3 TYÖSUHDEASIAT, TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET

Transkriptio

1 3 TYÖSUHDEASIAT, TYÖNTEKIJÄN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Tässä luvussa tarkastelemme työsuhteeseen liittyviä asioita, työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Työsuhteeseen liittyvistä asioista esille on nostettu mm. työsopimus ja sen sisältö sekä palkkaus, työaika, lisä-, ja ylityöt, poissaolot, lomat. Näitä työsuhteeseen liittyviä asioita on tarkasteltu työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain pohjalta sekä yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen pohjalta. 3.1 Työsuhdeasiat Työsuhdeasiat ovat työsuhteen ehtoja koskevien lainsäännösten ja sopimusmääräysten sekä näihin perustuvien toimenpiteiden ja työkäytäntöjen kokonaisuus. Keskeisimmät työsuhdesäännökset sisältyvät työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin. Sopimuksista tärkeimmät ovat työsopimus ja työehtosopimus. Vaikutuksiltaan laajin on yleissitova työehtosopimus. Se määrää vähimmäisehdot toimialan kaikissa työsuhteissa. Linkki: Lainsäädäntö Työsopimuslaki Työaikalaki Vuosilomalaki Yleissitova työehtosopimus: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Työsopimuslaki on työelämän peruslaki. Sitä sovelletaan lähes kaikissa työsuhteissa tehtävän työn laadusta riippumatta. Työsopimuslaissa säädettyjen työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä myös muu työlainsäädäntö tulee sovellettavaksi. Työntajina asukasyhdistykset ovat sidottuja noudattamaan työsuhteissaan työlainsäädännön velvoitteita ja määräyksiä. Asukastuvilla yleisin käytössä oleva työehtosopimus voisi olla lähinnä Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Työtehtävät ovat se peruste, mitä työehtosopimusta noudatetaan. Asukastuvilla voidaan näin ollen käyttää muutakin työehtosopimusta. Yhdistyksiä velvoittavaa työehtosopimusta ei ole olemassa, mutta silloin kun yhdistys toimii työnantajana ja työtehtävät ovat jonkin yleissitovan työehtosopimuksen piirissä olisi hyvä noudattaa sitä tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti tai tarjota muuten hyvät, yhdenmukaiset työsuhde-edut ja -olosuhteet. Työsuhteen ehdot määräytyvät aina työpaikan ja työnantajan käyttämän työehtosopimuksen tai linjauksen mukaan, eivät siis työntekijän ammattiliiton ja työehtosopimuksen mukaisesti. Mikäli työntekijä on oppisopimustyösuhteessa, palkka määräytyy työtehtäviin soveltuvan työehtosopimuksen mukaisesti. Asukastuvilla on yleisesti käytetty yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. 10

2 3.2 Työntekijätaidot, työntekijän oikeudet ja velvollisuudet Työntekijätaidot: Hyvä yhteistyökyky ja -taito Vastuun ottamiminen Aktiivisuus Huolehtiminen omasta ammattitaidosta Palautteen antaminen ja vastaanottaminen Kyky toimia aktiivisesti työn kehittämisessä ja asioiden eteenpäin viemisessä Toimia rakentavasti työyhteisössä (avoimuus on hyvä asia, mutta huomioi aina kuulija. Loukata ei saa) Luo omalta osaltaan me-henkeä, johon liittyy toisten huomiointi, kohteliaisuus, arvostus ja kunnioitus Puhu hyvää työpaikasta, työkavereista ja esimiehestä Tukee ja kannustaa työkavereita sekä esimiestä hänen johtamistyössään. Noudattaa esimiehen antamia ohjeita Työntekijätaidot ja esimiestaidot ovat toisiaan täydentäviä työelämätaitoja. Työilmapiirin vaaliminen ja kehittäminen on sekä esimiehen että työntekijän vastuulla; jokaisen on syytä aika ajoin pysähtyä miettimään omaa vaikutustaan työpaikan ilmapiiriin ja asennettaan työhön ja työtovereihin. Oman osaamisen ja ammattitaidon jatkuva päivittäminen on myös työntekijätaitojen kehittämistä. Kehittämistarpeiden arviointi on sekä esimiehen että työntekijän tehtävä ja niitä tulee tarkastella yhteisesti ja säännöllisesti. Työntekijän oikeuksia ovat: oikeus työehtosopimuksen mukaiseen palkkaan ja muihin työehtoihin lakien ja sopimusten antamaan suojaan, kuten syrjimättömään kohteluun ammatilliseen järjestäytymiseen terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön 11

3 Työntekijän velvollisuuksia ovat: Suorittaa työ huolellisesti, noudattaa työnjohdon ohjeita ja määräyksiä, johon liittyy myös kuuliaisuusvelvoite; työntekijän on lähtökohtaisesti toteltava työnantajan työhön liittyviä määräyksiä. Kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta. Työsopimuslain mukaan työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka voi vahingoittaa työnantajaa työsuhteessa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Selvää on, että työntekijä voi tehdä muuta palkkatyötä, mikäli työnantaja on antanut siihen luvan tai työantaja ei ole tällaisesta työstä tietoisena sitä kieltänyt. (esim. kotipalvelutyöntekijän ei ole sopivaa käydä vapaa-ajallaan asukastupa-asiakkaiden luona asiakaskäynneillä omaan lukuunsa) Vaitiolovelvollisuus. Työntekijän velvollisuutena olla vaitiolovelvollinen eli työntekijä ei saa kertoa liike- tai ammattisalaisuutta. Kielto koskee myös aikaa työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työntekijä on saanut tiedot haltuunsa oikeudettomasti. (esim. yhdistyksen sisäisiä asioita ja toimintaperiaatteita ei ole sopivaa ilmaista ulkopuolisille) Ottaa huomioon työnantajan etu. Lisäksi työntekijällä on katsottu olevan ns. uskollisuusvelvoite. Työntekijän on vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa sen kanssa, mitä hänen asemassaan olevalta työntekijältä voidaan odottaa. Työsuhteen osapuolten on muutoinkin otettava huomioon toisen osapuolen etu. (esim. työnantajasta puhutaan hyvässä hengessä, asiaton puhetyyli voi olla jopa irtisanomisperuste) Lisätietoja: Työnantajan oikeuksista ja velvollisuuksista voit lukea lisää laatukäsikirjan luvusta seitsemän, jossa tarkastellaan työnantajan oikeuksia ja velvollisuuksia. 3.3 Työsopimus Työsopimuksen tekemisestä kirjallisesti on monta hyötyä kummallekin sopijapuolelle. Kirjallisella sopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu. Alakohtaisia sopimuslomakkeita käyttämällä varmistetaan, että kaikki lain vaatimat ja alalla merkittävät ehdot otetaan sopimukseen. Huom. Asukastuvalla työskentelevän työntekijän työnantaja on aina asukasyhdistys, ei siis asukastupa. 12

4 Kirjallisen työsopimuksen tai selvityksen vähimmäissisältö Työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka Työnteon alkamisajankohta Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste. Asukastupatyössä määräaikaisuuden perusteluna tulee olla palkkatuki. Koeajan pituus (jos koeajasta sovitaan) Työntekopaikka; jos ei pääasiallista tekopaikkaa, selvitys periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa Työntekijän pääasialliset työtehtävät Työhön sovellettava työehtosopimus Palkan määräytymisperusteet ja palkanmaksukausi Säännöllinen työaika Vuosiloman määräytyminen (Huom. palkkatuetuntyön lomanmääräytymisehdot) Irtisanomisaika tai sen määräytymisperuste (Huom. palkkatuetuntyön määräaikaisuus) Huom. Liitetiedostossa työsopimuslomake Työsopimuksen päättäminen Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään tavallisesti jommankumman toimesta irtisanomalla. Irtisanomisilmoitusta seuraa osapuolten sopima, työehtosopimuksen määräämä, tai laissa säädetty irtisanomisaika. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Sitä ei saa kuitenkaan purkaa työsopimuslain 2 luvun 2 :n 1 momentissa (syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu) tarkoitetuilla tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Työnantaja ei myöskään saa purkaa työsopimusta laiminlyötyään ilmoittaa työntekijälle sitovassa työehtosopimuksessa olevasta koeaikamääräyksestä. Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työn valmistuessa tai sovitun määräajan päättyessä ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Asukastupatoiminnassa määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa, mikäli palkkatuen myöntämisen perusteet muuttuvat määräaikaisentyösuhteen aikana. Irtisanomisehto tulee kirjata työsopimukseen. Irtisanomisaika määritellään tässä tapauksessa työlainsäädännön mukaisesti. Työntekijä voi irtisanoa työsuhteen, mikäli hän työllistyy muualle. 13

5 3.3.2 Irtisanomissuoja ja työsopimuksen purkamisoikeus Työnantaja saa irtisanoa työntekijän toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen asiallisesta ja painavasta syystä. Näitä voivat olla esim: työntekijän velvollisuuksien vakavat rikkomiset ja laiminlyönnit tai työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennainen muuttuminen taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä tapahtuva työn olennainen ja pysyvä vähentyminen Työnantajan tulee ennen irtisanomista: Mikäli työntekijä on laiminlyönyt työsuhteeseen kuuluvien velvollisuuksiensa täyttämisen, varoituksella antaa mahdollisuus korjata menettelynsä. Työntekijää kuultuaan selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Työnantajan on ennen irtisanomista varmistuttava siitä, että irtisanominen perustuu tosiseikkoihin ja sen syy täyttää irtisanomissuojan edellytykset. Työsopimus voidaan sopimuskumppanin erityisen vakavan laiminlyönnin tai käytösrikkomuksen vuoksi päättää poikkeuksellisesti purkamalla. Tällöin työsopimus lakkaa heti ilman irtisanomisaikaa. Purkamisoikeuden syntyminen edellyttää niin painavaa syytä, ettei siltä, joka purkaa sopimuksen, voida kohtuudella vaatia sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsuhteen purkamisen syitä voivat olla sekä työtaitoon että henkilöön liittyvät syyt kuten esim. epätäsmällisyys, huolimattomuus ja työympäristöön sopimaton ulkoasu ohjeistamisesta huolimatta. Edellä mainitut syyt ovat esimerkkejä purkamiseen johtaneista syistä yleisesti. Työnantajan tulee olla huolehtinut työntekijän perehdyttämisestä ja asianmukaisesta työhön opastamisesta. Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. (Työsopimuslaki 8 luku 3 ) Lue lisää aiheesta: Varoituksen antaminen Linkki: Työsopimuslaki (luku7) Työsopimuksen irtisanomisperusteet /2001/ Työsopimuslaki (luku 8) Työsopimuksen purkaminen /2001/

6 3.3.3 Koeaika Koeajan tarkoitus on selvittää työsuhteen jatkamisen edellytykset varaamalla tähän lyhyt aika työsuhteen alussa. Koeajasta ja sen pituudesta on sovittava. Jos työehtosopimus määrää tietyn pituisen koeajan, työnantajan on työsopimusta tehtäessä ainakin ilmoitettava työehtosopimuksessa määrätyn koeajan käyttämisestä. Ellei ilmoitusta anneta eikä työsopimus sisällä koeaikaehtoa, työsuhteessa ei ole koeaikaa. Koeaika alkaa työsuhteen alkaessa ja kestää yhdenjaksoisesti sovitun ajan. Sovittua koeaikaa ei saa jatkaa. Koeajan enimmäispituus on tavallisissa tapauksissa neljä kuukautta. Alle kahdeksan kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet sovitusta määräajasta. Jos työnantajan noudattamassa työehtosopimuksessa on rajoitettu koeajan pituutta, työnantaja ei saa sopia pidempää koeaikaa. (Työsopimuslaki) Asukastuvilla suosittelemme käytettäväksi koeaikaa. Työsopimukseen tulee kirjata, että käytetään koeaikaa, sekä koeajan kesto. 3.4 Työtodistus Työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada kirjallinen työtodistus, kun työsuhde päättyy. Työntekijän itsensä on pyydettävä työtodistusta työnantajalta. Lyhyin mahdollinen työtodistus sisältää vain maininnan työntekijän työsuhteen kestoajasta ja työtehtävien laadusta. Vain työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä työtodistuksessa on mainittava sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä että työsuhteen päättymisen syy, tai vain toinen näistä. Huom. Liitetiedostossa työtodistuksen pohja. 3.5 Palkka Palkka määräytyy työntekijän ja työnantajan välisen sopimuksen mukaan Palkanmaksukausi ja erääntyminen Palkka on maksettava kunkin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä. Palkan maksamisesta muuna kuin palkanmaksukauden viimeisenä päivänä voidaan sopia sekä työsopimuksella että työehtosopimuksella. Palkan maksaminen palkanmaksukauden päättymisen jälkeen edellyttää aina sopimusta. Jos työntekijän palkka erääntyy maksettavaksi sunnuntaina, kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyystai vapunpäivänä, joulu- tai juhannusaattona tai arkilauantaina, erääntymispäivänä pidetään lähinnä edellistä arkipäivää. Tällöin palkan on oltava työntekijän käytettävissä ennen mainittuja päiviä. (Lähde: Työsopimuslaki 13) 15

7 3.5.2 Vähimmäispalkka Vähimmäispalkka perustuu työehtosopimuksiin. Työnantaja, joka kuuluu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, noudattaa liittonsa alalle tekemää työehtosopimusta. Työnantaja, joka ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, on velvollinen noudattamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta. Työnantaja ei saa sopia työntekijälle huonompia etuja kuin yleissitova työehtosopimus määrää. Tarkempia tietoja yleissitovista työehtosopimuksista saa omasta työnantaja- tai työntekijäliitosta tai työsuojelupiireistä. Jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajain yhdistykseen, eikä alalla ole häntä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajan on maksettava työstä tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa. Jos alalla on jokin muu kuin yleissitova työehtosopimus, tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää siinä työstä määrättyä palkkaa. Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuosituksiin. Ellei näitäkään ole, suositellaan, että kokoaikatyöstä maksettaisiin ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. (Palkan tulee tämän mukaan olla vähintään vuonna euroa kuukausipalkkana ja työssäoloa tulee olla vähintään 34 viikkoa viimeisen 28 kuukauden aikana.) Mikäli työntekijä on töissä korkeimmalla korotetulla palkkatuella työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy, kun työntekijä on ollut töissä 14 kuukautta. Korkeimmalla korotetulla palkkatuella päivärahaoikeutta kertyy puolet työssäoloajasta eli 12 kk työsuhteesta kertyy 6 kk päivärahaoikeutta. Toisen vuoden palkkatuella päivärahaoikeus kertyy normaalisti. Esimerkki: Mikäli työntekijä on ollut työssä 12 kk korotetulla palkkatuella on päivärahaoikeutta kertynyt puolet siitä ajasta eli 6kk. Ja mikäli työssäoloa jatkuu 2kk toisen vuoden palkkatuella, kertymää muodostuu yhteensä 8 kk, jolloin työssäoloehto täyttyy. Esimerkki: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan tupatyöntekijän/kotipalvelutyöntekijän palkka on palkkaluokassa G 11, 1550,90 viikkotyöajan ollessa 38 h 20 min. Koska asukastuvilla hyödynnetään palkkatukea, viikkotyöaika on keskimäärin 30h ja palkka määräytyy sen mukaisesti. 3.6 Työaika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä se aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Myös aika, jonka työntekijä on työtä tekemättä työpaikalla luetaan hänen työajakseen, kunhan hän voi heti tarvittaessa aloittaa työnteon. Työpaikka voi tarkoittaa varsinaisen tai pääasiallisen työntekopaikan lisäksi mitä hyvänsä sellaista työskentelypaikkaa, johon työnantaja on työn johto- ja valvontavaltansa perusteella työntekijän työn tekemistä varten määrännyt. 16

8 Asukastuvilla työaika on yleisesti viikkotunteina 30h. Työaika sijoittuu työtehtävien mukaan pääsääntöisesti klo 9 15 (8-18) väliin. Oppisopimus työntekijöillä viikoittainen työaika on 32,5h ja päivittäinen 6,5 tuntia Työvuoroluettelo ja lepoajat Työnantaja on velvollinen laatimaan ennakolta työvuoroluettelon, josta käyvät ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkaminen ja päättyminen sekä päivittäisten lepoaikojen ajankohdat. Työvuoroluettelo on yleensä laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä ja saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Lepoajat Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus toteaa, että ellei työntekijällä ole mahdollisuutta poistua työpaikalta, on hänellä oikeus työaikana tapahtuvaan vähintään 20 minuutin ruokataukoon. Työpäivän ollessa vähintään viisi tuntia ja mikäli työntekijällä ei ole mahdollisuutta poistua työpaikaltaan on ruokatauko vähintään 20min. Työviikko järjestetään keskimäärin enintään viisipäiväiseksi. Viikon toinen vapaapäivä pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan viikkolepopäivän yhteyteen lähinnä lauantaiksi, elleivät työjärjestelyt muuta edellytä. Työntekijälle annetaan vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepo kunakin kalenteriviikkona. Viikkolepo voidaan järjestää tilapäisesti työnantajan ja työntekijän välillä sopimalla myös siten, että se tasoittuu keskimäärin 35 tunniksi kahden viikon aikana mutta tällöinkin kullakin viikolla tulee olla vähintään 30 tunnin viikkolepo. (Lähde: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) Lisätyö ja ylityö Lisätyöllä tarkoitetaan sellaista työnantajan aloitteesta ja työntekijän suostumuksella tehtävää työtä, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Lisätyöstä maksetaan yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä työtunnilta. Työntekijän lakisääteistä säännöllistä työaikaa lyhyempi työaika voi perustua joko työsopimukseen tai työehtosopimukseen. 17

9 Vuorokautista ylityötä on työ, joka ylittää laissa säädetyn vuorokautisen säännöllisen enimmäistyöajan. Viikoittaista ylityötä on työ, joka ylittää laissa säädetyn viikoittaisen säännöllisen enimmäistyöajan, mutta ei ylitä vuorokautista säännöllistä enimmäistyöaikaa. Työvuoroluetteloa käytettäessä viikoittaista ylityötä on työ, jota tehdään yli työvuoroluetteloon merkityn keskimääräisen viikoittaisen enimmäistyöajan, ja joka ei ole vuorokautista ylityötä. Siitä maksetaan kultakin kolmen viikon ajanjaksolta kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. (Lähde: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) Ylityötä saa teettää työntekijän suostumuksella lain sallimissa rajoissa. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan työaikaan noudatetaan mitä työaikalaissa on säädetty, ellei seuraavasta muuta johdu: Säännöllisen työajan pituus on: Yleistyöaika: Työntekijän säännöllinen työaika on (muussa kuin toimisto- tai jaksotyössä) on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 38 1/3 tuntia viikossa. Toimistotyöaika: Työntekijän säännöllinen työaika toimistotyössä on enintään 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa ja 37 1/2 tuntia viikossa. Työpäivän pidentäminen tunnilla Vuorokautista enimmäistyöaikaa voidaan etukäteen sovittaessa tilapäisesti pidentää tunnilla. Tämä edellyttää, että työaika tasoittuu tasoittumisjakson kuluessa sovellettavaan enimmäisviikkotyöaikaan. Esimerkki: Ylityö yleis- ja toimistotyössä, vuorokautista ylityötä on työ, jota tehdään yleistyöajassa yli 8 tuntia vuorokaudessa ja toimistotyössä yli 7 tuntia 40 minuuttia vuorokaudessa tai keskimäärin yli edellä mainittujen määrien vuorokaudessa. Siitä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Esimerkki: Lisätyöksi siis luetaan työ, jota osa-aikainen työntekijä tekee sovitun työajan lisäksi työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan asti. Työntekijän päivittäisen työajan ollessa 6 tuntia ja viikoittaisen työajan ollessa 30 tuntia, lisätyötä on näiden yli menevä työaika. 18

10 Työaikalain mukaan ylityötä saa teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää Sunnuntai-, lauantai- ja iltatyö Sunnuntaityö on sunnuntaina, uudenvuodenpäivänä, loppiaisena, pitkäperjantaina, pääsiäislauantaina, 2. pääsiäispäivänä, vapunpäivänä, helatorstaina, juhannusaattona, juhannuspäivänä, pyhäinpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluaattona, joulupäivänä ja tapaninpäivänä tehty työ josta maksetaan sunnuntaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 100 %:lla korotettu perustuntipalkka sunnuntaityökorotus maksetaan myös sanottuja päiviä edeltävänä päivänä kello välisenä aikana tehdystä työstä lukuun ottamatta juhannus- ja jouluaattoa edeltäviä päiviä Lauantaityö maksetaan lauantaityökorotuksena tehdyiltä tunneilta 25 %: lla korotettu perustuntipalkka välisenä aikana tehdystä työstä Iltatyö maksetaan iltatyölisänä tehdyiltä tunneilta 15 %: lla korotettu perustuntipalkka kello välisenä aikana tehty työ (Lähde: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) Asukastuvilla yleinen käytäntö on, että lisä-, ja ylityöt pidetään vapaana kuten myös ilta- ja lauantaityö. Ylituntien vapaana pitämisestä on sovittava hyvissä ajoin. Ylityöstä annettavan vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksia koskevien korotusprosenttien mukaisesti. Sunnuntaityöt tulisi korvata lain mukaan palkkana. Tätä ei saa vaihtaa palkalliseen vapaa-aikaan Työntekijän suostumus lisä- ja ylityöhön Yli- ja lisätyön teettäminen edellyttää aina työntekijän suostumusta. Ylityösuostumus on annettava joka kerta erikseen ennen ylityön teettämistä. Suostumus voidaan kuitenkin antaa myös kertakaikkisena määrättyä lyhyehköä ajanjaksoa varten edellyttäen, jos tämä on tarpeen työn järjestelyjen kannalta. Suostumusta antaessaan työntekijän on tiedettävä sen jakson pituus, jota varten suostumus annetaan. Myös lisätyön teettäminen edellyttää työntekijän suostumusta, mutta tällainen suostumus voidaan antaa jo työsopimuksessa kertakaikkisena, jolloin työntekijä on sidottu antamaansa suostumukseen. 19

11 Työntekijällä on kuitenkin oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyöstä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Tällaisena syynä voidaan pitää esimerkiksi opiskelua, kuten valmistautumista ja osallistumista tenttiin, lastenhoitojärjestelyjä tai muita perheenjäsenten hoitojärjestelyjä ja terveydellisiä syitä. (Lähde: Työaikalaki) tyoaikalaki_esiteteksti2005.pdf Lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset ja vaihto vapaaksi Työnantaja ja työntekijä saavat sopia lisä- ja ylityökorvauksen vaihtamisesta kokonaan tai osaksi vastaavaan palkalliseen vapaa-aikaan. Ylityöstä annettavan vapaa-ajan pituus määräytyy ylityökorvauksia koskevien korotusprosenttien mukaisesti. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä on maksettava sunnuntaikorvauksena 100 %:la korotettua palkkaa. Tätä ei saa vaihtaa palkalliseen vapaa-aikaan. Sunnuntaina tai kirkollisena juhlapäivänä tehdystä lisä-, yli- ja hätätyöstä on sunnuntaikorvauksen lisäksi suoritettava laissa säädetty tai työehtosopimuksessa määrätty korvaus. Jos viikkolevon aikana on poikkeuksellisesti jouduttu työskentelemään, tulee menetetty viikkolepo korvata vastaavan pituisena palkallisena työajan lyhennyksenä tai maksaa viikkolepokorvauksena yksinkertaista palkkaa vastaava summa. Tuntikohtaiset korvaukset lasketaan korottamattomasta perustuntipalkasta ja työntekijä voi samanaikaisesti olla oikeutettu useammalla perusteella korotettuun palkkaan. Esimerkki: Sunnuntaina tehty iltatyö: Korotus 115 % (100 % + 15 %). Ilta- ja yötyö: Kello välisenä aikana tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä tehdyiltä tunneilta 15 %:la korotettu perustuntipalkka. (Lähde: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) 3.7 Poissaolot Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys sairaudestaan tai poissaolostaan, mikäli työnantaja sitä pyytää. Laissa ei edellytetä sairauden ja siitä johtuvan työkyvyttömyyden osoittamista lääkärintodistuksella. Myös muu selvitys, joka luotettavasti osoittaa työntekijän sairauden ja siitä johtuvan työkyvyttömyyden, on riittävä. (Lähde: Työsopimuslaki) 20

12 Asukastuvilla on enemmistön käytäntönä, että työntekijän on toimitettava poissaolostaan työnantajalle kirjallinen todistus (sairaanhoitajan- tai lääkärintodistus) esim. omasta tai lapsen sairaudesta johtuen. Asukastuvilla on tupakohtaisesti vaihtelevia käytäntöjä siitä mistä alkaen työnantajalle tulee toimittaa kirjallinen todistus poissaolostaan Sairausajan palkka Lain mukaan työkyvyttömänä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Työntekijä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työnantajalle sairastumisestaan. Sairausajan palkkaa maksetaan lain mukaan sairastumispäivältä (jos se työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä) ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Jos työsuhde on työkyvyttömyyden alkamishetkellä kestänyt vähintään yhden kuukauden työntekijälle maksetaan edellä mainitulta ajanjaksolta täysi palkka. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan samalta ajanjaksolta puolet palkasta. Huom. Jos on kysymyksessä työsopimuslain (55/2001) mukainen sairausajan palkanmaksukausi (9 arkipäivää) niin siihen luetaan mukaan myös lauantai eli 6 arkipäivää / viikko. Sairausajan palkka maksetaan 9 arkipäivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Jos on kysymys eri alojen työehtosopimuksissa mainituista kalenteripäivistä esim. mainitaan, että sairausajan palkkaa maksetaan 28 kalenteripäivän ajanjaksolta, niin se tarkoittaa sitä, että lasketaan 28 kalenteripäivää (kaikki arkipäivät + sunnuntait). Sairausajan palkka maksetaan em. ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. (Lähde: Kaarina Jääskö, tarkastaja; Pohjois-Suomen aluehallintovirasto) Eli lasketaan 4 viikkoa x 7 päivää = 28 kalenteripäivää. Palkkatukea saa 1+9 päivää. Työnantaja hakee Kelalta sairaspäivärahan 28 päivältä jota maksetaan 1+9 omavastuun jälkeen. Maksettuaan työntekijälle sairausajan palkan työnantajalla on vastaavalta ajalta oikeus saada työntekijälle sairausvakuutuslain tai tapaturmavakuutuslain (608/1948) mukaan kuuluva päiväraha, enintään kuitenkin maksamaansa palkkaa vastaava määrä. Työnantajan tulee saada työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset, jotka työntekijän tulee toimittaa viivytyksettä. Jos sama sairaus uusiutuu 15 kalenteripäivän kuluessa työhön palaamisesta, lasketaan sairausajan palkanmaksujakso kuin kyseessä olisi yksi poissaolojakso. 21

13 Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan, jos hän on aiheuttanut työkyvyttömyytensä tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työnantajalle luotettava selvitys työkyvyttömyydestään. Milloin poissaolon syy on työntekijän työtehtävissä sattunut tapaturma, työntekijää työtehtävissä kohdannut väkivalta tai ammattitauti on sairausajan palkanmaksujakso 90 kalenteripäivää. Sairausepidemian aikana ja tilanteessa, jossa lääkärin vastaanottoaikoja ei ole saatavilla, voidaan hyväksyttävänä selvityksenä pitää työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamaa sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta 1-3 kalenteripäivää kestävästä poissaolosta. (Lähde: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) Linkki: Sairausajan palkka / Työsopimuslaki Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. (Lähde: Työsopimuslaki luku1 5 Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet, kuten vuosiloma ja sairausajanpalkka) Lääkärintarkastukset 1. Työnantaja ei seuraavissa tapauksissa vähennä työntekijän palkkaa, jos tarkastukset ja tutkimukset tehdään tarpeetonta työajan menetystä välttäen eikä tarkastuksia ole voitu hoitaa työajan ulkopuolella ja niistä on ilmoitettu etukäteen. a) Työntekijä käy sairauden toteamiseksi, hoidon tai apuvälineen (esim. silmälasit) määräämiseksi välttämättömässä lääkärintarkastuksessa ja tarkastukseen liittyvässä lääkärin määräämässä laboratorio- ja röntgentutkimuksessa. b) Raskaana oleva työntekijä käy synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa (neuvolatarkastus), joissa seurataan raskaana olevan työntekijän tai sikiön terveydentilaa. c) Työntekijä käy uuden työn edellyttämässä tai muussa lakisääteisessä lääkärintarkastuksessa. Tällöin työnantaja maksaa välttämättömät matkakustannukset Lyhyt tilapäinen poissaolo 1. Mikäli työntekijä on poissa työstä seuraavassa mainittujen työntekijän työpäiväksi sattuvien tapahtumien vuoksi, ei tällainen poissaolo vähennä työntekijän palkkaa tai vuosilomaa. Tällaisen palkallisen poissaolon pituus on enintään yksi päivä paitsi lapsen äkillisen sairastapauksen yhteydessä. 22

14 a) Alle 10-vuotiaan tai vammaisen lapsen äkillinen sairastuminen siltä osin kuin poissaolo on välttämätöntä hoidon järjestämiseksi. Palkallinen poissaolo ei kuitenkaan voi jatkua kolmea työpäivää pidempään sairastumisen alusta lukien. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. b) Muun perheenjäsenen äkillinen hoitoa vaativa sairastuminen. Poissaolon syy on vaadittaessa todistettava lääkärin todistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä selvityksellä ja vaadittaessa on annettava selvitys hoidon välttämättömyydestä. c) Perheenjäsenen kuolema. d) Perheenjäsenen tai lähiomaisen hautajaiset. Perheenjäsenellä tarkoitetaan työntekijän kanssa samassa taloudessa elävää avio- ja avopuolisoa ja näiden samassa taloudessa eläviä omia tai puolison lapsia. Lapseksi katsotaan myös otto- ja kasvattilapsi. Lähiomaisella tarkoitetaan työntekijän perheenjäseniä sekä vanhempia, isovanhempia, lapsia, lapsenlapsia, veljiä, sisaria ja avio- tai avopuolison vanhempia. e) Omat vihkiäiset. Parisuhdeturvalain mukainen parisuhteen rekisteröinti rinnastetaan vihkiäisiin. f) Omat 50- ja 60-vuotispäivät. g) Asevelvollisen kutsuntatilaisuus. (Lähde: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) Poissaolo pakottavasta perhesyystä Työntekijällä on oikeus tilapäiseen työstä poissaoloon, jos hänen välitön läsnäolonsa on välttämätöntä hänen perhettään kohdanneen, sairaudesta tai onnettomuudesta johtuvan, ennalta arvaamattoman ja pakottavan perhesyyn vuoksi. Perheellä tarkoitetaan samassa taloudessa perheenomaisissa oloissa asuvia henkilöitä. Lisäksi säännöstä sovelletaan silloin, kun työntekijän tai samassa taloudessa asuvan puolison tai vakituisen asuinkumppanin etenevässä tai takenevassa polvessa olevaa lähisukulaista on kohdannut sellainen onnettomuus, jonka hoitaminen vaatii työntekijän välitöntä läsnäoloa. Säännös työstä poissaolosta pakottavan perhesyyn vuoksi koskee perheenjäseniä kohdanneen onnettomuuden lisäksi myös onnettomuuksia, jotka ovat kohdanneet tai uhkaavat kohdata perheen kotia. Työntekijän asuintalossa tapahtunut vesivahinko tai tulipalo voi olla säännöksessä tarkoitettu pakottava syy työstä poissaoloon. Työntekijän on ilmoitettava poissaolosta ja sen syystä mahdollisimman pian. Työntekijän on annettava poissaolon perusteesta luotettava selvitys työnantajalle, jos tämä sitä pyytää. (Lähde: Työsopimuslaki luku 4 7 ) 23

15 Linkki: Perhepoliittiset vapaat Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tässä (työsopimuslaki luku 4) tarkoitettujen perhevapaiden ajalta esim. poissaolo pakottavasta perhesyystä. ajantasa/2001/ Oikeus luottamusmieheen Ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä edustaa työpaikoilla luottamusmies. Luottamusmiehen palvelut ovat tarjolla vain ammattiliiton jäsenille. Luottamusmiehen asema perustuu yhteistoimintalakiin ja luottamusmiessopimuksiin, jotka ammattiliitot ja työnantajaliitot ovat keskenään neuvotelleet. Luottamusmiesjärjestelmän tehtävänä on työnantajan ja työntekijöiden välisten neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Luottamusmies edustaa neuvotteluissa vain järjestäytyneitä eli ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä. Yhteistoimintaneuvotteluissa luottamusmies voi kuitenkin edustaa myös koko henkilöstöä. Luottamusmies toimii pääsääntöisesti oman toimensa ohella. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla, ja tarvittaessa puuttua ongelmatilanteisiin. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa, ja on osaltaan mukana kehittämässä työyhteisöä edustamiensa työntekijöiden sekä työnantajan kanssa. Luottamusmies huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä ja sen muutostilanteissa. Luottamusmies myös auttaa mahdollisten työsuhteeseen liittyvien ongelmatilanteiden selvittämisessä. Luottamusmiestä voidaan myös kutsua ammattiliiton kouluttamaksi oman alan tietopankiksi, sillä liitot tarjoavat luottamusmiehille monenlaista koulutusta. Luottamusmies myös edustaa ammattiliittoa työpaikalla, esimerkiksi tiedottamalla jäsenistöä liiton ajankohtaisista asioista. Luottamusmies neuvoo jäsenistöä työsuhteeseen liittyvissä asioissa, joten yksittäisen työntekijän ei itse tarvitse yrittää selvittää esimerkiksi työlainsäädännön tai työehtosopimusten määräyksiä. Mikäli työntekijää kohtaisi ristiriitatilanne työnantajan kanssa, ei siitä tarvitsisi selviytyä yksin, vaan apuun tulevat luottamusmies ja ammattiliitto. Luottamusmiehen valitsevat liiton jäsenet työpaikalla, useimmiten vaaleilla. Valintatapa on määrätty joko työehtosopimuksessa tai luottamusmiessopimuksessa. Luottamusmies valitaan aina määräajaksi, yleinen toimintakauden pituus on kaksi vuotta. Ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa henkilö, joka on kyseisen ammattiliiton jäsen ja joka tuntee oman työpaikkansa toimintatapoja. Luottamusmies saa ammattiliitolta koulutusta tehtäviinsä. Mikäli työpaikalla ei ole työehtosopimuksen mukaista luottamusmiestä, voivat työntekijät valita keskuudestaan luottamusvaltuutetun. Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työsopimuslain ja muun työlainsäädännön perusteella, mutta käytännössä ne ovat samankaltaiset kuin luottamusmiehellä. Työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksin valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan heitä valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa asioissa. 24

16 Asukastuvilla luottamusmiestoiminta ei ole vakiintunut käytäntö. 3.9 Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi välinen aika. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan työntekijä ansaitsee vuosilomaa kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta: a) kaksi arkipäivää b) kaksi ja puoli arkipäivää, jos työsuhde on maaliskuun loppuun mennessä yhtäjaksoisesti jatkunut vähintään vuoden nykyisellä työnantajalla. Asukastuvilla vuosilomat annetaan yleensä vapaapäivinä (1 2 pv / kk) jotka pidetään (viimeistään) työsuhteen loppupuolella. Perusteet tähän löytyvät työlainsäädännöstä. Lomarahan maksaminen ei perustu vuosilomalakiin vaan joko työehtosopimukseen, työpaikalla noudatettuun käytäntöön tai työsopimukseen. Työntekijällä ei siten ole ilman eri sopimusta oikeutta lomarahaan. Jos lomarahasta on kuitenkin sovittu joko suullisesti tai kirjallisesti ja sitä on aikaisemmin vakiintuneesti maksettu työnantaja ei voi lopettaa maksamista. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaan lomaraha maksetaan työntekijälle lomarahana 50 % hänen tämän työehtosopimuksen mukaisesta tuntikohtaiset lisät sisältävästä vuosilomapalkastaan. Lomaraha lasketaan heinäkuun säännöllisen kuukausipalkan perusteella ja maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei maksuajankohtaan sovita vähäisiä muutoksia työnantajan ja työntekijän välillä. Työsuhteen päättyessä lomaraha lasketaan työsuhteen päättymishetken kuukausipalkan perusteella. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä aloittaa lomansa ja palaa lomaltaan sovittuna aikana ellei lomaltapaluun esteenä ole vuosilomalain 7 :ssä mainittu (työssäolonveroinen aika) tai muu hyväksyttävä syy. 25

17 Lomaraha maksetaan myös lomakorvauksesta edellyttäen, että työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta. Tämä ei kuitenkaan koske työntekijää, joka jättää irtisanomisajan noudattamatta tai päättää määräaikaisen työsuhteen työsopimuslain vastaisesti tai jonka työsuhde on todettu purkautuneeksi työsopimuslain 8 luvun 3 :n mukaisen työstä poisjäännin vuoksi. (Lähde: Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus) Vuosilomapalkka ja korvaus Vuosilomapalkan ja -korvauksen laskemisessa voi apuna käyttää vuosilomapalkka-/vuosilomakorvauslaskelmalomaketta ( Kuukausipalkkaisella on oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Osan kuukautta kestävän loman osalta lomapalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka ao. kuukauteen sisältyvien työpäivien lukumäärällä ja kertomalla saatu päiväpalkka lomajakson työpäivien lukumäärällä. Linkki: Kertoimet ja tietoa niiden soveltamisesta Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. (Työsopimuslaki luku 1 5 Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet kuten vuosiloma ja sairausajan palkka) Huom. Asukastupatyösuhteissa määräaikaisuuden perusteena on palkkatuki Muita työsuhteeseen liittyviä asioita Tässä luvussa tarkastelemme lähinnä vaitiolovelvollisuuteen ja työterveyshuoltoon liittyviä asioita. Vaitiolovelvollisuus Asukastuvan työntekijöitä koskee samantyyppinen vaitiolovelvollisuus kuin sosiaalija terveydenhuollon työntekijöitä. Vaitiolo on kaikilla työntekijöillä omaan työpaikkaansa ja asiakkaaseen nähden. Ei ole sopivaa puhua työhön liittyvistä asioista työpaikan ulkopuolella. Asiakkaiden asioista ei puhuta myöskään muille asiakkaille. Työyhteisössä asiakasasioiden käsittelyn on tapahduttava siten, että huomioidaan asiakkaan yksityisyys ja ettei muita asiakkaita ole kuulemassa. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös työsuhteen päättyessä. Vaitiolovelvollisuus koskee myös harjoittelijoita ja muita viranomaisessa tosiasiallisesti toimivia samoin kuin viranomaisen toimeksiannosta toimivia tai toimeksiantotehtävää hoitavan palveluksessa olevia. Vaitiolovelvollisia ovat muun muassa viranomaisissa toimivat siviilipalvelumiehet ja tervey- 26

18 denhuoltoalaa opiskelevat sairaalassa toimivat harjoittelijat. Sisällöllisesti vaitiolovelvollisuus on laaja. Sen syntymiseen riittää, että tiedot on saatu sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan katsoa luottamuksellisiksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu senkin jälkeen, kun henkilö ei enää ole siinä asemassa, jossa hän on saanut tiedon luottamuksellisista seikoista. Yksityisen terveydenhuollon palvelun tuottajan palveluksessa olevan sekä muiden sen tehtäviä suorittavien tai sen tiloissa työskentelevien vaitiolovelvollisuudesta säädetään laissa yksityisestä terveydenhuollosta ( Nämä eivät saa luvatta ilmaista, mitä he asemansa, tehtävänsä tai työnsä vuoksi ovat saaneet tietää toisen terveydentilasta, sairaudesta tai vammaisuudesta taikka häneen kohdistuvista toimenpiteistä tai muista vastaavista seikoista. Pohdintaa: Puhuessasi työasioista, pohdi haluaisitko itse, että sinun asioistasi keskustellaan näin tai että niistä kerrotaan muille ihmisille? Työterveyshuolto Työterveyshuolto on työterveyshuoltolakiin (1383/2001; perustuvaa ehkäisevää terveydenhoitoa. Työterveyshuoltolainsäädännön perusajatuksena on, että työnantaja käyttää työturvallisuuslain perusvelvoitteiden toteuttamisessa apunaan työterveyshuollon ammattihenkilöiden asiantuntemusta. Työnantajan on työterveyshuoltolain mukaan järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy, työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Asukastuvilla on toistaiseksi työterveyshuollon palvelut ohjattu julkisen terveydenhuollon piiriin. Kulukorvaus / kilometrikorvaus Työntekijälle voidaan suorittaa palkan lisäksi myös kulukorvauksia esim. oman työvälineen käytöstä. Kilometrikorvaus 2011 on 0.46 e / km. sekä jos palkansaajan omistamassa tai hallitsemassa kulkuneuvossa matkustaa muita henkilöitä, joiden kuljetus on työnantajan asiana, korotetaan korvausten määriä 3 senttiä kilometriltä kutakin mukana seuraavaa henkilöä kohden. Asukastuvilla korvausten maksamisesta on omia tupakohtaisia käytäntöjä. Lue oman asukastupasi käytännöstä laatukäsikirjan luvusta kaksi. 27