SAMETTIRUUSUSTA SINIVUOKKOON wetterhoffilaisen ryijysuunnittelun vaiheita 1880 luvulta 1960 luvulle

Transkriptio

1 1 EilaAnttila SAMETTIRUUSUSTASINIVUOKKOON wetterhoffilaisenryijysuunnittelun vaiheita1880 luvulta1960 luvulle RyijyjenjaryijymattojenkutominenalkoiFredrikaWetterhoffinTyökoulussa Hämeenlinnassa1880 luvullapiankoulunperustamisenjälkeen.ryijyjensuunnitteluja valmistusonjatkunutsiitälähtienlukuunottamatta1940 luvunalunsota ajanja materiaalipulanaiheuttamaalyhyttäkatkosta.wetterhoffinpiirustuksenopettajientehtäviin kuuluimalliensuunnittelukutomollejakoululle.tuosuunnitteluvelvollisuuspäättyivasta vuonna1976,jolloinoppilaitossiirtyivaltionhallintaan,jasenjälkeenryijy jamuut tekstiilimallitontilattuulkopuolisiltasuunnittelijoilta.tässäartikkelissatarkastellaan wetterhoffilaisenryijysuunnittelunja valmistuksenvaiheitayleisensuomalaisen ryijyhistoriantaustaavasten.artikkelieiolekaikenkattavaesitysaiheesta,jotentutkittavaa japohdittavaajäävielätulevilleaiheestakiinnostuneillekirjoittajille.artikkelissakäytetty lähdekirjallisuusjalähdeaineistoonlueteltulopussa. Kuva1.FredrikaWetterhoffinTyökoulunrakennus1900 luvunalussa. (Kuva:Hämeenlinnankaupunginhistoriallisenmuseonkokoelmat)

2 2 Ryijykutouksista jugend aikaan Suomalaisenryijynarvostusolinousemassa1800 luvunlopulla.suomenkäsityönystävätoli perustettuvuonna1879,jaryijytekniikanuudelleenelvyttäminenoliyhdistyksenohjelmassa vuosisadanlopulla.joukkosuomalaisiataiteilijoita,mm.akseligallen Kallela,Emil Cedercreutz,GabrielEngbergjaElielSaarinen,olikiinnostunutryijyistä.Hekeräsivät kansanomaisiaryijyjäjasuunnittelivatmyösuusiaomiamalleja.kuntalonpoikaiskutojat olivatvalmistaneetryijyjä,heeivätkäyttäneetkudontamalleja,vaansommittelivatryijynsä omienmuistikuviensamukaan.1900 luvunalussa,jollointaiteilijatkiinnostuivat ryijysuunnittelusta,vaihtuivattalonpoikaiskutojienmuistinvaraisestisyntyneetmallit näkemyksellisempääntyylikausienjaismienmukaiseentulkintaan.1900 luvunalunuudet ryijytolivatluonteeltaankäyttötekstiilejä,kutenmattojajapenkinpäällisiä.ryijyjä suunniteltiinvuosisadanalussaosaksikokosisustustajakotiymmärrettiin kokonaistaideteoksena luvunaluntyylisuuntausolijugend.siinäolivatsuosittujakasviaiheet,joko kansainvälisentyylinmukaisestikaarevalinjaisinataisuomalaiskansalliseentapaan voimakkaastityyliteltyinä.myössuomalaisenmetsäneläimiäkäytettiinmallienlähtökohtana. LeenaWillberginmukaanjugendjakansallisromantiikkapysyivätkuitenkinvarsinsuppean varakkaanluokansisustustyylinä.ryijysuunnittelussaerkanikaksilinjaa,kuntoisaalta kopioitiinvanhojakansanomaisiamallejatarkoiksitoisinnoiksijatoisaalta tekstiilisuunnittelijatjataiteilijatkehittivätuusiaryijyjäajanmukaisinekuviointeineen. Kuva2.IlmaHirninsuunnittelemaryijy Jugend. (Kuva:WetterhoffOy:nryijykuvasto) FredrikaWetterhoffinvuonna1885perustamassaTyökoulussaaloitettiinkankaidenkudonta hetiperustamistaseuraavanavuonna.vanhoistatilauskirjoistailmenee,ettäryijyjätai ryijymattojavalmistettiintilauksestaasiakkaillejonkinverranjo1880 luvunlopullaja1890

3 3 luvulla.ryijymalleillaeivieläollutnimiä,muttatilauksissasaatettiinilmoittaaryijynkoko esimerkiksi AssessorskaJuliaHalmberg tilasivuonna1888ryijyn,jonkapituusoli10 kortteliajaleveys7korttelia.kunsaksalainencarlneutuliaachenistawetterhofille kutomomestariksi1891,häntoimukanaansaksalaisiatekstiilimalleja.niinpä Pastorska Polvianderin ryijytilauksessavuodelta1892luki,ettätilaajatoivoi aachenilaisenmallin mukaisenryijyn. Wetterhoffintilauskirjoissaon1900 luvunalussamuutamiaryijytekniikallatehtävien tekstiilien( ryijykutousten )tilauksia.useimmatniistäovatmattoja,muttajoukossaonmyös rekiryijyjä,penkkiryijy,sänkypeitesekäreunoiltaan ryijykutousta olevatoviverhot. Käyttötarkoituksestariippuenonjoissakintilauksissatoivottumakaavanukkaistajajoissakin pystynukkaistaryijyä.wetterhoffinpiirustuksenopettajinajamalliensuunnittelijoina toimivattuohonaikaanilmahirn(vuosina ),HelgaBlomqvist(vuosina ) sekäarkkitehtimaxfrelander(vuosina ),joidentekstiilimallitolivatpääasiassa jugend tyylinmukaisia.tilauskirjastaeikuitenkaankäyilmi,mitäryijymallejawetterhoffilla tuolloinkudottiin.varsinaisestiryijynmalliontämänajantilauskirjassamainittuvainyhden tilauksenyhteydessä,kunhelsinkiläinen DirektorskaJennyDamsten vuonna1904tilasi ryijynsä Sparrenpiirroksenmukaan. IlmaHirninsuunnittelema Jugend nimensaanut ryijymallionotettuuudelleentuotantoonjamukaanwetterhoffoy:nryijyvalikoimaan. Vuosina toimiWetterhoffinpiirustuksenopettajanajamalliensuunnittelijanaAino Keinänen.Hänentekstiilisuunnitelmissaanonvaikutteitaniinjugendistakuinitämaisista ornamenteista.hänsuunnittelinukkamattomalleja,joissaonvoimakkaatväritjarunsasta ornamenttikuviointia.impisotavaltatoimiwetterhoffillapiirustuksenopettajanajamallien suunnittelijanalyhyenajanvuosina1912ja1916.kymmenkuntahänentekstiilimalliaanon tallellawetterhoffintekstiilikokoelmissa luvullawetterhoffiltatekstiilejätilaavanyleisönpiirissäilmenijoajatuksiaryijystätai ryijymatostamuodikkaanaajanmukaisenasisutustekstiilinä,silläesimerkiksieräässä tilauksessavuodelta1917toivotaanryijyssäolevan mallijaväritsellainen,kuinnykyaikana parhaitenkäytetään.1910 luvunlopullaolimahdollisestiolemassajojonkinlainenluettelo taikuvastowetterhoffinryijymalleista,sillätilauskirjassaesiintyysellaisiailmauksiakuin ryijytyynymallin:o12 tai ryijykeinutuolinmattoneitisotavallanmallin:o1. Kuva3.FredrikaWetterhoffin Työkoulunammattikutomon työntekijöitävuonna1914. Pystykangaspuissaon valmistumassaryijy. (Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat)

4 4 Ryijyinnostuskasvaa SuomenensimmäinensuurikansanomaistenryijyjenesittelyolikotiteollisuustarkastajaLauri KuoppamäenHelsingissäRitarihuoneella1910järjestämänäyttely.GalerieHörhammerin taidesalonkijärjestihelsingissävuonna1918ryijynäyttelyn,johonolikootturyijyjäsalongin omankokoelmanlisäksikansallismuseonjayksityistenhenkilöidenkokoelmista.tämä näyttelykasvattisuomalaistenryijyjenkulttuurihistoriallisenarvonymmärtämistämyös suurenyleisönkeskuudessa.galeriehörhammerinjulkaisussa Praktryor vuodelta1920 tuotiinleenasvinhufvudinmukaanensikertaaesilleajatus,ettävanhatryijytolivat yksilöllisiätaideteoksiajakutojiensataiteellistenintentioidentuloksia. SamaanaikaanoliKansallismuseontekstiileistäollutvireilläkirjahanke,jokarajattiinnyt koskemaanvanhojaryijyjä.tutkimusaineistonkokoaminenlaajennettiinsamallamyös muidenmuseoidensekäyksityistenkokoelmiin.professoriu.t.sireliuksenteos Suomen ryijyt ilmestyivuonna1924.tässäleenawillberginmukaanuraauurtavassatutkimuksessa pyrittiinensimmäistäkertaaselvittämäänkansanomaisenryijynvanhatjuuret,kartoittamaan kudonta aluesekätyypittämäänaineistonmallitajan,paikan,tekniikanjakoristelunpohjalta. Kirjaansisältyiliitekuvinavärikuvatuseistakymmenistäperinteisistäsuomalaisistaryijyistä. SireliuksenteosolivieläsuurempimenestyskuinHörhammerinnäyttelyoliollut.Ryijyjen keräämis jatallentamisinnostuskasvoientisestään,jaalkuperäistenryijyjenkiihtyvän kaupansivussatulivanhojenryijyjenkopioistaeliniidenmallienmukaantoteutetuista uusistaryijyistätavattomansuosittuja.suosituimpiaolivat1700 luvunlopunkukka aiheiset sekäelämänpuu jatulppaaniryijyt.veeravallinheimonsanoin jokainenvähänkin kutomataitoinennainenhalusisaadaseinälleenvanhanmallinmukaisenryijyn,jokaoli jotenkutenjäljennettyryijykirjasta.tässätilanteessanousiesilletarvesaadavanhoista ryijyistämalleja,joidenmukaanvoitaisiinvalmistaaniistäkopioita.vastuuntämän mallikokoelmanluomisestaottisuomenkäsityönystävät.taiteilijattoininyströmjaimpi SotavaltalaativatprofessoriSireliuksenjohdolla1920 luvullakansanomaistenryijyjen työpiirustusmallistonmarkkinointiavarten.aluksimallittulivatmyyntiin Suomenryijyt teoksenliitekuvienkoodeilla,muttamyöhemminmarkkinointiatehostettiinnimeämälläne alkuperäpaikkakuntienmukaan. RyijyjäkohtaantunnettuinnostusjakiinnostusnäkyyWetterhoffintilauskirjoissavuodesta 1919alkavanatilaustenlisääntymisenä mihintietystivaikuttivatmyössota ajan päättyminenjasitäseurannuttaloudellinenjakansallinennousukausi.tilauksissapuhutaan joskuspelkästään ryijystä,muttauseimmitentilataanryijymattoja,rekiryijyjä,sänkypeittoja ynnämuitakäyttötekstiilejä,jotkaontoteutetturyijytekniikalla.tilauksissamainitaanusein haluttukokotaitoivottuväri.esimerkiksiryijymattojatilattiinjokoisoina2x3metrin kokoisinalattiamattoinataipieninä50x120cm:nkokoisinasängynvierusmattoina. PiirustuksenopettajaInkeriKoskimiestoimiWetterhoffillamalliensuunnittelijanavuosina HäntäennenolivatWetterhoffintaiteilijattehneetmalleistaanväritettyjätyö eli ruutupiirustuksia,muttainkerikoskimiestekiensimmäisenätaiteilijanamalleistaan luonnoksetakvarellitekniikalla,mistätulikinsittenwetterhoffintaiteilijoidensuosituin luonnostyyli.hänsuunnittelimm.mattoja,istuinmattoja,sohvatyynyjäjaryijyjä.inkeri Koskimiehenryijy jaryijymattomalleissaonselviävaikutteitaitämaisistamatoista.niissäon voimakkaanvärisiäkukka jaornamenttikuvioitataiornamenttikehyksenreunustamia vaakunamaisiakeskuskuvioita.

5 5 Tyylienkaudetalkavat 1920 luvunmodernikansainvälinenartdeco tyylisaisuomessahillitynklassisenilmeen. Ryijyesillä kirjankirjoittajienmukaanaikakaudenryijyilmiöistuihyvinsilloiseen sisustustapaan,jokaolihengeltäänklassisoivajaaskeettinen.yleineninnostusryijyjäkohtaan olisuurta,javalmistustekniikanhelppous varsinkinsitten,kunkangaspuissakutomisen rinnalletuliryijynvalmistaminenompelemallavalmiillepohjakankaalle lisäsimallistojen kaupallistamenestystä. Ryijyjenmyyntisekämallinettäaineetsisältävinätarvikepaketteinavakiintui1920 luvun lopulla.tällainentoimintaoliryijyjämyyvilleyrityksilleliiketaloudellisestihyvin kannattavaa,jasitäseolivarmaanwetterhoffillekin,jollaoliomalankavärjäämö.tuotteet toimitettiinasiakkaillepostimyyntinä,jokaoli1920 luvullanousevamarkkinointikanavaja palveliennenkaikkeamaaseudunasukkaita.ryijymallienjatarvikepakettienmarkkinoijat edellyttivät,ettälainattumallipiirrospalautettiintakaisinryijynvalmistuttua Leena Willberginmukaannäinpyrittiinvarmistamaansekin,ettäryijytodellatehtiin alkuperäismallinkaltaiseksi.mallipiirroksiakuitenkinlainattiineteenpäin,janäihin luvattomiinkopioihinkäytettiinniitälankoja,joitakulloinkinolikäsillä.niinpämonista taiteilijoidenpiirtämistämalleistasyntyiomalaatuisia,uudenvärityksensaaneitaversioita. Wetterhoffinvuosien tilauskirjasta(jostavalitettavastipuuttuusivujaalusta) löytyyainakinjovuodelta1927tilaus,jossasääksmäkeläiselleasiakkaalletoimitettiin Jääpuikko ryijynlangatjamalli.wetterhoffinmahdollisuudettoimittaatilaajilleryijylankoja paranivatentisestäänjuuritähänaikaan,kunuusivärjäämörakennusajanmukaisine varustuksineenvalmistuikoulunpihapiiriinvanajavedenrannalle. Kuva4.Lankojenvärjäystä FredrikaWetterhoffin Työkoulunvärjäämössä. (Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat) Ryijyinnostuksenalkuajoistalähtienkiinnittiväteriryijyvalmistajathuomiotanukkalangan laatuun.wetterhoffillapidettiinesikuvanajatavoitteenavanhojenryijyjenkireäälankalaatua. Kunkireästikierrettylankaleikataanpoikkiryijynnukassa,jäävätpäätikäänkuinsolmulle eivätkäsäikeetirtaudutoisistaan.tämänominaisuudenavullasaavutettiinhuomattava kulutuksenkestävyys,mikäolitärkeäävarsinkinlattia,penkki ynnämuissakäyttöryijyissä.

6 6 RyijyjentilaaminenWetterhoffiltanäyttäätilauskirjojenperusteellakäyneenkaiken kaikkiaanmonellaeritavalla:valmiinaryijynä,jokatehtiinwetterhoffinkutomossajoko Wetterhoffinlangoistataiasiakkaanomistalangoista,taiasiakkaanomanmallinmukaan kudottunaryijynätaisittenryijyyntarvittavinamateriaaleinajamallina.asiakkaatesittivät useinerilaisiatoivomuksiaryijynulkonäönsuhteen,vaikkaseolisikintehtyvalmiinmallin mukaan:haluttiintietynkokoinenryijy,toivottiintiettyjäsävyjäväritykseentaiomia nimikirjaimiajavuosilukujasijoitettuinaryijynkuvioihin. Wetterhoffillaoli luvullamuutamakymmenenkutojaa,joistaosatyöskenteli Wetterhoffinkutomossajaosakotikutojina.WetterhoffinTyökoulussaopetettiin ammattikutojiksivalmistuvilletaidekudonnankudontatekniikat.työkouluntyöpäiväkirjan merkinnöistäkäyilmi,ettäryijyjenkutomiseenolivaterikoistuneettietytnäistäkutojista ainakinvilhelmiinaelimiinavirtanen,sylviliukku,kerttusundelljakaisalaineolivat ryijynkutojia.nämäkutojatolivattaitaviajanopeita:esimerkiksivuonna1933miinavirtanen kutoikaikkiaan15ryijyä,javuonna1930kutoikaisalainekolmessakuukaudessaperäti10 ryijyätairyijytyynyä.miinavirtanentoimikutojakurssinsuoritettuaanwetterhoffilla kutojanakaikkiaan50vuottavuosina Kuva5.VilhelmiinaVirtanenryijyä kutomassa.(kuvateoksestafredrika Wetterhoffinkotiteollisuusopisto ) Kansanomaisiaryijyjäkohtaantunnettuinnostusjohtisiihen,ettäuusienmodernien ryijymallienpuolestataisteltiin1920 luvullaaluksiturhaan.yleisestioltiinsitämieltä,että uudetkinmallitolisommiteltavavanhojenryijyjentapaan.leenasvinhufvudinmukaan aikakaudenryijyissäolitavanomaistakäyttäävanhojenryijyjen standardisoimia kuvaaiheita,joissauseinviitattiintalonpoikaiskulttuuriintaisuomalaisuuteen.suorakulmaista kuva alaakiertäväreunaornamenttijatästäselkeästierottuvakeskuskenttätaikeskuskuvio oliuseinkäytettyryijyjensommittelukaava1920 luvulla. SinikkaPeltovuorenmukaantekstiilitaiteilijoillaoliyhteinenvaikeusjakyvyttömyyspäästä kerrallairtivanhoistaperinteistäjakaavoista.tämäjohtuikahdestatekijästä:ensinnäkin siitä,ettäkansanomaisentekstiiliperinnönjulkistaminentapahtuisuureltaosinvasta1920 luvulla.toiseksisisutusarkkitehdit,arttubrummerinjohdolla,painottivatulkomaisista

7 7 tyylijäljitelmistäluopumistajakotoisenkäsityöperinteenvelvoitusta.tekstiilitaiteilijat joutuivat1920 luvunlopullaambivalenttiintilanteeseen,jostaolivaikeamurtautuaulos. Ryijyvakiintuuseinäryijyksi Kansainvälistentyylivirtaustenvaikutuksetalkoivatvähitellenkuitenkinnäkyämyös ryijyissä.leenawillberginmukaan1920 luvunklassismi,sitäseurannutartdecojaniiden jälkeen1930 luvunfunktionalismiohjasivatryijysuunnitteluajavaikuttivatryijyjen ilmeeseen.nämätyylitsuosivatsuorialinjojajaselkeitärajauksia,jasommitelmat pelkistyivätvähitellenkulmikkaiksipinnoiksijataiteviivoiksi kaikkierinomaisenhyvin ryijytekniikkaansoveltuviapiirteitä. Kuva6.KlassisminpiirteitäPiaKaterman seinäryijyluonnoksessa Dekoratio. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Ryijy käsitevakiintui1930 luvunaikanatarkoittamaanseinälleripustettavaaryijyä.matoiksi tarkoitetuttekstiilitolivatjoko lattiaryijyjä tai mattoja.uudetkaupunkilaiskoditolivat useinpieniä,janiinsyntyitarvesaadamyöspienikokoisiaryijyjäahtaisiinkoteihin: suunniteltiinmalleja,jotkatoimivatsekäseinävaatteinaettätyynynpäällisinä,taikapeita keinutuolinmattoja.täysikokoisistaryijyistäpiirrettiinpienversioita,jamarkkinoilletuli myösvaakatasoisiamuunnelmiaisojenryijyjenmalleista.leenawillberginmukaan seinäryijystätuli1930 luvullaolennainenosasuomalaisenkodinsisustusta,jauseinkoko sisutushaluttiinsuunnitellaryijynympärillesenvärimaailmanehdoilla luvunarkkitehtuurissajahuonekalusuunnittelussavallitsifunktionalistinen ajattelutapa:pyrittiintarkoituksenmukaisuuteenjaasialliseenkauneuteenjavältettiin

8 8 pelkkääkoristeellisuutta.sinikkapeltovuorenmukaanfunktionalismivaikutti tekstiilitaiteeseenaluksikuva aiheidenjakompositioidenmuutoksena.tasapainoinen sommittelu,suuretselvätmuodot,horisontaalisetjavertikaalisetviivatsekäselkeä suoraviivainenpinta,jossaolivähäntaieiollenkaanpieniäkoristemuotoja,herättivät myönteistähuomiota. VeeraVallinheimo,jokatoimiWetterhoffinkotiteollisuusopistonjohtajana jasen jälkeenkotiteollisuustarkastajan,kirjoittiwetterhoffin75 vuotisjuhlakirjaanvuonna1960 artikkelinwetterhoffinkankaidentyylihistoriasta.siinähänkyseenalaistaa1930 luvun tekstiilisuunnittelustauseinkäytetyn funkis nimityksen.hänenmukaansasommittelussa käytettyjenviiva asetelmien,joissa ylikokosommittelunsiroteltiinirrallisiaviivojavähän poikinjapystyyn,yhteysfunktionalismiinrakennus jahuonekalutaiteessaon olematonja arvoituksellinen.samaanaikaantapahtunutryijynnostaminenseinällepelkäksi sisutuselementiksionsekinhiemanristiriidassafunktionalisminajatuksienkanssa tehtiinhänsiinäperinteisestikäyttötekstiilinäolleestaryijystäilmantarkoituksenmukaista funktiotaollutsisutuselementti. Suomenkäsityönmuseon Ryijyesillä julkaisunkirjoittajienmukaanfunkis ajanryijyissä kansanomaisenornamentiikanmukaisetkuvioaiheetjäivätpoisjaniidensijaankuvapinta jaettiinlaajoihinsuorakulmaisiinvärikenttiin.väripinnaterottuivatjyrkästi,japunaistaja mustaakäytettiinusein,vaikkaväriasteikkoyleisestikirkastuijavaaleni.koskaseinätekstiiliä eitarvinnutkutoalämmittäväksijapaksuksi,ryijylankasaiollaohuttajanukkaentistä pitempääjaaikaisempaaharvemmassa.funkis ryijyissäryijynukkientuliollatäsmällisissä vaakasuorissariveissä.ryijynkäyttötarkoituksenmuututtuaperinteisestäpeitosta sisutustekstiiliksikeskittyisuunnitteluyhäenemmänestetiikkaan,uusientekniikoiden kokeiluunjamaalauksellisiinseikkoihin. Kuva7.FunktionalisminpiirteitäLailaKarttusenryijyssä Aavikon hiekka.(kuva:wetterhoffintekstiilikokoelmat)

9 luvullailmenimyösvastareaktioaikaisemmallekurinalaisellejaaskeettiselle estetiikalle,kun funkiksen palikkatyylinsijaanalettiintaideteollisuudenerialoillataas käyttääkuviajaornamentteja.keveyttä,herkkyyttäjatunteikkuuttailmaistiinherkästi piirretyillänaishahmoilla,linnuilla,kukillajapuilla.ryijyjentyylitellytluontoaiheetsekäuusi kudontatapa,aikaisempaapitemmännukankäyttö,tekivätryijyistäilmavia.väritolivat aikaisempaavaaleampiajaerisävyjäsekoitettiinpehmeästi.viivasommitteluissaviivatolivat kaartuviajakuviomuodotpyöristettyjä.ryijysuunnittelussaalkoientistävoimakkaammin näkyätaiteellinenilmaisu,jaornamenttiensommittelustasiirryttiintunneherkempäänja syvällisempäänkuvaamistapaan. Kuva8.PiaKatermanryijyluonnos Luostarin puutarha vuodelta1936. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) VallinheimonmukaanWetterhoffin1930 luvunryijysuunnittelussaalettiinottaahuomioon sävy sävyyn väritys,niinettäkokonaisväritysolitoisinaanpuna jatoisinaankelta ruskea. Väritysolisamallatummahkojasamea,mikäsopiyhteenmuutenkintummanpuhuvan sisustustyylinkanssa.vuosikymmenenkuluessatapahtuikuitenkinryijynkuvioinnin,koonja värienkeventyminen.vaalealletaitummallepohja alallesijoitettiinirrallisiapieniäkukkaaiheita.reunankaventuminenkevensiosaltaankokonaisvaikutelmaa.ryijymalleilleannettiin vieläuseimmitennimetluonnonaiheidenmukaan,muttakertovanaineksenväistyminen koristavantieltäonjoselvästihavaittavissa.

10 10 Kotienmuotitekstiili Ryijyesillä julkaisunkirjoittajienmukaanryijystätuli1930 luvullakotienmuotitekstiilija ryijyjäsekäsuunniteltiinettävalmistettiinpaljon.ryijyjävälittävätyrityksetjayhteisöt julkaisivatomiaryijymallistojaanjayksityisetsuunnittelijatomiamallisalkkujaan.lisäksi ryijyjenkuviajamallejajulkaistiinuseissalehdissä.ryijyjämyytiinsekävalmiinatekstiileinä ettäitseommellentaikutoenvalmistettavinatarvikepaketteina.tällainenkäsityömallien sarjatuotanto edellyttiryijynkoonstandardisoimista,mikäesimerkiksisuomenkäsityön Ystävissätapahtui1930 luvunkuluessa.heidänryijyjensänormaalikootolivatsiitälähtien 120x160cmja140x180cm. Wetterhoffinvuosien tilauskirjassaontekstiilitilauksissajomainittumalliennimiäja useimmissaryijytilauksissakinkerrotaan,minkänimisestäryijystäonkysymys.käsityssiitä, kuinkapaljonjamitämallejatilattiin,jääkuitenkinvajavaiseksi,sillätilauskirjastapuuttuu alustaosasivuista.wetterhoffinomiamallejaontilauksissanelisenkymmentä.omienmallien lisäksiilmeisestiollutkäytössäsireliuksenkirjanryijyjentyöpiirustukset,silläuseassa tilauksessamainitaanmalliksivainnumero esimerkiksilx(porintienoot)taixxxiv (Hämeenkyrö).SuosituinolinumeroXXXeliSaarijärveltäolevasinisenjapunaisensävyinen ryijy,jossakaksimies naispariaseisooelämänpuunalla.tilauksissaonuseinmainintoja tilaajantoivomuksistaryijynkoontaikäyttötarkoituksensuhteen,esimerkiksi lattialle, seinälle tai seinällepoikkipäin.myöstoivomuksiaryijyjenkoostaesiintyyaina1930 luvullesaakka,jotennäyttääsiltä,ettäwetterhoffillaryijymallienkokojaeivieläoltu standardoitu. LeenaSvinhufvudinmukaanryijyoliSuomessasotienvälisenäaikanakorostetunkansallinen tekstiili.erityisestikotiliesi lehtipitiylläkuvaaryijyinnostuksesta,jokaulottuimaalaistuvista presidentinlinnaan.kotiliedennumerossa5vuonna1932julkaistiinlailakarttusenartikkeli Millaisenryijynkutoisin? jasenyhteydessäolevassakuvassatasavallanpresidentinpuoliso EllenSvinhufvudistuukangaspuidenääressäkutomassaryijyä.Toisessakuvassaon KarttusensuunnittelemajaWetterhoffinTyökoulussakudottulattiaryijy,jokaoliHämeen naistenlahjatasavallanpresidentinpuolisolle. TaiteilijavetoinenmarkkinointioliLeenaSvinhufvudinmukaanmerkittäväänykyaikaistuvalle taideteollisuudelle,jaesimerkiksisuomenkäsityönystävienmallienyhteydessä suunnittelijannimimainittiinjärjestelmällisesti.wetterhoffillatilanneoliehkäsikäli toisenlainen,ettäsielläryijyjäsuunnittelikulloinkinainayksitaiteilija,oppilaitoksen piirustuksenopettaja,eikäsielläollutsamanlaistalaajaasuunnittelijakuntaakuinmuilla ryijytaloilla.1920 ja1930 luvunsuuretsuunnittelijanimet LailaKarttunenjaEsterAx olivatvarmastiasiakkaidenhyvintuntemia.myösryijymalliennimetolivattilauskirjoista päätellenhyvinasiakkaidentiedossajatilauksettehtiinniidenmukaan. SuomenKäsityönYstävienryijyjätutkineenLeenaSvinhufvudinmukaanheidän mallistossaaneitehtymuodollistaerottelua taideryijyjen jakäsityömallienvälillä,mutta tällaineneronäyttääkuitenkinmuodostuneenkäytännössä. Taiteellisesti korkeatasoisimmatmalliteivätolleettaloudellisiamenestyksiä,ja1930 luvunlopullaniin sanotutkansanomaisetmallitmyivätenemmänkuinmodernitvaikkajälkimmäisiäoli ylivoimaisestienemmänmainoksissa.wetterhoffinosaltatilannesaattoihyvinkinolla samanlainen,muttavertailuaerilaistenmallienmenekistäeivoitutähänartikkeliintehdä lähdemateriaalinpuutteellisuudentakia.

11 11 Kuva9.LyyliVanhatalonryijyluonnos Kotimaa vuodelta 1938edustaamaaseudunasiakkaillesuunniteltuja ryijymalleja. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Svinhufvudinmukaanmaaseudunasiakkaillekohdistettiinomalajityyppi,kerronnalliset ryijyt.näissäryijyissäolipaljonagraarikulttuuriinviittaaviateemojajanimiäsekä suomalaiskansallisiaaiheitaesimerkiksikalevalastajaseitsemästäveljeksestä.saatavillaoli paljonmyösmaakunta aiheisiaryijyjä vaakunoitajapaikalliskulttuurinsymboleja. Svinhufvudontehnytkiinnostaviahavaintojaryijyjennimeämistavoista:Malleissaolivat yleisiämaaseutukulttuuriinjaluontoonviittaavatnimetsekäsuomalaisetetunimet.ne mallit,joillaolimodernitaivierasperäinennimi,erosivatmyössuunnittelultaan.mallien abstraktejakuviakesytettiinnimeämällänekotoisestijaviittaamallamahdolliseen esittävyyteen.myöswetterhoffinryijyjennimiinpätevätnämähuomiot:valtaosa luvunnimistäonluontoonjakasveihinviittaavia(kalliosara,niittyvilla,iltatuuli),etunimiäon paljon(anna Liisa,Sampsa),jotkutviittaavatkansanlauluihin(Näkipoikaruususen,Taason tytötyksin),joidenkinabstraktimpiennimien(haave,näky)rinnallaonmaaseutukulttuuriin viittaavianimiä(rukkihyrrää,syysvilja). LailaKarttunen MerkittävinWetterhoffillavaikuttaneistatekstiilitaiteilijoistaoliLailaKarttunen,joka työskentelioppilaitoksessapiirustuksenopettajanajamalliensuunnittelijanakahteeneri otteeseenyhteensä25vuotta.hänenensimmäinenjaksonsawetterhoffillaajoittuivuosiin LailaKarttunenihailivanhojasuomalaisiaryijyjäjahalusiedistääkansantaiteen perinnönvaalimistataideteollisuudessajakotiensisutusesineidensuunnittelussa.hän kirjoittivuonna1923käsiteollisuus lehteenartikkelin Vanhastaryijyteollisuudestamme, jossahänihannoidenkuvailimenneidenvuosienryijynkutojienajatuksiajasuomalaisen luonnonmerkitystäinnoituksenantajana.

12 12 OmassatyössäänKarttunenyhdistikansanomaisiavaikutteita,luontoaiheita,ajankohtaisten sisutustyylienpiirteitäjakubistisenkuvataiteenvaikutteitaomaperäiseksija korkeatasoiseksitekstiilisuunnitteluksi.hänellä,samoinkuinhänenseuraajallaanester Axilla,olihuomattavaosuussuomalaisenryijysuunnittelunkehityksessä,varsinkinkun otetaanhuomioonvieläse,ettäuseawetterhoffinopiskelijavuosikertaolikouluaikanaan tutustunutheidänmallisuunnitteluunsajavälittisitäsitteneteenpäinomilleoppilailleenja muuhunvaikutuspiiriinsä. Artikkelissaan Nykyajannaisetjaentisajankudontatyöt Kotiliedennumerossa7vuonna 1928LailaKarttunenesittiajatuksiaanperinteenjanykyajanyhdistämisestätekstiilimalleissa seuraavasti: Kotikudonnanharrastustaonjomoninpaikoinilmennyt,muttaeiole yhdentekevää,mihinsuuntaanharrastusvarsinkinmallienpuolestasuuntautuu.liikkuukose kansallisellasuomalaisellapohjalla,imeekösevoimansaaikaisemmistaalansaarvokkaista saavutuksista,ovatkosenjuuretsyvällävanhassakansantaiteessamme,vaihapuileekose vieraanvaikutuksenalaisenakevytmielisestisiepatenmallin,mistäsehelpoimminon saatavissa?lähentyminenvanhaankansankudontaaneitarkoitayksinomaanvanhojen mallienjavärienjäljentämistä.omaaikammevaatiiuusia,omientarpeittemmemukaisia ratkaisuja,vanhanpohjallaluotujauusiamallejajavärejä.juuretsyvällävanhassa kansallisessamaaperässäolkaammeaikammelapsia.hoivatkaammeperintökalleuksiamme säilyttämälläniitäjälkipolville.kehittäkäämmeperintömallejajatyötapojahellävaroinja kunnioittavasti. Karttusenensimmäisenryijykaudenryijytolivathyvinlähelläkansanomaisiaesikuvia.1930 luvunalussahänenryijyissäännäkyisamatyylillinenkolmijakokuinmuiden tekstiilitaiteilijoidenryijyissä:kuviopintajaoteltiinkansanomaiseentapaanerilliseksireuna jakeskiosaksisekäkäytettiinkansanomaisiakuvioaiheita,1920 luvunklassismistatarttui mukaankoristeaiheitaja1930 luvunalussabauhausistalähtöisinollutgeometrinen sommitteluantoiomanleimansalopputulokseen. LailaKarttusenensimmäisenWetterhoffin kautensaaikanasuunnittelemissalähes500 tekstiilimallissaonmukanakuutisenkymmentäryijyä.1920 luvunmalleissaonnäkyvissä kansanomaistenryijyjenvaikutustasekäpaljonesittäviäkuviakutenihmishahmojaja kasviaiheita.vähitellenmukaantuleepolveilevaafunkisviivaajakulmikkaitaruutukuvioita. KäytettävissäolevanlähdeaineistonperusteellaKarttusensuosituimmatmallit1920 luvulla ja1930 luvunalussaolivat Samettiruusu, Varpu, Aaltoviiva, Sipsukka, Rahkasammal ja Katkenneetkukat. Samettiruusussa (1928)onkehys keskusneliö sommittelu.kehyksessäjakeskuksessaon tyyliteltyjäkukkakuvioita,pohja alueellakasviornamentteja.keskusneliönmolemminpuolin onesittäväkuvio,vasemmallanaisenjaoikeallamiehenhahmo(morsianjasulhanen). Väreinäonruskeaa,punaistajabeigeä.Malliaonvalmistettuvuosina asiakkaiden toivomustenmukaanuseammankokoisena(180x250cm,200x275cm,180x225cm)ja siihenonollutmahdollistasaadamukaannimikirjaimetjavuosiluku.leenawillbergnäkee nämäpiirteet(ihmishahmotjanimikirjaimet)vanhanmorsiusryijyperinteenelpymisenä uusissaryijyissä. Varpu (1928)onluonnoksenmukaanmalliltaanvaakasuora,kooltaan180x100cm.Sen pintaonjaetturuutuihin,joihinonsijoitettukasvikuvioitajaornamentteja.senkintilauksissa

13 13 ovatasiakkaatesittäneetomiatoivomuksiaan,kutensini harmaitavärejäsekänimikirjaimia javuosilukuamukaanryijyyn. Kuvat10ja11.LailaKarttusenryijyjen Samettiruusu (vuodelta1928)ja Aaltoviiva (vuodelta1925) työpiirustukset.(kuvat:wetterhoffintekstiilikokoelmat) Aaltoviivan (1925)Karttunensuunnitteliryijytekniikallatoteutettavaksi keinutuolinmatoksi.luonnoksessaonvanhojenkansanomaistentekstiilienkaltaista geometristakuviointia,jonkakeskelläonsahalaitakuvio.väreinäonpunaista,sinistä,vihreää jakeltaista.keinutuolinmattonasitäonvalmistettu40x125cmkokoisena,muttasitäon kudottumyösseinällepoikkipäinsijoitettavaksiryijyksi150x80cmkokoisena. Sipsukassa (1930),jokaonkooltaan150x200cm,onenäähennostinäkyvissäkehysja keskusneliö.siinäonenteitäfunkis tyylisistäruuduistajaviivoista.vaaleasininenon hallitsevaväri,senlisäksiluonnoksessaonpunaista,vaaleaabeigeäjatummanruskeaa. Sipsukan luonnostaonvuokratturunsaastivuosina1930ja1931. Rahkasammal (1930,150x210cm)koostuufunkis neliöistäja viivoista,jasen värityksessäonsinistä,keltaista,vaaleaajapunaista. Katkenneetkukat (1929,150x200 cm) mallinkeskelläonhauskanaivistineneläin maisema,jasitäympäröivätfunkismaiset kukatjakapeakehys.väreinäonbeigeä,punaista,vihreää,sinistäjakeltaista.

14 14 Kuvat12ja13.LailaKarttusenluonnoksetryijyihin Sipsukka (vuodelta1930)ja Katkenneetkukat (vuodelta 1929).(Kuvat:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) WetterhoffinkotiteollisuusopistojärjestitaidekudontanäyttelynTaideteollisuusmuseossa Helsingissävuonna1930.EvaAnttilakirjoittinäyttelystäUusiSuomi lehteenarvion,jossa hänkuvaililailakarttusenryijyjäseuraavasti(valitettavastihäneimainitseryijymallien nimiä,joteneioletietoasiitä,mitäryijymallejawetterhoffesittelinäyttelyssä): Ensisijassa kiintyyhuomiomuutamiinvoimakasvärisiin,lujapiirteisiinryijyihin.sinisessäryijyssäon ennenkaikkearaikasväri,jykeväyksinkertaisuus.punaisessakohoaapunakirpeänäja miehekkäänämodernissaselväpiirteisyydessään.lailakarttusenryijytovatselvästisukua vanhoillesuomalaisilleesiäideillensä,jasittenkinyhtäselvästiuudenajanhengen läpitunkemia.suomalainenvärituntujaterveuusasiallisuus.kellanharmaanryijyn sommitelmapuhuukoneenkolinastajaraudankalskahtelusta,värienpuritaanisen kauneudenniitäsäestäessä. HelsinginSanomissapuolestaannimimerkkiV ikuvaili Karttusenryijyjäsamassanäyttelyssänäin,hänkinmalliennimiämainitsematta: Vaalea, harmaanruskearyijy,jonkakeskuskohoaavoimakkaanruskeana,onnäyttelynherkimpiä värisommitelmia,tunnultaansadunvivahteinen.eräässätoisessaryijyssäonsinistäväriä käytettyrohkeasti,kuviotovattäysinnykyaikaiset,muttavanhakansanomainentuntuon saatukuitenkinsäilymään.tämäväri,tyyli jamuotovarmuusonkinominaisintanti Karttuselle,ilmetenerivivahteisenakaikissatöissä.

15 15 LailaKarttusentämänkaudenryijyistäWetterhoffOy:nvalikoimassaovatedelleenpunabeige harmaafunkis tyylinen Hiilivalkea sekäpuna musta vihreä Yksiruusu,jossavoi nähdävaikutteitaniinkansanomaisestaryijystä,funkiksestakuinklassismistakin. Kuva14.LailaKarttusensuunnittelemaryijy Yksiruusu. (Kuva:WetterhoffOy:nryijykuvasto) EsterAx Vuosina toimiWetterhoffinpiirustuksenopettajanajamalliensuunnittelijanaEster Ax,jokaehtituonaaikanasuunnitellatoistatuhattatekstiilimallia,niidenjoukossa175ryijyä. Axolitutkinutkansanomaisiaryijyjäjatehnytniistävesivärikopioita.Omista tekstiilimalleistaanhäntekipieniävesiväriluonnoksia.axoliryijysuunnittelussaanhyvin monipuolinenjasovelsiluovastiomaantyyliinsäsekäperinteisiäettäajankohtaisia vaikutteita.hänenryijymalleissaanoliaineksianiinfunkistyylistä,kertovistaaiheistakuin kansanomaisistaryijyistä.värienkäyttäjänähänolitaidokas,jahänenryijyluonnoksissaanon montaerilaistaväriskaalaavaaleistatummiin,funkisajanpuna mustistaraikkaisiinsinisiin, kirkkaanmonivärisistäharmaisiinjaruskeisiin.hänkäyttiryijymalleissaanuseinkehystä reunustamassakeskialantapahtumia,jatuonkeskialanhänosasijaotellamonellaeritavalla ruutuihin,kenttiinjaraitoihin.hänenmallinsasaavuttivathyvinsuurensuosion,jahänen suunnittelemiaanryijyjäkudottiintyökoulussamyyntiinrunsaastijaniitävalmistettiinmyös kodeissawetterhoffiltavuokrattujenmallienmukaan. WetterhoffinkutomontilauskirjanjaluonnostentilausvihkojenperusteellaoliWetterhoffin 1930 luvunylivoimaisestisuosituinryijymalliesteraxinvuonna1931suunnittelema Pyhä

16 16 Yrjänä.Mallionluonteeltaanmelkoesittävä:ryijyonjaetturuutuihin,joistakeskimmäisessä onkuvattupyhäyrjänäsurmaamassalohikäärmettä,hänenmolemmillasivuillaanon enkelihahmot,niidenalapuolellakaksilinnaajamuutryijynruudutonsomistettukasvi ja ornamenttikuvioilla.väritykseltäänmallionpääasiassapuna ruskeajakooltaan160x210 cm.leenawillberginmukaan1930 luvullasuunniteltiinuseitatarinoihinjalauluihin perustuviaryijyjä.hänenmukaansa PyhässäYrjänässä voinähdämyösvertauskuvallisen hyvänjapahanvälisenkamppailun.jokintässävanhaansankarilegendaanjapyhimystaruun pohjautuvassamallissaonvedonnutkotiinsatekstiilejähankkiviinihmisiin,ja Pyhän Yrjänän suosiojatkuivielä1940 ja1950 luvullekin. Kuva15.EsterAxinluonnos ryijyyn PyhäYrjänä vuodelta 1931.Luonnoksen kuluneisuudestavoipäätellä,että sitäonvuokrattujakäytetty paljon. (Kuva:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat) ToinenhyvinsuosittuAxinsuunnittelemaryijymallioli Toimelanväki,sekinvuodelta1931. Siinäonryijynalajaettuisoihinruutuihin,joissakuvataanmm.kosintaa,häitäjarukilla kehrääväätyttöä.keskimmäisessäruudussaonkirkko,jaylimpänälenteleejoukkopieniä enkeleitä.mallionväritykseltäänpunavoittoinenjakooltaan155x185cm.tätäkinmallia kudottiinsekätilauksestawetterhoffinkutomossaettävalmistettiinkodeissawetterhoffilta vuokratunmallinmukaan,jasenkinsuosiojatkui1950 luvulleasti.

17 17 Kuva16.EsterAxinluonnosryijyyn Toimelanväki vuodelta1931. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) Pienikokoinenryijymalli Ruusunsain (81x90cm)vuodelta1936olisekinhyvinpidetty. Siinäonvaaleankehyksenympäröimätummakeskusta,jossaonkeveänirrallisiaja värikkäitäkukkiviakasveja.senvoihyvinkinnähdäuutenatulkintanajasovelluksena vanhojenkansanomaistenryijyjensommittelutavoista,joihinaxolikinhyvinperehtynyt. Ruusunsain ryijynsuosiojatkuipitkään,jasekuuluunykyääntaaswetterhoffoy:n ryijyvalikoimaan.muutwetterhoffoy:nryijyvalikoimassaolevatesteraxinsuunnittelemat mallitovat Toivoelää, Kesämuisto, Kevätkesä, Haave, Ruusunsain ja Kustavilaisryijy. Kuvat17,18ja19.EsterAxinsuunnittelematryijyt Haave ja Kesämuisto sekäluonnos Kustavilaisryijyyn. (Kuvat:WetterhoffOy:nryijykuvastojaWetterhoffintekstiilikokoelmat)

18 18 PiaKaterma HämeenlinnanlyseonpiirustuksenopettajaPiaKatermasuunnitteliWetterhoffillejonkin verrantekstiilimalleja1930 luvulla.wetterhoffintekstiilikokoelmissaonvesiväriluonnoksia jatyöpiirustuksiaparistakymmenestähänensuunnittelemastaanryijystä.niissäonselkeän klassistisiamallejakuten Dekoratio jateemallisiaesittäviä,funkisvaikutteisiasommitelmia kuten Terveysjavoima.Yksihänensuosituimmistamalleistaanoli Luostarinpuutarha, jossaonmustallapohjallauskontoonviittaaviahahmoja. Luostarinpuutarhan kuva väriselostuksineenjulkaistiinkotiteollisuus lehdennumerossa1 2/1936,mikävarmaan vaikuttisensuosioon. PiaKatermanryijymalli Kevätlaulu onotettuuudestaanwetterhoff Oy:nryijyvalikoimaan. Kuva20.PiaKaterman luonnosryijyyn Terveysja voima.(kuva:wetterhoffin tekstiilikokoelmat) Wetterhoffin1930 luvunlopunryijyt Suurtenuudistajien(Karttunen,Ax)tuotannonjälkeensyntyiWetterhoffilla1930 luvun lopullahiemansovinnaisempiajaperinteisempiäryijymalleja.piirustuksenopettajasuunnittelijoinatoimivatsiihenaikaansirkkasalmi,lyylivanhatalo,kyllikkiuronojajahilja Palomäki.VaikkakukinheistätyöskenteliWetterhoffillavainmelkolyhyenajan,heehtivät kuitenkinsuunnitellakunnioitettavanmääräntekstiilimalleja.sirkkasalmisuunnitteli Wetterhoffillatyöskennellessäänparikymmentäryijymallia.Perinteisensommittelunja funkistyylinvaikutteetovatnäkyvillähänentekstiilimalleissaan,muttajoukossaonmuutamia moderninoloisiakinluonnoksia.kaikenkaikkiaansirkkasalmenmallitovatväreiltäänaika voimakkaitajakuvioinneiltaanmelkokoristeellisia.kyllikkiuronojasuunnittelinoin kuusikymmentäryijymallia,joissaonselvästikansanomaistenryijyjenvaikutusta.sekähänen ettäsirkkasalmenmallitovatsittemminjääneetkutakuinkinunohduksiin.

19 19 Kuvat21ja22.SirkkaSalmen(vasemmalla)jaKyllikkiUronojan(oikealla)ryijyluonnoksiaWetterhoffin tekstiilikokoelmissa.(kuvat:eilaanttila) LyyliVanhatalonryijymalleissaonpaljonkasviaiheisiakuvioitajajonkinverran funkisvaikutteisiamalleja.monissahänenryijyistäänesiintyyihmis jaeläinhahmoja,ja vaikkahänsuosiikinperinteistäkehyksenkäyttöä,onjotkinmalleistasommiteltuhyvinkin vapaasti.aikanaanhänenmalleistaanolivatsuosituimpia Kiemura, Mademoiselle ja Kedonkukat.Vanhatalonsuunnittelemistanoinkolmestakymmenestäryijymallistaonkaksi nykyäänwetterhoffoy:nvalikoimassa: Mademoiselle,jokaedustaaperinteistätyyliäreunakeskus sommitteluineenjaornamentteineen,sekä Oilikki,jossavoihavaitaaineksia vanhoistakansanomaisistaryijyistäuudellatavallasommiteltuina.hiljapalomäkiehti suunnitellatyöskennellessäänwetterhoffillavuonna1940peräti120ryijymallia.hänsuosi kehyksenjakeskialankäsittävääsommittelua.keskialaanonuseinsijoitettumelko luonnonmukaisestiesitettyjäkukkia.hänenryijymalliensaväritovatheleitäjamallejavoisi kaikenkaikkiaanluonnehtiasieviksijakauniiksi. Hannanpäivä ja Suvisunnuntai onotettu uudelleenwetterhoffoy:nvalikoimaan. Kuvat23ja24.LyyliVanhatalonluonnosryijyyn Kiemura sekähiljapalomäenryijyluonnoksiawetterhoffin tekstiilikokoelmissa.(kuvat:wetterhoffintekstiilikokoelmatjaeilaanttila)

20 20 Sota aikajapulakausi Sotavuodetjaraaka ainepulakeskeyttivätvaltaosinuusienryijyjensuunnittelunja toteutuksen,sillävillamateriaaliolikäytettävävälttämättömämpiintarkoituksiinkuin sisutustekstiileihin.jotkutsuomalaisistataiteilijoistasovelsivatpula ajanmateriaalejamyös ryijyihin,janukkaansaatettiinsekoittaapuuvillaa,pellavaa,tekokuitujajajopapaperilankaa. Yksikeinosäästäävillalankaaolitehdäpuoliryijyjä,joissaolinukkaavainosassatekstiilin pinnasta.jossota japulavuosienaikanavalmistettiinryijyjä,tehtiinmieluummin pienikokoisiamalleja.wetterhoffinluonnostentilauskirjaonryijyjenosaltakutakuinkintyhjä vuosina IsojenryijymalliensijaantilattiinWetterhoffiltakinennemmin ryijytyyny taiistuinmattomalleja. Kuntekstiilimateriaaliensäännöstely1940 luvunlopullaalkoipurkautua,senäkyimyös ryijyjensuunnittelunjavalmistuksenuudelleenalkamisenamaassamme.leenawillbergin mukaankatkoluomistyössäsynnyttiuusiaideoita.ryijyjenkuvioihintulipysähtyneisyyden tilalleliikettäjaenergiaa.ryijyesillä kirjankirjoittajienmukaan1930 luvunidyllisen ilmaisuntilalletuliväkevämpimuotokielijavoimakkaammatvärit.heidänmukaansaselkein eroentiseenoliliikemotiivinjaepäsymmetriantuloryijymalleihin.ryijysuunnittelussaolijo 1930 luvunlopullaalettuluopuamallinyksityiskohtaisestasommittelustajaruutupaperille laaditustatyöpiirustuksesta.vapaammanmaalauksellisenluonnostelutyylinkäyttölisääntyi entisestään luvullajaseasettiryijyjenkutojilleaivanuudenlaisiahaasteita.1950 luvunryijyjenjamuidentekstiilienvärikkyysperustuimyösuusienkemiallisten tekstiilivärienkehityksellejakäyttöönotollelankojenvärjäyksessä. Kuvat25ja26.UudenlaistaluonnostelutekniikkaaLailaKarttusenryijymalleissa Ilmanlintu ja Kiven silmä.(kuvat:wetterhoffintekstiilikokoelmat)

21 21 Design ryijynsynty Suomalaisenkulttuurinkansainvälisyysolikytenytjo1930 luvunradikaaleissaliikkeissä, muttaepäsuopeakritiikkijasotaolivatkatkaisseettuonkehityksen.1940 luvunjälkipuolella ryhdyttiinuudelleensolmimaanyhteyksiäeurooppaan,jasuomialkoiliittyäkiinteämmin länsieurooppalaisiinkulttuurivirtauksiin.suomalainenmuotoilulöiitsensäläpi kansainvälisilläkentillä1950 luvullajasyntyikäsite FinnishDesign. Suomalaisentaideteollisuudenkultakaudelleolivalmistettumaaperääjo1930 luvun funktionalismissasekäsota aikana,jolloinniukatmateriaalitvaativatyhäsuurempaa kekseliäisyyttä.juurimateriaalintajuapidettiinsuomalaistenvahvanapuolenaulkomaisissa arvosteluissa.suomalaisetmuotoilijatolivattarkastikiinniajanilmiöissäjatietoisiamyös kuvataiteenajankohtaisistakansainvälisistävirtauksista.siirtyminenfunktionalismin rationaalisistamuodoistainformalismiinjasenmateriaaliromantiikkaannäkyisuomalaisessa muotoilussajoennenkuininformalismiiskikuvataiteeseen1950 luvunlopussa. Suomentaideteollisuudenvahvojaalueita1950 luvullaolivaterityisestitaidelasijakeramiikka,tekstiilitaidesekävalaisin jahuonekalusuunnittelu.suomenmuotoilumaine nojasialuksilähinnäyksilöllisiintaide esineisiin.teolliseenmassatuotantoonperustuva arkiesineistöseurasiperässäjasennäkyväesiinmarssitapahtuivuosikymmenenvaihtuessa luvuntaideteollisuuskorostiesteettisyyttä.tekstiilitaide,erityisestiryijyt,saivat virikkeitämaalaustaiteensuuntauksista.perinteinenryijyuudistui1950 luvunalkaessaja siinäonnähtävissäabstraktintaiteenvaikutteita.ryijynkehityskaarionesimerkkikäsityön vähittäisestämuuttumisestataidekäsityöksijasiitäedelleentaiteeksi luvullasyntyiyksilöllinentaideryijy,designryijy.valööriryijyilläsekäkuvioinniltaan hyvingraafisilla,ornamentiikkaajavoimakkaitavärikontrastejasisältävilläryijyilläoli keskeinenmerkitysryijyjensaamassajulkisuudessa.designryijytolivatkuitenkinliiankalliita suurelleyleisölle,jakudontatöinäneolivattavalliselleharrastajakutojalleteknisesti useimmitenliianhaastavia.taiteilijanjaammattikutojanväliselleyhteistyölleperustuva ryijytaideeriytyiomaksitaidemuodokseen. Joillakintahoillahaluttiinerityisestikorostaataideryijyneroasuhteessamonistettavaan käsityöryijyyn japainottaa,ettäedellisiävoivatvalmistaavainammattikutojat.esimerkiksi ArttuBrummerolijulistanut: Valööriryijyteivätkelpaalainamalleiksikudonnan harrastajille.lainattavaryijynmalliedellyttää,ettäsiinäonselvättoisistaanerottuvat väripinnatniinkuinvanhoissasuomalaisissaryijyissäkinonollut. Niinpäryijymaailma jakautuitavallaankahtia,kunryijytalotmarkkinoivatnäyttely jadesignryijyjenohellamyös sellaisiaryijymalleja,jotkaolitarkoitettunimenomaankäsityöharrastajienitse valmistettaviksi.jakoeikuitenkaanollutyksiselitteinen,silläkyllänäyttelyissähuomiota herättäneetryijytkinlevisivätsuomalaisiinkoteihinitsetoteutettavinakäsityömalleina luvullaelvytettiinkeskusteluryijynsijoituksestakodissa. Uusimodernitaideryijyolialkuaannimenomaanryijymatto lukujenvaihteessa ryijymatostatulihyvinsuosittusisutustuote,jonkaavullatavoiteltiinkoteihinyksilöllistäja ylellistäilmettä.ryijytjaryijymatotsaavuttivatmyöshuomattavaakaupallistakysyntää. Toisenmaailmansodanjälkeinenuusiryijybuumijaaikaisempaalaajempikaupallinen menestysulottuivatmyöskansainvälisillemarkkinoille.

22 22 Värikäs1960 luku Suomalaistentekstiilienvärikkyyslisääntyikoko1960 luvunajan.elintasonnoustessa käytettiinkodinsisustuksessapaljontekstiilejä ikkunaverhoja,verhoiltujahuonekaluja, istuintyynyjä,lattiatyynyjä,sohvatyynyjä.värikkäätjareippaastikuvioidutpainokankaat löivätitsensäläpiniinvaatetuksessakuinsisustuksessa. Kansainväistäkinmainettasaavuttaneidendesignryijyjenohellaoli1960 luvullaedelleen kysyntäämyössuurelleyleisöllesuunnatuillekäsityöryijyille,janiidenmallientoivottiin olevanhelppotekoisia,mallipiirrostentarkkojajayksiselitteisiäryijynkuitenkaan menettämättätaiteellistatasoaan.taideryijyjenrinnallekaivattiinasiallisia,koruttomia käyttöryijyjä,jotkaolisivatajattomiajariippumattomiamuodinvaihteluista.ryijyesillä kirjankirjoittajienmukaansuomenkäsityönystävät,oyneovius,helmivuorelmaoyja FredrikaWetterhoff säätiötuottivatkorkeatasoisiaryijymallejakotikutojientarpeisiin.uusi sukupolvipuolestaankiinnostuitekstiileistä,joilleontunnusomaistavoimakasefektien tavoittelu.uusienryijyjenkuviomalleihinhaettiin1960 luvullavaikutuksiasekä aikaisemmastaryijysuunnittelustaettämuodikkaistapainokankaista. Wetterhoffinryijysuosikit1940 luvunlopulta1950 luvulle Tämänartikkelinpuitteissaeivoidaantaatyhjentäväävastaustakysymykseen,mitkäolivat sodanjälkeisenäaikanawetterhoffinsuosituimpiaryijyjä,silläkäytettävissäoleva lähdeaineistoeiolekattavaa.wetterhoffinluonnostentilausvihkojenjatilauskorttien perusteellavoidaankuitenkinpäätelläjotainsiitä,mitkäryijymallitolivatryijyjäitse valmistavienasiakkaidensuosiossaajanjaksona1940 luvunpuolivälistä1950 luvun puoliväliin.muutamatjo1930 luvullasuunnitellutmallitolivatvieläkinkysyttyjä.eniten vuokrattumallioliedelleenesteraxin PyhäYrjänä.MyösAxin Toimelanväki oliyhä melkosuosittu. LyyliVanhatalonaivan1930 luvunlopussasuunnittelematmallitalkoivatvastanytlyödä itsensäläpi: Kiemura ryijyonväritykseltäänpuna beige,siinäonpunainenkehysja keskialueellakasvikiehkuroita. Mademoiselle (jokaonotettuuudestaanwetterhoffoy:n ryijyvalikoimaan,kooltaan100x125cm)onväritykseltäänkeveämalli,jonkakeskelläon rokokoomainenkasvikuviojakehyksessävaaleanvihreälehtiköynnös. Kedonkukat ryijyn (130x160cm)vaaleankehyksenympäröimälläkeskialueellaonpastellivärisiä kukkakimppuja. Uusinaolivatsuosittujenluonnosten listalle nousseetwetterhoffillepalanneenlaila Karttusenmallit.Ryijyistäolivatkysyttyjäpienikokoinen Riutta (76x95cm),jossapinnan peittävätpyöreätjanelikulmaisetkuviot,mustavalkoinen Kivensilmä (100x135cm),jossa onväriliukumataustallaviivakuvioitajatäpliä,sekä Aallonpohja (100x130cm)jossaon pikkukuvioitavaaleasävyiselläväriliukumataustalla.ryijyjenohellaolivathyvinsuosittuja Karttusenryijytyynymallit,joitahänsuunnitteliuseita luvunvaihteessa. Tyynymallejaonsini,puna jaharmaasävyisinäjaniissäonvinoneliöitä,vinoviivoja,täpliäja ympyröitärennostivesiväreillämaalattuina.

23 23 Kuva27.LailaKarttusenryijytyynymallejavuodelta1949: Eilisettoiveet, Erämaa ja Elonmeri. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) LailaKarttunen toinennäytös LailaKarttunenpalasiWetterhoffinkotiteollisuusopistonpiirustuksenopettajaksijamallien suunnittelijaksivuonna1941.seuraavanavuonnahänsaijohdettavakseenmyöswetterhoffin ammattikutojat.opettaessaanwetterhoffilla1940 ja1950 luvullalailakarttunenolijo alallaanhyvinarvostettutaiteilija.hänolisekäsuomessaettäulkomaillatunnustettu tekstiilitaiteenuranuurtaja.hänoliosallistunutaktiivisestilukuisiinnäyttelyihinkotimaassa jaulkomailla,janäyttelyarvosteluissahänentyönsäsaivatkiitettävästihuomiota. YksityisnäyttelyitäKarttunenpitivuodesta1950alkaen.KunSuomentaideteollisuussai ansaitsemaansahuomiotamilanontriennaaleissa1950 luvlla,palkittiinmyöslailakarttunen vuonna1951hopeamitalillaja1954kultamitalilla.tunnustustatulimyöskotimaasta: SuomenTaideteollisuusyhdistyksenProArteUtili mitali1952japrofinlandia mitali1959. LailaKarttusentaiteellinenilmaisupohjautuivahvallejamonipuoliselletekniselle osaamiselle.niintekstiiliteoksissakuinmaalauksissakinvaihtelivatsurrealistiset, informalistiset,kansanomaisettaiabstraktittyylivirtauksetpersoonallisestitulkittuina. KansantaiteenvaikutusKarttusentuotantoonolimerkittäväävielä1940 luvulla.hänoli tehnyt1930 luvunlopussauseitaretkiäeripuolillesuomea,mm.laatokan Karjalaan,keräten jatutkienkansanomaistatekstiiliperinnettä.1950 luvullahänenkiinnostuksensakohdistui taaskuvataiteeseen,janiinpähänesimerkiksitutkipicassonvarhaisiakubistisiamaalauksia. KubisminäkyimyösKarttusenryijyissä1950 luvunalussa.

24 24 LailaKarttunenosasiSinikkaPeltovuorenmukaansulauttaatekstiiliteoksissaan kuvataiteilijankeinotkäsityöläisentaitoon.kubismin,abstraktismintaijonkunmuun taidesuuntauksenyhdistyminenpehmeäänmateriaaliinjavaihtelevaanstruktuuriintuotti teoksia,joissa tekstuurimuovasityyliinnojautuvannäkemyksenpehmeäksijaeloisaksi. PeltovuorenmielestäKarttusenrohkeustässämielessätuottihyväätulosta,kunesimerkiksi tyyliltäänyllättävänkubistinenryijy Peikkomuorit osoittautuimenestykseksi. Peikkomuorit kuuluuedelleenwetterhoffoy:nryijyvalikoimaan,samoinkuinkarttusen tälläkaudellasuunnittelemat Morsiusseppel, Niittykukkii, Sininentulppaani ja Luminenmetsä. Kuvat28ja29.LailaKarttusen Peikkomuorit ja Sininentulppaani ryijyluonnostenjäljennökset,jotkaon aikoinaantehtywetterhoffinmallipalvelussamallienvuokraustavarten. (Kuva:Wetterhoffintekstiilikokoelmat) VaikkaLailaKarttunensuunnittelikinuseitaryijymalleja,eiryijyolluthänenmielestään tarpeeksihaastavasuunnittelijalle.ryijyämerkittävämmiksitekstiileiksihänen tuotannossaankohosivatmm.erilaisetkirjonta jarevinnäistyömallit,joissahänkehittiaivan uudenlaisiatekniikoitajatyötapoja.siltikarttusentyöwetterhoffinammattikutomon johtajanaolitokisuurestiedistämässäwetterhoffilaistenryijyjenkehittymistäja

25 25 markkinointiaesimerkiksimallienvuokraustoiminnanmuodossa.hämeensanomat haastattelikarttustatästäaiheestavuonna1950,jolloinkarttunenkertoiseuraavaa: Kautta Suomenkysytäänmallejamme,joitavuokrataanhalukkaillekahdeksikuukaudeksi. Kysytyimpiäovatryijymallit,joihinonollutmyössaatavissalankoja.Kotiteollisuuskoulutja opettajatovatkysyjistäensisijalla,muttalukuisatovatmyösneyksityisetympärimaata,jotka ovathalunneetsaadanäitämallejajatyötarpeita.useimmattekevätryijynsäkangaspuissa, muttaniillä,joillaeiolesiihenmahdollisuutta,onolluttilaisuusostaapohjakangas,jolleovat voineetommellaryijyn.toistaiseksionlankojensaantiolluthyväjaniidenlaatuonollut ensiluokkainen.pääasiassaonmateriaalinaollutkotimainenvilla,muttamukanaonollut myösosittainulkolaistakinmateriaalia.nytkuitenkinnäyttääsiltä,ettävillanhintanousee maailmanmarkkinatilanteenmuututtua.tarvittaviavärejäonolluthyvinsaatavissaja väriaineetovatensiluokkaisia. LailaKarttunensuunnittelitoisellaWetterhoffin kaudellaan ylikuusikymmentä ryijymallia.suurimmassaosassahänentänäaikanatekemistäänryijyluonnoksistaeiole vuosilukua,jotenmallientarkkaaajoitustaeivoitehdäniidenperusteella.luonnoksetovat hyvinmaalauksellisia,kansanomaisistaryijyistäaikaisempiinmalleihinperiytynytkehyskeskusta jaotteluonantanuttietävapaammillesommitteluille.monissamalleissaon pehmeälläväriliukumallatummastavaaleaanmaalattutaustajasenpäälläkasviornamentteja taiabstraktejakuvioita.useimminkäytetytvärimaailmatovatsininenjapunainen.mallit näyttävätsiltä,ettäniidenkutominenonvaatinuttaitoa,varsinkinjosneonkudottuilman ruutupiirustustapelkänluonnoksenperusteella.joistakinmalleistaonollutvuokrattavissa sekäluonnosettäruutupiirustus. VeeraVallinheimokirjoittiomananäkemyksenäänWetterhoffinryijyistävuonna1960näin: 1940 luvunryijysommittelunvapaamaalauksellinenkausijäilyhyeksieikäselainkaan tarttunut kotiteollisuusopistonohjelmaan.tosintänäaikanaesiintyimuutamiamalleja, joissavärienrikkaussamanvärinsävyjen läikkymisenä taivähittäisenä,rajattomana siirtymisenäväristätoiseentekikutomisenvaikeaksi.aikaisempiinselviinruutumalleihin verrattaessaovatopistossakinkudotutryijytpaljonmuuttuneetvärienjasävyjenrikastuessa, muttaneovatainasäilyttäneetmallisommittelunrakenteellisenvarmuuden.pohjavirtana viimeksikuluneenpuolentoistavuosikymmenenaikanasyntyneissäryijyissäerottuurikkaan uudenaikaisensommittelunväri jamuotokieli,jokaonvapaastiammentanutinnokkeensa vanhansuomalaisenryijyntunnepohjaltakasvaneistajaluonnonaiheista. Kuva30.LailaKarttusensuunnittelemaryijy Luminenmetsä kuuluuedelleenwetterhoffoy:nryijyvalikoimaan. (Kuva:WetterhoffOy:nryijykuvasto)

26 26 HelenaKoskivaarajaTellervoStrömmer LailaKarttunenpäättierotaWetterhoffinammattikutomonjohdostavuoden1956lopulla. KutomontöidensuunnittelustajamyynninjärjestämisestäryhtyihuolehtimaanHelena Tarvajärvi(naimisiinmentyäänKoskivaara).Eroanomuksensakotiteollisuusopiston piirustuksenopettajantoimestajasamallaeläkeanomuksensalailakarttunenjättiopiston johtokunnalletoukokuussa1958.kuvaamataidonopettajantoimeenvalittiinhänenjälkeensä TellervoStrömmer. HelenaKoskivaaranryijy janukkamattomallitolivatilmeeltäänuudenlaisia,voimakkaitaniin muodoiltaankuinväreiltään.wetterhoffinkankaidentyylihistoriastakirjoittaneenveera VallinheimonmukaanKoskivaaransekäTellervoStrömmerinsuunnittelemissa tekstiilimalleissa ilmenimerkkejäaivanuudestasommittelutyylistä,jostanäkyymiten taiteilijatetsivätjykevänalkukantaistamuotokieltä.helenakoskivaaranluonnoksetovat voimakkainvedointehtyjävesivärimaalauksia.ryijyissäjamatoissaonuseimmitenkäytetty jotaintyyliteltyäperinteistäryijykuviotakutentiimalasia,ruutuataivinoneliötä,jollaon peitettykokotekstiilinala.väreinäluonnoksissaonkäytettyjokovoimakkaitapunaisia, mustiajasinisiäsävyjätaisittenhillittyjävalkoisen,harmaanjabeigenvivahteita. Kuvat31ja32.HelenaKoskivaaranryijymattoluonnokset Katrilli ja Kirsi.(Kuvat:Wetterhoffin tekstiilikokoelmat) Koskivaaransuunnittelemiaryijyjäsekätarvikkeitajamallejaniihinmarkkinoitiin1960 luvunlopullanäin: Eivärinväliä,kunhanseonpunainen. Myötäjäinen, Raitanen, Praasu, Punaruuni, Susipiha, Takka ovatkaikkihelenakoskivaaransuunnittelemiakauniita punaisiaryijyjä.paitsivalmiina,myymmemyöskaikkiinryijyihimmenukkalangat,välikuteen jaloimilangantaipohjakankaanjavuokraammemallin. HelenaKoskivaaran suunnittelematryijyt Punaruuni, Pakkasherra ja Kukkametsä kuuluvatedelleen WetterhoffOy:nvalikoimaan.