SAVONLINNAN KAUPUNKI TALVISALON KOULU, ASEMAKAAVAMUUTOS TONTILLE ASEMAKAAVASELOSTUS, LUONNOS

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI, ASEMAKAAVAMUUTOS TONTILLE ASEMAKAAVA, LUONNOS LIITE B Sijaintikartta ASEMAKAAVA/ASEMAKAAVAN MUUTOS: ALLEKIRJOITUS PVM VIREILLETULO PVM. KH TEKNINEN LTK. PVM NÄHTÄVÄNÄ OLO luonnos KAUPUNGINHALLITUS PVM...20 LAATIJA/YHTEYSTIEDOT: vs. ASEMAKAAVA-ARKKITEHTI PASI HEIKKINEN OLAVINKATU 27 (C 3.krs) SAVONLINNA KAUPUNGINVALTUUSTO PVM...20 PUH KAAVAN VAHVISTUSNRO pasi.heikkinen@savonlinna.fi : PH sivu 1 / 32

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alue Kaavamuutosalue sijaitsee noin 700 metriä Savonlinnan ydinkeskustasta luoteeseen. Kaavanmuutosalueeseen kuuluu Talvisalon koulun kiinteistö sekä osia viereisestä katualueesta, puistosta ja ulkoilualueesta. Osoite on Muurarinkatu 4, Savonlinna. Kaavan tarkoitus Seminaarimäellä toimiva Savonlinnan normaalikoulu tarvitsee lähivuosina uudet tilat. Eräs mahdollisuus on sijoittaa tilat Talvisalon koulun yhteyteen. Kaavamuutoksella varaudutaan koulun rakentamiseen alueelle. Kaavan nimi Kaavan työnimi on Talvisalon koulu. Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen viraston mittaus- ja kartastoyksikön toimesta. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 a :n vaatimukset. Suunnittelutyö Kaupuginhallitus teki Talvisalon koulun alueesta kaavoituspäätöksen KH 597. Asemakaavan muutos on laadittu maankäyttö- ja kaavoituspalveluissa. Kaavatyön valmistelusta on vastannut kaavoitusarkkitehti Pasi Heikkinen. sivu 2 / 32

3 Selostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 Kaava-alue... 2 Kaavan tarkoitus... 2 Kaavan nimi... 2 Pohjakartta... 2 Suunnittelutyö SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Tavoitteet Normaalikoulu Talvisalon koulu Selvitys alueesta Kaava-alueen sijainti ja rajaus Maisema ja kaupunkikuva Luonnonympäristö Elinympäristö Rakennettu ympäristö Kaava-alueen rakennuskanta Muinaisjäännökset Liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Maanomistus Ympäristön häiriötekijät Suoritetut selvitykset Muu suunnittelu Kaavatilanne Suunnittelutilanne Muut hankkeet Päätökset SUUNNITTELUN VAIHEET Kaavan vireille tulo ja vaiheet Selvitysten ja mielipiteiden huomioon ottaminen KAAVARATKAISU Asemakaavan keskeinen sisältö Käyttötarkoitukset ja mitoitus Korttelialueet Muut alueet Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Nimistö Kaavaratkaisun perusteet Haitallisten ympäristövaikutusten torjunta sivu 3 / 32

4 3.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Kaavaratkaisun suhde muuhun suunnitteluun KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset elinympäristöön ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta TOTEUTUSTA OHJAAVAT SUUNNITELMAT Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: Asemakaavan seurantalomake Liite 3: Poistuva kaava (ehdotusvaiheessa) Liite 4: Yhdyskuntatekninen huolto Liite 5: Alustavia arkkitehtisuunnitelmia sivu 4 / 32

5 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Tavoitteet Seminaarimäellä toimiva Savonlinnan normaalikoulu tarvitsee lähivuosina mittavan saneerauksen nykyisiin tiloihin tai uudet tilat tai. Eräs mahdollisuus on sijoittaa tilat Talvisalon koulun yhteyteen. Normaalikoulun tilantarve on noin 4000 brm². Talvisalon koulun yhteyteen sijoitettuna tilantarve pienenee tilojen yhteiskäytön vuoksi, joten tarve olisi noin kem². Kaavamuutoksella varaudutaan koulun rakentamiseen alueelle. Kaavamuutoksessa pyritään säilyttämään sulatuksella varustettu 2011 valmistunut pelikenttä sekä Talvisalon ulkoilualueelle johtavat reitit Silittäjänkadun ja Muurarinkadun kautta. 1.2 Normaalikoulu Savonlinnan normaalikoulu toimii nyt Savonlinnan kampuksella noin 1,5 km suunnittelualueesta etelään. Vuosittain sisään otettava oppilasmäärä on 40 ja kokonaismäärä noin 350 oppilasta ja lisäksi 20 oppilaan esiopetusryhmä. Savonlinnan normaalikoulu ottaa oppilaansa Kyrönsalmen sillan ja Poukkusillan väliseltä alueelta mukaan lukien tuleva Patterinmäen alue. Koulussa on päätoimisia opettajia noin 24, sivutoimisia 12 ja muuta henkilökuntaa yhdeksän. Koulu on Itä-Suomen yliopiston filosofisen tiedekunnan alainen perusopetuksen luokkien 1 9 harjoittelukoulu. Koulun painoalueita ovat taito-, taide- ja viestintäkasvatus sekä esiopetus. Koulun tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla ja tämän tiedon välittäminen opetusharjoittelijoille. Lisäksi koulun tehtävänä on kokonaisvaltainen opetuksen ja oppimisen laadun kehittäminen yhteistyössä yliopiston kanssa. Opettajakunnan tehtävänä on perusopetuksen lisäksi opetusharjoittelijoiden ohjaaminen. Viimeksi mainittuun työhön osallistuvat myös opettajankoulutuslaitoksen lehtorit, jotka ohjaavat harjoittelun suunnittelua etukäteen, seuraavat harjoittelutuntien opetusta ja ohjaavat opiskelijoita pidettyjen tuntien jälkeen. sivu 5 / 32

6 1.3 Talvisalon koulu Talvisalon koulussa annetaan opetusta luokille. Oppilasmäärä on noin 360. Koulu on luokkien osalta Kellarpellon ja Pihlajaniemen alueiden lähikoulu. Se on lähikoulu myös Kallislahden koulun alueen luokille sekä niille 6. luokan oppilaille, jotka ovat valinneet vapaaehtoisesti koulupaikaksi Talvisalon koulun. Opettajia koulussa on noin 50, koulunkäynnin ohjaajia noin 26 ja lisäksi yhteensä noin 10 henkilöä hallintoa ja muuta henkilökuntaa. Osa työskentelee Pohjanlinnun opetusyksikössä. Siellä on lisäksi henkilökohtaisia ohjaajia. Pohjanlintu on erityisopetuksen osaamiskeskus osoitteessa Asemantie 16, noin 300 metriä suunnittelualueesta itään. Pohjanlinnussa opiskelee pienryhmissä n. 75 perusopetuksen oppilasta vuosiluokilla 1-9. Opetusta annetaan joko osin tai kokonaan yksilöllistettynä sekä lievästi- ja vaikeasti kehitysvammaisille. 1.4 Selvitys alueesta Kaava-alueen sijainti ja rajaus Kaavamuutosalue on kaupunginosassa 4 sijaitseva kortteli 12. Koulualue sijaitsee noin 700 metriä Savonlinnan ydinkeskustasta luoteeseen, Silittäjänkadun, Puusepänkadun, Muurarinkadun ja Talvisalon ulkoilu- ja virkistysalueen rajaamalla alueella. Alueen pinta-ala on noin 3 ha. Alueen pituus on noin 190 metriä, ja leveys 160 metriä. Talvisalon koulun tontin pinta-ala on m 2. sivu 6 / 32

7 Ilmakuva vuodelta 2013 Ilmakuva vuodelta 2014 koillisesta. sivu 7 / 32

8 Ortokuva vuodelta 2014 sivu 8 / 32

9 1.4.2 Maisema ja kaupunkikuva Nykyinen 2-3 kerroksinen koulurakennus on mäen laella. Rakennus ei silti näy kauas, koska eteläpuolella kerrostalot ja muissa suunnissa täysikasvuinen puusto katkaisevat pitkät näkymät. Alueelle keskustasta johtavat kadut päättyvät koululle. Koulualueen eteläpuolella on kolmikerroksisia asuinrakennuksia ja lounais- ja itäpuolella on pientaloja. Noin 170 metriä alueesta etelään sijaitsee talvisalon hautausmaa. Koulun ympärillä oleva Talvisalon ulkoilualue on havupuuvaltaista mäkistä metsää. Alueella risteilee kaupungin ylläpitämiä, osin valaistuja kuntoilupolkuja. Näkymä alueelle pohjoisesta Luonnonympäristö Topografia Talvisalon alue on kumpuilevaa ja louhikkoista. Koulu sijaitsee mäen laella. Sen etelän puoleinen pääsisäänkäyntipiha on korkeustasossa noin +110,9 ja pohjoispuolen piha kerrosta alempana korkeustasossa noin +107,9. Kentän pinnan korkeustaso on noin +108,5. Kentän alue on tasattu täyttämällä, joten sen pohjoispuolella on useita metrejä korkea pengerrys. Koulurakennuksen lattiakorot ovat +108,5, +111,20 ja +114,60. sivu 9 / 32

10 Talvisalon alueella korkein kohta on Kaikuvuorella vesi- ja teletornien juurella, +128,0, noin 300 metriä koulusta etelään Luonnonolot ja luonnonsuojelu Suunnittelualue on pääosin rakennettua koulun piha-aluetta. Pihaalueilla on useita suuria puita. Puusto on pääosin havupuuta. Kaava-alueen koilliskulmassa kentän ja rivitalokiinteistön välissä on hoitamaton sekametsikkö ja sen pohjoispuolelta alkaa havupuuvaltainen Talvisalon ulkoilualue ja maasto laskee jyrkästi. Suojeltavia luontokohteita kaava-alueella alueella ei ole Maa- ja kallioperä Savonlinnan kallioperä on pääosin luoteesta kaakkoon voimakkaasti suuntautuneita liuskeita, kiillegneissiä ja migmatiittia. Kaava-alue on mäen päällä. Kalliota on paikoin näkyvissä Pinta- ja pohjavesi Pintavedet johdetaan pääosin hulevesiverkostoon. sivu 10 / 32

11 Suunnittelualueella, tai sen lähistöllä ei esiinny talousvesiottoon käytettävää pohjavettä. Lähin pohjavesialue (Lähteelä, Il luokka) sijaitsee noin 6 km suunnittelualueesta itään. Pihlajaveden korkeus vaihtelee ollen pohjakartoissa merkinnällä + 75,6 m (N60) Elinympäristö Palvelut ovat lähellä, ydinkeskusta ja Citymarket ovat noin 700 metrin etäisyydellä. Kirjastolle ja linja-autoasemalle on noin 500 metriä. Sairaalaan on matkaa noin kilometri. Keskustan ja koulun välinen alue on pääosin asuinaluetta. Talvisalon metsä ja sen ulkoilureitit ovat vieressä. Sadan metrin etäisyydellä suunnittelualueesta kaakkoon sijaitsee hevostornin puisto ja sen leikkikenttä. Jäähallille on matkaa noin 300 metriä Rakennettu ympäristö Muurarinkadun itäpuolella on kolme 1½-kerroksista mansardikattoista puutaloa 1920-luvulta ja tiilipintainen rivitalo 1960-luvulta. Silittäjänkadun länsipuolella olevat harjakattoiset 1½-kerroksiset puutalot ovat 1950-luvulta. Läheiset kerrostalot ovat tasakattoisia punatiilipintaisia kolmikerroksisia elementtirakennuksia. Kaksi koulun eteläpuolella sijaitsevaa ovat 1970-luvulta ja kolme Muurarinkadun itäpuolella sijaitsevaa ovat 1980-luvulta. Kaikuvuorenkadulla on 70- ja 80- luvulla rakennettuja pesubetonipintaisia elementtikerrostaloja. Noin sadan metrin etäisyydellä koilliseen ja itään kaavamuutosalueesta sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän Savonlinnan rautatieaseman rakennetun kulttuuriympäristön raja (RKY). sivu 11 / 32

12 Ensimmäiset rakennukset Talvisalolle nousivat rautatien rakentamisen aikoihin. Virallisesti alueelta ryhdyttiin vuokraamaan tontteja Olavinkadun Talvisalon mäelle kiipeävä jatke on vasemmalla. Mäellä on asutuksen keskellä radan rakentamisen yhteydessä syntynyt kuoppa, josta tuli markkinoiden hevostori. Etualalla Savolan sahan tukkivarstoja. (Pertti Koistinen, Savonlinna kuvia vanhasta Savonlinnasta) Kaava-alueen rakennuskanta Talvisalon koulu on valmistunut vuonna Koululle tehtiin peruskorjaus ja pieni laajennus Lisäksi alueella on 2001 valmistunut talousrakennus. Tontilla on käytetty kerrosalaa yhteensä 8146 k-m². Koulun pohjoispuolella on kesällä 2013 valmistunut kumirouhepintainen ja sulatuksella varustettu 55 x 95 m urheilukenttä ja 20 metriä pitkä katsomo. Kenttä on tehty osin täytölle, jonka pohjoisreunan pengerrys on varsin jyrkkä. Kentän ympäri on metrin korkuinen teräsaita sekä sivujen ja päätyjen keskiosissa neljä metriä korkea naruverkkoaita. Koulun pihat on ympäröity noin kaksi metriä korkealla teräsverkkoaidalla. sivu 12 / 32

13 Savonlinnan kaupunki Tekninen toimiala LUONNOS Muurarinkatua etelästä. Vasemmalla koulu. Puusepänkatua idästä Muinaisjäännökset Alueella tai sen lähistöllä ei ole tiedossa olevia muinaisjäännöksiä. sivu 13 / 32

14 1.4.8 Liikenne ja pysäköinti Aluetta rajaavat Silittäjänkatu ja Muurarinkatu liittyvät Kaikuvuorenkatuun, joka on ainoa ajoreitti alueelle. Silittäjänkadun ja Muurarinkadun yhdistää koulun edustalla myös Puusepänkatu. Kadut palvelevat pääasiassa alueen asukkaita ja koulun käyttäjiä. Kulku hautausmaalle on Olavinkadulta. Kaikuvuoren katua ajetaan myös vesi- ja teletornille. Muurarin-, Kaikuvuoren- ja Olavinkadun itäreunassa on kevyelle liikenteelle erotettu korotettu väylänosa, mutta Silittäjänkadun ja Puusepänkadun reunassa ei ole. Kaikki kadut on valaistu. Alueelle on kulku kevyelle liikenteelle myös Talvisalonkatu-Oikokatu -reittiä. Lumettomina aikoina alueelle pääsee jalan ja polkupyörällä Talvisalon ulkoilureittejä pitkin. Koulun länsipuolelta kulkee yksi tärkeimmistä reiteistä keskustasta ulkoilupuistoon. Myös koulun itäpuolelta on reitti ulkoilupuistoon. Koulukuljetusten pysäkki on puusepänkadulla. Pikkubussit ja taksit noutavat asiakkaita myös Muurarin- ja Silittäjänkadun pysäköintialueilta sekä koulun pihasta Silittäjänkadun puolelta. Linjaautoasema on noin 500 metrin etäisyydellä Olavinkadun varressa. Koulun käytössä on 38 lämmityspaikkaa Muurarinkadulla ja koulurakennuksen koillispuolella. Lisäksi käytössä on noin 40 vapaasti käytössä olevaa pysäköintipaikkaa Muurarinkadulla ja Silittäjänkadulla. Pysäköintipaikkoja käyttävät myös kentän ja ulkoilupuiston käyttäjät välisenä aikana kaikki paikat ovat käytössä ja vieraspaikoille on tarvetta. Koulun keittiö sijaitsee rakennuksen koillisosassa 1. kerroksessa ja tavaratoimitus sinne tapahtuu pohjakerroksen ovesta itäjulkisivulta. Pohjakerroksessa pohjoisjulkisivulla sijaitsevat teknisen työn luokkien sisäänkäynnit sekä rakennuksen teknisiä tiloja. sivu 14 / 32

15 Silittäjänkatua etelästä Yhdyskuntatekninen huolto Lähiympäristön rakennukset ja niitä palveleva yhdyskuntatekninen huolto on rakennettuna Maanomistus Kaava-alueella olevat maat kiinteistöt ja katualueet omistaa Savonlinnan kaupunki. Kaavamuutos koskee seuraavia kiinteistöjä: Savonlinnan kaupunki xx m² Katualue Savonlinnan kaupunki xx m² Talvisalon puisto Savonlinnan kaupunki sivu 15 / 32

16 Ote kiinteistökartasta. Kaupungin omistamat vihreällä ja kaupungin omistamat vuokralle annetut maat ruskealla Ympäristön häiriötekijät Valtatie 14 on suunnittelualueen koillispuolella noin 400 metrin etäisyydellä. Siitä ei ole alueelle haittaa. 1.5 Suoritetut selvitykset Kaava perustuu aikaisempiin selvityksiin ja maastokäynteihin. Tarvetta uusiin selvityksiin ei ole. Perustamistavasta päätetään rakennuslupaa haettaessa ja tarvittavat maaperätutkimukset tehdään tässä yhteydessä. sivu 16 / 32

17 1.6 Muu suunnittelu Kaavatilanne Maakuntakaava Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta (A). A TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE maakuntakeskukset ja seutukeskukset Aluevarausmerkinnällä osoitetaan maakuntakeskuksen ja seutukeskusten taajamatoimintojen alueet. Kohdemerkinnällä osoitetaan maakunnan keskusverkon perusrakenteen kannalta tärkeät paikalliskeskukset. Merkintä sisältää asumisen, kaupan, matkailun, palvelujen, hallinnon, teollisuus- ja muiden työpaikka- ym. taajamatoimintojen alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Lisäksi merkintä sisältää erikseen luetellut arvokkaat luonnon- ja kulttuuriympäristökohteet. Merkintä ei estä maa- ja metsätalouskäytössä olevien alueiden säilyttämistä nykyisessä käytössään. Alueen maankäyttö ja rakentaminen edellyttävät yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia. Suunnittelumääräys Maakuntakaavan keskusverkon (maakuntakeskus, seutukeskukset ja paikalliskeskukset) yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin: - kilpailukykyisen tonttitarjonnan varmistamiseen hyödyntämällä ja eheyttämällä olemassa olevaa kaupunki- ja yhdyskuntarakennetta - seudullisten asiointi- ja palvelualueiden toiminnallisen vuorovaikutuksen kehittämiseen ja tukemiseen - seudullisten ja paikallisten palvelu-, työpaikka-, teollisuus- ja matkailualueiden mitoitukseen ja toimintojen yhteensovittamiseen kestävän kehityksen periaatteet huomioiden. - palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuuteen julkisella kulkuvälineellä ja kevyen liikenteen avulla - vapaa-ajan asumisen ja matkailun kytkemiseen kiinteäksi osaksi muuta palvelu- ja yhdyskuntarakennetta - riittävien virkistysalueiden varaamiseen, virkistysalueiden ja ulkoilureittien seudulliseen jatkuvuuteen sekä yhteyksiin taajamakeskukseen ja palveluihin sivu 17 / 32

18 - taajamien rakentamattomiin ranta-alueisiin, yhteyksiin luontoon, rantaan ja veteen - alkutuotannon ja maiseman kannalta merkittävien yhtenäisten peltoalueiden säilyttämiseen tuotannossa - luonnon, erityisesti järvi- ja rantaluonnon sekä alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön ja/tai maiseman kannalta tärkeiden alueiden ja kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen vaalimiseen ja säilymiseen sekä kestävään aluetaloudelliseen hyödyntämiseen - Ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien haittojen, kuten tulvavaaran lisääntymisen, huomioimiseen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huomioitava maakuntakaavan kohdeluettelossa yksilöidyt valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristön kohteet ja alueet sekä muinaisjäännökset. Noin 440 metriä suunnittelualueesta itään sijaitseva entinen rautatieasema on merkitty kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. VT14 ja Brahenkatu on merkitty maakuntakaavaan. Muita merkintöjä suunnittelualueen läheisyyteen ei maakuntakaavassa ole. sivu 18 / 32

19 Ote maakuntakaavasta (2010) sivu 19 / 32

20 Yleiskaava Suunnittelualue sijoittuu ydinkeskustan osayleiskaavan alueelle. Kaava on hyväksytty ja se on vahvistettu Ote ydinkeskustan osayleiskaavasta (1997) Kaavassa suunnittelualue on pääosin merkinnällä: YO: OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE Suunnittelualueen koilliskulma on merkinnällä: VL-1: sivu 20 / 32

21 LÄHIVIRKISTYSALUE, JOKA VARATAAN LISÄKSI MUILLE VAPAA- AJAN TOIMINNOILLE. Päivittäisen virkistys- ja ulkoilukäytön ohella alue varataan kuntopoluille ja -radoille sekä läheisten oppilaitosten biologian opetusalueeksi. Alue on suunniteltava siten, että maiseman ja luonnon erityispiirteiden säilyminen turvataan, olemassa olevaa maisema- ja luonnonaluetta ei rikota ja ympäristövaurioiden korjauksille maisemakokonaisuuden luonteen mukaisesti luodaan edellytykset. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alueen puiston ja muun kasvillisuuden säilymiseen ja hoitoon. Suunnittelualueen pohjoisreunassa ja sen luoteispuolella käyttötarkoitus on: VU: URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUALUE Suunnittelualueen länsireunalla on merkintä: ULKOILUREITTI TAI MUU KEVYEN LIIKENTEEN MERKITTÄVIÄ YHTEYKSIÄ PALVELEVA REITTI Muita lähistön merkintöjä: VP: PUISTO AP: ASUINPENTALOJEN ALUE AK: ASUINKERROSTALOJEN ALUE Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa ja suunnittelualueen pohjoisreuna on kaavoittamatonta aluetta. Pääosa suunnittelualueesta sijaitsee voimassa sisäasiainministeriön vahvistaman asemakaavan alueella. sivu 21 / 32

22 Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualueella on seuraavia merkintöjä: YO: Yleisen rakennuksen tontille N:o 1 korttelissa N:o 12 saadaan rakentaa ohjeellisen rakennusalan osittamalle paikalle koulurakennus siten, että tonttitehokkuus on enintään 0,5. Istutettava tontinosa Muutosalueen koillisosassa on voimassa valtuuston hyväksymä asemakaava. Muutoksen alainen alue on merkinnällä: PL: Luonnontilassa säilytettävä puistoalue. sivu 22 / 32

23 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Rakennuskiellot Kaavamuutosalueella ei ole rakennuskieltoa Suunnittelutilanne Kaupungin kanssa vuosisopimuksen tehnyt arkkitehtitoimisto on tehnyt alustavia luonnoksia Normaalikoulun laajennuksesta. Suunnitelmia on selostuksen liitteenä. Kaupunki hankkii konsultin tekemään rakennussuunnittelun Muut hankkeet Nykyisen jäähallin yhteyteen on suunnitteilla uusi harjoitusjäähalli. Sille haetaan avustusta valtiolta. Jos se saadaan, kaupunki takaa rakentamiseen tarvittavan lainan Päätökset Normaalikoulu nykyiset tilat Heikinpohjassa vaativat lähivuosina saneerauksen tai koululle on järjestettävä uudet tilat. Normaalikoulu on Itä-Suomen yliopiston alainen perusopetuksen harjoittelukoulu. Itä-Suomen yliopisto on suunnitellut opettajankoulutuslaitoksen siirtoa Savonlinnasta Joensuuhun. Savonlinna pyrkii pitämään pitämään opettajakoulutuksen Savonlinnassa tarjoamalla tarpeen vaatiessa tilat sekä opettajakoulutuslaitokselle että normaalikoululle pidetyssä kokouksessa kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi tarjouksen Itä-Suomen Yliopistolle (periaatepäätöksen), jossa Savonlinnan kaupunki sitoutuu toteuttamaan omahankintainvestointina Talvisalon koulun yhteyteen v krm2 suuruisen uuden koulurakennuksen niin, että se on Normaalikoulun käytössä elokuussa 2018 tai viimeistään elokuussa Hankkeen kustannusarvio n. 6,5 milj. euroa. Tarjouksessa sitoudutaan myös liikuntatilojen toteuttamiseen Talvisalon Liikuntakeskuksen yhteyteen esim. investorin toimesta. Kaupunginvaltuuston kokous pidetään sivu 23 / 32

24 2 SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Kaavan vireille tulo ja vaiheet Tekninen lautakunta on tehnyt kaavoituspäätöksen TL Kaupuginhallitus teki Talvisalon koulun alueesta kaavoituspäätöksen KH 597. Kaavatyön vaiheet on kuvataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite Selvitysten ja mielipiteiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, valmisteluaineisto ja kaavaehdotus asetetaan nähtäville, ja näistä pyydetään mielipiteet, muistutukset ja lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan. Kaavan valmisteluvaiheessa kaavaluonnosta täydennetään ja korjataan tarpeen mukaan. Jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville, se asetetaan uudelleen nähtäville. Uudelleen nähtäville asettaminen ei kuitenkaan ole tarpeen, jos muutokset koskevat vain yksityistä etua ja niitä osallisia, joita muutokset koskevat, kuullaan erikseen. sivu 24 / 32

25 3 KAAVARATKAISU 3.1 Asemakaavan keskeinen sisältö Käyttötarkoitukset ja mitoitus Voimassa olevan asemakaavan mukaan Talvisalon koulun tontilla on rakennusoikeutta yhteensä 9985 kem 2. Tontille on rakennettu 8146 kem 2, rakennusoikeutta on jäljellä 1839 kem 2. Kaavamuutosalueen pinta-ala on xx. Asemakaavan mitoitus on esitetty asemakaavan seurantalomakkeessa, liite Korttelialueet Muutoskaavassa koulualueen käyttötarkoitus on merkitty: YO Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Korttelialueen pinta-ala on m² Korttelialueen tehokkuusluku on 0,6 joten rakennusoikeus on yhteensä k-m². Tästä on käytetty 8146 k-m². Uudisrakennus, noin 3300 k-m² Yhteensä k-m² Liikennealueet ja pysäköinti Asemakaavamääräyksen mukaan: Autopaikkoja on rakennettava yksi kutakin kerrosalan 100 m² kohti. Kunta osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kiinteistöä rajoittavilta katualueilta. Kerrosalan ollessa noin m² pysäköintipaikkoja olisi rakennettava 115. Talvisalon koululla on nyt käytössä noin 80 ja Normaalikoululla Heikinpohjassa noin 32 autopaikkaa, joten määrä on riittävä. Tarvittaessa katualueille mahtuu lisää paikkoja. Pysäköintipaikat sijoitetaan Silittäjän- ja Muurarinkadun katualueille, jotka ovat nykyisin suureksi osaksi pysäköintikäytössä. Oppilasmäärän kaksinkertaistuessa pysäköinnin sijoitusvelvollisuutta koulun tontille pyritään välttämään. Katualueiden rajaukset pysyvät sivu 25 / 32

26 muuten ennallaan, paitsi Silittäjänkatua jatketaan pohjoiseen asemakaavoittamattomalle alueelle mahdolliseksi pysäköintialueeksi. Katualueiden pysäköinti- ja muu tarkempi järjestely tehdään katusuunnittelun yhteydessä. Pysäköinnin sijoittamisessa on huomioitava mm. läheisten asuntojen läheisyys ja koulun laajennuksen tilojen ja ikkunoiden sijainti. Silittäjänkadun pohjoisosan käyttöä pysäköintikäyttöön vaikeuttaa myös kentän läheisyys. Selostuksen liitteenä on havainnepiirustus, joka esittää yhden mahdollisen tavan järjestää katualueet. Siinä on myös esitetty mahdollisuus sijoittaa Puusepänkadulle jalkakäytävä, jonka reunaan linjaauto- ja saattoliikenne keskitettäisiin. Puusepänkatu olisi mahdollisesti yksisuuntainen idästä länteen Muut alueet Ei ole Kaavamerkinnät ja kaavamääräykset Korttelialueen länsi-, etelä- ja itäreunaan on merkitty istutettavaksi alueen osaksi. Kaavamerkinnät käyvät ilmi asemakaavakartasta Nimistö Asemakaava ei aiheuta muutoksia nimistöön. 3.2 Kaavaratkaisun perusteet Kaavalla tehdään mahdolliseksi rakentaa Normaalikoululle laajennus Talvisalon koulun yhteyteen. Tavoitteena on säilyttää lämmityksellä varustettu kenttä. Tavoitteena on myös sijoittaa pihat rakennusten eteläpuolelle Laajennuksen sijaintiin vaikuttaa myös vanhan rakennuksen toimintojen sijoittuminen, pysäköinnin sijoittuminen ja asuinrakennusten läheisyys. 3.3 Haitallisten ympäristövaikutusten torjunta Kaavasta ei aiheudu merkittäviä ympäristövaikutuksia. Koulun laajennus lisää alueen katuverkon kuormitusta. 3.4 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Asemakaava toteuttaa seuraavasti valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: - Kaavamuutosalue tukeutuu olemassa olevaan toimivaan liikenneverkkoon. Kaava eheyttää yhdyskuntarakennetta. sivu 26 / 32

27 - Kaavamuutos ei vaikuta luonnonarvoihin. Kaavoitettava alue sijoittuu jo rakennetulle ja ympäristöltään muokatulle alueelle. 3.5 Kaavaratkaisun suhde muuhun suunnitteluun 4 KAAVAN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset maisema- ja kaupunkikuvaan Koulurakennus ei näy maisemassa lähiympäristöä kauemmas. Rakennus sijoittuu hoitamattoman sekametsikön kohdalle. 4.2 Vaikutukset liikenteeseen Ympäristöministeriön julkaiseman Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa - oppaan mukaan uuden koulun aiheuttama henkilöautoliikennemäärän lisäys olisi Savonlinnan kokoisessa kaupungissa joitakin kymmeniä käyntejä vuorokaudessa. 4.3 Vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon Aluetta palveleva yhdyskuntatekninen verkosto on rakennettuna. Korttelialueella ei ole muita kortteleita palvelevaa verkostoa. 4.4 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön Alueella, tai sen lähiympäristössä, ei ole merkittäväksi luokiteltua kulttuuriympäristöä, jota kaavamuutos heikentäisi. 4.5 Vaikutukset luonnonympäristöön Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön. 4.6 Vaikutukset elinympäristöön Rakentaminen tiivistää ja tehostaa maankäyttöä keskusta-alueella ja kohdentaa koulurakentamista yleiskaavan sille osoittamalle alueelle. 4.7 Taloudelliset vaikutukset Laajennuksen alustava hinta-arvio on noin 6,5 miljoonaa euroa ja vanhaan osaan tehtäviin muutoksiin tarvitaan noin 0,75 miljoonaa euroa. sivu 27 / 32

28 Asemakaavamuutoksesta aiheutuu kustannuksia katuverkkoon jos Silittäjän- ja Muurarinkadun katualueet päällystetään ja Puusepänkadulle rakennetaan jalkakäytävä. Kustannukset selviävät katusuunnittelun yhteydessä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutus on mahdollista sen vahvistuttua. Kaavan toteutus ei vaadi merkittäviä muutoksia nykyiseen katuverkkoon tai kunnallistekniikkaan. 5.2 Toteutuksen seuranta Kaavan toteuttamista seurataan normaalin rakennusvalvonnan keinoin. 6 TOTEUTUSTA OHJAAVAT SUUNNITELMAT Alueen tarkempi suunnittelu tehdään rakennussuunnittelun ja yhdyskuntateknisen suunnittelun yhteydessä. Ohessa on alustava havainnepiirustus, joka esittää yhden mahdollisen tavan järjestää katualueet. Siinä on myös esitetty mahdollisuus sijoittaa Puusepänkadulle jalkakäytävä, jonka reunaan linja-auto- ja saattoliikenne keskitettäisiin. Puusepänkatu olisi mahdollisesti yksisuuntainen idästä länteen. Selostuksen liitteenä on alustavia arkkitehtisuunnitelmia. sivu 28 / 32

29 Havainnepiirustus, pysäköinnin jarjestäminen sivu 29 / 32

30 Arkkitehdin laatima luonnos sivu 30 / 32

31 Arkkitehdin laatima havainnepiirustus sivu 31 / 32

32 Savonlinnassa , Pasi Heikkinen kaavoitusarkkitehti sivu 32 / 32