Kaivannaisala. Itä- ja Pohjois-Suomen temaattinen yhteistyö Koostaneet yhteistyössä toimijoiden kanssa:

Transkriptio

1 Itä- ja Pohjois-Suomen temaattinen yhteistyö Kaivannaisala Koostaneet yhteistyössä toimijoiden kanssa: Itä-Suomen maakuntaliitot, Etelä-Savon RR ELY -keskus Pohjois-Suomen maakuntaliitot, Pohjois-Pohjanmaan RR ELY -keskus

2

3 Sisällysluettelo 1. KAIVANNAISALAN KEHITTÄMINEN ITÄ- JA POHJOIS- SUOMESSA JOHDANTO ITÄ- JA POHJOIS- SUOMI KAIVANNAISALAN KEHITYKSEN KÄRJESSÄ ITÄ- JA POHJOIS- SUOMEN KAIVANNAISALAN OSAAJAKARTOITUS LAPIN KAIVANNAISALAN OSAAMISALUEET POHJOIS- POHJANMAAN KAIVANNAISALAN OSAAMISALUEET KAINUUN KAIVANNAISALAN OSAAMISALUEET POHJOIS- KARJALAN KAIVANNAISALAN OSAAMISALUEET KESKI- POHJANMAAN KAIVANNAISALAN OSAAMISALUEET POHJOIS- SAVON KAIVANNAISALAN OSAAMISALUEET ETELÄ- SAVON KAIVANNAISALAN OSAAMISALUEET VASTUULLINEN KAIVANNAISALA - AIHIOITA ITÄ- JA POHJOIS- SUOMEN YLIMAAKUNNALLISIKSI HAKUTEEMOIKSI EHDOTUKSET YLIMAAKUNNALLISIKSI KAIVANNAISALAN HAKUTEEMOIKSI EKOTEHOKAS KAIVOSTOIMINTA UUSIEN SYVÄMALMI- JA KRIITTISTEN MINERAALIEN ETSINTÄMENETELMIN KEHITTÄMINEN KAIVANNAISTOIMINNAN YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS KAIVANNAISTOIMINNAN RAHOITUSLÄHTEET JA OHJELMAT RAHOITUKSELLISET PERUSTEET EU RAHOITUSLÄHTEITÄ KAIVANNAISTOIMINNAN KEHITTÄMISELLE

4 1. Kaivannaisalan kehittäminen Itä- ja Pohjois- Suomessa 1.1 Johdanto According to reviews by the international mining industry, Finland is the most interesting mining area in the world. (Fraser Institute, Survey of Mining Companies: 2012/2013) Tässä dokumentissa kaivannaisala käsittää kokonaisuudessaan mineraalien kaivannaisteollisuutta eli malmiteollisuus, kiviainesteollisuus ja luonnonkiviteollisuus ja niihin liittyvää teknologiavalmistusta, teollisuus- ja palvelutoimintaa sekä alan koulutusta, tutkimusta ja kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Käytännössä puhumme koko kaivannaistoiminnan arvoketjusta ja sen eri vaiheisiin liittyvästä tuki- ja palvelutoiminnasta aina esiintymän löytämisestä kaivoksen sulkemiseen ja jälkihoitoon. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi 2013 alussa Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelman tukemaan kestävän kaivannaistalouden kehitystä Suomessa. Tavoitteena on nostaa Suomi johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kestävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi. Tämän vision tulee kuitenkin perustua ekologiseen kestävyyteen, suojelualueiden ja kansallispuistojen koskemattomuuteen, kestävään aluekäyttöön ja kansalaisten, erityisesti alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioitukseen. Kuvio 1: Suomen kaivosvisio

5 1.2 Itä- ja Pohjois- Suomi kaivannaisalan kehityksen kärjessä Peilattaessa alueen tulevaisuutta kaivannaisalan merkityksen kasvuun, näyttää alueen taloudellinen kehitys olevan turvattu ja täynnä uusia mahdollisuuksia. Alaan liittyykin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella suuret odotukset alueen elinvoimaisuuden turvaajana. Kaivannaisalan nouseminen alueen johtavaksi teollisuuden alaksi tuo tullessaan myös haasteita, pelätään peruuttamattomia muutoksia ja haittoja, joita toiminta aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle tai miten kaivokset vaikuttavat alueiden muiden toimialojen elinvoimaisuuteen. Itä- ja Pohjois-Suomessa kaivannaisala työllistää tällä hetkelle kokonaisuudessaan noin henkilöä (laskentatavasta riippuen). On arvioitu, että yksi kaivostyöpaikka tuottaa 2.5 3,5 työpaikkaa muilla aloilla. Huolimatta muutoksista maailmanmarkkinatilanteissa on arvioitu, että kaivoksissa osaavan työvoiman tarve kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 2700 työtekijällä. 7 aluetta; Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois- Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Etelä- Savo Maa-ala ,9 km², joka on 67% Suomen maa-alasta 1,3 miljoonaa asukasta, mikä on 25% Suomen väestöstä Asukastiheys alle 12 asukasta km² Kallioperä on osa Fennoskandian kilpeä Hyvät geologiset tietokannat 80 % löydetyistä metalli- ja mineraalivarannoista 6 käynnissä olevaa kaivosprojektia yli 30 etsintäprojektia käynnissä Kuvio 2: Itä- ja Pohjois-Suomen alue ja kaivokset (lähde GTK) Itä- ja Pohjois-Suomessa halutaan korostaa kestävän kaivannaisalan kehitystä, jossa panostetaan luontoa säästävään toimintaan ja kestävyyden tasapainoon. Alueellisen toimintaympäristön kehittäminen vastaamaan niin kaivannaisalan mahdollisuuksiin kuin uhkiin on tärkeää. Toimivaan lainsäädäntöön, maankäytön suunnitteluun, ympäristövaikutusten arviointiin, lupamenettelyihin ja muihin hallinnon käytänteisiin on panostettava. Toisaalta tarvitaan tutkimus- ja kehittämispanostuksia maankamaran raaka-ainevarojen etsintään ja arviointiin, kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden kehittämiseen, sivuvirtojen minimointiin ja hyödyntämiseen, kaivosten ympäristöhaittojen vähentämiseen, yrityksen verkostoimiseen, ja koulutusta on kehitettävä vastaamaan alan tuomiin tarpeisiin. Kaivosten vesiturvallisuuden parantaminen ja riskien hallinta sekä kaivosvesien kierrätys ja puhdistus ovat uusia kehittämiskoh- 4

6 teita. Kaivannaisteollisuuden jalkautuminen alueelle tuo väistämättä tullessaan suuria rakenteellisia muutoksia, joihin sopeutuminen ja mukautuminen vaativat panostusta. Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät oleellisesti kaivos- ja teollisuuspalveluyritykset. Maailmanluokan kaivos- ja teollisuustoimijat luovat jatkuvaa kysyntää erikoistuneille palveluille niin investointivaiheissa kuin pitkällä aikavälillä esimerkiksi kunnossapito- ja huoltopalveluiden muodossa. Resurssitehokkuus, sivuvirtojen minimointi ja uusien symbioosituotteiden kehittäminen yhdistettynä alueelliseen olosuhdeosaamiseen luovat erikoistuneille palvelutoimittajille aivan uusia vielä tunnistamattomia liiketoimintamahdollisuuksia. Itä- ja Pohjois-Suomen alueet ovat systemaattisesti lähteneet kehittämään omia vahvuusalueitaan kaivannaisalaan liittyvässä toiminnassa. Alueella kokonaisuudessaan on vahva ja monipuolinen koulutus, tutkimus, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, joka toimii niin isojen yhtiöiden kuin alueen oman PK -sektorin kanssa. Alue kärsii kuitenkin kriittisen massan vähyydestä ja siksi alueen maakuntien toimijat verkostoituvat yli maakuntarajojen täydentämään omaa osaamisvajettaan. Tätä yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliitot haluavat tuottamalla ehdotuksen Kaivannaisalan yhteistyöstä ohjelmakaudelle Itä- ja Pohjois- Suomen kaivannaisalan osaajakartoitus Kaivoksen koko elinkaari on pitkä ollen parhaimmillaan 150 vuotta, jopa pidempi riippuen esiintymän koosta, pitoisuudesta, rikastettavuudesta ja maailman markkinoiden tilanteesta ym. Kaivannaistoiminta aiheuttaa tai tarvitsee suuren joukon erityyppistä osaamistarvetta ympärilleen, jota on pyritty kuvaamaan alla olevan kuvion avulla. Kuvio 3: Kaivannaisalan toimijaverkko kaivannaistoiminnan eri vaiheissa 5

7 1.3.1 Lapin kaivannaisalan osaamisalueet Yritystoiminta; Lapissa on toiminnassa viisi kaivosta (Outokumpu Chrome, Kevitsa Mining, Agnico Eagle, Lapland Goldminers, SMA Mineral), New Paakkola; on erikoistunut kaivos- ja perusteollisuuden tarpeisiin suunniteltuihin moderneihin ja luotettaviin materiaalinkäsittelyjärjestelmiin; Arctic Drilling Company, tarjoaa kairausurakointia, mittauksia, porausta ja tuottaa asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöityjä palvelupaketteja; Ahma ympäristö Oy:n toimii ympäristöliiketoiminnassa tuottaen ympäristökonsultointia, ympäristötutkimuksia ja yhdyskuntateknistä suunnittelua. Lisäksi on kaivosten ympärillä toimivia teollisuuspalveluyrityksiä esim. Viranomaiset; Rovaniemellä toimii Tukesin yksikkö, joka toimii uuden kaivoslain mukaisena lupa- ja valvontaviranomaisena. Lapin ELY -keskuksessa toimii kansallinen kaivannaisalan toimialapäällikkö, liikennepuolella löytyy osaamista logistiikkaratkaisuissa ja ympäristöpuolella kaivostoiminnan ympäristöasioissa. Rovaniemellä toimii myös STUKin yksikkö. STUK valvoo kaivostoiminnan ja sitä edeltävien valmistelutöiden säteilyturvallisuutta. Sodankylään kaivosteollisuuden palvelukeskus on kaivosalaan liittyvän kehitystyön toimija ja muodostaa kaivoksia palveleville yrityksille toimintaympäristön. Lisäksi Lapissa toimii kaivospalveluverkosto. Koulutus; Lappia ammattioppilaitos kouluttaa kaivosalan osaajia (rikastus ja kaivosmies). Erityisesti on panostettu liikkuvien modernien rikastusympäristöjen kehittämiseen. Myös Lapin ammattioppilaitos kouluttaa kaivosalan, maanrakennuksen ja koneasennuksen osaajia, ja panostaa erityisesti verkkopohjaisen oppimisen kehittämiseen. Lapin ammattikorkeakoulussa on kaivosalan insinöörin suuntaamisvaihtoehto ja kaivosalan muuntokoulutusta. Opiskelijoilla on mahdollisuus erikoistua mm. kaivos- ja mineraalitekniikassa tai kaivos- ja Infra- ja kaivostekniikassa. Lisäksi on kaivosyhtiöiden tarpeisiin suunniteltua aikuiskoulutusta. TKI toiminta; Lapissa toimii GTKn yksikkö, jonne on keskittynyt kaivosteollisuutta palveleva toiminta mm. malminetsintä, uudet etsintämenetelmät jne. Digipolis on erikoistunut materiaali- ja energiavirtoihin liittyviä teollisuuden kehittämishankkeita ja vetää Lapin kaivannaisalan ja teollisuuspalveluyritysten verkostoa. Digipoliksen vetämä Arktisen teollisuuden kehittämiskokonaisuus on valittu Euroopan komission pääosasto yrittäjyys ja teollisuus klusteritoiminnan mallialueeksi yhtenä kuudesta Eurooppalaisesta alueesta ja kaupungista. Rovaniemen kehitys on erikoistunut teollisuuspalveluyritysten kansainvälisyysvalmiuksien kehittämiseen ja käytännön yrityskontaktien löytämiseen. Lapin yliopistossa on kestävän kaivostoiminnan tutkimusta erityisesti sosiaalisen/kulttuurillisen ja lainsäädännöllisen kestävyyden näkökulmasta. Arktisessa keskuksessa on lisäksi luontoselvitys- ja YVA palvelut. Lapin ammattikorkeakoulussa on kehittämisympäristöjä, joissa toteutetaan kaivosalan yritysten teknologian kehittämishankkeita resurssitehokkaan toiminnan edistämiseksi Pohjois- Pohjanmaan kaivannaisalan osaamisalueet Kaivannaisalan opetus; Oulun yliopistoon perustetaan kaivos- ja vuorialalle uusi tiedekunta elokuussa Tavoitteena on kehittää tiedekunnasta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä kaivannaisalaan erikoistunut osaamisyksikkö. Tiedekuntaan perustetaan kolme kandidaatti- ja maisterivaiheen opinnot kattavaa koulutusohjelmaa: geotieteiden, kai- 6

8 vostekniikan ja rikastustekniikan koulutusohjelmat. Lisäksi Oulu Mining School on mukana järjestämässä alan täydennyskoulutusta, GeoProsPD, joka kattaa kaivoksen koko elinkaaren. OMS antaa myös täsmäkursseja yrityksien tarpeisiin. OMS toimii läheisessä yhteistyössä muiden kaivannaisalaa kouluttavien tahojen kanssa, mm. ammattiopistot ja korkeakoulut. Oulu Mining School:ssa on maailman ensimmäinen yliopistoympäristöön rakennettu jatkuvatoiminen automatisoitu koerikastamo. Tutkimus- ja tuotantolaitos kattaa mineraalien vaahdotusrikastuksen. Rikastamo on skaalattu mittakaavassa 1:5 000 perustuen Pyhäsalmen kaivoksen rikastamoon. Vuonna 2012 käyttöön otettu koerikastamo tarjoaa innovatiivisen ja monitieteellisen ympäristön, mm. rikastusteknisten yksikköprosessien opetukseen ja tutkimukseen. Thule-instituutti on merkittävä ympäristöteknologian kehittäjä. Ympäristömonitoroinnin alan yrityksistä voidaan mainita mm. EHP-tekniikka. Oulun seudun ammattiopistossa voi suorittaa kaivosalan perustutkinnon, joka antaa perustiedot ja valmiudet toimia erilaisissa kaivosmiehen perustyötehtävissä kaivosalalla. Koulutuksessa painotetaan työmenetelmien, työvälineiden ja työkoneiden hallintaa sekä asiakaspalvelutaitoja ja tutustutaan monipuolisesti kallion poraus-, panostus-, räjäytys- ja louhintatöihin. Lisäksi painotetaan kalliorakentamista, louheen lastausta ja kuljetusta sekä karkea- ja hienomurskausta ja murskejakeiden seulontaa ja muuta käsittelyä. Koulutus tapahtuu Oulun ja Taivalkosken yksiköissä. Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) on monialaisuutta ja alueen vahvaa tieto- ja viestintäteknologiaosaamista hyödyntävä osaaja ja alueen innovaatiotoiminnan aktiivinen kehittäjä. Laboratorio- ja ympäristöalan opinnoista valmistuvat insinöörit työllistyvät pääasiassa ympäristö-, kemianteollisuusteen. Kaivannaisalan T&K toiminta; Oulun alueella on hyvät edellytykset kasvaa valtakunnallisesti suurimmaksi kaivannaisalan kehitys-, tutkimus- ja innovaatiokeskukseksi. Oulun yliopiston sijainti Suomen, Ruotsin ja Norjan kaivosalueiden keskiössä mahdollistaa laajaalaisen yhteistyön ja toiminnan kokoavana voimana pohjoismaiselle yhteistyölle. Oulun yliopiston laaja koulutustarjonta (useita tiedekuntia teknillisen lisäksi) mahdollistaa luontevan, poikkitieteellisen tutkimustoiminnan. Resursseja on käytettävissä ja osaamista löytyy, mm. geologian, kaivostekniikan, sovelletun geofysiikan, rikastustekniikan, säätötekniikan, mittausteknologian, langattoman tiedonsiirron ja datan käsittelyn sekä visualisoinnin alueilta. Lisäksi OMS tekee tiivistä yhteistyötä ympäristötekniikan, prosessikemian ja yhteiskunnallisen ulottuvuuden alueilla. Laaja-alaiseen tutkimustoimintaan sisältyy myös ennakoivaan kunnossapitoon sekä maanrakennukseen liittyviä tutkimushankkeita. Alan kansainvälisestikin merkittäviä toimijoita ovat mm. Outotec, Metso, Schneider-Electric, ABB, Pöyry, Chemec ja alueella toimivat kaivosyhtiöt. OMS:lla on lisäksi toimiva yhteistyö valtion sektoritutkimuslaitosten,mm. GTK, VTT, kanssa. BusinessOulun innovaatio- ja verkostoitumispalveluiden tarkoituksena on tehostaa yritysten yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa, auttaa yrityksiä korkean osaamisen hyödyntämisessä, edistää tutkimuksen kaupallistamista ja välittää tietoa. Innovaatio- ja verkostoitumispalveluihin kuuluu myös yritysten sekä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden saattaminen yhteen ja verkostojen rakentaminen. Cleantech on nopeimmin kasvavia toimialoja ja Oulussa sen kehittämiseen panostetaan vahvasti. Etenkin langattoman teknologian luova hyödyntäminen mahdollistaa uusien sovellusten luomisen. 7

9 Yritysten lisäksi cleantechin tutkimus- ja kehitystyötä tekevät vahvasti alaan panostavat Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu. Yrityksiä on yli 100, joista suurin osa tähtää kansainvälisille markkinoille, ja joiden liikevaihto on noin 400 miljoonaa euroa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen, Oulun tiepiirin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tehtävistä sekä entisen Oulun lääninhallituksen liikenne- ja sivistysosastojen tehtävistä Kainuun kaivannaisalan osaamisalueet Cemis-verkostossa tehty menetelmäkehitys on sovellettu erityisesti kaivosten vaikeisiin olosuhteisiin: vaikeasti signaalia läpäiseviin materiaaleihin, haasteellisiin liuosympäristöihin ja suuriin volyymeihin. Osaaminen on rakennettu yhdessä kaivosyritysten kanssa. Kainuun ELY-keskus toimii valtakunnallisesti kaivospatojen viranomaisvalvojana. Se vastaa myös jäte- ja kaivospatoihin liittyvästä asiantuntija- ja kehittämistoiminnasta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Kajaanin ammattikorkeakoulun laboratorioympäristöä voidaan hyödyntää mm. kaivos- ja prosessiteollisuuden materiaalitutkimukseen sekä sivuvirtojen hyödyntämistä edistävään materiaalien luokitteluun. Rikastuslaboratorio (KAMK) voidaan myös siirtää kentälle, samoin virtaustutkimuslaitteisto (Mikes). Kainuun Etu voi tukea hankkeissaan kaivosten syntymahdollisuuksia sekä toimintaa hanketoiminnan resurssien puitteissa esimerkiksi yritysryhmiä kokoamalla ja tavoitteellisten kehityshankkeiden toteutuksen muodossa. Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluilla on ylimaakunnallinen yhteistyö- sekä toimintamalli ja kaivostekniikan opintojen sisällönsuunnittelu kone- ja tuotantotekniikan insinöörikoulutusohjelmassa. Kajaanin ammattikorkeakoulu rakentaa yhteistyötä Oulu Mining Schoolin ja Luulajan teknillisen yliopiston kanssa. Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn muodostavat Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen aikuis- ja täydennyskoulutusyksiköt. AIKOPA toteuttaa kaivosalan tarpeisiin vastaavia yliopistollisia täydennyskoulutuksia. Kainuun ammattiopistossa voi suorittaa kaivosalan perustutkinnon ja kaivosalan ammattitutkinnon sekä lisäksi kaivosalan opiskelijat voivat korottaa ajokorttinsa C-luokkaan (kuormaauto) sekä perustason ammattipätevyyden. Kainuun ammattiopisto järjestää työvoimapoliittisina koulutuksina panostaja ja ylipanostaja kursseja Pohjois- Karjalan kaivannaisalan osaamisalueet Yritystoiminta; Pohjois- Karjalassa toimii kaksi metallimalmikaivosta, Altona Mining, Kylylahden kuparikaivos sekä Endomines, Pampalon kultakaivos. Talkkituotantoon keskittyneellä Mondo Mineralsilla on kaksi kaivosta Polvijärvellä ja rikastamo Outokummussa. Juuassa sijaitsee Juuan Dolomiittikalkki Oy:n dolomiittikalkkikaivos. Maakunnassa myös uusien malmiesiintymien kartoitus ja etsintä jatkuu vilkkaana. Maakunnassa on vahva vuolukiven ympärille syntynyt tulisijateollisuus. Merkittävimmät vuolukiviyritykset ovat Juuan Nunnnanlahdessa sijaitsevat Tulikivi Oyj ja Nunnauuni Oy 8

10 sekä Polvijärvellä sijaitseva Vuoleri Oy. Vuolukivisiä pienesineitä valmistava Hukkatuote Oy sijaitsee Joensuussa. Maakunnassa on viimeisten vuosien aikana panostettu myös ns. kovien luonnonkivien jalostukseen. Merkittävimmät kehitysnäkymät ovat tällä hetkellä Ilomantsin Koidanvaarassa, jossa muutaman kuluneen viime vuoden aikana on koelouhittu hyvälaatuista mustaa graniittia (= mustaa diabaasia). Vuoden vaihteessa Ilomantsissa käynnistyi tehdasinvestointi ko. kivimateriaalin jatkojalostusta varten. Lisäksi maakunnassa on useita pieniä luonnonkiviä jalostavia yrityksiä. Liuskekivien jalostajista merkittävin on Viinijärven kivi. Kaivannaisteollisuutta palvelevalla teknologiateollisuudella on maakunnassa merkittävää kasvupotentiaalia. Outokumpuun on syntynyt merkittävä kaivosteollisuutta palveleva metalliteollisuuden klusteri. Infra-rakentamiseen ja kaivosten maansiirtourakointiin erikoistunut Ensio Hartikainen Oy kuuluu Suomen merkittävimpien maansiirtoyritysten joukkoon. Kaivannaisteollisuuden imagoon ja matkailun kehittämiseen liittyy vahvasti maakuntaan suunnitteilla oleva Mining Geopark - kokonaisuus. Geopark on Unescon suojeluksessa oleva luonto ja geomatkailua tukeva nopeasti laajentuva maailmanlaajuinen verkosto, joka tarjoaa kansainvälisen brändi- ja verkostoyhteistyön alueen yritysten käyttöön. Maakunnan Geoparkin pääteemaksi on valittu Mining. Sitä tukevat useat kaivostoimintaan ja sen historiaan tukeutuvat matkailukohteet kuten Outokummun Vanha Kaivos, Suomen Kivikeskus, Koli ja alueen vahva ruukkiperinne T&K toiminta; Outokummussa sijaitsevat GTK:n mineraalitekniikan laboratorio ja koerikastustehdas toimivat globaaleilla markkinoilla ja ovat alan yritysten piirissä tunnustettuja maailmanluokan osaaja rikastusprosessien kehittäjinä ja erityisasiantuntijoina. Toimintaa tukee GTK:n Kuopion aluetoimisto, joka on vahvasti mukana toimialan kehitystyössä maakunnassa Toimintaa tukee GTK:n Kuopion alueyksikkö, joka on vahvasti muutenkin mukana toimialan kehitystyössä maakunnassa. TEKES:n rahoittama OKU Mining Camp hanke kehittää uutta ja toimivaa syvämalmien mallinnus-/etsintämenetelmää OKU tyyppisille malmeille OKU vyöhykkeelle Pohjois-Karjalassa. Hankkeessa on mukana GTK, Kylylahti Copper Oy/ Boliden AB, FinnAust Mining Management Oy, Mondo Minerals B. V. Branch Finland, JOSEK Oy ja Helsingin yliopisto.. Suomen Kivikeskuksessa Juuassa on vuodesta 2003 toiminut luonnonkiviteollisuutta palveleva testauslaboratorio. Laboratorio on keskittynyt luonnonkiven CE merkintätestauksiin. Joensuun seudun kehitysyhtiö JOSEKssa on viimeisen puolentoista vuoden aikana panostettu voimakkaasti alan kehittämistoimintaan. Yritykseen on palkattu alan eritysasiantuntija tehtävänään maakunnallisen kaivannaisstrategian käytännön toimenpiteiden edistäminen ja uusien kansallisten ja kansainvälisten hankkeiden edistäminen ja valmistelu. Itä Suomen yliopisto UEF Itä Suomen yliopisto UEF on tehnyt uusia avauksia kaivosalan yhteiskunnallisen tutkimuksen edistämiseksi. Aihealueeseen liittyy myös ympäristöoikeuden vahva osaaminen. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Joensuun toimipisteessä on erityisosaamista kaivosvesien hallintaan liittyen Koulutus; Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän aikuisopisto on Suomen johtava poraus-, louhinta-, räjäytys- ja kuljetuskoulutusta tarjoava oppilaitos. Kehitystyön myötä oppilaitos on kehittänyt ns. opetuskaivos konseptin. Nuorisoasteella on tarjolla tutkintoon johtava kivimies-ammattitutkinto. 9

11 1.3.5 Keski- Pohjanmaan kaivannaisalan osaamisalueet Kaivannaisalan opetus; Vahvuuksia ovat kaivosalan tuntemuksen, rikastuksen, kemian/soveltavan kemian ja alaan liittyvän muun opetuksen osaaminen. Rikastuksen puolella toimijat muodostavat Suomen suurimman rikastamotyöntekijöitä ja työnjohtajia kouluttavan tahon. Toimijoita ovat Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Centria AMK, Yliopistokeskus Chydenius ja GTK Kaivannaisalan T&K toiminta; Vahvuuksia ovat mm. rikastuksen, kaivosvesitutkimuksen ja soveltavan kemian osaaminen. Toimijoita ovat Centria AMK, Yliopistokeskus Chydenius ja GTK. Kaivosalan alihankinta; Vahvuuksia ovat kaivosten malmin ja sivukiven maansiirtoon liittyvät toiminnot. Toimijoita ovat useat alueen yritykset, mm. Ab Tallqvist Oy. Alan vahvuuksia ovat laitevalmistus ja automaatio mm. kauhojen, telaketjujen ja putkistojen valmistus ja asennus sekä automaatioratkaisut alalle. Toimijoita ovat mm. Ab A Häggblom Oy, Fineweld Oy ja Apex Automation Oy. Kaivostoimintaa harjoittavia yrityksiä Keski-Pohjanmaalla ei ole, mutta toimintaa suunnittelee aloittavansa lähivuosina Keliber Oy, joka keskittyy litiumin tuotantoon. Myös Endomines Oy:llä on omistuksessaan ilmeniittiesiintymä, jonka kehittäminen ottaa vielä joitain vuosia ja on mahdollista, että toimija ehtii vaihtua ennen toiminnan aloittamista. Myös Nivalassa olevan Hituran kaivoksen läheisyys heijastuu Keski-Pohjanmaalle. Lukuisten alalla toimivien alihankintayritysten laaja toiminta Suomen kaivoksilla ja osin myös ulkomailla tuo työpaikkoja Keski-Pohjanmaalle merkittävästi, samoin kuin malmikuljetukset niin rautateitse kuin myös rekkakuljetuksina Kokkolan satamaan Pohjois- Savon kaivannaisalan osaamisalueet Kuopion tiedeyhteisöjen vahvuudet kaivosalan kehittämisessä; Laitetekniikoiden sekä soveltavan kemian, mikrobiologian ja geologian osaaminen: Vesiturvallisuusvahvuuksia ovat vesihygienia, vesikemia, ympäristömikrobiologia, vedenpuhdistusteknologiat ja niiden soveltaminen, kalliopohjavesien mallinnus ja kulkeutuminen sekä vesitaseen hallinta. Toimijoita ovat THL, UEF, Savonia ja GTK. Kaivosturvallisuusvahvuuksia ovat kaivosalan tuntemus, geokemia, rikastusprosessit ja niiden kehittäminen, pilotmittakaavan koetoiminta, metallien kulkeutuminen ja biogeokemian tuntemus. Toimijoita ovat GTK, UEF ja Savonia. Mittaustekniikoiden ja mallinnuksen sekä älykkäiden ohjelmistosovellusten osaaminen: Ympäristömonitorointi- ja riskien hallintavahvuuksia ovat ympäristöriskien hallinta, ympäristömonitorointi ja ympäristöinformatiikan osaaminen. Toimijoita ovat UEF, THL, GTK ja Savonia. Prosessien monitorointi- ja hallintavahvuuksia ovat prosessien mittaaminen, uudet sensoriteknologiat, prosessien kuvantamisen ja mallinnuksen osaaminen sekä prosessien optimointi. Toimijoita ovat UEF, GTK Mintec ja VTT. Yritykset kaivosalalla; Yaran International ASA:n Siilinjärven fosforikaivos on Suomen suurin teollisuusmineraalien tuottaja, millä on Euroopan suurin fosforiesiintymä. Kaivoksen yhteydessä tuotetaan mm. fosforihappoa ja lannoitteita. Pohjois-Savossa toimii myös pienempiä kaivoksia. Mm. Sibelco Nordic/Nilsiän Kvartsi louhii kvartsiittia lasiteollisuutta varten. 10

12 Kaavin Kivi Oy louhii ja jalostaa suomalaista (Osin Pohjois-Savolaista kiveä hautamuistomerkeiksi, kivitasoiksi ja pihakiviksi. Kaavin Luikonlahdella toimii keskusrikastamo, joka prosessoi Polvijärven Kylylahden kuparimalmia. Normet Oy Iisalmessa on johtavia kaivos- ja tunnelirakentamisen konevalmistajia ja pinnoiteaineiden ja kemikaalien toimittajia. Outotec Oy on laajentanut toimintaansa ostamalla UEF:stä spin offina syntyneen kehittyneen prosessien kuvantamis- ja mittaustekniikan yrityksen. Kaivos-, prosessi- ja vesialan mittaus- ja säätötekniikka on yksi kasvava teknologiayritysten ala Etelä- Savon kaivannaisalan osaamisalueet Lappeenrannan Teknillisellä yliopistolla on Etelä-Savossa sijaitsevassa Vihreän kemian laboratoriolla kaivosvesien puhdistuksen tutkimusosaamista, joka on kansallisesti ja jopa kansainvälisesti huippututkimusyksikkö. LUT/LGC tekee vesi- ja kaivosalan yhteistyötä mm. Oulun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston kanssa. LUT/LCG:llä on käynnissä mm. mittava 2.5 miljoonan euron Intelligent Minewater Management (iminewa) -hanke , jossa finland distinguished professorina toimii Suomen ainoa kaivosvesiprofessori Christian Wolkersdorfer. Hankkeessa saa rahoituksensa Suomen Akatemian ja Tekesin yhteisestä FiDi- Pro Finland Distitinguished Professor Programme -rahoitusohjelmasta. Fidipron tehtävänä on toimia sateenvarjohankkeena kaikille Suomen kaivosvesihankkeille. Lisäksi LUT Savon LGC:ssä toimii muutama kymmenen tutkijaa, jotka hallitsevat kaivosvesissä sovellettavaa vedenpuhdistusteknologiaa ja suoraan kaivosvesiinkin liittyviä väitöskirjatöitä on lukuisia käynnissä. LUT Savo tekee yli 25 kaivosvesien hallinnasta kiinnostuneen yrityksen kanssa kiinteää yhteistyötä. Mikkelissä toimii SafeSaimaa miniklusteri, joka yhdistää alueen ympäristöturvallisuusalan yrityksiä, tutkimus- ja koulutusyksiköitä sekä julkisia toimijoita. SafeSaimaan toiminnassa painopisteenä ovat mm. ympäristöanalytiikan kaupallistaminen sekä sen kaupallisen toiminnan vahvistaminen ja jatkuvatoiminen ympäristömonitorointi. Yrityspuolella erityisesti maakunnan osaaminen painottuu kaivosten on-line valvontajärjestelmiin sekä kaivosten kunnossapitojärjestelmien kehittämiseen. 11

13 2. Vastuullinen kaivannaisala aihioita Itä- ja Pohjois- Suomen ylimaakunnallisiksi hakuteemoiksi Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan kestävä kehitys tarkoittaa yhteiskunnallista kestävää kehitystä, jonka kulmakivinä ovat taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Näiden keskinäinen tasapaino luo edellytykset yhteiskunnalliselle kestävällä kehitykselle ja turvalliselle asumiselle nyt ja tulevaisuudessa. Kaivannaisalan kehittyminen nojaa vankkaan kallioperän perustutkimustietoon ja sen raakaaineita tuottavien prosessien hallitsemiseen. Toimiala avaa uusia mahdollisuuksia olemassa oleville ja uusille PK -yrityksille. Kuvasta Kaivannaisalan toimijaverkko on nähtävissä kaivoksen kumulatiivinen vaikutus alueen elinkeinoelämään ja julkishallintoon. Itä- ja Pohjois- Suomen alueella niin elinkeinoelämän kuin alueiden ja kuntien hallinnon on kyettävä reagoimaan kaivannaisalan vaatimiin muutoksiin. Suuret investoinnit tarvitsevat paljon erityyppistä alihankintaa. Tarpeet ovat samankaltaisia kaikilla kaivospaikkakunnilla. Lähtökohtana ylimaakunnallisessa hanketoiminnassa on tukea arvoketjujen kehittämiseen tähtäävää yhteistyötä. 2.1 Ehdotukset ylimaakunnallisiksi kaivannaisalan hakuteemoiksi Itä- ja Pohjois-Suomen ylimaakunnalliset teemat kaivannaisalan hankkeille on määritelty kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa on kerätty koko alueelta tarpeita ja ehdotuksia, joista kaivannaisalan työryhmätyöskentelyn kautta tehtiin ensimmäinen ryhmittely. Seuraavassa vaiheessa ryhmittelyä täsmennettiin elinkeinoelämä lähtöisemmäksi pitäen mielessä EAKR tavoitteet. Ylimaakunnallisten kaivannaisalan hakuteemat määriteltiin kolmen kärjen periaatteella keskittyen niihin kaivannaisalan toimintoihin, joissa koettiin olevan perustaa yhteisille kehittämistoiminnoille. Nämä kolme kärkeä ovat: Ekotehokas kaivannaistoiminta Uusien mineraali- ja luonnonkivivarantojen kartoitusmenetelmien kehittäminen Yhteiskunnallisesti vaikuttava kaivannaistoiminta Läpileikkaavat teemat kaikille kärjille ovat PK-yritykset, jotka ovat pääsääntöisesti teollisuuspalveluyrityksiä, mutta kattavat myös muuta palveluyritystoimintaa. Seuraavina läpileikkaavina toimina on nähty olevan kaivannaisalan toimintaa tukeva tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta sekä osaamispohjaa vahvistava koulutus. Viimeisenä läpileikkaavana teemana on verkostoituminen alan eri toimijoiden välillä. Verkostoitumisen lähtökohtana ovat alan tarpeet ja sen tulee tuoda sille selkeä lisäarvo. Alla oleva kuva pyrkii visualisoimaan Itä- ja Pohjois-Suomen kaivannaisalan yhteistyötarpeita. Ekotehokas kaivannaistoiminta ja yhteiskunnallisesti vaikuttava kaivannaistoiminta pitävät sisällään koko kaivannaisalan arvoketjun aina sulkemiseen ja jälkihoitoon saakka. 12

14 Kuvio 4: yhteenveto IP alueen kaivannaisalan yhteistyön tarpeista Oulussa järjestettiin kaivannaisalan toimijoiden työpajapäivä, jonne osallistui noin 40 toimijaa. Päivän tavoitteena oli löytää kolmen prioriteetin sisällä ne kehittämisalueet, joissa ylimaakunnalliset hankkeet tuovan eniten lisäarvoa ja jotka olisi aihetta käynnistää ensimmäisissä kaivannaisalaa käsittävissä hankehauissa. Lähtökohtana kehittämisalueiden määrittelylle oli yritystoiminnan tarpeet. Monissa kehittämisalueissa käytännössä on kysymys TKI toimista, joilla edistetään alan tehokkuutta, ympäristöturvallisuutta ja tuote- ja palveluyritysten valmiuksia. Osassa on kysymys puhtaasti alan yritysten valmiuksien kehittämisestä. Myös ammatillisen osaamisen kehittäminen yhdessä on tärkeää ja toimet yleisen yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi. Työpajapäivän aikana sovittiin myös säännöllisen IP alueen sisäisen match-making toiminnan käynnistämisestä tukemaan kaivannaisalan ylimaakunnallista hanketoimintaa. Vaikka kaivannaisala on hyvin pitkäjänteistä ja pitkissä aikasykleissä tapahtuvaa toimintaa, nousee esille tarpeita, jotka edellyttävät joskus nopeaa reagointia. Toisaalta alan kehittämistoimintaa tehdään jatkuvasti eri rintamilla hyödyntäen eri rahoituslähteitä. Kehitettäessä tulevaisuudessa uusia kaivannaisalan ylimaakunnallisia hankkeita on aihetta päivittää, millaista kehittämistoimintaa on toteutettu eli myös IP alueen sisäistä benchmarking toimintaa voidaan toteuttaa match-making tapahtumien kautta. Teollisuuspalveluyritysten toimintaedellytysten ja verkostojen kehittäminen ylimaakunnallisesti on yksi match-making toiminnan tärkeimmistä tavoitteista. Yritysten toiminta- ka kehittymismahdollisuuksien tukeminen, edistää myös pääsyä kansainvälisille markkinoille. 13

15 2.1.1 Ekotehokas kaivostoiminta Kuvio 5: Prioriteetti I Ekotehokas kaivannaistoiminta Prioriteetti 1 Ekotehokas kaivostoiminta Ekotehokas kaivannaistoiminta tarkoittaa mineraali- luonnonkivi- ja kiviainesesiintymien hyödyntämistä tuottamalla vähemmän päästöjä ja jätteitä. Kaivannaistoiminnan lisääntyessä on myös tarve ekotehokkaan kaivannaistoiminnan kehittämiseksi noussut voimakkaasti esille. Kaivannaisalan resurssitehokkuutta on lisättävä ja samalla on huolehdittava ympäristöystävällisen tuotannon ja energiatehokkuuden lisäämisestä. Kaivostoiminnan ympäristöjalanjäljen pienentäminen on asetettava tavoitteeksi jo toiminnan hyväksyttävyydenkin kannalta. Kaivosalalla on runsaasti tarpeita liittyen kaivosvesien käsittelyyn ja hallintaan. Erityisesti uusille vedenkäsittelyratkaisuille sekä vesiasioiden (pinta ja pohjavedet) kokonaisvaltaiselle hallinnalle on akuutti tarve. Paremmalla vedenhallinnalla kaivokset voivat säästää rahaa ohjaamalla vedenhallintaratkaisuja oikeisiin paikkoihin sekä lisäävät sosiaalista hyväksyttävyyttään. Kaivannaisteollisuudessa syntyy vuosittain kymmeniä, lähitulevaisuudessa jopa satoja miljoonia tonneja jätettä, josta osa saattaa täyttää pysyvän kaivannaisjätteen kriteerit. Kaivannaisjätteitä ovat mm. rikastusjäte (mineraalien erilaisissa käsittelyissä jäljelle, jäävä kiinteä tai lietemäinen jäte), sivukivi ja irtomaa (kaivannaistoiminnoissa malmiin tai mineraaliesiintymään käsiksi pääsemiseksi siirrettävä aines sekä tuotannon valmisteluvaiheen aikana siirrettävä aines) ja pintamaa. Myös jätteistä aiheutuu päästöjä ympäristöön monesti pitkäaikaisvaikutusten kautta. Vastaavasti kehittämällä ja tehostamalla rikastusmenetelmiä voidaan vaikuttaa huomattavasti kaivannaistoiminnan energiatehokkuuteen, mutta myös monipuolisempaan kaivannaistoiminnan tulevan raaka-aineen hyödyntämiseen. 14

16 Ekotehokas kaivostoiminta prioriteetissa painotetaan toimia, jotka ylimaakunnallisena yhteistyönä saavat lisäarvon vahvistaen IP alueen kestävää kaivannaistoimintaa. Läpileikkaavana elementtinä ekotehokkuudessa on kaivannaistoiminnan koko elinkaaren hallinta. Ekotehokkuuden kehittämisessä on ensivaiheen kehittämisalueeksi ehdotettu: Kaivosten vesi- ja ympäristöturvallisuutta Kaivannaisalan ja siihen liittyvän teollisuuden materiaali- ja sivuvirtojen hallinta Mineraalien rikastusmenetelmien kokonaisoptimointi Kehittämisalueet Vesi ja ympäristöturvallisuuden kehittäminen Itä- ja Pohjois-Suomen alueelle on keskittynyt poikkeuksellisen paljon tutkimuslaitoksia, korkeakouluja ja yrityksiä, joilla on vahva osaaminen kaivosvesitutkimuksessa. Eri organisaatioiden välille on jo virinnyt useita kaivosvesiaiheisia hankkeita, mutta yhteistyötä ja verkostoitumista eri organisaatioiden välillä tulisi lisätä. Alueelta löytyy vahvaa kaivosten ympäristövaikutusten on-line seuranta ja valvontaosaamista, millä voidaan ennakoida ja minimoida mahdollisten haitallisten ympäristöpäästöjen esiintymistä ja vaikutuksia. Jatkuvatoimisten valvontajärjestelmien kehittäminen on nähtävä olennaisena osana kaivosten ympäristöturvallisuuden lisäämistä. Laaja ympäristöindikaattorien tilan seuraaminen mahdollistaa myös paremman tiedottamisen kaivosten todellisista vaikutuksista ympäröivälle luonnolle ja väestölle. Osaamisen verkostointi kokoaa yhteen Itä- ja Pohjois-Suomen alueen vesialan toimijat. Vahva verkosto tarjoaa mahdollisuudet erilaisiin rahoitushakuihin, myös EU puiteohjelmista. Vesien hallinta kaivoksilla sisältää sekä vesitaseen että veden laadun hallinnan ja se on ensiarvoisen tärkeää paitsi ympäristökuormituksen ja -vaikutusten hallinnassa myös prosessinohjauksessa. Tähän pääsemiseksi pinta- ja pohjavesien tutkimusta tulisi kehittää sekä luoda konsepti, jolla varmistetaan riittävät tutkimukset ennen kaivoksen avaamista. Toimivalla kaivoksella tulisi kehittää pinta- ja pohjavesien seurantaa, seurantakohteiden sijoittamista optimaalisesti tutkimustietoon perustuen, seurantamenetelmiä sekä automaattista tiedonkulkua monitoroinnin, veden hallintajärjestelmien ja mallinnuksen välillä. Kokonaisvaltaisella veden hallinnan seuranta- ja mallinnusjärjestelmällä pystytään ennakoimaan vedestä aiheutuvia riskejä luotettavammin YVA- ja ympäristölupavaiheissa sekä skenaariomallinnuksella varautumaan äkillisten tapahtumien aiheuttamiin riskeihin. Kaivoksilla rikastamoiden prosessivedet pyritään kierrättämään mahdollisimman tehokkaasti. Tavoitteena tulisi olla ns. suljettu vesikierto. Kaivosten ja rikastamoiden sisäisen vesikierron järjestäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä kierrätettävän veden laatu vaikuttaa suoraan prosessin tehokkuuteen. Kierrätettävän veden sisältämät epäpuhtaudet voivat heikentää etenkin vaahdotuksen onnistumista. Veden laadun parantamiseksi joudutaan käyttämään erilaisia puhdistusmenetelmiä. Prosessivesien kierrätykseen liittyvä tutkimus on tärkeä osa rikastuksen kokonaisoptimointia ja mahdollisimman tehokas vesien kierrätys on yksi keino vähentää kaivostoiminnan ympäristövaikutuksia. Toimijat: Tutkimuslaitokset, korkeakoulut, kaivannaisyhtiöt, teknoloivapalveluyritykset ja kehittämisyhtiöt Kehittämisalueet Materiaalitehokkuus ja sivuvirtojen hallinta Uusien maa-aines-, kiviaines- ja luonnonkivilouhimoiden avaaminen asutuksen läheisyyteen tai ympäristön ja maiseman kannalta herkille alueille saattaa aiheuttaa vastustusta esim. lähiseudun asukkaissa. Lisäksi tärkeimmillä maa- ja kiviainesten kulutusalueilla helposti hyödynnettävät varat saatta- 15

17 vat olla vähissä tai hankalasti otettavissa. Teollisuudessa syntyy paljon jätteitä ja sivutuotteita, joita voidaan hyödyntää neitseellisten kiviainesten sijasta. Kaivosten sivukivet ja muut sivutuotteet (esim. rikastushiekat) ovat suhteellisen vähän tutkittuja resursseja. Näiden sisällön, laadun, käyttökohteiden ja logistiikan tutkimuksen avulla (karakterisointi) voidaan vähentää uusien materiaalien tarvetta (kiviainekset), löytää uusia kriittisiä mineraaleja ja rakentaa kustannustehokkaita logistiikkaketjuja tuottajilta kuluttajille. Samalla myös parannetaan kaivosten ympäristöturvallisuutta saattamalla soveltuvat sivutuotteet hyötykäyttöön ja pois kaivosalueilta, joissa ne voivat toimia pistekuormittajina. Itä- ja Pohjois-Suomen alueella tulisi kehittää kaivosten sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia laajemmastakin kuin pelkästään kiviaineshuollon näkökulmasta. Lisäksi kaivosten paikoin syrjäinen sijainti ja pitkä välimatka keskeisille kulutusalueille Suomessa ja mahdollisesti ulkomaille vaatisi hyvin toimivien logistiikkaketjujen kehittämistä. Toimijat: Tutkimuslaitokset, korkeakoulut, kaivannaisyhtiöt, teknoloivapalveluyritykset ja kehittämisyhtiöt Kehittämisalueet Rikastusmenetelmien kokonaisoptimointi Rikastusprosessien kehittämistyössä usein on keskitytty parantamaan ainoastaan joitain osaprosesseja miettimättä tarpeeksi niiden vaikutusta muihin prosessivaiheisiin. Etenkin prosessin alkupään mittauksista hyödytään erityisesti koko prosessin optimoinnissa ja materiaalivirtojen hallinnassa. Tässä keskeisessä roolissa on mineralogisen tiedon hyödyntäminen. Mineralogiset tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet viimeisten 20 vuoden aikana paljon, ja osa tästä tekniikasta puuttuu Suomesta. Myös uusien menetelmien kehittämisessä riittää työnsarkaa. Lisäksi eri mittauksia, jotka antaisivat prosesseista täsmällisempää tietoa, ei ole käytetty muutoinkaan riittävissä määrin. Prosesseihin olisi kehitettävissä ja lisättävissä osin jo olemassa olevan tekniikan keinoin sellaisia mittauksia ja toimintatapoja, jotka parantaisivat mm. prosessien energiatehokkuutta ja arvoaineen saantoa. Prosesseista tulisi mitata enemmän parametreja ja analysoida saatava data riittävissä määrin. Erityisesti tulisi keskittyä prosessin alkupäähän ja esimerkiksi pyrkiä kehittämään tapoja tehostaa prosessia mineralogian keinoin, jolloin arvotonta ainetta ei joutuisi liikaa esimerkiksi energiaa kuluttavaan jauhatusvaiheeseen. Hyötyjä saataisiin myös varsinaisessa rikastusvaiheessa, koska erotettavien arvottomien aineiden määrä olisi jo valmiiksi aiempaa alempi. Tällöin tuloksena olisi mm. energiankulutukseltaan ja kemikaalitaloudeltaan tehokkaampi prosessi. Mukaan tulee ottaa myös päästömittausten systemaattinen seuranta ja tämän tiedon hyödyntäminen paremmin itse prosessissa. Kokonaisoptimoinnin hyötyinä pystyttäisiin prosessia ohjaamaan tehokkaammin energiaa ja ympäristöä säästäen. Yksi keskeinen mineraalien ryhmä, johon hankkeessa voitaisiin keskittyä, on EU:n määrittelemät kriittiset mineraalit. Yhteistyö kaivannaisalan yritysten ja TKI toimijoiden kesken edistää tehokkaampaa osaamis- ja laiteresurssien käyttöä. Toimijat: Tutkimuslaitokset, korkeakoulut, ammattioppilaitokset, kaivannaisyhtiöt, teknologiapalveluyritykset ja kehittämisyhtiöt 16

18 2.1.2 Uusien syvämalmi- ja kriittisten mineraalien etsintämenetelmin kehittäminen Kuvio 6: Prioriteetti II Uusien syvämalmi- ja kriittisten mineraalien etsintämenetelmät Prioriteetti 2 (kehittämisalueet) Uusien syvämalmi- ja kriittisten mineraalien etsintämenetelmät Lähtökohtana on tukea EU:n ja Suomen mineraalistrategiaa ja omavaraisuusasteen nostamista sekä kriittisten metallien potentiaalin kartoitusta. Uusien malmiesiintymien kartoitus on jatkuvaa toimintaa, joka edellyttää myös uusien innovatiivisten kartoitusmenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Modernit geologisten resurssien ja varantojen moniulotteiset mallinnusmenetelmät auttavat löytämään uusia esiintymiä ja esiintymätyyppejä. Syvämalmin kartoitusmenetelmillä ja tunnettujen esiintymien syvyysjatkeiden löytymisellä voidaan käynnissä olevien kaivosten elinkaarta pidentää tai jopa aloittaa kaivoksella uusi elinkaari. Kriittisten mineraalien kartoitusmenetelmät eroavat usein perinteisestä mineraalivarantojen kartoituksesta. Tämä erityisesti edellyttää uusien menetelmien kehittämistä. Toisaalta kysymys saattaa olla myös olemassa olevan geologisen datan uudelleen tulkintaa hyödyntäen uusia analysointi, mallinnus ja tutkimusmenetelmiä. Etsintämenetelmien kehittämisessä tärkeäksi osa-alueeksi nousee käytännön yhteistyömallien 17

19 luominen perinteisten tutkimuslaitosten ja alueen yritysten välillä. Tärkeää on kehittää kairausta, porausta ja mittausta tekevien yritysten valmiuksien tukemalla uusien teknologiapalvelujen kehittämistä vastaamaan etsintätarpeita. Toisaalta puhutaan uusista avauksista ja yhteistyökuviosta esim. ICT alan yritysten kanssa, jotka ovat erikoistuneet erityyppisen moniulotteisen digitaalisen tiedon käsittelyyn. IP alueen kaivannaisalan kehityksen kannalta on koettu tärkeäksi seuraavien toimien kehittäminen. Esille nousi myös selkeä rahoituksellinen synergialinkitys, mahdollisuus uuden liiketoiminnan kehittämiseksi ja tiedossa on myös mahdollisuudet kv-markkinoilla. Toimijat: Tutkimuslaitokset, kehittämisyhtiöt, teknologiapalveluyritykset, Kaivannaistoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kuvio 7: Prioriteetti III Kaivostoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Prioriteetti 3 Kaivostoiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kaivostoiminnan kasvaessa IP alueella on myös keskustelu sen merkityksestä ja vaikutuksesta alueelliseen kehitykseen lisääntynyt. Taloudellinen hyöty ja työvoiman tarve luovat uutta uskoa monelle kriisialueelle ja kunnalle. Kestävän kehityksen näkökulmasta katsottuna on tärkeää löytää tasapaino monipuolisessa yhteiskunnallisessa kehityksessä, jossa taloudellinen hyöty maksimoidaan alueelle ja samalla panostetaan ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävään kaivostoimintaan On pidettävä mielessä, että kaivannaistoiminta aiheuttaa pysyviä muutoksia ympäristöön aiheutta- 18

20 en myös maankäyttöön liittyviä ristiriitatilanteita eri elinkeinojen kanssa. Kaivostoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden (kestävyyden) lisäämiseksi on IP alueella todettu seuraavien toimien olevan erityisesti merkittäviä ja tuovan lisäarvoa maankunnallisina kehittämistoimina. Kaivostoiminnan hyväksyttävyyden lisääntyminen alueella, jossa sosiaalisen toimiluvan saamiseen liittyvät toimet nousevat erityisesti esille. Tähän liittyy myös tiedon tuottaminen, alan esittely ja merkityksen kertominen alueelle. Toisaalta ala tarvitsee myös imagon kohotusta ja on aihetta tuoda esille, kuinka paljon alan kehitykseen panostetaan. Jatkojalostuksen kehittäminen kansallisesti (alueella) keskittyen toimiin, jotka edistävät jatkojalostuksen kehittymistä Suomessa Suunnitelmallisempaan ja tehokkaampaa maankäytön hallintaan on panostettava Kaivannaisteollisuuden teknologia palvelusektorin kehittäminen on aluekehityksen kannalta yksi tärkeimpiä osa-alueita, jossa erottuu kaivannaisteollisuuden palveluyritykset ja toisaalta kaivos(kaivannais)yhteisöä palvelevat yritykset, Kehittämisalueet Kaivannaistoiminnan hyväksyttävyys Kaivannaisalan toiminnan lisääntyessä korostuvat myös toimet, joilla pyritään edistämään alan hyväksyttävyyttä, joka pohjautuu vastuullisen kaivannaisalan harjoittamiseen hakien tasapainoa taloudellisen, ympäristöllisen ja sosiaalis-kulttuurillisen kestävyyden ylläpitämisessä. Kaivannaissektorin sidosryhmätyöskentely eri tasoilla ja eri tahoihin päin korostuu, tiedottaminen ja erityisesti popularisoidun tiedon tuottaminen eri sidosryhmien tarpeet huomioiden on tullut entistä tärkeämmäksi. Kaivos- ja louhintahankkeet ovat hyvin pitkäkestoisia alkaen etsinnän ensimmäisistä vaiheista päättyen kaivoksen sulkemisen jälkeiseen jatkuvaan seurantaan. Kaivannaistoiminnan hyväksyttävyyden tason seurantaa on kestävyyden näkökulmasta jatkuvaa toimintaa. Erityisesti hyväksyttävyydestä puhuttaessa korostuvat sosiaalinen kestävyys ja ympäristösääntelyn näkökulma. Toinen tärkeä kehittämisalue kaivannaistoiminnan hyväksyttävyyden lisäämisessä on myös kaivannaisalan brändityö, jossa on panostettava erityisesti todellisen tiedon tuottamiseen kaivannaisalan merkityksestä alueelle ja kunnille esim. rahavirtojen liikkumisesta, vaikutuksesta työllisyyteen, kerrannaisvaikutukset ym. Toisaalta on myös tuotava esille alueella tehtävä laajamittainen TKI toiminta kaivannaisalan kokonaisvaltaisen ympäristöturvallisuuden ja ekotehokkuuden kehittämiseksi. Tähän asiana liittyy myös se, että Suomi (käytännössä IP alue) nähdään globaalisti toiseksi potentiaalisimpana kaivannaisalan investointikohteena maailmassa. (ensimmäinen on Ruotsi). Yhtenäisen tiedon tuottaminen IP alueen kaivannaisalasta on tärkeää kansainvälisen verkostoitumisen tukemiseksi. Toimijat: Kehittämisyhtiöt, yritykset, oppilaitokset Kehittämisalueet Luonnonkivi- ja kiviaineksen jatkojalostuksen kehittäminen Luonnonkivi- ja kiviainessektorilla nähdään olevan kansallisesti ja myös kansainvälisesti suurta kasvupotentiaalia. Toisaalta kova kansainvälinen kilpailu asettaa suuria vaatimuksia sektorin kehittymiselle ja kannattavuudelle. Kestävän kehityksen periaatteet ovat nousseet entistä tärkeämmäksi, joka vahvistaa suomalaisen luonnonkivi- ja kiviainessektorin mahdollisuuksia. IP alueella sektoriin on panostettu paikallisesti, mutta potentiaalia on koko IP alueella. Sektorin kehittämisen nähdään tuottavan mahdollisuuksia uudella tavalla alueellisille yrityksille ja turvaavan työllisyyttä. Kehittämistarpeet ovat nousseet seuraavilla osa-alueilla: 19

21 Luonnonkiven ja kiviainesvararantojen etsintätyön tukeminen ja uusien menetelmien kehittäminen on noussut olennaiseksi ollen kannattavan yritystoiminnan perusta taaten laadukkaan ja määrällisesti riittävän raaka-aineen saannin. Monessa tapauksessa tarvittava tieto on olemassa, mutta nykyiset analysointimenetelmät eivät tue luonnonkiven- ja kiviaineksen analysointia tai tieto ei olo ollut olennaista. Toisaalta sektorin yritykset tarvitsevat tuotekehitys- ja verkostointitukea. Erilaiset yritysten yhteiset innovaatioleirit, match-making tilaisuudet, yritysverkostojen tuotekehitysprosessien tukemiset ja benchmarking ja messumatkojen järjestämiset ovat tärkeitä toimia sektorin kehittämiselle. Markkinoinnin ja myynnin tueksi tarvitaan osaamista hyödyntää eri markkinointikanavia, jakeluteitä ja digitaalisia työvälineitä. Kansallisesti on tärkeää panostaa julkishallinnon hankintoihin ja opastaa luonnonkiven hankintakriteerien määrittelyssä. Samaan aikaan kun kehitetään yritystoiminnan mahdollisuuksia, on myös panostettava tuote- ja palvelukehitykseen. Yhteistyö koulutus- ja TKI laitosten kanssa vahvistaa luonnonkiven- ja kiviaineksen käytön kehitystä. Toimijat: kehittämisyhtiöt, yritykset Kehittämisalueet Kaivannaisteollisuuden teollisuuspalveluyritysten valmiuksien kehittäminen Kaivannaisalan kehittämiseen liittyvät olennaisesti erilaiset teollisuuspalveluyritykset. Kaivannaisja siihen liittyvä teollisuustoiminta luovat jatkuvaa kysyntää erikoistuneille palveluille läpi koko kaivossyklin. Resurssitehokkuus, sivuvirtojen minimointi ja uusien symbioosituotteiden kehittäminen yhdistettynä alueelliseen olosuhdeosaamiseen luovat erikoistuneille palvelutoimittajille aivan uusia vielä tunnistamattomia liiketoimintamahdollisuuksia. IP alueella on tarvetta edistää olosuhteet hallitsevien teollisuus- ja kaivospalveluyritysten uusien liiketoimintakonseptien kehittämistä ja edistää uusien tuotteiden ja palveluiden syntymistä. Teollisuuspalveluyritykset tarvitsevat myös tuote- ja palvelukonseptin kehittämisessä, jonka tärkeänä osa-alueena on verkostoitumisen (klusterien muodostumisen) tukeminen edistämään teollisuuspalvelukonseptien muodostamisessa. Tarvitaan jatkuvaa kaupallista tietoa ja jatkojalostusselvitystä/kartoitusta määrittämään tarve ja potentiaali, toimia yritysten valmiuksien kehittämiseksi, match-making/verkostoitumismahdollisuuksia. Myös tässä nousevat esille toimet, jotka edistävät yritysverkostojen tuotekehitysprosessien tukemiset ja benchmarking ja messumatkojen järjestämiset ovat tärkeitä toimia sektorin kehittämiselle. IP alueella on käynnissä tai käynnistymässä yksittäisiä kehittämishankkeita teollisuuspalvelutoiminnan kehittämiskeksi mm. Lapissa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Ylimaakunnallisten hankkeiden kehittämisessä on erityistä huomiota kiinnitettävä synergioiden luomiseen jo käynnissä olevien toimen kesken ja hyvine käytänteiden levittämiseen. Toimijat; Kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, yritykset Kehittämisalueet Kaivannaisalan koulutuksen kehittäminen Kaivannaisalalla on jatkuva työvoimapula ammatillisista osaajista läpi koko arvoketjun. Toisaalta niin ammattioppilaitokset kuin ammattikorkeakoulut ovat IP alueella tehneet systemaattista kehittämistyötä koulutustarjonnan kehittämisessä. Yhteistyö eri oppiliitosten kesken on lähtenyt käyntiin, mutta se on ollut enempi yksittäisen alueen tarpeista lähtevää. Toisaalta jokainen oppilaitos kärsii kriittisen massa vähyydestä ja joskus myös kapeista osaamisalueista. Kaivannaisalan henkilöstön osaamistarpeissa tulee näkyviin entistä enemmän monitaitoisuus esim. yleiset taidot kunnossapi- 20

22 dossa, ympäristöosaamisessa tai toisaalta vaaditaan entistä enemmän uusien ICT ja muiden tekniikoiden hallintaa. IP alueen kaivannaisalan koulutustarjontaa tarjoavien oppilaitosten välillä tarvitaan ylimaakunnallista yhteistyötä yhteisen monipuolisemman koulutustarjonnan kehittämiseksi. Koulutustarjonnalla on myös suuri vientipotentiaali ja yleensä kansainvälistyminen. Toimijat: oppilaitokset, yritykset 21

23 3. Kaivannaistoiminnan rahoituslähteet ja ohjelmat Rahoitukselliset perusteet Itä- ja Pohjois-Suomen Kaivannaisalan ylimaakunnallisten teemojen valinnassa on yhtenä kriteerinä ollut hankkeen mahdollisuus kasvaa kansainvälisesti rahoitettaviksi hankkeiksi. Yritystoiminnan kansainvälistyminen tapahtuu pääsääntöisesti kansallisilla panostuksilla, mutta myös jonkin verran mahdollisuuksia tarjoavat erityisesti territoriaalista yhteistyötä vahvistavat rahoitusohjelmat. Yksi EU ohjelmakauden läpileikkaavia periaatteita rahoitusohjelmien toteutuksessa ovat laajempien kehittämiskonseptien luominen, joissa toteutus perustuu eri rahoitusinstrumenttien ja -ohjelmien käyttämiseen sekä rahoituksellisten synergioiden hyödyntämiseen. EU-rahoituksen vaikuttavuuden maksimointiin halutaan panostaa, jotta kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta saadaan paras mahdollinen tulos. Lähtökohtana on edistää kansainvälistymistä linkittämällä alueellinen TKI-toiminta laajempiin globaaleihin toimintaympäristöihin. Rakenne- ja investointirahastojen (ERI) roolina on alueellisten rakenteiden, kapasiteetin ja valmiuksien kehittäminen. Vastaavasti TKI-toimintaa ja koulutusyhteistyötä rahoittavat ohjelmat koko EU-tasolla ovat keinoja linkittää alueella tehty kehittämistyö kansainvälisellä tasolla. Toivottavaa on luoda jopa hankkeita, joissa osarahoitus on ERI-ohjelmista ja osaa rahoitetaan kansainvälisellä tasolla esimerkiksi H2020. Alla oleva kuvio pyrkii demonstroimaan eri rahoituskanavien hyödyntämistä kehittämisprosessissa. Kuvio 7: Rahoituksellinen synergia (alkuperäinen Katja Rappel yksikön johtaja EK aluekehityksen pääosasto) 22