Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Transkriptio

1 \, I VAASAN HALLINTO-OIKEUS Korsholmanpuistikko 43 PL 204, V AASA Puhelin Faksi Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi LÄHETE 2487/ /16/5110 APPEENRANNAN KAUPUNK1 t(irjaarno I Lappeenrannan kaupunginhallitus PL Lappeenranta PÄÄTÖKSEN JULKAISEMINEN KUNNASSA Ympäristönsuojelulain 197 :n 2 momentin mukaan tieto oheisesta hallinto-oikeuden päätöksestä on julkaistava toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ilmoitustaululla. Hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus pyytää, että päätöksestä viipymättä julkaistaan ilmoitus Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. Inkeri Eriksson lainkäyttö sihteeri Puhelujen hintatiedot: aikuisiin numeroihin soitettaessa puheluista peritään vain soittajan oman operaattorin sopimuksen mukainen paikallisverkko- tai matkapuhelinmaksu LIITTEET Vaasan hallinto-oikeuden päätös

2 ;

3 Vaasan hallinto-oikeus Päätös 1 (20) Antopäivä Päätösnumero 19/0226/3 Diaarinumero 01311/16/5110 Asia Muutoksenhakija Luvan hakija Valitus ympäristölupa-asiassa Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunta Lappeenrannan Lämpövoima Oy Päätös, johon on haettu muutosta Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 163/2016/2 Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen. Lupa on voimassa siihen asti, kunnes Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon toiminta on vakiintunut ja täyttää vaaditun puhdistustehon, mutta kuitenkin enintään asti. Lupa jätevedenpuhdistamon toimintaan koskee hakemuksen mukaisten Lappeenrannan asemakaavoitetun alueen yhdyskuntajätevesien, viemäröityjen teollisuusjätevesien, Lem in ja Taipalsaaren kuntien viemäröintialueiden jätevesien, puhdistamalle tuotavien sakokaivolietteiden ja muiden lietteiden käsittelyä puhdistamassa sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista viemäriputkella Rakkolanjokeen nykyiselle purkupaikalle. Puhdistamon tulokuorman asukasvastineluku on yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaisesti laskettuna Hakija on aiemmin asiassa annettujen päätösten velvoittamana korvannut puhdistettujen jätevesien johtamisesta vesialueen omistajille aiheutuneet kalataloudelliset ja vesistön virkistyskäytölle aiheutuneet vahingot kertakaikkisena, toteuttanut velvoitteet Rakkolanjoen ja Haapajärven kunnostamisesta sekä lisäveden johtamisesta Rakkolanjokeen ja maksanut karjan aitaus- ja juottokorvauksia karjanomistajille vuosittain luvan haltijan ja haitankärsijöiden välisen sopimuksen mukaisesti. Korvausten maksamista jatketaan edelleen. Puhdistettujen jätevesien johtamisesta ei ennalta arvioiden aiheudu jatkossa muita korvattavia haittoja tai vahinkoja, joita ei olisi korvattu jo aiemmin. Osoite Korsholmanpuistikko 43 PL VAASA Puhelin Telekopio Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi

4 2 (20) Lupaan on liitetty seuraavat lupamääräykset: Jätevesien johtaminen ja viemäri putki I. Jätevedet on johdettava nykyiseen purkupaikkaan Rakkolanjokeen. Viemäriputki ja siihen liittyvät rakenteet on pidettävä kunnossa. Jäteveden käsittely ja päästöt vesiin 2. Puhdistamalle johdettavat jätevedet ja toimitettavat lietteet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti hakemuksessa esitetyllä tai puhdistusteholtaan vähintään sitä vastaavalla tavalla. Käsittelytulosten on täytettävä jäteveden laadun ja käsittelytehon suhteen neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna seuraavat raja-arvot: BOD1ATU Kok. P CODcr Enimmäispitoisuus, mg/i 10 0,5 70 Vähimmäisteho, % Poikkeustilanteet, ohijuoksutukset ja ylivuodot puhdistamolla sekä viemäriverkostoissa lasketaan mukaan puhdistustulokseen. Mikäli ohijuoksutetun tai ylivuotona johdetun jäteveden laadusta ei ole käytettävissä tutkimustuloksia, laskennassa käytetään jakson keskimääräisestä tulokuormasta ohituspäiväkohtaisesti virtaamien suhteessa määritettyjen ohituskuormien keskiarvoa. Vesistöön johdettavat jätevedet on hygienisoitava ainakin välisenä aikana. 3. Jätevedet ja lietteet on käsiteltävä siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaiset käsittelyn vähimmäisvaatimukset tarkkailtuna siten kuin asetuksessa on edellytetty. Rakkolanjokeen johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen (1022/2006) liitteessä I A tarkoitettuja aineita eikä liitteissä 1 C ja 1 D tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia tai haitallisia aineita pitoisuuksina, jotka voivat johtaa ympäristö laatunormin ylittymiseen pintavedessä tai kalassa. Päästöt ilmaan ja melu 4. Toiminta on liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita päästöjä ilmaan sekä melua syntyy mahdollisimman vähän. Laitoksen prosesseissa muodostuvat hajukaasut ja ilmanvaihdon poiston kaasut on johdettava hallitusti ulkoilmaan siten, että päästöstä ei aiheudu hajuhaittaa ympäristössä. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo

5 07-22 ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). 3 (20) Säännöllisillä tarkastuksilla ja huolloilla sekä tarvittaessa laitteistojen uusimisella on huolehdittava siitä, että toiminnan melupäästöt eivät lisäänny nykyisestä. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 5. Sade-, vuoto- ja kuivatusvesien joutuminen jätevesiviemäreihin on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Kaikissa puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdissa on oltava laitteet, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja yli vuodon kestoajan summaavasti tai muu luotettava menetelmä ohijuoksutusten määrän selvittämiseen. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa, Ohijuoksutuksista on ilmoitettava välittömästi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarvittaessa kaupungin terveydensuojeluviranoinaiselle ja pelastuslaitokselle. Viemäriverkostosta tehtäviin kuntokartoituksiin perustuvaa verkoston saneerausohjelmaa hule- ja vuotovesien määrän vähentämiseksi on pidettävä yllä ja päivitettävä vähintään kahden vuoden välein. Päivitetty saneerausohjelma on toimitettava tiedoksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranornaiselle. Mikäli viemäriverkostossa on toistuvia ohijuoksutuksia tai ylivuotoja, on viemäriverkoston haltijan ryhdyttävä valvontaviranomaisen edellyttämiin toimenpiteisiin näiden vesien varastoimiseksi tai käsittelemiseksi ja ohituksien ja ylivuotojen estämiseksi. Viemäriverkostosta tehtäviin kuntokartoituksiin perustuvaa verkoston saneerausohjelmaa hule- ja vuotovesien määrän vähentämiseksi on pidettävä yllä ja päivitettävä vähintään kahden vuoden välein. Päivitetty saneerausohjelma on toimitettava tiedoksi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli osa viemäriverkostosta ei ole luvan haltijan hallussa, niin luvan haltijan ja puhdistamo lie jätevettä johtavien vesihuolto laitosten ja/tai toiminnanharjoittajien välisten sopimusten on oltava sellaiset, että tämän luvan lupamääräyksiä voidaan noudattaa. Viemäriverkostojen jätevesi-, vuotovesi- ja ohitusvesimääristä sekä viemäriverkostojen kunnostustoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista vesimääriin on vuosittain raportoitava Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan haltijan ja puhdistamo lie jätevesiä johtavien vesihuoltolaitosten ja teollisuuslaitosten väliset sopimukset on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta ja aina sopimuksia muutettaessa.

6 4 (20) Puhdistamon käyttö ja hoito 6. Puhdistamalle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevalla viemäröintialueella muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamassa on ympäristövaikutukset huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Puhdistamaa on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Puhdistamalle tulevan jäteveden näyte on otettava siten ja sellaisesta kohdasta, että se antaa mahdollisimman oikean kuvan puhdistamalle tulevasta kuormituksesta. 7. Puhdistamolla on oltava vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Puhdistamoalueen lastaus- ja purkupaikoilla, varasto- ja säilytysalueilla sekä kulkuteillä on oltava tiivis päällystys ja suojalaitteet ja viemäröinnit ympäristön pilaantumisen estämiseksi ja alueen pitämiseksi siistinä. Jätevesien ja j ätevesilietteiden pääsy viemäriverkoston tai puhdistamorakenteiden, kuten altaiden, kautta maaperään on estettävä tiiviiden rakenteiden avulla. Talous jätevedestä poikkeavat jätevedet 9. Luvan haltijan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkostoon ja puhdistamalle johdettavien tai muulla tavoin toimitettavien talous jätevedestä olennaisesti poikkeavien jätevesien ja lietteiden haitallisuutta vähennetään riittävästi asianmukaisten esikäsittely-, tasaus- tai muiden toimenpiteiden avulla ja asianomaisia sopimuksia ja määräyksiä noudattaen ja että sellaiset laitokset, joista saattaa joutua jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan haltijan on oltava riittävästi selvillä talous jätevedestä poikkeavien jätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelytoimenpiteistä. Luvan haltijan ja puhdistamalle talousvedestä poikkeavia jätevesiä johtavien laitosten välisissä sopimuksissa on otettava huomioon, että poikkeavien jätevesien johtamisesta viemäriin on oltava vesihuolto lain 21 :ssä tarkoitettu liittymissopimus ja että luvan haltija saa käyttöönsä jäteveden käsittelyä ja johtamista sekä niiden tarkkailua koskevat tiedot. Mainittujen sopimusten jäljennökset on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa sopimuksen tekemisestä.

7 5 (20) Lietteet ja toiminnassa syntyvät jätteet 10. Jätevedenpuhdistamoita poistettava liete on vietävä jatkokäsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa puhdistamolietteen käsittelemiseen. Luvan haltijan on osaltaan huolehdittava siitä, että puhdistamolietteen laatu ei rajoita sen hyötykäyttöä jatkokäsittelyn jälkeen. 11. Vaaralliset jätteet on varastoitava niille varatussa paikassa suljetuissa ja asianmukaisesti merkityissä astioissa katettuna ja tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu maaperän eikä pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Varastointi 12. Kemikaalit, poltto- ja voiteluaineet on varastoitava ja käsiteltävä laitosalueella siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Häiriö- ja poikkeustilanteet 13. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön, maaperään, pohjaveteen tai jätemateriaalien kertymistä alueelle, on ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on ilmoitettava viipymättä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä, mikäli päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, myös terveydensuojeluviranomaiselle, ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten kemikaalivahinkoihin, on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Riskinhallinta 14. Luvan haltijalla on oltava ajantasainen varautumissuunnitelma, joka koskee toimintaa puhdistamolla ja luvan haltijan hallinnassa olevassa viemäriverkostossa sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. Luvan haltijan on sopimuksissaan huolehdittava siitä, että luvan haltijan puhdistamalle jätevettä johtavien viemäriverkkojen haltijoilla on ajan tasalla oleva suunnitelma häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta.

8 6 (20) Käyttö- ja päästötarkkailu 15. Käyttö- ja päästötarkkailu viemäriverkkoon johdettavien teollisuusjätevesien tarkkailu mukaan lukien on toteutettava voimassaolevan tarkkailusuunnitelman ( ) mukaan siten kuin sitä on lupamääräyksillä muutettu. Luvan haltijan on huolehdittava siitä, että sen ja puhdistamalle jätevettä johtavien laitosten välisissä sopimuksissa on otettu huomioon viemäriverkoston pumppaamoylivuotojen 'tarkkailun järjestäminen sekä viemäriverkoston tavanomaisesta poikkeavien jätevesien laadun tarkkailu. Jätevedenpuhdistamon käyttötarkkailuohjelmaan on sisällytettävä selostus, miten tämä on sopimuksissa otettu huomioon. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi on tarpeen eikä muutos heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Tarkkailuun on sisällytettävä soveltuvin osin valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/20 I 4) liitteen 1 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa) sekä valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen ( 1022/2006) liitteessä 1 A tarkoitetut aineet ja liitteissä I C ja I D tarkoitetut vesiympäristölle vaaralliset ja haitalliset aineet. Puhdistamolla syntyvän yhdyskuntajätevesilietteen laatu on määritettävä jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen ( 179/2012) liitteen 5 kohdan I mukaisesti. Mittaukset, kalibroinnit, analysointi ja näytteenotot on suoritettava standardien mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta ja tulosten vertailu lupamääräyksiin ja yhdyskuntajätevesistä annettuun valtioneuvoston asetukseen. Kirjanpito 16. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Laitoksen käyttöä, toimintaa ja päästöjä koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa tapahtuma- ja kestoaikoineen

9 7 (20) - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi - energian kulutus - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja - puhdistamolle tuotujen nestemäisten jätteiden ja lietteiden sekä tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu ja määrä, tuontiajankohta ja kuljettaja - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Ympäristövaikutusten tarkkailu 17. Jäteveden vaikutusten tarkkailua vesistöön ja jäteveden kalataloudellisten vaikutusten tarkkailua jatketaan nykyisten tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Vaikutustarkkailusuunnitelmaa on muutettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin muuttaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Vaikutustarkkailun mittauksia voidaan kuitenkin korvata tarkoituksenmukaisilla, jatkuvatoimisilla mittalaitteilla tehtävillä mittauksilla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Raportointi 18. Tarkkailujen tulokset on raportoitava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesiin, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle. Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä ja kunkin osavuosijakson jaksoyhteenveto kuukauden jaksoa seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen täyttymisestä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä laskelma käsittelytuloksestajakson keskiarvona koko viemärilaitoksen (puhdistamo ja viemäriverkosto) osalta sekä puhdistamolta että viemäriverkostosta tapahtuneet ohijuoksutuksetja ylivuodot mukaan lukien.

10 8 (20) Vaikutustarkkailun vuosiyhteenvedot on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Toiminnan lopettaminen 19. Jätevesien ja lietteiden käsittelyaltaat sekä kemikaalien ja jätteiden säilytykseen käytetyt säiliöt ja altaat on tyhjennettävä ja puhdistettava. Lietteet, kemikaalit ja purkutyössä muodostuvat sekä muut jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti siten, että maaperän ja pinta- sekä pohjavesien pilaantumisvaaraa, epäsiisteyttä, roskaantumista tai muuta haittaa ei aiheudu. Eri jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Puhdistamoalue on saatettava maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Mikäli puhdistamoalueella ilmenee tarkempien tutkimusten perusteella pilaantuneita maa-aineksia, on pilaantuneet maa-ainekset poistettava ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Kunnostuksen jälkeen maaperän puhtaus on varmistettava tarkistusnäyttein. Puhdistamisesta ei saa aiheutua kohtuutonta haittaa naapureille. Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet puhdistamolla olevien lietteiden ja muiden jätteiden sekä kemikaalien poistamisesta laitokselta, puhdistamon ja puhdistamoalueen siivoamisesta, puhdistamon rakenteiden, viemäriputken mahdollisesta purkamisesta tai muuttamisesta, puhdistamoalueen maaperän mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä ja tarvittaessa puhdistamisesta toteutusaikatauluineen sekä jätevesien vaikutustarkkailun jatkamisesta toiminnan päättymisen jälkeen. Mikäli valvontaviranomainen ei pidä suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä riittävinä, luvan haltijan on esitettävä suunnitelma aluehallintovirastolle toiminnan lopettamiseen liittyvien määräysten antamista vatten. Jätevedenpuhdistamoa koskeva ympäristölupa ja luvan haltijalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa 6 kk:n kuluttua siitä, kun lopettarnistoimet on tehty lupamääräysten mukaisesti. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Muut määräykset 20. Luvan haltijan on, ellei toisin ole sovittu tai sovita, laidunkausina huolehdittava kunnollisen ja riittävän juomaveden järjestämisestä karjalle niillä Koirinojaan, Rakkolanjokeen ja Haapajärveen rajoittuvilla alueilla, joilla karjaa laidunnetaan ja joilla karjalla ei ole muuta juomapaikkaa.

11 Vaatimukset hallinto-oikeudessa 9 (20) Luvan haltijan on, ellei toisin ole sovittu tai sovita, laidunkausina kustannettava ne aidat, jotka ovat tarpeen tehdä edellisessä kappaleessa mainittujen uomien ja vesistön rannalle karjan pääsyn estämiseksi käyttämään uomien ja vesistön vettä juomavetenä. 21. Luvan haltijan on johdettava lisävettä Rakkolanjoen yläosalle vähintään 0,2 m 3 /s ylivirtaamatilanteita lukuun ottamatta. Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunta on vaatinut, että jatkuvasti toistuvat lupamääräysten ylitykset tulee jatkossa sanktioida ympäristöviranomaisen järkeväksi katsomin taksoin. Yhtiö on velvoitettava kunnostamaan Rakkolanjokeaja Haapajärveä mahdollisilla sakkomaksuilla. Luvan hakijan tulee suorittaa Haapajärvellä vuosittain eurolla vesikasvillisuuden niittoaja poistoa niin kauan kuin Toikansuon puhdistamo on toiminnassa. Luvan hakijan tulee istuttaa jokaiseen kunnostettuun koskeen vuosittain 200 vastakuoriutunutta Mustajoen kantaa olevaa meritaimenen poikasta. Kalastusta ja kalakannan rakennetta tulee jatkossa seurata vuoden välein koekalastuksin Nordic-verkkosarjoilla ja kirjanpitokalastajien avulla. Kalojen käyttökelpoisuus ihmisravinnoksi tulee tutkia joka vuosi lajeittain kolmesta ahvenesta, kuhasta, hauesta ja lahnasta niin kauan kuin luvan hakija jatkaa puhdistamon toimintaa. Rakkolanjoen kunnostettujen koskien kalaston tilaa tulee seurata joka toinen vuosi suoritettavin sähkökoekalastuksin, kunnes puhdistamo on lakkautettu. Luvan hakijan tulee asentaa hapettimet talvikaudeksi Haukkavuoren edustalle ja Haapajärven pohjoiselle vesinäytepisteelle hakemansa lupajakson loppuun asti. Vesinäytteenottoa tulee suorittaa Rakkolanjoesta ja Haapa järvestä kuukauden välein koko lupajakson loppuun asti nykyisellä analyysivalikoimalla, poikkeuksena uusi näytepiste Haukkavuoren edustan syvänteeseen. Toikansuon jätevedenpuhdistamon sulkemisen jälkeen luvan hakijan tulee puhdistaa Rakkolanjoen yläosan uomasta kaikki puhdistamalta läpi tullut kiinteä jäte ja kunnostaa vanha purku-uoma mahdollisimman lähelle luonnontilaa, joka on vallinnut ennen puhdistamotoimintaa. Lisäksi luvan hakijan tulee saattaa Haapajärvi ja Rakkolanjoen alaosa sellaiseen ekologiseen tilaan, joka vesipuitedirektiivissä on asetettu tavoitteeksi. Kunnostusvelvoite päättyy, kun vesipuitedirektiivin tavoite on saavutettu. Osakaskunnan hoitokunta on esittänyt muun muassa, että Lappeenrannan kaupungin jätevedet käsitellään 1970-luvun alkupuolella käyttöön otetulla Toikansuon jätevedenpuhdistamolla. Puhdistamo on melko huonokuntoinen ja suuri osa sen rakennuksista ja laitekannasta on teknisen käyttöikänsä päässä. Puhdistamo on toiminut pääosin lupamääräysten mukaisesti. Kokonaisfosforin ja kiintoaineen ylityksiä on ollut kausittain. Puhdistamon tulokuormituksen taso ylittää ajoittain nimelliskapasiteetin. Myös ylläpitohuollot ja saneeraukset ovat heikentäneet puhdistustulosta. Toikansuon puhdistamolla ei ole riittäviä menetelmiä ja toimintatapoja varautua poikkeuksellisiin jätevesipäästöihin, kuten Fazerin inverttisokeripäästö elokuussa Näin ollen ne aiheuttavat jätevedenpuhdistamolla suuria ongelmia ja heikentävät huomattavasti lähtevän puhdistetun jäteveden laatua. Toikansuon jätevedenpuhdistamo purkaa puhdistetut jätevetensä Rakkolanjoen alkupäähän. Haapajärven yläpuolinen Rakkolanjoki on luokiteltu viemäriksi

12 10 (20) suuren jätevesiosuuden vuoksi. Rakkolanjoen yläosan ja Haapajärven ekologinen tila on huono. Tyypillistä Haapajärvelle on toistuvat sinileväkukinnot ja talvikautena syvänteiden huono happi pitoisuus. Ongelmat ovat jatkuneet myös vuosina 2012 ja 2013 toteutetun kunnostuksen ja vuonna 2014 alkaneen lisäveden johtamisen jälkeen. Kunnostuksista ja lisäveden johtamisesta ei ole ollut mitään apua Haapajärven tämän hetkiseen tilanteeseen. Myös kunnostuksen aikana ongelmaksi muodostunutta vesikasvillisuuden runsastumista ja tietyissä paikoissa tapahtuvaa järven umpeenkasvua ei ole lupauksista huolimatta saatu vielä hoidettua kaikin osin kuntoon. Rakkolanjoen alaosan ekologinen tila luokitellaan välttäväksi. Rakkolanjoen alaosalla on useita Rifci-hankkeen toimesta kunnostettuja koskia, joihin on istutettu uhanalaista Mustajoen meritaimenta alkukesästä Ennen vuosina 2012 ja 2013 suoritettua kunnostusta on vuosien 2011 ja 2012 aikana Haapajärvellä suoritettu kunnostushankkeeseen liittyen poistokalastus. Vallitsevat kalalaj it ovat olleet lahna 62, 9 %, kuha 12,5 %, särki 10, 7 %, ruutana 8,7 % ja hauki 2,6 %. Kalakannan tämänhetkistä rakennetta ei ole selvitetty. Haapajärvellä kalastusta haittaa runsas vesi kasvi I lisuus, joka rajoittaa pyydysten pyyntiin asettamista ja uistelua. Lisäveden johtamisesta johtuva virtauksen kasvu on tuonut mukanaan kasvijätettä eli oksia, juuria ja detritusta, jotka haittaavat verkkopyyntiä. Myös pyydysten limoittuminen tekee verkkopyynnille suurta haittaa. Talvella syvänteiden heikko happipitoisuus rajoittaa kalojen liikkumista. Talvella pintavedestä verkkoon tarttuneet kalat painuvat pohjaan ja kuolevat välittömästi tukehtumalla joutuessaan pohjan hapettomaan veteen. Hauet, lahnat ja jopa suutarit tukehtuvat hapettomassa alusvedessä. Myös kalojen pilaantuminen verkkoihin on talvella erittäin nopeaa ja verkkojen koentaväli on täten pidettävä erittäin lyhyenä. Kesällä lämpimän veden aikaan Haapajärvestä pyydettyjen kalojen makuvirheet ovat hyvin voimakkaat ja estävät kalojen käytön ihmisravinnoksi. Myös järven imago jätevesialtaana rajoittaa kalastusta ja kalojen käyttöä ravinnoksi. Puhdistamalta tuleva ravinteikas vesi ylläpitää Haapajärvellä runsasta vesikasvillisuutta, jota ei vuosina 2012 ja 2013 suoritetun kunnostusyrityksen jälkeen ole saatu palautettua edes kunnostusta edeltävään tilanteeseen. Toikansuon jätevedenpuhdistamon lupavelvoitteisiin oleellisesti liittyvän kunnostuksen seurauksena runsastunut vesikasvillisuus haittaa kalastusta niin aktiivisten kuin passiivisten pyyntivälineiden osalta. Myös veneliikenne on hankaloitunut runsastuneen vesikasvillisuuden vuoksi. Vatajan veneranta on ilman vesikasvillisuuden poistoa niin umpeenkasvanut, että sieltä on hankala päästä veneellä järvelle. Lappeenrannan kaupungin ympäristötoimi on teettänyt Haapajärvellä vesikasvillisuuden niittaa syksyllä 2015 ja Tulokset ovat olleet lupaavia. Viimeisimmän Haapajärven koekalastusraportin mukaan järven kuhakanta on palautunut lähelle tasoa, joka on ollut olemassa ennen kunnostustoimia. Tältä osin kuhanpoikasten istutuksiin ei ole tarvetta, elleivät puhdistamon päästöt aiheuta joukkokuolemia kuhan poikasi lie. Puhdistamalta Rakkolanjokeen johdettavat puhdistetut jätevedet ovat ravinteikkaita. Ne ylittävät usein lupamääräysten rajat. Jätevedet lisäävät niin levien kuin muidenkin vesikasvien kasvua ja tukkivat lohikalojen kutusoraikkoja.

13 11 (20) Asian käsittely hallinto-oikeudessa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on antanut vastineen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antanut lausunnon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta on antanut Lappeenrannan kaupungin ympäristö- ja terveydensuojeluviranomaisena vastineen. Lappeenrannan kaupunginhallitus on antamassaan vastineessa todennut muun muassa, että luvan hakijalle on jo määrätty Rakkolanjoen purkuvesistöä koskevassa uuden Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristö luvassa euron suuruinen kalatalousmaksu. Se astuu voimaan, kun kyseinen ympäristölupa saa lainvoiman. Kalatalousmaksun käyttösuunnitelman laadinnasta vastaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Suunnitelma sisältää kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseen tarkoitettuja toimenpiteitä. Ne voivat olla tarpeellisiksi katsottuja erilaisia järvenkunnostustoimenpiteitä, kuten valituksessa esitettyjä vesikasvillisuuden niittoja, kalaistutuksia, poistokalastusta tai koskien kunnostustoimenpiteitä. Toikansuon jätevedenpuhdistamon ympäristö lupaan ei tule asettaa samaan purkuvesistöön kohdistuvaa päällekkäistä kunnostustoimenpiteisiin liittyvää velvoitetta, koska määräys on jo annettu kalataloustehtävien hoidon näkökulmasta Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa. Lappeenrannan Låmpovoima Oy on antamassaan vastineessa esittänyt muun muassa, että valituksen sisältöön on vastattu yksityiskohtaisesti Lappeenrannan kaupunginhallituksen vastineessa. Tämän johdosta yhtiö on antanut vastineen valituksen johdosta samansisältöisenä kuin kaupunginhallitus. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen. Vastinetta ei ole annettu. Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunnalle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen. Vastaselitystä ei ole annettu. Merkintä Hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä ratkaissut Etelä-Suomen aluehallintoviraston antamasta ympäristölupapäätöksestä numero 164/2016/2 tehdyt valitukset, jotka koskivat Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamista (hallintaoikeuden diaarinumerot 0 l 264/ 16/5110, 01272/16/5110, 01282/16/5110, 01285/16/5110, 01288/16/5110, 01295/16/5110, 01297/16/5110, 01303/16/5110, 01305/16/5110, 01307/16/5110, 01309/16/5110, 01312/16/5110 ja /16/5110).

14 12 (20) Hallinto-oikeuden ratkaisu Hallinto-oikeus, valituksen muutoin hyläten, muuttaa aluehallintoviraston päätöksen lupamääräyksen 19 kolmatta kappaletta ja lisää lupapäätökseen kalatalousmaksua koskevan uuden lupamääräyksen 22. Lisäksi hallinto-oikeus pidentää ympäristöluvan voimassaoloaikaa asti. Muutettuina lupamääräyksen 19 kolmas kappale ja uusi lupamääräys 22 kuuluvat seuraavasti (muutokset kursiivilla): 19. = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = Puhdistamon toiminnan lopettamisesta on esitettävä suunnitelma Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. Suunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet puhdistamolla olevien lietteiden ja muiden jätteiden sekä kemikaalien poistamisesta laitokselta, puhdistamon ja puhdistamoalueen siivoamisesta, puhdistamon rakenteiden, viemäriputken mahdollisesta purkamisesta tai muuttamisesta, puhdistamoalueen maaperän mahdollisen pilaantumisen selvittämisestä ja tarvittaessa puhdistamisesta toteutusaikatauluineen,jätevesien purkuojien ja Rakkolanjoen yläosan puhdistamistarpeen ja Haapajärven syvänteiden ilmastustarpeen selvittämisestä sekä jätevesien vaikutustarkkailun jatkamisesta toiminnan päättymisen jälkeen. 22. Luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Perustelut Sovellettuja oikeusohjeita Uusi ympäristönsuojelulaki (527/2014) on tullut voimaan Yhtiön vireille tullut ympäristölupahakemus käsitellään mainitun lain 229 :n nojalla vanhan ympäristönsuojelulain (86/2000) säännösten mukaisesti. Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n I momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n I momentissa tarkoitettua

15 13 (20) kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 43 :ssä säädetään pilaantumisen ehkäisemiseksi annettavista lupamääräyksistä. Pykälän l momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset 1) päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, 2) jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, 3) toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, 4) toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä 5) muista toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Pykälän 3 momentin mukaan lupamääräyksiä annettaessa on otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja-arvoa sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lupamääräyksissä ei kuitenkaan saa velvoittaa käyttämään vain tiettyä määrättyä tekniikkaa. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian ja materiaalien käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Ympäristönsuojelulain 44 :n mukaan jos jäteveden tai muun aineen päästämisestä saattaa aiheutua sellaisia vaikutuksia, joita tarkoitetaan vesilain 3 luvun 14 :ssä, ympäristö luvassa on annettava tarpeelliset määräykset kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta. Määräyksiin sovelletaan vesi lain 3 luvun 14, 15 ja 22 :ää. Ympäristönsuojelulain 46 :ssä säädetään seuranta- ja tarkkailumääräyksistä. Pykälän 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, toiminnan vaikutusten ja toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. Tarkkailun toteuttamiseksi luvassa on määrättävä mittausmenetelmistä ja mittausten tiheydestä. Luvassa on myös määrättävä siitä, miten seurannan ja tarkkailun tulokset arvioidaan ja miten tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle. Toiminnanharjoittaja voidaan myös määrätä antamaan valvontaa varten muita tarpeellisia tietoja. Pykälän 2 momentin mukaan toiminnan vesiin tai mereen kohdistuvien vaikutusten tarkkailumääräystä annettaessa on otettava huomioon, mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetussa laissa tarkoitetussa vesien tai meriympäristön tilaa koskevassa seurantaohjelmassa on pidetty tarpeellisena seurannan järjestämiseksi, Toiminnan tarkkailun tietoja voidaan käyttää mainitun lain mukaisessa seurannassa ja vesienhoitosuunnitelman ja merenhoitosuunnitelman laadinnassa. Asiassa saatua selvitystä Toikansuon jätevedenpuhdistamo sijaitsee Lappeenrannan kaupungissa tontilla Alkuperäisen hakemuksen mukaan ympäristölupaa on haettu Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamiseen ja puhdistettujen jätevesien johtamiseen siirtoviemärillä Vuokseen niin kauan, kun uusi puhdistamo otetaan käyttöön. Luvan hakija on vireille panemassaan Hyväristönmäen uuden jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksessa luopunut

16 (20) I - Toikansuon jätevedenpuhdistamon jätevesien johtamisesta Vuokseen ja hakenut ympäristö lupaa jätevesien johtamiseen Toikansuon jätevedenpuhdistamoita Rakkolanjoen vesistöön niin kauan, kunnes luvan hakijalle on myönnetty lupa Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon toimintaan ja puhdistamo on otettu käyttöön. Toikansuon jätevedenpuhdistamo Ila käsitellään muun muassa Lappeenrannan kaupungin asemakaavoitetun alueen asumajätevedet ja teollisuuden viemäröityjä jätevesiä sekä sako- ja umpikaivolietteitä. Taipalsaaaren kunnan viemäröintialueen jätevedet on johdettu Toikansuon jätevedenpuhdistamolle vuodesta 1994 alkaen ja Lem in kunnan jätevedet vuodesta 1997 alkaen. Viemäröinnin piirissä on noin asukasta. Lappeenrannan Energia Oy:llä on voimassa oleva teollisuusjätevesisopimus muutaman konepajayrityksen sekä Fazer Leipomot Oy:n ja Paroc Oy Ab:n kanssa. Puhdistamolle johdetaan myös Fazer Makeiset Oy:n ja Etelä-Karjalan jätehuolto Oy:n jätevedet. Jätevettä puhdistetaan keskimäärin m 3 /d eli noin kuusi miljoonaa m 3 /a. Puhdistamon tulovirtaamasta vuotovesien määrä on noin 3 5 % ja teollisuusjätevesien osuus noin l O %. Puhdistamo lie tuotavien alueen sako- ja umpikaivolietteiden määrä on m 3 vuodessa. Toikansuon jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo. Se on tyypiltään esisaostuslaitos, jonka puhdistusprosessi in kuuluvat mekaaninen esikäsittelyvaihe, kemiallinen käsittelyvaihe ja biologinen käsittelyvaihe. Mekaanisessa käsittelyssä, johon kuuluvat välppäys ja ilmastettu hiekanerotus, tulevasta jätevedestä poistetaan karkea kiintoaines, kuten kuitumaiset epäpuhtaudet ja hiekka. Kemiallisella käsittelyllä jätevedestä poistetaan pääosin fosforia. Saostuskemikaalina käytetään ferrisulfaattia, jota syötetään prosessiin ennen esiselkeytystä sekä ilmastuksen jälki päähän rinnakkaissaostuksen tapaan. Biologisessa aktiivilietevaiheessa mikrobit poistavat jäteveden sisältämiä fosfori- ja typpiravinteita sekä vesistössä happea kuluttavaa liukoista ainesta. Alkaliteetin säätöön käytetään kalkkia. Jälkiselkeytyksessä liete erotetaan käsitellystä jätevedestä laskeuttamalla. Touko-syyskuun aikana vesistöön johdettava jätevesi desinfioidaan jälkikloorauksella. Lupapäätöksen mukaan Toikansuon jätevedenpuhdistamo on osoitettu ympäristöministeriön vahvistamassa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa merkinnällä et-i, jätevedenpuhdistamo. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee maakuntakaavan keskustatoimintojen alueella C. Lappeenrannan kaupungin ajantasa-asemakaavassa puhdistamon sijaintikiinteistö on merkitty kunnallisteknisten rakennusten ja laitteiden korttelin osaksi. Toikansuon jätevedenpuhdistamon puhdistetut jätevedet johdetaan ojia pitkin Rakkolanjoen yläosan luoteiseen latvahaaraan. Jätevesikuormitus näkyy Rakkolanjoen yläosalla korkeina ravinne- ja bakteeripitoisuuksina sekä kohonneena sähkönjohtokykynä. Vesi on myös hyvin kiintoainepitoista, sameaa ja tummaa. Fosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin µg/1 ja typpi pitoisuudet µg/1. Ravinnepitoisuudet laimenevat hieman Haapajärveen mennessä, mutta keskimäärin veden laatu heikkenee kiintoaineen ja sameuden osalta eikä merkittävää veden laadun parantumista Rakkolanjoen yläosan matkalla tapahdu. Rakkolanjoen yläosalle kohdistuu latvaosien jälkeen myös runsaasti maatalouden hajakuormitusta. Rakkolanjoen vesistön virtaama

17 15 (20) on pieni. Kuivakausina esiintyvät alivirtaamat vastaavat suurusluokaltaan jätevesivirtaamaa. Haapajärven veden laatu on ollut keskimäärin hieman parempi kuin Rakkolanjoen yläosalla, mutta vaihtelu on ollut suurta ja ravinnetaso on korkea. Keskimäärin kesäiset fosforipitoisuudet ovat olleet sisäisen kuormituksen takia huomattavasti talviaikaa korkeampia. Ympäristöhallinnon avoimista tietojärjestelmistä saatavien tietojen perusteella Rakkolanjoen yläosan ja Haapajärven ekologinen tila on vesienhoidon toisella suunnittelukaudella luokiteltu huonoksi ja Rakkolanjoen alaosan ekologinen tila välttäväksi. Rakkolanjoen yläosan huono ekologinen tila johtuu hygieenisestä likaantumisesta ja suurista ravinnepitoisuuksista. Luokkaan vaikuttaa lisäksi se, että jätevedet muodostavat kuivana aikana suurimman osan Rakkolanjoen yläosan vesimuodostuman vesimäärästä. Haapajärven vesimuodostumassa korkeiden ravinnepitoisuuksien lisäksi levämäärää kuvaavat klorofyllipitoisuudet ovat erittäin korkeita. Rakkolanjoen vesi on rehevyydestään huolimatta kuitenkin kelvollista kaloille niin, että sen koskissa Suomen puolella on rapuja ja Venäjän puolella sen alaosalla on vahva taimenkanta. Rakkolanjoen alaosalla elää luontaisesti lisääntyvä meritaimen- ja lohikanta. Taimenkantaa voidaan pitää alkuperäisenä meritaimenkantana. Uusimmassa, vuonna 2019 julkaistussa Suomen lajien uhanalaisuusluokituksessa meritaimen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Meritaimenkantaa on elvytetty Suomen ja Venäjän yhteisprojektissa. Venäjän puolella ei enää ole taimenen nousuesteitä, joten Suomen puoleisen Rakkolanjoen merkitys meritaimenen elinalueena on kasvanut. Haapajärvi kuuluu valtakunnallisen lintuvesien suojeluohjelman Etelä-Suomen rannikkoalueen kansainvälisesti arvokkaisiin kohteisiin ja Natura alueisiin lintudirektiivin mukaisena SPA-alueena vesilinnustoon liittyvien arvojen vuoksi. Itä-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt Lappeenrannan kaupungille luvan Haapajärven kunnostamiseen. Lupa on myönnetty järven tilapäiseen kuivattamiseen, pohjoispään ja veneväylien ruoppaamiseen, Rakkolanjoen perkaamiseen Haapajärven alapuolelta ja pohjapadon rakentamiseen Rakkolanjokeen. Erillisenä hankkeena Haapajärveä on myös hoitokalastettu. Saalis on ollut noin 200 kilogrammaa hehtaarilta. Edelleen lupahakemuksen mukaan Haapajärven valuma-alueella on myös käynnistetty hanke ulkoisen kuormituksen vähentämiseksi. Oikeudellinen arviointi Toiminnan lopettamista koskeva lupamääräys 19 Muutoksenhakija on vaatinut, että Haapajärven syvänteitä ilmastetaan talvikautena. Lisäksi Toikansuon jätevedenpuhdistamon sulkemisen jälkeen Rakkolanjoen yläosa on puhdistettava ja vanha purku-uoma on kunnostettava. Ympäristöhallinnon avoimista tietojärjestelmistä saatavien tietojen perusteella Haapajärven valuma-alueella on paljon peltoa. Uomien liettyminen on siten

18 16 (20) pääosin peltoviljelyn aiheuttamaa. Jätevedet muodostavat kuitenkin merkittävän osan Haapajärven tilaa heikentävästä fosforipäästöstä. Jätevedenpuhdistamon päästöt ovat muita päästöjä suuremmat happea kuluttavan aineen osalta. Edellä mainitun johdosta hallinto-oikeus katsoo, että jätevesien purkuojien ja Rakkolanjoen yläosan puhdistamisen tarvetta jonkin matkaa jätevedenpuhdistamon alapuolelta ennen viljelyalueen alkamista on syytä selvittää, kun,laaditaan puhdistamon toiminnan lopettamisen yhteydessä esitettävää suunnitelmaa. Samassa yhteydessä on perusteltua selvittää myös Haapajärven syvänteiden ilmastustarvetta. Selvittämisvelvoitteet on määrätty tehtäväksi vasta puhdistamon toiminnan lopettamista koskevan suunnitelman yhteydessä erityisesti siksi, että tuolloin on varmuudella tiedossa kunnostustoimilla saadut hyödyt. Kalataloudelliset vaatimukset Muutoksenhakija on vaatinut, että luvan hakija velvoitetaan suorittamaan Haapajärvellä vesikasvillisuuden niittaa vuosittain eurolla sekä istuttamaan jokaiseen kunnostettuun koskeen vuosittain 200 vastakuoriutunutta meritaimenen poikasta. Lisäksi muutoksenhakija on vaatinut, että vuosittain tehdään koekalastuksia, kirjanpitokalastuksia ja kalojen käyttökelpoisuustutkimusta sekä sähkökoekalastusta Rakkolanjoessa joka toinen vuosi. Hallinto-oikeus on kumonnut aluehallintoviraston antaman ympäristölupapäätöksen numero 164/2016/2. Lupa on koskenut Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä käsiteltyjen jätevesien johtamista viemäriputkella vesistöön Rakkolanjoen yläosalle. Lupaan on sisältynyt kalatalousmaksua koskeva lupamääräys 20. Sen mukaan luvan saajan on maksettava vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle I euron suuruinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalakannoille ja kalastukselle jätevesistä aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen jätevesien vaikutusalueella. Luvan hakija ei hakenut muutosta kalatalousmaksua koskevaan lupamääräykseen. Lupamääräyksen 20 perusteluissa on viitattu ympäristövaikutusten arviointiselostukseen, jonka mukaan jätevesien tehokkaan puhdistuksen seurauksena Rakkolanjokeen ja Haapajärveen kohdistuva jätevesikuormitus vähenee nykyisestä. Kuormituksen väheneminen vaikuttaa yhdessä vesistöalueen kunnostustoimien, kuten rantakasvien ni i ton ja raivaamisen sekä lisäveden johtamisen, kanssa myönteisesti joki- ja järviluontoon. Jätevesistä aiheutuneet kalataloudelliset haitat lievenevät Haapajärvellä pidemmällä aikavälillä ja Rakkolanjoen alaosalla lohikalojen lisääntymisolosuhteet paranevat nykyisestä. Jätevesien johtamisesta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Haapajärven Natura-alueeseen. Kuormitus on kuitenkin suurempaa kuin tilanteessa, jossa jätevedet olisi johdettu muualle kuin Rakkolanjokeen. Kalataloudellisten haittojen ehkäisemiseksi on määrätty kalatalousmaksu. Tarkoituksena on siten ollut, että uusi puhdistusteholtaan parempi jätevedenpuhdistamo korvaisi valmistuessaan Toikansuon vanhan jätevedenpuhdistamon. Näin ollen ja kun otetaan huomioon vanhan jätevedenpuhdistamon ympäristö luvan voimassaoloajan pidentyminen sekä purkuvesistön huono ekologinen tila, hallinto-oikeus lisää lupaan kalatalousmaksua koskevan lupamää-

19 17 (20) räyksen sellaisena kuin se on ollut Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon kumotussa ympäristöluvassa. Luvan voimassaolo Hallinto-oikeus on tänään antamallaan päätöksellä kumonnut Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman ympäristölupapäätöksen numero 164/2016/2 ja hylännyt Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan aloittamista koskevan lupahakemuksen. Näin ollen ja kun otetaan huomioon valituksen vireilläolosta johtuva ajan kuluminen, hallinto-oikeus pidentää Toikansuon jätevedenpuhdistamolle myönnetyn ympäristöluvan voimassaoloaikaa ratkaisuosasta ilmenevällä tavalla. Muut lausumat Valituksessa on vaadittu vesinäytteenottoa Rakkolanjoestaja Haapajärvestä kuukauden välein sekä uutta havaintopaikkaa Haukkavuoren syvänteeseen. Kun otetaan huomioon ympäristöluvan tarkkailua koskevat lupamääräykset, hallinto-oikeus katsoo, että aluehallintoviraston päätöstä ei ole tältä osin tarpeen muuttaa. Siltä osin kuin lupamääräysten ylitykset on vaadittu sanktioitavaksi, hallintooikeus toteaa, että asiassa on tältä osin kyse ympäristöluvan lupamääräysten valvonnasta. Toiminnan valvontaan liittyviä kysymyksiä ei ratkaista ympäristölupaa koskevan valitusasian yhteydessä. Edelleen siltä osin kuin valituksessa on vaadittu, että Haapajärvi ja Rakkolanjoki on kunnostettava vesipuitedirektiivin edellyttämään tilaan, hallinto-oikeus katsoo, että luvan hakija vastaa omalta osaltaan siitä, että Haapajärven ja Rakkolanjoen tila saadaan mahdollisimman hyväksi. Luvan hakijan toiminta ei ole esteenä vesistöjen tilan parantumiselle, mikäli toimitaan lupamääräysten mukaisesti ja jälkihoito suoritetaan asianmukaisesti. Sovelletut oikeusohjeet I Perusteluissa mainitut Julkipano Päätös on annettu julki panon jälkeen. Päätöksestä ilmoittaminen Lappeenrannan kaupunginhallituksen on viipymättä ilmoitettava tästä päätöksestä kaupungin ilmoitustaululla.

20 18 (20) Muutoksenhaku Ympäristönsuojelulain 190 :n 1 momentin mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin perusteella valitusluvan. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimpaan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen antopäivästä eli viimeistään Valitusosoitus on liitteenä Hal!Jp (01.18).

21 I Diaarinumero 01311/16/ (20) Asian ovat ratkaisseet lainoppineet hallinto-oikeustuomarit Riikka Mäki ja Päivi Jokela, tekniikan alan hallinto-oikeustuomari Varpu Kujanpää sekä luonnontieteiden alan hallinto-oikeustuomari Kirsti Poikanen. Asian on esitellyt Riikka Mäki. Riikka Mäki Varpu Kujanpää Päivi Jokela Kirsti Poikanen Toimituskirjan antaja: Inkeri Eriksson lainkäyttösihteeri

22 ' t Diaarinumero 01311/16/ (20) Jakelu Päätös maksutta Haapajärven yhteisen vesialueen osakaskunnan hoitokunta Osoite: Jäljennös maksutta Lappeenrannan Lämpövoima Oy Etelä-Suomen aluehallintovirasto, sähköisesti Ympäristö I upavastuual ue Lappeenrannan ympäristönsuojeluviranornainen Lappeenrannan terveydensuojeluviranomainen Lappeenrannan kaupunginhallitus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Kalatalousryhmä, sähköisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ Ympäristö ja luonnonvarat, sähköisesti Suomen ympäristökeskus, sähköisesti IE

23 r \ C I Liite hallinto-oikeuden päätökseen VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Valitusluvan myöntämisperusteet Hallintolainkäyttölain 13 :n 2 momentin mukaan valitusluvan myöntämisen perusteet ovat: 1) 2) 3) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy. Valituslupa voidaan myöntää myös siten, että se koskee vain osaa muutoksenhaun kohteena olevasta hallinto-oikeuden päätöksestä. Valitusaika Hallinto-oikeuden päätös on annettu julkipanon jälkeen. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon silloin, kun se on annettu. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksisaannista, sitä päivää lukuunottamatta. Valituskirjelmän toimittaminen Valituskirjelmä, johon on sisällytettävä valituslupahakemus, on toimitettava valitusajassa korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Valituskirjelmän tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitettavan valituskirjelmän tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituskirjelmän ja muiden valitusasiakirjojen lähettäminen postitse tai sähköisesti tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. HallJp (01.18) (sivu 1/2)

24 Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmässä, joka on osoitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava Valituskirjelmän liitteet - valittajan nimi ja kotikunta päätös, johon haetaan muutosta perusteet, minkä vuoksi valituslupa tulisi myöntää miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero sekä mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla). Valituskitjelmään on liitettävä - hallinto-oikeuden päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa tai ellei sähköisesti toimitettavassa asiakirjassa ole selvitystä asiamiehen toimivallasta. Korkeimman hallinto-oikeuden yhteystiedot Postiosoite: Käyntiosoite: Korkein hallinto-oikeus PL 180, Helsinki Fabianinkatu 15, Helsinki Puh.nro: Telefax: S-posti: korkein.hal linto-oikeus@oikeus.fi Aukioloaika: arkipäivisin klo HallJp (01.18) (sivu 2/2)