1(29) 1.2 T Maantien 8300 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Markkuuntie Sanginsuuntie, Oulu. Oulu. Tiesuunnitelma

Transkriptio

1 1(29) 1.2 T Maantien 8300 kevyen liikenteen järjestelyt Oulu Tiesuunnitelma

2 Sisältö 3/29 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT Yleistä Suunnittelukohde Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Muut hanketta koskevat suunnitelmat Nykytilan kuvaus Tieverkko ja liittymät Geometria ja poikkileikkaus Nopeusrajoitukset Liikenneturvallisuus Teiden kunto Kevytliikenne ja joukkoliikenne Tievalaistus Kaavoitustilanne Ympäristö Varusteet ja laitteet Ongelmat ja puutteet 17 2 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS 18 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Hankkeelle asetetut tavoitteet Parantamistoimenpiteet Toimenpiteiden mitoitus Massatalous ja läjitysalueet Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Kuivatus Liikennemelu Tievalaistus Liikenteenohjaus Sillat Johto ja laitesiirrot Maankäyttö ja kaavoitus 24 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Vaikutukset kunnossapitoon Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Vaikutukset ympäristöön Rakentamisen aikaiset vaikutukset Kustannusvaikutukset 26

3 4/29 5 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET 27 6 JATKOTOIMENPITEET 27 7 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT 28

4 4/29 1 HANKKEEN TAUSTA, LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTELUT 1.1 Yleistä Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue on laatinut tiesuunnitelman Maantien 8300 (Vaalantie) kevyen liikenteen järjestelyt. Suunnitelma käsittää Vaalantien (mt 8300) kevyen liikenteen järjestelyt Markkuun ryhmäpuutarhan kohdalta Markkuuntieltä ja Sanginsuutielle noin 5 km matkalla. Tiesuunnitelman toimenpiteiden lähtökohtina on vuonna 2013 laadittu hankekortti ja Oulun seudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen (MALPE) aiesopimus Tämän aiesopimuksen kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeissa maantien 8300 liikennejärjestelyt ovat tärkeysjärjestyksessä sijalla kolme. Tiesuunnitelman toimenpiteiden tavoitteena on parantaa ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen turvallisuutta sekä maantien liikennöitävyyttä ja joukkoliikenteen käyttäjien olosuhteita. Lisäksi suunnitelman mukaisilla liikennejärjestelyillä tuetaan alueen maankäytön kehittymistä. Hankkeen toteuttaminen alkaa vuonna Suunnittelukohde Suunnittelukohde sijaitsee Oulun kaupungin alueella Oulujoen pohjoispuolella. Suunnittelukohteen sijainti on esitetty kuvan 1 kartalla. Kuva 1. Suunnittelukohteen sijainti.

5 5/29 Suunnittelujakso käsittää noin 5,0 kilometrin osuuden Vaalantietä (mt 8300) Markkuuntien liittymästä Sanginsuuntien (mt 18693) liittymään (tierekisteriosoite 8300/1/5810-2/3975). 1.3 Aikaisemmat suunnitelmat ja päätökset Suunnittelukohteen parantamistarpeet ja alustavat toimenpiteet on esitetty hankkeesta vuonna 2013 laaditussa hankekortissa. Suunnittelukohteen liikennejärjestelyt ovat mukana kävelyn ja pyöräilyn edistämishankkeiden investoinneissa MALPE aiesopimuksessa vuosille Edellä mainittujen tarveselvitysten ja aiesopimuksien pohjalta Pohjois- Pohjanmaan ELY- keskus on tehnyt päätöksen hankkeen suunnittelusta. 1.4 Muut hanketta koskevat suunnitelmat Vaalantien eteläpuolella suunnittelualueella on voimassa olevat asemakaavat Markkuun ryhmäpuutarhan kohdalla (Saarelan kaupunginosaa koskeva kaava 504:700) ja Sanginsuussa (Sanginsuun kaupunginosa korttelit 1 ja 2 sekä katu- ja vesialue; 504: 1604,1 ja 504:1604,2). Muulla osalla suunnittelualuetta ei ole asemakaavaa. Tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen ei aiheuta asemakaavojen tarkistamista. Suunnittelualueen alkuosalla noin 2 kilometrin matkalla tulee Vaalantien pohjoispuolella maankäytöllisiä muutoksia seuraavan 20 vuoden aikana. Oulun kaupunki on vaiheittain kaavoittamassa Hiukkavaaran uutta asukkaan kaupunginosaa, joka sijoittuu Vaalantien pohjoispuolelle Hiukkavaaran kasarmialueelta Sanginjoentien (mt 8331) eteläpuolelle. Alueen väestönkehityksen kokonaisarvion mukaan Hiukkavaaran alueella on asukasta vuonna Alueen maankäytön kehittämiseen liittyen vuonna 2008 on valmistunut toimenpidesuunnitelma Vaalantien kehittäminen Oulun Hiukkavaaran kaavarungon alueella. Toimenpidesuunnitelmassa on kuvattu Vaalantien liikenneympäristön kehittämisperusteet ja kehittämistoimenpiteet Hiukkavaaran alueen käyttöönoton myötä. Alueella olevia kolmansien osapuolien omistamia laitteistoja joudutaan siirtämään ja/tai suojaamaan uusien rakenteiden alta. Laiteomistajat ovat laatineet tiesuunnitelmaa varten omistamiensa laitteiden alustavat suojaus- ja siirtosuunnitelmat kustannusarvioineen. 1.5 Nykytilan kuvaus Tieverkko ja liittymät Suunnittelualueella yleisiä teitä ovat maantie 8300 (Vaalantie) ja siihen liittyvät maantie 8331 (Sanginjoentie) ja maantie (Sanginsuuntie). Sanginsuuntie johtaa Oulujoen yli. Seuraava Oulujoen ylittävä silta on suunnittelualueen alusta noin 1 km pohjoiseen. Maanteiden liittymät ovat tulppaliittymiä. Alueen tieverkko on esitetty kuvan 2 kartalla.

6 6/29 Suunnittelujaksolla Vaalantiellä on 1 katuliittymä, 18 yksityistieliittymää ja 3 maatalousliittymää. Kuva 2. Suunnittelualueen tieverkko Geometria ja poikkileikkaus Suunnittelujaksolla Vaalantie (Mt 8300) on suhteellisen suora, tasaus noudattaa pääasiassa maanpinnan muotoja ja pituuskaltevuudet ovat pieniä. Sanginsuussa Metsäkouluntien ja Lylyojantien välillä Vaalantie on Mikonkankaan kohdalla leikkauksessa. Vaalantien poikkileikkaus on 8/7 ja päällysteleveys 7,5 m. Suunnittelujaksolla tien liikennemäärä vaihtelee ajon/vrk (KVL 2012), josta raskaita ajoneuvoja on 140 ajon/vrk (KVLrask 2012). Liikenneennusteen mukaan liikennemäärien on arvioitu kasvavan noin 30 % vuoteen 2030 mennessä, jolloin liikennemäärät vaihtelevat ajon/vrk, josta raskaita ajoneuvoja on noin 180 ajon/vrk. Suunnittelualueen liikennemäärien on ennustettu kasvavan hieman normaalia alueen yhdystieverkostoa voimakkaammin alueen tulevan maankäytön kehittymisen johdosta. Suunnittelualueen maanteiden liikennemäärät on esitetty kuvan 3 kartalla.

7 7/29 Kuva 3. Suunnittelualueen teiden liikennemäärät KVL 2012 ja ennuste vuodelle 2030 (Lähde: Liikennevirasto) Nopeusrajoitukset Maantien 8300 (Vaalantie) nopeusrajoitus suunnittelualueella on tiekohtainen rajoitus 80 km/h, joka alennetaan talvella rajoitukseen 70 km/h. Sanginsuun kylän kohdalla 1,1 km matkalla on paikallinen rajoitus 60 km/h, joka alkaa Oulun suunnasta tultaessa noin 635 metriä ennen Sanginsuuntien liittymää. Maantien 8331 (Sanginjoentie) nopeusrajoitus on 80 km/h ja (Sanginsuuntie) nopeusrajoitus on 60 km/h Liikenneturvallisuus Onnettomuusrekisterin mukaan suunnittelujaksolla on tapahtunut viimeisten 5 vuoden ( ) aikana seitsemän poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta, joista yksi on johtanut henkilövahinkoihin. Sanginsuuntien liittymässä on sattunut mopedionnettomuus, joka on johtanut henkilövahinkoon. Kolme aineellisiin vahinkoihin johtanutta onnettomuutta on ollut yksittäisonnettomuuksia. Muut aineellisiin vahinkoihin johtaneet onnettomuudet ovat olleet kohtaamisonnettomuus, hirvionnettomuus ja peräänajo-onnettomuus. Onnettomuuksien paikat on esitetty kuvan 4 kartalla.

8 8/29 Kuva 4. Onnettomuuksien sijainnit (Lähde: Liikenneviraston onnettomuusrekisteri) Teiden kunto Suunnittelualueen maantiet ovat suhteellisen hyväkuntoisia Kevytliikenne ja joukkoliikenne Kevyt liikenne Suunnittelujaksolla ei ole maantien varressa erillistä kevyen liikenteen väylää, vaan jalankulkijat ja pyöräilijät joutuvat käyttämään liikkumiseen maantien kapeaa piennarta. Joukkoliikenne Vaalantiellä (Mt 8300) kulkee arkisin kuusi joukkoliikenteen vuoroa Muhokselta Ouluun ja viisi vuoroa Oulusta Muhokselle. Suunnittelujaksolla on 7 pysäkkiparia. joissa varusteena vain pysäkkimerkki. Pysäkeillä ei ole odotustilaa, linja-autoon noustaan ja poistutaan piennaralueelta.

9 9/29 Moottorikelkka- ja ulkoilu-/ hiihtoreitit Suunnittelujaksolla on merkitty moottorikelkkaura J1 paalulla Moottorikelkkaura risteää nykyisellään Vaalantien (mt 8300) Metsäkouluntien liittymän läheisyydessä noin 60 m liittymän itäpuolella. Moottorikelkkaura ei kuitenkaan kuulu yleisiin moottorikelkkareitteihin. Sanginsuussa Vaalantien pohjoispuolella on ulkoilua ja virkistystä palvelevat Sankivaaran Golf ja urheilukeskus sekä Kiekon maja. Ulkoilualueella risteilee useita ulkoilureittejä. moottorikelkkaura Kuva 5. Suunnittelualueella Vaalantien pohjoispuolella on Sankivaaran ulkoilu- ja virkistysalue, jossa on ulkoilureittejä ja latuja, ja golf-alue Tievalaistus Vaalantiellä (mt 8300) on tievalaistus koko suunnittelujaksolla. Vaalantien nykyinen kevyen liikenteen väylä Kuusamontieltä Markkuuntielle on valaistu erillisillä valaisimilla. Sanginjoentie (mt 8331) liittymä on valaistu. Sanginsuuntiellä (mt 18693) on tievalaistus ja Sanginsuuntien kevyen liikenteen väylä on valaistu erillisillä valaisimilla. Vaalantien kevyen liikenteen väylällä Sanginsuuntien liittymästä Muhoksen ja Päivärinteen suuntaan ei ole erillisiä valaisimia Kaavoitustilanne Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vahvistettu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, joka on tullut lainvoimaiseksi

10 10/29 Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu syksyllä Kaavan tarkistaminen ja täydentäminen on katsottu tarpeelliseksi mm. jo toteutuneiden ja vireillä olevien lainmuutosten, tarkistettujen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden, uuden maakuntasuunnitelman ja liiton muiden strategioiden toteuttamiseksi. Meneillään olevassa maakuntakaavan uudistuksessa maakuntavaltuusto on hyväksynyt I vaiheen maakuntakaavan ja se on vahvistettavana Ympäristöministeriössä. II- vaiheen kaavoitus on vireillä. Yleiskaava ja osayleiskaavat Suunnittelualueella on toistaiseksi voimassa vuonna 2007 vahvistettu Oulun seudun yleiskaavan 2020 muutos ja laajennus. Oulun kaupunki on laatimassa uuden kaupungin alueelle yhdistymissopimuksen (viiden kunnan yhdistyminen ) linjausten ja tavoitteiden mukaista yleispiirteistä ja oikeusvaikutteista uuden Oulun yleiskaavaa, joka tulee korvaamaan alueellaan Oulun seudun yleiskaavan, vanhentuneet oikeusvaikutteiset yleiskaavat ja oikeusvaikutuksettomat yleiskaavat. Tuoreet tarkemmat osayleiskaavat, kuten Oulujokivarren osayleiskaava, jäävät voimaan yleispiirteisen yleiskaavan rinnalla. Kuva 6. Ote Oulun seudun yleiskaavasta 2020.

11 11/29 Suunnittelualueella Vaalantien eteläpuolella on voimassa vuonna 2007 hyväksytty Oulujokivarren osayleiskaava. Osayleiskaavassa on Vaalantielle esitetty kevyen liikenteen yhteystarve. Osayleiskaavassa on esitetty myös varauksia kevyen liikenteen ja ulkoilureittien alikuluille. Kuva 7. Ote Oulujokivarren osayleiskaavasta. Asemakaavat Suunnittelualueella Vaalantien eteläpuolella on kahdessa kohdassa voimassa oleva asemakaava. Otteet asemakaavoista ovat kuvissa 8 ja 9 sekä kaavatilannekartoissa 1.8T. Molemmissa kohdissa asemakaavarajan ja nykyisen tien välinen etäisyys on riittävä kevyen liikenteen väylälle. Tiesuunnitelma ei edellytä asemakaavamuutoksia.

12 12/29 Kuva 8. Ote asemakaavasta Markkuun ryhmäpuutarhan kohdalla, Saarelan kaupunginosaa koskeva kaava. Kuva 9 a. Ote asemakaavasta Sanginsuun kaupunginosa korttelit 1 ja 2 sekä katuja vesialue.

13 13/29 Kuvat 9 b. Ote asemakaavasta Sanginsuun kaupunginosa korttelit 1 ja 2 sekä katuja vesialue Ympäristö Ympäristö, maisema ja kulttuurihistorialliset kohteet Suunnittelualueen ympäristö-, suojelu- ja kulttuurihistorialliset arvokkaat kohteet on tarkistettu osayleiskaavoitusta varten tehdyistä luontoselvityksistä, OIVA- tietokannasta ja museoviraston rekisteristä. Nykyisellään Vaalantien (mt 8300) tieympäristö on luonnonmukainen ja tieluiskat ovat nurmetettu. Tieympäristö rajautuu suunnittelujaksolla asuinkiinteistöihin, luonnontilaisiin metsäalueisiin ja viljeltyihin peltoalueisiin. Vaalantien eteläpuolta Oulujokivartta pidetään maisemallisesti arvokkaana alueena. Suunnittelualueella arvokkaiksi maisema-alueiksi määriteltyjä ovat Sanginsuun luonnonmaiseman ja rakennetun ympäristön muodostama kokonaisuus viljapeltoineen ja avoimine näkymineen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi on määritelty Lylynoja ympäristöineen ja Sanginkankaan ja Mikonkankaan välinen vanha tulvauoma. Suunnittelualueella sijaitsevat arvokkaat luontokohteet on esitetty kuvan 10 kartalla.

14 14/29 Kuva 10. Suunnittelualueen arvokkaat maisema- ja luontokohteet sekä muinaismuistot. Sanginkankaan ja Mikonkankaan rinteillä on muinaismuistokohteita, esihistoriallisia keitto- ja pyyntikuoppia, jotka noin 2500 vuotta sitten ovat sijainneet syntyaikanaan meren ranta-alueilla. Maastomittausten yhteydessä kohteet kartoitettiin, merkittiin maastoon ja määritettiin suoja-alue kevyen liikenteen väylän linjauksen suunnittelua varten

15 15/29 Liikennemelu Kaavaselvitysvaiheissa 2000 luvun alkuvuosina tehtyjen meluselvitysten perusteella Vaalantielle on määritelty melualue (ohjearvon 55 db ylitys), jolle ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja. Vaalantien varren uusille alueille suunnitellaan riittävät melusuojaukset asemakaavavaiheessa. Suunnittelun yhteydessä Vaalantielle tehtiin meluselvitys laskennallisesti mallintaen käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia. Kuvissa 11 ja 12 on esitetty tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskimelutaso nykyisellä liikenteellä. Selvityksen mukaan 55dB melutason alueelle on 11 asuinrakennusta. Meluselvitys on esitetty tiesuunnitelman osassa 16T. Kuvat 11 ja 12. Nykyisen tieliikenteen aiheuttama keskimelutaso päiväaikaan suunnittelualueella.

16 16/29 Pohjavesialueet Suunnittelukohteessa ja sen vaikutuspiirissä ei sijaitse pohjavesialueita. Maaperä- ja pohjaolosuhteet Suunnittelukohteessa on tehty pohjatutkimuksia syksyn 2013 aikana yhteensä 33 tutkimuspisteessä. Kairauksilla on selvitetty maaperä- ja pohjaolosuhteita uuden kevyen liikenteen väylänkohdalta ja nykyisen Kärpäntien rakennekerroksia sekä pohjamaan kantavuutta ja routivuutta. Suunnittelualue sijaitsee pääosin hiekkakerrostumien alueella ja osittain myös rantakerrostuma- sekä moreenikerrostuma-alueella. Alue on vanhaa ranta-aluetta ja Oulujoen uoma-alueen reunaa. Pohjamaa on pintaosiltaan routivaa hienoa hiekkaa ja osin silttistä hiekkaa. Syvemmällä maapohjassa on löyhiä silttikerrostumia, jotka ovat syntyneet Oulujoen suistoalueella veteen, kun virtaustila on vaihdellut maankohoamisen seurauksena. Maaperäkartan mukaisilla moreenialueillakin pintamaa on pääosin routivaa hiekkaa ja syvemmällä maapohjassa löyhiä silttikerroksia. Väylän loppuosalla Sanginsuussa, joka on Sanginjoen vanhaa suistoaluetta, ollaan silttialueella. Hiekka alueet esiintyvät Oulujoen suuntaisina (luode kaakko) maalajimuodostumina. Moreenia on alueella saarekkeina ja luode kaakkosuuntaisina selänteinä. Alavat alueet ovat soistuneita ja niissä maanpinnassa on turvetta. Lähempänä Oulujokea on siltti ja savimuodostumia. Maaperä uuden kevyen liikenteen väylän kohdalla on pääasiassa routivaa hienoa hiekkaa, silttistä hiekkaa ja moreenia. Kairausten ja näytteiden perusteella hiekka sisältää hienoainesta kuuluen kelpoisuusluokkaan H3 ja H4. Peltoalueilla ja alavahkoilla hiekka-alueilla maaperä on routivaan silttistä hiekkaa ja osin silttiä kuuluen jopa U1 kelpoisuusluokkaan. Sekaliikenneväylän (Kärpäntie) kohdalla, jossa väylä sivuaa moreenimäen reunaa, maaperä on lievästi routivaa hienoa hiekkaa. Vaalantien maaleikkauskohdassa Mikonkankaalla maaperä on routimatonta lajittunutta hienoa hiekkaa ( H2 /H1). Tällä Mikonkankaan hiekkakankaalla rinteessä on suojeltuja museokohteita, kivikautisia tulisijoja, jotka ovat syntyaikoinaan olleet meren ranta-alueella. Sanginsuussa maasto laskee kankaalta silttialueelle, joka on vanhaa Sanginjoen suistoa, missä siltti on kerrostunut veteen. Pehmeiden maakerrrosten paksuus on enimmillään noin 10 metriä. Väylän loppuosalla siltin päällä on routivaa hiekkaa Varusteet ja laitteet Suunnittelualueilla on kolmansien osapuolien omistamia laitteita seuraavasti - Liikenneviraston omistamia tievalaistuksen sähköjohtoja ja - kaapeleita, joiden ylläpidosta vastaa HSK Sähkö Oy. - Oulun Vesi Oy:n omistamia vesi- ja viemärijohtoja - Pikkaralan vesiosuuskunnan omistamia vesi- ja viemärijohtoja - Oulun Energia Siirto ja Jakelun Oy:n omistamia sähköjohtoja ja - kaapeleita - DNA Oyj:n omistamia tietoliikennekaapeleita - Teliasonera Oyj:n omistamia tietoliikennekaapeleita.

17 17/ Ongelmat ja puutteet Suunnittelualueen liikennejärjestelyjen ongelmia ovat mm.: Kevyen liikenteen olosuhteet ovat puutteelliset. Vaalantiellä ei ole erillistä kevyen liikenteen väylää. Jalankulkijat ja pyöräilijät kulkevat vilkkaasti liikennöidyn maantien reunassa, kapealla piennaralueella (päällystetyn pientareen leveys 0,25 m ja sorapientareen leveys 0,25 0,5 m) Vaalantien 80 km/h nopeusrajoitusosuudella, varsinkin Sanginjoentien liittymän kohdalla, jalankulkijat ja pyöräilijät kokevat Vaalantien ylityksen turvattomana. Tieliikenteen aiheuttama melu tiealueen välittömässä läheisyydessä ylittää melutason ohjearvot. Useat tievarren asukkaat kokevat liikenteen melun häiritsevän kovana. Vaalantien linja-autopysäkeillä ei ole odotustilaa, kapea päällystetyn pientareen alue on odotustilana riittämätön. Vaalantien yksityistieliittymissä on osassa liittymiä (Lylynojantie) liian jyrkkä odotustila. Kevyttä liikennettä ei ole rakenteellisesti erotettu maantien ajoradasta. Vaalantielle ei ole tehty rakenteellisia järjestelyjä kevyen liikenteen turvaamiseksi maantien ylityksissä.

18 18/29 SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS SUUNNITTELUPROSESSIN KUVAUS Pohjois- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen L - vastuualue teki päätöksen Vaalantien kevyen liikenteen järjestelyiden suunnittelun käynnistämisestä kesäkuussa Tiesuunnitelman laatiminen käynnistyi vuoden 2013 syyskuussa. Hankkeen aloittamisesta julkaistiin kuulutus sanomalehti Kalevassa syyskuussa Hankkeen maastotyöt tehtiin syksyn 2013 aikana. Suunnittelutyötä varten perustettiin hankeryhmä, jossa olivat edustettuina tilaaja Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen L - vastuualue, Oulun kaupunki, suunnittelukonsulttina toiminut Plaana Oy. Tiesuunnitteluvaiheessa on pidetty kolme hankeryhmän kokousta. Tiesuunnitelmaluonnoksia esiteltiin Sanginsuun koululla pidetyssä yleisötilaisuudessa. Kuulutus yleisötilaisuudesta julkaistiin sanomalehti Kalevassa Yleisötilaisuuteen osallistui 21 henkilöä Pohjois- Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY), Oulun kaupungin ja konsulttien edustajien lisäksi. Yleisötilaisuudessa jätettiin kaksi kirjallista palautetta ja sähköpostilla ja kirjeenä kaksi mielipidettä suunnitelmaluonnokseen. Palautteet on käsitelty ja annettu vastine hankeryhmän kokouksessa. Tiesuunnitteluvaiheessa maastokatselmusten yhteydessä on oltu yhteydessä alueen maanomistajiin suunnittelukohdista, jossa väylä sijoittuu liki tonttialuetta tai maanomistaja on pyytänyt katselmointia paikan päällä. Maanomistajille on maastossa osoitettu, miten uusi kevyen liikenteen väylä tulee sijoittumaan ja tiealue laajenemaan heidän omistamallaan maa-alueella. Suunnittelussa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon maanomistajien toiveita, jonka mukaisena laaditun tiesuunnitelman maanomistajat ovat hyväksyneet. Suunnittelualueella olevista muinaismuistokohteista, esihistoriallisista keittoja pyyntikuopista, on suunnittelun aikana oltu yhteydessä Pohjois- Pohjanmaan Museoon. Museon asiantuntijat ovat merkinneet kohteet maastossa, jotta kohteista on voitu mitata tarkat sijainnit suunnittelulle. Museon arkelologi on ollut asiantuntijana määrittämässä kevyen liikenteen väylän linjauksessa käytettäviä suojaetäisyyksiä muinaismuistokohteisiin. Vuoropuheluaineisto on esitetty tiesuunnitelman osassa 20T-1. Tiesuunnitelma on laadittu Pohjois-Pohjanmaan Museolta saatujen ohjeiden mukaisena. Tiesuunnitelmassa on tehty Vaalantien meluselvitys. Meluselvitys on esitetty tiesuunnitelman osiossa 16T. Suunnittelun aikana oltiin yhteydessä suunnittelualueella olevien laitteistojen omistajiin, joiden kanssa käytiin läpi siirto- ja suojaustarpeet. Laitteistoomistajien kanssa pidettiin pienryhmäpalaveri. Palaverin perusteella laitteisto-omistajat ovat tehneet siirto- ja suojaussuunnitelmat sekä laatineet laitesiirtojen kustannusarviot. Hankkeen tiesuunnitelmaa esiteltiin suunnittelun aikana Pohjois- Pohjanmaan ELY- keskuksen ympäristövastuualueelle. Y- vastuualueella ei ollut huomautettavaa suunnitelman mukaisiin ratkaisuihin. Lausunnossa to-

19 19/29 TIESUUNNITELMAN ESITTELY dettiin suunnitelman ratkaisujen parantavan nykyisiä kevyen liikenteen olosuhteita. Lausunto on esitetty tiesuunnitelman osiossa 20T-2. Hankkeen tiesuunnitelma-asiakirjat valmistuivat vuoden 2014 helmikuussa. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen hankkeesta laaditaan rakennussuunnitelmat vuoden 2014 kesäkuun loppuun mennessä. Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskuksen vuosien tienpidon ja liikenteen suunnitelmassa hanke on esitetty toteutettavaksi vuosien aikana ns. MALPE rahoituksella (Oulun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen aiesopimus). 3 TIESUUNNITELMAN ESITTELY 3.1 Hankkeelle asetetut tavoitteet Hankkeen tavoitteena on täydentää alueen kevyen liikenteen verkkoa ja parantaa näin alueen kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta. Hankkeen toimenpiteillä tuetaan alueen maankäyttöä ja sen kehittämisedellytyksiä. 3.2 Parantamistoimenpiteet Liittymä- ja kevyen liikenteen järjestelyt Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi valaistu kestopäällysteinen kevyen liikenteen väylä J1 maantien 8300 (Vaalantie) varteen Markkuuntien ja Mt (Sanginsuuntie) väliselle osuudelle. Kevyen liikenteen väylällä sallitaan mopoliikenne. Kevyen liikenteen väylä J1 paaluvälillä rakennetaan yhdistettynä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen väylänä eli J1Y1 sekaväylänä, jolla sallitaan ajoneuvoliikenne yksityistielle Y2. Väyläosuus J1Y1 välillä Y1A- Kero-ojantie Y2 on esitetty suunnitelmakartalla 3T-1. Kevyen liikenteen väylä J1 paaluvälillä (nykyinen Kärpäntien yksityistie) parannetaan yhdistetyksi ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen väyläksi eli sekaliikenneväyläksi J1Y2, jolla sallitaan ajoneuvoliikenne paaluvälin tonteille ja yksityistielle Y7-Ylikärpäntie. Väyläosuus J1Y2 Kärpäntie on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-4 ja 3T-5. Kevyen liikenteen väylän J1 leveys on 3,5 metriä (päällysteleveys 3,0 metriä). Sekaliikenneväylän osuus J1Y1 paaluvälillä on 4,5 metriä (päällysteleveys 4,0 metriä). Kärpäntien sekaliikenneväylän osuus J1Y2 paaluvälillä on 5,5 metriä (päällysteleveys 5,0 metriä). Kevyen liikenteen väylä kuivataan pääosin avo-ojilla. Kärpäntien sekaliikenneväyläosuudelle rakennetaan salaojat, joilla estetään maantien 8300 ja Kärpäntien välissä olevasta rinteestä suotautuvien maavesien kulkeutuminen väylärakenteeseen.

20 20/29 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Suunnitelmassa esitetään rakennettavaksi kevyen liikenteen väylältä J1 kuusi uutta kevyen liikenteen väylän yhteyttä J2 J7 maantien 8300 nykyisille linja-autopysäkeille. Lisäksi suunnitelmassa esitetään parannettavaksi maantien 8300 ja yksityistien Y11a (Lylyojantie) liittymän odotustilan tasausta. Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on esitetty suunnitelmakartalla 3T-1, 3T-2, 3T-3, 3T-4, 3T-5, 3T-6 ja 3T-7. Teiden hallinnolliset järjestelyt Tiesuunnitelman mukaisin toimenpitein nykyinen yksityistie Y2 noin 90 metrin matkalla siirtyy Liikenneviraston hallintaan osana kevyen liikenteen väylää J1Y1. Nykyinen Kärpäntien yksityistie siirtyy kokonaisuudessaan Liikenneviraston hallintaan osana kevyen liikenteen väylää J1Y2. Tierakenteet Kevyen liikenteen väylän routivan pohjamaan osuuksille rakenneratkaisuksi esitetään LD -masuunihiekkarakennetta ja kantavamman pohjamaan osuuksilla perinteistä kiviainesrakennetta. LD -masuunihiekkarakenteella routanousut pysyvät kohtuullisina ja tasaisina perinteistä suodatinhiekkarakennetta ohuemmalla rakennepaksuudella. Ohut rakennekerrospaksuus vähentää myös painumien muodostumista ja helpottaa kuivatuksen rakentamista. Kevyen liikenteen sekaliikenneosuudelle Kärpäntiellä ja Mikonkankaan hiekkakangasosuudelle esitetään perinteistä suodatinhiekkarakennetta. Kevyen liikenteen väylälle J1 asennetaan yhdistetty tie- ja kevytkaide paaluväleille laskuojan 1 kohdalle ja laskuojan 10 kohdalla. Purettavat ja siirrettävät rakennukset ja rakenteet Suunnitelmaan ei sisälly lunastettavia tai purettavia rakennuksia. 3.3 Toimenpiteiden mitoitus Toimenpiteiden mitoitusnopeuksina maantiellä on suunnitelman mukaisissa ratkaisuissa käytetty nykyisiä nopeusrajoituksia 80 km/h ja Sanginsuun kylän kohdalla 60 km/h. Uusien väylien poikkileikkaukset ovat seuraavat: Tie Yleiset tiet Poikkileikkaus ja päällyste J1, klv plv ,50/3,00 AB J1, klv plv (J1Y1 sekaväylä) 4,50/4,00 AB J1, klv plv ,50/3,00 AB

21 21/29 TIESUUNNITELMAN ESITTELY J1, klv plv (J1Y2 sekaväylä) 5,50/5,00 AB J1, klv plv ,50/3,00 AB J2-J7 kevyen liikenteen yhteydet linjaautopysäkeille 3,00/2,50 AB J8 ja J9 3,50/3,00 AB Kevyen liikenteen väylät kuivatetaan sivuojilla, luiskapainanteilla ja salaojilla. Tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimenpiteet on esitetty Tiesuunnitelman kartoilla (3T-1, 3T-2, 3T-3, 3T-4, 3T-5, 3T-6 ja 3T-7), poikkileikkauksissa (4T-1) ja pituusleikkauksissa (5T-1, 5T-2, 5T-3, 5T-4, 5T-5, 5T-6, 5T-7 ja 5T-8). 3.4 Massatalous ja läjitysalueet Hankkeella läjitettäviä ylijäämämassoja on vähän. Läjitettävät massat ovat pääosin pintamaita ja laskuojien raivauksesta ja perkauksesta syntyviä maamassoja. Maaleikkauksen massoja hyödynnetään luiskatäytteissä. Massatalous on alijäämäinen, massoja joudutaan tuomaan hankkeelle pieniä määriä. Suunnitelmassa ei esitetä varattavaksi erillistä läjitysaluetta hankkeen käyttöön. Ylijäämämassat kuljetetaan Oulun kaupungin läjitys- ja maankaatopaikoille, joista sovitaan Oulun kaupungin kanssa urakan kilpailutuksen valmisteluvaiheessa. 3.5 Tieympäristön käsittelyn periaatteet ja laatutaso Tieympäristön käsittely Suunnittelualueen tieympäristö muuttuu rakennettavan kevyen liikenteen väylän vuoksi. Maantien ympäristö on pääasiassa pelto/metsävaltaista ja niiden reunat siirtyvät hieman kevyen liikenteen väylän rakentamisen seurauksena. Tieympäristö on käsittelytasoltaan suunnittelualueen luonnonmukaiseen metsäympäristöön sopiva. Tieluiskat nurmetetaan luokan 1 maisemanurmella. Vaalantien ja uuden kevyen liikenteen väylän välisellä alueella pyritään nykyistä puustoa säilyttämään mahdollisimman paljon. Tienvarsimetsien reunat käsitellään siten, että reunasta muodostuu monikerroksellinen ja vaihteleva. Hyväkuntoisille reunapuille annetaan kasvutilaa. 3.6 Kuivatus Väylien kuivatus hoidetaan pääasiassa avo-ojilla. Kärpäntien sekaliikenneosuudella, jossa piha-alueet ovat jo nykyisellään tienpintaa alempana, kevyen liikenteen väylän pintakuivatus hoidetaan ojapainantein ja sadevesikaivoilla, jotka puretaan sivuojaan. Suunnittelualueelle ei tehdä uusia laskuojia, mutta nykyisiä laskuojia perataan suunnitelman mukaisessa laajuudessa.

22 22/29 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Liikennemelu Tiesuunnitelman toimenpiteet eivät vaikuta liikennemeluun. Suunnitelman yhteydessä tarkasteltiin tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa ja sen vaikutuksia Vaalantien (mt 8300) ympäristössä. Liikennemelu laskettiin nyky- ja ennustetilanteen (v. 2030) liikennemäärillä. Laskentatuloksen perusteella ohjearvot ylittävälle melutasolle altistuvien asukkaiden määrä hieman kasvaa nykytilanteeseen verrattuna. Tämä johtuu normaalista liikennemäärän kasvusta, ei tämän uuden kevyen liikenteen väylän rakentamisesta. Esitetyillä meluntorjuntatoimenpiteillä, jossa melutorjunnan lähtökohtana on nykyisten asuinrakennusten piha-alueiden suojaaminen, melulle altistuvien määrä pienenee lähes nykyiseen tilanteeseen. Liikennemelulaskentojen perusteella määritettiin eri meluvyöhykkeellä asuvien ihmisten määrä ilman melusuojauksia ja melusuojausten kanssa. Melualueella > 55 db olevien asukkaiden määrät on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 1) Taulukko 1. Melualueilla asuvien ihmisten määrät nyky- ja ennustetilanteessa ilman melunsuojausta ja melunsuojauksen kanssa Keskiäänitaso päivällä (klo 7 22) L Aeq (db) yli 65 Yhteensä Keskiäänitaso yöllä (klo 22 7) L Aeq (db) yli 60 Yhteensä Nykytilanne Ennustetilanne ilman meluntorjuntaa Ennustetilanne meluntorjunnalla Melunsuojaustoimenpiteillä saadaan ennustetilanteessa suojattua liikennemelulta yhteensä 8 asukasta. Melunsuojausten kustannukset ovat yhteensä noin (alv 0). Tämä tarkoittaa, että suojauskustannukset ovat noin (alv 0) liikennemelulta suojattua asukasta kohden. Koska suunnitelman mukaiset toimenpiteet eivät lisää liikennemelua, voidaan suojauskustannuksia pitää kohtuuttoman suurina verrattuna hankkeen rakentamiskustannuksiin. Liikennemelun suojauksia ei toteuteta tämän hankkeen yhteydessä. 3.8 Tievalaistus Vaalantien (Mt 8300) erillinen kevyen liikenteen väylä valaistaan suunnittelujaksolla. Kevyen liikenteen väylä J1 valaistaan erillisillä valaisimilla paaluvälillä ja paaluvälillä Näillä kevyen liikenteen väyläosilla maantien 8300 tievalaistus ei valaise kevyen liikenteen väylää riittävästi, jotta saavutettaisiin väylän valaistusluokassa (K4) valaistusvoimakkuudelle asetetut ohjearvot.

23 23/29 TIESUUNNITELMAN ESITTELY Hankkeen nykyinen tievalaistus ja uudet valaistukset on esitetty valaistuksen yleissuunnitelmakartalla (11T-1). 3.9 Liikenteenohjaus Liikenteenohjaus pysyy pääosin nykyisellään. Suunnittelualueelle lisätään uusien liikenteen ja pysäkkijärjestelyiden rakentamisen edellyttämiä liikennemerkkejä Sillat Hanke ei sisällä siltojen rakentamista eikä parantamista Johto ja laitesiirrot Parannettavalla suunnittelujaksolla on telekaapeleita, sähköjohtoja sekä vesi- ja viemärilinjoja. Telekaapeleiden omistaja on TeliaSonera Oyj ja DNA Oyj, sähköjohdot ja kaapelit omistaa Oulun Energia. Vesi- ja viemärijohdot omistaa Oulun Vesi Oy sekä Pikkaralan vesiosuuskunta. Laiteomistajien kanssa on pidetty laitesiirtopalaveri tiesuunnitelman laadinnan aikana. Laitteistojen siirrot ja suojaukset on esitetty laitesiirtokartoilla 6T-1-6T-7. Laitteistosiirtojen kustannusjako on esitetty 1.5T-lomakkeella. Telekaapelit TeliaSoneralla ja DNA Oy:llä on suunnittelujaksolla telekaapeleita. DNA Oyj:llä on myös Sanginsuussa valokuitukaapeli vedettynä Sankivaaran golfaluelle: DNA Oy:n laitesiirtojen osalta yhteyshenkilöt ovat: Leonard Karjalainen p Kari Tikkanen p TeliaSonera Oy:n laitesiirtojen yhteyshenkilö on: Henri Matinmikko Sähköverkko Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:llä on suunnittelujaksolla sähkökaapeleita ja - johtoja. Laitesiirtojen yhteyshenkilö on Jukka Lappalainen p jukka.t.lappalainen@oulunenergia.fi Vesihuolto Suunnittelualueella on Oulun kaupungin ja Pikkaralan vesiosuuskunnan vesi- ja jätevesilinjoja. Oulun kaupungin yhteyshenkilö on

24 24/29 HANKKEEN VAIKUTUKSET Veli-Matti Hyyrynen p Pikkaralan Vesiosuuskunnan yhteyshenkilö on Hannu Paananen p Maankäyttö ja kaavoitus Tiesuunnitelman mukaisten kevyen liikenteen järjestelyiden toteuttaminen edellyttää nykyisen tiealueen laajentamista. Nykyisille asemakaavoille ei tarvitse tehdä muutoksia. 4 HANKKEEN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset liikenteeseen ja turvallisuuteen Tiesuunnitelman mukaisilla toimenpiteillä parannetaan kevyen liikenteen olosuhteita ja turvallisuutta, koska merkittävä osa kevyestä liikenteestä saadaan pois maantien kapeilta pientareilta. Toimenpiteiden liikenneturvallisuusvaikutukset arvioitiin liikenneturvallisuusvaikutusten arviointiohjelmalla (Tarva 5.1). Laskelmien mukaan tiesuunnitelman mukaisilla parantamistoimenpiteillä vähennetään seuraavan 30 vuoden aikana henkilövahinko-onnettomuuksia noin 0,3 kappaletta (0,01 kappaletta/ vuosi) ja kuolemia noin 0,018 kappaletta (0,0006 kappaletta/ vuosi). Pysäkkiyhteyksien rakentamisella parannetaan joukkoliikenteen käyttäjien olosuhteita ja kevyen liikenteen turvallisuutta. 4.2 Vaikutukset kunnossapitoon Kunnossapidon kustannukset kasvavat uusien kevyen liikenteen väylien vaikutuksesta. 4.3 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Toimenpiteet tukevat alueen maankäytön kehittämistä ja kaavoitusta. 4.4 Vaikutukset ympäristöön Liikennemelu ja pakokaasupäästöt Hankkeen toimenpiteet eivät lisää moottoriajoneuvoliikennettä maantiellä eikä niillä ole merkittäviä vaikutuksia liikennemeluun ja pakokaasupäästöihin. Tilanteessa, jossa toimenpiteet eivät lisää liikennemelua, suojaustoimenpiteiden kustannukset ovat kohtuuttomat suojattua asukasta kohden.

25 25/29 HANKKEEN VAIKUTUKSET Meluselvityksessä esitetyt melusuojaukset siirretään suunniteltavaksi ja toteutettavaksi alueen asemakaavoituksen edetessä. Tieympäristö ja maisemakuva Suunnittelualue sijoittuu metsäiselle ja peltovaltaiselle alueelle. Suunnittelualueella on pientaloasutusta. Suunnittelussa kevyen liikenteen väylän linjaus on sovitettu tieympäristöön ja maastokuvaan sopivaksi. Peltoalueilla kevyen liikenteen väylä on sijoitettu lähelle maantietä, jotta maisemassa säilyvät yhtenäiset peltoaukeat. Metsäisillä alueilla kevyen liikenteen väylän on erotettu leveällä välikaistalla nykyistä puustoa säilyttäen ja hoitaen. Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vaikuttaa maisemakuvaan jonkin verran. Tieympäristön käyttö muuttuu selkeämmäksi ja muutokset parantavat alueen käyttäjien turvallisuutta. Rakentamisen yhteydessä tehtävät laskuojien raivaukset ja perkaukset avartavat maisemaa ja ennallistavat maaseutumaista perinnemaisemaa. Ympäristö- suojelu ja kulttuurikohteet Tiesuunnitelmassa on otettu huomioon suojeltavat alueella olevat muinaismuistokohteet. Suunnittelualueella olevat muinaismuistokohteet on kartoitettu maastomittausten yhteydessä. Suunnittelun aikana kevyen liikenteen väylän sijoittamisesta Mikonkankaan muinaismuistokohteiden alueella on oltu yhteydessä Pohjois-Pohjanmaan museoon, jonka toimesta on arvioitu kevyen liikenteen sijoittamiselle käytettävän suojaetäisyyden, jotta muinaismuistokohteet eivät vaarannu rakentamisen aikana. Tiesuunnitelma on laadittu Pohjois-pohjanmaan museon esityksen mukaan. Muinaismuistokohteiden alueella ei ole välttämätöntä tehdä arkeologisia kaivauksia tässä yhteydessä, vaan ne voidaan tehdä myöhemmin, ilman että on pelkoa kohteiden tuhoutumisesta rakentamisen aikana. Väylähankkeen rakentamisajankohtaa ei jouduta muuttamaan. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus pyytää vielä erillisen lausunnon hankkeen tiesuunnitelmasta. Luonnonympäristö, kasvillisuus ja eläimistö Kevyen liikenteen väylän rakentaminen vaikuttaa alueen luonnonympäristöön. Metsän ja peltojen reuna siirtyy rakentamisen myötä ja puustoa poistetaan kevyen liikenteen väylien tieltä. Hankkeella ei ole vaikutusta eläimistöön. Pinta- ja pohjavedet Hankkeella ei ole vaikutuksia alueen pohja- ja pintavesiin. Elinolosuhteet ja viihtyvyys Hanke parantaa ihmisten elin- ja liikkumisolosuhteita uusien turvallisempien kulkuyhteyksien ja liikennejärjestelyjen selkeytymisen ja turvallisuuden myötä.

26 26/29 HANKKEEN VAIKUTUKSET Maa-ainesvarat Hankkeessa on rakenteisiin kelpaamattomia leikkausmassoja massoja noin m 3 itd. Suurin osa leikkausmassoista on pintamaan poistoa, joita ei voida käyttää rakentamisessa. Hankkeelta ylijäävät maamassat voidaan kuljettaa Oulun kaupungin jät le varatuista alueista sille, jonka kaupunki osoittaa rakentamisaikana. Tiealueen ja laskuoja-alueiden raivauksessa risujäte ja kannot tulee viedä maksulliseen jätehuoltoon. Hankkeessa on pyritty minimoimaan routivan pohjamaan aiheuttamia routanousuja samalla kun on pyritty käsiteltävien maamassojen minimointiin. Rakenteena on pääosalla kevyen liikenteen väylää käytetty LD - masuunihiekkarakennetta. LD masuunihiekka ja tierakenteiden kiviainekset ja muut materiaalit joudutaan tuomaan hankkeen ulkopuolelta. Kiinteistöt Tiesuunnitelmaan ei sisälly lunastettavia rakennuksia. Tiesuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää nykyisen tiealueen laajentamista. Tiesuunnitelmassa esitetään uutta tiealuetta lunastettavaksi yhteensä m 2. Lunastuksessa maanomistajille maksetaan korvaus tiealueella olevasta puustosta, jotta tieympäristö voidaan säilyttää metsäisenä ilman istutuksia. Maantien ja kevyen liikenteen väylän välikaistalla olevaa metsää ja puustoa säästetään ympäristösuunnitelman mukaisesti. Lunastettavaksi esitetyistä alueista on noin 43 % ( m 2 ) Oulun kaupungin omistamia. Lunastuskustannuksiksi on arvioitu (alv 0). Kustannuksessa on oletettu, että Oulun kaupunki luovuttaa omistamansa maa-alueet tiealueeksi vastikkeetta. 4.5 Rakentamisen aikaiset vaikutukset Vaalantien 8300 kevyen liikenteen väylän rakentaminen aiheuttaa jonkin verran liikennehaittoja. Suurin liikennehaitta aiheutuu kun nykyinen yksityistie Kärpäntie rakennetaan yhdistetyksi ajorata/kevyen liikenteen väyläksi. Lisäksi rakentamisesta aiheutuu jonkin verran melu- ja pöly-, sekä tärinähaittoja aivan väylien varressa oleville kiinteistöille. Haitat ovat kuitenkin lyhytaikaisia. Ennen rakentamista tehdään kiinteistökatselmus tiesuunnitelman mukaisissa kohteissa. Kiinteistökatselmusrajat on esitetty suunnitelmakartoilla 3T-1, 3T-4, 3T-5 ja 3T Kustannusvaikutukset Hankkeen kustannukset Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat (alv 0%, 11/2013 maku indeksi 112,0; 2010=100), josta: rakentamiskustannusten osuus laitteistosiirto- ja suojauskustannusten osuus lunastus- ja korvauskustannusten osuus

27 27/29 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET Laitteistojen siirto- ja suojauskustannuksista omistajien maksettavia kustannuksia on (alv 0 %), ELY - keskuksen maksettavia (alv 0 %) ja Oulun kaupungin maksettavia (alv 0 %). Tarkempi kustannuserittely on esitetty kustannusarvioerittelyssä (asiakirjat 1.5T-1 ja 1.5T-2). Kustannusjako Hankkeen kustannusjako perustuu MALPE aiesopimukseen jossa kustannukset jaetaan tasan valtion ja Oulun kaupungin kesken. Kustannusjako on esitetty tarkemmin Kustannuserittelylomakkeella (1.5T-2) Laitesiirtojen kustannukset jakautuvat tiesuunnitelmassa esitetyn kustannusarvion mukaisesti. 5 SUUNNITELMAAN SISÄLTYVÄT LUVAT JA SOPIMUKSET Laitteistojen siirto- ja suojauskustannukset Rakentamisen vuoksi joudutaan ilmajohtoja ja kaapeleita siirtämään ja suojaamaan. Laitteistojen omistajat siirtävät ja suojaavat omistamansa kaapelit ja laitteet tietyön aikana. Nykyisellä tiealueella olevien laitteiden osalta siirtoja suojauskustannukset jakautuvat voimassaolevien sijoitussopimusten mukaisesti. Kunnossapitovastuut Rakennettava kevyen liikenteen väylä ja siihen sisältyvä sekaliikenneväylä kuuluvat ELY- keskuksen kunnossapitovastuulle. Yksityisteiden kunnossapitovastuu jää edelleen maanomistajalle tai maanomistajien muodostamalle tiekunnalle. 6 JATKOTOIMENPITEET Seuraavaksi Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus pyytää suunnitelmasta lausunnot Oulun kaupungilta sekä eri viranomais- ja sidosryhmätahoilta. Oulun kaupunki asettaa suunnitelman yleisesti nähtäville. Nähtävillä olon aikana asianosaisilla on mahdollisuus tehdä hankkeesta muistutuksia. Tiesuunnitelman nähtävilläolosta kuulutetaan kaupungin virallisissa ilmoituslehdissä. Saatuaan lausunnot kunnalta ja muilta viranomaistahoilta ELY- keskus lähettää tiesuunnitelman Liikennevirastoon hyväksyttäväksi. Tiesuunnitelman valmistumisen jälkeen suunnittelua jatketaan rakennussuunnitelman laatimisella.

28 28/29 SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT SUUNNITELMAN LAATIJAT JA YHTEYSHENKILÖT Plaana Oy on laatinut tiesuunnitelman Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue toimeksiannosta. Lisätietoja suunnitelmasta antavat: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue Tie- ja rakennussuunnitteluvastaava Ari Kuotesaho Veteraanikuja 5 /PL OULU puh ari.kuotesaho@ely-keskus.fi Oulun kaupunki Liikenneinsinööri Jorma Heikkinen Solistinkatu OULU puh jorma.heikkinen@ouka.fi Oulussa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Liikenne- ja infrastruktuurin vastuualue Plaana Oy Ari Kuotesaho Tie- ja rakennussuunnitteluvastaava Keijo Körkkö Projektipäällikkö

29