Palveleva pakkaus. Pakkaamiseen ja tavaravirtoihin liittyvien palveluiden innovaatiokeskittymä Kaakkois-Suomessa.

Transkriptio

1 Pakkaamiseen ja tavaravirtoihin liittyvien palveluiden innovaatiokeskittymä Kaakkois-Suomessa. Kirjoittajat: Elina Rusko (toim.), Maiju Aikala, Maija Federley, Caj Södergård, Esa Torniainen (VTT) Markku Saari (Kinno) Jari Varis (Kehy) Margareetta Ollila, Satu Jokinen (PTR) Heikki Huhtanen Imatra Lappeenranta Kouvola Kotka Pietari

2 Aiehakemus : Pakkaamiseen ja tavaravirtoihin liittyvien palveluiden keskittymä Kaakkois-Suomessa. Tiivistelmä Kaakkois-Suomen alue hakee alueelliseksi INKAinnovaatiokeskittymäksi nimellä : Pakkaamiseen ja tavaravirtoihin liittyvien palveluiden keskittymä Kaakkois-Suomessa. Toimijoina ovat Kouvolan kaupungin elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy, Imatran kaupungin elinkeinoyhtiö Imatran Kehitysyhtiö Oy sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Valittuina kehittämisympäristönä ja edelläkävijämarkkinoina ovat Kaakkois-Suomi ja Luoteis-Venäjä, kehityspilottina Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen välisen rajakaupan sekä tavaraliikenteen tarpeet. Kaakkois-Suomen lähtökohdat nojaavat seudun vahvaan metsäteollisuuden ja pakkaustuotannon ja -teknologian osaamiseen sekä kokemusperäiseen osaamiseen Venäjän rajakaupan tavaralogistiikasta. Pohjaa täydennetään monipuolisella pk-yritysjoukolla, esimerkiksi alueella toimivilla logistiikka- ja ICT-yrityksillä sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston pakkaustutkimuksella ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun koulutuskapasiteeteilla. Mukana ovat myös keskeiset alan kehittämisorganisaatiot sekä edustava joukko pakkausalan yrityksiä. Yhteistyöverkostoon kuuluvat myös merkittävät venäläiset partneriorganisaatiot ja yritykset, etenkin Pietarin alueella. Pakkauskehityksen ajureita ovat: kuluttaja, yritysten välinen kilpailu, kaupan ja jakelun vaatimukset, lainsäädäntö, globaalit muutokset ja uusi teknologia. Ajureihin liittyvät muutokset synnyttävät uusia tarpeita ja haasteita pakkaamiseen ja suuntaavat siten uusien palvelumuotojen kehitystä. Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vaatii uusien materiaalien ja teknologioiden käyttöönottoa, joka tyypillisesti vaatii arvoverkon usean toimijan yhteistyötä. Tämä on haaste, mutta myös mahdollisuus: on mahdollista synnyttää asiakaskunnan kannalta houkutteleva palveluklusteri, jonka kopioiminen on vaikeata ja näin syntyy pitkäaikainen kilpailuetu. Tärkeinä päätavoitteina ohjelmalle ovat erityisesti Kaakkois-Suomen pk-yrityksiä työllistävä ja työllisyyttä ylläpitävä vaikutus sekä Venäjän markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja yhteistyöverkostojen synnyttäminen. Perustavoitteina on kehittää tuotepakkauksiin ja niiden logistiikkaan liittyvää innovaatiotoimintaa yhteistyössä Kaakkois-Suomen pakkausalan toimijoiden, logistiikka- ja ICT-yritysten sekä pakkauksia liiketoiminnassaan käyttävien asiakasyritysten kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyy uudentyyppinen logistiikka- ja pakkauspalvelut yhdistävä alueellinen liiketoimintaklusteri, mikä tuottaa alueelle uutta yritystoimintaa ja työllisyyttä. Toteutuessaan ohjelma vaikuttaa laajasti Kaakkois-Suomeen, koska se nojaa alueen vahvuuksiin. Panostamalla osaamiseen Venäjän markkinoista, pakkaamisesta ja sen uusiutuvista bio- ja nanomateriaaleista, älypakkauksista sekä tavaravirtojen tehokkaasta logistiikasta ja sen ITtuesta sekä luomalla monitahoinen arvoverkko luodaan hyvät edellytykset nousta Suomen ja pidemmällä tähtäimellä Euroopan johtavaksi tavara- ja niihin liittyvien informaatiovirtojen palvelukeskittymäksi. Hakemuksen valmistajien yhteys: Kouvola Innovation Oy Markku Saari Paraatikenttä 4, Kouvola Puh , markku.saari@kinno.fi

3 Sisällysluettelo 1. Lähtökohdat Visio ja strategiat Kysyntälähtöisyys: Pakkauskehityksen ajurit ja trendit Kuluttaja Yritysten välinen kilpailu Kaupan ja jakelun vaatimukset Lainsäädäntö Globaalit muutokset Uusi teknologia Ohjelman painopisteet Ekologinen tuotanto Uudet materiaalit ja teknologiat Painatus, valmistus ja prosessikehitys Digitaaliset palvelut Uusiokäyttö Uusi pakkaus- ja logistiikkapalveluiden arvoverkko mahdollisuuksien luojana INKA-ohjelman tavoitteena tulevaisuuden arvoverkosto Hahmotelma ohjelman toimijajoukosta Vastaukset INKA-ohjelman kriteereihin Liiketoiminnallisen vision selkeys ja uskottavuus Uskottavat askeleet vision saavuttamiseksi Kehittämisteemojen valinta Toimenpiteitä Viitteet... 23

4 1. Lähtökohdat Kaakkois-Suomen alue hakee alueelliseksi innovaatiokeskittymäksi työnimellä Palveleva pakkaus: Pakkaamiseen ja tavaravirtoihin liittyvien palveluiden keskittymä. Toimijoina ovat Kouvolan kaupungin elinkeinoyhtiö Kouvola Innovation Oy, Imatran kaupungin elinkeinoyhtiö Imatran Kehitysyhtiö Oy sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Valittuina kehittämisympäristönä ja edelläkävijä markkinoina ovat Kaakkois- Suomi ja Luoteis-Venäjä, kehityspilottina Kaakkois-Suomen ja Pietarin talousalueen välisen rajakaupan ja tavaraliikenteen tarpeet. Kouvolan johdolla Kaakkois-Suomen yhteisen aiehakemuksen teemaksi on valittu suomalaisen pakkausteollisuuden haasteet kansainvälisillä kuluttajamarkkinoilla ja uusien materiaalien, toimintatapojen sekä tietotekniikan suomien mahdollisuuksien hallinta ja hyväksikäyttö alan uusissa arvoverkoissa. Kaakkois-Suomen lähtökohdat nojaavat seudun vahvaan metsäteollisuuden ja pakkaustuotannon ja - teknologian osaamiseen sekä pitkiin perinteisiin rajakaupan tavaralogistiikassa. Pohjaa täydennetään monipuolisella pk-yritysjoukolla, esimerkiksi alueella toimivilla logistiikka- ja ICT-yrityksillä sekä Lappeenrannan teknillisen yliopiston pakkaustutkimuksella ja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun koulutuskapasiteeteilla. Mukana ovat myös keskeiset alan kehittämisorganisaatiot sekä edustava joukko pakkausalan organisaatioita Pietarin alueelta. Ohjelmaa on valmisteltu osana Kaakkois-Suomen kasvusopimusta yhdessä Imatran seudun Kehitysyhtiö Oy:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa, joilla molemmilla on kansainvälisen tason osaamista ja kokemusta sekä kattava näkemys siitä, mitä on syntynyt meneillään olevan Osaamiskeskusohjelman puitteissa lähinnä materiaalien ja valmistustuotannon sektoreilla. Hakemuksen teemavalintaan vaikuttaa keskeisesti se, että Kaakkois-Suomessa on tapahtunut viime vuosikymmenen puolivälistä lähtien erittäin voimakas teollisuuden rakennemuutos. Alueelta on vuoden 2006 jälkeen hävinnyt lähinnä metsäteollisuudesta noin työpaikkaa. Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa metsäklusterin uudistaminen, Venäjä-yhteistyön vahvistaminen sekä logistiikan kehittäminen ovatkin Kaakkois-Suomessa yhteisesti sovittujen kehittämissektoreiden kärjet. Ohjelmavalmisteluun ovat osallistuneet em. toimijoiden lisäksi Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Pakkaustutkimus PTR ry sekä alustavan sitoumuksen allekirjoittaneita organisaatioita. Kaakkois-Suomen lähtökohdat nojaavat seudun vahvaan metsäteollisuuden ja pakkaustuotannon ja - teknologian osaamiseen sekä pitkiin perinteisiin rajakaupan tavaralogistiikassa. 4

5 2. Visio ja strategiat Seuraavat asiat nähdään keskeisiksi ohjelman vision rakentamisen kannalta: Packed in Finland brändi / Pakkaus ja palvelu Suomesta, aitous (Suomi-laatu, tehokkuus, aitous, suojaus, informaation hallinta, luettavuus, esteettisyys, bio- ja kuitupohjaisuus, hävikin estäminen jne.) Kuluttaja (käytettävyys, mukavuus, turvallisuus, aitous, verkkokauppa, vuorovaikutus) markkinatutkimus Kaakkois-Suomesta kokonaisvaltainen pakkaamisen ja logistiikan palvelukeskittymä koko paketti Rajaton pakkaus, tehokkuus läpi ketjun, vahvuus yhteistyössä, Venäjän tuntemus, standardeja (kieli, sanasto, WTO) Demonstraatioympäristön rakentaminen ja tarjoaminen Pakkaamis- ja logistiikkapalvelujen tarjoaminen Pietarin alueelle menevien ja tulevien tavaravirtojen tuottajille asteittain: Kaakkois-Suomi Suomi kansainväliset yritykset Alustava visio innovaatiokeskittymälle: Kaakkois-Suomesta on kehittynyt Euroopan johtava tavara- ja niihin liittyvien informaatiovirtojen palvelukeskittymä. Alueen vienti perustuu ylivertaiseen osaamiseen Venäjän markkinoista, pakkaamisesta ja sen uusiutuvista bio- ja nanomateriaaleista, älypakkauksista sekä tavaravirtojen tehokkaasta logistiikasta ja sen IT-tuesta. Palvelukeskittymän monitahoinen arvoverkko on monipuolistanut elinkeinorakennetta ja seutu houkuttelee itselleen sekä kansainvälisiä että kotimaisia yrittäjiä, osaajia, tutkijoita ja uusia investointeja. Alueella toimii uusia sekä kotimaisia että kansainvälisiä yrityksiä yllä mainittuihin toimintoihin liittyen. Alueen osaamiskeskittymää on pystytty myös hyödyntämään uusien innovaatioiden ja uusien liiketoiminta-alueiden kehittämisessä. Tärkeinä päätavoitteina ohjelmalle ovat erityisesti Kaakkois-Suomen pk-yrityksiä työllistävä ja työllisyyttä ylläpitävä vaikutus sekä Venäjän markkinoiden mahdollisuuksien hyödyntäminen ja yhteistyöverkostojen synnyttäminen. Ohjelman strategiset tavoitteet tullaan rakentamaan seuraavien osioiden alle: 1. Tutkimus (palvelut, markkinat, kuluttaja, teknologia, suomalaisten uudet liiketoimintamahdollisuudet Venäjällä) 2. Palvelu- & tuotekehitys: Kehittyneen teknologian hyödyntäminen palveluiden muodostamisessa (arvoketju vuorovaikutteiseksi ja tehokkaaksi toiminnaksi materiaalikehitys työntää, kuluttajatarpeet vetävät, pakkausten toimivuus arvoketjussa, logistiikka- ja pakkauspalveluiden yhdistäminen ) 3. Koulutus (kaikki tasot, erityisesti ammatillinen suomalais-venäläinen täydennyskoulutus) Yhteistyön tuloksena syntyy uudentyyppinen logistiikkaja pakkauspalvelut yhdistävä alueellinen liiketoimintaklusteri, mikä tuottaa uusia palveluja, uutta yritystoimintaa ja työllisyyttä. 5

6 4. Yrityskehitys: Monialaisen yhteistyön luominen ja dynaamisen reagoinnin mahdollistaminen (verkostomainen toimintapa uusissa arvoverkoissa, yhteistarjoomien kokoaminen sekä kehittäminen) 5. Tukipalvelut (tietotekniikan ja potentiaalisten tukirahoitusten tehokas hyödyntäminen) Perustavoitteina on kehittää tuotepakkauksiin ja niiden logistiikkaan liittyvää innovaatio-toimintaa yhteistyössä Kaakkois-Suomen pakkausalan toimijoiden sekä logistiikka- ja ICT-yritysten kanssa. Yhteistyön tuloksena syntyy uudentyyppinen logistiikka- ja pakkauspalvelut yhdistävä alueellinen liiketoimintaklusteri, mikä tuottaa uusia palveluja, uutta yritystoimintaa ja työllisyyttä. Kymenlaaksossa elinkeinopoliittiset tavoitteet ohjelmassa kohdistuvat erityisesti Kouvolan Inkeroisissa sijaitsevan tuotantokeskittymän kehittämiseen uuden klusterin osaamis- ja palvelukes-kukseksi. Kehittämistyön runko muodostuu ainutlaatuisesta fyysisesti lähekkäin, osin samoissa tiloissa olevasta tuotannollisesta arvoketjusta: StoraEnson kartonkitehdas Inkeroisissa (raaka-aine) AR Carton Oy (puolivalmiste) ja Solver Palvelut Oy (lopputuote). Runkoa täydennetään Kouvolassa toimivilla logistiikka- ja ICT-yrityksillä sekä Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun koulutuskapasiteeteilla. Kahden perinteisen toimialan toiminnallinen sulautuminen edellyttää merkittävää panostusta sekä peruskoulutukseen sekä ammatilliseen täydennyskoulutukseen. tehtävä pakkaustutkimus keskittyy kuitupakkauksien valmistettavuuden ja joustavien valmistusjärjestelmien kehittämiseen. Tutkimuksen tavoitteena on luoda ratkaisuja, joissa on otettu huomioon pakkausvalmistuksen tehokkuus sekä teknis-taloudelliset lähtökohdat ja reunaehdot. LUT:n pakkaustutkimuksen aiheet liittyvät muun muassa kuitupakkauksien aihion valmistukseen, muodonantoon sekä pakkausvalmistuksen koneisiin ja -laitteisiin. Lisäksi tutkimusyhteistyötä tehdään uusiin materiaali- ja pinnoiteratkaisuihin, elektroniikkakomponenttien ja pakkausmateriaalien yhdistämiseen, asiakaslähtöiseen suunnitteluun sekä pakkaamisen arvoketjuihin liittyen. Tutkimushakkeissa on vahva yhteys alan teollisuuteen ja tavoitteena on kehittää uusia tuote- ja palveluinnovaatioita teollisuuden ja loppukäyttäjien tarpeet huomioiden. Myös ympäristötekniikan, kuitukomposiittien ja kauppatieteiden osastolla tapahtuva tutkimus tukee ohjelmassa toteutettavaa kehitystyötä. Etelä-Karjalan alueella tavoitteena on kansainvälistä huipputasoa edustavan kuitumateriaalien ja pakkausten valmistusteknologioiden osaamiskeskittymän vahvistaminen ja uusien innovaatioiden tukeminen (toimijoina esim. Stora Enson T&K&I aktiviteetit, LUT pakkaus- ja kuitukomposiittilaboratoriot, LUT Kemia, Suomen kerta Oy, Metsä-Board Oy, Tetra Pak Oy). Rajan ja Venäjän markkinoiden läheisyys hyödynnetään esim. logistiikka- ja sopimuspakkauspalvelujen uusien liiketoimintakonseptien kehittämisessä. Keskeisenä kumppanina toimivan Lappeenrannan teknillisen yliopiston konetekniikan osastolla Määrälliset kumulatiiviset tavoitteet ( ) liittyvät uusien työpaikkojen ja yritysten syntymiseen sekä tavaravirtojen kasvuun (suomalaiset ja ulkomaiset tuotteet). Määrälliset tavoitteet tarkennetaan lopulliseen hakemukseen. 6

7 Ohjelman eteneminen ja välitavoitteet Ohjelma edellyttää asteittaista etenemistä ja sille on tarpeen asettaa konkreettisia välitavoitteita. Välitavoitteiden jaksottuminen on esitetty kuvassa 1. Lähtötilanne 2014: Markkina- ja kuluttajatutkimukset, palvelunäkökulma Palveluntuottajien ja tutkimuskumppanien sitouttaminen Ohjelmasuunnittelu ja alkuvaiheen toimenpiteet Kärkiprojektit käyntiin case-asiakkaiden kanssa Välitavoitteet 2016: Markkinatutkimukset toteutettu: tavaravirrat, määrät ja kehitysennusteet Konkreettiset arvoketjut määritelty, tärkeimmät kumppanuusverkostot perustettu ja, yhteiset kehittämisstrategiat sovittu (myös suomalaisvenäläisen yhteistyön kannalta) Laajentuneen suomalais-venäläisen yhteistyön kannalta ensimmäiset uuden teknologian kehittämisprojektit käynnistetty Ensimmäisten case-projektien tuloksia Välitavoitteet 2018: Palvelukonseptien pilotointi ja tuotteistaminen Demonstraatioympäristön pilotointi Uusien palvelujen kansainvälinen markkinointi käynnistetty Uusien alan yritysten rekrytointi Kaakkois- Suomeen aloitettu kasvaneen kysynnän varmistamiseksi 2020: Uuden palveluklusterin tuotteistukset valmiit Raportointi Markkinointi ja viestintä Ohjelman kokonaistavoitteet ja visio 2014 Lähtötilanne 2016 Välitavoitteet 2018 Välitavoitteet 2020 Ohjelmantavoitteet (visio) Kuva 1: Ohjelman eteneminen ja välitavoitteiden jaksottuminen. 7

8 3. Kysyntälähtöisyys: Pakkauskehityksen ajurit ja trendit Tässä kappaleessa esitellään lyhyesti pakkauskehitykseen vaikuttavia tekijöitä, jotka synnyttävät jatkuvaa tarvetta pakkausten, pakkaamisen ja tavaravirtojen kehitykselle ja uusille palveluille. Esitettyjen kuuden suuremman kehityksen ajurin: kuluttaja, yritysten välinen kilpailu, kaupan ja jakelun vaatimukset, lainsäädäntö, globaalit muutokset ja uusi teknologia (mukaillen Rusko, 2006; Leppänen-Turkula et al, 2000) kunkin alle sisältyy useita trendejä ja vaikuttavia tekijöitä. 3.1 Kuluttaja The World Packaging Organisationin raportti [Market statistics, 2008] listaa seuraavat kulutuksen muutoksista aiheutuvat keskeiset pakkausalaan vaikuttavat trendit: (läntisen) maailman väestön ikääntyminen, kotitalouksien koon pienentyminen, käyttömukavuus, terveyden ja terveellisyyden arvostus, kiireisyys ja on-the-go-elämäntapa, perheen yhteisten aterioiden väheneminen ja ympäristönäkökulmat. Näiden lisäksi muissa lähteissä on tuotu esille mm. nouseva elintaso ja arjen luksus, tuotteiden alkuperä, laatu ja aitous valintakriteereinä [Korhonen, 2010] sekä kaupungistuminen [Arvola et al, 2011]. Huomattavaa on myös demografiset eroavuudet. Käyttömukavuuden arvostaminen nousee useissa lähteissä [Market statistics, 2008; 2012 Survey; Korhonen, 2010; Kettunen et al, 2007; Hauffe, 2007; Foodproductiondaily.com, 2011, Rusko et al, 2011] merkittävimpien kuluttajatrendien joukkoon, heijastellen myös ikääntyvän väestön ja kiireisestä elämäntyylistä johtuvia tarpeita. Myös designin arvostuksen katsotaan korostuvan, pelkkä toiminnallisuus pakkauksissa ei enää riitä yhä vaativammille kuluttajille vaan pakkauksen on myös näytettävä hyvältä. Vaikka uusia ratkaisuja on viime vuosikymmenen aikana kehitetty paljon (esim. helppo avattavuus ja suljettavuus, kaatonokka, mikrovalmiit pakkaukset, välipalapakkaukset), on tällä alueella edelleen runsaasti tarvetta uusille innovaatioille. Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntymisellä on ollut suuri merkitys ympäristönäkökulmien huomioimiselle pakkauksissa ja tämän trendin uskotaan vaikuttavan vahvasti myös jatkossa. On odotettavissa, että pakkausten ympäristövaikutuksista aletaan vaatia enenevässä määrin myös todennettua tietoa, esimerkiksi elinkaarianalyysejä [2012 Survey]. Myös kestävään kehitykseen liittyvät muut näkökulmat (sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys) ovat saaneet viime aikoina enemmän huomioita, mikä voi tulevaisuudessa kasvattaa pakkauksiin liitettävän informaation määrää entisestään. Akuutti hevosen lihan myynti nautana voi johtaa tiukkoihin EU direktiiveihin alkuperätiedosta. Erilaisten pakkauskokojen ja ratkaisujen kysynnän ennakoidaan kasvavan väestön ikä- ja kotitalousrakenteiden sekä elämäntyylien muutosten seurauksena, mutta myös ympäristönäkökulmista johtuen. Ruokahävikistä aiheutuvat ympäristövaikutukset ovat useissa elintarviketuoteryhmissä selvästi suuremmat kuin mitä esimerkiksi pakkausten valmistuksesta ja jätehuollosta aiheutuu [MTT, 2012]. Pakkauskoon lisäksi ruokahävikkiä voidaan pienentää pakkauksilla, joilla voidaan pidentää tuotteen säilyvyyttä tai viestiä sen todellisesta käyttökelpoisuudesta arvioitujen säilyvyysaikojen sijaan. Asia korostuu pitkällä aikavälillä syntyvästä ruokapulasta. Suomessa kuluttajatieto ja kulttuurien ymmärtäminen kattaa sekä läntisen että itäisen. Tätä tietoa voidaan hyödyntää yhteistyössä kansainvälisten kumppanien kanssa. Kaakkois-Suomi voi toimia porttina esimerkiksi Venäjältä maailmalle, koska länsimaisen kuluttajan ymmärtäminen on Suomessa vahvaa. 8

9 3.2 Yritysten välinen kilpailu Kustannustehokkuus ja jatkuva tehostaminen on reunaehto, johon valtaosan pakkausalan toimijoista on jatkossakin sopeuduttava. Myös talouden suhdannevaihtelut heijastuvat pakkausalaan useiden eri tuotekategorioiden kautta. Kova kilpailu alalla on vallitseva olosuhde, joka osaltaan kannustaa yrityksiä jatkuvaan kehittymiseen, kilpailijoista erottumiseen ja uusien markkinoiden etsimiseen. Jos liiketoimintamallin perustana on palveluratkaisun mahdollistava kumppaniverkosto ja syvällisempää osaamista ja osaamisyhdistelmiä, on sen kopioiminen huomattavasti vaikeampaa [Vargo & Lusch, 2004 ja 2008, Hakonen et al, 2011] kuin erikoistumalla esimerkiksi yksittäiseen teknologian ratkaisuun. Verkostoitumisen avulla voidaan myös saavuttaa joustavuutta sekä parempaa asiakas- ja sidosryhmätuntemusta, jolloin yritys kykenee nopeammin havaitsemaan muutoksia ja sopeutumaan niihin, sekä hyödyntämään paremmin uusia teknologia- tai palveluratkaisuja. Brändinomistajille persoonalliset, helposti tunnistettavat pakkaukset ovat yksi hyvin merkittävä tapa erottua kilpailijoista. Myös hypermarkettien yleistymisen myötä tuotteiden täytyy entistä selkeämmin erottua hyllyissä ja kilpailla kuluttajan huomiosta valintahetkellä [Market statistics, 2008; Rusko et al, 2011]. Yksilöllisyyttä, ylellisyyttä tai elämyksellisyyttä korostavat pakkaukset tai älypakkaukset ovat mahdollisuuksia luoda lisäarvoa, erottautua kilpailujoista ja vahvistaa mielikuvaa edistyksellisestä tai ylellisestä tuotteesta. 3.3 Kaupan ja jakelun vaatimukset Kauppaketjujen omat merkit sekä kaupan keskittyminen vaikuttavat pakkausalaan, paitsi merkittävinä asiakkaina niin myös vaikutusvaltaisena toimijana, jonka asettamat rajoitukset ja vaatimukset pakkauksille brändinomistajien on huomioitava. Pakkauksen toimivuus logistiikkaketjussa, erityisesti tilantarve kuljetuksessa ja varastossa sekä helppous ja kestävyys käsittelyssä sekä tukku että vähittäiskaupassa ovat merkittävässä asemassa kehityksessä, näihin tarpeisiin vastaavien uusien innovaatioiden vaikutus voi olla taloudellisesti erittäin suuri. Pakkauksen avulla halutaan myös suojata alkuperäinen tuote ja brändi. Erityisesti lääketeollisuudessa väärennökset ovat suuri uhka ja pakkausratkaisuilla voidaan parantaa aitouden ja turvallisuuden varmistamista. Vähittäiskaupassa taas pakkaus voi estää varkauksia ja näpelöintiä. Kiinnostus tuotteiden alkuperää, tuotanto-olosuhteita ja puhtautta kohtaan on kasvanut. Ratkaisut tuoteturvallisuuden takaamiseksi, tuotteen jäljitettävyyden parantamiseksi sekä piratismin estämiseksi ovat merkityksellisiä sekä kaupalle, jakelulle, brändin omistajalle että kuluttajillekin erityisesti Venäjällä. Verkkokaupan yleistymisen merkitys pakkausalalle ei nouse kirjallisuudessa vahvasti esille, vaikka se on monissa viitteissä mainittuna. Erityisesti vuoden 2012 joulumyynti Suomessa osoittaa, että kuluttajat ovat löytäneet verkkokaupat, ja se olisi aihetta nostaa yhdeksi kiinnostavaksi ja merkittäväksi palvelun kohteeksi. Verkkokaupan ominaisuudet muuttavat kaupankäyntiä sekä vaatimuksia tuotteen pakkaamiselle. Kaakkois-Suomen alueella on mielenkiintoisia uusia lähtöjä Internet-kaupan ja logistiikkapalveluiden alueella (mm. CAIMA Oy), joilla on mahdollisuus kehittää toimintaansa myös älykkäiden pakkausratkaisujen ja niihin liittyvien palvelujen alueella. 3.4 Lainsäädäntö Viranomaisvaatimukset kuten lainsäädäntö ja verotus ohjaavat omalta osaltaan voimakkaastikin pakkauksiin kohdistuvia vaatimuksia. Uudet säädökset tuovat muutoksia pakkauksiin. Euroopassa EU:n ohjaus on merkittävin, vientimarkkinoilla on huomioitava aina kyseisen maan vaatimukset. Esimerkiksi kaikkia elintarvikkeita koskevat pakkausmerkintävaatimukset on esitetty kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä (1084/2004, muutokset 724/2007 ja 1224/2007). Euroopan parlamentin hyväksymät uudet pakolliset pakkausmerkinnät tulevat voimaan siirtymäajan jälkeen. Myös tuottajavastuun laajeneminen uuden jätelain astuessa voimaan aiheuttaa muutoksia pakkaamisessa. Lääkepakkausten osalta huomattava käynnissä oleva muutos liittyy tuotteen autentikoinnin todentamiseen ja näpelöinnin estoon. 9

10 3.5 Globaalit muutokset Globaalit muutokset kuten Kiinan, Intian ja Venäjän muutokset vaikuttavat välillisesti myös pakkauksiin. Maantieteelliseltä kannalta Suomelle erityisen merkittäviä ovat naapurimaa Venäjään liittyvät muutokset. Venäjän elintarvikepakkausten markkinoilla havaittiin kasvua vuonna 2011 erityisesti helppokäyttöisten pakkausten suosiossa (esim. helposti avattavat säilykepurkit, mikrossa lämmitettävät pakkaukset) sekä koti-iltojen viettämiseen sopivien tuotteiden suosiossa [Foodproductiondaily.com, 2011]. Muita trendejä olivat pienemmät pakkauskoot etenkin juomissa (on-the-go) sekä premium-pakkaukset. Valmiiden ruokien ja juotavien jogurttien suosio on ollut Venäjällä nousussa, ja myös näihin liittyen voidaan arvella kätevien ja on-the-go pakkausten kysynnän kasvavan. Vuonna 2009 verkkokauppa kasvoi Venäjällä 40%, n. 150 mrd ruplaan. Eniten ostettiin kirjoja (13%), vaatteita ja kenkiä (11,9%), digitaalisia tuotteita (11,8%), kotitaloustarvikkeita (11,6%) ja tietokoneelektroniikkaa (11,2%) [Rumetrika 2010]. Vuonna 2011 liikevaihto kasvoi 29%, 310 mrd ruplaan (US $ 10mrd) [Russian Search Tips 2012]. Elintarvike- ja pakkausalalle on Venäjällä ennakoitu voimakasta kasvua ja se onkin houkuttanut toimijoita ympäri maailman perehtymään markkinatilanteeseen ja sen muutoksiin. Esimerkkeinä Kanadassa tehty selvitys aiheesta: Packaged food sales in Russia [Agriculture and Agri-Food Canada, 2010] ja Research and Markets:in 2011 julkaisema (kaupallinen) raportti Packaging Industry Outlook in Russia: Market Size, Key Trends, Drivers and Challenges to Raportin kuvauksessa [Research and Markets, 2011] todetaan mm. seuraavaa: pharmaceutical companies will adopt advanced packaging technology to reduce the impact of counterfeit products. During the forecast period, several large international packaging machinery manufacturers are expected to enter Russia to take advantage of the improved returns on investment, increased sales and favorable taxation conditions gained from domestic operations. Elintarvikekauppa ei ole Venäjällä yhtä keskittynyttä kuin esimerkiksi Suomessa. Ulkomaisille toimijoille Venäjän markkinoille tulo on kuitenkin ollut hyvin haastavaa [Interstice 2011]. Suurimmat elintarvikekaupat Venäjällä ovat [Thomas White 2011]: X5 Retail Group (26.3%), Magnit OJSC (16.2%), Auchan (15.3%), Metro AG (12.8%), O Key (6.4%), Kopeika (5.4%) Lenta (5.3%), Dixy (5.1%), Seventh Continent (4.1%) Victoria (3.1%). Venäläisellä kauppaketju Lentalla on ensimmäisenä jo oma tuotevarastonsa elintarvikkeiden tuontia Suomesta varten Kouvolassa. 3.6 Uusi teknologia Uusi teknologia (painettu elektroniikka, tagit, indikaattorit jne) luo mahdollisuuksia uusille pakkausratkaisuille. Vaikka perimmäisenä vaikuttimena uuden teknologian kehittämiselle ja käyttöönotolle olisi joku yllä mainituista ajureista (käytännössä kilpailukyvyn parantaminen joko kehittämällä tarjoomaa tai parantamalla tuottavuutta), on teknologian merkitys mahdollistajana niin suuri, että usein sekin mainintaan ajurina erikseen. Esimerkiksi innovaatiot materiaalikehityksessä tai maailmanlaajuisesti merkittävät tuoteinnovaatiot voivat sysätä alulle kehityspanostuksia pakkausalalla. Kappaleessa 4 tarkastellaan tarkemmin erilaisia teknologiratkaisuja kehityksen mahdollistajina. The Russian packaging industry is the tenthlargest packaging market in the world, with a value of US$17.4 billion in It was also the eighth-fastest-growing packaging market in the world during the review period. The development of nanotechnology packaging for new, hi-tech, high-value drugs will fuel the growth of pharmaceutical packaging, as Verkkokaupan määrän odotetaan kasvavan voimakkaasti myös Venäjällä ja Suomen sekä Venäjän välillä. 10

11 4. Ohjelman painopisteet Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen vaatii arvoverkon usean toimijan yhteistyötä. On mahdollista synnyttää asiakaskunnan kannalta houkutteleva palveluklusteri, joka vastaa dynaamisesti muuttuvaan ympäristöön ja jonka kopioiminen on vaikeata ja näin syntyy pitkäaikainen kilpailuetu. Pakkauksilla on fyysisiä tuotteita myyvien yritysten kilpailukyvyn muodostumisessa merkittävä rooli nyt ja tulevaisuudessa. Pakkauksen ulkoasu, sen välittämä informaatio, siinä käytetyt materiaalit ja pakkauksen koon sopivuus kuluttajan tarpeisiin vaikuttavat enenevässä määrin siihen, minkä tuotteen kuluttaja valitsee. Tehokkailla, koko toimintoketjun kattavilla, pakkaus- ja logistiikkaprosesseilla voi yritys saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä ja myös tarjota ketjun muille toimijoille ja kuluttajille joustavaa palvelua. Lainsäädännöllä voidaan tulevaisuudessa ohjata käyttämään uusiutuvista materiaaleista tehtyjä pakkauksia. Etenkin Venäjällä on akuuttia tarvetta lainsäädännön ja standardien muodostamisessa. Se on huomioitava suomalaisessa vientilogistiikassa. Standardien kehittäminen Venäjällä avaa ovet myös Euroopan ja muiden länsimaiden suuntaan. Novel biomaterials Kyvykkyys tuottaa pakkaus- ja toimituspalveluita nopeasti ja joustavasti syntyy monen asian yhteissummana. Pakkausdesign, kuluttajasegmenttien tunteminen, pakkausmateriaalit ja prosessit sekä pakkaaminen ja logistiikka näyttelevät kaikki omaa tärkeää osaansa ja kaikkien tulee toimia yhteen. Kyse ei tulevaisuudessa ole pelkästään nopeasta toimitusajasta, vaan halusta muuntautua asiakastarpeiden mukaisesti ja tuottaa optimoituja, pakkaus- ja toimitusratkaisuja tehokkaasti. Moni tulevaisuuden ratkaisu koostuu fyysisestä ja digitaalisesta palveluosasta. Tämä edelleen korostaa pakkausklusterin sisäisen yhteistyön ja uuden tyyppisten allianssien ja liiketoimintamallien välttämättömyyttä. Teknologiat ovat mahdollistajia, asiakaskunnan tarpeiden ja liiketoiminnan ymmärtäminen on välttämätöntä, jotta voidaan tehdä oikeita valintoja. Teknologioiden käyttöönotossa on Kaakkois-Suomen keskittymällä merkittävä etu puolellaan: sekä biomateriaali- että painetun toiminnallisuuden alalla Suomessa tehtävä T&K on maailman ehdotonta kärkeä. Sen vieminen nopeasti asiakasratkaisuiksi varmistaa ainutlaatuisen palvelutarjooman syntymisen. New functionality Customer need Design Package production processes Kuva 2. Palveluklusterin kilpailukyky perustuu asiakaskunnan tarpeiden tehokkaaseen ja joustavaan palveluun sekä kehittyneen teknologian käyttöönottoon. 11

12 Kappaleissa 4.1, 4.2 ja 4.3 on esitetty esimerkkeinä erilaisia teknologioita ja materiaaleja, sekä niiden yhdistelmiä, joita käyttöönottamalla voidaan vastata pakkaamiseen ja tavaravirtoihin liittyviin haasteisiin ja rakentaa yrityksille pitkäkestoista kilpailukykyä. Ohjelman kolme painopistettä ovat: Ekologinen tuotanto, Digitaaliset palvelut ja Uusiokäyttö. Ekologinen tuotanto Digitaaliset palvelut Uusiokäyttö Pakkaustuotantoon uusia valmistusmenetelmiä ja puuta sekä muuta uusiutuvaa bioraaka-ainetta fossiilisen (öljypohjaisen muovin) tilalle Logistiikan ja tuoteturvallisuuden hallintaa tavaravirroissa ja pakkauksen kehittämistä digitaaliseksi mediaksi Suomalaista teknologiaa ja osaamista pakkausten uusiokäytön kansainvälisille massamarkkinoille kuten Venäjälle valmisteluvastuu KEHY valmisteluvastuu Kinno valmisteluvastuu LUT 4.1 Ekologinen tuotanto Ekologiset pakkausratkaisut ovat tällä hetkellä kansainvälisillä kuluttajamarkkinoilla voimakkaassa kasvussa. Erityisesti materiaalinvalmistajien johtamana on Suomessa tehty, ja parhaillaan tehdään, T&K-työtä liittyen resurssitehokkaisiin, biomateriaaleja tehokkaasti hyödyntäviin pakkausratkaisuihin. Ohjelmassa yhtenä lähtökohtana on palvelun tuottaminen perustuen kestävään toimintaan Uudet materiaalit ja teknologiat Fossiilisten materiaalien korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla on erittäin vahva trendi pakkausteollisuudessa. Ajureina tässä ovat brändin omistajat, jotka haluavat parantaa oman toimintansa ekokestävyyttä. Suomessa tehdään kehitystyötä sekä fossiilisten muovien korvaamiseksi biomuoveilla että kuitupohjaisten pakkausratkaisuiden toiminnallisuuden ja muokattavuuden parantamista niin, että niillä voidaan korvata muovituotteita. Myös painoväreissä pyritään ottamaan käyttöön biopohjaisia materiaaleja niin, että tulevaisuudessa painovärit voitaisiin valmistaa 100 prosenttisesti uusiutuvista raaka-aineista. Tämä kehitystyö vaatii yhteistyötä painovärivalmistajien kanssa. Nanosellukalvo on uusi lupaava materiaali moneen käyttöön, mahdollisesti myös pakkauksiin. Nanosellua on Suomessa tutkittu runsaasti, esimerkkinä mainittakoon VTT:n, Aalto Yliopiston ja UPM:n yhteinen nanosellukeskus, joka on kansainvälisesti tunnustettu osaamiskeskus. Nanosellukalvolla voidaan tulevaisuudessa korvata fossiilisia muovikalvoja. Biomuovien lisäksi puusta saatavat yhdisteet kuten hemiselluloosasta erotettava ksylaani, voi olla jo lähitulevaisuudessa vaihtoehto perinteisille barrier-ratkaisuille. Näin voidaan entisestään nostaa pakkauksen biopohjaisuutta matkalla kohti 100 prosenttista bio-pakkausta. Tyypillisesti barrierkerroksilla lisätään kartonkipakkauksen suojaavuutta pakatun tuotteen vaatimusten mukaisesti. (Esim. kosteusbarrier kuivatuotteissa estämään kosteuden pääsemisen tuotteeseen tai toisinpäin) Fossiilisten materiaalien korvaaminen biopohjaisilla materiaaleilla on vahva trendi myös Venäjällä 12

13 Kartonki ja paperi ovat erinomaisia pakkausmateriaaleja. Mutta niiden käytön rajoitteina on heikko muovattavuus ja läpinäkymättömyys, ominaisuuksia, joita vaaditaan esimerkiksi elintarvikepakkaamisessa. VTT on kehittänyt teknologioita näiden puutteiden parantamiseksi. Materiaalikehityksen suhteen on nähtävissä tilausta suomalaiselle toimijalle, joka aktiivisesti ja etunojaisesti ottaa käyttöön uusia materiaaleja Painatus, valmistus ja prosessikehitys Pakkauksen visuaalisuudella on merkittävä rooli nyt ja tulevaisuudessa. Pakkauksen tulee viestiä samoja arvoja kuin pakattu tuote. Pakkauksen ulkoasuun on mahdollista vaikuttaa monilla eri tavoin: designilla, materiaalivalinnoilla, konvertointitavoilla ja eri painotekniikoilla. Aina on kuitenkin muistettava kustannustehokkuus, ja niinpä materiaalia vähän kuluttavat teknologiat ja prosessiteknisesti yksinkertaiset ratkaisut ovat tässäkin kilpailukykyisimpiä. Digitaalinen painaminen mahdollistaa pakkauksen tuotetietojen ja ulkoasun visuaalisen räätälöinnin lisäksi pienten erien nopeat toimitusajat. Pakkausten digitaaliseen painamiseen on useilta painokonevalmistajilta tulossa nykyistä tehokkaampia ja painolaadultaan parempia ratkaisuja lähivuosina. Tämä mahdollistaa digitaalisen painamisen hyödyntämisen yhä useammassa tuotesegmentissä. Painamisen jälkeiset pakkauksen valmistusvaiheet (leikkaus, nuuttaus, efektien toteutus jne.) ja itse pakkaaminen ovat toistaiseksi rajoittaneet muun kuin painoasun joustavan varioinnin. Digitaaliset stanssit ja pakkauskoneet ovat puuttuneet markkinoilta. Uusia laitteita ja menetelmiä kehitettäessä on edelläkävijä-hyödyntäjien mahdollista tuoda niihin perustuvia ratkaisuita ensimmäisinä markkinoille ja saada sitä kautta uutta kilpailuetua. Niin kutsuttujen 3D-valmistusteknologioiden (materiaalia lisäävä valmistus) sovellusten alue on myös pakkaamisen kannalta erityisen kiinnostava. 3D-valmistusteknologioita on useita, mutta kaikille yhteistä on se, että tuotteita valmistetaan lisäämällä niihin kerros kerrokselta materiaalia esim. painoteknologian avulla, eikä poistamalla materiaalia (sorvaaminen, poraaminen, hiominen jne.). Myös valuteknologioihin verrattuna 3D mahdollistaa monimutkaisempien komponenttien valmistuksen lisäksi nopeammat toimitusajat valumuotin valmistuksen jäädessä pois. Pakkausten valmistukseen 3D-teknologiat voivat tarjota lukuisia mahdollisuuksia (esim. suunnittelussa ja pakkausdemojen valmistuksessa). Seuraavia askeleita tulevat olemaan teknologian hyödyntäminen prosessityökalujen (nuuttaukset, muotit) valmistuksessa mahdollistaen kustannustehokkaan piensarjojen tuotannon ja kolmannessa vaiheessa voidaan teknologioita käyttää pakkauksen komponenttien valmistuksessa. Uusien materiaalien käyttöönottoa ei voi käsitellä huomioimatta niiden vaatimuksia prosessin suhteen. Kehittämällä materiaaleja ja prosesseja samanaikaisesti voidaan niiden potentiaali saada käyttöön tehokkaasti. Suunnittelun ja muotoilun kytkeminen innovaatioprosessin jokaiseen vaiheeseen varmistaa sen, että uudet teknologiat kehittyvät suuntaan, jolle sekä arvoketju että loppukädessä kuluttaja näkee tuovan lisäarvoa. 4.2 Digitaaliset palvelut Kansainvälisesti kilpailukykyinen IT-osaaminen on puolestaan tuottanut teknologioita ja prosesseja erilaisten älypakkaus-sovellusten tuottamiseen. Nopeat toimitusajat ja kyvykkyys palvella asiakkaita joustavasti vaatii siihen soveltuvan tuotantolaitteiston lisäksi myös nykyaikaiset tilaus- ja toimitusjärjestelmät. Yrityskohtaiset järjestelmät ovat kilpailussa menestymisen ehto, mutta kilpailuetua niillä ei enää ole saavutettavissa. Monimutkaisten pakkausratkaisuiden tarjoamisessa verkostona on kilpailuetua saavutettavissa tehokkaalla toimijoiden järjestelmien integraatiolla tai jopa yhteisillä järjestelmillä. Näiden luomisen pohjana tulee kuitenkin olla tarkka käsitys asiakaskunnan halukkuudesta kytkeä omia järjestelmiään toimittajan järjestelmiin ja toisaalta myös siitä, millaista palvelua he odottavat. Älykäs varasto on kiinnostuksen kohteena myös venäläisten yhteistyökumppanien puolelta. Tava- 13

14 ravirtojen hallinta esimerkiksi RFID:n avulla on Venäjällä aivan lapsenkengissä. Kaaosta tavaravirtojen logistiikassa lisää se, että pakkauksia varten ei Venäjällä ole olemassa minkäänlaisia standardeja: millainen pakkaus on riittävän turvallinen, minkä kokoisia pakkausten pitäisi olla automaattisessa käsittelyssä. Yhteistyö suomalaisten kanssa tässä asiassa olisi erityisen tärkeää, koska samalla voitaisiin Venäjällä harmonisoitua EU:n standardien suhteen. Verkkokaupan pakkaaminen ja pakkaukset on tällä hetkellä kirjo eritasoisia ratkaisuja, joissa parannusmahdollisuuksia on paljon. Kasvava verkkokauppa tuo myös lisäpaineita tavaravirtojen hallinnalle. Pakkausten ja tavaravirtojen parempaan toimivuuteen ja hallintaan kehitettäville palveluille löytyy todennäköisesti kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomailla. Älykkäät pakkaukset tuovat pakkaukseen uutta toiminnallisuutta ja parantavat nykyisiä ominaisuuksia. Niiden tuottaminen vaatii fyysisen ulottuvuuden (esim. painettu koodi, liitetty RFID, autentikointi-elementti tai jopa näyttö) lisäksi digitaalisen ulottuvuuden. Tulee olla järjestelmä, jonka kanssa pakkaus joko itsenäisesti tai käyttäjän avulla kommunikoi. Järjestelmien luominen ja ylläpito eivät ole brändin omistajien ydinliiketoimintaa, ja se soveltuisi tulevaisuuden pakkausyritykselle erinomaisesti. Tuoteväärennökset ovat suuri ongelma brändin omistajille, menetetyn liikevaihdon lisäksi huonot kopiotuotteet voivat vielä pilata brändikuvan mikäli kuluttaja ei tiedosta käyttävänsä kopiotuotetta. Erityisesti Venäjällä ongelma on suuri. Väärennösten estoon on olemassa lukuisia kaupallisia teknologioita ja tyypillisesti ratkaisu koostuu useamman tekniikan samanaikaisesta käytöstä. Pakkauksessa olevien visuaalisesti tai koneellisesti luettavien aitoustunnisteiden lisäksi tehokkaaseen ratkaisuun kuuluu myös digitaalinen ulottuvuus. Tämä tarjoaa liiketoimintamahdollisuuksia myös uuden palveluklusterin yrityksille. Pakkauksen toiminnallisuutta ja roolia on mahdollista laajentaa tuomalla niihin digitaalinen, virtuaalinen, ulottuvuus. Esimerkkinä niin kutsuttu hybridimedia, jossa kameralla varustettu lukijalaite (älypuhelin) tunnistaa optisesti pakkauksen, ja tämän jälkeen näyttää puhelimen näytöllä esimerkiksi pakatun tuotteen kokoamisohjeet. Tätä kehittyneempi muoto on Augmented Reality (AR) eli lisätty todellisuus, jossa pakkauksesta otetun kamerakuvan päälle lisätään visuaalisia kohteita. AR on esimerkki uudesta teknologiasta, jonka ympärille ei ole vielä muodostunut vahvoja rakenteita, vaan uusilla toimijoilla on mahdollisuus ottaa uudesta liiketoiminnasta merkittävä osuus. Suomessa on alan osaamista, mm. VTT on ollut toteuttamassa erilaisia kaupallisia pilottihankkeita ja Kouvolan Inkeroisissa toimiva Solver Palvelut Oy on jo hyödyntänyt AR-teknologiaa. Tuomalla pakkaukseen kustannustehokkaalla tavalla elementtejä jotka voivat tuoda kuluttajalle hyödyllistä tietoa tuotteesta, sen käytöstä ja vaikkapa kierrätettävyydestä, voidaan vaikuttaa kuluttajan kokemukseen tuotteesta ja näin myös ostopäätökseen. Painetut antennit osana RFID-, NFC- tunnistimia joita luetaan älypuhelimilla, mahdollistavat erittäin käyttäjäystävällisen tuotetiedon siirtämisen digitaalisesti ajantasaisena ja juuri kuluttajan haluamassa muodossa (kieli, fonttikoko jne). Hieman kauempana tulevaisuudessa ovat painetut näytöt toteutettuna suoraan pakkauksiin. Pakkaukseen voidaan toteuttaa uutta toiminnallisuutta myös erilaisten indikaattorien avulla. Pakkaukseen sisälle voidaan tuoda indikaattori, joka pakatun tuotteen tilan muuttuessa vaihtaa väriä. Painotekniikkaa hyödyntämällä niitä voidaan toteuttaa erittäin kustannustehokkaalla tavalla. Erilaiset indikaattorit antavat brändin omistajalle mahdollisuuden tuottaa kuluttajille lisäarvoa, tai varmentaa tuotteittensa laadun läpi ketjun asiakkaalle saakka. Edellä mainittujen palvelujen lisäksi voidaan tarjota asiakaskunnalle lukuisia muitakin tapoja erottautua kilpailijoistaan ja vastata pakkaukselle asetettaviin uusiin haasteisiin. 14

15 4.3 Uusiokäyttö Jätteiden tuottamisen ja kaatopaikkasijoituksen vähentämiselle on suuri tarve. Tätä vaativat maailmanlaajuisesti kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteet, jätteiden kierrätyksen ja energiahyötykäytön lisäämistavoitteet sekä materiaalien saatavuuden väheneminen ja maailmanmarkkinahintojen nousu. Globaali jätteiden käsittely ja siihen liittyvät palvelut kasvavat voimakkaasti. Teollisten jätteiden käsittely ja palvelumarkkinoiden on arvioitu olevan vuonna 2011 n. 600 miljardia dollaria [Frost&Sullivan, 2012]. Kasvua ruokkii talouden voimakas kasvu kehittyvillä markkinoilla, mutta myös lainsäädännölliset tekijät. Esim. Kiinassa syntyy noin 250 Mt yhdyskuntajätettä vuodessa ja yli miljardi tonnia teollisuusjätteitä vuodessa. Myös Euroopassa tuotetun jätteen määrä kasvaa voimakkaasti (jopa 25% vuodesta 2005 vuoteen 2020) [Meinander et al, 2012]. Kierrätys ja uusiokäyttöteemojen ympärille on mahdollista rakentaa uusia palveluja ja vaikkapa opetustoimintaa. Esimerkiksi venäläisillä on oman kertomansa mukaan kierrätyksen suhteen kyse sekä asenneongelmasta että tiedon ja mahdollisuuksien puutteesta. Brändinomistajat ja materiaalint ovat lisäksi aktiivisesti hakemassa keinoja hyödyntää tuotantonsa sivuvirtoja eri tavoin. Yhtenä mahdollisuutena on hyödyntää esimerkiksi elintarviketuotannon ruuaksi kelpaamatonta sivuvirtaa osana pakkauksia. Kaakkois-Suomen alueella on jo merkittävää yritys- ja tutkimustoimintaa jätteiden kierrätyksen ja uusiokäytön alueella. Lappeenrannan teknillinen yliopisto tekee merkittävää tutkimustoimintaa ympäristötekniikan tutkimusalueella. Ympäristötekniikan tutkimuksessa keskitytään yhdyskuntien ja teollisuuden järjestelmien tarkasteluun. Järjestelmistä tutkitaan olennaisia kehittämis- ja parannuskohteita ja -tapoja tekniikan, ympäristövaikutusten, talouden ja yritystoiminnan kannalta. Järjestelmillä tarkoitetaan tässä esimerkiksi jätehuoltojärjestelmää syntypaikkalajittelusta hyötykäyttöön ja loppusijoitukseen, energiantuotantojärjestelmää polttoainelähteeltä energiaksi ja savukaasupäästöiksi tai paperinvalmistusjärjestelmää raaka-ainelähteeltä paperin valmistuksen kautta kierrätykseen. Myös uutta innovatiivista yritystoimintaa on syntynyt sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa. Esimerkkeinä mainittakoon Hyötyvirta-yritysalue Kouvolassa, Konepeikko Imatralla ja Kompotek Oy Ruokolahdella. Edellä mainituilla toimijoilla on vahvaa osaamista jätemateriaalien kierrättämisessä ja uudelleenkäytössä. Kaakkois-Suomen alueella on myös merkittäviä esim. metsäteollisuuden sivuvirtoja ja teollista jätemateriaalia, joita ei vielä täysin ole hyödynnetty ja jotka antavat loistavan mahdollisuuden uusien materiaali- ja tuoteratkaisujen kehittämiseen (esim. puumuovikomposiittityyppiset tuotteet). Myös kansallisella tasolla löytyy uusia teknologialähtöjä jätteiden uusiokäyttöön liittyen. Ohjelman aikana uusien innovaatioiden kehittymistä tälle alueelle tullaan tukemaan ja vahvistamaan. Kaakkois-Suomen alueella on jo merkittävää yritys- ja tutkimustoimintaa jätteiden kierrätyksen ja uusiokäytön alueella. 15

16 5. Uusi pakkaus- ja logistiikkapalveluiden arvoverkko mahdollisuuksien luojana Pakkaustuotanto brändinomistajasta kuluttajaan voidaan jaotella vaiheisiin, jotka kattavat pakkauksen suunnittelun sekä suojaus-, käyttö- että viestintämielessä, pakkauksen valmistuksen raaka-aineista painetuiksi pakkausaihioiksi, pakkaamisen ja pakkauksen viimeistelyn, pakkausten varastoinnin, kuljetuksen ja toimittamisen asiakkaalle. Jokaisessa vaiheessa on useita toimijoita, joiden saumaton yhteistyö on edellytyksenä tehokkaalle tuotannolle. Palvelu- ja tietovirtaintegrointi Brändin omistaja Tuotanto Pakkausdesign Raaka-aineen valmistus Pakkaus, pakkaaminen Logistiikka Myyntikanava Kuluttaja Tuotteen Mainostoimisto Raaka-aineen Pakkauksen Kuljetusyritys Markkinatutkimus Pakkaussuunnittelutoimisto Pakkausmateriaalin Pakkauspainatus (ml. prepress, postpress) Tukkukauppa Pakkaaja Vähittäiskauppa Nykyiset toimijat Pakkauskonevalm. Muotin Kuva 3. Pakkausalan arvoverkko. Mukaillen: Heikki Huhtanen; Lindqvist et al., Printelligence; Project Business Oy. Arvoverkon jokainen vaihe ja kaikki toimijat ovat riippuvaisia seuraavista ja edeltävistä vaiheista ja toimijoista. Jos jossain verkoston kohdassa tapahtuu muutoksia, se vaikuttaa muidenkin toimintaan. Esimerkiksi jos pakkaus halutaan valmistaa uudenlaisesta materiaalista, pitää materiaalin ominaisuudet ottaa huomioon pakkaussuunnitteluvaiheessa, jotta pakkaus täyttää siltä vaadittavat käyttö- ja suojausominaisuudet. Uudenlainen materiaali saattaa vaatia myös uudenlaisia työstö- ja työskentelytapoja, jopa uusia pakkauskoneratkaisuja. Yhteistyöverkoston rakentaminen pakkausklusterissa edesauttaa uusien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa, kun pystytään ennakoimaan muutosten vaikutusta eri toimijoiden ja koko verkoston liiketoimintaan. Vaikka pakkaustuotannon vaiheet ovatkin sangen vakiintuneita, pakkausalan arvoverkko ei ole stabiili vaan uusia toimijoita syntyy pakkausalan uudistuessa, mikä luo uusi dynaamisia palvelumuotoja. Jatkuva uudistuminen vaatii arvoverkon kattavalta palvelulta nopeaa mukautuvaisuutta, jonka edellytyksiä ohjelmalla luodaan. 16

17 Seuraavassa on kuvattu kaksi esimerkkiä, miten arvoverkko voi muuttua, kun arvoverkkoon tulee lisää toimijoita. Ensimmäisessä esimerkissä kuvataan tuotannon tehostamista digitaalisen toimitusprosessin avulla (Kuva 4). Toisessa esimerkissä on kuvattu kuluttajalle suunnattua palvelua, jossa digitaalista sisältöä on liitetty pakkaukseen (Kuva 4). Nopea toimitus on yksi hyvään asiakaspalveluun liittyvä tekijä. Painotalossa siirtyminen digitaalisen työmääräimen (JDF) käyttöön on todettu tehostavan työnkulkua ja lisäävän prosessin hallittavuutta prepressistä jälkikäsittelyyn. Työnkulkua voitaisiin edelleen tehostaa määrittämällä eri toimijoiden toiminnanohjausjärjestelmien asettamat vaatimukset ja pyrkimällä virtaviivaistamaan niitä soveltuvin osin kohti pakkausalan arvoverkon kattavaa digitaalista toimitusprosessia. (Kuva 4) Konkreettinen digitaalisen työnkulun sovellus voisi olla verkkokauppaan liittyvä pakkauksen web-to-print palvelu. Pakkauksiin liitettävä digitaalinen sisältö voi toimia informaatiolähteenä liittyen esimerkiksi pakkauksen raaka-aineisiin tai alkuperään, tai se voi olla pelillinen ja viihdyttävä sovellus, jonka tavoitteena on kuluttajan sitouttaminen brändiin. Digitaalinen sisältö voi toimia myös aitousvarmenteena. Nykyiset toimijat Uudet toimijat Brändin omistaja Tuotteen Tuotanto Palvelu- ja tietovirtaintegrointi Pakkausdesign Raaka-aineen valmistus Raaka-aineen Järjestelmätoimittaja Pakkaus, pakkaaminen Pakkauksen Pakkauspainatus (ml. prepress, postpress) Pakkaaja Markkinatutkimus Mainostoimisto Pakkaussuunnittelutoimisto Pakkausmateriaalin Pakkauskonevalm. Muotin Logistiikka Myyntikanava Kuljetusyritys Tukkukauppa Vähittäiskauppa Kuluttaja Kuva 4. Esimerkki 1. Digitaalisen työnkulun vaikutus pakkausalan arvoverkkoon. 17

18 5.1 INKA-ohjelman tavoitteena tulevaisuuden arvoverkosto Kaakkois-Suomen alueelle muodostettavan arvoverkoston kilpailukyky perustuu monen toimijan toisiaan täydentävälle kokonaisuudelle, joka pystyy yhdessä joustavasti ja monipuolisesti palvelemaan asiakkaita. Pakkausalan arvoverkosto muodostuu fyysisiä tuotteita ja erilaisia palveluita tarjoavista yrityksistä (Kuvat 3-5). Uusien teknologioiden, prosessien ja materiaalien hyödyntäminen ensimmäisten joukossa, yhdistettynä herkkyyteen kehittää toimintatapoja arvoverkossa tapahtuvien muutosten vaatimalla tavalla, mahdollistaa kestävän kilpailukyvyn ja tekee siitä myös houkuttelevan partnerin teknologian kehittäjille. Kuvassa 5 on esitetty, minkälaisia uusia toimijoita pakkauksen arvoverkkoon pitää tulla hybridimediaratkaisujen toteuttamiseksi. Nykyiset toimijat Uudet toimijat Brändin omistaja Tuotteen Tuotanto Digitaalinen sisältö Ohjelmisto Palvelu- ja tietovirtaintegrointi Pakkausdesign Älyelementtien Raaka-aineen valmistus Raaka-aineen Pakkaus, pakkaaminen Pakkauksen Pakkauspainatus (ml. prepress, postpress) Pakkaaja Muotin Logistiikka Myyntikanava Kuljetusyritys Tukkukauppa Vähittäiskauppa Teleoperaattori Markkinatutkimus Mainostoimisto Pakkaussuunnittelutoimisto Pakkausmateriaalin Pakkauskonevalm. Mobiililaite Ohjelmisto Kuluttaja Kuva 5. Esimerkki 2. Hybridimediaratkaisujen toteutuksen vaikutus pakkausalan arvoverkkoon. 18

19 6. Ohjelman toimijoita Ydinpartnerit Kouvolan Seudun Kehitysyhtiö Oy Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sitoumuksen tässä vaiheessa allekirjoittaneet muut partnerit Suomessa. Listaa täydennetään varsinaisessa hakemuksessa. Metsäteollisuus ry, Helsinki Pakkaustutkimus PTR ry, Espoo Finnish Bioeconomy Cluster FIBIC Oy, Espoo VTT, Espoo/Lappeenranta Pyroll Group Oy, Pyhtää Solver Palvelut Oy, Kouvola Inkeroinen StoraEnso Ingerois Oy, Kouvola Inkeroinen AR Carton Oy /Inkeroisten Kotelotehdas, Kouvola Kouvola Cargo Handling Oy, Kouvola Analysointi- ja tutkimus TAK Oy, Lappeenranta Joutsen Paino Oy, Lappeenranta Ruusutarhat Kukkatukku Oy, Kouvola Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu, Kouvola-Kotka Åbo Akademi, MediaCity-kehitysyksikkö, Vaasa, Mainostoimisto Hoop, Kouvola Viawest Oy, Kouvola Propentus Oy, Kouvola Suunto Oy, Vantaa SEK Point Oy, Helsinki Sitoumuksen allekirjoittaneet Venäläiset partnerit Venäjän pakkausalan kansallinen konfederaatio, Moskova Kansallinen taaraliitto (Taara- ja pakkausneuvosto), Pietari Pietarin valtiollinen polytekninen yliopisto, Pietari ZAO Variopak Leningradin alue OO «Biotek Leningradin alue Aiehakemuksen liite Kooste alustavan aiesopimuksen allekirjoittaneista ja allekirjoitetut sitoumukset. 19

20 7. Vastaukset INKA-ohjelman kriteereihin 7.1 Liiketoiminnallisen vision selkeys ja uskottavuus - Liiketoimintapotentiaali: Vaikka pakkausmarkkinat ovat globaaleja, on kohdemarkkinaalue Luoteis-venäjä ja erityisesti Pietarin alue. Koska mitä todennäköisimmin talous kasvaa ja elintaso nousee lähivuosina tällä alueella, myös pakatut tavaravirrat kasvavat. Ruokapakkaukset on tärkeä kasvualue, koska elintason nousun myötä ruuasta tulee nautintoaine, käytetään yhä enemmän puolivalmisteita ja terveysruoan kysyntä kasvaa. Myös lääkepakkaukset ovat tärkeä markkinasegmentti, jossa on odotettavissa kasvua ja jossa tarvitaan uutta funktionaalisuutta. Tärkeä argumentti näillä markkinoilla on myös, että uusi pakkausteknologia väärennösten estoineen vähentää piratismin riskiä. Liiketoimintapotentiaalia löytyy, mikäli kyetään toimimaan kilpailukykyisesti, joustavasti ja suurella volyymilla. Siihen on edellytyksiä, koska Kaakkois-Suomella on hyvät mahdollisuudet kehittyä Euroopan suurimmaksi palvelukeskittymäksi perinteisten metsäteollisuus- ja logistiikkayritysten kehittämälle toimintapohjalle. - Vaikuttavuus osaamisen kautta yhteiskuntaan ja kaupunkiseutuun, erityisesti innovaatioympäristön kehittymiseen: Toteutuessaan ohjelma vaikuttaa laajasti Kaakkois-Suomeen, koska ohjelma nojaa alueen vahvuuksiin. On hyvät edellytykset nousta Suomen ja pidemmällä tähtäimellä Euroopan merkittävimmäksi palvelukeskittymäksi mittavine tuotanto- ja osaamiskapasiteetteineen (logistiikkaosaaminen, kartonkimateriaalin tuotanto ja jalostus, digitaalinen kotelovalmistus, pakkausteollisuus, tutkimus LUT:ssä, muotoilu Kouvolassa ja naapurikaupungissa Lahdessa). On erinomaiset edellytykset saavuttaa uutta vientiä, ensisijaisesti Luoteis-Venäjälle, ja näin luoda uusia työpaikkoja ja kehittää osaamista. - Painopistealueen potentiaalinen kiinnostavuus relevantin osaamisen houkuttelemiseksi keskittymän yhteyteen. Kaakkois-Suomessa on merkittävä teknillinen yliopisto (LUT), jossa on useita relevantteja korkeatasoisia tutkimusalueita (pakkausteknologia, kuitukomposiittilaboratorio, ympäristötekniikka ja vihreä kemia). Ehdotettu ohjelma vahvistaisi tutkimuslaboratorioita ja lisäisi niiden houkuttelevuutta myös kansainvälisesti erityisesti jatko-opiskelijoiden ja tutkijoiden suhteen. Samalla se vahvistaisi LUT:n suhteita sekä merkittäviin kansallisiin toimijoihin (kuten VTT) ja kansainvälisesti johtaviin tutkimustahoihin. Kehittämällä ja hyödyntämällä ohjelmassa mainittuja huipputeknologioita, palveluklusterin yritysten vetovoima tuotekehittäjiin ja muihin avainresursseihin kasvaisi entisestään. Myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun muotoilulinja ja Lahden muotoiluinstituutti voisivat yhdessä paremmin houkutella opettajia ja opiskelijoita uuden palveluklusterin piiriin. 7.2 Uskottavat askeleet vision saavuttamiseksi - Välitavoitteet ja tulosten/osaamisen hyödyntäminen kehityksen aikana (muutosdynamiikka) Klusterin isoilla toimijoilla (Stora Enso, Pyroll, TetraPak, Å & R Carton, Pyroll yms) on merkittävine tuotekehitysosastoineen hyviä edellytyksiä hyödyntää tutkimustuloksia tuotannossa 20