Nurmibiomassan käytön kannattavuus maatilamittakaavan biokaasulaitoksissa. Raportti
|
|
- Sari Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Nurmibiomassan käytön kannattavuus maatilamittakaavan biokaasulaitoksissa Raportti /20
2 Johdanto Tämä taloudellinen tarkastelu suoritettiin osana ENKAT projektia (ENergiaKAsveihin pohjautuvan biokaasulaitoskonseptin Teknis-taloudelliset edellytykset pohjoisissa olosuhteissa). Hankkeen tavoitteena oli kehittää pohjoisiin ilmasto-oloihin soveltuva viljeltäviin energiakasveihin, käytännössä nurmikasveihin pohjautuva biokaasuntuotantokonsepti. ENKAT-hankkeen yksi tavoite oli pitkäkestoisella biokaasutuskokeella tutkia nurmen soveltuvuutta ainoaksi syötteeksi biokaasulaitokselle. Hankkeessa toteutettiin Energiakasvien pitkäkestoinen käsittelykoe pilotmittakaavan biokaasureaktorissa. Muita hankkeessa selvitettyjä asioita oli peltokasveista energiaa tuottavan laitoskonseptin tekniset toteutustavat, kannattavuus sekä elinkaaripäästöt. Tässä hankkeessa projektikoordinaattorina toimi Jyväskylä Innovation Oy, muut toteuttajat olivat Watrec Oy, Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteen laitos ja Metener Oy. Hanke on rahoitettu pääosin Keski-Suomen ELY-keskuksen myöntämällä Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahaston tuella (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maa-seutualueisiin) sekä alan toimijoiden rahoituksella (Gasum Oy, Valtra Oy, Watrec Oy, ja Metener Oy ja Jyväskylän yliopisto). Tässä julkaisussa esitellään kaksi laskennallista biokaasulaitosta ja tutkitaan niiden kannattavuutta nurmibiomassalla. Nurmibiomassa tuotetaan tilan omilla tai vuokraamilla pelloilla. Biokaasulaitos integroituu tilan muuhun tuotantoprosessiin vähentäen energian hankintakuluja ja tuoden myyntituloja sähkö- ja lämpöenergian myynnistä. Samalla laitos tarjoaa työtä sekä tilalle että lähiseudun koneurakoitsijoille. 2/20
3 Biokaasulaitos maatilalla Syöttömateriaalit Maatilakohtainen biokaasulaitos voi hyödyntää toiminnassaan maatilan sivuvirtoja, kuten lantaa. Lanta on resurssi, jota ei hyödynnetä muutoin kuin pellon lannoitteena. Energiasisältö jää hyödyntämättä ilman biokaasulaitosta. Kesannoitaville pelloille jää hyödyntämätöntä biomassaa, joka voitaisiin ottaa käyttöön biokaasulaitokseen. Myös biokaasulaitoksen työvoiman tarve täyttyy tilan omalla työvoimalla. Näin ostopanosten tarve on pieni ja myös laitoksen taloudellinen kannattavuus turvallisella pohjalla. Mikäli peltoa on vuokrattavissa tai ostettavissa maatilakohtainen biokaasulaitos pystyy kasvattamaan energiantuotantoaan lisäämällä peltobiomassan syöttöä. Tällöin saadaan luonnollisesti myös lisää tukikelpoista pinta-alaa. Nurmibiomassaa tuottavat pellot ovat tilan normaalissa viljelykierrossa. Monivuotinen nurmi- tai palkokasvipohjainen energiakasvituotanto parantaa myös maan viljavuutta ja rakennetta. Nurmibiomassan tuotanto onnistuu lisäksi viljavuudeltaan ja muilta ominaisuuksiltaan huonommillakin lohkoilla, joita ei olisi järkevää hyödyntää esimerkiksi viljantuotannossa. Energian tehokas hyödyntäminen Biokaasulaitos tuottaa biokaasua, joka voidaan hyödyntää energiantuotannossa maatilalla. Biokaasu voidaan polttaa kaasupolttimessa, jolloin saadaan lämpöenergiaa tai yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa (CHP). Tuotetulla lämmöllä ja sähköllä korvataan ostoenergiaa ja saavutettu kustannussäästö lasketaan biolaitoksesta saatavaksi tuotoksi. Ylijäämäsähkö ja jossain tapauksissa myös lämpö voidaan myydä ja saada näin myyntituloja. Kaasu voidaan myös johtaa omaa tai olemassa olevaa putkistoa pitkin käytettäväksi jossain muualla. Biokaasun tai biokaasulla tuotetun lämmön myynti mahdollistaa myös lämpöyrittäjyyden. Ylijäämälämpö voidaan hyödyntää esimerkiksi lähialueen omakotitalojen lämmitykseen kaukolämmöllä. Kaasua voidaan myydä kasvihuoneelle, joka tekee siitä sähköä ja lämpöä omassa CHP-yksikössään. Tällöin kasvihuoneessa voidaan hyödyntää tarvittaessa myös palokaasujen hiilidioksidi. Investoimalla kaasun puhdistukseen ja paineistukseen biokaasu on myös mahdollista myydä liikennekäyttöön. 3/20
4 Ravinteet Käsitelty lanta levitetään peltoon ja sen sisältämät ravinteet palaavat takaisin viljelykiertoon. Lannan ravinteet, varsinkin typpi ovat anaerobikäsittelyn jälkeen paremmin kasveille hyödynnettävissä. Koetulosten perusteella mädätetyn lietelannan typen hyväksikäyttö on samalla tasolla väkilannoitteiden kanssa, kun taas käsittelemättömän lannan typestä suuri osa jää hyödyntämättä. (kuvio 1) Tutkimuksen mukaan typestä 50-60% siirtyy kasveihin, mikä vastaa keinolannoitteen typen hyötykäyttöä (Kapuinen ym. MTT 2008). Ravinteiden ja varsinkin typen käyttökelpoisuuden kannalta levitystavalla on merkitystä. Sijoituslevitys mahdollistaa maksimaalisen typen hyväksikäytön kasveille riippumatta sääolosuhteista. Liian kuiva sää letkulevityksen jälkeen sen sijaan vähentää hyväksikäytettävän typen määrää. Ero käsittelemättömään lietteeseen on kuitenkin selvä molemmilla levitystavoilla. Täsmälevitys Luomutiloille on erityisen tärkeää, että niukat ravinteet saadaan parhaalla mahdollisella hyötysuhteella hyödynnettyä. Lannanlevitys, kuten myöskin viherlannoitus on kuitenkin tässä mielessä hyvin epätarkkaa. Ravinteet eivät välttämättä päädy sinne minne pitäisi, eikä ainakaan oikeissa suhteissa. Eri biomassojen yhteismädätyksessä ravinteet sekoittuvat tehokkaasti. Mädätteestä voidaan separoimalla poistaa kuiva-aine, jolloin saadaan fosforirikkaampaa kuiva-ainetta. Tämä voidaan täsmälevittää luomufosforilannoitteena. Nestemäinen liete taas sisältää suurimman osan typestä, jolloin myös sen täsmälevitys multaimilla tai letkulevittimellä mahdollistaa niinikään kohdennetun lannoituksen. Ennen levitystä voidaan ottaa ravinneanalyysit lannoitusarvojen määrittämiseksi. Biokaasulaitoksen käsittelemän lietteen etu on homogeenisuus ja ravinteiden liukoisuus. Toinen merkittävä etu on taudinaiheuttajien ja rikkakasvinsiemenien tuhoutuminen prosessissa. Käsitelty liete on näin ollen turvallista levittää vaikka laidunpelloille. 4/20
5 Kannattavuustarkastelu Esimerkkitilat Tässä tutkimuksessa otettiin tarkasteluun kaksi maatilakokolukon biokaasulaitosta. Vaikka kyseessä ovat fiktiiviset tilat, perustuvat ne kuitenkin todellisuutta vastaaviin lähtöarvoihin. Näiden tapausten lisäksi lasketaan nurmibiomassalle katetuotto eli selvitetään nurmibiomassan tuotannon kannattavuutta esimerkkitiloilla. Jokainen maatilakokoluokan biokaasulaitos pitää suunnitella huolella sillä kahta täysin samanlaista tapausta ei ole. Tilojen oma energiankulutus vaihtelee, millä on suuri merkitys laitoksen tuottoihin. Tässä tutkituista tapauksista kahden robotin ja 120 lypsylehmän navetta edustaa keskimääräistä suurehkon nautakarjatilan energiankulutusta niin sähkön kuin lämmön osalta. Biokaasulaitoksen tuottamalla energialla korvataan oma lämpöenergiankulutus, mutta sen lisäksi halutaan tuottaa energiaa myyntiin. Toinen tapaus on 2000 emakon emakkosikala, joka edustaa energiankulutukseltaan suurta maatilaa. Tässä tapauksessa tavoitteena on oman energiankulutuksen korvaaminen biokaasulla. Myyntiin ei tuoteta energiaa. Oman sähkön korvaushinta pitää sisällään sähkön energia- ja siirtohinnan sekä verot, poislukien arvonlisäveron osuuden. Näin saatu hinta 0,104 /kwh edustaa tämänhetkistä sähkön keskimääräistä markkinahintaa Suomessa. Kun biokaasulaitos tuottaa sähköä myyntiin vähintään 100kw sähkötehoisella agregaatilla, sillä on oikeus syöttötariffiin. Mikäli myös CHP yksikön tuottama lämpö hyödynnetään, voidaan hakea lisäksi lämpöpreemiota. Tällöin tuki tuotetulle sähkölle on 0,1335 /kwh mitä maksetaan kahdentoista vuoden ajalle. Yksinkertaisuuden vuoksi tässä tutkimuksessa on oletettu myyntisähkön hinnan olevan vakio myös tämän jälkeen. Herkkyysanalyysin jälkeen voidaan kuitenkin todeta, että sähkön hinta 12 vuoden jälkeen ei muuta ratkaisevasti tarkastelun lopputulosta. Oman käyttöön tuotetun lämmön arvo määritellään vaihtoehtoiskustannus-periaatteella. Biokaasulämmöllä korvataan näissä tapauksissa puupellettiä. Tuotetun lämmön arvoksi saadaan tällöin 4,75 /kwh Puupelletti jää tiloilla varakäyttöön. Vaikka kaikki kaasu voidaankin käyttää CHPyksikössä, hankitaan tilojen lämpökeskusten yhteyteen biokaasukattila ja poltin, joissa kaasua voidaan polttaa suuren lämmöntarpeen sekä CHP:n huoltokatkojen aikana. 5/20
6 Biomassan tuotanto tiloilla tapahtuu molemmissa tapauksissa tilan hallinnoimilla pelloilla, jotka voivat olla omia tai vuokrapeltoja. Tämä on perusteltua, sillä tilat tarvitsevat lietelannan levitystä varten pintaalaa sekä myös siksi, että tällöin tila pystyy hyödyntämään pelloille saatavat tuet täysimääräisesti. Tällöin ei myöskään tarvitse maksaa säilörehun myyjän vaatimaa myyntivoittoa. Asiaa voidaan perustella myös toisin. Kun tarkastellaan nautakarjatiloja Suomessa, ei löytyne montaa tilaa, jotka säännöllisesti ostaisivat säilörehua merkittäviä määriä. On selvää, että säilörehun tuottaminen itse on kannattavampaa kuin sen ostaminen. Lähtötietoja Sähkön takuuhinta Sähkön ostohinta Sähkövero+huoltovarmuusmaksu Pelletti (4,75Mwh/tn) 0,1335 /kwh 0,104 /kwh 1,703 cent/kwh 209 /tn Nurmen satotaso 20 tn/ha = 6037 ry/ha = 6422 tn/ka/ha Kaasuntuottoja Sianliete (ka 3,5%) 175 m 3 /CH 4 /kg VS add. Naudan liete(ka 6,0%) 125 m 3 /CH 4 /kg VS add. Säilörehunurmi (ka 32%) 300 m 3 /CH 4 /kg VS add. Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjä lähtöarvoja Rehun korjuu ja ylipäätään koko nurmirehun tuotanto sekä lietteen levitys hoidetaan urakointina. Tällöin ei tarvita omaa pääomaa sitovaa konekantaa. Oman työn osuus nurmentuotannossa minimoituu lähinnä siilojen peittämiseen ja hallintokuluihin. Biokaasureaktoria varten korjatun säilörehun tilat varastoivat tarkoitusta varten rakennettaviin laakasiiloihin. Laskennallinen satotaso nurmentuotannossa on 6037ryha mikä vastaa Tila-Artturi tilojen keskiarvoa vuosina Kuiva-aineeksi muutettuna tämä on 6422kg/ha, mikä taas vastaa 20tn/ha märkäpainoa (ka 32%). Nurmibiomassan tarvitsemat pinta-alat on laskettu näitä arvoja käyttäen (Taulukko 1). 6/20
7 Tapausten esittely Kahden lypsyrobotin navetta (Tila 1.) Konelypsyn kehittyminen on mahdollistanut suuremmat eläinmäärät pienemmällä työpanoksella. Suuri osa nykyisin Suomessa valmistuvista uusista navetoista varustetaan yhdellä tai useammalla lypsyrobotilla. Yhden robotin navetta on kooltaan tyypillisesti 60 lypsylehmälle sopiva. Kahden robotin navetta kykenee ottamaan tyypillisesti 120 lypsylehmää. Otimme tarkasteluun kahden robotin navetan maatilan jolle rakennetaan biokaasulaitos. Lypsylehmien lisäksi tilalla kasvatetaan hiehoja karjan uusinnan tarpeeseen. Sonnit myydään välitykseen. Navetassa on lietelantajärjestelmä ja ympäristöluvan mukaisesti riittävän suuret lietteen varastosäiliöt. Biokaasulaitoksessa käsitellystä naudanlannasta ja nurmibiomassasta syntyy vuodessa 5700 m 3 nestemäistä ja 800 tn kuivaa, separoitua biolannoitetta. Molemmat lannat levitetään tilan omille pelloille urakoitsijaa käyttäen. Nestemäinen lanta mullataan typen maksimaalisen hyötykäytön takaamiseksi. Tilalla on omia ja vuokrattuja peltoja nurmentuotannossa. Biokaasureaktorin myötä nurmisäilörehun käyttö kasvaa merkittävästi. Naudoille tarkoitettu säilörehu pyritään korjaamaan ensisijaisesti ensimmäisestä sadosta. Normaalivuosina saadaan näin ruokinnallisesti paras sato. Toinen sato käytetään pääosin nurmibiomassaksi bioreaktoriin. Nurmibiomassaksi käytettävien peltojen satotasoa pystytään nostamaan myöhäistetyllä korjuulla. Mikäli tilan olemassa oleva peltopinta-ala ei riitä, vuokrataan lisää peltoa lähialueelta. Keskimääräinen ajomatka pelloille on 2km. Biokaasulaitoksen tuottama biokaasu käytetään täysin CHP yksikössä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Biokaasupoltin on varakäytössä. Laitoksen teho on optimoitu siten, että laitos pääsee biokaasusähkön ostotariffin piiriin. Tämä merkitsee 100kw el tehoa. Myös lämpöpreemio halutaan hyödyntää ja myös laitoksen lämpö hyödynnetään. Tuotettu sähköenergia käytetään yksinomaan myyntiin. Tuotetusta sähköstä vähennetään ensin laitoksen oma sähkönkulutus. Tuotetusta lämmöstä vähennetään niinikään ensin laitoksen oma kulutus. Lämpö hyödynnetään maatilalla sekä myydään kaukolämmöksi naapuritilalle. Naapuritila on vaihtoehto 2:n kaltainen sikatila, joka käyttää 800MWh lämpöä vuodessa. Kyseeseen voisi tulla myös esimerkiksi kasvihuone, teollisuuslaitos tai joukko omakotitaloja. Kaukolämpöputken pituus on 600m. Putki rakennetaan biokaasutilan laskuun, mutta kaukolämmön jakokeskuksen maksaa lämmön ostaja. Lämmön ostohinnaksi on sovittu vaihtoehtoiskustannus-periaatteella pelletin energiahinta 44 /MWh. Huomattakoon, että tämä merkittävästi alle keskimääräisen kaukolämmön hinnan suomessa, joka on 69,53 /MWh tämän kokoluokan lämmönostajille (Energiateollisuus ry ). 7/20
8 Kaukolämpöinvestointi on selkeästi kannattava, koska siitä saadut nettomyyntitulot tilalle ovat /v kun lisäinvestointi kaukolämpöputkeen on Nettomyyntituloista on vähennetty kaukolämmön pumppausenergia (sähkönä) joka on 0,5% pumpatusta lämpöenergiasta (Pöyry Oy). Emakkosikala (Tila 2.) Emakkosikala on esimerkki maatilasta, jolla oma energiankulutus on suurta Emakon sikalan lämpö ja sähkölasku on vuodessa ja biokaasulaitosinvestoinnin tavoitteena on 100% energiaomavaraisuus. Sikalassa on lietelantajärjestelmä ja ympäristöluvan mukaisesti riittävän suuret lietteen varastosäiliöt. Biokaasulaitoksessa käsitellystä sianlietelannasta ja nurmibiomassasta syntyy vuositasolla m 3 nestemäistä biolannoitetta, joka levitetään pelloille urakoitsijaa käyttäen. Nestemäinen lanta mullataan typen maksimaalisen hyötykäytön takaamiseksi. Tila käyttää omia ja vuokraamiaan peltoja nurmentuotannossa. Tilalla on entuudestaan peltoja viljantuotannossa ja nyt tila saa viljelykiertoon nurmen, mikä parantaa peltojen ravinnetaloutta ja rakennetta. Mikäli tilan olemassa oleva peltopinta-ala ei riitä, vuokrataan lisää peltoa lähialueelta. Keskimääräinen ajomatka pelloille on 2km. Biokaasulaitoksen tuottama kaasu käytetään täysin CHP-yksikössä sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Biokaasupoltin on varakäytössä. Laitoksen teho on optimoitu siten, että tila on 100% energiaomavarainen. Lämmön suhteen saavutetaan yliomavaraisuus. Tuotettu energia käytetään yksinomaan tilan omaan kulutukseen. Tuotetusta sähköstä ja lämmöstä vähennetään ensin biokaasulaitoksen oma kulutus. 8/20
9 Syöttömateriaalit Tila 1. Tila 2. Lanta m 3 Säilörehunurmi tn Energiantuotanto Biokaasua m 3 /v (CH 4 60%) Metaania m 3 /v Energiasisältö MWh CHP käyttö yhteensä MWh Sähkö (η=33%) MWh Lämpö (η=52%) MWh Keskim. Sähköteho kw Keskim. Lämpöteho kw Taulukko 2. Syöttömateriaalit, energiantuotanto ja kaasun käyttö. Biokaasulaitoksen rakenne Molemmissa tapauksissa biokaasulaitoksen rakenne on pääosin samanlainen. Sekä reaktori, että jälkikaasuallas ovat molemmissa tapauksissa samankokoiset. Niinikään kaasunkäyttölaitteet ovat samanlaiset. Laitosten energiantuotannot ovat niin lähellä toisiaan, että voidaan käyttää saman kokoluokan laitteita. Erona laitepuolella on lietteen separointi, mikä tarvitaan navettavaihtoehdossa. Kaukolämmön myyntiä on ainoastaan navettavaihtoehdossa. Johtuen laitosten samankaltaisuudesta, käsitellään niiden rakenteet tässä yhtenä kokonaisuutena. Reaktori ja jälkikaasuallas Navetan tai sikalan välittömään läheisyyteen rakennettava biokaasulaitos käyttää raaka-aineenaan eläinten tuottaman lietelannan, joka pumpataan lietekanavan päässä sijaitsevasta pumppauskaivosta suoraan biokaasureaktoriin. Biokaasulaitos rakennetaan navetan (sikalan) ja varastosäiliöiden väliin. Fyysisesti biokaasulaitoksen ei ole pakko mahtua tähän väliin, sillä lietettä voidaan helposti pumpata muutamia kymmeniä, jopa satojakin metrejä. Reaktoriin lisätään niinikään nurmibiomassaa ruuvisyöttölaitteen avulla. Reaktorin lietemassaa lämmitetään. Reaktori toimii mesofiilisella (n.37 c) alueella. 9/20
10 Reaktorista liete valuu jälkikaasualtaaseen, josta se pumpataan tilan vanhoihin lietesäiliöihin varastointia varten. Jälkikaasualtaassa hyödynnetään reaktorilietteessä vielä oleva kaasuntuottopotentiaali. Allas toimii samalla nollapaineisena kaasuvarastona. Sekoitus ja separointi Reaktorissa on kaksi lapasekoitinta, joilla varmistetaan, että kuorettumaa ei pääse syntymään ja olosuhteet reaktorissa pysyvät optimaalisina prosessia varten. Jälkikaasuvarastossa on yksi sekoitin. Navettavaihtoehdossa reaktorin ulkopuolella on omana yksikkönään lieteseparaattori, jolla poistetaan lietteestä kuiva-ainetta. Separointi on tässä tapauksessa välttämätöntä, sillä muutoin lietteen kuivaainepitoisuus nousisi liikaa ja lietteen pumppaus ja sekoittaminen vaikeutuisi. Separoitu kuiva-aine varastoidaan biomassan syötöstä tyhjeneviin laakasiiloihin, josta se levitetään pellon fosforilannoitteeksi. Sikalavaihtoehdossa separointia ei tarvita, koska lietteen kuiva-ainepitoisuus pysyy riittävän alhaisena, johtuen sianlietteen pienemmästä kuiva-ainepitoisuudesta ja nurmibiomassan pienemmästä syötöstä. Biomassan varastointi ja syöttö Nurmibiomassan syöttö tapahtuu syöttölaitteen kautta. Nurmibiomassa kuormataan etukuormaajatraktorilla syöttökaukaloon, josta ruuvikuljetin siirtää biomassan bioreaktoriin. Bioreaktoriin käytettävä nurmibiomassa varastoidaan tarkoitusta varten tilalle rakennettavaan laakasiiloon. Kaasun käyttölaitteet Biokaasu käytetään lämmön ja sähkön yhteistuotantoon CHP-yksikössä. CHP yksikkö on omassa kontissaan biokaasulaitoksen yhteydessä. Tehokkailla lämmönvaihtimilla varmistetaan hyvä lämmön talteenotto. Tarvittaessa lisälämpöä tuotetaan kaasupolttimella tilan olemassa olevan lämpökeskuksen yhteydessä. Navettavaihtoehdossa ylimääräinen lämpö myydään lähes kokonaisuudessaan kaukolämmöksi läheisen sikalan tarpeeseen. Sikalavaihtoehdossa lämpöä ei siirretä tilan ulkopuolelle. 10/20
11 Investoinnin kannattavuus Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen kustannukset laskettiin Metener Oy:n toimesta. Kustannukset on laskettu osin ohjekustannuksia käyttäen, osin Metener oy:n hinnaston mukaisesti. Oletuksena on, että tilalla on entuudestaan riittävä lietelannan varastokapasiteetti. Oletetaan myös, että tilalla on biomassan syöttöön soveltuva traktori. Kaukolämpöinvestointiin sisältyy lisäksi oletus, että tilan läheisyydestä löytyy riittävästi kaukolämmön käyttäjiä tai yksi suuri käyttäjä (Taulukko 3). Kannattavuus Tila 1. Tila 2. Nettotuotto vuodessa lainan lyhennys ja korot Tulos ennen veroja Laskentakorko 6 % 6 % Kannattavuuden tunnusluvut Nettonykyarvo (NPV) Sisäinen korkokanta 8 % 9 % Sijoitetun pääoman tuotto % 3 9 % 9 % Takaisinmaksuaika (vuosia) 8,6 8,0 1 Annuiteetti eli tasaerä. 2 Sikatilalla keskim. annuiteetti. Uusintainvestointiin ei oleteta avustusta. 3 Laskelmassa huomioitu keskimääräinen investointi ja korkokulu. Taulukko 4. Investoinnin kannattavuus ja tunnusluvut Investoinnin kannattavuuden tunnuslukujen valossa molemmat investoinnit ovat kannattavia (Taulukko 4). Positiivinen nettotulos kertoo, että kassavirta on positiivinen. Laskentakorkokanta 6% mahdollistaa myös korkojen nousun nykytilanteesta. Varsinaiset kannattavuuden tunnusluvut osoittavat investoinnille positiivista kannattavuutta. Nettonykyarvomenetelmässä nettotuotot ja investoinnit diskontataan nykyhetkeen. Positiivinen nettonykyarvo tarkoittaa kannattavaa investointia. Sekä sisäinen korkokanta ja sijoitetun pääoman tuottoprosentti mittavat investointiin sijoitetun pääoman tuottavuutta. Saavutettavaa 8-9% tuottoa voi pitää tyydyttävänä. Takaisinmaksuaika kertoo yksinkertaisesti ajan, jossa investointi maksaa itsensä takaisin. Huomattakoon, että takaisinmaksuaika ei ota huomioon koron vaikutusta. Kannattavuuden tunnuslukujen lisäksi voidaan laskea nurmibiomassan katetuotto. 11/20
12 Energianurmen tuotannon kannattavuus Energianurmen tuotannon kannattavuutta tarkasteltiin tässä erillisenä osiona. Lähdekirjallisuudesta löytyy hyvin vaihtelevia arvoja rehunurmen tuotantokustannukselle. Samoin kenttätutkimuksissa, kuten Tila-Artturi säilörehututkimuksissa parhaiten ja huonoiten kannattavien tilojen välillä on suurta hajontaa. Tässä tutkimuksessa laskettiin kustannukset ja tuotot annettujen lähtötietojen perusteella. Tiloilla käytetään peltotöissä yksinomaan urakointia. Tämä oletus tehtiin laskelmien yksinkertaistamiseksi ja yhteismitallistamiseksi. Urakointihintoina käytettiin TTS:n koko maan keskiarvoja. Tiloilla on peltoa myös muussa viljelykäytössä. Osa käsitellystä lannasta levitetään tilan muille pelloille, jolloin myös levityskustannus kohdistuu niihin. Energianurmipeltoihin kohdistuu niiden tarvitseman lannoituksen levityskustannus. Energianurmipellot ovat tilan normaalissa viljelykierrossa ja ne uusitaan joka neljäs vuosi. Energianurmipelloilla viljellään seosnurmea, jonka apilapitoisuus 50%. Typensitojakasvina apila muodostaa tarvitsemansa typen itse, jolloin lannoitussuositusta voidaan alentaa typen osalta 50%. Tutkimuksessa on käytetty Yaran lannoitussuositusta satotasolla 7000kg/ka/ha ( ), josta vähennetty typen määrää 50%. Tavoiteltu typpilannoitustaso on tällöin 100kg/ha muiden ravinteiden tarpeen pysyessä ennallaan. Lannoitus koostuu ensimmäisen sadon keinolannoituksesta ja toisen sadon lietelannoituksesta, levitystapana sijoituslevitys. Levitettävä liete on seos naudan(sian)lietelantaa ja mädätettyä energianurmea. Levitettävän lietteen ravinteet on määritelty eri jakeiden ravinnepitoisuuksien painotettuna keskiarvona. Eläinten lantojen osalta on käytetty ympäristötuen ohjeiden mukaisia eläinten lietelantojen ravinnepitoisuuksia (Taulukko 5). Mädätetyn energianurmen osalta on käytetty Metener Oy:n suorittamien energianurmen biokaasutuskokeiden tuloksia. Energianurmen tuotantokustannukset on laskettu laskemalla yhteen muuttuvat ja kiinteät kustannukset ja vähentämällä kustannuksista viljelytuet. Muuttuvat kustannukset koostuvat tarvikkeista ja konetyöstä. Kiinteät kustannukset muodostuvat pellon kustannuksista ja yleiskustannuksista. Koska kaikki peltotyöt urakoidaan, peltoon ei kohdistu kiinteitä konekustannuksia (Taulukko 6). Tuotantokustannusten laskemisen jälkeen pystytään laskemaan energianurmen katetuotto. Se määritellään vähentämällä energianurmen tuotoista kustannukset ja jakamalla näin saatu tuotto 12/20
13 peltohehtaareilla tai energianurmitonneilla. Näin saadaan katetuotto peltohehtaaria tai energianurmitonnia kohden. Katetuottoa voidaan käyttää eri tuotantosuuntavaihtoehtojen vertailussa, sekä tuotannon kannattavuuden määrittämisessä. Laskelma osoittaa, että jokainen tuotettu energianurmihehtaari tuottaa 704 (Tila 1.) tai 547 (Tila 2.) lisätulon biokaasuenergian arvona. Energianurmen katetuotto esimerkkitiloilla Nurmibiomassan osuus: Tila 1 Tila 2 - Tuotetusta kaasusta 88 % 59 % - Tuotoista Energianurmiala ha Hehtaarikohtainen tuotto /ha Tuotantokustannus (peltotuet huomioitu) /ha Nurmibiomassan katetuotto /ha /tn Taulukko 7. Energianurmen katetuotto Energianurmen tuotanto on kannattavaa molemmissa tapauksissa, sillä hehtaarikohtainen tuotto riittää kattamaan tuotantokustannukset. Jäljelle jäävä osuus, eli katetuotto kattaa tuotannon kiinteitä kustannuksia. Kuten aiemmin esitellyistä kannattavuuden tunnusluvuista käy ilmi, katetuotto on esimerkkitiloilla riittävä kannattavuuden saavuttamiseksi. Molemmilla tiloilla peltobiomassan tuotanto biokaasukäyttöön osoittautuu kannattavaksi. 13/20
14 Yhteenveto Biokaasulaitosinvestointi kuten mikä tahansa investointi tulee suunnitella huolellisesti ja sovittaa se tilan olemassa olevaan tuotantoon. Mikäli tilan energiankulutus on suurta, kuten esimerkissämme emakkosikatilalla, biokaasulaitos voi olla kannattava jo pelkästään omaa energiankulutusta korvaamassa. Usein kuitenkin halutaan tuottaa energia myös myyntiin. Tämä on tavoiteltavaa silloin, kun tilan oma energiankulutus on pienehköä ja biokaasulaitoksen halutaan kuitenkin olla selkeästi tuotannollinen, eli voittoa tuottava investointi. Toinen vaihtoehto olisi ollut käsitellä biokaasulaitosta ympäristöinvestointina jolloin kannattavuusvaatimusta ei olisi tarvinnut asettaa. Näin voi olla esimerkiksi jos sikalan ympäristöluvan ehtona on biokaasulaitoksen rakentaminen. Energian myynti jakaantuu sähkön ja lämpöenergian myyntiin sekä mahdolliseen kaasun myyntiin autokaasuna tai kaasuverkkoon. Kaasun myynti jätettiin tämän tarkastelun ulkopuolelle, mutta voidaan todeta, että liikennekaasun myynnillä saavutetaan paras arvo tuotetulle kaasulle. Liikennekaasun tuottaminen onkin osalla biokaasulaitostiloista varmasti harkinnan arvoista. Näin on etenkin silloin, jos lähialueelta löytyy kaupunki tai maantien pääväylä. Mikäli maatila sijaitsee maakaasuputken välittömässä läheisyydessä myös myynti maakaasuverkkoon on mahdollinen vaihtoehto. Sähkötariffi mahdollistaa kaiken sähkön myynnin kiinteään takuuhintaan ja siksi se tarjoaa varman pohjan laskelmille. Nykyinen takuuhintajärjestelmä on voimassa 12 vuoden ajan, jonka ajan tuotetulle sähkölle saadaan kiinteä takuuhinta. Aika lasketaan tariffijärjestelmään liittymisestä. Laskelmissa on huomioitu myös lämpöpreemio, joka saadaan kun kokonaisenergian hyödyntämisen hyötysuhde on vähintään 50%. Tämä saavutetaan CHP lämmön talteenotolla. Jos paikallisesti on olemassa suuria energiankuluttajia kuten kasvihuoneita on mahdollista myydä kaikki biokaasulaitoksen tuottama ylijäämäenergia. CHP-käytössä lämpöenergiaa saatetaan joutua kesällä ajamaan jonkin verran ulkoilmaan lauhduttimien kautta. Olisi kuitenkin tavoiteltavaa, että energia saataisiin mahdollisimman hyvin hyödynnettyä joko omassa käytössä tai myyntiin. Niinikään on tärkeää, että laitos pystyy toimimaan mahdollisimman suurella käyttökapasiteetilla. Sen lisäksi nurmibiomassan tuottaminen tulee olla tehokkaasti hoidettua. Urakointi on tässä suhteessa hyvä vaihtoehto. Vaihtoehtoisesti yhteiskoneet tai tilan tarpeeseen mitoitettu oma nurmenkorjuuketju voi olla kannattavuudeltaan joskus jopa parempi kuin urakoitsijan käyttö. Tilat ja tilojen konekanta ja koneiden käyttöaste on kuitenkin aina yksilöllinen ja tällöin myös nurmibiomassan 14/20
15 tuotantokustannukset muodostuvat yksilöllisesti. Urakointihinnat antavat yhteismitallisen pohjan nurmibiomassan tuotannon suunnittelulle kaikissa tilakokoluokissa eri puolilla Suomea. Esimerkkitilat edustavat keskimääräistä suurempia tiloja, mutta eivät kuitenkin poikkeuksellisen suuria tiloja Suomenkaan mittakaavassa. Kahden robotin navetan tapauksessa peltopinta-alaa energianurmen viljelyyn tarvitaan 135ha, jonka lisäksi tarvitaan peltoa karjan ruokintaan. Sikatilalla peltoa energiantuotannon tarpeisiin tarvitaan 72ha. Lopuksi voidaan todeta, että hyvin suunniteltuna ja toteutettuna peltobiomassaa ja karjanlantaa käyttävä biokaasulaitosinvestointi voi olla hyvin kannattava. Kuten kannattavuuden tunnusluvuista käy ilmi, energiantuotanto sähkötariffin ja kaukolämmön myynnin avustamana nostaa investoinnin esimerkkitilalla 1 selkeästi plussalle. Esimerkkitilalla 2 keskitytään energiaomavaraisuuteen ja kannattavuus saavutetaan selkeästi myös tässä vaihtoehdossa. Investoinnin kestoikä on laskelmissa 20 vuotta, mitä voidaan nostaa tekniikan uusintainvestoinneilla ainakin 30 vuoteen. Tässä ajassa laitos on maksanut itsensä takaisin jo moninkertaisesti, vaikka syöttötariffi ei jatkuisikaan 12 vuoden jälkeen. Fossiiliset energianlähteet vähenevät ja niiden hinta on jatkuvasti nousussa. Lisäksi ilmastonmuutoksen torjunta, sekä EU:n taholta tuleva lainsäädännöllinen paine pakottaa suosimaan uusiutuvia energiamuotoja. Biokaasulaitosinvestoinnille tämä tarkoittaa vakaata tulovirtaa myös tulevaisuudessa. Kannattava biokaasulaitosinvestointi nyt pysyy kannattavana myös tulevaisuudessa. 15/20
16 Kuviot ja Taulukot 70,0 % 60,0 % 50,0 % Typen hyväksikäyttö eri lantalajeilla (nurmisato 2005) 40,0 % 30,0 % 20,0 % 10,0 % 0,0 % Mädättämätön Mädätetty Väkilannoite sijoitus letkulevitys Kuvio 1.Mädätyksen vaikutus naudan lietelannan lannoitusominaisuuksiin nurmella (Kapuinen ym. MTT 2008). 16/20
17 Kuvio 2. Nurmibiomassaa käyttävä biokaasulaitos navetan (vasen) ja sikalan (oikea) yhteydessä. 17/20
18 Investoinnit Tila 1. Tila 2. Biokaasulaitos Laakasiilo Kaukolämmön siirto Investoinnit yhteensä investointiavustus 25% Tuettu investointikustannus Uusintainvestoinnit 10v Investoinnin kokonaiskesto (vuosia) Vuotuiset tuotot Korvattu ostosähkö Korvattu ostolämpö Sähkönmyynti Lämmön myynti Yhteensä Vuotuiset käyttökustannukset Palkka omalle työlle (14,50 /t+sivukulut) Konekustannus (19,80 /t) Huolto-, kunnossapito- ja vakuutuskustannus Laitoksen ostosähkö Energianurmen tuotantokustannus Yhteensä Taulukko 3. Investoinnit, vuotuiset tuotot ja käyttökustannukset 18/20
19 Laskelmissa käytetyt lannoitteet N tot. N Liuk. P K /tn Mädäte nurmesta (nesteosuus) 3 6,1 3,0 0,5 6,5 Mädäte nurmesta (kuiva, separoitu osuus) 3 6,7 2,7 0,6 6,5 Naudan lietelanta 2 1,8 0,5 2,9 Nestejae (nurmi+naudanlanta) painotettu k.a. 2,16 0,51 3,99 Sian lietelanta 2 2,7 0,8 1,9 Nestejae (nurmi+sianlanta) painotettu k.a. 2,73 0,77 2,45 Premium Belor Agro Premium NK Belor Agro 5/ Ympäristötuen ehtojen ohjeelliset lannan ravinnepitoisuudet (Mavi.fi) 3 Metener Oy. Kokeet, Enkat-hanke 2013 Taulukko 5. Laskelmissa käytettyjen lannoitteiden ravinteet kg/tn ja keinolannotteiden hinnat /tn. 19/20
20 Energianurmen tuotantokustannus esimerkkitiloilla Tila 1 Tila 2 /ha /ha Muuttuvat kustannukset yhteensä Ostopanokset yhteensä Kylvösiemenet Lannoitteet Kasvinsuojeluaineet Aumamuovikustannus 4 4 Konetyöt urakoituna yhteensä Kyntö kääntöauroilla Kylvömuokkaus joustopiikkiäes 9 9 Kylvö Kasvisuojelu Säilörehun korjuuketju (2 satoa) Lannoitteen levitys (1-kerta/v) Lietelannan sijoitus Kiinteät kustannukset yhteensä: Yleiskustannukset Pellon ja ojituksen kustannukset Tuotantokustannus Peltotuet (C1-alue, tukitaso 2013) Tuettu tuotantokustannus /tn 1 Tila 1:Belor Agro Premium (200kg/ha), Tila 2: Belor Agro Premium NK (140kg/ha) 2 Glyfosaattikäsittely nurmea lopetettaessa 3 Konetyön kustannukset ja tilastolliset urakointihinnat TTS tiedote 4/2013 Taulukko 6. Energianurmen tuotantokustannus 20/20
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotKerääjäkasveista biokaasua
Kerääjäkasveista biokaasua Erika Winquist (Luke), Maritta Kymäläinen ja Laura Kannisto (HAMK) Ravinneresurssi-hankkeen koulutuspäivä 8.4.2016 Mustialassa Kerääjäkasvien korjuu 2 11.4.2016 1 Kerääjäkasvien
LisätiedotKeski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet
Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit
Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotEsimerkkejä energian säästöstä maatiloilla
Energian käyttö ja säästö maataloudessa -seminaari 28.2.2011 Toimitusjohtaja Matti Kettunen Energiasuunnitelman taustoitus tiloilla Mihin suunnitelmalla pyritään Omistajuuden elinkaaren vaihe Tilanpidon
LisätiedotMaatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke
1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotJoutsan seudun biokaasulaitos
Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:
LisätiedotKooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa
Kooste biokaasulaitosten kannattavuusselvityksistä Keski-Suomessa Selvitykset tehty Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hankkeessa vuosina 2008-2009 Eeli Mykkänen Joulukuu 2009 Tässä koosteessa on kuvattu
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotBiokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista?
Biokaasun tuotannon kannattavuus - Onko biopolttoaineiden kestävä tuotanto ylipäänsä mahdollista? JAMK, Biokaasu-opintomatka 26.9.2014 Erika Winquist & Pellervo Kässi, MTT Biokaasutuotannon vaihtoehdot
LisätiedotMaatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä
Maatilamittakaavan biokaasulaitoksen energiatase lypsylehmän lietelannan sekä lietelannan ja säilörehun yhteiskäsittelyssä Maataloustieteen päivät 2014 ja Halola-seminaari 12.2.2014 Tutkija, FM Ville Pyykkönen
LisätiedotBIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI
BIOKAASUNTUOTANTO SAARIJÄRVI BIOKAASUN TUOTANTO JA HYÖDYNTÄMINEN Biokaasu on hapettoman mätänemisprosessin tulos, jonka lopputuotteena syntyy myös kiinteää mädätysjäännöstä Biokaasu on koostumukseltaan
LisätiedotEri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle
Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Maatilojen energiapalapelille on monta pelaajaa Maatilan kokoluokka & energiavirtojen kompleksisuus
LisätiedotTEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus
TEHOLANTA SEMINAARI 11.12.2018 Biokaasun tuotannon kannattavuus Erika Winquist Siipikarjaliiton seminaari 25.10.2017 Biokaasun tuotannon kannattavuus Esimerkkitilat Broileri-, kalkkuna ja munatila Biokaasulaitokset
LisätiedotMädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015. Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö
Mädätteen käyttö lannoitteena Kiertotalouspäivät 2015 Juhani Viljakainen Tuotepäällikkö Biotehdas Oy on suomalainen cleantech-yritys, joka tarjoaa kestävää palvelua eloperäisen jätteen käsittelyyn. Biotehtaamme
LisätiedotKarjanlannan levityksen teknologiat ja talous
Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki InnoTietoa! - hanke Esityksen rakenne: - Johdanto - Logistiikan ratkaisumahdollisuudet
LisätiedotBiokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus
Biokaasulaitoksen suunnittelu ja toteutus Henri Karjalainen Envitecpolis Oy Energiaa maatiloille 28.11.2016 2016 Copyright Envitecpolis Oy 1 Onko biokaasulaitos kannattava maatilakokoluokassa? 2016 Copyright
LisätiedotMaatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit. 6.5.2014 Erkki Kalmari
Maatilojen biokaasulaitosten toteuttamismallit 6.5.2014 Erkki Kalmari Prosessikaavio Jalostus -Liikenne -Työkoneet Biokaasu -Lämmöntuotanto -CHP Lanta Energiakasvit Jätteet (porttimaksut) Biokaasuprosessi
LisätiedotBiokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa
BioKymppi Oy Biokaasua Pohjois-Karjalasta nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan Bioenergia Forum, Joensuu, 1 , yrittäjä / toimitusjohtaja BioKymppi Oy, 8 v. (06 ) Toimitusjohtaja 1.7.2009 alkaen Hankevastaava,
LisätiedotMaatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä
LisätiedotBIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA
BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää
Lisätiedot- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:
- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä
Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä 22.11.2017, Kitee Tulosta maidosta hanke: Pohjois-Karjalan maakunnallisen maidontuotantotavoitteen
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotPeltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos
Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotEnergiaRäätäli Suunnittelustartti:
EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle
Biobisnestä Pirkanmaalle Lempäälä 23.2.2017 9.3.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Historia 1998 Biokaasuntuotanto alkoi Kalmarin maatilalla. Biokaasua on tuotettu lannasta, nurmesta ja elintarviketeollisuuden
LisätiedotBiokaasuntuotannon kannattavuus
Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia
LisätiedotBiokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy
Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen
LisätiedotMiten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio
Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000
LisätiedotESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA. Ravinnerenki, Teija Rantala
ESIMERKKEJÄ TOTEUTUNEISTA MAATILAKOKOLUOKAN BIOKAASULAITOKSISTA Ravinnerenki, Teija Rantala 21.1.2016 Suomen maatilamittakaavan biokaasulaitokset Suomen biokaasulaitosrekisteri n:o 18 Maatiloilla tuotettu
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotBiokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy
Biokaasulaitosten tukijärjestelmät Suomessa TUKIRATKAISUJEN ESITTELY Tämän aineiston tarkoitus On auttaa biokaasulaitosta harkitsevaa yrittäjää tai toimijaa hahmottamaan saatavilla olevat tukiratkaisut
LisätiedotBiolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen
Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien
LisätiedotMTT Sotkamo: päätoimialueet 2013
MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:
LisätiedotLannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa
Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten
LisätiedotEnergian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat
Ainutlaatuinen Energiaseminaari Hämeenlinna Maaseudun energia-akatemia Energian kulutuksen seuranta lypsykarjatilat Strategisia valintoja Operatiivisia toimenpiteitä Energiatehokkuuden parantaminen Lypsykarjatilojen
LisätiedotLantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä
Lantalogistiikka-hanke: Naudan lietelannan kuivajae biokaasulaitoksen lisäsyötteenä AgriFuture-seminaari Iisalmessa 29.11.2017 Ville Pyykkönen, tutkija (FM), Luke Luke Maaninka farm-scale biogas plant
LisätiedotMaatalouden biokaasulaitos
BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotBioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto
BioGTS Biojalostamo - Jätteestä paras tuotto BioGTS Biojalostamo Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna
LisätiedotMaitotilan resurssitehokkuus
Maitotilan resurssitehokkuus Sari Kajava Luonnonvarakeskus Nurmi euroiksi - tutkittua tietoa nurmesta, naudasta ja taloudesta 9.4.2019 Iisalmi Johdanto Tuotantoon sijoitetut panokset vs. tuotannosta saatava
LisätiedotHaminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015
Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö
LisätiedotBioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet
Bioenergiaan liittyvät uudet liiketoimintamahdollisuudet Mitkä ovat kiertotalouden uudet ratkaisut? Seinäjoki Esityksen sisältö Biokaasun tuotannosta uutta liiketoimintaa maaseudulle Biokaasun tuottajan
LisätiedotVuokrapellon oikea hinta. ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi
Vuokrapellon oikea hinta ProAgria Keski-Pohjanmaa Talousagronomi Tapio Salmi Pelto Pelto on keskeinen tuotantotekijä Hyvä rehuomavaraisuus luo pohjan hyvälle kannattavuudelle Lannan levitysala vaaditaan
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotNurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki
Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotHevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1
Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa 3.10.2017 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 1 Biokaasun raaka-aineita 15.10.2017 Johanna Kalmari/Metener Oy 2 Energiasisältö Materiaali
LisätiedotRavinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla
Ravinnekiertoon perustuvat energiaratkaisut maatiloilla Saija Rasi saija.rasi@luke.fi 1 Biokaasuprosessi Biohajoava jäte Teollisuus Yhdyskunnat Energiakasvit Maatalous Lanta Sivutuotteet Biokaasuprosessi
LisätiedotBiokaasua tiloilta. 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa
Biokaasua tiloilta 24.4.2013 Järkivihreä energiapäivä, Forssa Niina Huikuri Projektipäällikkö Bioenergiaverkostot ja virrat hanke Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy Bioenergiaverkostot ja virrat
LisätiedotBIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ
BIOKAASU JA PELTOBIOMASSAT MAATILAN ENERGIALÄHTEINÄ Elina Virkkunen p. 040 759 9640 MTT Sotkamo elina.virkkunen@mtt.fi 12.11.2010 Rovaniemi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita 1 MTT lyhyesti -
LisätiedotKerääjäkasvit talouden näkökulmasta
Kerääjäkasvit talouden näkökulmasta Erika Winquist (Luke) Ravinneresurssi-päivä 11.4.2017 Mustialassa Kerääjäkasvisadon hyötykäyttö 1. Korjuu rehukäyttöön 2. Laidunnus lampailla 3. Korjuu biokaasun raaka-aineeksi
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA ENERGIANTUOTANNOSSA JA PELTOVILJELYSSÄ Teija Rantala, Jani Paukkonen, Sanna Antikainen, Miisa Tavaststjerna Ravinnerenki-hanke, Savonia-ammattikorkeakoulu Maataloustieteenpäivät
LisätiedotMatti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ
Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotRavinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Pieksämäki 14.1.2014 Sisältö Johdanto Ravinteiden ja hiilen kierto
LisätiedotBiokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto
Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:
LisätiedotJukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry
Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit
LisätiedotJÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA
JÄRVIBIOMASSOJEN MAHDOLLISUUKSIA BIOKAASUNTUOTANNOSSA JA MAANPARANNUKSESSA Teija Rantala ja Sanna Antikainen, Savonia-ammattikorkeakoulu VÄHÄHIILINEN MAATILA -SEMINAARI 12.12.2018 Tutkimuksen taustaa Tutkimus
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS. Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015. Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja
Maatilojen ympäristöpäivä 9.12.2015 Energiatehokkuutta ja paikallisia energiavaihtoehtoja ENERGIATEHOKKUUS Energiatehokkuus kuvaa käytetyn energian ja tuotetun tuotteen suhdetta kwh/maitolitra kwh/lehmäpaikka
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin
Biokaasulaskuri.fi Vastauksia kysymyksiin Miksi biokaasulaitos Mitä se syö Mitä se antaa ulos Onko taloudellisesti kannattavaa Oman tarpeen mukainen tai yritys alueellisen tarpeen mukaan Erityisongelmat
LisätiedotViitasaaren biokaasulaitos
Viitasaaren biokaasulaitos Paljonko tuotantopotentiaalia Paljonko tuotantopotentiaalia Valittiin viljelykasvit joiden korvaajana ja viljelykierrossa peltobiomassan tuotanto voisi olla sopivaa Haettiin
LisätiedotHevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus
Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotMTT Talous- ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus, 31600 Jokioinen, etunimi.kassi@mtt.fi
Peltobiomassat biometaanin raaka-aineena: Syntyvän jäännöksen hyötykäyttö Turun seudulla Saija Rasi 1, Eeva Lehtonen 2, Pellervo Kässi 3, Arja Seppälä 1 1) MTT Kotieläintuotannon tutkimus, 31600 Jokioinen,
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotBiokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä
Biokaasulaitoksen sijoituspaikaksi Mänttä Watrec Oy Energia- ja ympäristöklusterin kehittämishankkeen loppuseminaari Hotelli Keurusselkä 13.2.2014 Watrec Oy - suomalainen cleantech kasvuja vientiyritys
LisätiedotLANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI
LANNASTA LANNOITETTA JA ENERGIAA EDULLISESTI Kauhajoki 16.12.2014 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa MAATILAN ENERGIAHUOLTO - tiedonvälityshanke 1.1.2013 31.12.2014 Etelä-Pohjanmaa Hankkeen osa-alueet:
LisätiedotNurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?
LisätiedotBioenergiamatka Saksaan sek.suupohja.fi
1 24.-28.10.2016 2 Matkan taustat Pirkanmaan metsäkeskus järjesti lokakuussa tutustumismatkan Saksalaisille biokaasulaitoksille Ma 24.10.2016 iltalento Tampereelta Bremeniin, josta bussikuljetus Abenin
LisätiedotTäyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä
Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä
LisätiedotTehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura
Tehokas lantalogistiikka Lantalogistiikan suunnittelu Lannan määrä moninkertaistuu laajennettaessa Esim. lietelanta 20 lehmää 65 lehmää 200 lehmää 660 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 2 200 m3 Levitysala
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
Lisätiedot20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [
LisätiedotBiokaasu maatiloilla tilaisuus
Biokaasu maatiloilla tilaisuus Kankaanpää 22.01.2019 Markku Riihimäki Riihimäki Yhtiöt Oy 0400 323 730 markku@riihimaki-yhtiot.fi Valintaan vaikuttavat tekijät Valitse tilanteesi mukainen vaihtoehto Biokaasulaitoksia
LisätiedotArja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva
Arja Seppälä, tutkija, MTT Tutkimusryhmä: Oiva Niemeläinen, Marjo Keskitalo, Tapio Salo, Matts Nysand, Pellervo Kässi, Heikki Lehtonen, Eeva Lehtonen, Jukka Höhn, Esa Aro-Heinilä, Sari Luostarinen Edut
LisätiedotRatkaisuja hajautettuun energiantuotantoon
Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä
LisätiedotBIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat. KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland
BIOKAASUSEMINAARI - Talous, avustukset ja ympäristöluvat KEURUU 23.2.2011 Markku Kallio VTT Technical Research Centre of Finland 2 MMM AVUSTUKSET - Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen
LisätiedotSeparoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö
Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö Lannan hyödyntäminen ja separointi 11.4.2013. Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Otsikko tähän Sisältö Esittely Separoinnin idea Ensikosketukseni
LisätiedotSokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016
Sokerijuurikkaan katelaskelma vuodelle 2016 Sokerijuurikas 5v. ka. sato Sato 35 tn/ha Sato 40,2 tn/ha Sato 45 tn/ha Tuotot Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Sato tn/ha /t Yhteensä Juurikas
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotBIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET
BIOKAASULAITOS SAARIJÄRVELLE LAITOSHANKKEEN EDELLYTYKSET NYKYTILANNE POHJOISESSA KESKI SUOMESSA Biokaasutettavia materiaalien potentiaali suuri Painopistealueet Saarijärvi, Viitasaari ja Pihtipudas Suurin
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotKustannukset kohdallaan mihin on varaa?
Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin
LisätiedotYmpäristö ja viljelyn talous
Ympäristö ja viljelyn talous Mitkä ovat tilasi tärkeimmät lähiajan kehityskohteet? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät?
LisätiedotEnergiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto
Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)
LisätiedotLietelannan separoinnin taloudellinen merkitys
Lietelannan separoinnin taloudellinen merkitys Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017 Yleistä Lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi Kun lannan käyttöä taloudellisia tekijöitä
LisätiedotOnko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien
Jussi Esala, SeAMK Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien tuotantoon ja jalostukseen kuluva energia kasveista saatavan energiahyödyn? Bioenergiapotentiaali
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Markku Huttunen ja Anssi Kokkonen Karelia ammattikorkeakoulu Maaseudun innovaatioryhmien
LisätiedotVirolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015
Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%
LisätiedotLuomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa
LisätiedotSuositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön
RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA LEVITYS VARASTOINTI PROSESSOINTI Suositukset ja esimerkit lannan tehokäyttöön Juha Grönroos, erikoistutkija, SYKE Sari Luostarinen, erikoistutkija, MTT RUOKINTA ERITYS ELÄINSUOJA
Lisätiedot