Suosituksia elämän loppuvaiheen hoidosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suosituksia elämän loppuvaiheen hoidosta"

Transkriptio

1 Suosituksia elämän loppuvaiheen hoidosta

2 Sisältö Johdanto Yleisiä periaatteita Hoitotahdon merkitys, itsemääräämis- ja tiedonsaantioikeus Keskeisiä käsitteitä hoidon rajaamisesta Ei elämää pitkittävää hoitoa DNR (Do not resuscitate) Palliatiivinen hoito Saattohoito Hoidon rajaamispäätöksen tekeminen Hoitotahdon laatiminen Potilaan kokonaisvaltaaminen kohtaaminen Henkilökunnan tukeminen Koulutus ja työnohjaus Sairaalan sosiaalityöntekijän tuki saattohoitotilanteessa Edunvalvontavaltuutus Testamentti Mitä asioita on muistettava, kun omainen kuolee? Sosiaalitoimistosta haettava hautauskorvaus Linkit Hyväksytty Lapin sairaanhoitopiirin saattohoitotyöryhmässä Työryhmä: Eva Salomaa, Hannu Ullner, Erkki Kiviniemi, Eija Uusitalo-Mäki, Merja Antikainen, Erja Ojanaho, Arja Ylläsjärvi, Irene Keskihannu 2

3 Johdanto Tämän ohjeen tarkoituksena on tukea henkilökuntaa, hoidon rajaamisesta ja elämän loppuvaiheen hoitoon liittyvistä asioista päätettäessä. Ohje korvaa vuonna 2004 laaditun Saattohoito-ohjeen, joka on laadittu huomioiden erityisesti syöpäpotilaat. Tässä ohjeessa käsitellään elämän loppuvaiheen hoitoa ja päätösmenettelyä saattohoitoa laajemmasta näkökulmasta. Ohjeessa on käytetty taustamateriaalina Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vastaavia ohjeita. 1. Yleisiä periaatteita Lääketieteen kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi yhä vaikeampien sairauksien hoitamisen. Tämä kehitys on mahdollistanut ennusteeltaan toivottomienkin potilaiden elämän pitkittämisen. Kuolevaa potilasta saatetaan rasittaa tuloksettomilla ja turhilla tutkimus- ja hoitotoimenpiteillä. Jos kuolema on ilmiselvää hoidosta huolimatta eikä potilaalle annettu tai suunniteltu hoito tuota hänelle hyötyä, on tällainen hoito perusteetonta ja siitä tulee pidättäytyä tai luopua. Kuolevan potilaan oireiden hoito käypähoitosuositus Kuolevan potilaan hoidon tavoitteena on antaa potilaalle mahdollisuus elää elämänsä loppuvaihe ilman vaikeita oireita ja kipua läheistensä parissa ja mikäli mahdollista haluamassaan ympäristössä. Potilaan hoitaminen muuttuu parantamisesta huolenpidoksi. Potilaan hoitoympäristö on luotava sellaiseksi että omaiset voivat olla läsnä ja heitä on kaikin keinoin tuettava kuoleman kohtaamiseen. Sairaalassa työskentelevistä työntekijöistä tässä työssä hoitotiimiä voivat auttaa sosiaalityöntekijä, psykologi, yleissairaalapsykiatri, psykiatrinen sairaanhoitaja, kuntoutusohjaaja ja sairaalapastori. Elämän loppuvaiheen kohtaamisessa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa korostuu lääkärin ja hoitajan oma persoonallisuus. Kohtaamiseen vaikuttaa se, miten lääkäri ja hoitohenkilökunnan jäsenet ovat itse muodostaneet suhteensa kuolemaan. Hoitotiimin on oltava toimissaan johdonmukainen ja yhtenevä. Sovitut hoitolinjat on pidettävä. 2. Hoitotahdon merkitys, itsemääräämis- ja tiedonsaantioikeus Laki potilaan asemasta ja oikeuksista korostaa potilaan oikeutta päättää hoidoistaan ja myös kieltäytyä hoitotoimenpiteistä vaikka ne olisivat lääketieteellisesti arvioituna perusteltuja. Toisaalta potilas ei voi vaatia hoitoa, jolla ei ole lääketieteellisiä perusteita. Keskustelu kuolevan tai vaikeasti sairaan potilaan hoitoennusteesta torjutaan helposti. Etenevää ja huonoennusteista sairautta sairastavan potilaan hoitotahto ja hoitolinjaus sairauden edetessä olisi pyrittävä selvittämään jo etukäteen potilasta turhaan kuormittavien ja kärsimystä lisäävien hoitotoimenpiteiden välttämiseksi (esim. tutkimukset, elintoimintojen tukihoidot, tehohoito) Lääkärin velvollisuus on kertoa potilaalle rehellisesti ja avoimesti, mutta kuitenkin hienovaraisesti sairaudesta, käytettävissä olevista hoitovaihtoehdoista ja sairauden ennusteesta. Lääkärillä tulisi olla käsitys potilaan arvomaailmasta ja toiveista etukäteen. Potilasta pyritään hoitamaan aina lääketieteellisin perustein yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaskertomukseen tehtävistä merkinnöistä tulee riittävässä laajuudessaan 3

4 käydä ilmi taudinmäärityksen, valitun hoidon ja tehtävien päätösten perusteet. Mikäli potilas kieltäytyy hoidosta, siitä tulee tehdä luotettavalla tavalla vahvistettu merkintä potilasasiakirjoihin. Potilaan laatimaa hoitotahtoa tai muutoin ilmaisevaa tahtoa hoidosta pidättäytymisestä on noudatettava, eikä hänen läheistensä mielipide saa olla päätöksenteossa ratkaiseva. Hoitotahdon ei tarvitse olla painetulla lomakkeella, vaan vapaamuotoinen päivätty ja allekirjoitettu tahdonilmaisu riittää. Potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkinnät siitä, että potilaalle on annettu riittävä selvitys hänen tahtonsa noudattamisen vaikutuksista Äkillisessä henkeä uhkaavassa tilanteessa potilaalla ei usein ole itsemääräämismahdollisuutta. Lääkärin ja hoitotiimin tulee silloinkin aina toimia potilaan todennäköisen tahdon ja edun mukaisesti. Hoitopäätöksen ensisijaisena tavoitteena tulee olla potilaan hyvän edistäminen. Jos potilas ei itse pysty tahtoaan ilmaisemaan, hänen läheisiltään lääkäri saa tietoa potilaan arvomaailmasta ja toiveista. Lääkärin on luotava omaisten kanssa luottamuksellinen suhde. Kommunikaation tulee olla rehellistä ja avointa. Huonosta ennusteesta ja hoidon rajoista tulee informoida mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavoitteena on potilaan omien todennäköisten toiveiden selvittäminen omaisilta. Omaisilta ei koskaan saa kysyä lupaa hoitojen rajoittamiseen tai lopettamiseen, vaan vastuu säilyy aina lääkärillä. Lääkärin tehtävä on puolestaan kertoa omaisille mitä lääketieteellisellä hoidolla on saavutettavissa ja mikä on sairauden ennuste. Lääkärin tulisi pyrkiä esittämään arvioita siitä, mihin mennessä todennäköisesti nähdään onko potilaalla selviämismahdollisuuksia. Hoitotoimenpiteistä ja tutkimusten tuloksista kertominen kuuluvat ensisijaisesti lääkärin tehtäviin. Omaisten kanssa kommunikaation tulee olla johdonmukaista, työpisteissä on oltava säännöt siitä, mitä informaatiota lääkäri antaa ja mitä hoitajat. Keskustelujen sisällöstä tulee tehdä merkintä potilaskertomukseen ja jatkohoitopaikkaan lähetettävään hoitotiedotteeseen. 3. Keskeisiä käsitteitä hoidon rajaamisesta 3.1. Ei elämää pitkittävää hoitoa Hoitopäätös, jonka perusteella luovutaan potilaan hoidossa kaikesta elämää pitkittävästä hoidosta. Potilaan hoidossa ei käytetä elämää pitkittäviä hoitotoimenpiteitä kuten esimerkiksi hengityslaitehoito, verenkiertoa tukeva hoito, dialyysihoidot, parenteraalinenja enteraalinen ravitsemus jne. Potilaan hoidossa keskitytään helpottamaan potilaan vointia. Valvontamenetelmät, jotka eivät suoranaisesti vaikuta potilaan hyvinvointiin ja jotka voivat harhauttaa niin henkilökunnan kuin omaisten huomiota pois potilaasta, tulee keskeyttää. Parhaat seurantamenetelmät ovat potilaan levottomuus, kivun ilmaisut, hengitystaajuus tai hengenahdistuksen ilmeneminen. On huolehdittava, ettei potilas tunne kipua, ahdistusta tai tukehtumisen tunnetta. Näitä tuntemuksia voidaan lievittää riittävällä rauhoittavalla lääkityksellä, kipulääkityksellä ja läsnäololla. 4

5 3.2. DNR (Do not resuscitate) DNR tarkoittaa elvytyskieltoa, päätöstä elvyttämättä jättämisestä. Päätös tarkoittaa, ettei potilaan hengityksen ja verenkierron toimintoja yritetä elvyttää hengityksen tai sydämen toiminnan heiketessä. Päätös koskee sekä perus- tai tehoelvytystä. Päätös elvyttämättä jättämisestä voi perustua joko lääketieteelliseen arvioon hoidon hyödyttömyydestä toipumisennusten pohjalta tai potilaan esittämään hoitotahtoon. DNR-päätös edellyttää perusteellisen kliinisen arvion potilaan terveydentilasta, perehtymisen aikaisempaan sairaushistoriaan sekä yleensä seniorilääkärin kannanoton (erityistilanteissa hoitavien lääkäreiden yksimielisen päätöksen). DNR päätös pyritään tekemään etukäteen virkaaikana ja kirjataan potilaskertomukseen. Päätös on voimassa hoitojakson ajan. Potilaan siirtyessä jatkohoitopaikkaan vastaanottavan yksikön on arvioitava tilanne uudelleen. Potilas ja potilaan luvalla omaiset informoidaan päätöksestä. Mikäli potilas ei ole kykenevä vastaanottamaan tietoa, on informaatio annettava omaiselle. Potilaan muu hoito jatkuu ennallaan ja muista hoidon rajauksista tulee sopia erikseen. DNR-päätös ei tarkoita saattohoitoa. Palliatiivisesta hoidosta saattohoitoon siirtyminen sisältää toisaalta DNR-päätöksen. On kuitenkin suositeltavaa tehdä potilasasiakirjoihin myös erillinen DNR-merkintä Palliatiivinen hoito Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan parantumattomasti sairaiden potilaiden aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa, kun parantavan hoidon mahdollisuuksia ei ole. Palliatiivinen hoito käsittää oireita lievittäviä hoitomuotoja, joiden tavoitteena on mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Palliatiivisen hoidon kesto voi olla jopa useita vuosia Saattohoito Saattohoidon lähtökohtana on potilaan etenevä parantumaton sairaus, johon ei ole tarjolla ennustetta parantavaa hoitoa tai potilas on kieltäytynyt siitä, ja potilaan jäljellä olevan eliniän arvioidaan olevan lyhyt. Saattohoitopäätöksen tekeminen ajoittuu lähelle kuoleman todennäköistä ajankohtaa, muutamia viikkoja tai kuukausia ennen odotettua kuolemaa. Saattohoito voi olla osa palliatiivista hoitoa, sen loppuvaihe. Saattohoitoon siirtyminen sisältää myös DNR-päätöksen. 4. Hoidon rajaamispäätöksen tekeminen Hoidon rajoittamispäätöksistä tehdään selkeät merkinnät perusteluineen potilaskertomukseen. Asiasta keskustellaan pitkälle edenneen sairauden vaivaaman potilaan ja hänen omaistensa kanssa mahdollisuuksien mukaan jo ennen tilanteen akutisoitumista, mutta toisaalta myös ennalta arvaamattoman sairauskohtauksen yllättäessä. Hoitava lääkäri selvittää mahdollisuuksien mukaan potilaan hoitotahdon. Potilaalle ja omaisille selitetään ymmärrettävästi, miksi rajaamispäätös tehdään ja mitä hoitoja jatketaan ja tähdennetään, ettei kyseessä ole potilaan hylkääminen, vaan kokonaistilanteeseen nähden parhaan hoidon toteuttaminen. 5

6 Hoitolinjat tulee merkitä selkeästi epikriisiin tai hoitoyhteenvetoon potilaan siirtyessä jatkohoitoon teho-osastolta vuodeosastolle tai sairaalan vuodeosastolta terveyskeskuksen vuodeosastolle. Vaihtoehtoisia hoitopaikkoja voivat olla myös hoivakoti tai koti, jossa hoitoa voidaan antaa kotisairaanhoidon tai kotisairaalan toimesta. On syytä käyttää rajoittamispäätöksiä kuvaavia ilmaisuja kuten DNR, EI ELÄMÄÄ PITKITTÄVÄÄ HOITOA, SAATTOHOITO. Potilaskertomukseen on tehtävä selkeät merkinnät potilaan tai hänen omaistensa kanssa käytyjen keskustelujen sisällöstä. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, että toteuttava hoito on sopusoinnussa tehtyjen päätösten kanssa. 5. Hoitotahdon laatiminen Hoitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin tajuttomuuden, vanhuudenheikkouden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Toiveet voivat koskea muitakin hoitoon liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta Hoitotahto tehdään yleensä kirjallisesti, jolloin siinä on tekijän omakätinen allekirjoitus ja päiväys. Hoitotahto on voimassa ilman todistajiakin, mutta kahden, perheeseen tai lähisukuun kuulumattoman todistajan käyttämistä suositellaan. Kirjallinen hoitotahto voidaan tallentaa sairauskertomuksen liitteeksi tai se kulkee potilaan mukana. Jälkimmäisessä tapauksessa sairauskertomuksessa tulee olla merkintä hoitotahdon olemassaolosta. Lain mukaan henkilö voi ilmaista hoitotahtonsa myös suullisesti. Tällöin se on syytä kirjata potilaskertomukseen ja mikäli mahdollista pyytää siihen allekirjoitus tai muulla tavalla todentaa sen oikeellisuus. Lyhimmillään hoitotahto voi olla valmiiseen allekirjoitettuun hoitotahtolomakkeeseen tehty merkintä, joka ilmaisee toiveen olla pidentämättä elämää tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei ole. Ohessa on liitteenä Lapin sairaanhoitopiirin suosittelema lomake. 6. Potilaan kokonaisvaltaaminen kohtaaminen Potilaan sairaudentilan toteaminen parantumattomaksi ja lyhyessä ajassa kuolemaan johtavaksi merkitsee useimmissa tapauksissa potilaalle somaattisen kunnon radikaalin heikentymisen lisäksi psyykkistä kriisiä ja ahdistusta. Potilas tulee tietoiseksi siitä, ettei pian edessä olevalle kuolemalle ole enää vaihtoehtoa. Hoidot jatkuvat oireita lievittävinä, mutta sairauden parantuminen ei enää ole tavoite. Potilaan kannalta elämän loppuvaiheen hoidon erityiskysymykset nousevat paitsi tehokkaasta somaattisen kivun lievittämisestä myös potilaan psyykkisen kriisin ja ahdistuksen kohtaamisesta. Oleellista on potilaan normaalien emotionaalisten reaktioiden hyväksyminen ja tilan antaminen psyyken luonnollisille reaktioille elämästä luopumisen väistämättömyyttä kohtaan. 6

7 Reagoinnillaan tilanteeseensa potilas asettaa elämänsä viimeiset kysymykset ja tärkeä osa elämän loppuvaiheen hoitoa on noiden kysymysten vastaanottaminen. Se on luonnollisesti myös omaisten tehtävä, johon kuitenkaan oman luopumisen surunsa kanssa kamppailevien läheisten voimat eivät aina riitä. Elämän loppuvaiheen kokeminen on sidoksissa potilaan eletyn elämän kokemuksiin ja merkittävää apua hänelle voi olla myös psykiatrisen hoitajan, sosiaalityöntekijän tai sairaalateologin erityisosaaminen. 7. Henkilökunnan tukeminen Henkilökunta joutuu elämän loppuvaiheen hoitamisessa syvästi tekemisiin sekä potilaan että omaisten kokeman stressin ja psyykkisten reaktioiden kanssa. Kun tutkimukset ja hoitotoimenpiteet ovat tähdänneet sairauden parantumiseen ja tällä tavoitteellaan myös ylläpitäneet potilaan toivoa paranemisesta, merkitsee saattohoitoon siirtyminen toivon sammumista, kriisiä. Tähän kriisiin potilas ja myös omaiset tulevat vastoin sitä, mitä ovat hoidolta todella odottaneet, valmistautumattomina. Tunteet purkautuvat yli voimien käyvissä tilanteissa tavoilla, joita asianomainen ei kykene hallitsemaan. Se emotionaalinen kuormitus, mikä ylittää ihmisen psyykkisen kantokyvyn siirtyy yleensä tavalla tai toisella lähellä olevien kannettaviksi. Henkilökunta harvoin välttyy näiltä projektioilta. Potilaan elämän loppuvaiheen hoito ja kuolema ovat hoitohenkilökunnalle tunnepitoinen tapahtuma. Jos kuolema koetaan pelkkänä menettämisenä ja tappiona, työntekijä saattaa turtua, ja tällöin kuoleva potilas ja hänen omaisensa jäävät helposti vaille inhimillistä hoitoa ja tukea. Hoitohenkilökunta voi tuntea surua potilaan kuoleman jälkeen. Surun lisäksi tunteet voivat olla ristiriitaa, helpotusta, ikävää, ahdistusta ja syyllisyyttä. Lisäksi potilaan kuolema voi aiheuttaa hoitohenkilökunnassa pelkoa, pettymyksen tunteita, turhautumista, vihaa alakuloisuutta, pahan olon tunnetta, riittämättömyyttä ja voimattomuutta. Hoitohenkilökunnan jaksamista auttaa työpaikan avoin ilmapiiri, jossa voi ilmaista tunteensa ja rajallisuutensa. Työtovereiden osoittama huolenpito ja tuki ovat tärkeitä potilaan kuoleman aiheuttamien tunteiden käsittelyssä ja keskustelu työtovereiden kanssa on keskeinen selviytymiskeino. Potilaan kuolema on henkilökunnalle toisinaan traumaattinen kokemus, jolloin henkilöstö voi tarvita kriisiapua. Apu voi olla minimissään purkukeskustelu lähiesimiehen kanssa ja maksimissaan jopa terapiaa. Purkukeskustelu (defusing) kiinnittää huomion tilanteen nopeaan purkamiseen ja siinä käydään läpi tosiasiat, henkilökohtaiset reaktiot ja ajatukset. Purkukeskustelun vetäjänä voi toimia sairaalapappi, psykiatri tai psykiatrinen sairaanhoitaja. 7

8 7.1. Koulutus ja työnohjaus Potilaan ja omaisten kokema ahdistus merkitsee emotionaalista kuormittumista myös henkilökunnalle, joka työkuntonsa säilyttämiseksi tarvitsee koulutuksen ja työnohjauksen avulla valmiuksia tämän tunnekuorman purkamiseen ja käsittelemiseen. Työnohjaus on merkittävä omaa työtä tukeva ja omasta työstä ammentava koulutuksen ja oppimisen väline. Työnohjauksen erityinen vahvuus koulutuksen muotona on sen tilannekohtaisuus ja henkilökohtaisuus. Ryhmätyönohjaus on ammattiryhmäkohtaisesti järjestetty pitempikestoinen työkokemuksia hyödyntävä oppimisprosessi, jossa keskiöön tulevat oman vastuualueen erityiskysymykset Yksilötyönohjaus on toinen prosessiluonteinen työnohjauksen muoto. Sen mahdollistamissa puitteissa voidaan huomioida myös työntekijän persoonan ja elämänhistorian kysymyksiä suhteessa työrooliin. 8. Sairaalan sosiaalityöntekijän tuki saattohoitotilanteessa Keskussairaalan sosiaalityöntekijä auttaa ja tukee perhettäsi saattohoitotilanteessa. Hän antaa käytännön neuvoja ja ohjausta asioiden hoitoon liittyen. Voit kääntyä sosiaalityöntekijän puoleen kaikissa mieltä askarruttavissa kysymyksissä. Jokaisella keskussairaalan osastolla on nimetty sosiaalityöntekijä, johon saa yhteyden virka-aikana keskussairaalan keskuksen (p ) tai osaston henkilökunnan kautta. Palvelut ovat maksuttomia ja luottamuksellisia. Erillistä lähetettä ei tarvita. 9. Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi itse etukäteen järjestää asioidensa hoidon sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi. Siinä tapauksessa, että valtuutuksen antanut henkilö ei kykene enää hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden vuoksi, valtuutettu voi pyytää maistraattia vahvistamaan valtuutuksen. Valtuutetun tulee esittää maistraatille alkuperäinen valtakirja sekä lääkärinlausunto tai vastaava, joka todistaa, että valtuutuksen antanut henkilö on tullut kyvyttömäksi hoitamaan asioita, joita valtuutus koskee. Valtuutus tulee voimaan, kun maistraatti on vahvistanut sen. 8

9 10. Testamentti Testamentilla henkilö voi vaikuttaa siihen, miten hänen omaisuutensa jaetaan hänen kuoltuaan. Testamentin tekijä voi päättää mitä omaisuutta ja kenelle hän haluaa sen jättää. Perintökaari asettaa kuitenkin testamentin tekijälle rajoituksia, jotka pitää huomioida testamenttia tehdessä. Ennen testamentin laatimista on syytä tarkkaan miettiä, mitä omaisuudelleen haluaa tapahtuvan kuolemansa jälkeen. Testamentissa voidaan myös määrätä testamentille toimeenpanija, jonka tehtäväksi tulee testamentin tekijän kuoleman jälkeen toteuttaa testamentin tekijän tahto. Testamentissa voi myös määrätä esimerkiksi haudan hoidosta ja monista muistakin asioista harkintansa mukaan. Testamentin voi periaatteessa laatia kuka tahansa, mutta laadinnassa on erittäin suositeltavaa käyttää apuna asiantuntijaa. Asiantuntijan käyttämisestä syntynyt kustannus on pieni ja se voi säästää oikeusprosessilta, mikäli testamentin epäselvyys mahdollistaa oikeusriidan. Ääritapauksessa testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi, jos se ei ole oikein laadittu. Muotomääräysten lisäksi toinen merkittävä syy, miksi testamentti kannattaa laadituttaa asiantuntijalla, on verosuunnittelu. Järkevällä testamentilla pystyy säästämään huomattavia summia perintöverotuksessa. 11. Mitä asioita on muistettava, kun omainen kuolee? Sairaala tai hoitolaitos välittää hoidossaan olevan potilaan kuolemasta automaattisesti tiedon Väestörekisterikeskukseen. Sieltä se välittyy esim. Kelaan ja eläkelaitoksiin. Jos kuolema sattuu äkillisesti muualla, on syytä ilmoittaa asiasta poliisille, joka huolehtii tarvittaessa kuolinsyyn selvittämisen ja tiedon välittämisen Väestörekisterikeskukseen. Kelaan on kuitenkin hyvä ilmoittaa omaisen kuolemasta, varsinkin, jos hän sai Kelan eläkettä. Kelan eläke maksetaan sen kuukauden loppuun, jonka aikana eläkkeensaaja on kuollut. Kelan toimistosta saa neuvoja perhe-eläkkeen hakemiseksi. Ilmoitus pankkiin, jotta turvataan tilin ja tallelokeron oikea käyttö ja mahdollisesti kuoleman jälkeen liikaa maksettujen eläkkeiden palauttaminen. Ilmoitus postiin, jotta kirjeet ja muu posti ohjataan kuolinpesän hoitajalle (yleensä leskelle). ilmoitus vakuutusyhtiölle, jos vainajalla on henkivakuutus tai muu vakuutus. Ilmoitus työnantajalle palkanmaksun lopettamiseksi sekä ryhmähenkivakuutuksen hakemiseksi. Perhe-eläkehakemus tehdään joko Kelan tai työeläkelaitosten palvelupisteen kautta. Sekä Kelan että ansioeläkelakien mukaiset perhe-eläkkeet voi hakea samalla hakemuslomakkeella yhdestä paikasta. Mahdollinen testamentti annetaan tiedoksi kaikille perillisille. 9

10 Perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sitä varten tarvitaan aukoton sukuselvitys vainajasta syntymästä kuolemaan saakka sekä virkatodistukset kuolinpesän osakkaista. Perunkirja jätetään verotoimistoon perintöverojen määräämistä varten kuukauden kuluessa perunkirjoitustilaisuudesta. Esimerkiksi asunnon ja muun omaisuuden vakuutukset siirretään lesken tai perinnönsaajan nimiin. Vainajan nimissä olleet televisiomaksu sekä sähkö-, vesi- ja jätehuoltosopimukset siirretään lesken tai perinnönsaajan nimiin tai mahdollisesti irtisanotaan, jos asunto jää tyhjilleen. 12. Sosiaalitoimistosta haettava hautauskorvaus Kunnan sosiaalitoimisto on pääsääntöisesti solminut jonkun paikkakunnalla toimivan hautaustoimiston kanssa sopimuksen. Hautaustoimiston tiedot saa sosiaalivirastosta tai sairaalan sosiaalityöntekijältä. Ensimmäiseksi Teidän tulee pyytää kustannusarvio hautaustoimistosta. Hautaustoimistosta saatte selville minkälainen arkku, kukkalaite ja mitä muita tuotteita kuuluu ns. sopimushinnoitteluun. Mainitkaa hautaustoimiston työntekijälle, että haluat tietää enemmän sopimushinnoittelun mukaisista asioista. Käy saamasi kustannusarvion kanssa sosiaalitoimistossa. Ota sosiaalitoimistoon mukaasi myös vainajan mahdollisimman tuoreet tiliotteet ja verotustiedot viimeksi vahvistetusta verotuksesta. Jos valitsette jonkin muun arkun tai kukkalaitteen kuin mitä kuuluu sopimushinnoitteluun toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan yleensä hautaustoimiston alimmat hinnat ja erotuksen maksaa asiakas. Hautakiveä, lehti-ilmoitusta eikä muistotilaisuudesta aiheutuvia kustannuksia huomioida toimeentulotukilaskelmassa. Seurakunnan laskusta haetaan pääsääntöisesti vapautusta. Lisätietoja: Maistraatit, oikeusaputoimistot ja asianajajat Linkit Kuolevan potilaan oireiden hoito käypähoitosuositus Tietoa potilaalle: Hoitotahto käytännön ohjeita Uskonnolliset yhdyskunnat Vainajan omaisille Sairaanhoitopiirin työnohjaus Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta 10

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla

Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet

Lisätiedot

Haluamme silti sanoa, että olemme mukana surussasi ja toivomme sinulle voimia.

Haluamme silti sanoa, että olemme mukana surussasi ja toivomme sinulle voimia. AVUKSI OMAISILLE Surusta en tiennyt mitään, tuskasta en tiennyt mitään en siitä, mitä on pohjaton kaipaus. Uskoin ihmisen voimiin, luotin elämän kulkuun, sen syihin ja seurauksiin. Nyt olen sanaton. (Maija

Lisätiedot

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN

PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN PIRKANMAAN HOITOKOTI KÄYTÄNNÖN OHJEITA KUOLEMAN JÄLKEEN 1 Potilaan kuoleman jälkeen Läheisillä on mahdollisuus hyvästellä vainaja kiireettömästi potilashuoneessa tai Hoitokodin kappelissa. Läheiset voivat

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset Ritva Halila dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sitoumukset: ei kaupallisia sidonnaisuuksia

Lisätiedot

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen

HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella. Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella. Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä vapaasti itseään koskevista asioista

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto

MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA. Anna Mäki Petäjä Leinonen. Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto MUISTISAIRAAN EDUNVALVONTA Anna Mäki Petäjä Leinonen Perheoikeuden dosentti, tutkija, Helsingin yliopisto Vanhuusoikeuden dosentti, Lapin yliopisto Muistisairaan edunvalvonta 1) Oman edunvalvonnan suunnittelu:

Lisätiedot

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa

EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO. Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTA JA HOITOTAHTO Osa ennakoivaa hoitoa ja potilaan oikeusturvaa EDUNVALVONTAVALTUUTUS * Edunvalvonta on suositeltava keino varautua tulevaisuuteen Edunvalvontavaltuutuksella henkilö voi etukäteen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira

OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015. Riitta Husso LM, Valvira OIKEUDELLISIA KYSYMYKSIÄ OMAISHOIDOSSA 6.10.2015 Riitta Husso LM, Valvira SISÄLTÖ EDUNVALVONTAVALTUUTUS HOITOTAHTO OMAVALVONTA 8.10.2015 2 EDUNVALVONNAN TAUSTAA Ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja perusoikeuksien

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen

Seinäjoen keskussairaala. Hyvä omainen Hyvä omainen 2 (8) Sisällys Johdanto... 3 Vainajan säilytys... 4 Vainajan omaisuus... 4 Hautauslupa ja ruumiinavaus... 4 Vainajan noutaminen... 5 Perhe-eläke... 5 Vakuutukset... 5 Perunkirjoitus... 6 Hautajaisjärjestelyt...

Lisätiedot

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi

Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoitotahto Lauri Nuutinen/Ritva Halila Prof. emeritus lauri.nuutinen@fimnet.fi Hoidon eettiset periaatteet Oikeus hoitoon Oikeudenmukaisuus Itsemääräämisoikeus Ihmisarvon kunnioitus Hoito Hyvän tekeminen

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty?

Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Edunvalvontavaltuutus - Kuka hoitaa asioitani, kun en enää itse siihen pysty? Esimerkkinä Maija Mikkonen on hyvässä henkisessä ja fyysisessä kunnossa. Ikää hänellä on 65-vuotta. Maija haluaa kuitenkin

Lisätiedot

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen

68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen 51/2015 68 Kahden täyttämättä olevan sairaalapapin viran lakkauttaminen Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa kaksi täyttämättä olevaa sairaalapapin virkaa. Käsittely Asiasta käytettiin

Lisätiedot

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014

HOITOTAHTO. VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 HOITOTAHTO VT Paula Kokkonen, Hanasaari 3.2.2014 1 VT PAULA KOKKONEN 3.2.2014 Mikä on hoitotahto / hoitotestamentti? Tahdonilmaisu, jolla tavoitellaan hyvää kuolemaa Miksi sitä tarvitaan? Lääketieteen

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki

Saattohoito nyt, huomenna ja 2030. Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Saattohoito nyt, huomenna ja 2030 Juha Hänninen 25.9.2014 Saattohoito nyt seminaari Kuntatalo, Helsinki Onko kuolema sairaus? Onko kuolevan hoito lääketiedettä? Tarvitaanko lääkäriä kuolinvuoteen äärellä?

Lisätiedot

EDUNALVONTAVALTUUTUS

EDUNALVONTAVALTUUTUS EDUNALVONTAVALTUUTUS Henkikirjoittaja Liisa Peltokurppa Kaakkois-Suomen maistraatti Kouvolan yksikkö Mikä on edunvalvontavaltuutus? Edunvalvontavaltuutuksen avulla henkilö voi etukäteen järjestää asioidensa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto

Psykiatrinen hoitotahto Psykiatrinen hoitotahto Osastoryhmän päällikkö, TtT Päivi oininen HU, Hyvinkään sairaanhoitoalue, psykiatria Taustaa Väitöstutkimus Pakko, potilaan kokema hoito ja elämän laatu potilaan osallisuutta tulee

Lisätiedot

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet

Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Vanhuus, kuolema ja terveydenhuollon eettiset periaatteet Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen

Lisätiedot

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista

saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista Muistisairaudesta kärsivien potilaiden saattohoito Tutkimuksen tilanne Raimo Sulkava Geriatrian professori Itä Suomen yliopisto 6.11.2012 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian dos. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HYVÄ HOITO KESKI SUOMESSA

ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HYVÄ HOITO KESKI SUOMESSA Työryhmä: Jukka Puolakka, Martti Aukee, Kari Eskola, Pekka Hannonen, Päivi Jokiranta, Kerkko Karjalainen, Sirkka Keikkala, Heikki Korhonen, Marja Miettinen, Kai Nyman, Pirkko Repo ja Mauno Vanhala ELÄMÄN

Lisätiedot

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio

Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Saattohoito Valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan muistio Työryhmäraportti ETENE:n saattohoitotyöryhmä: Sirkku Eho

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala

HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN. Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala HOITOTAHTO TEORIASTA KÄYTÄNTÖÖN Marja-Liisa Laakkonen LT, geriatrian el Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Laakson sairaala Hoitotahto Kirjallisella tai suullisella hoitotahdolla potilas voi ennakoidusti

Lisätiedot

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014

Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja. Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Muistisairaan saattohoito eettisiä pohdintoja Raimo Sulkava, prof neurologi, geriatri 9.10.2014 Nykytilanne Yli 80% pitkäaikaishoidossa olevista potilaista on dementoituneita 12.000 dementiapotilasta kuolee

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Hoitotahto. 5.5.2015 klo 14.00 palveluesimies Aila Paavilainen. Avoin luentotilaisuus ikäihmisten palveluista kunnantalolla

Hoitotahto. 5.5.2015 klo 14.00 palveluesimies Aila Paavilainen. Avoin luentotilaisuus ikäihmisten palveluista kunnantalolla Hoitotahto 5.5.2015 klo 14.00 palveluesimies Aila Paavilainen Avoin luentotilaisuus ikäihmisten palveluista kunnantalolla Järjestäjä: Leppävirran vanhusneuvosto Hoitotahto tahdon ilmaisu tulevasta hoidosta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio

Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 1 Palliatiivisen hoidon palveluketju Etelä- Savossa/potilasversio 3.8.2015 ylilääkäri Jarmo Lappalainen ja työryhmä / Perusterveydenhuollon yksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä laadittiin keväällä

Lisätiedot

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA ELÄMÄN PUOLELLA KUOLEMAAN SAATTAMINEN Mistä saattohoito onkaan kotoisin? Miten se on löytänyt tiensä myös tänne Suomeen ja onko se polku ollut mutkaton? Terhokoti on perustettu

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015

Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä saattohoidosta 22.9.2015 Esitelmä Lapin sairaanhoitopiirin asiakasraadille Lapin keskussairaalassa tapahtuvasta saattohoidosta Tarja Huumonen Diakonissa-sairaanhoitaja AMK Saattohoito Saattohoidolla

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä?

HOITOTAHTO. Hoitotahtoni. Hoitotahdon määritelmä. Milloin hoitotahto on pätevä? HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan tilanteessa, jossa et itse kykene tekemään hoitoasi koskevia ratkaisuja. Hoitotahdon avulla voit muun

Lisätiedot

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013

Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Kuoleman hetki Pirjetta Manninen 18.9.2013 Erilaisia kuolemia Suomessa n. 50 000 kuolemaa vuodessa n. 47 000 tautikuolemaa n. 3500 tapaturma ja väkivaltakuolemaa Syöpä 11 000 Dementia 6 200 Sydän ja verenkiertoelimistö

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Saattohoito-ohjeistus ja Suosituksia elämän loppuvaiheen päätösmenettelystä ja hoidosta

Saattohoito-ohjeistus ja Suosituksia elämän loppuvaiheen päätösmenettelystä ja hoidosta POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Saattohoito-ohjeistus ja Suosituksia elämän loppuvaiheen päätösmenettelystä ja hoidosta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitoeettinen työryhmä Saattohoito-ohjeistus

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA. Ohjelehtinen vainajan omaisille PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI PERUSTURVA Ohjelehtinen vainajan omaisille Tämän pienen kirjasen tarkoituksena on olla avuksi tilanteissa, jolloin läheinen on kuollut, suru ja ikävä täyttää sydämen ja monet käytännön

Lisätiedot

& Saattohoito-ohjeistus. suosituksia elämän loppuvaiheen hoidosta

& Saattohoito-ohjeistus. suosituksia elämän loppuvaiheen hoidosta & Saattohoito-ohjeistus suosituksia elämän loppuvaiheen hoidosta 1 ISBN 978-952-5550-06-1 2 Vaasan sairaanhoitopiirin hoitoeettinen työryhmä Kansikuva: Bodil Eriksén-Neuman Taitto: Salla Pukkinen 2012

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala

HOITOTAHTO. geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHTO geriatrian ylilääkäri Marja-Riitta Jaakkola Eksote, Armilan kuntoutussairaala HOITOTAHDON MÄÄRITELMÄ Hoitotahdossaan ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen tilanteen varalta, jossa hän ei enää

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

PARANTUMATONTA SYÖPÄSAIRAUTTA SAIRASTAVAN OPAS YHTEYSTIETOINEEN

PARANTUMATONTA SYÖPÄSAIRAUTTA SAIRASTAVAN OPAS YHTEYSTIETOINEEN PARANTUMATONTA SYÖPÄSAIRAUTTA SAIRASTAVAN OPAS YHTEYSTIETOINEEN Tämä opas on koottu yhteistyönä: Heli Tilaeus ja palliatiivisen työryhmän jäsenet 2015 Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Porrassalmenkatu

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Vero2017- tapahtuma Helsinki 14. 15.3.2017, Marina Congress Center OTM Lakimies, tiiminvetäjä Virpi Kutila Mikä on edunvalvontavaltuutus? Yksityisoikeudellinen valtuutus, valtakirja,

Lisätiedot

Testamentin teko-ohjeet

Testamentin teko-ohjeet Suomen Luther-säätiö Testamentin teko-ohjeet Seurakunta seuraaville sukupolville YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin,

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku

Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Ti 25.3.14 Markus Partanen Runosmäen terveysaseman vastaava lääkäri, Turku Lääkäri vuosimallia 2007, 9/2010 alkaen vastaavana lääkärinä Turun Runosmäen terveysasemalla Vuoden nuori lääkäri 2013 Tapaa saattohoitopotilaita

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni HOITOTAHTONI Hoitotahtoni HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Ohjeet koskevat kaikkia niitä toimintayksiköitä, joissa potilas/asiakas tarvitsee huolehtimista raha-asioittensa hoitamisessa.

Ohjeet koskevat kaikkia niitä toimintayksiköitä, joissa potilas/asiakas tarvitsee huolehtimista raha-asioittensa hoitamisessa. 1 ASIAKKAAN OMIEN VAROJEN KÄSITTELY JA SÄILYTTÄMINEN HYVINVOINTIPALVELUISSA (Ohje) Yleistä Asiakkaiden omien varojen säilyttämiseen liittyvät ohjeet liittyvät sisäisen valvonnan organisointiin hyvinvointipalveluissa.

Lisätiedot

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry

HOITOTAHTO. Muistiliitto ry HOITOTAHTONI 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi koskevia

Lisätiedot

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1

HOITOTAHTONI. Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTONI Hoitotahtoni 1 HOITOTAHTO Tällä lomakkeella voit ilmaista omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtosi. Hoitotahto tulee voimaan sellaisessa tilanteessa, jossa et enää itse kykene tekemään hoitoasi

Lisätiedot

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta?

Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Onko yhteistyö kliinisen tutkimuksen etiikan perusta? Arja Halkoaho, TtT, Tutkimuskoordinaattori, post doc tutkija Kuopion yliopistollinen sairaala, Itä-Suomen yliopisto 2.11.2012 1 Lain asettavat vaatimukset

Lisätiedot

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta

Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta Kela-asioiden hoitaminen toisen puolesta 9.7.2013 1 Sisällys 1 Mikä on edunvalvoja?... 2 2 Edunvalvojan asema ja tehtävät... 2 3 Mitä tarkoittaa toimintakelpoisuuden rajoittaminen?... 3 4 Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

Psykiatrinen hoitotahto 9.10.2012

Psykiatrinen hoitotahto 9.10.2012 Psykiatrinen hoitotahto 9.10.2012 Saatteeksi Tämä hoitotahtolomake perustuu suurimmaksi osaksi Lapin sairaanhoitopiirissä käytössä olevalle lomakkeelle, mutta siihen on lisätty tarkennuksia ja lisäyksiä,

Lisätiedot

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät:

Palliatiivinen Hoitopolku. Keskussairaalan Tehtävät: Johdanto Palliatiivisella eli oireenmukaisella hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa, silloin kun kuolemaan johtava sairaus ei enää ole parannettavissa. Saattohoito on palliatiivisen

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies

Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen. Vesa Puisto Lakimies Asumisoikeuden siirtäminen ja huoneiston hallintaoikeuden luovuttaminen Vesa Puisto Lakimies 3.5.2016 Taustaksi Asumisoikeusasuminen on eräänlainen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto Asumisoikeusasumista

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 10 /2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Nimi: Katuosoite:

Lisätiedot

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla

Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitostrategia Pirkanmaalla Saattohoitotutkimuksen päivä 9.10.2014 Juho Lehto Vt. Ylilääkäri ja palliatiivisen lääketieteen prof. Palliatiivinen yksikkö, Syövänhoidon vastuualue, Pshp/TAYS/TyO 1

Lisätiedot

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13

KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET. Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 KEINOT, MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Kirsi Weeman Muistihoitaja Vantaa -13 Henkilön oma ilmaisu siitä, kuinka haluaa ja tahtoo itseään hoidettavan silloin, kun ei pysty sitä itse kertomaan Hoitotahdon voi

Lisätiedot

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE

DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE DEMETIAHOITOKOTI AATOKSEN SAATTOHOITO OHJEISTUS HENKILÖKUNNALLE päivitetty: /. 20 Piia Turtiainen SAATTOHOIDON PERIAATTEET 1. OIREIDEN LIEVITYS 2. TURVALLINEN JA JATKUVA HOITOSUHDE 3. PSYKOLOGINEN TUKI

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus

Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö. 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Terveyskeskus ja M1- lähettämiskäytäntö 7.4.2016 Susanna Satuli-Autere, koulutusylilääkäri Hyvinkään terveyskeskus Tahdosta riippumatonta hoitoa määrittävät lait Mielenterveyslaki Päihdehuoltolaki Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen

Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Ikääntymisen ennakointi ja varautuminen elämän ehtoopuoleen Sisältö Hoitotahto Valtakirjavaltuutus Edunvalvonta Testamentti HOITOTAHTO Omasta hoidosta määrääminen etukäteen Suostuminen annettuun hoitoon

Lisätiedot

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen

Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Palliatiivisen hoidon seminaari Helsinki, 26.4.2013 Laura Lehtinen Anne Härkönen Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Lahdessa asukkaita 102 308 (31.12.2012) TAYS:n erva-alue Jäsenkunnat: Asikkala, Hartola,

Lisätiedot

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää)

(Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 alkaen (Tässä ohjeessa kunta tarkoittaa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymää) 1. Omaishoidon tuen perusteet Laki omaishoidon tuesta (937/ 2005) Asiakasmaksulaki

Lisätiedot

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala

Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta

Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Perusasioita jäämistöstä, testamenteista sekä edunvalvonnasta Helsinki 29.9.2015 Asianajotoimisto Reims & Co Oy AVIOLIITOSTA JA AVIO-OIKEUDESTA - Puolisot saavat avio-oikeuden toistensa omaisuuteen avioliittoon

Lisätiedot

IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI

IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI IKÄÄNTYMISEN ENNAKOINTI Vanhuuteen varautumisen keinot Anna Mäki-Petäjä-Leinonen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright Talentum Media Oy ja Anna Mäki-Petäjä-Leinonen Kustantaja Talentum Media Oy Kansi: Lauri

Lisätiedot

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta

Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitosuositukset ja niiden tausta Saattohoitotutkimuksen päivä Tampere TtT Esityksen sisältö Suomalaisen saattohoidon lähihistoria Saattohoitosuositukset Saattohoidon nykytilanne, tulevaisuuden,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot