2009 OULUN VESI VUOSIKERTOMUS OULU WATERWORKS ANNUAL REPORT

Transkriptio

1 2009 OULUN VESI VUOSIKERTOMUS OULU WATERWORKS ANNUAL REPORT

2 sisältö contents TOIMIPAIKAT locations 4 Johtajan katsaus Managing Director s Review 6 Organisaatio Organization 7 Henkilöstö ja toiminta Personnel and Activities 10 Kestävä kehitys, Viinivaara Sustainable development, Viinivaara 12 Verkostot Networks 16 Verkostopituudet Lengths of Networks 18 Talousvesi Drinking Water 20 Talousveden laatu Quality of Drinking Waters 21 Talousveden laadun valvonta Requirements for Drinking Water Quality 22 Vedenpuhdistamoiden vuosi-ilmoitus Water Purification Plants Annual Report 23 Jätevesi Waste water 25 Taskilan jätevedenpuhdistamon vuosi-ilmoitus Waste water Plant Annual Report 26 Toimintakertomus Annual Financial Report 28 Tuloslaskelma Income Statement 29 Tase Balance Sheet 30 Rahoituslaskelma Cash Flow Statement 31 Ympäristötilinpäätös environmental financial statement 32 Liitetiedot Appendix 34 Tunnusluvut Key figures Hallinto Administration 2 Kurkelanranta, vedenpuhdistamo Water purification plant 3 Hintta, vedenpuhdistamo Water purification plant 4 Puolivälinkangas, vesitorni Water tower 5 Maikkula, vesitorni Water tower 6 Taskila, jätevedenpuhdistamo Sewage treatment plant 7 Hollihaan jätevesipumppaamo Sewage pumping station 8 Verkostojen kunnossapito Network maintenance Jokikokko

3 Oulun Vesi liikelaitos täytti vuonna 2009 toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet hyvin. Oulun Veden liikevaihto toteutui budjetoidusti ja se oli 22,1 miljoonaa euroa, missä on kasvua 5,6 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Taloustaantuma iski voimakkaasti myös Oulun kaupungin talouteen. Kaikilta hallintokunnilta edellytettiin säästötoimia talouden tasapainottamiseksi. Oulun Vesi toteutti vuoden aikana laatimansa ohjelman vaatimat talouden tasapainotustoimet, joiden ansiosta yksiköt alittivat budjettinsa ja toiminnan säästöjä saatiin 0,5 miljoonaa euroa. Ylikiimingin kuntaliitoksen vuoksi Oulun Veden toiminta-alue laajeni merkittävästi, kun kunnassa toiminut vesiyhtiö lakkautettiin ja Oulun Vesi ryhtyi vastaamaan vesihuoltotoiminnoista. Vuoden alussa myös johtosäännön muutoksen myötä uusi liikelaitosten johtokunta aloitti seitsenhenkisenä. Myyty vesimäärä säilyi edellisvuoden tasolla. Oulujoen vedestä valmistettu vesijohtovesi täytti koko vuoden kaikki talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset. Kemikaalien käyttömääriä on vedenpuhdistuksessa lisätty raakavetenä käytettävän jokiveden aiempaa korkeampien humuspitoisuuksien takia. Vesijohtovuotojen määrä pysyi kolmen edellisvuoden keskiarvossa ja vedenjakeluvarmuus säilyi edelleen hyvänä. Asiakastyytyväisyyskyselyssä paranivat laitoksen toimintaa kuvaavien tekijöiden tulokset ja vedenlaatua kuvaavat tekijät heikkenivät. Taskilan jätevedenpuhdistamolla saavutettiin erittäin hyvin nykyiset lupaehdot fosforin ja biologisen hapenkulutuksen suhteen. Puhdistamolle johdettu jätevesimäärä väheni 3 prosenttia edellisvuodesta. Keskimääräinen vuorokausivirtaama puhdistamolle oli kuutiometriä. Typenpoistoa koskeva jäteveden lämpötilaan sidottu lupaehto oli vuonna 2009 ensimmäisen kauden voimassa välisenä aikana. Täysin lupaehto ei vielä täyttynyt. Investointitasoa pienennettiin väliaikaisesti tasapainotusohjelmassa sovitulla tavalla. Investointeihin käytettiin kaikkiaan 6,2 miljoonaa euroa, josta pääosa vesihuoltoverkostojen rakentamiseen. Vesihuoltoverkostoja rakennettiin 43 kilometriä ja verkostoihin liitettiin kaikkiaan 285 uutta kiinteistöä. Merkittävät uudisrakentamisurakat Metsokankaalla, Ritaharjussa ja Aaltokankaalla toteutuivat ennakoidusti. Vesihuoltoverkostojen uusimistahti on 2000-luvulla ollut riittämätön ja saneerauksiin onkin tulevaisuudessa panostettava nykyistä enemmän ja saneerauksiin on varauduttava ajoissa. Huonokuntoiseksi päästessään verkostojen vaurioista voi aiheutua sekä ympäristö- että terveysriskejä. Viinivaaran pohjavesihankkeen tarkennettu lupahakemus toimitettiin kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tammikuussa 2009 ympäristölupavirastoon. Hankkeella on tarkoitus parantaa luokitukseltaan heikkoa Oulun vedenhankinnan varmuutta ja samalla mahdollistaa oululaisille kuluttajille ensiluokkaisen pohjaveden käyttö. Lupapäätöstä odotetaan vuoden 2010 aikana ja lopullisen investointipäätöksen kaupunginvaltuusto tekee investointi- ja rahoitusselvitysten perusteella. Ilmastonmuutos on vesihuoltojärjestelmille merkittävä haaste, johon suunnittelussa ja mitoituksissa on varauduttava. Muutos voi toteutuessaan vaikeuttaa kuivina aikoina vesilaitosten raakaveden hankintaa ja toisaalta sateiden voimistuessa lisätä taajamatulvien riskejä. Vuoden aikana vesihuoltolaitoksen poikkeustilanteiden hallintaa harjoiteltiin yhteistyötahojen kanssa ja kriisiviestintäsuunnitelmia päivitettiin. Jätevesilietteen käsittely jatkui Kemicond-palvelusopimuksen mukaisesti. Lietteen jälkikäsittelynä toimivalle tehostetulle aumakompostoinnille yhteistyökumppani sai ympäristöluvan Haukiputaan Vittakankaan alueelle huhtikuussa 2009 ja lietettä alettiin kesällä kompostoida uudella alueella. Hygienisoidun lietteen lannoiteluvan mukaisesti lietettä on käytetty merkittävästi Oulun seudun pelloilla maanparannusaineena. Urakoitsija kykeni kehitystoimillaan poistamaan uudella kompostointialueella esiintyneet muutamat hajuhaitat. Kompostointi Taskilassa on samalla päättynyt. Oulun Vesi sai vuodesta 2005 voimassa olleen sertifioidun laatujärjestelmän rinnalle syyskuussa sertifioinnin myös OHSAS - työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmälle. Hyväksyntää edelsivät yksiköiden auditoinnit ja tarkat riskiarvioinnit. Työtapaturmien määrä laski selvästi edellisvuosista. Vakinaisen henkilökunnan määrä oli vuoden lopussa 62 henkilöä ja lisäksi oli palveluksessa määräaikaisia 9 henkilöä. Keski-ikä oli 44 vuotta. Alan opiskelijoita työllistettiin kesäharjoittelijoina edellisvuosien tapaan. Tilaaja-tuottajamallin soveltuvuudesta käytiin kaupunkiorganisaatiossa vilkasta keskustelua. Kokemukset infraalan urakoiden kilpailutuksesta olivat edelleen hyviä ja oman tuotannon hallittuun supistamiseen pyritään yhteistyössä tuottajan kanssa. Verkostoinvestoinneista kaupungin omana työnä urakoitiin edelleen yli puolet koko määrästä. Verkostojen kunnossapidossa on Teknisen liikelaitoksen kanssa tehdyllä palvelusopimuksella haettu yhteisesti keinoja toiminnan tehostamiseen ja hyvän palvelutason säilymiseen. Kestävän kehityksen ohjelman sekä energiastrategian toimenpiteitä edistettiin. Hulevesien käsittely- ja viivytysrakenteita toteutettiin uusilla kaava-alueilla vesistökuormituksen pienentämiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa tärkeiden vesistöjen vesienhoitosuunnitelmat, missä Oulujoen aluetta koskien pyritään keskittämään jätevesien käsittelyä ja edistämään haja-asutuksen jätevesiviemäröintiä. Lietteenkäsittelymenetelmän ympäristöhaitat minimoidaan uudella kompostialueella ja edistetään kestävällä tavalla hygienisoidun lietteen hyödyntämistä peltokäyttöön. Vuosi 2009 oli toiminnallisesti ja taloudellisesti onnistunut. Erityiset kiitokset siitä kuuluvat osaavalle henkilökunnalle laadukkaasta ja hyvin suoritetusta työstä. Haluan esittää kiitokset myös asiakkaille sekä johtokunnalle ja yhteistyökumppaneille rakentavasta yhteistyöstä Oulun vesihuollon kehittämiseksi. Year 2009 in a nutshell Oulu Waterworks achieved its operative and financial objectives for 2009 well. Its turnover was EUR 22.1 million, which complied with the budget, showing a 5.6 per cent growth from the previous year. The volume of water sold remained at the previous year s level. Tap water purified from the river Oulujoki met all quality requirements and recommendations for drinking water throughout the year. According to a customer satisfaction survey, the customers were more satisfied with factors relating to the operation of Oulu Waterworks and but less satisfied with those concerning the quality of water. The current permit conditions for phosphorus and biological oxygen consumption were met superbly at Taskila wastewater treatment plant. Investments were reduced temporarily in accordance with the programme aimed at balancing the finances of Oulu Waterworks. A total of EUR 6.2 million was spent on investments, most of it in building water supply networks. The purpose of the groundwater project for Viinivaara is to improve the security of the poor water supply in Oulu and to provide the consumers in Oulu with high-quality groundwater. A permit decision is expected for the project during The treatment of wastewater sludge continued in accordance with the Kemicond service agreement. A partner began the composting of sludge in a new area outside Oulu in accordance with the environmental permit. The climate change imposes a major challenge to water supply systems, which must be taken into consideration in their planning and dimensioning. If climate change becomes a reality, it will make it more difficult for waterworks to acquire raw water in dry periods and increase the risk of urban flooding during periods of high precipitation. The handling of exceptional conditions at Oulu Waterworks was practised together with partners, and crisis communication plans were updated during the year. Oulu Waterworks also received a certificate for its occupational health and occupational safety system in September. It has been using a certified quality system since The approval was preceded by unit audits and careful risk assessments. The number of occupational accidents decreased considerably from the previous years. A service agreement was concluded with the technical public utility company in network maintenance in order to find joint means for improving operations and maintaining a good service level. The 2009 was successful in operative and financial terms. Special thanks for this go to our skilled personnel for their excellent, high-quality work. I also wish to express my thanks to customers, the management board and partners for fruitful cooperation in developing the water supply in Oulu. Jouni LÄHDEMÄKI Taloutta tasapainottaen johtajan katsaus managing director s review JOUNI LÄHDEMÄKI oulun vesi vuosikertomus 2009

4 Liikelaitosten JOHTOkunta The Board of Public Utilities Varsinaiset jäsenet The Members Juha Silenius, pj, chm Antti Huttu-Hiltunen, vpj, vc Kauko Kukkonen Elina Vammavaara Kaisa Kauppinen Paula Himanen Kirsi Marttila Kaupunginhallituksen edustaja The Representative of The City Board Juha Huikari Henkilökohtaiset varajäsenet The Personal Deputies Jarmo Korhonen Heikki Kaisto Ilkka Marttila Minna Angeria Anneli Sarkkinen Kirsi Kaltio Pertti Härkönen Varajäsen The Personal Deputy Representative Raimo Hämeenniemi Jouni Lähdemäki Johtaja Managing Director 1 Suunnittelurakennusmestari Pentti Virkkula. Senior Engineer Mr. Pentti Virkkula. Hallinto ja talous Administration Puhdistamot Purification Verkostot Networks Kehittäminen Development Sirkka Laukka Hallintopäällikkö Administrative Manager Jarmo Lahtinen Käyttöpäällikkö Operations Manager Kari Pellikka Verkostopäällikkö Network Manager Olavi Tervo Vastaava käyttömestari, Operating Chief Hintta, vedenpuhdistamo, Purification Plant Reima Otamo Vastaava käyttömestari, Operating Chief Kurkelanranta, vedenpuhdistamo, Purification Plant Pasi Mikkonen Vastaava käyttömestari, Operating Chief Taskila, jätevedenpuhdistamo, Sewage Treatment Plant Juha Paakki Huoltoteknikko, Maintenance Technician Kunnossapitotiimi, Maintenance Team Ate Perkkiö Järjestelmäasiantuntija, System Specialist Sähkö ja automaatiotyöt, automation and electrification Veli-Matti Hyyrynen Suunnitteluinsinööri, Planning Engineer Suunnittelu, Planning Antti Hekkala Rakennuttajainsinööri, Construction Engineer Rakennuttaminen, Construction Tero Kilpeläinen Verkostoinsinööri, Network Engineer Kunnossapito, Maintenance Kari Sova vastaava putkimestari, Plumbing Chief Markku Isoaho Kehittämispäällikkö Development Manager 1 henkilömäärä personnel 1 Oulun Veden palveluksessa oli vuoden lopussa 62 henkilöä. Vakinaisen työtekijöiden lisäksi palveluksessa oli määräaikaisia henkilöitä, sijaisia ja työllistettyjä sekä alan opiskelijoita kesäharjoittelijoina. Oulun Vesi toimii liikelaitosten johtokunnan alaisuudessa. Organisaatio on esitetty edellä. Puhdistamot -yksikön uudeksi käyttöpäälliköksi valittiin Jarmo Lahtinen, joka toimi sitä ennen Oulun Veden käyttöinsinöörinä. Vuoden aikana jäi Oulun Veden pitkäaikainen piirtäjä Aulikki Pihlajamäki eläkkeelle. Vuoden lopussa myös pitkän linjan putkimestari ja suunnittelija Leo Salminen jäi sairauseläkkeelle. Oulun Vedessä pitkään toiminut puhdistamoiden käyttöpäällikkö Eeva Heiska jäi pois laitoksen palveluksesta. Vuoden aikana vietettiin useita merkkipäiviä. Virkistystoiminta Tyky-ohjelmassa oli lueteltuna useita eri tapahtumia, joita vuoden aikana toteutettiin. Kevään perinteistä virkistys- ja koulutuspäivää vietettiin tällä kerralla Haukiputaan Virpiniemessä toukokuussa. Ohjelma oli hyvin liikuntapainotteinen sekä luentojen että varsinaisen virkistäytymisen osalta. Syksyn virkistysiltapäivä pidettiin Pehkolanlammella lokakuussa. Toukokuussa pidettiin perinteinen Oulun Veden ja Teknisen liikelaitoksen välinen lentopalloturnaus Urheilutalolla. Turnauksen voitti Oulun Veden kunnossapidon joukkue. Koko laitoksen työpaikkakokous oli Opetusravintola Hilikussa Kokouksessa käsiteltiin työsuojeluun ja laatujärjestelmään liittyviä asioita sekä eri yksiköiden ajankohtaisia aiheita. Pikkujoulu oli 21. marraskuuta Rauhalassa. Illan ohjelmassa oli taikuutta, musiikkia dj:n soittamana ja illallinen. Koulutus Henkilöstön koulutus oli hyvin laajaa. Koulutusrekisteriin kirjattiin 336 koulutuspäivää, joista sisäisiä koulutuksia oli 37,5 päivää ja ulkoisia 293,5 päivää. Määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna. Vuoden aikana oli 81 koulutustapahtumaa, joista sisäisenä koulutuksena oli 22 tapahtumaa ja ulkoisina 58. Koulutuksiin osallistui 59 henkilöä, mikä tekee noin 6 koulutuspäivää henkilöä kohti. Koko henkilömäärä oli keskimäärin 65, joten koulutusta oli noin 5 päivää työntekijää kohti. Henkilökunta osallistui ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen ja työsuojelukoulutuksiin, kuten ensiapukoulutukseen ja työturvallisuuskorttikoulutukseen. Veden laadun kanssa tekemisissä olevat ovat suorittaneet ns. vesihygieniapassin. Näiden lisäksi koulutukset käsittivät henkilöstöhallintoa, taloushallintoa, johtamista, tietoturvaa sekä tiedotusta ja viestintää. Organisaatio Organization Työkykyä ylläpitävää toimintaa ja virkistystoimintaa oli vuoden aikana runsaasti. Toimintavuodelle hyväksytyssä henkilöstö ja toiminta personnel and activities oulun vesi vuosikertomus 2009

5 Koulutuksen vaikuttavuutta on seurattu raportointilomakkeen avulla. Esimiehelle on toimitettava kahden viikon sisällä tapahtumasta lyhyt selostus koulutuksen sisällöstä ja annista. Henkilöstötoimikunta Oulun Veden henkilöstötoimikunta koostuu viidestä työnantajan edustajasta ja viidestä henkilöstön edustajasta. Työnantajan edustajat olivat Jouni Lähdemäki, Sirkka Laukka, Markku Isoaho, Kari Pellikka, Eeva Heiska (elokuuhun saakka) ja Jarmo Lahtinen (syyskuusta lähtien). Henkilöstön edustajat olivat Ulla Tuomela, Janne Saarela, Juha Kalapudas (pois), Seppo Karjalainen ja Pentti Virkkula. Sihteerinä toimi Teija Pulkkinen. Työterveyslääkäri Arja Kervinen (lokakuuhun saakka) Oulun Työterveydestä osallistui kokouksiin silloin, kun käsiteltiin sairausloma-asioita; marraskuusta lähtien työterveyslääkäri Kirsi Taskinen. Henkilöstötoimikunta toimii myös kaupungin yhteistoimintaperiaatteiden mukaisena työsuojelutoimikuntana. Henkilöstötoimikunta on kaupungin yhteistoimintasopimuksen mukainen toimielin. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuuden, tehokkuuden ja toimintakykyisyyden edistäminen ja samalla vastavuoroisesti parantaa työelämän laatua antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Henkilöstötoimikunta kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli niissä 116 pykälää. Käsitellyt asiat koskivat työterveyshuoltoa, työsuojelua, laadunhallintajärjestelmää, taloushallintoa sekä henkilöstöä, virkistystä, kehittämistä ja aloitteita. Henkilöstötoimikunnassa mm. hyväksyttiin tasa-arvosuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma ja Tyky-ohjelma sekä käsiteltiin laatukäsikirjaa ja toimintaohjeita. kautta ja sanomalehtien yleisönosastokirjoituksissa. Sanomalehtikirjoituksiin lähettiin vastineita, joita myös julkaistiin. Edelleenkin Viinivaaran pohjavesihanke oli mediassa esillä samoin kuin edellisenä vuonna. Aloitteet Vuoden aikana tehtiin vain neljä aloitetta. Niistä kolme hyväksyttiin virallisiksi aloitteiksi ja yksi palkittiin. Kahden aloitteen käsittely oli vielä kesken. Käsittelyn pitkittymisen syytä selvitettiin sittemmin vuoden 2010 alussa. Aloitteita tuli toimintavuonna vähän laatujärjestelmän jatkuvan parantamisen periaatteeseen verrattuna. Yhtenä syynä voitaneen pitää työntekijän näkökulmasta turvallisuusahavaintojen, poikkeamien ja kuukausitarkastusten osittaista päällekkäisyyttä, jolloin erillisen aloitteen tekeminen ehdotetuista parannuksista usein jää hoitamatta. Laatujärjestelmä Oulun Veden laadunhallintajärjestelmä päivitettiin vastaamaan uutta standardia ISO 9001:2008. DNV Det Norske Veritas suoritti sertifiointiin liittyvät auditoinnit ja myönsi sertifikaatin samanaikaisesti TTTjärjestelmän (työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä) sertifikaatin kanssa. Laadunhallintajärjestelmän painopisteenä oli työsuojelutason parantaminen. Tämä sopi yhteen TTT-järjestelmän samanaikaisen sertifioinnin kanssa. Laatujärjestelmän sertifiointia edelsivät Oulun Veden omat sisäiset auditoinnit ja useita tarkastuksia. Sertifikaatin saaminen edellytti joitakin korjaavia toimenpiteitä. Toimintaohjeet saatettiin ajan tasalle. Niiden lukumäärää ei tavoitteista huolimatta onnistuttu vähentämään, vaan niitä on edelleenkin noin 330. Jatkossa prosessien kuvausten myötä yksityiskohtaisten toimintaohjeiden määrää vähennetään. Kaiken lisäksi TTT-järjestelmän ominaisuudet ja vaatimukset on kuvattu Oulun Veden laatukäsikirjassa. Turvallisuushavaintojen tekemiseen alettiin käyttää kaupungin hankkimaa keskitettyä Vaarain-ohjelmaa. Aikaisempaa turvallisuushavaintokorttia oli edelleenkin mahdollista käyttää, mutta tiedot piti syöttää Vaarain-järjestelmään. Vaaraimen avulla ilmoitetaan myös sattuneista tapaturmista edelleen ja vakuutusyhtiölle. Turvallisuushavaintoja tehtiin 10 kertaa. Niistä sairauslomaan johtaneita työtapaturmia oli 5 tapausta. Työtapaturmien määrä on vähentynyt selvästi takavuosiin verrattuna, jolloin niitä sattui työntekijämääräänkin suhteutettuna lähes kaksinkertainen määrä. Poikkeamia todettiin 14 tapausta, joista 9:stä edellytettiin poikkeamaraportin laatiminen. Poikkeamissa on toimittu laadunhallintajärjestelmän vaatimusten mukaisesti. Tapaukset ja raportit on käyty läpi johdon katselmuksissa ja työpaikkakokouksissa sekä yhteenvetoina henkilöstötoimikunnassa. TTT-järjestelmän mukana otettiin käytäntöön työyksiköiden kuukausitarkastukset. Ne toteutettiin Työterveyslaitoksen havainnointiohjeen mukaisella ELMERI-havaintolomakkeella. Työpaikkojen havaintokohteista lasketaan ns. ELMERI-indeksi, jonka kehittymistä seurataan kuukausittain. Tapaturmattomien päivien määrässä jäätiin alle aikaisemman 211 päivän ennätystuloksen. Vuoden loppuun mennessä päästiin kuitenkin lähelle 190 päivää. Puhdistamot-yksikössä tapaturmattomien päivien tilanne oli edellä olevaa koko laitoksen tilannetta parempi. Uusia työntekijöitä ja pitkältä lomalta palaavia perehdytettiin toimintaohjeiden mukaisesti. Vuoden aikana täytettiin 22 perehdyttämislomaketta. Vuoden aikana vietettiin useita syntymäpäiviä ja läksiäisiä. Several farewell parties and birthday celebrations were held in Palautteet Työsuojelu Vuoden aikana tuli yhteensä 76 asiakaspalautetta, jotka saatiin kotisivun palautteiden kautta internetissä. Palautteita oli jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna. Yksi syy siihen oli, että kompostoinnin hajuvalitukset vähenivät sen jälkeen kun lietteen kompostointi loppui Taskilan jätevedenpuhdistamon alueella ja siirtyi Haukiputaan kunnan Vittakankaalle Kiimingin Jäälin länsipuolelle. Kaikkiin palautteisiin, joissa oli lähettäjän yhteystiedot, vastattiin. Muuta palautetta tuli jonkin verran myös vesilaskutuksen Online-palvelun Oulun Veden työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmälle (TTT-järjestelmä) saatiin sertifikaatti yhdessä laatujärjestelmän kanssa Sertifiointityö oli aloitettu jo edellisenä vuonna, mutta todettujen poikkeamien takia korjaavissa toimissa meni kevät TTT-järjestelmä on hyväksytty kansainvälisen standardin OHSAS mukaiseksi järjestelmäksi. Sen lisäksi vesihuoltolaitokselle on laadittu jo aiemmin työturvallisuuslain edellyttämä työsuojelun toimintaohjelma. Molemmat järjestelmät tukevat toisiaan, vaikka ne sisältävät osin samoja asioita. oulun vesi vuosikertomus 2009

6 Kestävä kehitys Kestävä kehityksen tavoitteet vuodelle 2009 asetettiin talousarviossa seuraavasti: Osallistutaan aktiivisesti meneillään olevaan Oulujoen vesienhoidon suunnittelutyöhön Oulujoen vedenlaadun parantamiseksi. Oulujokivarren siirtoviemäriä hyödynnetään Oulun puoleisten jokivarsialueiden viemäröinnissä. Lietteen hyötykäyttö turvataan. Toiminnan myönteinen kehitys -laadunhallintajärjestelmän auditoinneissa. Taskilan jätevedenpuhdistamon typenpoistoprosessi otetaan käyttöön. Tavoitteet olivat samoja kuin edellisenä vuonna, mutta niitä ei vieläkään saavutettu Oulujoen toimenpiteiden osalta. Sen sijaan muut kestävän kehityksen tavoitteet saavutettiin. Oulujoen vedenlaadun parantamistavoitteen rinnalla on edistetty Viinivaaran pohjavesihankkeen toteuttamismahdollisuuksia. Näin tulevaisuudessa voidaan turvata kaupungin talousveden saatavuus. Oulun Veden edustaja on ollut mukana useissa kaupungin työryhmissä, jotka liittyvät tavalla tai toisella kestävään kehitykseen. Ilmastonmuutoksen takia kestävään kehitykseen on tullut uusi näkökulma, joka korostaa energiatehokkuutta, kasvihuonekaasujen vähentämistä ja ilmastomuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista. Tärkeimmät kaupungin raportit, jotka ovat valmistuneet, ovat Oulun seudun ilmastostrategia ja Toimintasuunnitelma Oulun kaupungin energiatehokkuussopimuksen toteuttamiseksi vuosille Sittemmin on käynnistetty Oulun ilmasto-ohjelman laatiminen. Ilmasto-ohjelma on yksi kaupungin kehittämishankkeista, jotka varsinaisesti aloitetaan vuonna Oulun Veden kestävän kehityksen ohjelma päivitettiin vastaamaan vuoden 2009 tilannetta. Ohjelma hyväksyttiin liikelaitosten johtokunnassa Aikaisempi kestävän kehityksen ohjelma 2003 oli jo osin vanhentunut, koska sen laatimisen jälkeen energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen huomioon ottaminen oli tullut uuteen valoon. Kestävässä kehityksessä energiansäästö ja kasvihuonekaasujen vähentäminen tulee entistä tärkeämmäksi. Oulun Veden omia kohteita ilmastonmuutoksen torjunnassa ovat mahdollinen biokaasulaitos, jätevesilämmön talteenotto ja omalta osaltaan myös Viinivaaran pohjaveden käyttöönotto sekä hulevesiviemäröinti ja tulvasuojelu. Näitä hankkeita viedään eteenpäin myös tärkeinä vesihuoltohankkeina. VIINIVAARAN LUPAPROSESSI KÄYNNISTYI Oulun kaupungin valtuuttamana Oulun Vesi jätti uudistetun Viinivaaran vedenoton lupahakemuksen Pohjois-Suomen Ympäristölupavirastoon. Vedenoton lupahakemus käsittää pohjaveden pumppaamisen yhteensä 32 vedenottamosta, joista 23 sijaitsee Viinivaara-Kälväsvaaran ja 9 Ylikiimingin pohjavesialueilla. Hakemuksen mukainen vedenotto on yhteensä kuutiometriä vuorokaudessa, josta kuutiota Viinivaara-Kälväsvaarasta ja kuutiota Ylikiimingin harjujaksolta. Pohjavesihankkeen lähtökohtana on Oulun kaupungin vedenhankinnan varmuuden parantaminen kaikissa tilanteissa ja samalla mahdollistaa ensiluokkainen pohjavesi oululaisten käyttöön. Viinivaaran pohjavesihanke on yksi tarkimmin tutkituista ja selvitellyistä pohjavesihankkeista Suomessa. Hakemus käsittää kaikkiaan yli 40 erityyppistä suunnitelmaa ja selvitystä sekä pohjavesihankkeen tutkimusraporttia. Lupavirastolle esitetyt vedenoton hakemusasiakirjat on koottu yhdeksään asiakirjakansioon. Lupavirasto kuulutti hankkeen lupahakemuksen tarkennusten jälkeen kesä-heinäkuussa. Hankkeesta jätettiin kaikkiaan 157 muistutusta ja yksi lausunto. Muistutuksissa esitettiin huoli lähde- ja vesiluonnon säilymisestä alueella. Alueen maan ja vesialueiden omistajat olivat lisäksi huolestuneita maa-ainesten hyödyntämismahdollisuuden, kalakantojen säilymisen ja rantojen muuttumisen suhteen. Lupavirasto teki maastotarkastuksen alueille lokakuun alkupuoliskolla. Oulun Vesi antoi vastaukset muistutuksiin joulukuussa. Muistutusten ja viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta käynnistettiin vedenottohankkeeseen liittyvien kompensointitoimien lupahakemuksen valmistelu. Lupahakemus käsittää Iso-Olvasjärven säännöstelyn ja Vainionsuon vesittämisen. Kompensointitoimilla lievennetään vedenoton vaikutuksia virtaamiin alapuolisissa vesistöissä. Kompensointitoimet ovat osa hakijan lakisääteistä velvollisuutta toiminnan vaikutusten vähentämiseksi ja niitä on tarkastelu jo hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) yhteydessä. Viinivaarahankkeen lupahakemusprosessista on vastannut Oulun Vesi. Asiakirjavalmistelussa ja asiantuntijaselvityksissä on lisäksi käytetty konsultteja. PERSONNEL Oulu Waterworks operates under the public utility board of the City of Oulu. It had 62 employees at the end of the year. Various types of recreational and work ability maintenance activities were arranged during the year. In addition, the personnel attended an extensive training scheme that comprised 336 registered training days with some 5 training days for each employee. The personnel attended skill maintenance training and industrial safety training. The personnel committee consists of the representatives of the employees and the employer. It held 11 meetings during the year in which it discussed a total of 116 articles on topics such as occupational health care, industrial protection, the quality management system, financial management, personnel, recreation, development and initiatives. QUALITY MANAGEMENT The quality management system of Oulu Waterworks was upgraded to match the new standard. The focus in the system is on improving industrial protection. SAFETY AT WORK A certificate was obtained for the occupational health and safety system. The quality system had already been certified. Ten incidents were recorded, of which five were occupational accidents leading to absence from work. The number of occupational accidents decreased considerably from the previous years. SUSTAINABLE DEVELOPMENT As for sustainable development projects, the possibilities to implement a groundwater project at Viinivaara have been promoted in addition to improving the quality of water in the river Oulujoki. This will secure the availability of drinking water for the City of Oulu in the future. The representative of Oulu Waterworks has been involved in many of the City of Oulu s working groups that have to do with sustainable development. The means used by Oulu Waterworks to fight climate changes are a biofuel plant, wastewater heat recovery, adoption of groundwater facilities at Viinivaara, provision of stormwater sewers and flood protection. These projects are also promoted as important water supply projects. 10 oulun vesi vuosikertomus

7 Verkostosuunnittelua edellisvuosien tahtiin Uudisalueiden suunnitelmat tehtiin suurelta osin konsulttityönä ja konsultit valittiin tarjousten perusteella käyttäen vertailussa hinta- ja laatuarviointia. Tärkeimmät konsulttikohteet olivat Ritaharjun pohjoisosa ja Hiukkavaaran Kivikkokangas, jonka asemakaavaan liittyvä vesihuollon yleissuunnitelma valmistui. Kivikkokankaalla on erityistä huomiota kiinnitetty hulevesien viivyttämiseen alueella, jotta hulevesien purkureiteillä vältytään merkittäviltä toimenpiteiltä. Oulun Veden suunnittelijat vastasivat vanhojen verkostojen saneeraussuunnittelusta mm. Mustasuolla, Hallituskadulla, Pakkahuoneenkadulla ja Kaukovainiolla, Teknisen keskuksen katu- ja viherpalveluiden suunnittelija teki saneeraussuunnittelun Messipojan- ja Kansipojantielle. Nykäsenrannan uuden asemakaava-alueen verkostosuunnittelu tehtiin omana työnä ja Toppilansalmen asemakaava-alueen vesihuoltosuunnittelu aloitettiin myös omana työnä. Ylikiimingin alueen sähköistä johtokarttaa laadittiin Ylikiimingissä digitaalisen johtokartan vaatimat valmistelut oli aloitettu ennen kuntaliitosta. Venttiileiden, kaivojen, pumppaamoiden ja muiden verkostoon liittyvien laitteiden sijainnit oli mitattu sekä käsin piirrettyä johtokartta päivitetty paperisille kartoille. Mittausaineisto siirrettiin XCity-tietokantaan ja Oulun Veden suunnitteluavustajat lisäsivät johdot XCity-kartalle mittaustietojen, manuaalisen johtokartan ja suunnitelmapiirustusten perusteella. Työ jatkuu vielä mm viemäreiden korkeuksien mittaamisella maastossa ja tarkistuksilla, joihin osallistuu myös Ylikiimingin verkoston rakentamiseen, suunnitteluun ja kunnossapitoon osallistuneita henkilöitä. Rakentajien palvelua ja saneerausosaamista verkostot networks Pientalorakentajien neuvonta ja liitostietojen antaminen vievät merkittävän osan suunnittelijoiden työajasta. Se kuitenkin auttaa rakentajia pääsemään asianmukaiseen lopputulokseen. Täydennysrakentaminen varsinkin keskusta-alueella vaatii usein vanhojen verkostotietojen penkomista arkistojen kätköistä suunnittelun pohjaksi. Keskustan hankkeet edellyttävät usein suurehkoja verkostojen muutostöitä, joiden suunnittelu vaatii hyvää olosuhteiden ja saneerausmenetelmien tuntemista. Käyttökokemus ja paikallistuntemus tällaisiin kohteisiin voidaan hyödyntää parhaiten vesihuoltolaitoksen omana suunnittelutyönä tehtävissä projekteissa. Verkkotietojärjestelmän käyttöönottoa selvitettiin opinnäytetyönä. Vuonna 2004 laaditun vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö käynnistyi oman työnä yhteistyössä valvovien viranomaisten, kaavoituksen ja vesiosuuskuntien kanssa. VERKOSTOJEN RAKENTAMINEN JATKUI VILKAANA Uutta vesihuoltoverkostoa valmistui kaikkiaan noin 43 kilometriä. Verkostoinvestoinnit olivat yhteensä noin 5,0 miljoonaa euroa, josta uudisrakentamisen osuus noin 3,3 miljoonaa ja korvausrakentamisen osuus noin 1,7 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa kunnossapidettävää verkostoa oli yhteensä kilometriä. Siitä oli vesijohtoja 969 kilometriä, jätevesiviemäreitä 641 kilometriä ja hulevesiviemäreitä 520 kilometriä. Oulun kaupungin ja Ylikiimingin kunnan kuntaliitos kasvatti verkostopituuksia yhteensä noin 300 kilometriä. Suurimpia uudisrakennusalueita olivat pientalovaltaiset Ritaharjun keskus ja Aaltokankaan pohjoisosa. Pientalovaltaista aluetta rakennettiin myös Metsokankaalle. Suurin uusista teollisuusalueista valmistui Takalaanilaan. Asuinkerrostaloaluetta rakennettiin Alppilaan, jossa kunnallistekniikan rakentaminen jatkuu myös tulevina vuosina. Oulun Vesi rakennutti hajaasutusalueelle jätevesiviemäröintiä Ylikiimingin suuralueen Karahkan kylään. Myös Juopuliin perustetun viemäriosuuskunnan 60 kiinteistöä liitettiin viemäriverkostoon. Korvausrakentamista tehtiin Oulun keskustassa, Koskelassa, Kynsilehdossa, Kuivasjärvellä, Kaukovainiolla sekä monissa muissa pienemmissä kohteissa. Korvausrakennuskohteissa rakennettiin hulevesiviemäröintiä vesijohtojen ja jätevesiviemärien saneerauksen lisäksi. Hulevesiviemäröintiä rakentamalla Taskilan jätevedenpuhdistamolle johdettavien sadevesien määrää voidaan tehokkaasti vähentää. Pääosa korvausrakennuskohteista yhteensovitettiin katujen ja muun kuntatekniikan saneerausten kanssa. Saneerauskohteiden osuutta pyritään lähivuosina lisäämään. RAKENNUTTAJA KILPAILUTTAA JA VALVOO TYÖN LAATUA Verkostot -yksikön rakennuttamistiimi huolehtii verkostokohteiden rakennuttamisesta. Tehtäviin kuuluvat vesihuoltotöiden kilpailutus, työmaakokoukset, työn valvonta ja vastaanotto. Investointien tehokkuuden ja yksikköhintojen seuranta helpottaa tulevien töiden suunnittelua ja budjetin laadintaa. Oulun kaupungin oma tuotantoyksikkö, tekninen liikelaitos, urakoi verkostoinvestoinneista noin 60 prosenttia. Loppuosan rakensivat yksityiset urakoitsijat. Maarakennusalan kilpailutilanne jatkui Oulun seudulla tiukkana, ja yksityisten urakoitsijoiden hintataso jopa laski. Vesijohtojen ja jätevesiviemäreiden saneerauksissa käytettiin muutamissa kohteissa ns. sujutusmenetelmää, jolloin kaivutöiden osuus merkittävästi vähenee. Menetelmällä voidaan vähentää rakennetun ympäristön vaurioita ja säästää esimerkiksi arvokasta puustoa. Lisäksi se sopii hyvin vilkkaasti liikennöidyille alueille ja sinne, missä katurakenteiden uusimistarvetta ei ole. Materiaalien ja työmenetelmien edelleen kehittyessä sujutusmenetelmien käyttö tulee tulevaisuudessa lisääntymään. SEUDULLISTA JÄTEVESIYHTEISTYÖTÄ SELVITETTIIN Oulun Vesi teki yhdessä Haukiputaan, Kiimingin, Iin ja Yli-Iin kuntien vesihuoltolaitosten sekä Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy:n kanssa selvitystä seudullisen jätevesiyhteistyön ratkaisuista ja kustannuksista. Selvitystyötä veti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus. Selvitystyön pohjana toimi vuonna 2006 laadittu Oulujoen ja Iijoen välisen alueen vesihuollon alueellinen yleissuunnitelma. Selvitys keskittyi jätevesien käsittelyn keskittämiseen Oulun Taskilan jätevedenpuhdistamolle. Laaditun yleissuunnitelman mukaan Yli-Iin, Iin ja Ervastinrannan keskuspuhdistamot muutettaisiin tasausaltaiksi joissa alueilta kerätyt jätevedet tasataan siirtopumppausta varten. Siirtoviemärit rakennettaisiin Iijokivartta noudatellen Yli-Iistä Iihin ja sieltä edelleen Haukiputaalle. Ylikiimingin ja Kiimingin ja Haukiputaan pohjoisosien jätevedet on jo pitkään johdettu käsittelyyn Ervastinrannan keskuspuhdistamolle. Haukiputaalta ja Kellon Kiviniemestä jätevedet johdettaisiin Pateniemen kautta Oulun viemäriverkostoon. Taskilan jätevedenpuhdistamon kuormitusta johdettavat vedet lisäisivät 10 prosenttia. Puhdistamoa laajennettaisiin kuormituslisäystä vastaavasti. Hankkeen teknisestä toteutuksesta laadittiin yleissuunnitelma, jonka jatkotyönä tehtiin kustannusselvitys. Hankkeen kokonaisinvestoinniksi on arvioitu 8,3 miljoonaa euroa. Siirtoviemäreiden investointikustannuksia maksaisivat viemärin käyttäjät kuormitusosuutensa mukaisessa suhteessa. Jätevettä Ouluun johtaville laitoksille Haukiputaalla, Kiimingissä ja Yli-Iissä käyttökustannukset tulisivat nousemaan noin 20 prosenttia. Ratkaisu olisi edullinen Leton ja Iin jätevesien käsittelyn suhteen. Hanke mahdollistaa siirtolinjojen varrella olevan haja-asutuksen liittämisen viemäröintiin parantaen maankäytön edellytyksiä. Lisäksi jätevesien käsittelyvarmuus parantuisi hankkeen toteutuessa. Laadittua suunnitelmaa esiteltiin sittemmin vuoden 2010 alussa kuntien päättäjille ja vesihuoltolaitosten johdolle. Suunnitelmasta tullaan pyytämään lausunnot alueen kunnilta, vesihuoltolaitoksilta ja ympäristönsuojelusta vastaavilta tahoilta. NETWORKS Plans for new residential areas were largely drawn up by consultants, who were selected on the basis of tenders assessed in terms of price and quality. Designers devote much of their working time to giving advice to private home builders and giving information relating to connection. This helps builders achieve the desired outcome. Some 43 kilometres of new water supply networks were completed. Network investments amounted to some EUR 5.0 million, of which EUR 3.3 million was spent on building new networks and EUR 1.7 million on replacing the existing networks. The building contract team of the Networks Unit is responsible for implementing network building projects. Its duties include competitive procurements for water supply projects, site meetings, work supervision and acceptance. Monitoring unit prices and the efficiency of investments facilitates the planning of future projects and budget preparation. The technical public utility company, which is the City of Oulu s own production unit, completed some 60 per cent of the network investments projects. The rest of the projects were assigned to private contractors. Competition in the earthworks sector continued to be keen in the Oulu Region and the prices of private contractors even decreased. Oulu Waterworks, the water supply departments of Haukipudas, Kiiminki, Ii and Yli-Ii, and Ervastinrannan Keskuspuhdistamo Oy together conducted a survey on the solutions and costs of regional wastewater cooperation. The work was directed by Northern Ostrobothnia Environment Centre. The work was based on a regional water supply master plan that was drawn up in 2006 for the area between the rivers Oulujoki and Iijoki. The focus in the survey was on concentrating all wastewater treatment in the wastewater treatment plant in Taskila, Oulu. Jätevesiviemärin sujutusta Kaukovainiolla. Renovation of sewers at Kaukovainio area. Verkostoinvestoinnit, Network investments in Me Uudisrakennus, New areas Saneeraus, Renovation oulun vesi vuosikertomus Rakennettu viemäri Suunnitellut viemärit

8 Kunnossapito Oulun tekninen liikelaitos (Tekli) on tehnyt kaupungin kanta-alueen verkoston kunnossapitotyöt vuodesta 2008 lähtien. Vuoden 2009 kunnossapitosopimus toteutettiin tavoitehintaurakkana. Sopimuksessa yksilöidyt työt saatiin pääosin suoritettua, vaikka vesimittareiden sekä palopostien tarkastuksissa ei tavoitetta täysin saavutettu. Kiireelliset verkostohäiriöt saatiin korjattua sopimuksen mukaisesti. Tilaaja-tuottajamallin mukaisen toiminnan aikana ei verkoston kunnossapidossa ole saavutettu tavoiteltuja kustannussäästöjä. Kustannukset ovat nousseet noin 15 prosenttia vaikka kunnossapidosta vastaavan Teklin henkilöstön määrä on vähentynyt. Henkilöstön määrän vähenemisen vuoksi, aloitettiin selvitystyö eteläisen ja pohjoisen kunnossapitotukikohtien yhdistämisestä. Järjestelyllä mahdollistetaan työnjohtoja asentajaresurssien yhteensovittaminen tilanteessa, jossa eläköityminen vähentää henkilöstön määrää. Oulun alue on jaettu ennakoivaa kunnossapitoa ajatellen viiteen alueeseen. Niissä käydään vuoden aikana läpi järjestelmällisesti kaikki Oulun Veden vastuulla olevat vesi- ja viemärilinjat. Tarkastusten ja huoltotöiden yhteydessä laaditaan vikalistat, joiden mukaan tehdään joko paikallisia korjauksia tai kohteet lisätään investointityönä tehtäviin Verkostohäiriöt laajempiin saneerausohjelmiin. Vuoden aikana selvitettiin verkkotietojärjestelmän käyttöönottoa. Sen avulla voidaan kerätä ja analysoida systemaattisesti kunnossapitotietoa ja hallita kohdentuvia saneerausohjelmia. Vesijohtoverkostossa oli vuotoja 44 kohteessa, mikä on 11 enemmän kuin edellisenä vuonna. Siitä huolimatta keskeytystuntien määrä ( h) puolittui, sillä vuotoja oli kohtalaisen pienissä putkikokoluokissa, kaivuolosuhteiltaan suotuisissa maissa ja liittymämäärältään vähäisissä johto-osissa. Viemäreitä huuhdeltiin järjestelmällisesti kahdella Teklin imupainehuuhteluun varustetulla autolla. Painopistealueina olivat ennakoivan kunnossapidon alueiden runkojätevesiviemärit, joissa kaikki viemärit huuhdeltiin ja kaivojen kunto tarkastettiin. Viemäritukoksia oli 72 kohteessa. Verkostohäiriöistä aiheutuneiden vahinkojen määrä pysyi verrattain pienenä. Korvattavia viemäritulvien aiheuttamia vahinkoja tapahtui 2 ja Teklin viemärihuuhteluista aiheutui 6 vahinkoa. Vesijohtoverkoston häiriöistä aiheutuneita korvattavia vahinkoja ei tapahtunut. Ylikiiminki liitettiin Ouluun vuoden 2009 alussa. Ylikiimingin verkoston kunnossapidon hoiti vuosisopimuksella yksityinen urakoitsija. Alueella toimivan urakoitsijan toimenkuvaan kuului myös pienten rakennus- ja saneeraustöiden valvontatyöt sekä verkostopäivystys. Ylikiimingin kaupunginosassa on 37 jätevesipumppaamoa ja käyttöpaikkaa. Ylikiimingissä korjattiin 9 vesijohtovuotoa ja 2 paineviemärin vikaa. Vuoden aikana rakennettiin 15 uutta liittymää. Ylikiimingin alueen verkostosta ei ollut mittaustuloksiin perustuvaa karttaa. Alueelta oli kuitenkin olemassa puutteellinen digitaalinen kartta sekä paperikarttoja, jotka perustuivat käsin piirrettyihin muistinvaraisiin merkintöihin. Ylikiimingin verkostokartta digitoitiin ja alueella tehdyt kartoitusmittaukset siirrettiin Xcity-karttajärjestelmään. Oulun Veden suunnitteluavustajat piirtävät johtokartan digitoidusta aineiston perusteella Vesijohtovuodot, kpl, YLEINEN KULUTUS,% Water pipe leakages, pcs, lost general use, % 2009 Vesijohtovuodot, putkilaadut, kpl Water pipe leakages, pipe types, pcs Vr Mm Fe Peh Sg MAINTENANCE The city of Oulu s technical public utility company (Tekli) has been responsible for network maintenance work in central Oulu since The maintenance agreement for 2009 was implemented in the form of a target price contract. Ylikiiminki was joined to Oulu at the beginning of The network in Ylikiiminki was maintained by a private contractor under an annual agreement. There were 44 leaks in the water supply network, which was 11 more than in the previous year. However, the number of hours for which water supply was interrupted ( h) decreased by a half, as the leaks occurred in fairly small pipes, in places that could be excavated easily and in lines with few connections. Sewers were systematically flushed using two units with Tekli suction pressure flushing equipment. Priority was given to trunk wastewater sewers in preventive maintenance areas where all the sewers were flushed and the condition of drainage wells was checked. A total of 72 sewers were blocked Viemäritukokset, kpl Blockages of sewers, pcs Verkostot -yksikön tunnuslukujen kehitys, euroa Development of key figures in networks Käyttömenot suunnittelu ja rakennuttaminen verkostot yhteinen kunnossapito yksikön henkilömäärä verkostopituus (km) käyttömenot/ verkostopituus (e/m) 2,40 2,17 2,08 1,91 1,98 1,84 1,89 1,65 14 oulun vesi vuosikertomus

9 verkostopituudet network lenghts SADEVESIVIEMÄRIT RAINWATER SEWERS verkoston pituus, total lenght m, muutos, change m dn BETONI PEH -muovi PEL -muovi PVC -muovi PP-muovi SG Teräs VALURAUTA +/ +/ +/ +/ +/ +/ +/ +/ / / / / / , / / , , / , / / / Yhteensä verkostopituudet Network lenghts, m vesijohdot water mains jätevesiviemärit sewers sadevesiviemärit rainwater sewers Oulun asukasluku population of oulu Verkostopituudet ilman Ylikiimingin suuraluetta JÄTEVESIVIEMÄRIT SEWERS verkoston pituus, total lenght m, muutos, change m dn BETONI EP-BETONI PUU PEH-muovi PVC-muovi SG VALURAUTA lasik.vuoraus lujitemuovi pp-muovi +/ +/ +/ +/ +/ +/ +/ +/ +/ +/ , , , , , / / / / / Yhteensä Ylikiimingin suuralueella jätevesiviemäreitä yhteensä 34 kilometriä, + Sewers in Ylikiiminki area 34 km VESIJOHDOT water mains verkoston pituus, total lenght m, muutos, change m dn teräs valurauta sg peh-muovi pel-muovi pvc-muovi asb.sementti +/ +/ +/ +/ +/ +/ +/ oulun vesi vuosikertomus 2009 Yhteensä Ylikiimingin suuralueella vesijohtoja yhteensä 266 kilometriä, + Watermains in Ylikiiminki area 266 km

10 Vedenpuhdistus TALOUSVESI DRINKING WATER Toimintavuonna Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamoilta pumpattiin verkostoon yhteensä 9,7 miljoonaa kuutiometriä talousvettä, mikä on noin kuutiometriä edellisvuotta vähemmän. Verkostoon pumpatun veden laatu on täyttänyt täysin sosiaali- ja terveysministeriön talousvedelle asetuksessaan (461/2000) asettamat laatuvaatimukset ja -tavoitteet. Raakavesi on Oulujoen pintavettä ja sen laatua valvotaan valtioneuvoston päätöksen (366/1994) mukaisesti. Molempien vesilaitosten vuoden 2006 joulukuussa tarkistettavaksi jätettyjen ympäristölupahakemusten vaatimusperusteet muuttuivat hakemusten käsittelyaikana valtioneuvoston asetuksen (1792/2009) mukaisesti niin, että Oulun Veden ei tarvitsekaan hakea vedenpuhdistuslaitoksilleen ympäristölupia. Edellä mainitulla asetuksella muutetaan luetteloa niistä toiminnoista, jotka edellyttävät ympäristönsuojelulain mukaan ympäristölupaa. Luvanvaraisten toimintojen määrää vähennetään luvanvaraisuuskynnyksiä muuttamalla sekä poistamalla osa nykyisin luvanvaraisista toiminnoista kokonaan lupamenettelystä. Muutoksen myötä mm. pintavettä raakavetenään käyttävät puhdistuslaitokset eivät enää ole luvanvaraisia. Ympäristönsuojeluasetuksen muuttamista koskeva asetus astui voimaan Oulujoesta otettavan raakaveden orgaanisen aineksen eli humuksen määrä on ollut vuodesta 2004 alkaen tavanomaista suurempi ja saostuskemikaalin käyttömäärä on kasvanut tasaisesti vuosi vuodelta. Vuonna 2009 saostuskemikaalin käyttömäärä oli tonnia, kun se vuoteen 2004 saakka oli noin 900 tonnia vuodessa. Saostuskemikaalin syöttömäärä vuonna 2009 oli noin 165 grammaa kuutiometrille, kun se vuonna 2004 oli noin 80 grammaa kuutiometrille. Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilökunta käyttää tehokkaita puhdistusmenetelmiä ja huolehtii prosessia ohjaavien jatkuvatoimisten mittareiden kunnosta sekä korkean automaatioasteen toimivuudesta. Prosessilaitteiden, pumppausten, kemikaalinsyöttöjen ja prosessimittalaitteiden kahdennuksia lisätään jatkuvasti samalla kun lisätään jatkuvatoimisten prosessimittausten määrää. Näillä parannetaan yleensäkin prosessin kokonaishallittavuutta ja taataan verkostoon lähtevän veden hyvä laatu jatkuvasti, vaikka raakaveden laatu saattaa vaihdella välillä paljonkin ja sen orgaanisen aineksen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Prosessien testausten ja virittämisen lisäksi jatkuvatoimisten prosessimittausten huollon ja toimivuuden vastuuttamista jatkettiin edelleen nimeämällä kullekin mittalaitteelle huoltaja ja hänelle varahenkilö. Vesilaitosten hiekkasuodatintutkimus jatkui edellisvuodesta ja tutkimuskohteena oli mm. uusien Triton-pohjien vaikutus suodattimien pesuväleihin ja -tapoihin. Myös kalkin laadun, ominaisuuksien ja toimivuuden tutkimus saatiin päätökseen molempien vesilaitosten osalta. Moniosaajuuteen kouluttautumista jatkettiin tiiviisti laitosten prosessien toiminnasta, ohjauksesta ja valvonnasta vastaavien käytönvalvojien osalta. Tavoitteena on, että kaikki käytönvalvojat pystyvät jatkossa työskentelemään niin puhdasvesilaitoksilla kuin jätevesilaitoksella itsenäisesti. Viisi puhdistamot -yksikön työntekijää sai päätökseen vesihuoltoalan ammattitutkinnon suorittamisen. Molemmilla vedenpuhdistamoilla on pitkälle kehitetyt puhdistusprosessit: epäpuhtauksien saostaminen raakavedestä ferrisulfaatilla flotaatioselkeytys hiekkasuodatus otsonointi aktiivihiilisuodatus desinfiointi natriumhypokloriitilla ja ammoniumkloridilla jälkikemikalointi hiilidioksidilla ja kalkilla UV-desinfiointi (Kurkelanranta) Jäteveden- ja vedenpuhdistuslaitosten prosesseja kehitetään jatkuvasti mm. puhdistamoiden tarpeista lähtevien opinnäytetöiden avulla. Vuonna 2009 puhdistamot -yksikössä aloitettiin opinnäytetyö Hintan vedenpuhdistamon desinfiointikemikaalien syötön muuttamiseksi painovoimaiseksi ja samalla saneerataan ammoniumkloridin annostelulaitteistot ja ohjaukset lisätään automaatioon. Työ valmistuu keväällä Hintassa jatkettiin prosessin keskivaiheen säätöä ja viritystä. Flotaatio- ja hiekkasuodatusvaiheen tehokas ja optimaalinen toiminta vähentää mm. raudan karkaamista hiekkasuodattimista ja pidentää aktiivihiilisuodattimien käyttöikää prosessin loppuvaiheessa. Vuoden 2005 toukokuusta lähtien Hintan vedenpuhdistamolta on ohjattu myös Taskilan jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessia prosessiautomaation etäkäyttönä yövuorojen sekä lauantaisin ja sunnuntaisin myös iltavuorojen aikana. Vuoden 2009 aikana jatkettiin edelleen myös selvitystyötä sen suhteen, onko Kurkelanrannan vedenpuhdistamoa mahdollista ja tarkoituksenmukaista ohjata yövuorojen aikana Hintasta samoin kuin Taskilaakin. Teknisesti Kurkelanrannan ohjaaminen ja valvonta Hintasta onnistuu jo tälläkin hetkellä, mutta sekä mahdollisten prosessihäiriöiden havaitseminen ajoissa kaikissa tilanteissa että pintavesilaitoksen jättäminen ylipäätään miehittämättömäksi ovat laitosten toiminnasta vastaavien henkilöiden mielestä suurimpia riskitekijöitä, jotka täytyy arvioida perusteellisesti ennen lopullisten päätöksien tekemistä asiassa. Vuonna 2009 Hintassa uusittiin kattorakenteita sekä lisättiin puhdistamon sisätiloissa mm. väliseiniä purkamalla sosiaali- ja toimistohuonetiloja. Samalla rakennettiin kaksi uutta wc:tä ja laajennettiin varaosien säilytysvarastoa. Uusi puhdasvesipumppu asennettiin vanhan puhdasvesipumpun tilalle ja otettiin käyttöön. Uusi pumppu toimii vanhaa pumppua paremmalla hyötysuhteella ja tämä näkyy myös säästönä energiankulutuksessa. Kurkelanrannassa jatkettiin jo vuonna 2007 aloitettua hiekkasuodatusaltaiden pohjarakenteen uusimista vaihtamalla kolmeen jäljellä olevaan hiekkasuodattimeen uudet Triton-pohjaelementit ja pinnoittamalla suodattimien seinämät alhaista ph:ta kestävällä materiaalilla. Prosessi- ja valvomotiloihin vaihdettiin uusia ikkunoita sekä muutettiin valvomon vieressä oleva avoin tila neuvottelu- ja kokoushuoneeksi. Samalla puhdistamorakennukseen tehtiin myös pieniä julkisivukorjauksia. Kurkelanrannassa samoin kuin Hintassakin jatkettiin myös prosessin keskivaiheen säätöä ja viritystä. Ferrisulfaatin syötön ja reaktio-ph:n optimoinnilla haettiin flotaatio- ja hiekkasuodatusvaiheen tehokasta ja optimaalista toimintatapaa. Neljään hiekkasuodattimeen lisättiin lisäksi kalkkikivirouhetta, minkä johdosta välikalkin syöttöä voitiin pienentää. Suodattimissa olevan kalkkikiven oletetaan vaikuttavan myös siihen, että jälkikemikalointivaiheessa hiilidioksidin syöttöä on mahdollista vähentää alkaliteettitason laskematta. Tältä osin tutkimukset jatkuvat edelleen myös vuonna Kalkkimaidon valmistuksessa on jo aikaisemmin siirrytty panosvalmistuksesta jatkuvaan, suhdesäädöllä toimivaan valmistukseen. Suhdesäädön testaaminen ja viritys saatiin päätökseen vuonna Käyttölaboratorio Puhdistamot -yksikössä on oma käyttölaboratorio, jossa on valmius sekä vesi- että jätevesianalyyseihin. Käyttölaboratorio sijaitsee Hintan vesilaitoksella. Laboratoriossa tutkitaan päivittäin verkostoon lähtevän talousveden laatua, puhdistusprosessin veden laatua sekä raakavetenä käytettävän Oulujoen veden laatua. Lisäksi tutkitaan sään- nöllisesti mm. vesitornien ja verkoston äärialueiden vesiä sekä uusien ja saneerauslinjojen vesiä. Verkostoveden viranomaisvalvontaa ohjaa ja valvoo Oulun kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimiva Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitoksen johtokunta ja sen alainen Oulun seudun ympäristötoimi. Talousveden viranomaisvalvonta-analyysit ostettiin ulkopuoliselta laboratoriolta. Käyttölaboratoriossa tehdään myös jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuun kuuluvia pika-analyysejä sekä jatkuvatoimisten mittareiden tarkkailua. Kuormitustarkkailuanalyysit ostettiin edellisen vuoden tapaan ulkopuolisesta laboratoriosta. Toimintavuonna käyttölaboratoriossa tehtiin yhteensä noin vesianalyysiä ja noin jätevesianalyysiä. Laboratoriossa työskentelee kaksi laboranttia ja yksi laboratorioanalyytikko. Laboratorio osallistuu säännöllisesti pätevyyskokeisiin ja käytössä oleville menetelmille on laadittu valvontakortteja ja kehitetty valvonta- ja standardinäytteitä. Käyttölaboratoriossa valmistui toimintavuonna yksi opinnäytetyö: Hintan ja Kurkelanrannan vedenpuhdistamoiden hiekkasuodattimien tutkiminen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu 2009 Vedenkulutus / Kiinteistötyypit, asiakkaat Water consumption / Connection types, customers Raakaveden laatu, Quality of raw water, KMnO 4 (mg/l) m 3 % 1 Omakotitalot, Detached houses ,7 2 Rivitalot, Row houses ,5 3 Kerrostalot, High rise buildings ,4 Asunnot yhteensä, Housing, total ,6 4 5 Palvelut, Services Teollisuus, Industry ,4 9,0 (Muu, Misc ,1) YHTEENSÄ, total ,0 WATER PURIFICATION A total of 9.7 million cubic metres of drinking water were purified in 2009 at the water purification plants at Hintta and Kurkelanranta. That is about cubic metres less than the year before. The drinking water has been of high quality all the year and in accordance with the legislation set by the Ministry of Social Affairs and Health. The raw water has been taken from the river Oulujoki. It is controlled under the criteria set by the Finnish Government. The application for environmental licenses for both purification plants is not needed anymore and the environmental authorities do not require licenses due to new legislation. After the year 2004, the concentration of the organic matter in the raw water is still noticeably higher than normal. The reason may be the water power regulation of the river which results in the higher water level organic matter from the surrounding riversides. However the chemical costs of purification are almost double compared to the previous years. Several development projects were going on and started in the unit in Both water purification plants have very effective processes: Saostuskemikaalin kulutus ja annostelumäärä raakaveteen precipitation of impurities in raw water with ferric sulphate Ferrisulfaatin kulutus tn/v Consumption of ferric sulphate t/a precipitation of impurities in raw water with ferric sulphate settling with flotation sand filtration ozonization active carbon filtration disinfection with sodium hypochloride and ammonium chloride residual treatment with carbon dioxide and hydrated lime UV-disinfection (at Kurkelanranta) At the plants of Hintta and Kurkelanranta there were many activities described in the Finnish part of this annual report. AN OPERATIONAL LABORATORY Oulu Waterworks operational laboratory is located at Hintta. The laboratory controls the purified waters of both drinking water plants, the raw water and the intermediate forms of the process. The laboratory also controls the incoming and outgoing waste waters and the intermediate forms of the process waste waters for the operational purpose of the plant. The authority control prescribed by law or environmental authority for tap water and purified waste water flowing into the Gulf of Bothnia is purchased from external laboratories. About 17,500 microbiological and physiochemical analyses were made for drinking water and about 3,200 physiochemical analyses for waste water in the year Ferrisulfaatin annostelu g/m 3 dosage of ferric sulphate Kuukausisadanta mm, Monthly rainfall mm oulun vesi vuosikertomus