WETTERHOFFIN VÄRIKKÄÄT TAITEILIJAT

Transkriptio

1 1 EilaAnttila WETTERHOFFINVÄRIKKÄÄTTAITEILIJAT FredrikaWetterhoffinperustamaTyökoulualoittitoimintansaHämeenlinnassavuonna1885. Kudottujenkankaidenvalmistamisestatulipiankoulunkeskeisintuotannonala,jasiellävalmistettujakankaitaalkoivattilataniinerilaisetlaitoksetkuinyksityisetihmisetkin.Aluksi kankaidenmallitperustuivatperinteisiinsuomalaisiinjasuomalais ugrilaisiinkudottujen kankaidenmalleihin.ulkomaisiavaikutteitamalleihinsaatiin1890 luvulla,kunsaksalainen CarlNeutuliWetterhoffinTyökouluunkutomomestariksijatoimukanaanomatmallikirjansa. Varsinainentaiteellinenmalliensuunnittelualkoivasta1900 luvuntaitteessajugend tyylin myötä.siitälähtienonwetterhoffillatoiminutpitkäsarjalahjakkaitataiteilijoita aluksipiirustuksenopettaja suunnittelijoina,sittemmintalonkanssayhteistyössätoimineinaulkopuolisinataiteilijoina joidentyöntuloksenasyntyneetkorkeatasoisettekstiilitovatsaaneet osakseensuosiotajatunnustustaniinjulkisuudessakuinyksityistenkuluttajienkinpiirissä. ILMAHIRN jugend tyylintaitaja IlmaCharlottaHirnsyntyiHelsingissä HänkäviKristiinankaupungintyttökoulun,josta saipäästötodistuksen1887,jaopiskelisenjälkeen HelsinginjaPorvoontalouskouluissa.Työvuoden hänolioppilaanaPorvoon kutomakoulussajajatkoiopintojaansyksyllä1896 HämeenlinnassaFredrikaWetterhoffin Työkoulussa,jostavalmistuiopettajaksijoulukuussa1897.SeuraavanasyksynäIlmaHirnsai opettajanpaikantyökoulustajaolisiinätoimessa syksyyn1904.tänäaikanahänolikahtenatalvena TukholmanTeknillisessäkoulussa suorittamassapiirustuksenopettajakurssia. OpintomatkojaIlmaHirntekiRuotsiinjaNorjaan 1901,Pariisiin sekäEestiin,Belgiaanja Hollantiin.HäntoimiKäsiteollisuus lehden uskollisenaavustajana yhtenäsen luotettavimpanaturvana jolehdenensimmäisestäilmestymisvuodesta1907alkaenja laativuosienvarrellasiihenlukuisiatekstiilimalleja. Kuva1.IlmaHirn (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

2 luvunensimmäinenvuosikymmenolijugend tyylinaikakautta,jasemerkitsimurrosta suomalaisessatekstiilisuunnittelussa.kansanomaisten,pääosingeometristenmalliensoveltamisestasiirryttiinvapaittenjataiteellisestiitsenäistenmalliensuunnitteluun.jugend tyyliin sisältyivahvasuomalaiskansallinensuuntaus,janiinpäajankäsityömalleissapyrittiinluomaanuutta,myöskotimaiseenkasvi jaeläinmaailmaanpohjautuvaaornamentiikkaa.wetterhoffinalkuaikojen,1800 luvunlopun,mallisuunnittelueiollutvieläollutvarsinaisestiuuttaluovaa,vaanperinteistensuomalaistenjaulkomaistenmalliensoveltamista.jugend tyylin toteuttaminenkoettiinwetterhoffillaniinvaativaksi,ettäpiirustuksenopetustapäätettiin lisätä.ilmahirnin,jokatoimikoulunpiirustuksenopettajana ,suunnittelemattekstiilitovatWetterhoffinTyökoulunvarhaisimpiajugend tyylinmukaisiamalleja. IlmaHirninpiirtämiätekstiilienluonnoksiajatyöpiirroksiaonsäilynytWetterhoffintekstiilikokoelmissa8kappaletta.Mallientyylionselkeästijugendia,jaornamenttienkasviaiheet ovatsekoituskoti jaulkomaisialajeja.väreinäonajalletyypillisestitummanvihreääjapunaruskeaa.malleissaonmm.mattoja,kutennokkosenlehtiaiheinenmattojokaoliesilläkuopion koti teollisuusnäyttelyssävuonna1906,sekäryijy,jokaonedelleenwetterhoffoy:ntuotevalikoimassa Jugend nimisenä. Kuva2.IlmaHirninsuunnittelema Jugend ryijy.(kuva:wetterhoffoy) Syksyllä1904IlmaHirnlähtikudonnan japiirustuksenopettajaksityttöjen ammattikouluunhelsinkiin.kutomaosastoeikuitenkaankoulussamenestynyt,jotenselakkautettiinparinvuodentoiminnanjälkeen,muttapiirustuksenopetustahänsaikoulussajatkaa.samanaikaisestihänvuosina johtiSuomenYleisenKäsiteollisuusyhdistyksenmallikutomoa,josta toimitettiintilauksestapuku,ikkunaverho,huonekalu,pöytäliina ym. kankaidenmallejakotiteollisuuskouluihin,kansanopistoihinsekäyk

3 3 sityishenkilöille,janiitäjulkaistiinmyöskäsiteollisuuslehdessä.varojenpuutteessamallikutomosiirtyi1919 valtionylläpitämäksi,jasentoimintalakkautettiin vuoden1922alustasiihenasti,kunnessesaatiin siirrettyähämeenlinnaanwetterhoffintyökoulun yhteyteen,missäsentoimintakäynnistyiuudelleen IlmaHirntoimivuodesta1920alkaenkutomaopettajana Helsinginkäsityökoulussa.Mallikutomon lakkauttamisenjälkeenhänottimallitilauksiaedelleen vastaanomissanimissään. IlmaHirnelipitkänelämän, hänkuolivasta Kuva3.IlmaHirninilmoitusKäsiteollisuus lehdennumerossa 2/1922(takasivu). HELGABLOMQVIST kasviaiheisiatekstiilimalleja HelgaBlomqvisttoimipiirustuksenopettajanaFredrikaWetterhoffinTyökoulussavuosina EnnenHämeenlinnaantuloaanhänoliopiskellutmm.NääsinkäsiteollisuusopettajaseminaarissaRuotsissakesällä1902,yhdessäAdèleLojanderinkanssa.WetterhoffiltalähdettyäänHelgaBlomqvisttoimipiirustuksenopettajanaPietarsaaressasekäpiirtäjänäTeollisuus O.Y.:ssä.MyöhemminhänmuuttiYhdysvaltoihinjaasuiainakin1930 luvullanewyorkissa. HelgaBlomqvistinpiirtämiätekstiililuonnoksiaja työpiirustuksiaonwetterhoffintekstiilikokoelmissa7 kappaletta.mallitovatedelleenjugendtyylisiä,janiiden aiheetovatperäisinkasvienmuodoista joukossaonmm. sinivuokkoja,iiriksiäjaunikkoja.väreinäonvihreää,ruskeaa japunaista.blomqvistinmallejaonmyöspainetussa Koristemalleja kirjassa,jokasekinontallella tekstiilikokoelmissa.lisäksikokoelmissaonhelga Blomqvistinkäytössäollutkäsinkirjoitettusaksankielinen kudontamallikirja MusterbuchfürGewebe,jokasisältää kangastilkkujajakankaidenrakennepiirroksia siihen aikaaneivieläollutolemassasuomenkielisiäkudonnanja sidosopinkirjoja.tallellaonmyösryijytekniikalla valmistettutyyny,jonkaonhelgablomqvistinunikkomallin mukaantehnythelmigrönlund,wetterhoffinvuosien kudonnanopettaja. Kuva4.HelgaBlomqvistinsinivuokko aiheinentekstiilimalli. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

4 4 MAXFRELANDER arkkitehtitekstiilisuunnittelijana MaxGeorgFrelandersyntyiHelsingissä javalmistuiarkkitehdiksivuonna1903. Hänsuunnittelijulkisiarakennuksia,kutenkansallisromanttisenHelsinginTyöväentalonyhdessäKarlLindahlinkanssa,moniajugendtyylisiäasuinkerrostalojajahuviloitasekäomakotitalojenrakennustyyppejä.Hänolimyössisustus jahuonekalusuunnittelija,jatoimitaideteollisuuskeskuskoulussahuonekalukompositionopettajanavuodesta1909.ainakin1930 luvullahänelläoliomaarkkitehtitoimistohelsingissä.hänkuoli MaxFrelandertoimiFredrikaWetterhoffinTyökoulunpiirustuksenopettajanavuosina Syysiihen,miksitoimeenvalittiinarkkitehti,eioletiedossa,muttatavallaansetuntuuhyvinluontevalta:Wetterhoffillavalmistettiinhyvinpaljonsisustustekstiilejä,jajugend ajan henkeenkuuluimyöstiettykokonaisarkkitehtuurinajatus.wetterhoffinjafrelanderinyhteys saattoisyntyäkuopiossavuonna1906järjestetynkotiteollisuusnäyttelynpuitteissa:näyttelynkomissaareinaolivatarkkitehditarmaslindgrenjamaxfrelander.tapahtumaolimelkoinenvoimainponnistus,silläesilläoli25.000esinettänoin3.000näytteilleasettajalta WetterhoffinTyökouluyhtenäniistä.Näyttelyntarkoituksenaolituodaesillemaammekotiteollisuudenosaamisentasojaesteettinentila. WetterhoffintekstiilikokoelmissaontallellamuutamiaMaxFrelanderintekemiksiotaksuttuja tekstiilientyöpiirustuksiasekäyksihänensuunnittelemansaryijytekniikallatoteutettutyynynpäällinen.mallit ryijy,matto,tyyny,kangas ovatjokojugendtyylisiätaigeometrisiaja väreiltäänvoimakkaita. Kuva5.MaxFrelanderinsuunnittelemajasigneeraamamattomalli. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

5 5 AINOKEINÄNEN piirustuksenopettajajamallisuunnittelija HelmiAinoKeinänen(myöh.Keinänen Baeckman) syntyihelsingissä taiteilijak.p.keinäsen tyttärenä.hänsaipäästötodistuksenhelsinginsuomalaisesta tyttökoulusta1899.hänvalmistuihelsinginkäsityökoulun opettajatarosastolta1901,toimisamankouluntaideompelun vt.opettajana1904jaauskultoihelsinginsuomalaisessa tyttökoulussa1907.ainokeinänenopiskelitaideteollisuuskeskuskoulunylemmälläosastolla,mistähänvalmistui vuonna1907,sekäyksityisoppilaanasuomen Taideyhdistyksenpiirustuskoulunkuvanveisto osastolla, mistäsaipäästö todistuksen1907.vuosina hän opiskelisaksassadresdenissäköniglichesachsische Kunstgeweberschule(Saksinkuninkaallinen taidekudontakoulu). Kuva6.TopiVikstedtinpilapiirros AinoKeinäsestä: AinoKeinänen, koristetaiteilijajahämeenlinnan käsityökoulunkonstinjohtajatar.(kuva PekkaSuhosen kirjastaeivainmuodonvuoksi.suomen Taideteollisuusyhdistys125) Vuonna1908AinoKeinänenmuuttiHämeenlinnaan,missähäntoimisuomalaisenyhteiskoulunpiirustuksenopettajana HämeenlinnanYhteiskoulunedeltäjä,Hämeenlinnan suomalainentyttökoulu,oliperustettuvuonna1878,kunhämeenlinnannormaalilyseonopettajatolivattyytymättömiäkaupunginkouluoloihin:hämeenlinnassaolisilloinkaksiruotsinkielistätyttökoulua,muttatytöilläeiollutmahdollisuuttakäydäoppikouluasuomenkielellä luvunalussayhteiskouluajatusalkoisaadahämeenlinnassasuurtakannatusta,janiinpäsuomalainentyttökoulumuuttuiyhteiskouluksi1904. Vuonna1908AinoKeinänensiirtyiyhteiskoulustapiirustuksenopettajaksijamalliensuunnittelijaksiFredrikaWetterhoffinTyökouluun,jatässätoimessahänjatkoivuoteen1917.SamaanaikaanhänopettiperspektiivipiirustustaTaideyhdistyksenpiirustuskoulussavuosina Hänolivuoden1911syksylläperustamassaSuomenkoristetaiteilijainliittoa,joka saimyöhemminnimenornamo. AinoKeinänenilmeisestionnistuipiirustuksenopettajantyössäänWetterhoffillahyvin.Kun kotiteollisuustarkastajavuonna1909kävikoulullajajakoimoitteitaopetuksentasosta,sai piirustuksenopetuskuitenkinkiitosta: Piirustuksenopetus,jokatänävuonnaonollutneiti AinoKeinäsenkäsissä,onhyvälläkannalla.Luonnonaiheitakäyttäenonedistyttyhelpommastavaikeimpaan,vieläpäeräitäoppilaittensommitteluistasaatettukudotuiksikin.Se,ettei neitikeinänenainakaantoistaiseksiolekudonnantekniikkaansyvällisemminperehtynyt, eikäpiirustuksenjakudonnanopetusmuutenlaitoksellaolelähemmässävuorovaikutuksessa

6 6 keskenään,lieneeetupäässävaikuttanutsiihenetteiomatekoistenmallienkokeiluaole enemmältisaatettukäytäntöön. AinoKeinäneneiollutainoaaikakaudentekstiilisuunnittelija,jokaeiollutsaanutTaideteollisuuskeskuskoulussamitäänvarsinaistatekstiilitaiteilijan koulutusta.tekstiilitaiteenopetuskäynnistyisiellävirallisestivastavuonna1929jaensimmäisetkangaspuutolivatilmestyneetkouluntiloihinvasta1920 luvunalussa. PiirustuksenoppimääräWetterhoffinTyökoulussaoliAinoKeinäsenopettajakaudellaesimerkiksilukuvuonna seuraavanlainen: Iluokka(6tuntiaviikossa).Piirrettykasveja luonnonmukaan.väritasoitteluajavärittelyharjoituksia.värioppiselitetty.yksinkertaisia sommitteluharjoituksia.maalattuvesiväreillä.iiluokka(6tuntiaviikossa).luonnonmukaan onpiirrettykasveja,höyheniä,perhosiaym.sommiteltumallejaerikutomistapojavarten. Mallinsuurentamistajapienentämistä.Värittelyharjoituksia.Vesivärejäkäytetty. WetterhoffintekstiilikokoelmissaonnoinsataviisikymmentäAinoKeinäsentekstiilimallisuunnitelmaa,useimmattyöpiirustuksina:mattoja,verhoja,raanuja,pöytäliinoja,damasteja sekäontelo jakuvikaskankaita.tyyliltäänneedustavatjugendiataigeometrisiamalleja, muutamissaonitämaisvaikutteisiakuvioita.nemallit,joidenväritonannettu,ovatsävyiltään voimakkaita.varsinkinkiintopujotus janukkamattojensuunnitelmissaonvoimakkaatvärit jamonissarunsastaornamenttikuviointia.malleillaeivieläoleerityisiänimiä,muttajotkut niistäonnimettyilmeisestitilaajanmukaan,kuten Hedmaninpöytäliina tai Labbartinservietti.Wetterhoffintämänkaudentilauskirjoissakaanmalleillaeiolenimiä,vaanniihinviitataansuunnittelijannimellä,kutenesimerkiksi 4mhuonekalukangasta,neitiKeinäsenmalli. WetterhoffinkokoelmissaonmyösyksiAinoKeinäsensuunnittelemasuurikokoinenkiintopujotusmatto. Kuva7.YksityiskohdatkahdestaAinoKeinäsensuunnittelemastajasigneeraamastamattomallista. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

7 7 AinoKeinäsenjugendtyylisiäkirjontamalleja(tyynyjä,pöytäliinoja,pannumyssyjä)olijulkaistujoSuomenKäsityönYstävienvuosien1906ja1909esitteissä.HänmyösmenestyiKäsityön Ystävienmallisuunnittelukilpailuissaesimerkiksivuonna1913.Käsiteollisuus lehtijulkaisi hänenmallejaanjovuodesta1907lähtien.hänjulkaisimallejaanmyöskirjoina,joitaovat Merkkauskirja (1912), Ompelu,schmelzi,nukka jabatiikkimalleja (yhdessäingegerd Eklundinkanssa), Käsityömalleja (1920,yhdessäIngegerdEklundinkanssa), Kirjaimia (1925,yhdessäIngegerdEklundinkanssa)ja Kutomamalleja (1928,yhdessäIngegerdEklundinkanssa). Vuonna1917AinoKeinänenpalasiHelsinkiin,missähäntoimimallinpiirtäjänäABKonstindustri TaideteollisuusOY:ssä.TaideteollisuusOY:nolivat1917perustaneettaiteilijatMaria Schwartzberg,LinaPalmgrenjaIngegerdEklunderottuaanSuomenKäsityönYstävistä.Liikkeenolimäärätehdäpiirustuksia,valmistaajamyydäkaikenlaisianaistenkäsitöitä, kudonnaisia,ompelutöitäjavastaavaa.linapalmgrenistatuliliikkeentoimitusjohtajajamaria Schwartzbergistätaiteellinenjohtaja.PiirtäjinätoimivatIngegerdEklundjaAinoKeinänen. TaideteollisuusOY:lläoli1920 luvullatoimistoeteläsatamassaja1920 luvunlopullaheikinkadulla(nykyinenmannerheimintie).yrityskaatuimariaschwartzberginkuolemanjälkeen. AinoKeinäsellä jostaolitullutkeinänen Baeckmanvuonna1919meriväenluutnanttiSigurd JohannesTeodorBaeckmaninkanssasolmitunavioliitonmyötä olitämänjälkeenomakutomovironkatu4:ssä.häntyöllistisiten,kutenmonimuukin1920 luvuntekstiilitaiteilija, itsensäperustamallakutomontaisuunnittelutoimiston,jatoimiitsenäisenätekstiilitaiteilijanajayksityisenkudonta ateljeenomistajana.opintomatkojahäntekierikohteisiin,mm. vuonna1923venetsiaan,firenzeen,roomaan,napoliinjamonzaan.ainokeinänen Baeckmankuolivuonna1962. IMPISOTAVALTA ryijysuosikkiensuunnittelija ImpiSotavaltasyntyiLempäälässä Ylioppilaaksipäästyäänhänlähtiopiskelemaan Taideteollisuuskeskuskouluun,jonkaylemmältätaideteolliseltaosastoltahänsaipäästötodistuksen1909.SamanavuonnahänantoiopetusnäytteetjasaiopettajatodistuksenHelsingin yliopistonpiirustussalilta.vuonna1913hänopiskelisaksassamünchenissälehr undversuch AteliersfürangewandteundfreieKunstissa(Sovelletunjavapaantaiteenoppi jakokeiluateljeet).työvuotena hänolioppilaanaFredrikaWetterhoffinTyökoulunylimääräiselläkutojaosastolla4kuukautta. ImpiSotavaltatoimiFredrikaWetterhoffinTyökoulunpiirustuksenopettajanajamallien suunnittelijanalyhyenajanvuosina1912ja1916.wetterhoffintekstiilikokoelmissaonkymmenenimpisotavallansuunnittelemientekstiilientyöpiirustusta(mattoja,ryijyjäjaseinävaatteita).osaonjugendtyylisiä,osamalleiltaangeometrisiä.joillakinimpisotavallantekstiilimalleillaonjonimet,kutenmatottairyijyt Orkidea ja PyhäYrjänä.

8 8 ImpiSotavaltaoliopettajanaTampereen käsityönopettajaseminaarissavuonna1916jahelsinginkäsityökoulussavuonna1917.varsinaisenelämäntyönsähäntekitaiteilijanasuomenkäsityön Ystävissä HänsuunnitteliKäsityön Ystävissäpääasiassaryijyjä,muttamyös karvalankamattoja,sohvatyynyjäjapöytäliinoja. KäsityönYstävissäpiirtäjienjataiteilijoidentehtävät jakautuivatkäytännössämyöstekstiilityyppien mukaan,javuonna1919olisotavallanalueeksi määritelty Kutomatöidenpiirustuksetjavärien valitsemisety.m.. ImpiSotavallantekstiilimallejajulkaistiinKäsiteollisuuslehdessävuosista alkaen,jahänen ryijymallejaannähtiinkotiliedensivuilla.hän suunnittelimyöskirkkotekstiilejä.hänenpiirtämiään jasuomenkäsityönystävienvalmistamiatekstiilejäon mm.akaan(1926),säynätsalon(1927)jaharjavallan (1934)kirkossa. Kuva8.ImpiSotavallansuunnittelemajasigneeraama mattomalli. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) ImpiSotavaltaoliSuomenKäsityönYstävientuotteliainryijysommittelijajamaammesuosituimpiaryijysuunnittelijoita,jonkayleistajuiset,vanhoihinsuomalaisiinryijyperinteisiinpohjaavatryijytovatlevinneetSuomenkansanlaajojenpiirienkeskuuteen.Ornamonvuosikirjassa1945todettiin: Suomessatuskinonsitäkotia,missäImpiSotavallantöitäeitunnettaisitai omistettaisi. Hänenryijyjäänonmyösmm.VictoriajaAlbert museonkokoelmissasekä TukholmanKuninkaanlinnassa.ImpiSotavaltamatkusteliaikanaanpoikkeuksellisenpaljonja laajastiainaegyptiä,turkkiajamarokkoamyöten.hänkuoli INKERIKOSKIMIES akvarellientaitaja Ingrid(Inkeri,Inga)CharlottaKoskimies Heng(o.s. Koskimies,ent.Forsman)syntyiHelsingissä HänenisänsäoliHelsingintaideteollisuuskoulunrehtori WilliamVindicianForsman.InkeriKoskimiessuoritti ylioppilastutkinnonvuonna1908jaopiskelisenjälkeen Taideteollisuuskeskuskoulunylemmälläosastolla,mistä valmistui1912.vuonna1911häntekiopintomatkantanskaan. Kuva9.InkeriKoskimies Heng. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

9 9 InkeriKoskimiessuuntasiopettajanurallejasuorittiopettajanäytteetjakasvatusopintutkinnon1912sekäopiskeliHelsinginkäsityönopettajaopistossa,mistävalmistui1915.HänsuorittikansakoulunopettajattarenkäsityökurssinSortavalanseminaarissa1914.Häntoimivt.piirustuksenjakäsitöidenopettajanaHelsinginteollisuuskoulussa1915jaSortavalanseminaarissa1917.Vuonna1917hänolivt.piirustuksenopettajanaHelsinginKäsityökoulussa. InkeriKoskimiesosallistui1910 luvullauseisiinsuomenkäsityönystävientekstiilisuunnittelu piirustuskilpailuihinhyvällämenestyksellä.esimerkiksivuonna1913hänsaitoisenpalkinnonlattiaryijypiirustustensarjassajavuonna1914toisenpalkinnonruokahuoneensisustuksensuunnittelussa.vuonna1916käsityönystävätostihäneltämallipiirustuksia,javuodesta1920eteenpäinhänsuunnittelikinystävillemalleja. Vuonna1917InkeriKoskimiessiirtyiHämeenlinnaanFredrikaWetterhoffintyökoulunpiirustuksenopettajaksi,missätoimessahänolivuoteen1922asti.IlmeisestiInkeriKoskimies olihämeenlinnaanmuutettuaanperustanutopettajantoimensaohellaomankäsityö taikudontaliikkeen,silläfredrikawetterhoff säätiönjohtokunnankokouksenpöytäkirjastalöytyy seuraavanlainenmerkintä: 5 :Kunjohtokunnantietoonolitullutettäpiirustuksenopettajatarolikaupungissaaloittanutomanliikkeen,jokavoikilpaillakoulunliikkeen kanssajossakinmäärin,annettiinjohtajantoimeksiyksissäneuvoinjohtokunnanpuheenjohtajankanssairtisanoaopettajatar,jossiihenheidänharkintansamukaansyytäon. Syytäirtisanomiseeneinäköjäänsittenkäänlöytynyt,koskaInkeriKoskimiessaijatkaatoimessaan. Kuva10.InkeriKoskimies Henginmaalaamasohvatyynymallinvesiväriluonnos. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) WetterhoffintekstiilikokoelmissaonviitisenkymmentäInkeriKoskimiehentekstiilimallia luonnoksinataityöpiirustuksina.kunwetterhoffintaiteilijatolivataikaisemmintehneetmalleistaanväritettyjätyö eliruutupiirustuksia,niininkerikoskimiehentekemistämalleista löytyvätensimmäisetakvarellinomaisetvesiväriluonnokset.hänsuunnittelimm.mattoja,

10 10 istuinmattoja,sohvatyynyjä,verhojajaryijyjä.monissamalleissaonkukkiajaitämaisvaikutteisiaornamenttikuvioita.väritovatvoimakkaita. InkeriKoskimiessolmivuonna1920avioliitonsaksalaissyntyisentaiteilijanLeoHenginkanssa.WetterhoffiltalähdettyäänhäntoimiSavonlinnantyttölyseonpiirustuksen,kaunokirjoituksenjakäsityönopettajana sekäRaahenseminaarinpiirustuksen,kaunokirjoituksenjakäsityönlehtorina AviomiesLeo(Leopold)HengolisyntynytEtelä SaksassaMemmingenissä jajoutunutSuomeenensimmäisenmaailmansodanyhteydessävuonna1918.Hänolikoulutukseltaan taiteilijajakonservaattori.myösinkerikoskimies Hengoliopettajantoimensaohellataiteilija, jokamaalasienimmäkseenakvarelleja.hengienpoikabeyhengonkertonutäitinsäolleen ahkera,innostunutmaalari.vapaa aikanasyntyi2 3akvarelliapäivässäjajoskusenemmänkin,kuntyövireolihyvä.Taideteoksetmenivätuseinystävillejaopettajatovereillelahjoiksi,ja niitäonpaljonraahelaisissakodeissa.akvarellienlisäksiingahengsuunnittelikäsityömalleja. LahjakkailleoppilaillemolemmatHengitpitivätkotonaantaidekerhoa. ESTERPERHEENTUPA kudonnanopettajajakirjoittaja EsterPerheentupasyntyi Laitilassa.KäytyäänLapuanemäntäkoulunvuosina hänlähtiopiskelemaanHämeenlinnaanFredrikaWetterhoffinTyökouluun,jonka opettajaosastoltahänsaipäästötodistuksen1921.häntoimiturunkotiteollisuusoypirtin työnantaja1922jaoypirtinkankaanpäänkutomonjohtaja SittenEsterPerheentupapalasiHämeenlinnaanjatyöskenteliFredrikaWetterhoffintyökoulunammattitiedon,kudonnanjakehruunopettajavuodesta1924vuoteen1946.Tänäaikanahäntekiopintomatkat Tanskaan1927,RuotsiinjaNorjaan1928jaTukholmaan1930.Hänhankkiitselleenajokortin,jaoliensimmäinenHämeenlinnassaajokortinsaanutnainen. Kuva11.EsterPerheentupaWetterhoffinpihalla.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

11 11 VaikkaEsterPerheentupaeiollutWetterhoffillapiirustuksenopettajana,joidentoimenkuvaan tekstiilimalliensuunnitteluvarsinaisestikuului,eikäitsepitänytitseääntaiteilijanavaan opettajana,olihänenmerkityksensäwetterhoffilaistentekstiilienkehittymisellesiltihyvin suuri.hänenvaikutuksensaolihuomattavauusienvärisommittelujenjasidostentaitavana kokeilijana.kutenmonetmuutkinwetterhoffinmallisuunnittelijatesterperheentupajulkaisi mallejaanlehdissä(mm.kotiliedessä,kotiteollisuudessajapellervossa)jakirjoissa(mm. Kutokaaitsekankaanne 1928, Kutokaakuviollisiakankaita 1932, Kotikankurinsidosopas 1944).Hänenkirjallinentoimintaolikaikenkaikkiaansangenlaajaa,jahänjulkaisivuosien varrellakirjojenlisäksimyössuurenmääränalansakysymyksiäkosketteleviaartikkeleita Kotiliedessä,EmäntälehdessäsekäOminkäsin lehdessä tehdennimensäkokomaankäsityönharrastajainjaperheenemäntienkeskuudessatunnetuksi,kutenhämeensanomatkirjoittiesterperheentuvantäyttäessä50vuotta.kirjoittajanahänolimonipuolisestilahjakas, sillähänenkynästäänsyntyitarvittaessamyöspakinoitajajoparunoja,kuten Kotiteollisuusopistolaistenlaulu (1933)tairunosikermäWetterhoffinArjanlinna rakennuksentupaantuliaisiin(1933). Vuosina EsterPerheentupatoimivastaavana toimittajanalastujalanka lehdessä,jokaoli perustettukäsiteollisuus lehdenlakattuailmestymästä. Lastujalankatoimitettiinjapainettiin Hämeenlinnassa,jasepyrkikulkemaanedeltäjänsä Käsiteollisuus lehdenjälkiä,muttaeihalunnutollayhtä kuiva ammattilehti.osaartikkeleistaoli pakinatyylisiä,muttasiinäjulkaistiinmyös kansatieteellisiäkirjoituksiaerikäsityötekniikoista, kerrottiinliitonkokouksistaja kotiteollisuusyhdistystenkursseistajne.lastujalanka lehdessäolimyöskudonta,ompelu japuutöiden malleja.kudontamallejasuun nittelivatmm.esterperheentupa,evaleimujaesterax. Kuva12.Lastujalanka lehden toimitustyötä. (Kuva:Lastujalanka6/1933) KansikuvialehteenpiirsivätEsterPerheentuvanystävätjakollegatLailaKarttunen,EsterAx japiakaterma.lehdenlevikkijataloustuottivatkokoilmestymisenajanhuolta,jajovuoden 1934viimeisessänumerossaEsterPerheentupailmoitti,ettälehtilakkautetaan.Hänjatkoi kuitenkinlastujalangantoimittamistavuoden1935loppuunsaakka,jolloinhänerosisairaudenvuoksipäätoimittajantehtävistä,jalehtilakkasiilmestymästä. EsterPerheentuvanWetterhoffillasuunnittelemiatekstiilimallejaonWetterhoffintekstiilikokoelmissaylikahdeksankymmentäkappaletta.Niissäonvesiväriluonnoksiajatyöpiirustuksia mm.pöytäliinoihin,huiveihin,tyynyihin,ryijyihin,mattoihinjakeinutuolinmattoihin.malleilla onnimet,janiissäontyyliltäänsekäperinteisiäkansanomaisiajakasviaiheisiaettäfunkistyylisiämalleja.kokeellistamateriaalinkäyttöäjatekniikkaaonesimerkiksiräsykuteisessaseinävaatteessa Varsinais SuomijaPohjanmaa,jonkapinnassaonyhdisteltynukkaajakiertopujotusta.

12 12 WetterhoffiltalähdettyäänEsterPerheentupaperustiHämeenlinnaanomankutomakoulun, jokatoimilahdensivuntie30:ssävuoteen1953asti.opettajanahänvaatikudonnanopiskelijoiltaainaparasta,jatyöolijoskusjopapurettavaelleisetyydyttänytopettajaa. Vuodesta1951alkaenEsterPerheentupapitiPellervo lehdessäkahdentoistavuodenajan suurensuosionsaavuttanutta Pellervonkankureille palstaa.häntoimipalstallalukijoidensaneuvonantajanamonenlaisissakäsityöalankysymyksissä,ennenmuutakankaankudontaa koskevissa.hänopastikutojia,jotkahalusivatvalmistaakauniitakäyttö jajuhlakankaitakoteihinsa javarsinkinvielä1950 luvunalussamonenmoisistapula ajanmateriaaleista.ester Perheentupasommittelilukijoilleenlukuisiakankaidenmalleja,jaantoisiinäohessaneuvoja niinkudonnannikseistäkuinyksinkertaisuudenkauneudestakodintekstiileissä.hänenkirjoitustyylinsäolipakinoivajatuttavallinen,muttasamallavaativatyönhyvänsuorittamisen suhteen. AktiivisinatyövuosinaanEsterPerheentupaolimukanamonissakäsityö jakotiteollisuusalan luottamustehtävissä.viimeisetvuotensahänomistisisälähetysseurantoiminnalle,jahän kuuluipitkäänseuranjohtokuntaan.hänviettiloppuelämänsähämeenlinnansisälähetysseuranvanhainkodissakuolemaansa1979asti. Kuva13.Lastujalanka lehdenkansikuvia,piirtäneetpiakaterma,esteraxjalailakarttunen.

13 13 LAILAKARTTUNEN kuusikymmentävuottatekstiilitaiteenparissa LailaMariaKarttunensyntyi Suonenjoella Hänkävi keskikoulunoulunsuomalaisessa yhteiskoulussa.perhemuuttilemille,ja LailaKarttunenmeniopiskelemaan Lappeenrannankutomakouluun,josta valmistuivuonna1915.senjälkeenhän muuttiturkuun,missäkäviturun taideyhdistyksenpiirustuskoulun Nuorestalähtientaidemaalarinurasta haaveillutkarttunenkokeilivapaan taiteilijanammattia,muttajoutui toteamaan,etteisilläpystyelättämään itseään.vuonna1919hänlähti opiskelemaanpiirustuksenopettajaksi Taideteollisuus keskuskouluun,vaikka opettajanammattikauhistuttikinhäntä. HänenopettajansaArttuBrummer huomasikarttusentaidotsuunnittelijana jakehottihäntäsiirtymäänmallipiirustusosastolle.opintojenpäätteeksi1922 KarttusellejärjestyityöpaikkaKarhulan lasitehtaalla. Kuva14.LailaKarttunentyöpöytänsäääressävuonna1932. (KuvaSinikkaPeltovuorenkirjastaLinnutliitelisanoja) TekstiilitaiteilijaEvaAnttilanehdotuksestaLailaKarttunenkuitenkinhakijomuutamankuukaudenkuluttuaFredrikaWetterhoffinTyökoulussaavoinnaolluttapiirustuksenjatyyliopin opettajanpaikkaa.vaikkaopettajantyöeihäntäerityisestihoukutellutkaan,niinsidosoppija työhönkuuluvatekstiilimalliensuunnittelukiinnostivathäntä.hänsaipaikanjaviettiseuraavatkahdeksanvuottahämeenlinnassa.tänäaikanahäntekiopintomatkojaskandinavian maihin,pariisiin1925sekäpariisiinjaitaliaan1928.lailakarttusenkudontamallejajulkaistiinkäsiteollisuus lehdessä,javuonna1930hänjulkaisiensimmäisenmallisalkkunsa Malleja kutomatöihini,jonkatoinenosailmestyi1932.hänentekstiiliteoksiaanolijo1920 luvulla esillänäyttelyissäniinkotimaassakuinulkomaillakin esimerkiksipariisissa1925ja1927ja Barcelonassa1929. LailaKarttunenoli1920 luvunalussasisäistänytmm.arttubrummerinedistämänajatusmaailmankäsiteollisuudenkansallisestakutsumuksestajavalistustehtävästä.karttunenkirjoittikäsiteollisuus lehdennumeroon6/1923artikkelin Vanhastaryijyteollisuudestamme, jossahänihannoidenkuvailimenneidenvuosienryijynkutojienajatuksiajasuomalaisen luonnonmerkitystäinnoituksenantajana.aikakaudenvalistustyössäolilähtökohtanakansantaiteenperinnönvaaliminentaideteollisuudessajakotiensisustukseenkuuluvienesinei

14 14 densuunnittelussa.tekstiilitaiteilijantehtäväksimuodostuitässäajatusmaailmassakansanomaiseensuomalaiseentekstiiliperintöönperustuvien,esteettisestikorkeatasoistenjaajan sisustustyyliinsopeutuvien,helpostihuollettavientekstiiliensuunnittelu nämälähtökohdat olivatvarmastilailakarttusellamielessähänentyössäänwetterhoffintekstiilimalliensommittelijana. LailaKarttusenopettajantyönalkuvaiheessaWetterhoffillaolipiirustuksessasuoritettavina seuraavanlaisetoppimäärät: 1luokka.(6tuntiaviikossa).Piirrettykuivattujakasveja.Syksyllämaalattueläviäkasvejamustallavärillä.Sommiteltuornamenttejasekäyksinkertaisiakudontamalleja.VärisointuoppialuettuViljasen Väriensommittelun mukaan.2luokka.(6tuntia viikossa).maalattueläviäkasvejamustallavärilläsekäsyksynlehtiäväreillä.kudontamallien sommittelua.tyyliopissaluettujapiirrettyerityylisiärakennus jaornamenttimuotoja. Laila Karttuneneikuitenkaanollutkutsumukseltaanopettaja,vaantaiteilija,jahänetluettiinjo 1920 luvullamaammemerkittävimpien kudontataiteilijoiden joukkoon.opettamisenohella hänsuunnittelikinvaltavanmääränmallejawetterhoffinkutojillejaopiskelijoillesekätoteuttijoukonomiauniikkejatekstiilitaideteoksiaan. LailaKarttusenensimmäiseltäWetterhoffin kaudeltaonwetterhoffintekstiilikokoelmissa lähes500mallialuonnoksinajatyöpiirustuksina.malleissanäkyvätniinkansanomaisetkuin luontoaiheet,niinfunktionalisminkuinkuvataiteen(kubismin)vaikutteet.monientyöpiirustuksienkuluneisuudestanäkee,ettämallejaonkäytettypaljon:kutojienkädetjanuppineulat ovatjättäneetniihinjälkensä. Kuva15.LailaKarttusenakvarelli Kaupunki vuodelta 1929sekänäytehänensamoihinaikoihinsuunnittelemastaankudotustakankaasta. (KuvaElsaSilpalanjaTuulaHeinäsenkirjasta Wetterhoffsatavuotta) VaikkaLailaKarttunenoliWetterhoffillamalliensuunnittelijanatuottelias,olitekstiilitaiteilijanatoimiminenpikkukaupungissasijaitsevassaalanoppilaitoksessahänellekuitenkinhenkisestiraskasta.Hänsaiomienteostensanäyttelyistäylistäviäkritiikkejä,ja SinikkaPeltovuo

15 15 rensanoin hänestä tulilyhyessäajassaliiankuuluisa,jaoppilaitosjäivarjoon. KunSuomenKäsityönYstävätkutsuiLailaKarttusenkutomonsajohtajaksi,hänparivuottaasiaaharkittuaansanoutuiirtiopettajantoimestaanjamuuttiHelsinkiinvuonna1931.HänenseuraajakseenWetterhoffinpiirustuksenopettajanatuliEsterAx. LailaKarttunenpitityöstäänSuomenKäsityönYstävissä.Kutomonjohtaminenoliantoisaa, silläkutojatolivattaitaviajakunnianhimoisia.koskatyökäsityönystävissäeiollutkokopäivätoimista,lailakarttunenpystyiperustamaanmyösomanmallitoimiston.yhteydethämeenlinnaanjawetterhoffilleeivätkatkenneetkokonaan,sillälankatilauksetjamallitkulkivatahkerastisuuntaanjatoiseen.karttunenmyösavustiystävänsäesterperheentuvanlastu jalanka lehteämm.kansikuvapiirroksilla. Kuva16.WSOY:nmainosLastujalanka lehdennumerossa2/ lukuolikäsityönystävissäkehityksen,vilkkaantoiminnanjakilpailujenaikaa.kudontatöidenmääräkasvoiselvästiniinkodintekstiileissä,huonekalukankaissakuinkirkkotekstiileissä.käsinkudotuttekstiilitelivätkukoistuskauttaan,jaajanmuotokielisuosipelkistettyjä muotoja,mikäsopihyvinkudontatekniikkaan.lailakarttunensuunnitteliystävilleuseitakudottujenkankaidenmallistoja,jakirkkotekstiiliensuunnittelijanahänolirohkeakokeilijayhdistellessäänerilaisiakutomistekniikoita.hänetpalkittiinuseissakäsityönystävienkilpailuissaniinkodin kuinkirkollisistatekstiileistään.lailakarttunensuunnitteli1930 luvulla myösteollisestikudottujenmattojenmallejajärvenpääläiselleoyplyysijamattoab:lle.hän tekiopintomatkansaksaanjapariisiinvuonna1937. Sodansyttyminen1939tyrehdyttiKäsityönYstäviensuotuisankehityksen.Työntekijöitä, mm.lailakarttunen,joutuipalkattomallelomalle.keväällä1940karttunenkutsuttiintakaisinmuttaalennetullepalkalle.hänjoutuivaikeanvalinnaneteen,kunsyksyllätarjoutuimah

16 16 dollisuuspalatawetterhoffille.helsinginolojenepävarmuuslopultasaihänetpäätymäänratkaisuunhämeenlinnanhyväksi,janiinhänaloittivuoden1941alussauudentyörupeaman piirustuksenopettajanajamalliensuunnittelijanawetterhoffilla.opetustyöhönhäneikuitenkaankoskaanpystynyttäysinsopeutumaan.seuraavanavuonnahänhalusikinsaadajohdettavikseenmyösammattikutojat,sillähänkatsoisenvaikuttavanedullisestituotteidentaiteellisentasonkohoamiseenjasitenopistonmyyntipuolenkehitykseen jalisäksisemerkitsi opetustuntienvähenemistä. LailaKarttunenkäynnistikansanomaistentekstiilienkeräämisenWetterhoffinkotiteollisuusopistossavuonna1943.Virikkeentällaiseentoimintaanhänolisaanutjo1930 luvunalussa, jolloinhänvuonna1931yhdessäkäsityönopettajaeevajauhiaisenkanssajärjestimarttojen toimestakootunnäyttelynvahoistakansanomaisistatekstiileistä.näyttelyssäolitekstiilejäeri puoliltasuomea,janiistälaatokan KarjalanalueeltakerätyttyöttekivätKarttuseenvoimakkaimmanvaikutuksenerikoisuudellaan,mallienrikkaudellajaetenkinkirjontatöissäesiintyvientyötapojenrunsaudella.Kirjonnastatulikinhänentaiteensaolennainenosavuosikymmenienajaksi.OmaretkiLaatokan Karjalaantoteutuivuonna1938,jolloinKarttunenjaJauhiainenkiersivätkylissävalokuvaten,piirtäenjamuistiinpanojatehden.Kaikenkaikkiaan Karttunentekineljä viisikeruumatkaaeripuolillesuomea.vuodesta1943lähtienwetterhoffinopiskelijatsittenkeräsivättekstiilinäytteitäkotipitäjästääntaijostainmuustasuomen kunnastaopistonkokoelmaan. KunLailaKarttunenpalasiHelsingistäHämeenlinnaan,olisota aikajatekstiilienmateriaaleja säännösteltiin.kotimaistapellavaakasvatettiinjakehrättiinlangaksirunsaasti,japellavasoveltuikinkarttuselleraaka aineeksihyvin,koskahänoliottanuttavoitteekseenpellavaisten revinnäiskirjontatöidenkehittämisen.pellavaolimyösdamastikankaidenmateriaali.paperinaruakäytettiinverhojenjahuonekalukankaidenmateriaalina,jasiitäkinkarttunensuunnittelidamastikangasta. Kuntekstiilimateriaaliensäännöstely1940 luvunlopullaalkoipurkautua,senäkyiryijyjen suunnittelunjavalmistuksenuudelleenalkamisenajatäkänöidenuutenanousuna.verho ja sisustuskankaisiinalettiintaaskiinnittääsuurtahuomiota olihanmaassalukemattomiasodassakärsineitätaisodanjälkeenrakennettujakotejasisustettavina.materiaaliensäännöstelynloppuminenantoisysäyksenlailakarttusenuudelleluomisinnolle,mikänäkyi1950 luvunalkuvuosinamyöspalkintoinamilanontriennalessa.näyttelyissäkarttusentöitäoli lähesjokavuosi,joskusparikinkertaavuodessa.lailakarttunensuunnitteli1950 luvulla Wetterhoffillelukuisiaupeitatäkänöitäjaryijyjä,joistamonionedelleenWetterhoffOy:ntuotevalikoimassa.Wetterhoffinammattikutomossavalmistettiinmyöshänensuunnittelemiaan upeitadamastiliinojasekäpuku jahuonekalukankaita.hänellekehittyiomauskollinenihailijakuntakinasiakkaista,jotkaostivatvuosittainuseitahänensuunnittelemiaantekstiilejä. LailaKarttunenhalusipanostaaWetterhoffintuotteidensuunnittelunjamyynninedistämiseen.Vuonna1950hänjättivirkavapausanomuksenopetusvelvollisuudestavuodeksieteenpäin voidakseensinäaikanakeskittyäopistontaiteellisentason,kutoma jakirjontamallilainaamonsekätuotteidenammattimaisenvalmistamisenkehittämiseen.vuonna1951hän tekiruotsiin,norjaanjatanskaanopintomatkan,jonkaaikanahäntutustuimaidenkotiteollisuusliikkeisiinjamuseokokoelmiin.hänmyössuunnitteliopistontuotteidenmyyntinäyttelyjä,jollaisiajärjestettiinesimerkiksitukholmassa1947jahelsingissä1953. LailaKarttusentällätoisellaWetterhoffin kaudellaansuunnittelemiatekstiilimallejaonluonnoksinataityöpiirustuksinawetterhoffintekstiilikokoelmissakuutisensataa.eritekstiililajit

17 17 ovatmalleissaedustettuinahyvinmonipuolisesti: joukossaonpaljonmattoja,ryijyjä,täkänöitä, tyynyjäjahuonekalukankaitasekälisäksi rekivaatteita,istuinmattoja,seinävaatteita,vuodepeitteitä,verhoja,huiveja,vaatetuskankaitaja pannumyssyjä.näissäwetterhoffilletehdyissä luonnoksissakinnäkyykarttusenvarmatyylija taiteilijansilmä hänenmallinsaovatselvästi erottuviajauuttanäkemystätuovia. Kuva17.LailaKarttusensuunnittelemaryijy Sininen tulppaani. (Kuva:WetterhoffOy) LailaKarttusentaidothuomattiinjatunnettiinlaajemminkinmaassamme.ArttuBrummer kirjoittiornamonvuosikirjaan1949artikkelin Taideteollisuutemmetaiteilijoita jasiinähän ylistilailakarttustanäin: EnsimmäisenäonmainittavaLailaKarttunen,jokaalunperinvalmistuipiirustuksenopettajaksi,muttahankkisittemminitselleenhyvinkinpätevättekstiiliteknillisettiedot.Hänessäyhtyyharvinaisenpätevästisekätaideettätaitaminen.Laajojen ammatillistentietojensaperusteellahänomaksuumilloinminkinvanhantekniikkamuodon soveltaensitäuudellatavalla,niinettämuseojäljennöstenasemastasaammekastetuoreita töitä. Kuva18.LailaKarttunentyöpöytänsä ääressävuonna1957. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) TekstiilisuunnittelunohellaLailaKarttunenjatkoipiirtämisenjataidemaalauksenharrastamista.Kunhämeenlinnalaistaiteilijoidenns. Hiilikerho vuonna1954järjestäytyihämeenlinnantaiteilijaseuraksi,olihänmukanajoukossa.

18 luvunpuolivälinjälkeenlailakarttunenalkoihiljalleenvähentääsuurtatyömääräänsä Wetterhoffilla.Vuoden1956lopullahänpäätti,neuvottelujenjälkeen,erotaammattikutomon johdosta.kutomontöidensuunnittelustajamyynninjärjestämisestäryhtyihuolehtimaan opettajahelenatarvajärvi.eroanomuksensakotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajan toimestajasamallaeläkeanomuksensalailakarttunenjättiopistonjohtokunnalletoukokuussa1958.kuvaamataidonopettajantoimeenvalittiinhänenjälkeensätellervoströmmer. EläkkeellepääsymerkitsiLailaKarttusellemieltävirkistävääjaintoalisäävääkäännettäelämässä.Luomisenvapaustuotti1960 luvunalkupuoleltalähtientekstiilitaidetta,jokapoikkesi jyrkästiaikaisemminsyntyneestä.hänseurasijatkuvastikuvataiteenkehitystrendejä.esimerkiksi1970 luvunalunoptinentaidekiehtoihäntäniin,ettähänkäyttiaineksiasiitäpellavatekstiileissä,jotkahänsuunnitteliwetterhoff säätiönpyynnöstä.yhteistyöwetterhoffin kanssajatkuieläkevuosinamuutenkin. LailaKarttusenuusiluovakausi,jokakestiparikymmentävuottajajonkaaikanasyntyimm. upeitakuvakudoksiajakirkkotekstiilejä,päättyivastasairaudensaatuahänestäyliotteen. Lailakarttunenkuoli Hänolialoittanuttyöntekstiilienparissajoopiskeluaikanaan Helsingissävuonna1921,jahänenviimeinentyönsäonpäivättyvuonna1980 hänentyöuransakestisitenkaikkiaan60vuotta. SAIMITÖRMÄNEN nuoritaiteilija sijaisena SaimiKaroliinaTörmänen(myöh.Otava) toimifredrikawetterhoffintyökoulussalaila Karttusensijaisenakevätlukukaudella1923 opettaenpiirustustajatyylioppia.hänoli syntynyt jakuoli Kuvataiteilijamatrikkelintietojenmukaanhän opiskelitaideteollisuuskeskuskoulussa ,SuomenTaideyhdistyksen piirustuskoulussajahelsinginyliopiston piirustussalissa1925,aukustituhkantaidegrafiikankurssilla sekäAcadémie ColarossissajaAcadémiedelaGrandeChau mièressapariisissa1931jalouiscalevaert BruninjohdollaPariisissa1951. Wetterhoffintekstiilikokoelmissaontallella kaksisaimitörmäsensuunnittelemaa mattomallia,jotkaovatvoimakasvärisiäja kuvioiltaanitämaistyyppisiä. Kuva19.SaimiTörmäsensuunnittelemamattomalli Kuusimalli.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

19 19 ANNIKKIPALOSUO toinennuorisijaisopettaja KatriAnnikkiPalosuo(ent.Brander)syntyi Helsingissä Käytyään8luokkaa Helsinginsuomalaistayhteiskouluahänsuoritti piirustus jakaunokirjoitusopettajakurssin Taideteollisuuskeskuskoulussavuosina HäntoimiFredrikaWetterhoffintyökoulun piirustuksenapulaisopettajana Vuodesta 1933lähtienhäntyöskentelipiirustuksen, muovailunjakaunokirjoituksenopettajaraahen seminaarissa. AnnikkiPalosuonsuunnittelemiatekstiilimalleja onwetterhoffintekstiilikokoelmissapuolenkymmentäkappaletta.joukossaonmattoja, ryijyjaverhokangas.tyyliltääntekstiilitovat funkistyylisiä. Kuva20.AnnikkiPalosuonsuunnittelemamattomalli Honganrunko. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) MARGARETAAHLSTEDT funktionalismia MargaretaAhlstedt(myöh.Ahlstedt Willandt) syntyihelsingissä hänenisänsäoli taidemaalarifredrikahlstedt,jahänenäitinsä NinaAhlstedtmaalasimuotokuviajaalttaritauluja.MargaretaAhlstedtopiskelimaalaustaensin Suomessajavuosina Tukholmassa.Syksyllä1908hänaloittiopinnotTaideteollisuuskeskuskoulussa,jostahänvalmistui1912.Koulussa eituohonaikaanvieläollutlinjajakoa,eikätekstiilitaiteenopetuskäynnistynytvirallisestikuin vasta1929.tekstiilitekniikoistakiinnostuneiden taiteilijoidenolisitenhankittavataitonsamuualta,janiinpämm.margaretaahlstedt,evaanttila, GretaSkogsterjaImpiSotavaltatäydensivät opintojaanfredrikawetterhoffintyökoulussa Hämeenlinnassa1920 luvulla. Kuva21.MargaretaAhlstedtinmattoluonnos Luolansuu. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat)

20 20 KoulunsilloinenjohtajaHelenaBranderjärjestiheille räätälöityjä muutamankuukauden kursseja,joillaopiskeltiinkankaidensidoksiajakudontaa. WetterhoffintekstiilikokoelmissaonseitsemänMargaretaAhlstedtinsuunnittelemaamaton taikeinutuolinmatonmallia.needustavattyyliltäänfunktionalismiajaovatväritykseltään hyvinvoimakkaita. MargaretaAhlstedtperustivuonna1924Helsinkiinomankutomon,jokavähitellenlaajeni niin,ettäparhaimmillaansiellätyöskentelikymmenenhenkilöä.käyttötekstiilitmuodostivat kutomontuotannostamäärällisestisuurimmanosan.margaretaahlstedt Willandtinuraku tomonjohtajanakestiylikolmekymmentävuotta.hänjatkoitekstiilitaiteilijantyötään1960 luvulleasti,jauravainhuipentuiloppuakohti,kunhänsaattoikeskittyätaidetekstiileihin kutomonmukanaantuomienvelvollisuuksienjäätyätaakse.taidetekstiileistähänellemuodostuivatkaikkeinomimmiksikuvakudokset.hänkuolihelsingissä ESTERAX väriensoinnuttaja EsterAx(myöh.Ax Tokkola)syntyiLaukaassa HänkävikuusiluokkaaKajaanin yhteislyseota,jostasaierotodistuksenvuonna1924. HänopiskeliTaideteollisuus keskuskoulussajasaisieltä päästötodistuksen1927.seuraavanavuonnahän suorittieerojärnefeltinperspektiiviopintutkinnon Helsinginyliopistossa.Vuosina EsterAxsai lisäksiauskultoimistodistuksenhelsinginsuomalaisesta tyttölyseosta,suorittikasvatusopin approbaturtutkinnonyliopistossa,käytännölliset opettajanäytteetsuomalaisessanormaalilyseossasekä suomenkielentutkinnon.häntäydensi piirustustaitoaanottamallaosaat.salervon piirustuksenopettajakurssiintammisaaressa1929. Vuosina EsterAxtoimipiirustuksen, kaunokirjoituksen jamuovailunopettajien viransijaisenakajaaninyhteislyseossa,helsingin KeskuksenyhteiskoulussajaHelsinginKoelyseossa. Kuva22.EsterAx. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Vuoden1931alustaEsterAxtulipiirustuksen,tyyliopin,kaunokirjoituksenjatekstauksen opettajaksijamalliensuunnittelijaksikotiteollisuusopistofredrikawetterhoffintyökouluun. Vuonna1930annettukotiteollisuusopistoasetusasettiuusiaehtojapiirustuksenopettajien kelpoisuusehtoihin.niinpäesteraxinkinoliennentoimensavakinaistamista1933suoritettavakäytännöllisessäjateoreettisessataidossakudonnassakelpoisuuskoe,jostahänsaitodistuksenesterperheentuvalta,sekäkäytännöllisessäjateoreettisessataidossaompelussakelpoisuuskoe,jostahänsaitodistuksenilmaniemiseltä.

21 21 EsterAxolimallisuunnittelijanaluomisvoimainenjatyöteliäs.Wetterhoffintekstiilikokoelmissaonhänensuunnittelemiaanmallejaluonnoksinajatyöpiirustuksinapitkälletoistatuhattakappaletta.Hänenmallinsasaavuttivathyvinsuurensuosion,jahänensuunnittelemiaan seinätekstiilejäjaryijyjäkudottiintyökoulussamyyntiinrunsaastijaniitävalmistettiinmyös kodeissawetterhoffiltavuokrattujenmallienmukaan.häntekitekstiilimalleistaanpieniävesiväriluonnoksiajaantoimalleillenimet.hänenmallinsaovatpääasiassafunkistyylisiäniin kuva aiheiltaan,kompositioiltaankuinväreiltään tyypillisiäsävyjähänentekstiileissään ovatpunainen,ruskea,sininen,beigejaharmaa.hänsuunnittelimyösperinteisiäkansanomaisiaruutukuosejaesimerkiksihuiveihinjapöytäliinoihin.ruutuja,raitojajafunkikselle ominaisiaviivojaonmm.kaitaliinoissa,oviverhoissajaleposohvanpeitteissä. SinikkaPeltovuorenmukaan1930 luvunsuomalaisissatekstiilitaideteoksissanäkyivätvuosikymmenenalkupuolenpoliittinenilmapiirisekävuosikymmenenpuolivälintienoillatapahtunuthenkinenvapautuminen,jolloinvaaka japystyviivojenja pintojentilalletulivatvapaastijakevyestisommitellutkasvi jaeläinaiheet.kevyestihahmotelluistaluonnonaiheista muodostunutkuvailmaisuheijastikäsitystäsuomentaloudellisestakasvustajavakaastaelämästä. EsterAxinsuunnittelemissatäkänöissäonuseinaiheenaluontoja kasvit,muttamyöskertoviaaiheitalöytyyhänenmalleistaan.ajalle tyypillistäonirrallistenkuvioidensijoittelukokotyönalalle,kuten esimerkiksi Liljat täkänässä.myöshänentyynymalleissaanon samanlaisiakasviaiheitajakokoalalle siroteltuja kukka aiheita.ax suunnittelimyöspaljonryijyjä,joissaonaineksianiinfunkistyylistä kuinkertovistaaiheistasekäperinteisestäreuna jakeskusta alueeseen jakautuvastasommittelusta.hänolikintutkinutkansanomaisiaryijyjä 1930 luvullajatehnytniistävesivärikopioita.axinryijyissäon tyypillistenfunkisvärienohellamyöshyvintummillasävyilläväritettyjä malleja.wetterhoffinryijyvalikoimassaonedelleenmukanaesteraxin suunnittelemiahyvinsuosittujamalleja,kutenesimerkiksi Kevätkesä ja Haave.Myöshänenmattosuunnitelmissaanonfunkikselle ominaisiapiirteitäsekätoisaaltasommittelultaanryijyämuistuttavia malleja.villa taikarvalankamattojenohellahänsuunnittelilattiaryijyjä jafunkistyylisiäräsymattoja.sisustustekstiilienlisäksiesterax suunnittelimyöskirkkotekstiilejä. Kuva23.EsterAxinsuunnitteleman Suokukka istuinmatontyöpiirustus. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) EsterAxvoittitekstiileilläänjasuunnitelmillaanmoniapalkintojasekäkotimaassaettäulkomailla.HänentyönsäpalkittiinBarcelonanmaailmannäyttelyssä1929kunniakirjalla.Suomen KäsityönYstävienryijykilpailussa1930hänsaiensimmäisenpalkinnon,samoinSeinäjoen Kehruu jakutomatehtaanleposohvanpeitekilpailussa1932.milanonmaailmannäyttelystä 1933tulihopeamitali.HänenmallejaanjulkaistiinuseinOminKäsin lehdessä.esteraxavusti opettajakollegansaesterperheentuvantoimittamaalastujalanka lehteäsekätekstiilimalleillaettäkansikuvapiirroksilla.

22 22 Kuva24.EsterAxinsuunnittelemaryijy Haave. (Kuva:WetterhoffOy) ArvosteluissakiitettiinuseinEsterAxintekstiilimallejajaetenkinniidenväriyhdistelmiä.Väritolivathänellehyvinkeskeinensuunnittelunalue,jahänjulkaisiaiheestavuonna1942kirjankin, Väreistäjavärisoinnuistakansanopistonopettajilleja oppilaille.värienmerkityksestäkotiensisutuksessahänkirjoittilastujalanka lehdessävuonna1933julkaistuntyynymallinsayhteydessänäin: Jokainenkaipaavaihteluajaviihtyisyyttäsiinäympäristössä, missähänenitenjoutuuoleskelemaan asunnossaan.väriontämmöisenvaihtelunaikaansaajanaerittäintärkeätekijä,muttamyöstottumattomallevaikeakäsitellä,sillähelpostivoi toivotunviihtyisyydentilalletullajotainaivanpäinvastaista,joseioleosattuvalitavärejäoikein. Hyvinsuuriepäonnistumisenmahdollisuusonliianrohkeassavärienkäytössähuoneessaolevissasuurissaesineissä.Varmintaonkinvalitaniihinmieluumminneutraalitkuin liiankirkkaatvärit,sillämitäsuurempanapintanaväriesiintyy,sitähimmeämmässämuodossasentuleeolla.sensijaaniloisuuttajapirteyttämuutenliianneutraaliinjayksiväriseenympäristöönonpaljonhelpompiaikaansaadavärikkäilläpikkuesineillä,kutenmaljakoilla,tyynyilläjne.sellaiseentarkoitukseensopivaonylläkuvattutyyny. EsterAxtoimipiirustuksenopettajanaWetterhoffillavuoden1936loppuun,jolloinhännaimisiinmentyäänmuuttiHelsinkiin.Hänelleannettiinlähtiessäryijy lahjanahänenuutterasta työstäänopistossa.hänjatkoihelsingissätyötääntekstiilitaiteilijana,muttakeuhkotauti keskeyttilupaavantaiteilijanuran.esteraxkuolikiljavannummenparantolassa

23 23 PIAKATERMA vierailevataiteilija PiaKaterma( )toimiHämeenlinnanlyseonkuvaamataidonopettajanavuosina KunHämeenlinnanseurakunnanmolemmatvakinaisetpapitastuivatyhtäaikaa virkoihinsavuonna1936,lahjoittivatkaupunki jamaaseurakunnannaisettämänharvinaisen tapahtumankunniaksikirkkoonuudetmessupuvut,alttarivaatteetja liinatsekämuitataidekäsitöitä.työtolisuunnitelluttaiteilijapiakatermajanevalmistettiinwetterhoffinkotiteollisuusopistossakudonnanopettajaesterperheentuvanvalvonnanalaisinaoppilastöinä.lahjatekstiileihinkuuluivatantependum,seinävaate Vuorisaarna,seinävaate Hartaus sekäsakaristonseinävaatteet,verho,lattiamattojakirjahyllynliina. Kuva25.PiaKatermanseinävaateluonnos Linnunrata.(Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) PiaKatermasuunnitteliWetterhoffillejonkinverrantekstiilimalleja.WetterhoffinTekstiilikokoelmissaonvesiväriluonnoksiajatyöpiirustuksianoinsadastahänenmallistaan,joidenjoukossaonmm.seinävaatteita,ryijyjä,istuinmattoja,tyynyjäjaverhojasekäkirkkotekstiilejä. Niissäyhdistyvätkansanomainentyyliraitoineenjakasviaiheineenfunktionalisminvaikutteisiin.Hänenryijymallinsa Kevätlaulu kuuluunykyäänkinwetterhoffinryijyvalikoimaan.pia KatermanmallejajulkaistiinjonkinverranKotiteollisuus jalastujalanka lehdissä,javiimemainittuunhäntekimuutamankansikuvapiirroksenkin. KirkkotekstiilejäPiaKatermasuunnittelimuuallekinkuinHämeenlinnaan.Nakkilanvuonna 1937rakennettuuusikirkkoonensimmäisiäjaparhaimpiafunktionalistisentyylinmukaisia kirkkorakennuksiasuomessa.kirkonerikoisuutenaovatpiakatermansuunnittelematikkunaverhot,joihinonkudottuevankelistojensymbolit.

24 24 PiaKatermaolimukanaHämeenlinnantaide elämässä.hämeenlinnanseuduntaiteilijatja taiteestakiinnostuneetihmisetlöysivättoisensa,kuntaiteilijahugotrenzschinajatusyhteisistäpiirustusilloistatoteutuivuonna1946.hiilikerhoksinimettyryhmäkokoontuivuoroin osallistujienkodeissa.mukanaolivatkuvaamataidonopettajajataiteilijasalomekonttinen, OskariSirkkolajaHugoLehtoranta,japianjoukkoonliittyivätkuvaamataidonopettajatEeva Pursiainen,EevaUrmi Seppälä,PiaKaterma.Vuonna1948perustettiinHämeenlinnanTaideyhdistysyhdyssiteeksikuvataiteen,kirjallisuuden,musiikinjanäyttämötaiteenvälillä.Pia Katermaoliuudenyhdistyksenensimmäinenpuheenjohtaja.Yhdistysjärjestimonipuolisia taideviikkoja,taideretkiä,luontotilaisuuksiajamuitatapahtumia. PiaKatermatunnetaan myöskirjanomistajamerkkien,exlibristen,suunnittelijana. PiaKatermaolimyöstaiteentutkija.Vuonna1954häntekiHelsinginyliopistoonväitöskirjan taiteilijamariawiikistä(julkaissutwsoyvuonna1954).jositäennenhänolimm.kirjoittanut artikkelin EemilHalosennuoruudenaikaistatuotantoa Suomentaiteenvuosikirjaan1947. PiaKatermanopettajanurajatkui luvullataideteollisuusopiston(nykyisentaideteollisenkorkeakoulun)kuvaamataidonosastolla,missähänopettiainakintaidekasvatusta. OsastonjohdossaolleetAnna LiisaSaalasjahänenjälkeensäPiaKatermaesittelivätluennoillaanHerbertReadinajatuksia,jotapidetäänSuomessakuvaamataidon opetuksenjasenuudistamisenedistäjänä. TeosofisestaajattelutavastakiinnostunutPiaKatermajulkaisivuonna1960Elonpyörälehdessäartikkelin Väreistäjaväriensymboliikasta.Siinähänkirjoittaanäin: Väreilläon todellakinomasalaperäinenelämänsäjaomavoimakasmaailmansa,jokakaikkinaaikoinaon viehättänytjakiinnostanutihmisiä.ihminenonyrittänyttulkitavärienolemustajaselvittää värinvertauskuvallistasanomaa.taiteilijat,taidemaalaritjaväritaiteilijatyleensälienevät kuitenkinne,jotkaherkimminjavälittömimminsaavatkosketuksenvärienolemukseenja voivat kukinomantemperamenttinsajakykynsämukaan siirtäävärinsanomankaikkiennähtäväksijaluodasopusointua,terveyttäjailoaihmistenmieliin. SIRKKASALMI perinteistäjamodernia SirkkaSalmisyntyi Ylioppilaaksipääsynjälkeenhänopiskelikuvaamataidonopettajaksi.HäntoimiFredrikaWetterhoffinKotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajanavuonna SirkkaSalmensuunnittelemientekstiilimallienvesiväriluonnoksiaonWetterhoffintekstiilikokoelmissanoin160kappaletta.Joukossaonmonenlaisiatekstiililajeja:istuinmattoja,pöytä jakaitaliinoja,tyynyjä,seinävaatteita,sängynpeitteitä,verhoja,ryijyjäjamattoja.perinteisentekstiilisommittelunjafunkistyylinvaikutteetovatniissänäkyvillä,muttajoukossaon muutamiamoderninoloisiakinluonnoksia(esim.ryijy Jokakoivussakäkönen ).Kaiken kaikkiaansirkkasalmenmallitovatväreiltäänaikavoimakkaitajakuvioinneiltaanmelkokoristeellisia.muutamiahänensuunnitelmiaanjulkaistiinkotiteollisuus lehdessä.

25 25 Kuva26.SirkkaSalmensuunnittelemia pöytäliinamallejavuodelta1937: Porras, Serpentiini, Kangasvuokko ja Sampsa. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) LYYLIVANHATALO tuotteliastekstiilisuunnittelija LyyliVanhatalosyntyi Porinmaalaiskunnassa.Ylioppilaaksipääsynjälkeenhän opiskelikuvaamataidonopettajaksivalmistuen1935.hänauskultoityttönormaalilyseossa 1935jasuorittisamanavuonnaasetuksenmukaisentutkinnonYliopistonpiirustussalissa sekäkasvatusopintutkinnon1936.hänopiskelitaideteollisuuskeskuskouluntekstiilitaiteen osastolla,jostavalmistui1937,jasuorittisamanavuonnakäytännöllisetopetusnäytteet.hän toimifredrikawetterhoffinkotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajana1936sekä Toimivakinaistettiinvuoden1939alusta,jakelpoisuusehtojentäyttämiseksiLyyliVanhatalo suorittikelpoisuuskokeetompelunjakudonnanammattitiedoissavuoden1938lopussa. LyyliVanhatalonsuunnittelemiatekstiilimallejaonWetterhoffintekstiilikokoelmissanoin neljäjapuolisataa,pääasiassavesiväriluonnoksina.edustettuinaovatkutakuinkinkaikki kodintekstiilitverhoistamattoihinjapöytäliinoistaryijyihin.joukossaonpaljonperinteisiä ruutu jaraitakuoseja,kasviaiheisiakuvioita(esim.tyyny Lieko )sekäjonkinverranfunkisvaikutteisiamalleja.monissaryijyissäesiintyyihmis jaeläinhahmoja,jajotkinryijyistäon sommiteltuhyvinvapaastikin(esim. Aallonvälke ).NykyäänWetterhoffinvalikoimassaon kaksilyylivanhatalonsuunnittelemaryijymallia: Mademoiselle,jokaedustaaperinteistä