26/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2304/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)
LisätiedotLihantuotanto SIANLIHA
Hyvinvointi Tuotantoympäristö Rehut ja ruokinta Lihaketjun toimet Welfare Quality Kuljetukset Lihantuotanto SIANLIHA Mitä hyvinvointi on? Hyvinvointi on eläimen kokemus sen fyysisestä ja psyykkisestä olotilasta.
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotHAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA. Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus
HAVAINTOJA VÄLIKASVATUKSESTA Tampere 04.11.2014 Maija Yliaho ProAgria Liha Osaamiskeskus MINKÄLAISIA TILOJA MUKANA? - 19 satunnaisesti mukaan otettua sikatilaa - Kasvutietoja 8 tilalta 2500 Kokojakauma
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus afrikkalaisen sikaruton vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 10/14 Päivämäärä 28.3.2014 Dnro 527/14/2014 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.5.2014 toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus afrikkalaisen sikaruton
LisätiedotTilastot kertovat emotilojen vasikoista
Tilastot kertovat emotilojen vasikoista Vasikkakuolleisuus Vasikoiden sairaudet Tilaongelman selvittäminen Näytteenotto ja lähetys Yhteistyö terveydenhuoltoeläinlääkärin kanssa Emolehmien vasikoiden kuolleisuus
LisätiedotSiipikarjatilan omavalvontakuvaus
Siipikarjatilan omavalvontakuvaus Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista 134/2006 edellyttää alkutuotannon toimijoilta
LisätiedotSuvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke
Suvali3 Lihaketjun alkutuotannon laatujärjestelmät -hanke Toteuttajat LTK ja ETT, rahoittajina Atria, HKRuokatalo, Snellman ja Saarioinen MMM Laatuketju-rahoitus Projektipäällikkö Kati Kastinen, LTK Hankeaika
LisätiedotTuottajien asenteita tautisuojaukseen ja tilojen tautisuojaus tänään. Leena Sahlström, Tapani Lyytikäinen, Terhi Virtanen ja Jonna Kyyrö
Tuottajien asenteita tautisuojaukseen ja tilojen tautisuojaus tänään, Tapani Lyytikäinen, Terhi Virtanen ja Jonna Kyyrö Esitelmän sisältö Taustaa Kysely Tautisuojaustaso sika-, nauta- ja lammastiloilla
LisätiedotSIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI
SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä rajaaminen
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM
ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan
LisätiedotKontaminaatioriskin hallinta
Kontaminaatioriskin hallinta REHUSEMINAARI 30.10.2018 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ELÄINTEN TERVEYS ETT RY WWW.ETT.FI 20.11.2018 1 Rehujen tartuntariskit Salmonella tärkein Yleisin rehuperäisen
LisätiedotVasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta
Vasikoiden hyvinvointi Keski-Suomessa eläinsuojelusta ja vasikan elosta ja kuolosta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Läänineläinlääkäri Taina Kingelin Jyväskylä 29.11.2011 Lihavasikka teemapäivä
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotVälikasvattamojen lääkitykset
Välikasvattamojen lääkitykset Tulosseminaari 4.11.2014 Mari Heinonen HY/ELTDK, kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto 04.11.2014 1 Tänään - Muutamia tuloksia hankkeesta - Ajatuksia näytteenotosta ja
LisätiedotEläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere. 1.10.2014 Sari Niemi, Valvontaosasto, Mavi
Eläinten hyvinvointiseminaari 30.9. 1.10.2014 Tampere 1 Eläinten hyvinvoinnin tuen toimenpiteet 2008-2013 Valvonnan tuloksia 2 SIAT Tuen maksun perusteena oleva eläinmäärä Sikojen hylkäyssyyt valvonnassa
LisätiedotTAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA
TAUTIRISKIEN HUOMIOIMINEN NAVETTASUUNNITTELUSSA VENE- HANKE OULU 06.02.2012 Olli Ruoho Terveydenhuoltoeläinlääkäri, ETT ry Dipl. ECBHM Tautiriskien vähentäminen Rakennuspaikan valinta osa tautiriskien
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013. maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus karjun spermalle eläintautien vastustamiseksi asetettavista vaatimuksista Annettu Helsingissä
LisätiedotSikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön
Sikaloiden tilatason tautitorjunta Teoriasta käytäntöön Prof. Dr. Jeroen Dewulf Jeroen.Dewulf@UGent.be Yhteistyössä: Merel Postma, Bo Van Beselaere, Maria Eleni Filippitzi and Steven Sarrazin Lyhyt esittely
LisätiedotTuotantoeläinten kuljetukset Teurastamoyrittäjien jäsenpäivät Ylitarkastaja Sari Salminen
Tuotantoeläinten kuljetukset Teurastamoyrittäjien jäsenpäivät 8.9.2017 Ylitarkastaja Sari Salminen Eläinkuljetuslainsäädäntö Eläinkuljetusasetus Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen
LisätiedotPerhepäivähoidon hygieniaohjeet
Perhepäivähoidon hygieniaohjeet Hygienia ja puhtaus Hygienia on aikuisen ja lasten henkilökohtaista hygieniaa sekä työympäristön-, lelujen ja elintarvikkeiden puhtautta. Hygienian tehostaminen päivähoidossa
LisätiedotKananmunatuotannon luvat. Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.
Kananmunatuotannon luvat Sirpa Leväinen, Rantasalmen yhteistoimintaalueen (Joroinen, Juva, Rantasalmi ja Sulkava) maaseutupäällikkö 28.11.2013 Munien alkutuotanto Kananmunien tuotanto on elintarvikelainsäädännön
LisätiedotOSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI
OSA 2: TILAKÄYNTIRAPORTTI Tilakäyntipäivämäärä: / / Edellisten parvien tuotanto- ja teurastulokset on toimitettu tiedoksi eläinlääkärille. Edellisten tuotantoerien tuotanto- ja teurastuloksista tehdyt
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotAjankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla
Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla Tähän tietopakettiin on koottu taustatietoa metisilliiniresistentistä Staphylococcus aureus bakteerista (MRSA) ja sen leviämisestä sekä merkityksestä sikojen
LisätiedotMuuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa
Muuttuneet vähimmäistasot eläinten hyvinvointikorvauksessa 1.1.2019 Lisätyt vähimmäistasot: 1.5. Nautojen sairas-, hoito ja poikimakarsinat 6 2-4 mom. Nautojen pitopaikassa on oltava riittävä määrä juomapaikkoja.
LisätiedotSuomalaisen broilerituotannon. hyvä tuotantotapa. Hyvinvointidirektiivin 2007/43/EY vaatimukset huomioiden
Suomalaisen broilerituotannon hyvä tuotantotapa Hyvinvointidirektiivin 2007/43/EY vaatimukset huomioiden 1 2 Sisältö 1. Broilerin tuotanto Suomessa...s. 3 1.1. Tuotantotilat 2. Eläinten hyvinvointi siipikarjanlihantuotannossa...s.
LisätiedotTARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua
LisätiedotPalkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016. Kotieläinkoulutus 13.4.2016
Palkkiot ja Eläinten hyvinvointikorvaus lampaille ja vuohille 2016 Kotieläinkoulutus 13.4.2016 Yleistä lammas- ja vuohipalkkioista Rekisteriperusteisia Hallinnassa oltava keskimäärin vähintään 20 palkkiokelpoista
LisätiedotBIOCHECK.UGENT. Ohjeita
BIOCHECK.UGENT Siipikarja 2.1 Faculty of Veterinary Medicine Department of Reproduction, Obstetrics and Herd Health Epidemiology Unit E Jeroen.Dewulf@UGent.be T 09 264 75 43 Salisburylaan 133, 9820 Merelbeke
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotTUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA
TUOTANTOELÄINTEN TERVEYDENHUOLTO JA TERVEYDENHUOLLON SEURANTAJÄRJESTELMÄT NASEVA JA SIKAVA KUUSAMO 23.09.2014 OLLI RUOHO ASIANTUNTIJAELÄINLÄÄKÄRI ETT RY MIKÄ Missio Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry
LisätiedotETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka
ETU-seminaari Terveydenhuollon toimista ja tämän päivän haasteista munantuotanto Lea Lastikka Kananmunatuotannon vastuullisuus Kananmunantuotannossa on viime vuosina tapahtunut laaja tuotantotavan muutos,
LisätiedotEläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry
Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus 2014 Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry Toimintaympäristö Suomi Siipikarjatiheys alhainen Tuotanto lähinnä Länsi- Suomessa Toimijoita vähän Siipikarjan tarttuvat
LisätiedotLääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille
Lääkkeiden luovuttaminen varalle terveydenhuoltoon kuuluville tiloille Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Evira Käsiteltävistä asioista Luovuttaminen varalle valtakunnallisessa eläinten terveydenhuolto-ohjelmassa
LisätiedotMaksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431
Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,
LisätiedotElinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa
Elinkeinon toimenpiteet sikojen hyvinvoinnin todentamisessa 15.4.2010 P. Kortesniemi Pirjo Kortesniemi ETT ry 15.4.2010 Yhdistyksen toiminta-ajatus Yhdistys edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia
LisätiedotYLEISPERIAATE. Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään.
YLEISPERIAATE Uusien tautien tulo Suomeen estetään ja meillä jo maassa olevia tauteja vähennetään. VAHINKOTAPAUKSET JA SANEERAUKSEN ONNISTUMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT ETT:N ELÄINTAUTIVAKUUTUSSEMINAARI 16.3.216
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus afrikkalaisen sikaruton vastustamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 12/16 Päivämäärä Dnro 8.9.2016 1078/01.04/2016 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 26.9.2016 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen sikaruton vastustamisesta annettu
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. broilereita yhteensä Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS HANHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
Lisätiedot