DRONBITS 7/2019. myös isolle koiralle! Häädä lemmikin sisäloiset kerralla! SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILEHTI FINSK VETERINÄRTIDSKRIFT

Transkriptio

1 ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVÄT SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILEHTI 7/2019 FINSK VETERINÄRTIDSKRIFT Tieteelliset artikkelit: Koiran nivelravinteista ja naudan pälvisilsasta s. 407 ja s. 415 Eläinlääkäripäivät 2019: Pääkirjoitus s. 403 Ohjelma s. 450 Hevosten hammashoitoa s. 424 Liitto vaikuttaa ja toimii s. 432 DRONBITS myös isolle koiralle! 525 mg/504 mg/175 mg 150 mg/144 mg/50 mg pienelle koiralle Häädä lemmikin sisäloiset kerralla! Drontal comp forte on nyt Dronbits drontal.fi

2 Tutustu uudistettuun sivustoon Aptuspet.com! Hyvinvointia täydellä sydämellä 08/2019 Tutkitusta ja laadukkaasta Aptus-sarjasta löydät sopivat tuotteet lemmikkisi hyvinvointiin ja huolenpitoon. aptuspet.com

3 Pääkirjoitus Kouluttautuminen eläinlääkärin oikeus ja velvollisuus Haaste Eläinlääkäripäiville 2019: tutustu uppooutoon kollegaan! Viestimet syytävät päivittäin uutisia ilmasto- ja tautiuhista, huononevasta mikrobilääkeresistenssitilanteesta, saasteista ja muista terveysvaaroista. Pienet lääkemarkkinamme kärsivät toistuvista lääkkeiden saatavuushäiriöistä. Yhä kutistuvassa maailmassa me ihmiset jaamme ympäristön, ilmaston, vesistöt ja ravinnon muiden eliöiden kanssa. Lähes kaikki eläinlääkärin työ voidaan sovittaa yhteisen terveyden sateenvarjon alle. Tulevien Eläinlääkäripäivien teemana onkin yhteinen terveys. Teema näkyy lähes kaikkien osioiden tarjonnassa, vaikka muutakin sisältöä on tarjolla. Tutustuitko jo lehdessä 5/2019 esiteltyyn ohjelmaan ja etsit itseäsi kiinnostavat aiheet? Tulethan päiville? Yhteistä terveyttä edistävät muutkin kuin eläinlääkärit. Tässä työssä tarvitaan tehokkaita asiantuntijaverkostoja ja eri alojen ammattilaisia. Yhteisen terveyden eteen on Suomessa työskennelty vuosikymmeniä juurimalla zoonoottisia tauteja ja huolehtimalla elinympäristöstämme. Tehtävää riittää meille kaikille myös tulevaisuudessa. Monisyiset ongelmat eivät katoa itsestään eikä useinkaan löydy nopeita ja helppoja ratkaisuja. Meiltä tarvitaan sitkeyttä ja yhteistyökykyä, jotta asioita tehdään koordinoidusti ja vaikuttavasti. Omalle työlleen ei myöskään saa sokeutua. Esimerkiksi tuotantoeläinten mikrobilääkekäytössä Suomi on kuulunut koko ajan vähiten mikrobilääkkeitä käyttävien Euroopan maiden joukkoon. Tämä on saavutettu pitkäjännitteisessä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tuotantotapojen muutokset, tilakokojen kasvu ja kova kilpailu eivät tee tulevaisuudesta helpompaa. Tarvitaan selkeä tavoite, ettei mikrobilääkkeillä jatkossakaan paikata tuotanto-olosuhteiden ongelmia. Suuntaammeko tätä tavoitetta kohti? Uuden oppiminen on aina hauskaa, vaikka joskus se on hyvinkin työlästä. Kouluttautuminen ja keskustelu eri sektoreiden edustajien kanssa tuovat uusia näkökulmia. Tämä auttaa meitä tunnistamaan asioita, joihin tulisi vaikuttaa. Elinikäinen oppiminen on muuttuvassa maailmassa välttämätön taito. Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat jatkuvaa panostusta. Pelkästään oman työsaran lainsäädännön muutosten mukana pysyminen ja muutosten sisäistäminen edellyttävät jatkuvaa opiskelua. Laki eläinlääkärin ammatinharjoittamisesta antaa meille lisäkannustusta kouluttautumiseen. Laki edellyttää, että eläinlääkärinammatin harjoittaja pitää yllä ja kehittää ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtyy ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. Toisaalta laki edellyttää myös, että työnantaja luo edellytykset tarvittavaan ammatilliseen täydennyskoulutukseen osallistumiselle. Epäilen, että ne, jotka lukevat tämän pääkirjoituksen, pitävät huolta osaamisestaan ja kouluttautuvat ahkerasti. Haasteena on tavoittaa henkilöt, jotka eivät koulutuksiin osallistu. Miten motivoimme heidät pysymään mukana muuttuvassa maailmassa? Eläinlääkäripäivät eivät ole vain tiedonjanon sammuttamista luennoilla. Näyttelyn antiin ja tieteellisiin postereihin tutustuminen sekä kollegoiden tapaaminen on myös tärkeää. Koska eläinlääkärien työkenttä on hyvin laaja ja työtehtävämme moninaiset, keskustelut erilaista työtä tekevien kollegoiden kanssa ovat hyvin avartavia ja avaavat erilaista näkökulmaa moniin asioihin. Ammattikuntamme kasvaa koko ajan. Haastan sinut: tutustu muutamaan uppo-outoon kollegaan Eläinlääkäripäivillä. Lopuksi katse vielä vuodella eteenpäin. Vuoden 2020 Eläinlääkäripäivät ovat syyskuussa. Varaa jo nyt kalenteriisi päiviä varten syyskuuta Nähdään joulukuussa 2019 Eläinlääkäripäivillä! Liisa Kaartinen Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 403

4 Kissan akuutin ja kroonisen kivun hoito Hyvänmakuinen ja helppo annostella Inspiroi liikkumaan 6 mm Hyvä siedettävyys ilman merkkejä toksisuudesta (8 20 x normaaliannoksilla). * Ei vaikutusta vuotoaikaan. Kissan luonteenomainen käyttäytyminen ja onnellisuus lisääntyivät sekä päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen parani merkitsevästi. Kudosselektiivinen: robenakoksibi säilyy kauemmin ja korkeampina pitoisuuksina tulehdusalueella. Yksi tabletti päivässä alle 6 kg:n painoisille kissoille. * Tutkimukset tehtiin nuorilla, terveillä eläimillä. PM-FI Onsior, 6 mg tabletti kissalle, 5 mg, 10 mg, 20 mg ja 40 mg tabletti koiralle ja 20 mg/ml injektioneste, liuos kissalle ja koiralle. Vaikuttava aine: robenakoksibi. Kohde-eläinlaji: Kissa ja koira. Käyttöaiheet: Tabletit: Kissan akuutteihin tai kroonisiin tuki- ja liikuntaelinten sairauksiin liittyvän kivun ja tulehduksen hoito ja ortopediseen kirurgiaan liittyvän keskivaikean kivun ja tulehduksen lievittäminen. Koiran krooniseen osteoartriittiin liittyvän kivun ja tulehduksen hoito. Injektio: Kissan ja koiran ortopediseen kirurgiaan tai pehmytkudoskirurgiaan liittyvän kivun ja tulehduksen hoito. Vasta-aiheet: Maha-suolikanavan haavaumat, samanaikainen kortikosteroidien tai muiden NSAIDien käyttö, yliherkkyys jollekin valmisteen aineelle, tiineys ja imetys. Erityisvaroitukset kohde-eläinlajeittain: Koirat: Kliinisissä tutkimuksissa tablettien hoitovaste oli riittämätön %:lla koirista. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Turvallisuutta alle 2,5 kg:n painoisille eläimille, alle 2 kk:n ikäisille koirille (injektio), alle 3 kk:n ikäisille koirille (tabletit) tai alle 4 kk:n ikäisille kissoille ei ole tutkittu. Jos eläimellä on sydämen, munuaisten tai maksan vajaatoimintaa tai elimistön kuivumistila, eläin on hypovoleeminen tai sen verenpaine on alhainen eikä valmisteen käyttöä voida välttää, eläimen tilaa on seurattava tarkoin (ja injektiota käytettäessä eläimelle on annettava nesteytystä). Valmistetta on käytettävä erityisen varovaisesti jos eläimellä on riski saada maha-suolikanavan haavaumia tai jos se ei ole aiemmin sietänyt hoitoa muilla tulehduskipulääkkeillä. Pitkäaikaishoidossa on seurattava koirien maksaentsyymiarvoja ja kissojen vastetta säännöllisin väliajoin. Varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava: Kädet ja altistunut iho on pestävä käytön jälkeen. Jos valmistetta niellään tai injisoidaan, on otettava heti yhteyttä lääkäriin. Pitkittynyt ihon kautta tapahtuva altistuminen valmisteelle tai injisointi raskaana olevilla naisilla lisää riskiä sikiön ennenaikaiselle valtimotiehyen sulkeutumiselle, erityisesti raskauden loppuvaiheessa. Haittavaikutukset: Kissat: Hyvin yleiset ja yleiset: Ruoansulatuselimistöön kohdistuvat haittavaikutukset, ruokahaluttomuus, letargia, ulostamiseen liittyvät häiriöt, kipu injektiokohdassa. Koirat: Yleiset: Ruoansulatuselimistöön kohdistuvat haittavaikutukset, ruokahalun heikkeneminen, maksaentsyymien aktiivisuuden lisääntyminen pitkäkestoisessa hoidossa (tabletit), vähäinen kipu injektiokohdassa. Katso tarkemmat tiedot valmisteyhteenvedosta. Yhteisvaikutukset: Muiden NSAIDien käytössä on oltava vähintään 24 tunnin tauko ennen Onsior-hoidon aloittamista. Samanaikaista hoitoa munuaisvirtaukseen vaikuttavilla lääkkeillä, esim. diureeteilla ja ACE:n estäjillä on seurattava kliinisesti. Mahdollisesti munuaistoksisten aineiden samanaikaista antamista on vältettävä. Muiden proteiineihin voimakkaasti sitoutuvien vaikuttavien aineiden samanaikainen käyttö voi johtaa toksisiin vaikutuksiin. Parenteraalisen nestehoidon antamista leikkauksen aikana on harkittava. Annostus ja antotapa: Tabletit: Suositeltu annos on 1 mg painokiloa kohden (mg/kg), mutta annostus voi vaihdella kissoilla välillä 1-2,4 mg/kg ja koirilla välillä 1 2 mg/kg. Tabletit annetaan suun kautta kokonaisina samaan aikaan kerran vuorokaudessa. Koirille ilman ruokaa tai vähintään 30 minuuttia ennen ruokkimista tai sen jälkeen. Tarkemmat annosteluohjeet: kts. valmisteyhteenveto. Injektio: 1 ml/10 kg (2 mg/kg) noin 30 minuuttia ennen leikkauksen aloittamista, esimerkiksi yleisanestesian induktion yhteydessä, nahan alle. Hoidon kesto: kts. valmisteyhteenveto. Kissoilla injektioneste ja tabletit ovat vaihdettavissa kun noudatetaan käyttöaiheita ja ohjeita sekä huomioidaan, että hoidossa ei saa ylittää yhtä annosta vuorokaudessa. Varoaika: Ei oleellinen. Reseptilääke. Lisätietoja: Elanco Denmark Aps, Lyskaer 3E, 2. tv., DK-2730 Herlev. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Perustuu päivättyyn valmisteyhteenvetoon.

5 7/2019 TIETEELLISET ARTIKKELIT 407 Suun kautta annettavat nivelravinteet koiran nivelrikon hoidossa kirjallisuuskatsaus Use of oral joint supplements in treatment of osteoarthritis in dogs Review Ella Söderlund ja Helka Heikkilä 415 Naudan pälvisilsa kirjallisuuskatsaus ja tutkimus pälvisilsan tartuntalähteistä Suomessa Bovine ringworm Review and a survey of sources of ringworm infection in Finland Heli Mourujärvi ja Helena Rautala MUUT ARTIKKELIT 424 Hevosten hammashoidon uudet tuulet Leena Karma 427 Liiton vaalit Suolistomikrobisto on osa puolustusjärjestelmää Mikael Niku 431 Eläinlääkärilehti esittelee vaaliryhmien tavoitteet 432 Vaikuttava ja toimiva Eläinlääkäriliitto: tutustu! Sointu Jalkanen ja Anna Parkkari 441 Alkutuotannon laatujärjestelmät lisäarvon tuottajina Hertta Pirkkalainen, Hannele Nauholz, Olli Ruoho, Ina Toppari, Erja Tuunainen ja Karoliina Aalto 444 Liiton yksityissektorin työehtosuositus mitä & miksi? Juha Raunio 447 Mikä on diagnoosisi? Anni Tilamaa ja Karoliina Hagner 449 Juristi vastaa Liina Sipilä 450 Eläinlääkäripäivät 2019 LIITTO VAIKUTTAA, TOIMII JA TUKEE! TUTUSTU PÄIVIEN TARJONTAAN VAKIOT 403 Pääkirjoitus: Kouluttautuminen eläinlääkärin oikeus ja velvollisuus 406 Ledare: Utbildning veterinärens rätt och skyldighet 439 Puheenjohtajan palsta 472 Ajankohtaista Ruokaviraston tutkimuksista S. 432 S Kolumni: Uran alussa 476 Kolumni: Kaima & Kollega 477 Ajankohtaista 480 Henkilöuutiset 482 Koulutusta 483 Fennovet järjestää 485 Avoimet työpaikat UUTTA! UR INNEHÅLLET Tidskriften vetenskapliga artiklar är Hundarnas kosttillskott via munnen vid behandling av artros litteraturöversikt och Ringorm hos nötkreatur litteraturöversikt och forskning om smittkällor för ringworm i Finland. I det här numret presenteras Veterinärdagarnas program och rapporteras om tarmfloran som en del av försvarssystemet, kvalitetssystem för primärproduktionen som ger mervärde i produktionskedjor för mjölk, kött och ägg samt om tandvård för hästar. Juristen svarar på medlemmarnas frågor och kolumnerna Uran alussa och Kaima & kollega fortsätter. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Lehti ilmestyi Seuraava lehti ilmestyy

6 Utbildning veterinärens rätt och skyldighet Medierna häver dagligen ut nyheter om klimat- och sjukdomshot, det allt sämre läget inom resistensen mot mikrobläkemedel, föroreningar och andra hälsorisker. Den lilla läkemedelsmarknaden i Finland lider av upprepade störningar i tillgången på läkemedel. I världen, som blir allt mindre, delar vi människor miljön, klimatet, vattendragen och näringen med andra organismer. Nästan allt arbete som en veterinär kan betecknas som hälsorelaterat. Därför har de kommande Veterinärdagarna vår gemensamma hälsa som tema. Temat präglar utbudet inom nästan alla avdelningar, även om dagarna också bjuder på annat innehåll. Har du redan tittat på programmet, som presenterades i nummer 5/2019, och prickat för de ämnen som intresserar dig? Du kommer väl till Veterinärdagarna? Det är inte bara vi veterinärer som arbetar för vår gemensamma hälsa. I det här arbetet behövs effektiva nätverk av experter och specialister i olika områden. Vi har arbetat i Finland för den gemensamma hälsan genom att utrota zoonotiska sjukdomar och vårda vår livsmiljö. Det finns åtskilligt för oss alla att göra även i framtiden. De komplexa problemen försvinner inte av sig själva och ofta finns det inga snabba och enkla lösningar. Vi måste ha uthållighet och samarbetsförmåga för att kunna göra saker på ett samordnat och effektivt sätt. Vi får inte heller bli blinda för vårt eget arbete. Finland har till exempel alltid varit en av de länder som använder minst mikrobläkemedel för produktionsdjur i Europa. Det här resultatet har uppnåtts genom långsiktigt samarbete med olika parter. Förändringarna i produktionsmetoderna, den ökande gårdsstorleken och den hårda konkurrensen kommer inte att göra framtiden lättare. Vi måste medvetet ställa upp som mål att mikrobläkemedel inte heller används i fortsättningen för att avhjälpa problem i produktionsförhållandena. Är vi på väg mot detta mål? Att lära sig nytt är alltid roligt, även om det ibland kan vara mycket arbetsamt. Utbildning och diskussion med representanter för olika sektorer ger nya perspektiv. Detta hjälper oss att identifiera sådant som vi måste påverka. Livslångt lärande är en oumbärlig färdighet i en föränderlig värld. Att upprätthålla och utveckla kompetensen kräver kontinuerliga satsningar. Enbart att hänga med i förändringarna i lagstiftningen som gäller vårt område kräver att vi studerar hela tiden. Lagen om utövning av veterinäryrket ger oss extra uppmuntran att utbilda oss. Lagen kräver att den som utövar veterinäryrket upprätthåller och utvecklar den yrkesskicklighet som utövningen av yrket förutsätter och gör sig förtrogen med de bestämmelser och föreskrifter som gäller yrkesutövningen. Å andra sidan kräver lagen också att arbetsgivaren skapar förutsättningar för deltagande nödvändig yrkesinriktad fortbildning. Jag har på känn att de som läser den här ledaren är personer som tar hand om sitt kunnande och utbildar sig flitigt. Utmaningen är att nå ut till dem som inte deltar i utbildningar. Hur ska vi motivera dem att hänga med i världen, som förändras hela tiden? Veterinärdagarna handlar inte bara om att släcka kunskapstörsten på föreläsningar. Det är också viktigt att studera utställningen och vetenskapliga posters samt att träffa kollegor. Eftersom veterinärernas arbetsfält är mycket omfattande och vi har mycket mångskiftande arbetsuppgifter, är samtal med kollegor som jobbar med andra uppgifter mycket upplysande. Det ger perspektiv på många frågor. Vår yrkeskår blir hela tiden större. Jag utmanar dig: lär dig känna några kollegor som du inte känner sedan förut på Veterinärdagarna. Låt oss ta tillfället att blicka ett år fram i tiden. År 2020 ordnas Veterinärdagarna i september. Boka september 2020 för Veterinärdagarna i din kalender redan nu. Vi ses på Veterinärdagarna i december 2019! Utmaning till Veterinärdagarna 2019: säg hej till en helt obekant kollega! Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Päivi Lahti, vastaava toimittaja, ansvarig redaktör, puh Toimituspäällikkö Redaktionschef: Anna Parkkari, puh toimitus@sell.fi Tieteellinen toimittaja Vetenskapligt redaktör: Jouko Koppinen, jouko.koppinen@fimnet.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anneli Itäluoma-Alanen, puh toimitus@sell.fi Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: Kotisivulla ovat kirjoitusohjeet erikseen tieteellisille artikkeleille ja muille artikkeleille. Tieteellisen ohjeen alussa kerrotaan, mihin käsikirjoitukset lähetetään arvioitaviksi. Osoite on: Mainosasiat Reklamärenden: Tiina Karenius, puh tiina.karenius@fennovet.fi Poikkeuksena työpaikkailmoitukset, jotka lähetetään toimitus@sell.fi. Oma ohje työpaikoista verkkosivuilla. Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Helena Rautala ja jäsenet Päivi Lahti, Jouko Koppinen, Olga Eronen, Hanna Lindholm (varapj.), Elina Säde, Raisa Iivonen, Katri Ojalehto, varajäsen, Anna Parkkari, toimituspäällikkö, Anneli Itäluoma-Alanen, sihteeri. Toimitus Redaktion: Juttutarjoukset saatteineen voi lähettää osoitteeseen toimitus@sell.fi. Suomen Eläinlääkäriliitto, Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki toimitus@sell.fi Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Semantix Oy. Painos Upplaga: 2 800, 9 nroa/ vuosi Tilaushinnat 2019 Prenumerationspriser 2019: Muut kuin Eläinlääkäriliiton jäsenet: 120 e. Eläkeläiset, jotka ovat jäseniä: 70 e. Opiskelijat, jotka eivät ole jäseniä: 70 e. Muiden pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet: 70 e. Irtonumero: 15 e. Andra än Veterinärförbundets medlemmar: 120 e. Pensionärer som är medlemmar: 70 e. Studerande som inte är medlemmar: 70 e. Medlemmar av andra nordiska veterinärförbund: 70 e. Lösnummer: 15 e. ISSN Painotalo Plus Digital Oy, Lahti Aikakauslehtien liiton jäsen Liisa Kaartinen Ordförande för Veterinärförbundets utbildningsutskott Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

7 Tieteellinen artikkeli Ella Söderlund ja Helka Heikkilä Suun kautta annettavat nivelravinteet koiran nivelrikon hoidossa kirjallisuuskatsaus Use of oral joint supplements in treatment of osteoarthritis in dogs Review > YHTEENVETO Koirien nivelrikon hoidossa käytetään tulehduskipulääkkeiden ohella erilaisia suun kautta annettavia nivelravinteita, joiden tarkoituksena on vähentää kipua ja lisätä nivelen liikkuvuutta. Tutkimustulokset nivelravinteiden tehosta koiran nivelrikon hoidossa ovat kuitenkin ristiriitaisia tai jopa puutteellisia. Eniten tutkimuksia on omega-3-rasvahapoista ja glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin yhdistelmistä. Omega-3-rasvahapoista tehtyjen tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia: kalaöljystä on todettu olevan hyötyä koiran nivelrikon hoidossa. Glukosamiini-kondroitiinisulfaatti-yhdistelmistä saadut tutkimustulokset ovat vaihtelevia. Neljässä löytämistämme viidestä kontrolloidusta tutkimuksesta ei todettu eroa paranemisessa nivelravinnetta ja lumelääkettä saaneiden koirien välillä. Kurkuman tehosta koiran nivelrikon hoidossa on tehty vain yksi tutkimus ja gelatiinihydrolysaatista kaksi tutkimusta. Molemmissa tutkimuksissa tuotteista oli apua koiran nivelrikon hoidossa subjektiivisesti arvioiden, mutta voimalevyllä mitattuna ei havaittu eroa hoito- ja kontrolliryhmien välillä. Denaturoimattomasta tyypin II kollageenista on osoitettu olevan hyötyä koiran nivelrikon hoidossa, mutta suurin osa tutkimuksista on arvioitu vain subjektiivisesti. Kurkumasta ja denaturoimattomasta tyypin II kollageenista tehdyissä tutkimuksissa on mukana kirjoittajia, jotka työskentelevät tuotetta myyvässä yrityksessä. Metyylisulfonyylimetaanin, hyaluronihapon ja ruusunmarjarouheen tehosta koiran nivelrikon hoidossa ei ole lainkaan tutkimuksia. > SUMMARY In addition to anti-inflammatory drugs, various oral joint supplements are used in treatment of osteoarthritis in dogs to reduce pain and increase joint mobility. However, the evidence on their efficacy is scarce. Most of the studies are about omega-3 fatty acids and glucosamine-chondroitin sulphate combinations. The studies on omega-3 fatty acids have shown similar results: fish oil is beneficial in treatment of canine osteoarthritic pain. The studies on glucosamine-chondroitin sulphate combinations have yielded variable results. Four out of the five controlled studies performed in dogs found no difference in outcome between treatment and control groups. There is only one controlled study on the efficacy of turmeric and two studies on the efficacy of gelatin hydrolysate in treatment of osteoarthritis in dogs. In these studies the products showed efficacy in subjective evaluation, but there was no difference between the treatment and control groups when the outcome was evaluated objectively with force plate. Undenatured type II collagen has yielded positive results, but in most of the studies the outcome has been only subjectively evaluated. Authors working in companies selling turmeric or undenatured type II collagen participated in the studies on those products. There are no studies on efficacy of methylsulphonylmethane, hyaluronic acid and rosehip powder in treatment of osteoarthritis in dogs. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 407

8 JOHDANTO Koiran nivelrikon hoito perustuu yhdistelmähoitoihin, joiden tarkoituksena on vähentää kipua ja lisätä nivelen liikkuvuutta. Kipulääkkeiden ohella käytetään erilaisia nivelravinteita. 1 Nivelravinteita on tutkittu koiran nivelrikon hoidossa, mutta tutkimusten taso vaihtelee eikä tulosten tulkinta ole yksiselitteistä. 2 Voimme sanoa, että nivelravinteen tehosta on tutkimusnäyttöä, jos nivelravinteen teho on voitu osoittaa useissa hyvälaatuisissa tutkimuksissa. Hyvälaatuisessa tutkimuksessa tutkimukseen osallistuvat koirat vastaavat mahdollisimman hyvin niitä koiria, joihin tutkimustuloksia halutaan yleistää. Hoitovastetta verrataan kontrolliryhmään, joka voi koostua joko lumelääkettä saavista koirista tai koirista, jotka saavat hoitoa, jonka teho on tunnettu. Tutkimus on oikeaoppisesti satunnaistettu ja sokkoutettu ja hoitovastetta arvioidaan monipuolisesti. Ainakin yhden hoitovasteen arviointimenetelmän tulisi olla objektiivinen, kuten esimerkiksi voimalevyanalyysi. Julkaisun tulee olla huolellisesti vertaisarvioitu. Toisilla eläinlajeilla saatuja tuloksia ei voida suoraan hyödyntää koiran hoidossa. Nivelravinteiden farmakokinetiikasta ja hyötyosuudesta on vähän tutkimuksia koirilla. 3 Virallisesti koirien nivelravinteet eivät ole ravintolisiä vaan täydennysrehuja. Ne kuuluvat rehulainsäädännön alaisuuteen eikä niitä saa markkinoida terveysväittämin, kuten nivelsairauksia ehkäisevinä tai parantavina. Poikkeuksen tekevät erityisruokavalioiksi tutkimusnäytön perusteella hyväksytyt ruuat. 4 Suurin osa Suomen markkinoilla olevista koiran nivelrikon hoitoon tarkoitetuista vapaakaupan valmisteista on glukosamiini-kondroitiinisulfaattiyhdistelmiä (taulukko 1). Myös metyylisulfonyylimetaaneja sisältäviä tuotteita on runsaasti. Muita Suomen markkinoilla olevia nivelravinteita ovat omega-3-rasvahapot, viherhuulisimpukka, hyaluronihappo, ruusunmarjarouhe, kurkuma, denaturoitumaton tyypin II kollageeni ja gelatiinihydrolysaatti. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on koota yhteen tämänhetkinen tutkimustieto koiran nivelrikon hoitoon tarkoitetuista suun kautta annettavista vapaakaupan nivelravinteista Suomessa. GLUKOSAMIINI JA KONDROITIINISULFAATTI Glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti ovat YDINKOHDAT Koirien nivelrikon hoidossa käytetään tulehduskipulääkkeiden ohella erilaisia nivelravinteita. Suomessa markkinoilla olevista vapaan kaupan nivelravinteista suurin osa sisältää glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin yhdistelmää, metyylisulfonyylimetaania tai näitä kaikkia. Nivelravinteita pidetään yleisesti turvallisina valmisteina. Tutkimustulokset nivelravinteiden tehosta ovat usein ristiriitaisia tai jopa puutteellisia. Eniten tutkimusnäyttöä tehosta koiran nivelrikon hoidossa on omega-3-rasvahapoilla. Artikkeli tuli toimitukseen ruston rakenneosia. 5 Kondroitiinisulfaatit ovat glykosaminoglykaaneja ja glukosamiinit glykosaminoglykaanien esiasteita. 5 Glykosaminoglykaanit osallistuvat ruston nestetasapainon säilyttämiseen, mikä on välttämätöntä ruston normaalille viskoelastiselle toiminnalle. 6 Suun kautta annettavaa glukosamiinia on saatavilla eri suoloina: hydrokloridina, sulfaattina, kiteisenä sulfaattina ja N-asetyyliglukosamiinina. 7 Eri suolamuodoista kiteisen glukosaminosulfaatin on todettu olevan tehokkain nivelrikkokivun hoidossa ihmisillä. 8 Suomessa myytävissä koiran nivelravinteissa on pääasiassa glukosamiinihydrokloridia (taulukko 1). Glukosamiinihydrokloridin tehoa on tutkittu koiran nivelrikon hoidossa. 7 Kiteisen glukosamiinisulfaatin tehosta koiralla ei ole tutkimuksia. Glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin käyttö nivelrikon tukihoidossa perustuu olettamukseen, että nivelruston rakenneosien syöttäminen lisää niiden pitoisuutta nivelessä ja edesauttaa ruston uudistumista. Glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin on todettu yhteisvaikutteisesti estävän tulehdusta ja rustoa hajottavien entsyymien toimintaa 9 sekä vähentävän luunsyöjäsolujen aktiivisuutta soluviljelmissä. 10 Adebowalen ym. 11 tutkimuksessa suun kautta annetun glukosamiinihydrokloridin hyötyosuus oli 12 % ja kondroitiinisulfaatin 5 %. Pitkäaikainen annostelu paransi kondroitiinisulfaatin hyötyosuutta. Suun kautta annetun glukosamiinin on osoitettu kulkeutuvan koiran nivelrustoon. 12 Koiralla nestemäisenä annetun glukosamiinisulfaatin on todettu imeytyvän tablettina annettua glukosamiinihydrokloridia paremmin. 13 Glukosamiini 11 ja kondroitiinisulfaatti 14 poistuvat elimistöstä pääasiassa munuaisten kautta. Tutkimustulokset glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin tehosta koiran nivelrikkokivun hoidossa ovat ristiriitaisia. Löysimme viisi kontrolloitua ja sokkoutettua potilaskoirilla tehtyä tutkimusta glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin tehosta nivelrikkokivun hoidossa Näistä tutkimuksista neljässä ei havaittu eroa ravintolisää ja lumelääkettä saaneiden koirien välillä. 15,16,18,19 Moreau ym. 15 vertasivat glukosamiinihydrokloridia ja kondroitiinisulfaattia sisältävää tuotetta lumelääkkeeseen ja tulehduskipulääkkeisiin. Nivelrikkokipua arvioitiin sekä subjektiivisesti että objektiivisesti voimalevyllä. Ravintolisää saaneiden koirien nivelrikkokipu ei vähentynyt tutkimuksen aikana lumelääkkeeseen verrattuna. Scott, Evans ja Conzemius 19 tutkivat nivelrikkoisilla potilaskoirilla, vähentääkö glukosamiinihydrokloridilisä nivelrikon oireita, mittaamalla koiran aktiivisuutta kaulapantaan kiinnitetyn aktiivisuusmittarin avulla. He eivät havainneet eroa aktiivisuudessa glukosamiinilisää ja lumelääkettä saaneiden koirien välillä. McCarthyn ym. 17 tutkimuksessa glukosamiinihydrokloridia ja kondroitiinisulfaattia verrattiin tulehduskipulääkkeeseen nivelrikkoisilla potilaskoirilla. Ravintolisää saaneiden koirien kipu väheni ja kipeän jalan painonkanto paranivat merkitsevästi tutkimuksen aikana, mutta ontuma ei vähentynyt merkitsevästi lähtötasosta. Tulehduskipulääkettä saaneilla koirilla ontuma ja kipu vähenivät merkitsevästi. Lisäksi nivelen liike, kipeän jalan painonkanto sekä yleisvointi paranivat merkitsevästi. Tutkimuksessa ei ollut lumelääkeryhmää ja hoitovaste arvioitiin subjektiivisesti. 17 D Altilio ym. 16 ja Gupta ym. 18 tutkivat glukosamiinihydrokloridin ja kondroitiinisulfaatin kivunpoistotehoa lumelääkkeeseen ja denaturoituun II-tyypin kollageeniin verrattuna. Guptan ym. 18 tutkimuksessa glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia saaneiden koirien subjektiivisesti arvioitu nivelkipu parani tutkimuksen aikana, mutta voimalevyllä 408 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

9 TAULUKKO 1. Suomessa myytävät suun kautta annettavat koirille tarkoitetut vapaakaupan nivelravinteet. Oral joint supplements for dogs that are sold in Finland without prescription. Valmisteen nimi. Name of the product. GA 1 CS 2 MSM 3 W3 4 UC-II 5 PC 6 Rm 7 HA 8 Kurk. 9 GH 10 Aptus Apti-Flex x** x x x x Aptus Glyko-Flex MSM x* x x x Arthriti UM x** x x x Arthroflex x** x Avital Flex x* x x Avital joint Back on track ruusunmarjarouhe BioACT collagen II x x x Biomax+MSM Biopet Glucosamin x** Biosynov complex x* x Cartivet + MSM x* x x Cartivet Complete x* x x x Chia de gracia kurkuma Chia de gracia ruusunmarjarouhe Condros x x Dog first joint + x** x x x Doils Nivelet, Doils Vital Dorwest herbs glukosamiini ja kondroitiinisulfaatti x* x Flexadin advanced x x Flying dogs healthy joints gelatine Hyalutidin DC x x Jahti ja vahti nivelravinne x** x x Lyproflex, Lypromax Nutrolin nivel Moniteho x* x x x Seraquin x* x x SmartPets Kurkuma Stride x x x Stride plus x x x x Supplex progen x x Synoquin EFA x* x x Synoquin Growth x* x x 1) Glukosamiini, glucosamine 2) kondroiitinisulfaatti, chondroitinsulfate 3) metyylisulfonyylimetaani, methylsulfonylmethane 4) omega-3-rasvahappo, omega-3-fattyacid 5) denaturoimaton tyypin II kollageeni, undenatured type II collagen 6) viherhuulisimpukka, green lipped mussel 7) ruusunmarjarouhe, rosehip powder 8) hyaluronihappo, hyaluronic acid 9) kurkuma, turmeric 10) gelatiinihydrolysaatti, gelatinhydrolysate * glukosamiinihydrokloridi, glucosamin-hcl ** glukosamiinisulfaatti, glucosaminsulfate x x x x x x x x mitattuna ontuma ei parantunut lähtötasosta. D Altilion ym. 16 tutkimuksessa subjektiivisesti arvioitu nivelrikkokipu ei merkitsevästi vähentynyt lähtötasosta glukosamiinihydrokloridia ja kondroitiinisulfaattia saaneilla koirilla. Glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin vaikutusta nivelrikon etenemiseen on tutkittu koirilla vain vähän. Aiheesta löytyi yksi tutkimus, jossa glukosamiinihydrokloridia, kondroitiinisulfaattia ja manganaasiaskorbaattia sisältävän valmisteen osoitettiin lisäävän nivelruston uudistumista nivelrikkoisilla koe-eläinkoirilla. 20 Ruston uudistumista mitattiin määrittämällä proteoglykaanien aineenvaihdunnasta syntyviä tuotteita nivelnesteestä. Glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin annokset vaihtelivat eri tutkimuksissa suuresti: kondroitiinisulfaattia annettiin mg/ kg ja glukosamiinia mg/ kg päivässä. 15,17 Glukosamiinia ja kondroitiinisulfaattia pidetään yleisesti turvallisina valmisteina. Yleisin haittavaikutus on ruuansulatuskanavan ärsytys, mutta sekin on harvinaista. 21 Yhdessä tapausselostuksessa kerrottiin koiran saaneen akuutin monielinvaurion glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin suuresta yliannostuksesta. 22 Koira oli syönyt Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 409

10 glukosamiinia 2173 mg/ kg ja kondroitiinisulfaattia 217 mg/ kg. OMEGA-3-RASVAHAPOT Ravinnossa on tyydyttyneitä ja tyydyttymättömiä rasvahappoja. Tyydyttymättömien rasvahappojen rasvahappoketjussa on kaksoissidoksia. Monityydyttymättömissä rasvahapoissa on useampia kaksoissidoksia. Monityydyttymättömät rasvahapot jaetaan omega-3- ja omega-6-rasvahappoihin viimeisen kaksoissidoksen sijainnin perusteella. 23 Linolihappo on kaikille nisäkkäille välttämätön omega-6-rasvahappo. 24,25 Linolihappoa koira saa muun muassa eläinrasvasta ja kasviöljyistä. 3 Koiran täytyy saada ravinnostaan myös omega-3-rasvahappoja alfalinoleenihappoa, eikosapentaeenihappoa (EPA) ja dokosaheksaeenihappoa (DHA). 24,25 Alfalinoleenihappoa on pääasiassa kasvituotteissa, kun taas kalaöljyssä on EPA:a ja DHA:ta. 24 Omega-3-rasvahappojen käyttö koiran nivelrikossa perustuu nivelrikkoon liittyvän tulehdusprosessin hillitsemiseen sekä kivun vähentämiseen. Vaikutus on todettu nimenomaan EPA:lla ja DHA:lla. Niiden on osoitettu vähentävän rustoa hajottavien entsyyminen pitoisuutta rustoviljelmissä, 26 vähentävän nivelnesteen tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuutta ja hidastavan nivelrikon etenemistä potilaskoirilla, joiden polven ristiside on katkennut. 27 Omega-3- ja omega-6-rasvahapot muunnetaan elimistössä erilaisiksi eikosanoideiksi. Koiran elimistössä linolihaposta tuotetaan arakidonihappoa ja alfalinoleenihaposta jonkin verran EPA:a. 23 Arakidonihaposta tuotetut eikosanoidit ovat tulehdusta edistäviä ja EPA:sta tuotetut tulehdusta estäviä. 3,26 EPA:sta tuotetaan myös vähäisissä määrin DHA:ta. 23 Koska omega-3- ja omega-6-rasvahapot kilpailevat samoista entsyymeistä elimistössä, omega-3-rasvahappojen lisääminen koiran ravintoon vähentää omega-6-rasvahapoista syntyvien aineenvaihduntatuotteiden määrää. 25 Suun kautta annetun omega-3-rasvahappolisän on osoitettu muuttavan veren rasvahappokoostumusta nivelrikkoisilla koirilla. Koiralla suun kautta annetulla omega-3-rasvahappojen hyötyosuus on hyvä. 28 Löysimme kahdeksan potilaskoirilla tehtyä tutkimusta kalaöljyn tehosta koiran nivelrikon hoidossa Tutkimuksista seitsemän oli kontrolloituja ja sokkoutettuja Mehlerin ym. 35, Sastravahan ym. 36 ja Hielm-Björkmanin ym. 33 tutkimuksissa nivelrikkoisille koirille annettiin kalaöljylisää, Roushin ym. 29,30 ja Moreaun ym. 34 tutkimuksissa kalaöljyä sisältävää ruokaa. Näitä verrattiin kontrolliryhmiin, joille ei annettu kalaöljylisää tai kalaöljyä sisältävää ruokaa. Kipua arvioitiin subjektiivisesti. Moreaun ym. 34, Roushin ym. 29 ja Hielm-Björkmanin ym. 33 tutkimuksessa kipua arvioitiin myös objektiivisesti voimalevyllä. Kaikissa tutkimuksissa kalaöljyn omega-3-rasvahappojen todettiin vähentävän nivelrikon aiheuttamaa kipua. Hielm-Björkmanin ym. 33 mukaan kalaöljystä saatava hyöty oli kuitenkin kohtalaisen vähäinen. Roushin ym. 30 tutkimuksessa eläinlääkärit eivät havainneet merkittävää eroa testi- ja kontrolliryhmien välillä, mutta omistajille tehdyn kyselyn perusteella lisäravinnetta saaneiden koirien kipu lieveni. Fritsch ym. 31 tutkivat omega-3-rasvahappojen eri annosten vaikutusta nivelrikkokivun hoidossa koirilla. Testiruuassa oli kaksi- tai kolminkertainen määrä omega-3-rasvahappoja verrattuna kontrolliruokaan. Suuremman ravintolisäpitoisuuden todettiin lieventävän kipuoireita paremmin. Fritsch ym. 32 tutkivat myös omega-3-rasvahappolisän vaikutusta tarvittavan karprofeenin annokseen nivelrikkoisilla koirilla. Omega-3-rasvahappolisää saaneilla koirilla tarvittava tulehduskipulääkkeen annos oli pienempi kuin kontrolliryhmän koirilla. Vandeweerd ym. 2 totesivat koiran nivelrikkokivun hoidossa käytettyjä ravintolisiä arvioivassa kirjallisuuskatsauksessaan, että kalaöljyn tehosta koiran nivelrikkokivun hoidossa on vahvaa tutkimusnäyttöä. Osassa artikkeleista testattujen rasvahappojen määrä kerrotaan prosenttiosuutena ruuan kuivapainosta, osassa annos on ilmoitettu milligrammoina koiran painokiloa kohden. Tämän vuoksi tutkimukset eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Lisäksi tutkimustulosten tulkintaa vaikeuttaa se, että EPA:n ja DHA:n osuutta omega-3-rasvahapoista ei ole välttämättä kerrottu. Ravintosuositusten 37 mukaan turvallinen omega-3-rasvahappojen enimmäismäärä koirilla on 370 mg/ kg 0, Omega-3-rasvahappoja pidetään turvallisina valmisteina, mutta ne voivat aiheuttaa koiralle ruuansulatuskanavan ärsytystä. 24 Koirilla on todettu myös lieviä iho-oireita suurten DHA-annosten yhteydessä. 38 Haittavaikutusten on todettu olevan annosriippuvaisia. 24 Omega-3-rasvahappojen on todettu vähentävän verihiutaleiden kokkaroitumista, mutta terveillä koirilla tehdyssä tutkimuksessa ei havaittu häiriöitä verenvuodon tyrehtymisessä 4 viikon ravintolisän käytön jälkeen. 39 Kalaöljy saattaa hidastaa luun sahauskohdan luutumista polven TPLO-leikkauksen jälkeen koirilla, mutta löydösten käytännön merkitys on epävarma. 27 VIHERHUULISIMPUKKA Nivelravinteena käytettävä viherhuulisimpukka on yleensä kylmäkuivattua ja stabiloitua tiivistettä Uuden-Seelannin viherhuulisimpukasta (Perna canaliculus). Viherhuulisimpukassa on runsaasti EPA:a ja DHA:ta, kondroitiinisulfaattia, glutamiinia, mineraaleja ja C- ja E-vitamiineja. 40 Lisäksi viherhuulisimpukassa on muitakin omega-3-rasvahappoja, kuten eikosatetraeenihappoa. 2,41 Viherhuulisimpukan vaikutusmekanismi ei ole tarkkaan tiedossa. Vaikutus välittyy mahdollisesti omega-3-rasvahappojen, erilaisten karotenoidien ja muiden bioaktiivisten ainesosien välityksellä. 40 Viherhuulisimpukkauutteen on osoitettu suojaavan nivelrustoa sytokiinien aiheuttamilta vaurioilta rustoviljelmissä, mutta vaikutus oli vähäisempi kuin kalaöljyllä. 26 Emme löytäneet tutkimuksia viherhuulisimpukkana annettujen omega-3-rasvahappojen tai muiden bioaktiivisten ainesosien farmakokinetiikasta koiralla. Viherhuulisimpukan on kuitenkin todettu nostavan koiran veren omega-3-rasvahappopitoisuuksia suun kautta annettuna. 41 Löysimme kuusi potilaskoirilla tehtyä sokkoutettua ja kontrolloitua tutkimusta viherhuulisimpukan tehosta koiran nivelrikkokivun hoidossa Tutkimuksissa nivelrikkoisille koirille annettiin joko kontrolliruokaa tai testiruokaa, johon oli lisätty viherhuulisimpukkaa, viherhuulisimpukkatabletteja, -jauhetta tai viherhuulisimpukkaa sisältäviä herkkupaloja. Viidessä tutkimuksessa kuudesta viherhuulisimpukan käytöstä todettiin olevan hyötyä nivelrikkoisille koirille Biererin ja Buin 42,43 tutkimuksissa viherhuulisimpukkalisää verrattiin tavanomaiseen koiranruokaan. Eläinlääkärin arvioima nivelkipu väheni merkitsevästi viherhuulisimpukkaa saaneilla koirilla kontrolliryhmään verrattuna, mutta koiran liikkumiskyvyssä ei havaittu eroa. Pollardin ym. 45 tutkimuksessa viherhuulisimpukan tehoa verrattiin lumelääkkeeseen. Hoi- 410 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

11 tovaste arvioitiin subjektiivisesti. Koirat hyötyivät viherhuulisimpukasta lumelääkkeeseen verrattuna. Dobenecker, Beetz ja Kienzle 44 vertasivat viherhuulisimpukkaa kondroitiinisulfaattiin ja lumelääkkeeseen nivelrikkoisilla potilaskoirilla. Kaikissa kolmessa ryhmässä havaittiin eläinlääkärin ja omistajan arvioiden mukaan ontuman ja kivun lieventymistä, mutta ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Tutkimuksessa käytetty viherhuulisimpukan annos oli selvästi pienempi kuin muissa tutkimuksissa. 44 Hielm-Björkman ym. 46 vertasivat viherhuulisimpukkaa karprofeeniin ja lumelääkkeeseen. Tehoa arvioitiin sekä subjektiivisesti että objektiivisesti voimalevyllä. Viherhuulisimpukkaa saaneilla koiralla eläinlääkärin arvioima liikkumiskyky ja kipu vähenivät merkitsevästi lumelääkeryhmään verrattuna, mutta voimalevyllä mitattu kipeän jalan painonkanto ei parantunut tutkimuksen aikana. Karprofeenia saaneilla koirilla kaikki tutkitut muuttujat paranivat merkitsevästi lähtötasosta. 46 Riallandin ym. 41 tutkimuksessa nivelrikkoisille potilaskoirille syötettiin ensin kontrolliruokaa, jonka jälkeen ruokaan lisättiin viherhuulisimpukkaa. Tehoa arvioitiin omistajan täyttämällä kyselykaavakkeella sekä objektiivisesti voimalevyllä ja kaulapantaan kiinnitetyllä aktiivisuusmittarilla. Viherhuulisimpukan todettiin merkitsevästi lievittävän nivelrikon oireita voimalevyn, aktiivisuusmittarin ja kyselykaavakkeen tulosten perusteella lähtötasoon verrattuna. Viherhuulisimpukan annos vaihtelee tutkimuksissa suuresti. Dobenecker, Beetz ja Kienzle 44 käyttivät annosta 11 mg/ kg. Biererin ja Buin 43 tutkimuksessa annos oli noin mg/ kg riippuen koiran koosta. Hielm-Björkmanin ym. 46 aloitusannos oli mg/ kg ensimmäiset 10 päivää, minkä jälkeen annos puolitettiin. Pollardin ym. 45 tutkimuksessa viherhuulisimpukkaa annettiin jopa 75 mg/ kg päivässä. Hielm-Björkmanin ym. 46 tai Pollardin ym. 45 tutkimuksissa ei havaittu haittavaikutuksia. Muissa tutkimuksissa haittavaikutuksista ei ollut mainintaa. DENATUROIMATON TYYPIN II KOLLAGEENI Suurin osa nivelruston kollageenista on tyypin II kollageenia. 5 Koirille nivelravinteena syötettävä tyypin II kollageeni on eristetty kanan rintalastasta. 47 Ravintolisä valmistetaan kuumentamatta, jotta kollageeni ei denaturoidu. Denaturoituminen muuttaa kollageenin rakennetta, mikä tekisi ravintolisästä tehottoman. 48 Denaturoimattoman tyypin II kollageenin (undenatured type II collagen, UC-II) syöttäminen koirille perustuu oraaliseen toleranssiin. Tällä tarkoitetaan suoliston T- ja B-solujen tottumista suun kautta annettuun antigeeniin niin, etteivät ne tuota vasta-aineita antigeenia vastaan tai aiheuta tulehdusreaktiota antigeenin kohdatessaan. 49 Nivelrikkoon ei liity immuunivälitteisiä reaktioita, joten UC-II:n teho nivelrikon hoidossa ei täysin selity oraalisella toleranssilla. 50 UC-II:n on kuitenkin osoitettu vähentävän nivelrikon oireita ihmisillä. 51 Emme löytäneet tutkimuksia UC-II:n farmakokinetiikasta koirilla. Löysimme neljä potilaskoirilla tehtyä kontrolloitua tutkimusta UC-II:n tehosta nivelrikkokivun hoidossa. 16,18,52,53 Niistä kolme oli sokkoutettu. 16,18,52 Kaikissa tutkimuksissa UC-II:n tehoa arvioitiin subjektiivisesti pisteyttämällä nivelkipu, kokonaiskipu ja ontuminen. Guptan ym. 18 tutkimuksessa ontumista mitattiin myös objektiivisesti voimalevyllä. DeParlen ym. 52 tutkimuksessa nivelrikkoiset potilaskoirat saivat joko lumelääkettä tai 1 mg tai 10 mg UC-II:ta. UC-II lievitti kipua merkitsevästi enemmän kuin lumelääke. 52 Eri annosten välillä ei havaittu eroa. Peal ym. 53 vertasivat UC-II:ta lumelääkkeeseen sekä Yhdysvalloissa myytäviin krominiasinaattia ja hydroksisitriittihappoa sisältäviin nivelravinteisiin ja näiden yhdistelmään. Koirien kipu lieventyi merkitsevästi lähtötasoon verrattuna riippumatta siitä, käytettiinkö tuotteita yhdessä vai erikseen. D Altilio ym. 16 ja Gupta ym. 18 tutkivat UC-II:n ja glukosamiini-kondroitiinisulfaatti-lisän tehoa nivelrikkokivun hoidossa. Osa koirista sai pelkästään UC-II:ta, osa glukosamiini-kondroitiinisulfaattia ja osa molempia. Tutkimuksissa oli myös kontrolliryhmät. 16,18 Ravintolisiä saaneiden koirien kipu ja ontuminen lievenivät merkitsevästi lähtötasoon verrattuna subjektiivisesti arvioituna. Pelkkää UC-II:ta saaneilla koirilla ontuminen väheni merkitsevästi myös voimalevyllä mitattuna. Tutkijat arvioivat erikseen annetun UC-II:n tehokkaimmaksi nivelrikkokivun lievityksessä, mutta artikkelissa ei esitetty ryhmien välisen vertailun tuloksia. Tutkimuksissa havaittiin tehon alkavan viiveellä: suurin kipua lievittävä vaikutus saatiin 90, ,53 tai 150 päivän 18 jälkeen. Kolmessa tutkimuksessa koirien oireet palasivat, kun nivelravinteiden antaminen lopetettiin. 16,52,53 Potilaskoirilla tehdyissä tutkimuksissa oli käytetty koiran painosta riippumatonta päiväannosta, joten annos vaihteli 0,02 0,5 mg/ kg:n välillä. UC-II:ta pidetään turvallisena valmisteena. Koirilla tehdyissä tutkimuksissa ei havaittu kliinisiä haittavaikutuksia. 16,18,52,53 KURKUMA Kurkuma on intialainen mauste, jonka aktiivisia ainesosia ovat kurkuminoidit. Noin 90 % kurkuminoidesta on kurkumiinia. 54 Kurkumiinin käyttö nivelrikkokivun hoidossa perustuu sen tulehdusta hillitseviin ominaisuuksiin. Kurkumiinin on todettu estävän rustoa hajottavien entsyymien toimintaa ja vähentävän tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuuksia soluviljelmissä. 55 Koe-eläinkoirilla tehdyssä tutkimuksessa kurkumiinin todettiin imeytyvän huonosti suolistosta. 56 Emme löytäneet tutkimuksia kurkumiinin farmakokinetiikasta koiralla. Kurkuman tehosta koiran nivelrikon hoidossa on tehty yksi kontrolloitu ja sokkoutettu tutkimus. 57 Tutkimuksessa nivelrikkoisille potilaskoirille annettiin kurkumauutetta tai lumelääkettä. 57 Tehoa mitattiin subjektiivisesti arvioimalla ontuman aste, nivelen kipu ja yleisvointi sekä objektiivisesti voimalevyllä. 57 Tutkimuksessa kurkumauutetta saaneiden koirien kipu lieveni subjektiivisesti arvioiden, mutta voimalevyllä mitattuna ryhmien välillä ei ollut merkitsevää eroa. Tutkimuksessa käytettiin kurkumiinia annoksella 4 mg/ kg kaksi kertaa päivässä. 57 Haittavaikutuksina koirilla on havaittu ihon, virtsan tai ulosteiden pahaa hajua. 57 METYYLISULFONYYLIMETAANI Metyylisulfonyylimetaani (MSM) on rikkiä sisältävä yhdiste, 58 jota on luonnostaan vihanneksissa, hedelmissä ja viljan jyvissä. 59 MSM:ää valmistetaan myös teollisesti. 59 Rikkiä on myös muun muassa kondroitiinisulfaatissa. Rikki lisää ruston vedensitomiskykyä. 58 MSM:n käyttö nivelravinteena perustuu sen tulehdusta estäviin ominaisuuksiin. MSM:n on todettu estävän tulehdusta vä- Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 411

12 littävien sytokiinien ilmentymistä ihmisen rustosoluviljelmässä 60 ja ehkäisevän nivelrikon muodostumista hiirillä. 61 Emme löytäneet tutkimuksia MSM:n farmakokinetiikasta tai tehosta koiran nivelrikon hoidossa. Koiralle sopiva annos ei ole tiedossa. MSM:ää pidetään turvallisena valmisteena. Emme löytäneet tutkimuksia haittavaikutuksista koirilla. HYALURONIHAPPO Hyaluronihappo on N-asetyyli-glukosamiinista ja glukuronihaposta muodostunut glykosaminoglykaani. 62 Sitä on luonnostaan kaikissa elävissä organismeissa. 63 Ravintolisänä käytettävän hyaluronihapon tulee olla suurimolekyylistä hydrolysoitumatonta hyaluronihappoa vaikuttaakseen elimistössä. 64 Hyaluronihapon syöttäminen nivelrikkoisille koirille perustuu olettamukseen, että nivelnesteen ainesosien syöttäminen lisäisi niiden pitoisuutta nivelnesteessä. Nivelrikkoisessa nivelessä hyaluronihapon määrän on todettu vähentyneen. 65 Hyaluronihapon tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta. 66 Vaikutuksen epäillään olevan kaksitahoinen: niveleen pistetty hyaluronihappo auttaa mekaanisesti parantamalla nivelnesteen viskositeettia 67 sekä farmakologisesti lisäämällä hyaluronihapon ja ruston soluväliaineen ainesosien tuotantoa. 68 Soluviljelmissä hyaluronihapon on todettu lisäävän rustoa hajottavien proteinaasien estäjiä. 64 Suun kautta annetulla leimatulla hyaluronihapolla tehdyssä tutkimuksessa hyaluronihapon todettiin kulkeutuvan koiralla maksaan todennäköisesti imusuonien välityksellä. 69 Hyaluronihappo erittyy munuaisten kautta. 69 Suun kautta annetun hyaluronihapon on todettu päätyvän pienissä määrin niveliin koirilla. 69 Emme löytäneet yhtään kontrolloitua tutkimusta suun kautta annetun hyaluronihapon tehosta koiran nivelrikon hoidossa tai tutkimuksia haittavaikutuksista millään eläinlajilla. RUUSUNMARJAROUHE Ruusunmarjarouhe tehdään koiranruusun (Rosa canina) marjoista. Ruusunmarjarouhe sisältää rasvahappoja, flavonoideja, vitamiineja ja muita ainesosia. 70 Ruuusunmarjarouheen vaikutuksen ajatellaan välittyvän galaktolipidin välityksellä. 71 Soluviljelmissä galaktolipidin on todettu estävän valkosolujen kemotaksista sekä sytokiinien ja rustoa hajoittavien entsyymien ilmentymistä. 71 Emme löytäneet tutkimuksia ruusunmarjarouheen farmakokinetiikasta, haittavaikutuksista tai tehosta koiran nivelrikon hoidossa. Koiralle sopiva annos ei ole tiedossa. GELATIINIHYDROLYSAATTI Gelatiinihydrolysaatilla tarkoitetaan hajotettua kollageenia. 72 Myös hydrolysoidulla kollageenilla tarkoitetaan hajotettua kollageenia. Gelatiinihydrolysaattia saadaan muun muassa eläinten luista ja ihosta. 72 Gelatiinihydrolysaatin syöttäminen nivelrikkoiselle koiralle perustuu ajatukseen, että gelatiinihydrolysaatin sisältämät aminohapot ovat samoja kuin nivelruston rakenneosat ja osallistuvat siten ruston uudistumiseen. Emme löytäneet tutkimuksia gelatiinihydrolysaatin vaikutusmekanismista tai farmakokinetiikasta koiralla. Löysimme kaksi kontrolloitua ja sokkoutettua potilaskoirilla tehtyä tutkimusta gelatiinihydrolysaatin tehosta koiran nivelrikon hoidossa. 73,74 Molemmissa tehoa arvioitiin subjektiivisesti, Comblainin tutkimuksessa myös objektiivisesti voimalevyllä ja mittaamalla seerumista nivelrikon biomarkkereita. Beynen ym. 73 tutkimuksessa nivelrikkoisille potilaskoirille syötettiin joko kontrolliruokaa tai testiruokaa, johon oli lisätty gelatiinihydrolysaattia. Subjektiivisesti mitattuna gelatiinihydrolysaattia saaneiden koirien aktiivisuus lisääntyi ja jäykkyys sekä ontuma vähentyivät merkitsevästi verrattuna kontrolliryhmään. 73 Comblainin ym. 74 tutkimuksessa nivelrikkoisille potilaskoirille syötettiin testiruokaa tai ruokaa, johon oli lisätty kurkumiinia, vihreää teetä ja hydrolysoitua kollageenia sisältävää ravintolisää. Subjektiivisesti mitattuna kipu nivelen käsittelyssä väheni merkitsevästi, mutta voimalevyllä mitattuna tai biomarkkerien määrässä ei havaittu merkitsevää eroa ryhmien välillä. 74 Beynen ym. 73 tutkimuksessa käytettiin annosta 0,3 mg/ kg kerran päivässä. Tutkimuksissa ei ollut mainintaa haittavaikutuksista. POHDINTA Eläinlääkärien hoitokäytäntöjen ja omistajille annettujen suositusten tulisi perustua tutkittuun tietoon. Tutkimustulokset nivelrikon hoitoon tarkoitettujen nivelravinteiden tehosta ovat kuitenkin ristiriitaisia tai jopa puutteellista. Osa tutkimuksista oli myös laadultaan kyseenalaisia. Kaikissa UC-II:n tehoa koskevissa tutkimuksissa oli mukana kirjoittajia, jotka työskentelivät UC-II-ravintolisää myyvässä yrityksessä, samoin ainoassa kurkumasta julkaistussa artikkelissa. Monessa tutkimuksessa hoitovastetta oli arvioitu vain subjektiivisesti 16,17,30-32,35,36,42-45,52,53,73 eivätkä kaikki tutkimukset olleet sokkoutettuja tai kontrolloituja. 36,53 Osassa tutkimuksista nivelrikkodiagnoosi ei perustunut röntgenkuviin, vaan pelkkiin oireisiin. 16,18,20,42-44,52,53,57,73 Osassa tutkimuksista tuloksia ei ollut verrattu lainkaan lumelääkeryhmään, vaan pelkästään lähtötasoon. 16,18 Joidenkin tutkimusten johtopäätökset eivät olleet perusteltavissa tutkimuksissa esitetyillä tuloksilla. 16,18 MSM:n, hyaluronihapon ja ruusunmarjarouheen tehosta koiran nivelrikon hoidossa ei ollut lainkaan tutkimuksia. Eniten tutkimuksia löysimme omega-3-rasvahapoista ja glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin yhdistelmästä. Omega-3-rasvahapoista tehtyjen tutkimusten tulokset olivat samansuuntaisia: kalaöljystä on osoitettu olevan hyötyä koiran nivelrikon hoidossa. Tutkimustulokset glukosamiinin ja kondroitiinisulfaatin tehosta ovat vaihtelevia ja riippuvat glukosamiinin suolamuodosta. Kiteisen glukosamiinisulfaatin ajatellaan olevan tehokkain glukosamiinivalmiste koiran nivelrikon hoidossa, mutta tästä ei ole lainkaan tutkimuksia koiralla. Useiden nivelravinteiden annoksista ei ole tutkittua tietoa. Pääsääntöisesti nivelravinteet ovat turvallisia valmisteita, 3 joten niiden käytöstä ei liene haittaa noudatettaessa valmistajan antamia suosituksia. Lisätutkimukset ovat tarpeellisia suun kautta annettujen nivelravinteiden hyötyosuuden, annoksen ja pitkäaikaiskäytön turvallisuuden selvittämiseksi. 412 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

13 LÄHTEET 1. Beale B, Bennett D, Cachon T, Jerre S, Kowaleski M, Peirone B ym. Tailoring a plan: International opinion on nutraceutical and multimodal management of joint health in dogs and cats: a Roundtable discussion held September 25, 2015, Vienna, Austria. Vet Med. 2014;109: Vandeweerd JM, Coisnon C, Clegg P, Pierson A, Hontoir F, Saegerman C ym. Systematic review of efficacy of nutraceuticals to alleviate clinical signs of osteoarthritis. J Vet Inter Med. 2012;26: Comblain F, Serisier S, Barthelemy N, Balligand M, Henrotin Y. Review of dietary supplements for the management of osteoarthritis in dogs in studies from 2004 to J Vet Pharmacol Therap. 2015;39: EU:n asetus rehun markkinoille saattamisesta ja käytöstä 767/ Johnston SA. Osteoarthritis. Vet Clin North Am Small Anim Pract. 1997;4: Roush JK, McLaughlin, Radlinsky MAG. Understanding the pathophysiology of osteoarthritis. Vet Med. 2002;97: Bhathal A, Spryszak M, Louizos C, Frankel G. Glucosamine and chondroitin use in canines for osteoarthritis: A review. Open Vet J. 2017;7: Kucharz EJ, Kovalenko V, Szántó S, Bruyère O, Cooper C, Reginster J. A review of glucosamine for knee osteoarthritis: why patented crystalline glucosamine sulfate should be differentiated from other glucosamines to maximize clinical outcomes. Current Med Res Op. 2016;32: Gouze J, Gouze E, Popp M, Bush M, Dacanay E, Kay J ym. Exogenous glucosamine globally protects chondrocytes from the arthritogenic effects of IL-1β. Arth Res Ther. 2006;8:R Tat SK, Pelletier JP, Verges J, Lajeunesse D, Montell E, Fahmi H ym. Chondroitin and glucosamine sulfate in combination decrease the pro-resorptive properties of human osteoarthritis subchondral bone osteoblasts: a basic science study. Arth Res Ther. 2007;9:R Adebowale A, Du J, Liang Z, Leslie JL, Eddington ND. The bioavailability and pharmacokinetics of glucosamine hydrochloride and low molecular weight chondroitin sulfate after single and multiple doses to beagle dogs. Biopharm Drug Disp. 2002;23: Dodge GR, Ravinder RR, Noyszewski EA, Hall JO, Sharma A, Callaway DA ym. The fate of oral glucosamine traced by 13 C labeling in the dog. Cartilage 2011;2; Maxwell LK, Regier P, Achanta S.Comparison of glucosamine absorption after administration of oral liquid, chewable, and tablet formulations to dogs. J Am Anim Hosp Assoc. 2016;52: Palmieri L, Conte A, Giovanni L, Lualdi P, Ronca G. Metabolic fate of exogenous chondroitin sulfate in the experimental animal. Drug Res. 1990;40: Moreau M, Dupuis J, Bonneau NH, Desnoyers M. Clinical evaluation of a nutraceutical, carprofen and meloxicam for the treatment of dogs with osteoarthritis. Vet Rec. 2003;152: D Altilio M, Peal A, Alvey M, Simms C, Curtsinger A, Gupta RC ym. Therapeutic efficacy and safety of undenatured type II collagen singly or in combination with glucosamine and chondroitin in arthritic dogs. Tox Mech Meth. 2007;17: McCarthy G, O Donovan J, Jones B, McAllister H, Seed M, Mooney C. Randomised double-blind, positive-controlled trial to assess the efficacy of glucosamine/ chondroitin sulfate for the treatment of dogs with osteoarthritis. Vet J. 2007;174: Gupta RC, Canerdy TD, Lindley J, Konemann M, Minniear J, Carroll BA ym. Comparative therapeutic efficacy and safety of type II collagen (UC II), glucosamine and chondroitin in arthritic dogs: pain evaluation by ground force plate. J Anim Phys Anim Nutr. 2012;96: Scott RM, Evans R, Conzemius MG. Efficacy of an oral nutraceutical for the treatment of canine osteoarthritis. Vet Comp Orthop Traumatol. 2017;5: Johnson KA, Hulse DA, Hart RC, Kochevar D, Chu Q. Effects of an orally administered mixture of chondroitin sulfate, glucosamine hydrochloride and manganese ascorbate on synovial fluid chondroitin sulfate 3B3 and 7D4 epitope in a canine cruciate ligament transection model of osteoarthritis. Osteoarth Cart. 2001;9: Anderson MA, Slater MR, Hammad TA. Results of a survey of small-animal practitioners on the perceived clinical efficacy and safety of an oral nutraceutical. Prev Vet Med. 1999;38: Nobles IJ, Khan S. Multiorgan dysfunction syndrome secondary to joint supplement overdosage in a dog. Can Vet J. 2015;56: Schmitz G, Ecker J. The opposing effects of n 3 and n 6 fatty acids. Progr Lipid Res. 2008;47: Lenox CE, Bauer JE. Potential adverse effects of omega 3 fatty acids in dogs and cats. J Vet Int Med. 2013;27: Bauer JE. The essential nature of dietary omega-3 fatty acids in dogs. J Am Vet Med Assoc. 2016;249: Buddhachat K, Siengdee P, Chomdej S, Soontornvipart K, Nganvongpanit K. Effects of different omega-3 sources, fish oil, krill oil, and green-lipped mussel against cytokine-mediated canine cartilage degradation. In Vitro Cel Dev Biol Anim. 2017;53: Verpaalen VD, Baltzer WI, Smith-Ostrin S, Warnock JJ, Stang B, Ruaux CG. Assessment of the effects of diet and physical rehabilitation on radiographic findings and markers of synovial inflammation in dogs following tibial plateau leveling osteotomy. J Am Vet Med Assoc. 2018;252: Barrouin-Melo SM, Anturaniemi J, Sankari S, Griinari M, Atroshi F, Ounjaijean S ym. Evaluating oxidative stress, serological- and haematological status of dogs suffering from osteoarthritis, after supplementing their diet with fish or corn oil. Lipids Health Dis. 2016;15: Roush JK, Cross AR, Renberg WC, Dodd CE, Sixby KA, Fritsch DA ym. Evaluation of the effects of dietary supplementation with fish oil omega-3 fatty acids on weight bearing in dogs with osteoarthritis. J Am Vet Med Assoc. 2010;236: Roush JK, Dodd CE, Fritsch DA, Allen TA, Jewell DE, Schoenherr WD ym. Multicenter veterinary practice assessment of the effects of omega-3 fatty acids on osteoarthritis in dogs. J Am Vet Med Assoc. 2010;236: Fritsch D, Allen TA, Dodd CE, Jewell DE, Sixby KA, Leventhal PS ym. Dose titration effects of fish oil in osteoarthritic dogs. J Vet Int Med. 2010;24: Fritsch DA, Allen TA, Dodd CE, Jewell DE, Sixby KA, Leventhal PS ym. A multicenter study of the effect of dietary supplementation with fish oil omega-3 fatty acids on carprofen dosage in dogs with osteoarthritis. J Am Vet Med Assoc. 2010;236: Hielm-Björkman A, Roine J, Elo K, Lappalainen A, Junnila J, Laitinen-Vapaavuori O. An un-commissioned randomized, placebo-controlled double-blind study to test the effect of deep sea fish oil as a pain reliever for dogs suffering from canine OA. Vet Res. 2012;8: Moreau M, Troncy E, del Castillo, JRE, Bédard C, Gauvin D, Lussier B. Effects of feeding a high omega 3 fatty acids diet in dogs with naturally occurring osteoarthritis. J Anim Physiol Anim Nutr. 2013;97: Mehler SJ, May LR, King C, Harris WS, Shah Z. A prospective, randomized, double blind, placebocontrolled evaluation of the effects of eicosapentaenoic acid and docosahexaenoic acid on the clinical signs and erythrocyte membrane polyunsaturated fatty acid concentrations in dogs with osteoarthritis. Prostagl Leukotr Essent Fat Acids (PLEFA) 2016;109: Sastravaha A, Suwanna N, Sinthusingha C, Noosud J, Roongsitthichai A. Ameliorative effects of omega-3 concentrate in managing coxofemoral osteoarthritic pain in dogs. Thai J Vet Med. 2016;46: Fat and fatty acids. Kirjassa: National research council (U.S.). Ad hoc committee on dog and cat nutrition. Nutrient requirements of dogs and cats. Washington D.C: National Academies Press Coop. 2006: Dahms I, Beilstein P, Bonnette K, Salem Jr N. Safety of docosahexaenoic acid (DHA) administered as DHA ethyl ester in a 9-month toxicity study in dogs. Food Chem Toxicol. 2016;92: Westgarth S, Blois SL, Wood RD, Verbrugghe A, Ma DW. Effects of omega-3 polyunsaturated fatty acids and aspirin, alone and combined, on canine platelet function. J Small Anim Pract. 2018;5: Eason CT, Adams SL, Puddick J, Romanazzi D, Miller MR, King N ym. Greenshell (TM) mussels: A review of veterinary trials and future directions. Vet Sci. 2018;5(2):36. Lähdeluettelo löytyy kokonaisuudessaan verkkosivulta verkkoaineistoa paperilehteen. KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Ella Söderlund, ELL Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto ella.soderlund@helsinki.fi Artikkeli on osa kirjoittajan erikoistumisohjelmaa. Helka Heikkilä, ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 413

14 Tieteellinen artikkeli Heli Mourujärvi ja Helena Rautala Naudan pälvisilsa kirjallisuuskatsaus ja tutkimus pälvisilsan tartuntalähteistä Suomessa Bovine ringworm Review and a survey of sources of ringworm infection in Finland > YHTEENVETO Naudan pälvisilsa on tarttuva ihon pinnallinen tulehdus, jonka aiheuttaa tavallisesti Trichophyton verrucosum -sieni. Suomessa todetaan uusia tartuntoja tilalla vuosittain. Ihomuutokset eivät kiusaa eläintä, mutta pilaavat vuotia. Tauti on zoonoosi. Infektio leviää sekä suorassa että epäsuorassa kontaktissa. Epäsuorat kontaktit ovat todennäköisesti merkittävämpiä tartunnan tuojia tilalle. Itiöt säilyvät tartuntakykyisinä kuukausia tai jopa vuosia kuivassa ja viileässä ympäristössä. Saneeraus perustuu useita vuosia jatkuvin rokotuksin luotavaan immuniteettiin ja tartuntapaineen vähentämiseen puhdistustoimenpitein. Tartuntareittejä selvittävään kuvailevaan tutkimukseemme osallistui 19 nautatilaa, joilla tartunta oli todettu vuoden 2016 heinäkuun jälkeen. Oireet ilmenivät nuorilla eläimillä pyöreinä, karvattomina ja kutiamattomina laikkuina pään ja kaulan alueella, mutta vanhemmilla eläimillä ihomuutokset olivat tavallisemmin takaruumissa. Mahdollisia tartuntareittejä tiloille olivat ostoeläimet, vierailijat (esimerkiksi siementäjät, eläinlääkärit, lomittajat ja korjaajat), teuras- ja välitysautot sekä kontaktit naapurustossa sijaitsevien pälvisilsatilojen kanssa (esimerkiksi vierekkäiset laitumet ja karkailevat eläimet). Tartuntareittimahdollisuuksien suuren määrän ja vaikean ennakoitavuuden takia tehokas vastustus perustuu tartuntatilojen ripeään saneeraukseen. Nykyisten saneerausohjeiden mukaan toimineissa karjoissa oireilu loppui nopeasti. > SUMMARY Bovine ringworm is a contagious and superficial cutaneous infection usually caused by the dermatophyte Trichophyton verrucosum. New ringworm infections are found on Finnish farms annually. The skin lesions do not annoy the animal, but they damage the hide. The disease is zoonotic. The infection is spread by both direct and indirect contacts. Indirect contacts are probably the more significant route for the infecting a herd. The conidia remain infectious for months or even years in a dry and cool environment. Eradication relies on immunizing the cattle by a vaccination program lasting several years as well and cleaning measures to reduce the infectious pressure. In our descriptive study we surveyed 19 cattle herds where the infection was diagnosed since July In young animals the signs are hairless non-pruritic circular patches on the head and neck. In older animals the skin lesions are more often in the rear part of the body. Potential routes for the infection include introduced animals, visitors such as A.I. technicians, veterinarians, farm relief workers, repairmen, contacts through animal transport as well as contacts with neighboring farms contaminated with ringworm (neighbouring pastures, runaway animals). Since there are numerous unforeseeable routes for the infection to reach a farm, the disease prevention relies on prompt eradication of the infection. If the farm followed the existing eradication program, the signs disappeared quickly. 414 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

15 JOHDANTO Pälvisilsa on sieni-infektio ihon sarveistuneessa kerroksessa ja karvoissa. 1 Naudan pälvisilsaa pidetään yleensä suhteellisen harmittomana tautina, 1 mutta se aiheuttaa suuria tappioita vuotateollisuudelle. 2 Taudin vastustaminen on tärkeää myös siksi, että se on merkittävä zoonoosi. 3 Ihmistartuntojen merkitystä lisää se, että lääkärit tunnistavat huonosti naudasta ihmiseen tarttuneen pälvisilsan, mikä johtaa hoidon viivästymiseen. 4 Suomessa pälvisilsaa on todettu uudella tilalla vuosittain. 5 Viime vuosina tartunnan saaneiden tilojen määrä on lisääntynyt, ja alueittain on muodostunut tartuntaryppäitä (Olli Ruoho, ETT ry, suullinen tiedonanto ). Luomme katsauksen pälvisilsasta kertovaan kirjallisuuteen. Lisäksi esittelemme tuloksia kuvailevasta kyselytutkimuksesta, jonka tarkoituksena oli selvittää minkälaisia reittejä tartunta voi tulla nautatiloille. KIRJALLISUUSKATSAUS KUVA 1 FIGURE Aikuisilla eläimillä pyöreä ihomuutos missä tahansa ruumiinosassa voi viitata pälvisilsatartuntaan. In adult cattle a round skin lesion in any part of the body may indicate ringworm infection. Tartunta ja taudin synty Naudan pälvisilsan aiheuttaja on tavallisesti Trichophyton verrucosum -sieni. 2,6 Joskus tavataan Trichophyton mentagrophytes -sientä, jota levittävät pienet jyrsijät 7 ja jäniseläimet 8. Myös muita dermatofyyttejä on esiintynyt. 2 Trichophyton verrucosum tarttuu naudan lisäksi myös muihin eläimiin, 2 ja se on zoonoottinen. 6 Tartuntoja tavataan etenkin nautojen kanssa työskentelevillä. 4,9 Sienet leviävät katkoitiöiden (arthrospore) välityksellä. 10 Itiöt säilyvät kuivassa ja viileässä kuukausia tai vuosia, 2 ja 65 % niistä säilyy 2 vuotta lämpötilassa 20 C. 11 Kuumuutta ne eivät kestä. Trichophyton mentagrophytes -itiöillä tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että itiöt tuhoutuvat +60 C:ssa 2 minuutissa. 11 Nauta voi saada tartunnan suorassa kontaktissa infektoituneeseen eläimeen tai epäsuorasti esimerkiksi parsirakenteiden, ruokintavälineiden tai karjaharjojen välityksellä. 12,13 Tartuntariskiä lisäävät ihon kosteus ja ihovauriot. 10,12 Tartutuskokeessa on todettu, että terveelle iholle tartunta-annos on tuhatkertainen verrattuna ihoon, josta on ajeltu karvat ja jota on kokeellisesti vaurioitettu. 14 Tartunnan jälkeen dermatofyytit tunkeutuvat ihon sarveiskerrokseen ja karvatuppiin. 15 Karvatupessa T. verrucosum Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 415

16 ja sen erittämät toksiinit ja allergeenit tuhoavat karvan ja aiheuttavat tuhoa epiteelisoluissa, mikä näkyy karvattomuutena ja hilseilynä vaurioalueella. 12,15 Näkyvät oireet ilmaantuvat 1 6 viikon sisällä tartunnan saamisesta, yleisimmin noin 3 viikon kuluttua. 12,15 T. verrucosum vaatii happea, joten se kuolee hilseen ja tulehduseritteen alle vaurioalueen keskellä. Elävä sieni etenee kohti tervettä kudosta aiheuttaen pälvisilsalle tyypillisen pyöreän muutosalueen. 12 Se ei saavuta karvatupessa karvan mitoottista aluetta, joten se vaikuttaa karvan kasvuun vain yhden syklin verran. 13 Naudan pälvisilsa on itsestään rajoittuva tartunta, joka paranee yleensä 1 4 kuukaudessa. 15 Tartunnalle altistavia tekijöitä ovat nuori ikä (2 kuukaudesta 2 vuoteen), huono immuunipuolustus ja huono yleiskunto. 12,15 Ympäristöperäisiä riskitekijöitä ovat kosteus, viileys, pimeys ja huono ilmanvaihto. 15 YDINKOHDAT Nautojen pälvisilsa on pinnallinen ihotulehdus, joka pilaa vuotia ja on zoonoosi. Ihon kosteus, vammat ja muut sairaudet kuten loiset altistavat ihon lieville tartunnoille. Oireena ovat pyöreät, karvattomat, hilseilevät ja kutiamattomat ihomuutokset. Muutoksia on tyypillisesti vasikoilla pään ja kaulan alueella, vanhemmilla eläimillä myös vartalolla ja takaruumiissa. Tartunta voi tulla ostoeläimistä, navetan vierailijoista ja satunnaisista kontakteista. Saneeraus on tehokas tapa vähentää tautia ja saada karja oireettomaksi. Artikkeli tuli toimitukseen Oireet, diagnoosi ja hoito Tyypillisimpiä muutoksia ovat pyöreät halkaisijaltaan mm:n alueet, joita peittää joko hilseily tai paksumpi suomumainen rupi. 2 Alussa muutosalue voi olla erittävä ja verestävä. Se muuttuu sitten kuivaksi ja hilseileväksi, ja vanhimmissa kohdissa saattaa näkyä enää vain siisti karvaton alue. 12 Vasikoilla ja nuorilla muutoksia on yleisimmin pään alueella ja kaulalla. 13 Vanhemmilla naudoilla muutokset ovat usein lievempiä ja niitä on yleisimmin kaulalla, kyljissä ja takaruumiissa. 13,15 Voimakkaita muutoksia esiintyy naudoilla, joilla vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi aliravitsemuksen, sairauden tai lääkitysten vuoksi. 13,15 Aikuisilla naudoilla kortikosteroidilääkitys pahentaa oireita. 13 Joskus karvattomuutta ei esiinny, vaan iholla on pelkkää laattamaista hilseilyä tai eritettä. 15 Sekundääriset bakteeritulehdukset ovat mahdollisia, ja tällöin voi esiintyä myös erilaisia papuloita, noduloita ja haavaumia. 15 Ihomuutokset eivät yleensä kutise, mutta alkuvaiheessa ne voivat olla aristavia. 13,15 Diagnoosi perustuu muutosalueen reunalta otettuun raapenäytteeseen, joka analysoidaan laboratoriossa PCR-tutkimuksella ja viljelemällä sekä tarvittaessa mikroskopoimalla. 16 Tällä hetkellä Suomessa käytössä oleva PCR tunnistaa sekä TAULUKKO 1 Pälvisilsan hoitoon käytettäviä lääkkeitä ja ympäristön puhdistamiseen käytettäviä aineita Paikallishoidot Annos/Käyttö Lisätietoa Enilkonatsoli (esim. Imaverol) Kaliumperoksimonosulfaatti (Virkon -S, Virex ) Natriumhypokloriitti (esim. Clorox), liuos 0,5 0,9 % Liuos 2 %, päivittäin 5 pv ajan ja sitten kerran viikossa, kunnes muutosalueet ovat parantuneet13 tai 4 kertaa 3 4 päivän välein. 17 Liuos 3 % päivittäin 3 pv ajan. 18 Liuos 1 %, iholle pesuina tai sumutteena. (Suullinen tiedonanto, Olli Ruoho, ETT, ) Sumutteena tai levitettynä iholle päivittäin 5 pv ajan ja sitten kerran viikossa, kunnes muutosalueet ovat parantuneet. 12,13,15 Lääkevalmiste myydään 10%:na liuoksena, josta laimennetaan pakkauksen ohjeen mukaan 2 % liuos. 17 Yli 4 % liuos voi ärsyttää ihoa. 18 Yleisesti käytössä Suomessa. (Suullinen tiedonanto, Olli Ruoho, ETT ) Ei tutkittua tietoa käytöstä. Rikkikalkki (LimePlus Dip -shampoo) Liuos 2 5 %, päivittäin käytettynä 5 vrk:n ajan. 12,13,15 Voi ärsyttää ihoa. 15 Valmiste ei ole rekisteröity tuotantoeläimille. Systeemiset hoidot Griseofulvin 13,15 7,5 60 mg/ kg suun kautta 7 20 vrk:n ajan.13,15 Ei sallittu tuotantoeläimille. Natriumjodidi Liuos %, annoksella 1g / 14kg suonensisäisesti. Annos uusitaan 3 7 vrk:n kuluttua. 12,13,15 Voi aiheuttaa tiineille abortin. 15 Ympäristön puhdistaminen Kaliumperoksimonosulfaatti (Virkon -S, Virex ) Liuos 1-2 %. 1 %:sta liuosta käytettäessä pinnan tulee kastua kunnolla (sumutteena vähintään 5 suihkaisua) 19 Enilkonatsoli (Imaverol) Liuos vähintään 0,14 %. 19 Lääkevalmiste myydään 10-prosenttisena liuoksena, josta ohjeen mukaisesti laimentamalla saadaan 2 % liuos. 17 Natriumhypokloriitti (useita tuotteita) Liuos vähintään 0,5 %. 19, Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

17 Trichophyton verrucosum että Trichophyton mentagrophytes -lajin (Marja Kärkkäinen, Movet, suullinen tiedonanto ). Erilaisia hoitovaihtoehtoja ja ympäristön puhdistamiseen soveltuvia aineita on esitelty taulukossa 1. Hoidoilla yritetään vähentää tautipainetta ja ympäristön kontaminaatiota. 12,15 Hoitovaihtoehtoja on tutkittu paljon, mutta hoidosta saatavaa hyötyä on vaikea arvioida, koska tauti on itsestään rajoittuva. 13 Eläinten toistuva lääkitseminen isoissa karjoissa on työlästä ja kallista. 13 Toimenpiteisiin tulee kuitenkin ryhtyä ripeästi ympäristön saastumisen rajoittamiseksi. 12 Ympäristön puhdistamiseen soveltuvia aineita on tutkittu pääosin Trichophyton mentagrophytes -lajin itiöillä. Pesuaineita käytettäessä on tärkeää, että pinta on mahdollisimman puhdas, valmistetta laitetaan pinnalle riittävästi ja sen annetaan vaikuttaa 5 10 minuuttia ennen huuhtelua. 19,20 Pälvisilsan vastustaminen Naudan pälvisilsan vastustaminen nojaa suurelta osin eläinten immuniteettiin ja sen luomiseen rokotusten avulla. 1 Elimistön puolustusreaktiot ihosieniä vastaan ovat sekä luontaisia että hankittuja. 21 Oleellista vastustuskyvylle on T-soluvälitteinen immuniteetti, eivätkä vasta-aineet riitä antamaan suojaa, minkä vuoksi rokotteiden on tuotettava vahva T-soluvaste. 1,3 Neuvostoliitossa kehitetty, elävään heikennettyyn Trichophyton verrucosum LTF-130 -kantaan perustuva rokote antaa prosenttisen suojan. 3,22 Myös Norjassa pälvisilsaa on menestyksekkäästi saneerattu tähän rokotteeseen perustuvalla ohjelmalla. 1 Saneerausohjelmassa kaikki eläimet rokotetaan kahdesti vuorokauden välein. 5 Tutkimuksissa on todettu, ettei kerta-annoksella saada riittävää suojaa. 23 Immuniteetti pälvisilsaa vastaan alkaa kehittymään 2 viikon kuluttua tehosteesta ja täysi suoja saavutetaan 4 viikkoon mennessä. 1,22 Vasikat rokotetaan heti syntymän jälkeen ja tehoste annetaan vuorokauden kuluttua. 5 Maternaaliset vasta-aineet eivät häiritse immuniteetin kehittymistä, 1,24 sillä rokotteen antama suoja perustuu soluvälitteiseen immuniteettiin. 3 Vasikoiden rokottamista jatketaan vähintään 3 vuoden ajan, vaikka kliinisiä oireita ei enää esiintyisi. 5 Rokote annetaan lihaksensisäisesti ja se on hyvin siedetty. 1 Paikallista turvotusta voi esiintyä rokotuskohdassa. 1 Rokotuskohdassa voi näkyä hilseilevä ja karvaton muutosalue, josta on eristetty Trichophyton verrucosum -sienikasvustoa, mutta rokotekanta ei ole tarttuva. 24 Lisäksi voi esiintyä lämmönnousua, ja anafylaktinen reaktio on mahdollinen, mutta hyvin harvinainen. 1 Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä Nasevan kansallisen tason ehtoihin sisältyy, että eloeläimiä myyvällä tilalla ei saa olla pälvisilsaa. 25 Suomessa saneeraus perustuu kaikkien eläinten rokottamiseen sekä eläinten ja ympäristön puhdistamiseen. Eläinten terveys ETT ry on tehnyt saneerausohjeet lypsykarjoille, emolehmätiloille sekä lihanautakasvattamoille. Ohjeet löytyvät Eläinten terveys ETT ry: n internetsivuilta. 5 ETT subventoi lypsykarja- ja emolehmätilojen pälvisilsasaneerauksia korvaamalla puolet rokotekustannuksista (Olli Ruoho, ETT, suullinen tiedonanto ). TUTKIMUS Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen pyydettiin mukaan välisenä aikana pälvisilsaoireita saaneita tiloja Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Itä-Suomesta. Tutkimukseen osallistui 19 tilaa, joista 13 oli lypsytiloja, neljä kasvattamoja, yksi kasvattamo, joka toimi myös hiehohotellina ja yksi kasvattamo, jolla oli lisäksi emolehmiä. Lypsytiloista kuusi oli parsinavetoita ja kuusi pihattoja. Yhdellä tilalla oli lypsäviä lehmiä sekä pihatossa että parsinavetassa. Lypsylehmien määrä vaihteli välillä Kasvattamoista yksi oli välikasvattamo, kaksi kasvatti välitysikäisistä teuraaksi asti ja kolme oli loppukasvattamoja. Kokonaiseläinmäärä vaihteli välillä Tutkimukseen osallistumisesta kieltäytyi kolme tilaa. Tilat olivat Atrian, HKscan Finlandin tai Snellmanin Lihanjalostus Oy:n asiakastiloja. Tutkimus oli Eläinten terveys ETT ry:n rahoittama ja se toteutettiin yhteistyössä Atrian, HKscan Finlandin, Snellmanin Lihanjalostus Oy:n sekä Helsingin Yliopiston kanssa. Tiloilta kerättiin tietoa pälvisilsan leviämisestä teurastamoilta saatavien eläinliikennekontaktitietojen, Nasevan, keinosiemennysrekisterien sekä puhelinhaastattelun avulla. Puhelinhaastattelut toteutettiin kevään 2018 aikana. Teurastamot selvittivät kuljetustiedoista, oliko teuras- tai vasikkavälitysauto ajanut muiden pälvisilsatilojen kautta ennen tutkimustilalla käyntiä. Teurastamojen kuljetustiedoissa huomioitiin myös tutkimuksen ulkopuoliset tilat, joissa on todettu pälvisilsaa. Nasevasta kerättiin tietoja eläinostoista, eläinlääkärien ja sorkkahoitajien käynneistä sekä tartunnan toteamisesta ja sen mahdollisesta laboratoriovarmistuksesta. Saneerauksen tilannetta arvioitiin terveydenhuoltokäyntien raporteista, terveydenhuoltosuunnitelmista tai saneeraussuunnitelmista. Tiedot kerättiin tilakohtaisesti 6 12 kuukauden ajalta ennen tartuntaa, mikä ylittää pälvisilsan itämisajan. 12,15 Puuttuvat tiedot kysyttiin puhelinhaastattelussa. Puhelinhaastattelussa kysyttiin, minkälaisia oireita naudoille oli tullut ja selvitettiin tarkemmin tilojen eläin- ja vierailijaliikennettä ennen tartuntaa, tautisuojauskäytäntöjä, muita ympäristöperäisiä riskitekijöitä sekä saneerauksen vaihetta. Pälvisilsan zoonoosimahdollisuuden vuoksi kartoitettiin myös tilallisten ja muiden eläinten kanssa työskentelevien oireilua. Yhdestä kunnasta, josta oli tutkimuksessa mukana neljä tilaa, saatiin tilojen kaikki eläinlääkärien käynnit pälvisilsatiloilla selvitettyä huomioiden myös tutkimuksen ulkopuoliset pälvisilsatilat. Muiden tilojen osalta eläinlääkärien käyntitietoja ei saatu verrattua tutkimuksen ulkopuolisiin pälvisilsatiloihin. Myöskään muiden vierailijoiden osalta käyntejä tutkimuksen ulkopuolisilla tiloilla ei saatu tietoon. Koska suurille tiloille tuli itämisajan puitteissa suuri määrä seminologien käyntejä, käynneistä kysyttiin lisätietoja vain niiden tilojen osalta, joilla käyntejä oli vähemmän, käyntejä voitiin rajata oireilevien perusteella tai käynnit muuten sopivat tartuntaan. Jos tilallinen muisti ensimmäisiä oireilijoita, selvitettiin, miten niitä oli siemennetty ja kysyttiin keinosiemennysosuuskunnalta, oliko seminologilla ollut käyntejä muilla pälvisilsatiloilla samana päivänä. TULOKSET Oireet ja diagnoosi Lypsytiloilla ensimmäiset oireet huomattiin lehmillä (kahdeksan tilaa, 61,5 %) tai hiehoilla (neljä tilaa 30,8 %) sekä yhdellä tilalla ryhmässä, jossa oli hiehoja ja ummessa olevia lehmiä (yksi tila, 7,7 %). Yh- Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 417

18 TAULUKKO 2 Tutkimuksessa mukana olleiden lypsykarjojen (13 tilaa) kontaktit tunnettuihin pälvisilsatiloihin. Kontakti Ei arvioitavissa a Tilojen lukumäärä Ei kontaktia b Tilojen lukumäärä Kontakteihin ei liittynyt yhteyttä tunnettuihin pälvisilsatiloihin c Tilojen lukumäärä Riskialtis toiminta tai kontakti pälvisilsatilaan Eläinostot tila: osto puutteellisesti saneeratulta tilalta Seminologi tila: seminologi tullut suoraan pälvisilsatilalta, isännän kertomaa, ei voitu varmistaa kontaktia Eläinlääkäri tila: hoidetun lehmän naapurilehmä hankasi päätään eläinlääkäriin, saanut oireita 1 kk käynnistä. Eläinlääkäri tullut omin vaattein navettaan. 3 tilaa: käynti silsatilalla samana päivänä Lomittaja tilaa: lomitus silsatilalla edellisenä päivänä Sorkkahoitaja 9 4 Muut vierailijat 12 1 tila: robotin korjaaja tullut omin vaattein Urakoinnit 11 1 tila: isäntä käyttänyt silsatilan traktoria 1 tila: paalausurakoitsijan tilalla tartunta Teuras- ja välitysautot 4 2 tilaa: silsatila hakee itse vasikat pihasta 1 tila: auto käynyt samana päivänä silsatilalla 6 tilaa: auto käynyt edellisenä päivänä silsatilalla Naapuritilat tila: laitumet silsatilan laidunten naapurissa 1 tila: silsatilan karanneet eläimet käyneet pihassa 5 tilaa: silsatila 1 2 km:n päässä 1 tila: 10 km:n säteellä kolme silsatilaa a Kaikkia tietoja ei saatu tai käyntien arvioinnissa ei pystytty huomioimaan mahdollisesti alueella olevia muita pälvisilsatiloja. b Tilanne ei koskenut tilaa, esimerkiksi ostoeläimiä ei ollut, tilalliset siemensivät itse tai tila ei ollut käyttänyt lomittajaa. c Kontaktit pystyttiin varmistamaan riskittömiksi, esimerkiksi ostoeläimillä oli kliinisiin oireisiin perustuva terveystodistus ja seminologien, eläinlääkärien ja lomittajien kaikki käynnit varmistettiin huomioiden myös tutkimuksen ulkopuoliset pälvisilsatilat. delläkään tilalla vasikat eivät olleet ensimmäisiä oireilijoita. Hiehoilla oireina oli karvattomia ja hilseileviä laikkuja pään ja kaulan alueella. Lehmillä suurimmalla osalla oli karvattomia alueita kyljissä, selässä ja takaruumiissa, muutamilla myös pään ja kaulan alueella. Pään ja kaulan alueen muutokset olivat enimmäkseen hilseileviä, mutta vartalon muutosalueet olivat useimmilla pyöreitä, karvattomia ja ei-hilseilevä. Kaikilla lypsytiloilla oli eläinlääkäri ottanut näytteet muutosalueista ja diagnoosi oli varmistettu laboratoriossa. Kasvattamoissa oireet tulivat nuorimmille eläimille ja tyypilliset oireet olivat karvattomia ja hilseileviä laikkuja pään ja kaulan alueella. Kasvattamoissa tartunta levisi nopeasti karsinoiden ja pitopaikkojen välillä. Yhdellä tilalla tartunta ei kuitenkaan missään vaiheessa levinnyt pitopaikasta toiseen. Yhdessä kasvattamossa diagnoosi varmistettiin laboratoriossa, mutta muilla tiloilla diagnoosi perustui vain eläinlääkärin kliiniseen tutkimukseen. Tautisuojaus Tutkimukseen osallistuneista tiloista vain yhdellä oli tautisulku jo ennen tartuntaa. Kaikilla tiloilla oli kuitenkin tarjota vierailijoille saappaat sekä haalari tai essu. Päähineen tarjosi vain neljä tilaa, ja niistä kolmella tilallinen sanoi, että suurin osa vierailijoista kuitenkin pitää omaa päähinettä. Tilan tarjoamista suojavaatteista huolimatta viisi (26,3 %) tilallista sanoi, että eläinlääkärit tulevat omilla haalareilla tai takeilla navettaan. Yhdeksän (47,4 %) tilallista sanoi, että teuras- ja välitysvasikkakuljettajat hakevat lähteviä eläimiä navetasta ja vain yhdellä tilalla kuljettajat käyttivät navettaan tullessaan tilan tarjoamia saappaita ja suojavaatteita. Ulkopuolisia lomittajia käytti 12 tilaa (63,2 %), ja näistä vain neljä tilaa (33,3 %) tarjosi lomittajille suojavaatteet. Käsienpesumahdollisuus oli kaikilla tiloilla vaatteiden vaihtotilassa tai heti sen läheisyydessä, mutta tilalliset eivät olleet kiinnittäneet huomiota vierailijoiden käsienpesuun eikä desinfiointiin. Kuljetukset, vierailijat ja muut riskitekijät Taulukossa 2 on esitetty lypsykarjatilojen kontakteja muihin pälvisilsatiloihin ja niihin liittyviä riskitilanteita. Kasvattamoista (neljä tilaa) yhdellä oli noin 10 vuotta sitten ollut pälvisilsatartunta. Yhdelle tilalle oli tuotu vasikka saneeratulta tilalta. Kahdella tilalla oli aivan lähinaapurina silsatila, ja kissoja kulki tilojen välillä. Yhdellä tilalla oli yhteisiä koneita silsatilan kanssa. Välitys- ja teuraskontakteja oli useita. Tilalla, jolla oli sekä emolehmiä että kasvattamo, oli yhteinen kuljetusvaunu pälvisilsatilan kanssa. Vaunulla oli kuljetettu vain emoja, mutta oireet alkoivat kasvattamossa. Tällä tilalla oli myös oireiden ilmaantumista edeltävän puolen vuoden aikana useita teuras- ja välitysautokontakteja, joissa auto oli käynyt samana tai edellisenä päivänä hakemassa pälvisilsatilan eläimiä. Yhdellä tilalla oli kasvattamon lisäksi hiehohotellitoimintaa ja tilalla oli käynyt useita vierailijoita, joiden mahdollista kulkemista muilla pälvisilsatiloilla ei saatu varmistettua. Saneeraus Lypsytiloista kaikki olivat aloittaneet saneerauksen rokotuksin heti kun diagnoosi oli varmistunut. Tiloista viidellä (38,5 %) tartunta oli todettu loppuvuodesta 2016 tai alkuvuodesta 2017 ja rokotukset aloitettu heti diagnoosin varmistuttua. Yhtä tilaa lukuun ottamatta navetoiden ja eläin- 418 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

19 ten pesut sekä desinfioinnit oli toteutettu ETT ry:n ohjeiden mukaan Oireilevia eläimiä ei näillä tiloilla enää ollut. Lopuilla tiloilla (kahdeksan tilaa, 61,5 %) tartunta oli todettu loppuvuodesta 2017, ja kaikilla navetan pesu ja desinfiointi oli suunnitteilla kesälle Kasvattamoista kolmessa (50 %) saneeraus aloitettiin heti oireiden alussa. Yhdessä kasvattamossa saneeraus toteutettiin ohjeiden mukaan loppuun asti eikä oireita ole enää ollut. Muissa saneerausohjelma oli puutteellinen tai keskeytyi ja oireilevia eläimiä on edelleen. Yhdellä tilalla saneeraus aloitettiin myöhemmin emolehmien navettaan, mutta muut pitopaikat oli toistaiseksi tarkoitus jättää saneeraamatta. Lopuista kasvattamoista kahdessa on saatu tartunta pidettyä kurissa pitämällä karsinat kertatäyttöisinä ja pesemällä ja desinfioimalla karsinat aina erien välissä. Tilallisten sairastuminen Neljällä tilalla (21 %) yksi tai useampi eläinten kanssa tekemisissä ollut henkilö oli saanut pälvisilsanoireita. Näistä yksi tila oli kasvattamo ja muut lypsytiloja. Kaikilla henkilöillä ihottuma-alueet olivat tulleet pääosin käsiin. POHDINTA Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota karjatalouden piirissä toimivat voivat käyttää laatiessaan ja ohjeistaessaan tautisuojauskäytäntöjään. Perinteisesti on katsottu, että pälvisilsa leviää karjaan tulleen tartunnankantajaeläimen mukana. 13 Tässä tutkimuksessa vain yhdellä lypsykarjatilalla tämä tartuntareitti oli merkittävä. Neljälle muulle tilalle eläimiä oli ostettu, mutta myyjäkarjoilla oli kliinisiin oireisiin perustuva terveystodistus pälvisilsavapaudesta. Näissäkään tilanteissa tartuntamahdollisuutta ei voida sulkea täysin pois, koska oireettomat tartunnankantajat ovat riski eläinkaupassa. 8 Merkittävä riskikontakti liittyi tässä tutkimuksessa eläinkuljetuksiin eli teuraseläinten tai välitysvasikoiden hakuun tiloilta sekä kasvattamoissa uusien eläinten tuontiin. Moni tilallinen kertoi kuljettajien käyvän omilla vaatteilla ja saappailla navetassa. Tällöin mahdolliset itiöt kulkeutuvat vaatteissa ajoneuvon ohjaamoon ja sitä kautta aina seuraaville tiloille. Teurastamojen kuljetuksissa omilla vaatteilla tiloille meno on ajansäästöllisistä syistä yleinen käytäntö, jonka riskejä voidaan pienentää vain sillä, että eläinkuljettajat eivät tule sisälle navettoihin. Muiden vierailijoiden käyntien selvittäminen ei onnistunut kattavasti. Muutamalla tilalla eläinlääkärien käynneistä kuitenkin löytyi saman päivän käyntejä tutkimustilojen välillä. Yhdellä tilalla omistaja kuvasi suoran yhteyden omilla vaatteilla työskennelleen eläinlääkärin ja oireita saaneen eläimen kontaktista. Seminologien käynneistä löytyi kaksi epäilyttävää tilannetta, joissa kontaktia ei voitu varmistaa, vaan ne perustuivat omistajien kertomuksiin. Muutama tilallinen myös itse epäili tartunnan tulleen seminologin kautta, mutta asiaa ei voitu varmistaa tietojen puutteellisuuden vuoksi. Keinosiemennysosuuskunta on pälvisilsatiedon suhteen täysin riippuvainen tilojen omista ilmoituksista, joten tieto tartuntatiloista tuskin on kattava. Lomittajat ja sorkkahoitajat kulkevat laajalla alueella eikä heidän käynneistään löytynyt saman päivän tai peräkkäisten päivien käyntejä tutkimustilojen välillä. Jos kaikkien vierailijoiden käynnit myös tutkimuksen ulkopuolisilla tiloilla olisi saatu tarkistettua, olisi riskikontakteja todennäköisesti tullut vierailijoiden osalta enemmän. Muutamalla tutkimustilalla pälvisilsadiagnoosi saatiin vasta kuukausien jälkeen oireiden alkamisesta. Tällä välillä usea vierailija on kulkenut tilalla tartunnasta tietämättä ja siten saattanut levittää tartuntaa. Tartunnan varhainen toteaminen on tärkeää, jotta leviämisreitit toisille tiloille saadaan heti katkaistua. Suojavaatteiden puutteellinen käyttö tuli tutkimuksessa esiin monessa tilanteessa, ja tilalliset olivat sitä itsekin paljon miettineet. Päähine tai sen puuttuminen kokonaan sekä suojavaatteiden alta pilkottavat omien vaatteiden hihansuut ja kaulukset ovat myös huomiota vaativia parannuskohteita. Muutamalla tilalla oli kontakti pälvisilsatilaan yhteisten välineiden, koneiden tai urakointien kautta. On tarpeen korostaa nykyistä enemmän, että yhteistyökumppaneiden tautitilanne on syytä tuntea ja varmistaa yhteisten välineiden puhtaus. Tutkimustiloilla oli usein toisia pälvisilsatiloja naapurustossa. Tämä lisää suorien eläinkontaktien mahdollisuutta (vierekkäiset laidunalueet, karkulaiset), mutta myös muita, välillisiä taudin siirtymismahdollisuuksia (kissat, yhteiset välineet). Endeemisissä tilanteissa sairastujat ovat nuoria eläimiä. 6 Tässä tutkimuksessa kaikilla lypsykarjatiloilla ensimmäiset oireet tulivat lehmille tai hiehoille, mikä viittaa siihen, että tartuntakontakti on tullut näihin eläimiin. Eläinlääkäriä lukuun ottamatta vierailijat harvoin ovat tekemisissä vasikoiden kanssa, mikä voi selittää sen, etteivät vasikat olleet millään tilalla ensimmäisiä oireilijoita. Myös tilalliset ovat todennäköisemmin enemmän tekemisissä vanhempien eläinten kanssa lypsyn, siemennysten ja navetan siivoamisen kautta. Tulos oli kuitenkin yllättävä ja voi antaa aihetta jatkotutkimuksiin. Lehmillä muutosalueet olivat enimmäkseen takaruumiin alueella, hiehoilla ja kasvattamoiden vasikoilla pään ja kaulan alueella, mikä vastaa kirjallisuudessa esitettyä, 13,15 ja johtuu ilmeisesti ikäryhmien käyttäytymiseroista. 15 Pälvisilsan vastustuksessa tartunnan siirtymisen estäminen tilalta toiselle on tärkeää, mutta oma merkityksensä on myös eläinten vastustuskyvyllä. On osoitettu, että pälvisilsa tarttuu herkästi vaurioituneeseen ihoon. 14 Ulkoloistartunnat sekä hiertymiä aiheuttavat parsirakenteet, kaulapannat ja sorkkahoitotelineet voivat altistaa eläintä pienenkin infektioannoksen aiheuttamalle tartunnalle, samoin kuin lehmien karvojen ajeleminen. Pälvisilsan vastustuksen merkittävä perustelu on sen zoonoottisuus. 2 Tässä tutkimuksessa tartunta oli levinnyt ihmisiin noin neljänneksellä tiloista. Italialaisessa tutkimuksessa 45 %:lla pälvisilsakarjojen työntekijöistä oli pälvisilsatartunta. 8 Koska lääkäreillä on vaikeuksia tunnistaa tautia, 4 pälvisilsatilan eläimiä hoitavia tulee muistuttaa, että hoitavalle lääkärille on mainittava tartuntamahdollisuudesta. Samoin tulee toimia muiden nautaeläinten kanssa toimivien, jos iholle ilmestyy pälvisilsaoireiluun sopiva ihottuma-alue. Pälvisilsan saneeraaminen on suositeltavaa herkän leviämisen ja ennalta-arvaamattomien kontaktien vuoksi. Ohjeiden mukaan saneeraukseen ryhtyneillä tutkimustiloilla oireita ei enää ollut. ETT ry:n ohjeiden lisäksi tila saattaa tarvita yksityiskohtaisempaa saneeraussuunnitelmaa. Tutkimustilojen kontaktit pälvisilsatiloihin olivat hyvin monenlaisia ja joskus vaikeita tai mahdottomia välttää. Kontakteihin liittyviä riskejä voidaan pienentää hyvällä hygienialla ja suojautumisella, mutta kaikkein tehokkaimmin tartuntapainetta Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 419

20 voidaan pienentää tautikarjoja saneeraamalla. Selkeät ohjeet ja kannustava asenne eläinlääkäreiltä motivoivat tilallisia ryhtymään saneeraukseen. KIITOKSET Kiitämme Olli Ruohoa artikkelin kommentoinnista. Kiitämme yhteistyöstä Tuomas Hervaa, Heidi Härteliä ja Saara Rantasta. Kiitos myös kaikille tutkimukseen osallistuneille tiloille. LÄHDEKIRJALLISUUS 1. Lund A, Brathberg A, Næss B, Gudding R. Control of bovine ringworm by vaccination in Norway. Vet Immunol Immunop. 2014;158: Chermette R, Ferreiro l, Guillot J. Dermatophytoses in animals. Mycopathologia 2008;16: Gudding R, Lund A. Immunophrohylaxis of bovine dermatophytosis. Can Vet J. 1995;36: Morrel J, Stratman E. Primary care and specialty care delays in diagnosing Trichopyton verrucosum infection related to cattle exposure. J Agromed. 2011;16: Eläinten Terveys ETT ry, [kotisivu internetissä]. Pälvisilsa, [luettu ] Bond R. Superficial veterinary mycoses. Clin Dermat. 2010;28: Moretti A, Bongio L, Pasquali P, Fioretti P. Epidemiological aspects of dermatophyte infections in horses and cattle. J Vet Med 1998;45: Agnetti F, Righi C, Scoccia E, Felici A, Crotti S, Moretta I ym. Trichophyton verrucosum infection in cattle farms of Umbria (Central Italy) and transmission to humans. Mycoses 2014;57: Lehenkari E, Silvennoinen-Kassinen S. Dermatophytes in northern Finland in Mycoses 1995;38: Quinn P, Markey B, Carter M, Donnelly W, Leonard F. Veterinary microbiology and microbial disease. 1 painos. Cornwall: Blackwell Publishing; Hashimoto T, Blumenthal H. Survival and resistance of Trichophyton mentagrophytes artrospores. Appl Environ Microb. 1978;35: Constable P, Hinchcliff K, Done S, Grünberg W. Veterinary medicine: A textbook of the diseases of cattle, horses, sheep, pigs, and goats. 11 painos. Missouri: Elsevier Health Sciences; Divers T, Peek S. Rebhun s diseases of dairy cattle. 3 painos. Missouri: Elsevier Health Sciences; Oborilova E, Rynikar A. Experimental dermatophytosis in calves caused by Trichophyton verrucosum culture. Mycoses 2005;48: Scott D. Large animal dermatology. 1 painos. Philadelphia: WB Saunders Company; Laboratoriopalvelut Movet [kotisivu Internetissä]. Pälvisilsa l. Trichophyton verrucosum (qpcr-tunnistus, viljely), [luettu ] Lääketietokeskus. Pharmaca Fennica Veterinaria Kirmizigul A, Erklic E, Buyuk F, Gokce E, Citil M. Efficacy of pomades containing different percentages of enilconazole in the treatment of bovine dermatophytosis. Vet Dermatol. 2016;27: Moriello K. Kennel disinfectants for Microsporum canis and Trichophyton sp. Vet Med Int. 2015; ID , Moriello K, Kunder D, Hondzo H. Efficacy of eight commercial disinfectants against Microsporum canis and Trichophyton spp. infective spores on an experimentally contaminated textile surface. Vet Dermatol. 2013;24: Almeida SR. Immunology of dermatophytosis. Mycopathologia 2008;166: Rybnikář A, Chumela J, Vrzal V, Krupka V. Immunity in cattle vaccinated against ringworm. Mycoses 1991;34: Rybnikář A, Vrzal V, Chumela J. Protective efficacy of vaccine against bovine dermatophytosis after double and single vaccination. Mycoses 1998;41: Lund A, DeBoer DJ. Immunoprophylaxis of dermatophytosis in animals. Mycoses 2008;166: Eläinten Terveys ETT ry [kotisivu internetissä]. Nautaterveydenhuolto, [luettu ]. ett.fi/terveydenhuolto/nautaterveydenhuolto Liiton valtuuskunnan vaali 2019 Valtuuskunnan vaalin äänestysaika lähestyy, lue lisää sivulta 427. Lue myös valitsijayhdistysten ja vaaliliittojen esittely sivulta 431. KIRJOITTAJIEN OSOITTEET Heli Mourujärvi, ELL, kunnaneläinlääkäri Siikalatva ja Pyhäntä Tiinanmäki 5, Kestilä heli.mourujarvi@haapavesi.fi Artikkeli on osa kirjoittajan erikoistumiskoulutusohjelmaa. Helena Rautala, ELT Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos, Helsingin yliopisto Eläinlääkäriliiton VAALIT Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

21 VAIN 6% IHOSAIRAUKSISTA ON RUOKA- AINEREAKTIOIDEN AIHEUTTAMAA (1) 94% SAATTAA OLLA VÄÄRÄLLÄ RUOKAVALIOLLA (1) VETERINARY GLOBAL CARE VETERINARY HPM: 2 SELKEÄÄ RATKAISUA IHON JA TURKIN ONGELMISTA KÄRSIVILLE TOIPUMINEN IHO- JA TURKKIONGELMISTA Tukee ihon toimintoja ELIMINAATIO- DIEETTI Vähentää ruoka-ainereaktioita Virbac HPM High Protein Menu - päivittäisruoat ja erikoisruokavaliot vain eläinlääkäreiden välityksellä Virbac HPM Dermatology Support D Virbac HPM Hypoallergy with Hydrolyzed Salmon A2 (1) Olivry T, Mueller RS. Critically appraised topic on adverse food reactions of companion animals (3): prevalence of cutaneous adverse food reactions in dogs and cats. BMC Vet Res. 2017;13:51. Shaping the future Suomen of animal Eläinlääkärilehti health 2019, 125, 7 421

22 ilmoitus Ajankohtaista Orion Pharmalta KRYPTOSPORIDIOOSIA TILALLA? TEKSTI: ELL MARKKO LEHTOSALO Kryptosporidioosi on toiseksi yleisin infektiivisen vasikkaripulin aiheuttaja Suomessa. Sen esiintyminen on Ruokaviraston vasikkaripulitutkimusten mukaan yli nelinkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen Vuonna 2018 jo yli 40 prosentissa positiivisista ripulinäytteistä aiheuttaja oli Cryptosporidium parvum. Kryptosporidioosi Ripulin aiheuttaa Cryptosporidium parvum -alkueläin. Se on tyypillisimmin 1 2 viikon, käytännössä aina alle neljän viikon ikäisten vasikoiden sairaus. Oireena on noin viikon kestävä runsas, vetinen ja pahanahajuinen itsestään rajoittuva ripuli. Tauti on erittäin tarttuva. Sairastunut vasikka erittää ulosteissaan jopa yli 10 miljardia välittömästi infektiivistä ookystaa vuorokaudessa, myös oireeton vasikka voi erittää ookystia. Infektiivinen annos on hyvin pieni, noin 10 ookystaa riittää aiheuttamaan infektion. Taudin itämisaika on 3 4 päivää. Ookystat ovat infektiivisiä heti erittyessään ja ne ovat hyvin kestäviä ulkoisia olosuhteita ja desinfektioaineita vastaan. Viileässä ja kosteassa ympäristössä ne säilyvät useita kuukausia, jopa yli vuoden. Esiintyminen Kryptosporidioosin esiintyminen on lisääntynyt voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vielä vuonna 2008 nautakarjojen Karjat joilla todettu C. parvum, lkm kryptosporidium-tutkimuksissa C. parvumia todettiin vain muutamilla tiloilla, vuonna 2017 jo lähes kolmasosa tiloista oli positiivisia C.parvum todettu karjassa aiemmin positiivisten osuus tutkitusta, % % Lähde: Eläintautien vastustus- ja seurantaohjelmat

23 ilmoitus Ajankohtaista Orion Pharmalta C. parvum %-osuus positiivisista näytteistä Vasikoiden ripulien aiheuttajana C. parvum on yli nelinkertaistunut viimeisen seitsemän vuoden aikana Lähde: Ruokavirasto Hoito ja ennaltaehkäisy Halofuginonilla on kryptosporidiostaattinen teho Cryptosporidium parvumiin. Sitä voidaan käyttää sekä ehkäisemään ripulia että lievittämään ripulia diagnosoiduissa C. parvum -tapauksissa. Ennaltaehkäisyssä hoito tulisi aloittaa vasikan ollessa tunnin ikäinen. Ripulin lievityksessä hoito tulisi aloittaa 24 tunnin kuluessa ripulin alkamisesta. Suositeltu annos on 100 µg/kg (vastaa 2 ml/10 kg Kriptazenia) kerran päivässä 7 päivän ajan. Annosta on noudatettava tarkasti, koska toksisia oireita voi ilmetä jo kaksinkertaisella annoksella. Myös ookystien uudelleenerityksen riski hoidon jälkeisinä viikkoina lisääntyy annoksen kasvaessa. Kriptazen Kriptazen sisältää halofuginonia 0,5 mg/ml. Se annostellaan vasikan painon mukaan säädettävällä annospumpulla. Kertapumppauksella voidaan annostella päiväannos kg painoiselle vasikalle 10 kg tarkkuudella. Tarkan pumpun ansiosta annostelu on helppoa ja sekä yli- että aliannostelun riski vähenee. Annostelu Annetaan annospumpulla vasikan painon mukaan, suun kautta, kerran päivässä, 7 päivän ajan. Annostelu joka päivä samaan kellonaikaan ruokinnan jälkeen. Ei saa antaa tyhjään vatsaan eikä heikkokuntoisille eläimille. Anorektista vasikkaa hoidettaessa Kriptazen sekoitetaan puoleen litraan elektrolyyttiliuosta. Pakkaukset Saatavilla on sekä annospumpun sisältävä pakkaus että vaihtopullo, 980 ml. Yhdestä pullosta riittää lääkettä esimerkiksi neljäntoista 50 kg painoisen vasikan 7 päivän kuuriin. Avattu pakkaus on käytettävä 6 kk kuluessa. Varoaika: teurastus 13 vrk. Oriolan tilausnro TMH alv 0 % Kriptazen 0,5 mg/ml oraaliliuos vasikalle 980 ml, sisältää 4 12 ml annospumpun Kriptazen 0,5 mg/ml oraaliliuos vasikalle 980 ml vaihtopullo 144,50 130,50 DRONBITS TABL.: Febanteeli, pyranteeliembonaatti, pratsikvanteli. Koirien pyörö- ja heisimatojen häätöön. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. DRONTAL VET. TABL.: Pyranteeliembonaatti, pratsikvanteli. Kissojen pyörö- ja heisimatojen häätöön. Ei saa käyttää alle 6 viikon ikäisillä kissanpennuilla. DRONCIT VET. TABL.: Pratsikvanteli. Koirien ja kissojen heisimatojen häätöön. WELPAN VET. ORAALISUSPENSIO: Febanteeli, pyranteeli. Koiranpentujen ja enintään vuoden ikäisten koirien pyörömatojen häätöön. Markkinoija: Orion Pharma Eläinlääkkeet. Täydelliset tuotetiedot: Pharmaca Fennica Veterinaria. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 423

24 Hevosten hammashoidon uudet tuulet Hevosten hammashoidossa on tapahtunut viime vuosina niin paljon kehitystä ja muutoksia, että voidaan jo puhua uusista hoitokäytännöistä ja hammashoidon minimivaatimuksista. Teksti: Leena Karma Hevosten hammashoito on aiemmin mielletty pelkästään hammaspiikkien eli terävöityneiden kiillereunojen raspaamiseksi. Hammaspiikkien raspaaminen ja purennan korjaus ovat edelleenkin tärkeitä, mutta vain osa hevosten hammassairauksista ja niiden hoidosta. Hammashoidon tarjonta ja taso voivat olla erittäin kirjavia, sillä sen voi nykylainsäädännön mukaan suorittaa eläinlääkärin lisäksi kuka vain ilman asianmukaista koulutusta ja välineistöä. Lisäksi eläinlääkärien oma kiinnostus ja vapaaehtoinen kouluttautuminen ovat määritelleet hammashoidon tasoa. Hammashoidon opetukseen ja lisäkoulutukseen on herätty vasta viime vuosina. Hevosten hammassairaudet eivät ole uusi asia, sillä jo yli 3000 vuotta sitten hevosilta on poistettu sudenhampaita ja yli sata vuotta sitten ilmestyneissä kirjoissa kirjoitettiin hevosen karieksesta ja sen hoidosta. Lisäksi jo tuolloin oli kehitetty erilaisia instrumentteja niin hampaan poistoon, karieksen paikkaukseen kuin juurihoitoonkin. Ennen maailmansotia hevosen arvo työ- ja kulkuvälineenä sekä kauppatavarana oli suurempi kuin nykyisin. Maailmansotien jälkeen hevosen arvo romahti pääosin autoteollisuuden vuoksi, eikä hevosten hammashoitoon kiinnitetty enää samanlaista huomiota. Vasta viime vuosina tieteellisiä tutkimuksia ja artikkeleita on julkaistu enemmän lisäten tietoutta hevosten hampaiden anatomiasta, fysiologiasta ja hammassairauksista. Sen myötä eläinlääkärien ja hevosten omistajien kiinnostus asiaa kohtaan on lisääntynyt. Myös työvälineet ja instrumentit ovat kehittyneet vastaamaan nykystandardeja Suun huuhtelu ennen tutkimusta ja tutkiminen valon avulla on tärkeää. Vain puhtailta hampaan pinnoilta voi nähdä mahdolliset vauriot (kuvat ovat saman hevosen suusta). 424 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

25 Kuvassa diastema peilillä tarkasteltuna sekä pitkälle edennyt infundibulaarinen karies ja periferinen karies oroskooppikuvassa. ja niiden tarjonta on kasvanut ja saatavuus helpottunut merkittävästi. HEVOSTEN HAMMASSAIRAUDET USEIN KROONISIA Kipua tuottavia hammassairauksia on hevosilla paljon ja ne ovat yleisiä rodusta, sukupuolesta tai käytöstä riippumatta. Hampaissa oleva dentiini on elävää kudosta ja erittäin tuntoherkkää. Akuutin ja kroonisen hammassairauden eroa on hevosella vaikea tehdä, koska hevoset näyttävät kipua huonosti. Akuutilta vaikuttavan hammaskivun taustalla on lähes aina krooninen, pidempään kehittymään päässyt patologia. Akuutisti oireilevien hammasongelmien syynä on yleensä muun muassa hampaan murtuminen tai akutisoitunut juuripaise. Loput hammasperäisistä sairauksista ovat useimmiten jo pidempään vaivanneita kuten muun muassa purentaviat, diastemat, iensairaudet, juuritulehdus, infundibulaarinen karies ja periferinen karies. Hevonen on saalis- ja pakoeläin ja peittää sen vuoksi hammasperäisen kivun taidokkaasti. Usein hammassairaudet pääsevät kehittymään niin, ettei hevonen näytä oireita lainkaan, ja kun oireita ilmaantuu, on tilanne hevosen suussa ja hampaissa kehittynyt jo pitkälle. Oireita on monenlaisia ja niitä on usein vaikea tunnistaa. Tämän vuoksi hevosten hammassairaudet ovat kroonistuneet siinä vaiheessa, kun ne diagnosoidaan. Tyypillisesti oireet aiheuttavat ongelmia syömisessä (hidas syöminen, heinän ja rehun tiputtelu, paha haju, heinän dippaaminen veteen, pään heiluttelu) tai kuolaintuntumassa (kuolaimeen kiinni pureminen, tyhjä kuolaimelle, pään heiluttelu, kielen työntäminen kuolaimen päälle tai suusta ulos). Laihtuminen on harvinainen oire. Kivun oireet tunnistetaankin usein vasta hoidon jälkeen, kun jokin tapa jää hevosen käytöksestä pois. SUUN- JA HAMPAIDEN TUTKIMINEN Jotta hammasperäiset ongelmat huomattaisiin ajoissa, on suu ja hampaat tutkittava huolellisesti ja säännöllisesti, keskimäärin 6 12 kuukauden välein. On muistettava, että hevosen hampaiden anatomia poikkeaa muista kotieläimistä, joten anatomian tuntemus on tärkeää diagnoosin tekemiseksi. Kuten aina, mahdollisimman tarkka diagnoosi mahdollistaa oikean hoidon valinnan. Suun huolellinen tutkiminen vaatii lähes aina rauhoituksen kilteillekin hevosille, sillä hevosen suu on herkkä reagoimaan kosketukseen. Lisäksi poskissa ja kielessä on vahvat lihakset, joiden liikkumisella on suora negatiivinen vaikutus tutkimuksen onnistuneeseen suorittamiseen. Vain harva hevonen sietää suussaan vierasesineitä (eli tutkijan käden ja instrumentit), joten ilman rauhoitusta suun tutkiminen voi olla haastavaa ja jopa mahdotonta. Kokemukseni perusteella hevonen on sitä rauhattomampi suustaan, mitä kipeämpi patologia suussa on. Hyvän hoitovasteen seurauksena suun rauhattomuus kontrollitutkimuksessa tai jatkohoidon aikana selvästi vähenee ja rauhoitusaineitakin kuluu selvästi vähemmän. Suun tutkimusta varten suu on saatava riittävästi auki suunavaajaa käyttäen. Kiilojen käyttöä ei enää suositella, sillä ne eivät ole turvallisia, ei hevoselle eikä eläinlääkärille ja niiden on todettu aiheuttavan vaurioita (murtumia) hampaisiin. Suu tulee huuhdella runsaalla vedellä, jotta kaikki rehu ja heinä saadaan pois hampaiden pinnoilta niiden tarkempaa tutkimusta varten. Huuhtelun jälkeen hampaiden kaikki pinnat (purupinta ja hampaan molemmat sivut) tarkastetaan tehokkaan valonlähteen (otsalamppu tai suunavaajaan kiinnitettävä magneettilamppu), peilin (tai oroskoopin) ja koettimien avulla. Oman ergonomian vuoksi pääntuen käyttö on suositeltavaa. Markkinoilla on useita eri mallisia pääntukia, joista voi valita itselleen sopivan mallin. Tuen avulla hevosen pää on helpompaa saada vakaaksi, jolloin suun tutkimus on helpompaa.

26 Suun tutkiminen ja perusvälineistöä. HAMMASHOITO Ennaltaehkäisevä hoito muodostaa tärkeän kulmakiven hevosten hammassairauksien torjunnassa. On tärkeää, että hampaiden tutkimus ja terävien kiillereunojen raspaus tehdään säännöllisesti 1 2 kertaa vuodessa, nuoret ja iäkkäämmät hevoset tutkitaan jopa useammin. Tarvittaessa jatkohoitoja (kuten muun muassa purennankorjaukset ja diastemahoidot) voidaan joutua tekemään 4 8 viikon välein. Uusimpia asioita hevosten hammashoidossa ovat juuritulehduksen ja karieksen tarkempi diagnosointi ja niiden erilaiset hoitomuodot. Infundibulaarisen sementin hypoplasian/ karieksen paikkaus on myös ennaltaehkäsevää hoitoa, sillä paikkauksella karieksen eteneminen juuriytimeen sekä hampaan halkeaminen voidaan estää. Hampaanpoiston menetelmät ovat kehittyneet niin, että valtaosa reservikruunuun saakka olevista murtumista saadaan poistettua yhdistämällä sedaatio hermo- ja paikallispuudutuksiin. Leikkaustekniikoita perinteisen suun kautta tapahtuvan poiston lisäksi ovat muun muassa minimaalisesti invasiivinen transbukkaalinen poisto, erilaiset hampaan halkaisutekniikat sekä minimaalisesti invasiivinen repulsiopoisto. POHDINTA Hevosten hammashoidon osalta lainsäädäntö on epäselvää. Tällä hetkellä hevosten hampaita voi raspata kuka tahansa ilman asianmukaista koulutusta tai välineistöä. Hammas on elävää kudosta ja sen muokkaaminen on verrattavissa kovan kudoksen kirurgiaan. Puutteellisella tietotaidolla hampaisiin voidaan saada aikaiseksi vakavia vaurioita (esimerkiksi pulpiitti liiallisella raspaamisella) tai vastaavasti vakavia patologioita jää huomaamatta (esimerkiksi hampaan murtuma, diastemat, pulpiitit). Nämä kaikki aiheuttavat hevosille turhaa kärsimystä ja kipua. Esimerkiksi pulpiitin kehittymiseen voi pahimmillaan mennä vuosia, jona aikana hevonen kärsii hiljaisesti hammaskivusta. Sen vuoksi on tärkeää, että hevosten hammashoito rajattaisiin vain eläinlääkärien harjoittamaksi toimenpiteeksi. Tämä vaatii eläinlääkäreiltä kouluttautumista ja diagnoosiin tähtäävää hammastutkimusta, sillä hammashoito tulisi tehdä aina diagnoosin perusteella. Hevosten hammashoidon minimivaatimukset eivät ole suuria eikä vaadi valtavia investointeja. Perustutkimukset ja hoidot ovat tehtävissä talliolosuhteissa. Jatkohoitoa vaativat hammassairaudet tulisi osata tunnistaa ja lähettää jatkohoitoon. Oikeanlaisen hammashoidon kriteereistä tulisi valistaa myös omistajia, sillä omistajien keskuudessa hammashoidosta ei tiedetä riittävästi, jotta he osaisivat vaatia oikeanlaista hoitoa tai erottaa eläinlääkärin ja maallikon tekemän hammashoidon toisistaan. Hyvällä perustutkimuksella ja perusvälineistöllä pääsee jo pitkälle ja vuosittaista, kotimaassa tapahtuvaa koulutusta järjestetään säännöllisesti. Hevosten hammashoidon uudet käytännöt ja minimivaatimukset eivät ole suuria, mutta sitäkin tärkeämpiä hevosen suun terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Kirjoittaja työskentelee Porvoon Hevosklinikalla. Artikkeli kirjoitettu yhteistyössä SEP ry:n hevosjaoston kanssa. 426 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

27 Eläinlääkäriliiton VAALIT 2019 Suomen Eläinlääkäriliiton jäsen: valtuuskunnan vaali 2019 lähestyy Syksyllä järjestettävässä sähköisessä vaalissa valitaan 30 valtuuskunnan varsinaista jäsentä, kymmenen varajäsentä sekä kaksi valtuuskunnan opiskelijajäsentä ja kaksi opiskelijavarajäsentä vuosiksi Suhteellisessa vaalissa jäsenellä on käytössään 10 ääntä ja opiskelijajäsenellä 2 ääntä. Yhdelle ehdokkaalle voi antaa yhden äänen. Kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Vaikuta liittomme tulevaisuuteen ja päätöksiin! Syyskuuhun saakka oli mahdollista asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Kaikkiaan ehdokkaita saatiin 90. Vaikuttaa voi äänestämällä sähköisessä vaalissa 14. lokakuuta - 4. marraskuuta. Äänestysaika alkaa ja päättyy vuorokauden vaihtuessa. Vaaliin tunnistaudutaan pankkitunnuksilla. Äänestyskirje ohjeineen postitetaan lokakuun alussa. Vaalin ehdokkaat esitellään verkossa liiton vaalisivulla, samoin valitsijayhdistykset ja vaaliliitot. Valitsijayhdistykset ja vaaliliitot esitellään myös tämän lehden sivulla 431. Vaalin alustava tulos julistetaan viikolla 45, aikaisintaan 7. marraskuuta verkkosivuilla. Vaalilautakunta vahvistaa vaalin tuloksen 11. marraskuuta. Jäsenille lähetetään vaalitietoa postitse, sähköisessä jäsenkirjeessä ja verkkosivuilla. Liiton verkkosivujen vaalisivulla ovat vaalin tiedot. Vaalisivulle pääsee klikkaamalla etusivun vaalikuvakkeen alla olevaa linkkiä. Vaaliin liittyviin kysymyksiin vastataan sähköpostilla. Liiton toimiston osoite on Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki ja sähköposti on vaali2019@sell.fi. Vilkasta vaalin aikaa! Sähköposti: vaali2019@sell.fi Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 427

28 Suolistomikrobisto on osa puolustusjärjestelmää Terve suolistomikrobisto suojaa infektioilta. Mikrobisto kehittyy vuorovaikutuksessa suoliston immuunijärjestelmän kanssa. Niiden yhteistyö muovautuu elämän alkuvaiheessa. Teksti ja kuvat: Mikael Niku Eläinten suolistossa elää tuhansia erilaisia mikrobeja: bakteereita, arkeoneja, sieniä, alkueläimiä sekä eläinten ja mikrobien viruksia ja varsinkin villieläimillä myös suurempia loisia. Kullakin eläinlajilla on sille tyypillinen suolistomikrobisto, jonka jäseniä ei välttämättä esiinny missään muualla. Ravinto, elinympäristö ja yksilön perimä tuovat mikrobistoon yksilöllisiä piirteitä. Monet mikrobit viihtyvät tietyssä osassa suolistoa, ja tietyssä kerroksessa: suolen sisällössä tai suolen seinämää peittävissä limakerroksissa, jotkut jopa epiteelissä kiinni. Mikrobien aineenvaihduntatuotteet ja viestimolekyylit leviävät verenkierrossa joka puolelle elimistöämme. Olemme sekä lajeina että yksilöinä kehittyneet yhdessä näiden kumppaniemme kanssa, joten ne ovat olennainen osa meitä. Niiden avulla käsittelemme ravintomme, ja ne ovat myös osa suoliston puolustusta taudinaiheuttajia vastaan. TERVE MIKROBISTO SUOJAA INFEKTIOILTA Aikuisen eläimen suolistomikrobisto on vakiintunut ja tasapainoinen eliöyhteisö, vaikka ravinnolla ja muilla elintavoilla on siihen vaikutuksensa. Taudinaiheuttajan on vaikea tunkeutua kansoitettuun suoleen: kilpailu otollisista paikoista ja ravintoaineista on kiivasta. Suolistomikrobit torjuvat tunkeilijoita myös aktiivisesti, erittämällä toisia bakteereita rajoittavia yhdisteitä. MIKROBISTO JA IMMUUNIJÄRJESTELMÄ TOIMIVAT TIIVIISSÄ VUOROVAIKUTUKSESSA Suolen limakalvoilla ja imukudoksissa on valtavasti valkosoluja. Ameebamaiset dendriittisolut ja makrofagit keräävät suolen sisältä näytteitä mikrobeista ja toimittavat niitä immuunijärjestelmän tarkasteltaviksi. B-solut tuottavat suoleen suuria määriä immunoglobuliini A -vasta-aineita, joita tarttuu bakteerien pintoihin. Suoliston järeä immuunijärjestelmä ei ole olemassa pelkästään taudinaiheuttajia varten. Sen tehtävä on myös säädellä suolistoon kuuluvaa mikrobistoa. Suoliston immuunijärjestelmä tunnistaa hyödylliset mikrobit ja reagoi niihin, mutta ei hyökkää niitä vastaan. Tästä huolehtivat säätelijä-t-solut (engl. regulatory T cells), jotka vaimentavat immuunivasteita tunnistamiaan kohteita vastaan. Säätelyn pettämisestä seuraa tulehduksellinen suolistosairaus. Ei vielä ymmärretä, miten immuunijärjestelmä osaa erottaa hyödylliset ja vaaralliset mikrobit. Luontainen eli synnynnäinen immuunijärjestelmämme tunnistaa bakteerien osasia, niiden lähettämiä viestejä ja aineenvaihduntatuotteita. Monet suolistobakteerit tuottavat yhdisteitä, jotka vaikuttavat immuunijärjestelmään ja tiivistävät suolen epiteeliä. Erityisesti voihappo ja muut lyhytketjuiset rasvahapot hillitsevät tulehdusreaktiota monin tavoin, muun Suolen limakalvossa on valtavasti valkosoluja, jotka säätelevät suolistomikrobistoa. Kuvassa on immunovärjätty leike vasikan ileumista, jossa valkosolut näkyvät ruskeina. Vasemmassa alakulmassa nähdään limakalvon nukkalisäkkeitä ja oikeassa yläkulmassa Peyerin levyn B-solukeräsiä. 428 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

29 nijärjestelmä ovat epänormaalit, mutta korjaantuvat osittain, jos hiirille annetaan niille tyypillisiä mikrobeja. Allergioita ja muita immuunijärjestelmän häiriöitä esiintyy kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla sekä ihmisillä että koirilla. Liiallinen hygienia näyttää siis olevan pahasta. On kuitenkin vielä epäselvää, onko kysymys vain mikrobiympäristön monimuotoisuudesta, vai tarvitseeko kukin eläinlaji kohtaamisia juuri sille tarpeellisten mikrobilajien kanssa. Puhumattakaan siitä, miten tämä tarpeellinen mikrobialtistus voitaisiin tarjota turvallisesti: voidaanko kehittää sopivia probiootteja tai prebiootteja eli hyödyllisten mikrobien kasvua edistäviä yhdisteitä, vai riittäisivätkö bakteerien tuotteet, joita voitaisiin käyttää ilman eläviä mikrobeja. Ensin pitäisi kuitenkin ymmärtää, millaisia mikrobeja tai mikrobituotteita mikäkin eläinlaji tarvitsee. Mikrobien puutteesta johtuvat ongelmat eivät korjaudu kokonaan, jos eläin saa mikrobeja vasta aikuisena. Ilmeisesti nisäkkäillä on nuoruudessa tietty herkkyyskausi, jonka kuluessa on kohdattava riittävästi mikrobeja. Hiirillä tämä herkkyyskausi näyttää ajoittuvan vieroitusta edeltävään aikaan. Elämän alkuvaiheessa saadut antibioottilääkitykset näyttävätkin kasvattavan immuunijärjestelmän häiriöiden riskiä. muassa tehostamalla säätelijä-t-solujen toimintaa. Osin kyse lienee oppimisesta: nuoren eläimen hankinnainen immuunijärjestelmä oppii tuntemaan, millaisia mikrobeja suolistossa kuuluu olla. Jotkut tutkijat arvelevat, että hankinnainen immuunijärjestelmämme on kehittynyt nimenomaan monimuotoisen suolistomikrobiston hallintaan. Suoliston runsaiden vasta-aineiden toiminta on vielä arvoitus: niitä tarttuu sekä taudinaiheuttajiin että hyödyllisiin mikrobeihin, mutta vain taudinaiheuttajat päätyvät tuhottaviksi. Jokaiselle muotoutuu omanlaisensa, yksilöllinen vasta-ainekirjo, jota osittain muovaavat kohtaamamme mikrobit. Vasta-ainekirjo puolestaan vaikuttaa mikrobiston koostumukseen. MIKROBIT OVAT VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ TERVEEN IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYKSELLE JA TOIMINNALLE Mikrobit ovat niin olennainen osa ympäristöämme ja meitä, että elimistömme tarvitsee niitä kehittyäkseen ja toimiakseen normaalisti. Steriilisti kasvatetuilla hiirillä suoliston rakenne ja varsinkin immuu- MIKROBIT VAIKUTTAVAT IMMUUNIJÄRJESTELMÄN KEHITYKSEEN JO ENNEN SYNTYMÄÄ Suurin osa suolistomikrobeista saadaan syntymän jälkeen emältä ja myöhemmin muilta lajitovereilta. Emän maidon koostumus edistää hyödyllisten mikrobien lisääntymistä. Iän myötä mikrobisto muovautuu ravinnon muutosten mukaisesti. Emän mikrobisto näyttää kuitenkin vaikuttavan immuunijärjestelmän kehitykseen jo sikiövaiheessa. Hiirillä on havaittu, että sikiön on saatava emän verestä mikrobien aineenvaihduntatuotteita ennen syntymää, jotta suoliston immuunijärjestelmän solut kehittyvät normaalisti. Sikiöaikaisen altistuksen tarpeellisuuteen viittaa myös se, että ihmislasten immunologisiin häiriöihin vaikuttaa äidin raskausaikainen mikrobiympäristö. Useissa tutkimuksissa on löydetty pieniä määriä bakteerien DNA:ta tai jopa eläviä bakteereja vastasyntyneiden suolistosta, amnionnesteestä tai istukasta. Valkosolujen tiedetään poimivan suolistosta eläviäkin Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 429

30 bakteereita, ja on arveltu, että ne voisivat kuljettaa niitä sikiöön. Sikiökudoksista löydetyt bakteerimäärät ovat kuitenkin niin vähäisiä, että niitä on vaikea tutkia luotettavasti. Siksi on vielä epävarmaa, esiintyykö terveissä sikiöissä todella mikrobeja. VIIKISSÄ TUTKITAAN VARHAISIA MIKROBIVUOROVAIKUTUKSIA KOTIELÄIMILLÄ Professori Antti Iivanaisen johtama tutkimusryhmämme tutkii naudan immuunijärjestelmän kehitystä eläinlääketieteellisten biotieteiden osastolla. Nauta rakentaa tarvitsemansa vasta-ainekirjon eri tavalla kuin ihminen. B-solut valmistuvat naudalla ileumin Peyerin levyssä eivätkä luuytimessä. Vasta-aineet monimuotoistuvat somaattisen hypermutaation avulla, kun mutaatioita aiheuttava entsyymi muokkaa niiden geenejä. Ihmisellä hypermutaatiota tapahtuu immuunivasteen yhteydessä, kun elimistö on kohdannut vieraita mikrobeja. Naudalla hypermutaatio käynnistyy yllättävästi jo sikiövaiheessa. Ei tiedetä, mikä sen sikiössä käynnistää. Tutkimusryhmämme selvittää nyt, esiintyykö kotieläinten sikiöissä mikrobeja tai niiden osasia, jotka voisivat toimia immuunijärjestelmän kehityksen käynnistäjinä. Suurilla kotieläimillä varhaista mikrobistoa voidaan tutkia luotettavammin ja laajemmin kuin ihmisillä: kotieläimillä mikrobinäytteen voi ottaa steriilisti suoraan peräsuolesta, kun ihmisillä joudutaan odottamaan, että näyte ilmestyy vaippaan. Olemme kehittäneet menetelmiä pienten mikrobimäärien luotettavaan analysointiin. Tutkimuksemme osoittavat, että sekä vasikoilla että varsoilla on suolistossa mikrobi-dna:ta jo syntymän hetkellä. Vasikoiden mikrobisto muistuttaa enemmän lehmän suun mikrobistoa kuin emättimen tai ulosteen mikrobistoa, varsoilla päinvastoin. Parhaillaan selvitämme, esiintyykö näytteissä eläviä mikrobeja. Tutkimme myös sitä, voidaanko varhaiseen mikrobistoon vaikuttaa esimerkiksi emän ruokinnalla, ja onko varhaisella mikrobistolla yhteyksiä vasikoiden terveyteen ja kasvuun. Kirjoittaja vastaa varhaisten mikrobivuorovaikutusten tutkimuksesta professori Antti Iivanaisen johtamassa yksilönkehityksen aikaisia vuorovaikutuksia tutkivassa ryhmässä LISÄTIETOA: Tutkimus vastasyntyneiden vasikoiden mikrobistosta julkaistiin Scientific Reports -lehdessä kesällä Vastaava työ vastasyntyneiden varsojen mikrobistosta on lähetetty lehteen arvioitavaksi. Professori Antti Iivanaisen johtama yksilönkehityksen aikaisia vuorovaikutuksia tutkiva ryhmä on HY eläinlääketieteellisen tiedekunnan verkkosivuilla: fi/fi/elainlaaketieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/elainlaaketieteellisten-biotieteiden-osasto/tutkimus/anatomia-ja-kehitysbiologia Olemme mukana Eläinlääkäripäivillä osastolla C8 ja tarjoamme lounasluennon salissa 101 perjantaina klo Brit VD grain free veterinary diets with live probiotics Impact of probiotics and dietary fiber (prebiotics) on nutrient management and detoxification organs Luennolle on ennakkoilmoittautuminen ja tarjoamme 200 ensimmäiselle saliin saapuvalle lounaskassin. Ilmoittaudu osoitteessa - tervetuloa! Sarjan korkealaatuisiin tuotteisiin voit tutustua lisää verkkokaupassamme osoitteessa 430 ell.primapet.com. Suomen Eläinlääkärilehti Mikäli sinulla 2019, ei ole 125, vielä 7 tunnuksia kauppaamme, voit tilata ne osoitteesta info@primapetpremium.fi. Maahantuoja: Prima Pet Premium Oy puh info@primapetpremium.fi

31 Valtuuskunnan vaalin valitsijayhdistykset ja vaaliliitot esittelyssä Eläinlääkärilehti pyysi juhannusviikolla Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan vaalin 2019 vaaliryhmittymiä lähettämään vaaliryhmien esittelyt lehden viimeistään 9. syyskuuta. Tässä ovat saadut tiedot, valitsijayhdistykset ovat alla aakkosjärjestyksessä. Toimituksen saamien tietojen mukaan vaalin ehdokasmäärä on edellistä vaalia suurempi, kaikkiaan 90 ehdokasta! Ehdokkaat esitellään kuvin liiton verkkosivulla Vaalit sivulla. Lue äänestyksestä lisää viralliselta vaalisivulta lehden sivulla 427 tai Eläinlääkäriliiton verkkosivuilla etusivun vaalikuvakkeen alla on linkki. VALITSIJAYHDISTYKSET TAVOITTEINEEN Elintarvikehygienian ja valvonnan vaikuttajat 1. One Health -ajattelua tulee vahvistaa. Kaikkien eläinlääkärien työ on tärkeää kansanterveystyötä. 2. Valvontaeläinlääkäreille on tarjottava riittävä tuki kuormittavien työtehtävien suorittamiseen. 3. Eläinlääkäreitä tulee rohkaista kohti erilaisia ammatillisia haasteita ja uudentyyppisiä työtehtäviä. NuKo - Nuoret Kollegat on eläinlääkäriliiton vaaliryhmittymä nuorille ja nuorenmielisille eläinlääkäreille Vaaliteemamme pyörivät vahvasti uran alkuvaiheen työehtojen parantamisessa sekä kunnaneläinlääkärijärjestelmän rohkeassa kehittämisessä. NuKo:lta on ollut edustaja SELL:n hallituksessa siitä asti, kun ryhmä ensimmäisen kerran oli valtuuskunnan vaaleissa Paikkoja valtuustossa NuKo:lla on viisi. Paljon on saatu aikaiseksi, mutta koska valtamerilaivat kääntyvät hitaasti, lähdemme vaaleihin samoilla teemoilla kuin viimeksikin: 1. Reilut työsopimukset yleissitovan työehtosopimuksen kautta. 2. Kunnaneläinlääkärijärjestelmän kehittäminen - tavoitteena kattava järjestelmä, joka suojelee niin eläimiä, väestöä kuin eläinlääkäriäkin. 3. Työmaailma suurennuslasin alle - kuunteleva ja reagoiva tuki erityisesti vastavalmistuneille ja pienyrittäjille. Pohjanmaan Eläinlääkäriseura - Österbottens Veterinärsällskap ja Pohjois-Suomen Eläinlääkäriseura PSES esiintyvät vaaliliittona Puoli Suomea Vaaliliitto rakentaa yhteistyötä monialaisesti eläinlääkinnän ja ympäristöterveyden eri osa-alueiden kanssa. Tavoitteinamme ovat toimivat palvelut koko maassa järkevillä etäisyyksillä asiakkaasta sekä eläinlääkärien työhyvinvoinnin ja ansiotason turvaaminen kaikissa ammattiryhmissä. Ehdokkaamme edustavat monipuolisesti eri sektoreilla toimivia eläinlääkäreitä ja tuovat valtuuskunnan työhön ammatillisen osaamisen lisäksi myös alueellista asiantuntemusta. Vaaliliiton lista koostuu Pohjois-Suomen ja Pohjanmaan eläinlääkäriseurojen ehdokkaista. Savo-Karjalan Eläinlääkäriseura Savo-Karjalan Eläinlääkäriseuran valitsijayhdistyksen ehdokkaat edustavat monipuolista ammatillista näkemystä ja osaamista Itä-Suomesta. SKES yhdistää eläinlääkärit kaikilta aloilta niin praktiikasta, valvonnasta, yksityiseltä kuin julkiseltakin puolelta. Virallinen vaalin tietosivu on s Suomen Kunnaneläinlääkäriliitto SKELL ry 1. Haluamme nähdä eläinlääkäreitä laaja-alaisesti sijoitettuina julkisella sektorilla, myös johto- ja asiantuntijatehtävissä. 2. Vaadimme reilua palkkausta KAIKILLE eläinlääkäreille. 3. Pidämme tärkeänä, että praktiikassa kunnallinen eläinlääkäri on olennainen askel eläimen hoitopolulla. 4. Tiedostamme ja pidämme esillä sitä, että kunnallinen eläinlääkintähuolto on olennainen linkki terveydenhuollon, sairaudenhoidon ja valvonnan välillä. 5. Haluamme tuoda voimakkaammin esille sitä, että merkittävä osa elintarviketurvallisuuteen liittyvästä valvonnasta tapahtuu kunnallisen eläinlääkärin toimesta. Suomen Tuotantoeläinlääkäriyhdistys ry Valitsijayhdistyksen ehdokkaat ajavat kaikkien tuotantoeläinten parissa työskentelevien eläinlääkäreiden etua. Pyrkimyksenämme on taata asiantunteva, arvostettu ja hyvinvoiva tuotantoeläinpraktikko Suomen joka kolkkaan. Haluamme edistää tuotantoeläinlääkinnän arvostusta eläinlääkäreiden perusopetuksessa sekä jatko- ja täydennyskoulutuksessa. Tuotantoeläinlääkäreiden ansiotaso on pidettävä riittävänä ja työnkuva houkuttelevana. Haluamme edistää yksityisen ja kuntasektorin yhteistyötä. Tuotantoeläinpraktiikan pitää olla aidosti hyvä valinta uraksi, eikä vain ohimenevä vaihe elämässä. Valtion eläinlääkärit Valtion eläinlääkärit toimivat monenlaisissa asiantuntija- ja viranomaistehtävissä valtion hallinnossa ja tutkimuslaitoksissa. Katselemme eläinlääkärien toimikenttää yhteiskunnan erilaisilta näköalapaikoilta. Meitä toimii muun muassa Ruokavirastossa, aluehallintovirastoissa, maa- ja metsätalousministeriössä ja puolustusvoimissa. Haluamme tehdä työtä yhteiseksi hyväksi ja tarjota laajaa osaamistamme käytettäväksi valtuuskunnassa koko eläinlääkärikunnan parhaaksi. Yrittäjät ja ammatinharjoittajat Ryhmän tavoitteena on pitää huolta Suomen eläinlääkäritoiminnan hyvinvoinnista ja taloudellisesta kannattavuudesta, jotta kaikille riittää mielekästä ja hyvätuloista praktiikkaa. Ehdokkaamme ovat paitsi muita eläinlääkäreitä työllistäviä yrittäjiä, myös ammatinharjoittajia, jotka toimivat yksin, yrittäjämäisesti toisen omistamalla klinikalla tai useissa eri toimipisteissä. VAALILIITOT Vaaliliitto Työtä yhteiseksi hyväksi: Elintarvikehygienian ja valvonnan vaikuttajat ja Valtion eläinlääkärit Vaaliliitto Puoli Suomea: Pohjanmaan Eläinlääkäriseura - Österbottens Veterinärsällskap ja Pohjois-Suomen Eläinlääkäriseura PSES Ehdokkaat kuvina verkossa! Vaalin ehdokkaisiin voi tutustua Eläinlääkäriliiton verkkosivuilla Etusivulla on vaalin kuvake ja sen alla linkki vaalisivulle. Sieltä voi avata ehdokkaat esittelevän pdf-tiedoston. Valitse omasi ja äänestä! Eläinlääkäriliiton VAALIT 2019 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 431

32 Vaikuttava ja toimiva Eläinlääkäriliitto: tutustu! Eläinlääkäriliitto tuki, neuvoi ja auttoi jäseniään laajalti toimintavuonna Liitto myös vaikutti alan lainsäädäntöön ja edunvalvontaan sekä toimi eurooppalaisessa eläinlääkärijärjestö FVE:ssä. Koko toimintakertomus 2018 on verkkosivuillamme. Tekstikooste: Sointu Jalkanen ja Anna Parkkari Kuvatekstit ja kuvakooste: Anna Parkkari Ammattikunnan yhtenäisyyden vaaliminen ja kollegiaalisuus sekä eläinlääkärien työehtojen ja työssäjaksamisen parantaminen olivat keskeisiä asioita vuoden 2018 toiminnassa. Muita teemoja olivat ympäristöterveydenhuollon esiin nostaminen maakuntauudistuksessa ja eläinten hyvinvointilain valmistelu. ELÄINLÄÄKÄRILIITON HALLITUS VUONNA 2018 Puheenjohtajana toimi Päivi Lahti. Jäsenet olivat Markus Kiili (hallituksen varapuheenjohtaja) Elias Dahlsten, Katri Kiviniemi, Elina Kummala, Marita Saarikivi ja Anu Tulokas. Hallituksen varajäseninä toimivat Olli Ruoho ja Ira Kallio-Kujala. Valtuuskunnan puheenjohtaja Hanna Nurmi ja varapuheenjohtaja Kirsi Sario osallistuivat hallituksen kokouksiin läsnäolo- ja puheoikeuksin. Kokousten sihteerinä toimi Marjatta Vehkaoja asti (toiminnanjohtaja asti, varatoiminnanjohtaja 1.6. alkaen) ja 1.6. alkaen Sointu Jalkanen (toiminnanjohtaja 1.6. alkaen). Liiton muut työntekijät osallistuivat tarvittaessa kokouksiin asiantuntijoina. JARI HÄRKÖNEN JH Eläinlääkäripäivät 2018 kokosivat lähes tuhat eläinlääkäriä ja viisisataa muuta alaa lähellä olevaa ja alan opiskelijaa. Suomen eläinlääketieteen säätiö jakoi lähes euroa apurahaa Eläinlääkäripäivien avajaisissa muun ohjelman osana. Kuvassa apurahan saajia. Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää Eläinlääkäripäivät apunaan omistamansa Fennovet Oy. 432 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

33 AP AP Eläinten hyvinvointilain uudistusta tehtiin myös vuonna Liitto lausui perusteellisesti helmikuussa. Hallitus kesäseminaarissa elokuussa 2018 ideoimassa vaikuttajaviestintää. Hallituksen kokoonpano esitellään edellisellä sivulla. AP Hallitus kokoontui vuoden aikana kolmetoista kertaa. Valtuuskunnan ja hallituksen kokousten pöytäkirjat ovat jäsenten luettavissa liiton verkkosivuilla. Valtuuskunta kokoontui toukokuussa Turussa ja syksyllä Helsingissä muun muassa linjaamaan kolmivuotista tavoiteohjelmaa. Eläinlääkäriliton korkean järjestäytymisasteen säilyttämiseen panostettiin. Laillistetuista eläinlääkäreistä liittoon kuului noin 83 %. Korkea järjestäytymisaste vahvistaa eläinlääkärien ääntä, yhteiskunnallista edunvalvontaa ja vaikuttavuutta. Liitto antoi toukokuussa Vuoden eläinlääkäri palkinnon Reijo Junnille merkittävästä työstä lehmien sorkkahoidon ja terveydenhuollon edistämisestä Suomessa. Lokakuussa alkoi liiton maakuntakierros illoilla Kuopiossa, Tampereella, Oulussa ja Lappeenrannassa. Vaikuttaminen lainsäädäntöön ja ammattikunnan edunvalvontaan Ammatillinen edunvalvonta oli kertomusvuonna tiivistä. Työmarkkinaneuvottelut Syksyllä Helsingin yliopistossa eläinlääketieteen opinnot juuri aloittaneet kutsuttiin kylään: esittelyjä, kysymyksiä ja vastauksia. Käytiin keskustelua ammattijärjestöön kuulumisesta, alan sukupuolijakaumasta ja sen merkityksestä sekä opintojen alun tunnelmista. Keväällä Suolet Ry:n vuosijuhlaan Tartossa osallistuivat liiton puheenjohtaja ja valtuuskunnan puheenjohtaja. käytiin alkuvuodesta valtion, yliopiston ja kuntasektorin työ- ja virkaehtosopimuksista. Kaikille saatiin lopulta yleisen tason mukaiset korotukset 3,46%, yliopistolla tämä edellytti historiallista, päivän mittaista lakkoa Kalevan päivänä. Yliopistollisen eläinsairaalan päivystysmääräykset sovittiin uusittaviksi työryhmässä JUKOn ja Sivistan välillä. Kuntasektorilla työajallisille eläinlääkäreille neuvoteltiin oikeus ruokailla työajalla ja sovittiin työryhmässä neuvoteltaviksi praktikkoeläinlääkäreille lepoajat, päivystyskorvaukset ja uusi palkkausjärjestelmä. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 433

34 Jäsenten edunvalvonnassa saavutettiin kaksi merkittävää voittoa oikeusteitse: Korkein hallinto-oikeus tuomitsi laittomaksi tarkastuseläinlääkärin irtisanomisen. Hänen virkasuhdettaan Eviraan (nyk. Ruokavirasto) jatkettiin ja hän sai palkan irtisanomisen ajalta. Neuvo2020-järjestelmästä tehty jäsenen valitus menestyi EU-tuomioistuimessa ja MAVI korjasi päätöstään: järjestelmään otetaan jatkossa mukaan uusia neuvojia. Eduskunta käsitteli useita liiton kannalta merkittäviä lakiuudistuksia. Eläinten hyvinvointilaista lausuttiin laajasti helmikuussa. Maaliskuussa pidettiin kansanedustajille lounastilaisuus eläinten hyvinvointilaista ja yhteisestä terveydestä. Eläinten hyvinvointilakia käsiteltiin eduskunnassa syksyllä. Työaikalakia käsiteltiin eduskunnassa loppuvuodesta ja kunnan praktikkoeläinlääkärien kuuluminen työaikalain piiriin oli keskeisesti esillä. Liiton antamat lausunnot ovat avoimesti verkkosivuilla. Yhteydenpito kansanedustajiin oli vilkasta. Liitto edusti eläinlääkäreitä useassa toimikunnassa ja työryhmässä. Eläinlääkärijäsenten näkemykset vaikuttivat tuotantoeläinten, seura- ja harraste-eläinten sekä eläintensuojelun hyvinvoinnin neuvottelukunnissa sekä eläinsuojelulain uudistamisen ohjausryhmässä. Myös eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnassa sekä eläinlääkeasioissa liiton jäsenten rooli oli merkittävä. Kertomusvuonna valmistui dosentti Mari Nevakselta liiton tilaama selvitys eläinlääkintähuollon nykyisistä järjestämistavoista. Sitä hyödynnettiin maakuntauudistuksen valmistelussa, kun puheenjohtaja vieraili alueellisissa valmistelutilaisuuksissa. Vuoden 2018 aikana sote- ja maakuntauudistus kaikkine asiakokonaisuuksineen, käsittelyn aluetasoineen ja kytköksineen lainsäädännön muutoksiin oli keskeisesti liiton toiminnan piirissä. Muutoksessa ovat ainakin maakuntalaki, laki eläinlääkäripalvelujen järjestämisestä, eläinten hyvinvointilaki, työaikalaki ja elintarvikelaki. Tammikuussa liitto lausui Eviran ohjeluonnoksesta veden ja jään valvonnasta elintarvikehuoneistoissa ja helmikuussa lausuttiin valtioneuvostolle Terveet tilat toimenpideohjelman luonnoksesta. Helmikuun lopussa liitto antoi maa- ja metsätalousministeriölle lausuntonsa laiksi eläinten hyvinvoinnista. Liiton lausunto oli Liitto ja liiton puheenjohtaja vaikuttivat aktiivisesti meneillään oleviin lainsäädäntöhankkeisiin ja sote-uudistukseen tapaamalla päättäjiä, antamalla lausuntoja ja vaikuttamalla julkisuuden kautta, kuvassa puheenjohtaja Päivi Lahtea haastattelee Yleisradion toimittaja liiton toimiston takapihalla. AP 16-sivuinen. Yleisinä huomioina liitto esitti muun muassa näin: Lakiluonnoksessa on useita eläinten hyvinvointia nykyisestä parantavia ehdotuksia. Perustelujen mukaan tavoiteltiin maailman parasta eläinsuojelulakia. Sellainen luonnos ei kuitenkaan valitettavasti ole; esimerkiksi laki ei takaa eläimille mahdollisuutta vapaaseen vedensaantiin. Lakiluonnos on epätasapainoinen. Toukokuussa valtuuskunta valmisteli kannanoton koiranjalostuksesta, erityisesti brakykefaalisten rotujen ongelmista ja niihin puuttumisesta otsikolla Älä osta lemmikkiä pelkän ulkonäön perusteella. Aihe sai merkittävästi julkisuutta eri muodoissa. Syyskuun alussa liitto lausui pyynnöstä Eviralle pysyvästä pyörätuolin käytöstä pieneläimillä ja syyskuun lopussa lausuttiin maa- ja metsätalousministeriölle hallituksen esityksestä elintarvikelaiksi ja eräiden lakien muuttamiseksi. AKTIIVISIA VALIOKUNTIA JA EDUNVALVONTAA Liiton valiokunnissa työskenteli noin sata aktiivista jäsentä. Valiokunnat pohtivat ammattikunnan asioita laajasti ja valmistelivat ehdotuksia hallitukselle. Eettinen valiokunta EEVA valmisteli hallituksen pyynnöstä Eläinlääkäripäiville vain eläinlääkäreille tarkoitetun keskustelutilaisuuden aiheesta Mitkä ovat kollegiaalisuuden ongelmat. Eläinlääkärin työhyvinvointivaliokunta HYVA pohti eläinlääkärin työhyvinvoinnin kysymyksiä: työturvallisuutta, työnohjauksen tarvetta, sosiaalisen median paineita aiheuttavia vaikutuksia, yksityissektorin työntekijöiden työssä jaksamista sekä kunnan praktikoiden suurta työsidonnaisuutta. Valiokunnan laatimaa ja hallituksen hyväksymää liiton suositusta valvontaeläinlääkärien tehokkaan työskentelyn edellytyksiksi toivotaan jaettava laajasti. Eläinsuojeluvaliokunta ESVA keskittyi eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen vaikuttamiseen pohtimalla perusteellisesti lakiluonnosta liiton lausunnon pohjatyönä. Valiokunta oli aktiivinen myös valmisteltaessa Eläinlääkäriliiton eläinten hyvinvointipalkinnon jakoa. Paijan uuden sukupolven sikatilan saama palkinto julkistettiin Eläinlääkäripäivillä Valiokunnassa oli lisäksi esillä tutustuminen rescue-toimintaan, hevosten tunnistusmerkintä, ilotulitteiden käyttöä ja myyntiä koskeva kansalaisaloite, liiton valvontaeläinlääkäreille tehty kysely, Helsingin poliisin eläinrikosten tutkintaryhmän ja valvontaeläinlääkärien välillä alkanut yhteistyö sekä Valvontaeläinlääkärit 10 vuotta juhlavuoden suunnittelu. Koulutuspoliittinen valiokunta KO- POVA seuraa eläinlääkärien täydennyskoulutukseen liittyviä asioita: eläinlääkärikoulutuksen vastaavuutta yhteiskunnan tarpeisiin, EU-lainsäädännön muutoksia koulutuspolitiikan osalta ja pohjoismaista koulutusverkostoa Continuing educationia. Nuorten eläinlääkärien asema työelämässä todettiin tärkeä ajankohtaiseksi aiheeksi, jota seurataan ja pidetään esillä mahdollisuuksien mukaan. Sijaisten opastaminen, erikoistumiskoulutustilanteen seuraaminen, täydennyskoulutuksen saatavuustilanne, virkaeläinlääkärien pätevyyden varmistaminen ja eläinlääkäritutkinnon valmius vastata yhteiskunnan tarpeisiin ovat valiokunnan toiminnan 434 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

35 MARJATTA VEHKAOJA Liitto järjesti illan ensimmäistä kertaa praktiikkaan lähteville kandeille. Puhumassa ja hyvää vertaistukea antamassa olivat nuoret eläinlääkärit Ninni Höglund ja Eini Saarelainen sekä liiton asiamies ja puheenjohtaja, keskustelussa mukana myös illan osallistujat. keskiössä. Hyvän hoidon -ohjeistuksesta ja hoidon vähimmäisvaatimuksista on myös keskusteltu ja tavattu Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan edustajia. Koulutusvaliokunta KOVA valmisteli jälleen kerran onnistuneet seminaarit Eläinlääkäripäiville. osallistujakyselynperusteella todettiin, että eläinlääkärit kokevat kattavat ja korkeatasoiset koulutuspäivät tarpeellisiksi ja pitivät päiviä 2018 onnistuneina. Tiedollinen anti on erinomainen houkutin, ja oheistapahtumat illanviettoineen ja keskusteluineen kiinnostavat vuodesta toiseen. Päivillä järjestettiin ensimmäistä kertaa vain eläinlääkäreille avoin keskustelutilaisuus aiheena kollegiaalisuus. Kunnan palkkavaliokunnalla KUVA oli paljon ajankohtaista pohdittavaa. Alkuvuonna käytiin Lääkärisopimusneuvottelut ja solmittiin uusi virka- ja työehtosopimus. Valiokunta oli asettanut neuvotteluissa käytettävät tavoitteet ja tuki aktiivisesti neuvotteluja. Palkankorotusten ohella suurimpiin muutoksiin lukeutui se, että vastedes työajan soveltamisen piiriin kuuluva eläinlääkäri saa halutessaan valita ruokailun työaikana työpaikalla. Kunnan palkkavaliokunta oli asettanut tämän yhdeksi neuvottelujen päätavoitteeksi ja ratkaisulla on tarkoitus huomioida vuonna 2017 osana Kilpailukykysopimusta toteutunut työajan pidennys, joka nosti työajallisten eläinlääkäriryhmien työajan 37 tunnista 38 tuntiin 15 minuuttiin viikossa. Uudessa sopimuksessa perustettiin myös eläinlääkärityöryhmä neuvottelemaan uusista päivystyskorvausjärjestelmistä, lepoaikamääräyksistä ja palkkausjärjestelmästä seuraavaan Lääkärisopimukseen. Liitto osallistui myös Kuntatyönantajan ja Lääkärikartellin yhteisiin palkka- ja työaikatyöryhmiin, joissa selvitetään palkkausjärjestelmän kokonaisuudistusta maakuntiin siirtymistä silmällä pitäen. Hallitus oli valiokunnan valmistelun pohjalta linjannut, että uuteen, työaikalakiin saataisiin myös kuntapraktikot työaikalain piiriin. Kokouksissaan valiokunta keskusteli maakuntauudistuksen kulloisestakin tilanteesta, peruseläinlääkäripalveluiden määrittelemisestä, kunnaneläinlääkärien mahdollisista tulevaisuuden palkkamalleista, eläinlääkintäauton verotuksesta ja liiton jäsentutkimuksen toteuttamisesta kuntalaisten osalta. Kokouksissa seurattiin myös aktiivisesti Lääkärisopimuksessa sovitun Eläinlääkärityöryhmän toiminnan etenemistä. Opiskelijavaliokunta OVA oli jälleen aktiivinen. Se käsitteli opiskelijoiden matka-apurahahakemukset ja järjesti alkuvuodesta kandi-illan. Keskustelua herätti muun muassa kandi-illan osallistujien lukumäärä, joka oli huomattavasti alhaisempi kuin aikaisempina vuosina. Osallistujamäärän puolittumisen arvioitiin johtuvan kandeihin kohdistuvasta muusta, vastaavasta koulutus- ja infotarjonnasta. Keväällä valiokunta järjesti eläinten hyvinvointilain luonnoksesta te lan, johon osallistui 50 henkilöä. Illan esitykset kirvoittivat osallistujat aktiiviseen keskusteluun, ja ilta oli kaikin puolin onnistunut. Opiskelijavaliokunnan aloitteesta tehty muutos, joka sallii opiskelijoiden osallistua Eläinlääkäripäivien näyttelyyn maksutta, pysyi suosittuna. Talousvaliokunta TAVA kokoontui vuoden aikana kahdesti. Valiokunta käsitteli liiton sijoitusstrategiaa, tilinpäätöksen 2017 ja talousarvion vuodelle Valtion valiokunta VAVA käsitteli kokouksissaan eri virastojen ajankohtaisia asioita: luottamusmiesvaalien tuloksia, teurastamoiden yt-neuvotteluja, muutosilmapiiriä ja asian etenemistä sekä näiden vaikutuksia eläinlääkäreihin Eviran Vuoden lopussa liitossa oli jäsentä. Heistä 460 oli opiskelijoita ja 340 eläkeläisiä. Laillistetuista eläinlääkäreistä noin 83 % kuului liittoon. Se antaa ammattikunnalle hyvän mahdollisuuden vaikuttamiseen. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 435

36 Liiton maakuntakierros alkoi lokakuussa. Puheenjohtajan johdolla kierrettiin neljä paikkakuntaa; kierros jatkui helmikuussa Aiheina olivat ajankohtaiset vaikuttamiskuulumiset, työnohjaus, tulossa oleva eläinlääkäriasemien hygieniaopas ja paikalliset ajankohtaiset puheenvuorot. valmistautuessa yhdistymään osaksi Ruokavirastoa, valtiosektorilaisille suunnattua jäseniltaa, työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden tuloksia ja valtiosektorin järjestäytymisastetta. Helmikuun 2018 alusta asti katsottiin astuneen voimaan valtion uusi työ- ja virkaehtosopimus, joka saatiin neuvoteltua alkuvuodesta. Liittoa neuvotteluissa edusti neuvottelujärjestö JUKO. Neuvotteluissa päästiin tavoitteeseen eli yleisen linjan mukaisiin palkankorotuksiin. Yksityissektorin työsuhdevaliokunta YSVA jatkoi työehtosuosituksen uudistamisprojektia yhteistyössä yrittäjävaliokunnan kanssa. Prosessi oli ollut voimakkaasti käynnissä jo edeltävinä vuosina. Vuonna 2018 muutama valiokunnan edustaja neuvotteli muutaman yrittäjävaliokunnan edustajan kanssa hyvin perusteellisesti työehtosuosituksen sisällöstä ja muotoiluista, ennen kuin suositus voitiin lopullisesti kirjoittaa. Suositus ja uusi minimipalkkataulukko saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä; niiden julkistus jäi vuodelle Valiokunta kokoontui syksyllä sähköpostitse kommentoimaan työehtosuosituksen ja minimipalkkataulukon viimeisiä muutoksia ja valiokunnan puheenjohtaja oli mukana hyväksymässä asiakirjojen lopullisia versioita prosessin loppusuoralla. Yliopistovaliokunta YSVA käsitteli kokouksissaan muun muassa työehtosopimus- ja paikallisneuvotteluja, hevossairaalan päivystysjärjestelyjä, sairaalaeläinlääkärien työaikamuotoa, muutoksista eläinsairaalan johdossa ja tämän vaikutuksista eläinlääkäreihin, liiton jäsentutkimusta yliopistosektorin osalta ja yliopistosektorille suunnattua jäseniltaa. Edelleen puhutti myös internien ja erikoistujien työaikamuoto. Keskustelut saatiin vuoden aikana päätökseen, kun paikallisneuvotteluissa todettiin yhteisesti, että kyseiset ryhmät eivät ole työehtosopimuksen tarkoittaman kokonaistyöajan vaan säännöllisen työajan piirissä. Yliopistolle saatiin sovittua uusi yleinen työehtosopimus alkuvuodesta tämä edellytti yliopistolla historiallista päivän mittaista lakkoa Kalevalan päivänä 28. helmikuuta; eläinlääkärit olivat lakossa 1. kerran 34 vuoteen. Sopimus on voimassa Yrittäjävaliokunta YRVA keskusteli yksityissektorin praktiikkaeläinlääkärien työehtosuosituksen päivittämisestä, josta myös järjestettiin yhteispalaveri YSVA:n kanssa. Valiokunnan keskusteluissa nousi esille niin sanottu irtisanomislaki, jolla esitettiin heikennettäväksi työntekijän irtisanomissuojaa pienissä yrityksissä. Kokouksissaan valiokunta keskusteli myös liiton jäsenyydestä Akateemisissa yrittäjissä: valiokunta piti hyvänä, että liiton jäsenille on Akateemisten yrittäjien (AKY) kautta saatavilla monenlaisia etuisuuksia. Eläinlääkärilehden toimitusneuvosto suunnitteli kokouksissaan lehden sisältöä keskustelemalla ajankohtaisista asioista, käymällä läpi vuoden 2017 lukijatutkimusta ja pohtimalla saatua palautetta. Suunniteltiin myös lehden tieteellisten artikkelien kirjoittajakysely ja valmisteltiin Parhaan tieteellisen artikkelin palkitsemista Eläinlääkäripäiville. Kokouksissa pohjustettiin ja hyväksyttiin lehden tieteellisen artikkelien sekä lehden muiden artikkelien kirjoitusohjeen päivittäminen. Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift täytti kertomusvuonna 125 vuotta, ja ilmestyi yhdeksän kertaa. Juhlavuoden kunniaksi lehdessä julkaistiin historiakirjoituksia, kirjoittajana ELL, VT Katri Helminen. Syksyllä julkaistiin yhteispohjoismainen teemanumero toisessa Pohjoismaassa työskentelystä. YHTEISTYÖTÄ LÄÄKÄRIEN KANSSA Kertomusvuoden aikana jatkettiin säännöllisiä lääkäriliittojen puheenjohtajatapaamisia. Näissä keskusteltiin erityisesti sosiaali- ja terveystoimen järjestämisestä ja maakuntauudistuksesta. Myös työmarkkinatilanteesta, ajankohtaisista edunvalvonnan asioista sekä liittojen toiminnan kehittämisestä keskusteltiin. Yhteistyö osana neuvotteluelin Lääkärikartellia (Suomen Lääkäriliitto, Suomen Hammaslääkäriliitto ja Suomen Eläinlääkäriliitto) jatkui tiiviinä. LIITTO OPISKELIJOIDEN TUKENA Liitto toimi monella tapaa opiskelijoiden hyväksi ja OVA oli aktiivinen (ks.edellä). Eläinlääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille järjestettiin perinteisiä tilaisuuksia kuten kandi-ilta ensimmäistä kertaa praktiikkaan meneville, Pre Vappu -tilaisuus, ykköskurssin tapaaminen sekä kirjanpito- ja verokurssi. Liitto osallistui Eläinlääketieteen kandidaattiyhdistys EKY ry:n sekä Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartossa Suolet ry:n vuosijuhliin. Myös Tartossa opiskeleviin pidettiin yhteyttä. LIITON NEUVONTAPALVELU AUTTOI JÄSENIÄ Jäsenet käyttivät kertomusvuonna liiton neuvontapalvelua ahkerasti soittamalla tai lähettämällä sähköpostia liiton kahdelle lainoppineelle asiamiehelle. Asiamiesten kanssa voi keskustella oikeudellisista ongelmista ja saada kommentteja asiakirjaluonnoksiin, kuten sopimustai vastineluonnoksiin. Jos kysyttävää on, on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman hyvissä ajoin, sillä ajoittain on neuvontaruuhkaa. Liiton palkansaaja-asiamies auttaa työntekijöinä, viranhaltijoina ja virkamiehinä toimivia jäseniä työ- tai virkasuhteeseen liittyvissä asioissa. Liiton yrittäjäasiamies neuvoo yrittäjä- ja kunnaneläinlääkärijäseniä liiketoimintaan liittyvissä kysymyksissä, kuten sopimusasioissa ja maksamattomien laskujen perinnässä. Yrittäjäjäsenet saavat yrittäjäasiamieheltä myös apua työnantajan velvoitteisiin liit- 436 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

37 JH Eläinlääkäriliiton eläinten hyvinvointi- palkinto annettiin uuden sukupolven Paijan sikatilalle Eläinlääkäripäivien avajaisissa 28. marraskuuta. Oikealla Henna ja Juha Paija ja vasemmalta pal- kintorahat lahjoittaneen Suomen Mes- susäätiön Kristina von Konow ja eläinsuojeluvaliokunnan varapuheenjohtaja Paula Hyvönen. Yleisä antoi pitkät ja raikuvat aplodit. AP tyen. Yrittäjäasiamies vastaa lisäksi kaikkien jäsenten kysymyksiin eläinlääkintäautosta, verotuksesta ja liiton vakuutuksista. Kuntasektorilta tuli jäsenneuvontaan paljon kysymyksiä liittyen kuntapraktikoiden epätavalliseen palkkausjärjestelmään, esimerkiksi lomakorvauksista, sairausajan palkasta, perhevapaakorvauksista ja palkanmaksusta virkatehtävien muuttuessa. Kunnan praktikkoeläinlääkärin rooli viranhaltijana eikä markkinaehtoisesti kilpailevana ammatinharjoittajana on ollut monesti epäselvä sekä työnantajan edustajille että useille viranomaistahoille. Päivystysjärjestelyihin liittyvät kysymykset kuten päivystyksistä ja niiden sijaistamisis- Toukokuussa julkistettiin Vuoden eläinlääkäri 2018, hän on nautojen terveydenhuoltoeläinlääkäri, toiminnallisen sorkkahoidon edistäjä, lehmien työterveyslääkäri Reijo Junni. Kuvassa oikealla puheenjohtaja Lahti ja vasemmalla liiton uusi toiminnanjohtaja, erikoiseläinlääkäri Sointu Jalkanen. Hän aloitti kesäkuun alussa. AP ta maksettavat korvaukset sekä työsidonnaisuuteen liittyvät ja työsuojelulliset näkökohdat ovat myös säännöllisesti esillä jäsenneuvonnassa. Muutostilanteen aiheuttivat myös yhteydenottoja. Valtion jäsenneuvonnassa jäsen- ten yhteydenotot ovat liittyneet muun muassa erilaisiin työaikaan ja sen järjestelyihin liittyviin tilanteisiin sekä mahdollisuuksiin tosiasiassa käyttää virkaehtosopimuksen mukaisia oikeuksiaan vaihtelevissa työoloissa kuten teurastamoissa. Valtion virastokentän muutokset kuten Eviran yhdistyminen osaksi Ruokavirastoa olivat myös esillä. Pitkällinen työsuhderiita päättyi, kun Korkein hallinto-oikeus tuomitsi tarkastuseläinlääkärin irtisanomisen laittomaksi. Yliopiston jäsenneuvonnassa esillä olivat muun muassa työaika- ja päivystysjärjestelyjen käytäntöihin sekä sivutoimiin liittyvät kysymykset. Yksityissektorilla eläinlääkäriasemilla työskentelevillä ei ole alaa sitovaa työehtosopimusta, eikä siten lain ulkopuolisia vähimmäisehtoja tai asiantuntevaa luottamusmiesverkostoa, joten neuvonnan tarve on suuri. Usein esillä olivat solmittavan työsopimuksen sisältöasiat sekä työaikaa, vuosilomaa, perhevapaita, sairauspoissaoloja ja palkanlaskentaa koskevat kysymykset. Etenkin suorite- eli provisiopalkkaan, työsopimusten muuttamiseen ja muuttamisedellytyksiin liittyviä kysymyksiä oli paljon. Yksityissektorin työehtosuosituksen uudistaminen saatiin valmiiksi, katso aiempaa kohtaa yksityissektorin valiokunta. Myös yksityissektorin työnhakuopas saatiin päivitettyä oikolukua vaille valmiiksi. Yrittäjät ja ammatinharjoittajat käyttivät liiton neuvontapalvelun ahkerasti. Usein esitettyjä kysymyksiä olivat erilaisiin sopimusjärjestelyihin, työsuhteisiin Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 437

38 ja työnantajavelvoitteisiin sekä neuvottelutilanteisiin liittyvät asiat. Myös liiton vakuutuksista ja viranomaisrekistereihin merkittävistä tiedoista sekä verotusasioista kyseltiin. Yrittäjien edunvalvonnassa edistettiin yrittäjäjäsenten tiedonsaantia ja verkostoitumista etenkin Akateemisten yrittäjien kautta ja tiedottamalla ajankohtaisista yritystoimintaan vaikuttavista lakihankkeista. Yrittäjävaliokunnan toiminnasta ja yrittäjiä koskevista asioista tiedotettiin yrittäjäyhteistyösähköpostilistan kautta. Opiskelijat pääsivät myös hyödyntämään liiton neuvontapalveluita. Neuvonnan tarve nousi joillekin esille praktiikkaoikeuksien saamisen myötä samalla lailla kuin valmistuneilla eläinlääkäreilläkin. Nuoremmilla voi olla tarvetta saada apua muuhun työhön liittyen, esimerkiksi kesätöihin liittyen. Neuvonnasta vastataan kysymyksiin työsuhteisiin liittyen ja myös kommentoidaan työsopimusluonnoksia. Opiskelijavaliokunnan te ta eläinsuojelusta järjestettiin keväällä. Keskustelu oli monipuolista ja kannoista äänestettiin punaisilla ja vihreillä papereilla. JÄSENILLE SUUNNATTU VIESTINTÄ Jäsenille räätälöitiin viestejä liiton toiminnasta, jäsentapahtumista, jäseneduista, Eläinlääkäripäivistä, vero-oppaasta, uudesta toiminnanjohtajasta, jäsenkyselystä 2018, valtuuskunnan kokouksista ja seminaareista, sote- ja maakuntauudistuksesta, liiton eläinlääkintähuoltoselvityksestä, liiton maakuntakierroksesta, jäsenrekisterin uusimisesta, liiton suosituksesta valvontaeläinlääkärin tehokkaan työskentelyn edellytyksiksi, jäsenille avoimesta vaikuttajaviestintäseminaarista valtuuskunnan syyskokouksen yhteydessä sekä monista muista asioista. Viestinnän kanavia olivat verkkosivujen avoin osio ja jäsensivut, sähköpostiin kuudesti vuodessa lähetettävä jäsenkirje, Eläinlääkärilehti, liiton Facebook-profiili ja liiton osasto Eläinlääkäripäivien näyttelyssä. Vuoden lopulla jäsenrekisterissä toimiva sähköpostiosoite oli noin 90 prosentilla jäsenistä ja sähköinen jäsenkirje tavoitti noin puolet jäsenistä. LIITON VAKUUTUKSET OLIVAT HYÖDYKSI Jäseniä on joutunut tilanteisiin, joissa liiton kustantama oikeusturva- ja vastuuvakuutus on ollut tarpeen. Vastuuvakuutusta on käytetty hoitovirhetapauksissa; eniten koirien ja hevosten hoidossa sattuneiden vahinkojen korvaamiseen. Oikeusturvavakuutuksesta on ollut apua etenkin työ- ja virkasuhderiidoissa. Liiton edunvalvonnan ja jäsenneuvonnan tarpeet ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Toimistossa työsuhteessa työskentelevät seisemän henkilöä olivat erittäin työllistettyjä. Toimistoon rekrytoitiin uusi toiminnanjohtaja, ja puheenjohtaja ja aiempi toiminnanjohtaja siirtyivät osa-aikaisiksi. Loppuvuodesta rekrytoitiin myös uusi yrittäjäasiamies. Liiton omistaman Fennovet Oy:n palveluksessa oli neljä henkilöä, sekä Fennovet Oy:n omistaman Tilipalvelu Ellin palveluksessa oli myös neljä henkilöä. Nämä kolme organisaatiota sijaitsevat samassa toimistossa. Toimiston alakerrassa oli jäsenten vapaasti käytössä oleva Selli-tila hyvien Kampanja julkistettiin joulukuussa liiton verkkosivuilla. Se sisältää julkisen sivun ja eläinlääkärin oman vaikuttamissivun. liikenneyhteyksien ääressä ja maksutta. Vuonna 2019 tila muutettiin kokoustilaksi, henkilökunnan taukotilaksi ja osin varastoksi. ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVÄT KOKOSIVAT Eläinlääkäripäivien avajaispuheessa puheenjohtaja totesi, että alan toimintakenttään on tulossa paljon muutoksia, mutta niiden toteutuminen ja vaikutukset eivät ole lähellekään tiedossa. Maakuntauudistuksen valmistelu leimasi koko vuotta ja eläinlääkärien rooli ihmisen terveyden ylläpitäjänä on ollut tarpeen nostaa esille. Eläinlääkäriliiton selvitys eläinlääkintähuollon nykyisistä järjestämistavoista valmistui kesällä tuoden esiin nykyiset monenkirjavat käytännöt palvelujen järjestämisessä. Liiton tavoite on varmistaa, että eläinlääkärinapu on kaikkien eläinlajien saatavissa kaikkina vuorokaudenaikoina. Virkaeläinlääkärijärjestelmä on taannut myös kattavan tautivalmiuden ja tästä valmiudesta on huolehdittava myös eläinlääkäripalveluja ulkoistettaessa. Teksti pohjautuu hallituksen toimintakertomukseen. Vuoden 2018 toimintakertomus on kokonaisuudessaan luettavissa liiton verkkosivulla kohta Eläinlääkäriliitto Toiminta Toimintakertomukset. 438 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

39 Puheenjohtajan PALSTA Kimurantit neuvottelut käsillä Päivi Lahti Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Haastava uudistus tekeillä: työaikalaki, uudenlainen palkkausjärjestelmä ja työantajan perimät asiakasmaksut. Virka- ja työehtosopimukset kunta-alalla, valtiolla ja yliopistolla ovat voimassa maaliskuun 2020 loppuun asti. Neuvottelut uusista sopimuksista ovat käynnistyneet. Kunta-alalla neuvottelut Lääkärisopimuksesta on aloitettu Lääkärikartellin ja KT Kuntatyönantajien välillä. Ensi vuoden alussa voimaan tuleva uusi työaikalaki aiheuttaa muutoksia Lääkärisopimuksen työaikamääräyksiin. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan huhtikuun alussa. Kunnan praktikkoeläinlääkärien osalta työaikalainsäädännön piiriin kuuluminen on edelleen ratkaisematta, ja lain tulkintaan on pyydetty apua työ- ja elinkeinoministeriöstä. Eläinlääkäriliiton mielestä työaikalain ulkopuolella olemisen ehto, työaika-autonomia, ei toteudu koskaan päivystystyössä, jossa ei ole mahdollista päättää itse työn tekemisen ajasta ja paikasta. Neuvotteluissa on välttämätöntä pohtia lääkäriryhmien työaikamääräyksiä myös kokonaisuutena. Työturvallisuus ja potilasturvallisuus ovat ensisijaisia ja pitkien päivystysrupeamien ja riittävän levon suhteita näihin on arvioitava huolellisesti. Toisaalta on huomioitava myös joustavat työaikamahdollisuudet, sillä kuntien on kyettävä houkuttelemaan riittävästi kaikkia lääkäriryhmiä pitkiin työsuhteisiin. Työajan lisäksi neuvotellaan luonnollisesti myös palkkausmääräyksistä. Tarve palkkausjärjestelmän uudistamiselle on edelleen olemassa kaikilla lääkäriryhmillä. Praktikkoeläinlääkärien osalta uudistus, jossa työaika ja uudenlainen palkkausjärjestelmä kytkettäisiin toisiinsa, on haastavaa valmistella, mutta työ on käynnissä. Uusi palkkausjärjestelmä edellyttäisi myös lakimuutosta siten, että työnantaja voisi periä asiakasmaksuja. Asiat ovat monimutkaisia, ja mielipiteet kollegakunnassa jakautuvat. Eläinlääkärien työssä jaksaminen ja palvelujen turvaaminen kaikkialla Suomessa myös tulevaisuudessa ovat kuitenkin muutoshankkeiden taustalla. Neuvotteluissa nousee esiin myös kilpailukykysopimuksen tuoma 24 tunnin pidennys vuosityöaikaan. Tämä vietiin Lääkärisopimukseen yhtenäistämällä lääkäriryhmien työaika 38 tuntiin 15 minuuttiin. Työajassa olevien eläinlääkärien osalta tätä lievitti viime neuvottelukierroksella läpi viety oikeus ruokailla työajalla. Neuvottelujen sujumista helpottaa vahva työtaisteluvalmius. Lääkärikartelli kohottaa siksi työtaisteluvalmiuttaan. Kuluvana vuonna olemme valmistelleet uuden työtaisteluorganisaation yhdessä Lääkäriliiton ja Hammaslääkäriliiton kanssa. Kukaan ei halua lakkoa, mutta jos neuvotteluissa ei saavuteta yksimielisyyttä, siihenkin on varauduttava. Yliopistolla eläinlääkärien osalta neuvottelupöydässä ovat keskeisimpinä Eläinsairaalan uudet työaikamääräykset. Uusi työaikalaki tuo haasteita erityisesti tuotantoeläinsairaalan päivystyksen järjestämiseen. Valtiosektorin neuvotteluissa lääkäriryhmien asiat neuvotellaan samassa kokonaisuudessa muiden työntekijäryhmien kanssa osana JUKOn neuvotteluita. Lääkäriryhmien asioiden ymmärtämisen kannalta on ilahduttavaa, että JUKOn valtiosektorin neuvottelupäällikkönä on aloittanut Markku Kojo. Hän on työskennellyt Eläinlääkäriliitossakin ja tuntee hyvin lääkäriryhmien työkenttää. Tulevien sopimusten sisältöä tai muutosten suuruutta on vielä mahdoton ennakoida. Todennäköisesti neuvotteluihin tarvitaan kaikki käytettävissä oleva aika, ja ratkaisu voi myös venyä maaliskuun loppua pidemmälle. Neuvotteluissa ovat muutoksessa työaika- ja palkkausmääräykset, eli kaikkein tärkeimmät virkaehtosopimuksella sovittavat asiat Jotta voimme liitosta viestiä kohdennetusti ja tarvittaessa nopeastikin työmarkkinaneuvotteluiden tilanteesta, on tärkeää, että tietosi ovat ajan tasalla liiton jäsenrekisterissä. Päivitä jäsentietosi, ajantasainen henkilökohtainen sähköpostisi sekä työpaikkatietosi. (Itsekin päivitin ne uuteen jäsenrekisteriin, edelliset tiedot olivatkin vanhentuneet vuosia sitten ). Päivityslinkki on liiton etusivulla aivan ylälaidassa. Hyvää syksyä toivottaen! Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 439

40 NOBIVAC KC koiralle FI-NOV > Miksi Nobivac KC antaa laajemman suojan? Rokote antaa suojaa parainfluenssaa ja Bordetella bronchiseptica -bakteeria vastaan. > Kuinka nopeasti Nobivac KC muodostaa suojan? Immuniteettia tai rokotesuojaa todettavissa jo 72 h kuluttua rokotuksesta. > Miksi käyttää intranasaalirokotetta? Intranasaaliset rokotteet tuottavat paremman suojan, sillä ne aiheuttavat paikallisen vasta-ainevasteen kuonon limakalvoilla. (WSAVA guidelines*) NOBIVAC KC kuiva-aine, kylmäkuivattu ja liuotin, suspensiota varten sieraimeen annettavaksi Vaikuttavat aineet: eläviä Bordetella bronchiseptica -bakteereja (kanta B-C2) ja koiran parainfluenssaviruksia (kanta Cornell). Kohde-eläinlaji: Koira. Käyttöaiheet: Aktiivinen immunisointi Bordetella bronchiseptica -bakteeria ja koiran parainfluenssavirusta vastaan suurentuneen riskin ajalle vähentämään kliinisiä oireita sekä parainfluenssaviruksen eritystä. Erityiset varotoimet: Rokota vain terveitä koiria. Rokotetut eläimet voivat levittää rokotteen Bordetella bronchiseptica -kantaa 6 viikkoa ja parainfluenssaviruskantaa muutaman päivän ajan rokotuksen jälkeen. Henkilöiden, joiden immuniteetti on heikentynyt, tulee välttää kontaktia rokotteen ja rokotettujen koirien kanssa kuuden viikon ajan rokotuksesta. Haittavaikutukset: Nuorilla pennuilla voi rokotusta seuraavana päivänä esiintyä lievää silmä- ja sierainvuotoa, joskus myös vinkuvaa hengitystä, aivastelua ja yskää. Hyvin harvinaisissa tapauksissa voi esiintyä yliherkkyysreaktiota, letargiaa ja oksentelua. Käyttö tiineyden aikana: Voidaan käyttää tiineillä nartuilla. Yhteisvaikutukset: Valmistetta ei tule käyttää yhdessä muiden intranasaalisten lääkkeiden eikä antibioottihoidon yhteydessä. Turvallisuus- ja tehotietojen perustella tätä rokotetta voidaan antaa samana päivänä Nobivac DHP ja Nobivac L4 -rokotteiden kanssa. Valmisteita ei saa kuitenkaan sekoittaa keskenään. Mikäli antibiootteja annetaan viikon kuluessa rokotuksesta, rokote tulisi antaa uudestaan, kun antibioottihoito on loppunut. Annostus ja antotapa: Annostele 0,4 ml rokotetta sieraimeen. Rokotusohjelma: Rokota vähintään 3 viikon ikäisiä koiria. Yhteiskäytössä yllä mainittujen rokotteiden kanssa koira ei saa olla nuorempi kuin kyseisten rokotteiden osalta on suositeltu. Ennakoitu tartuntariski: rokotus vähintään 3 viikkoa ennen (molemmat komponentit) tai 72 tuntia ennen (Bordetella bronchiseptica -bakteeri). Pakkaus: 5x1 annos, 25x1 annos Myyntiluvan haltija: Intervet International B.V. *Day MJ et al. WSAVA guidelines for the vaccination of dogs and cats. Journal of Small Animal Practice 2016; 57: E1-E45.

41 Alkutuotannon laatujärjestelmät lisäarvon tuottajina Eläinten terveyttä ja hyvinvointia parantavilla toimenpiteillä on alkutuotannossa erittäin tärkeä merkitys. Vastikään 25 vuotta täyttänyt Eläinten terveys ETT ry on vuodesta 2001 lähtien koordinoinut elinkeinon vapaaehtoista terveydenhuoltotyötä. Teksti: Hertta Pirkkalainen, Hannele Nauholz, Olli Ruoho, Ina Toppari, Erja Tuunainen ja Karoliina Aalto Kansallisten vapaaehtoisten toimenpiteiden tavoitteena on, että niistä hyötyvät kaikki ketjun toimijat. Toimenpiteiden tuloksista voidaan nostaa esille kansallisen kotieläintuotannon lisäarvotekijöitä, kuten tuotantoeläinten hyvä terveys ja mikrobilääkkeiden vähäinen käyttö. NAUTATILOJEN TERVEYDENHUOLLON VASTUULLINEN TOIMINTATAPA ETT:n Ruokaketjuhanke 2 on maaja metsätalousministeriön rahoittama ja ETT ry:n hallinnoima Alkutuotannon laatujärjestelmistä lisäarvoa maidon-, lihan- ja kananmunantuotantoketjuille -niminen hanke. Kaksivuotinen hanke alkoi vuonna 2018 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Toimenpiteet ovat jakautuneet eri tuotantosuunnille siten, että 70 prosenttia on ohjattu nautoihin, 20 prosenttia sikoihin ja 10 prosenttia siipikarjalle. Hankkeen toimenpiteitä toteutetaan eri asiantuntijatyöryhmien avustuksella, ja ne tukevat Ruokapoliittisen selonteon tavoitteita. Vastuullisuus mielletään kestäväksi toiminnaksi, jossa kaikilla sidosryhmillä on yhteiset tavoitteet. Terveydenhuollon suhteen pystytään hyödyntämään jo olemassa olevaa nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmää Nasevaa. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni tuottaja ja eläinlääkäri kirjaa lääkitystiedot suoraan Nasevaan. Järjestelmään kertyvän tiedon oikeellisuus ja luotettavuus ovat erittäin merkittäviä asioita niin elinkeinon kuin kuluttajankin kannalta. Naseva on toivottavasti tulevaisuudessa mahdollisimman kattava järjestelmä, johon jokainen nautatila tuotantosuunnasta riippumatta haluaa kuulua. Järjestelmään kerättyä tietoa pyritään käyttämään hyväksi kansallisten tilastojen tekemisessä, ja tämän tiedon halutaan myös olevan laadukasta. Laadunvalvontaa toteutetaan omavalvonnan kautta, ja suunnitteilla on myös sekä sisäisiä että ulkoisia auditointeja. Biocheck.UGent on Belgiassa Gentin yliopistossa kehitetty tilatason tautisuojauksen arviointimenetelmä, joka on rekisteröity tavaramerkki. Sitä voidaan käyttää työkaluna tilojen ulkoisen ja sisäisen tautisuojauksen kartoittamisessa ja kehittämiskohteiden esille tuomisessa. Vastaava kysely on ollut jo jonkin aikaa sika- ja siipikarjapuolella käytössä ja kokemukset ovat hyviä. Lypsykarjojen biocheck-kysely on nyt suomennettu ja ensimmäisiä pilottikäyntejä on tehty. Lähitulevaisuudessa järjestettäneen koulutusta aiheesta. NAUTATILOJEN TERVEYSLUOKITUSMALLI Nautatilojen rakennemuutos on lisännyt sekä jalostus- että välityseläinliikennettä ja tuonut tarpeen tehostaa tautiriskien hallintaa. Terveysluokituksen ideana on luokitella tilat niiden terveystilanteen perusteella. Nasevaan kuuluminen ja säännöllisesti toteutetut terveydenhuoltokäynnit ovat luokituksen edellytyksenä. Perustasolla oleva tila täyttää Nasevan pääkriteerit: tilalla on voimassa oleva terveydenhuoltosopimus ja tilalle tehdään kerran vuodessa terveydenhuoltokäynti. Kansallisen tason lisäkriteerit täyttävä tila muun muassa käyttäisi terveystodistusta eläinostoissa ja premium-tasolla tiloille tehtäisiin terveydenhuoltokäyntejä tavallista useammin. Riskitila-luokka on tarkoitettu tiloille, jotka eivät yllä perustasolle tai niillä on jokin tarttuva tauti. Luokitusta voidaan hyödyntää terveydenhuoltotyön lisäksi eläinkaupassa ja eläintautivakuutusten ehdoissa. TUOTANNOLLISEN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSMALLIN KEHITTÄMINEN NAUTATILOILLE Keväällä 2018 tehtiin tuotantoeläinten parissa työskenteleville kysely, jolla pyrittiin selvittämään, miten nautatilojen terveydenhuoltotyö palvelisi paremmin nautatilojen tarpeita, tehostaisi karjan tuottavuutta sekä parantaisi eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 441

42 Nautatilojen terveysluokitusmalli Automaattinen luokittelu Riskipitopaikka tilat, jotka eivät yllä perustasolle tai niillä on jokin tarttuva tauti Premium-tason lisäkriteerit Terveydenhuoltokäynti < 3 kk M. bovis -ohjelmassa mukana Säännöllinen salmonellanäytteenotto vuosittain Ruokinta- ja rehuhygienia täyttää erityisvaatimukset Kansallisen tason lisäkriteerit Terveystodistus ostoeläimillä Str. agalactiae -vapaus Ostoeläinten salmonellatutkimukset tehty, vasikkakasvattamoissa osastokohtaiset salmonellatutkimukset ETT:n tuontiohjeita noudatettu Tilalla vierailijoiden käytössä suojavaatteet Tuontirehut ja -rehuaineet tutkittu salmonellan varalta Ruokinta- ja rehuhygienia täyttää vaatimukset Nasevan pääkriteerit Terveydenhuoltosopimus voimassa Terveydenhuoltokäynnit tehty, vuosikatsaus < 13 kk Ei erityistilanteita! PARATUBERKULOOSI PÄLVISILSA SALMONELLA M. BOVIS ROTA KRYPTOSPORIDIOOSI KORONA / RS TARTTUVAT SORKKASAIRAUDET Myös eläinlääkärit pääsivät vastaamaan tähän kyselyyn. Alkukeväällä 2019 järjestetyn työpajan ideoinnin ja edellä mainitun kyselyn perusteella kehitetään eläinlääkäreille koulutusmallia, jossa kukin eläinlääkäri valitsisi itselleen sopivimman vaihtoehdon eri tasoisista koulutuksista. Koulutukset räätälöitäisiin tukemaan tuotannollista terveydenhuoltoa. Koulutusmallissa olisi kolme tasoa, joista yksinkertaisin olisi terveydenhuoltosopimukseen oikeuttava taso. Seuraavalla tasolla tarjottaisiin jatkokoulutusta Nasevan suhteen sekä erilaisia teemakoulutuksia ja pienryhmätoimintaa. Ylimmällä tasolla järjestettäisiin syväluotaavia koulutuksia aihepiireittäin. HYVINVOINTI-INDEKSI OSANA SIKOJEN HYVINVOINNIN SEURANTAA Sikaloiden terveysluokitusrekisteriin eli Sikavaan kertyy tietoa sian elämän aikana porsaasta teurastuloksiin asti. Tämä on kansainväliselläkin tarkastelulla ainutlaatuista, sillä toista yhtä kattavaa järjestelmää ei ole. Sikavan hyvinvointi-indeksi ja vastuullisen tuotannon mittarit (VTM) ovat työkaluja sikojen hyvinvoinnin seurantaan ja kehittämiseen. ETT:n Ruokaketjuhanke 2:n tavoitteena on hyvinvointitoimenpiteiden liittäminen osaksi kansallista laatujärjestelmää ja Laatuvastuu-merkkiä. Hyvinvointi-indeksin taustalla ovat rekisteröidyn Welfare Quality -arviointimenetelmän periaatteet, ja sen laskenta perustuu Sikava-terveydenhuoltokäynneillä eläinlääkärin säännöllisesti tekemiin havaintoihin sikojen terveydestä, olosuhteista, ruokinnasta ja käyttäytymisestä. Tulos havainnollistuu Sikavassa liikennevalojen värein. Vihreä väri tarkoittaa, että eläinten hyvinvointi on tilalla hyvällä tasolla ja keltainen väri sitä, että eläinten hyvinvointi kokonaisvaltaisesti mitattuna on hieman alentunut. Indeksin ollessa punaisella on syytä tarkistaa, että käyntilomakkeelle on tallennettu kaikki tiedot ja tämän jälkeen selvittää virhepisteiden avulla, mistä hyvinvoinnin alentuminen johtuu. Pitopaikalle lasketaan indeksit sekä pidemmältä aikaväliltä että välittömästi jokaisen terveydenhuoltokäynnin havaintoihin perustuen. Jokaisen käynnin jälkeen laskettava lyhytindeksi kertoo sikojen hyvinvoinnin kehityssuunnasta suunnitelmallisen terveydenhuoltotyön tueksi. Pidemmältä aikaväliltä laskettu varsinainen hyvinvointi-indeksi on pitopaikalle vuoden aikana tehtyjen terveydenhuoltokäyntien havaintojen keskiarvo. Se kertoo, millä tasolla tilan eläinten hyvinvointi on verrattuna kaikkien Sikavan pitopaikkojen indeksien keskiarvoon. Sikavaan kertyvää tietoa vastuullisen tuotannon mittareista ja lääkkeiden käytöstä voidaan hyödyntää muun muassa mikrobilääkeresistenssin vastustamisessa ja eläinten hyvinvoinnin parantamisessa. Tavoitteena on saada tietoa suomalaisten sikojen hyvästä teuraslaadusta ja alhaisesta kasvatusajan kuolleisuudesta. LIHASIIPIKARJAOSION FOKUS TAUTISUOJAUKSESSA JA HYVINVOINNISSA Lihasiipikarjan osalta hankkeen tehtävänä on ollut selvittää, miten Biocheck. UGent-tautisuojauksen arviointimenetelmää voidaan hyödyntää alalla. Hankkeen aikana on viimeistelty suomenkielinen versio broilerikasvattamoiden tautisuojauksen arviointiin käytettävästä lomakkeesta sekä järjestetty kaksi koulutusta eläinlääkäreille ja neuvojille. Tavoitteena on arviointien kautta saada tuottajia motivoitua aktiivisesti tarkastelemaan toimintatapojaan sekä tilakohtaisia vahvuuksia ja heikkouksia tautiriskien hallinnassa, mutta myös saada tietoa broilerikasvattamoiden tautisuojauksen tasosta Suomes- 442 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

43 sa verrattuna muiden maiden vastaavaan tuotantoon. ETT ry kokoaa yhteen Ruokaketjuhanke 1:n puitteissa kehitetyn järjestelmän avulla broilereiden hyvinvointia kuvaavia seurantatietoja kolmen suurimman broileriteurastamon tietojärjestelmistä kansalliseksi tilastoksi, joka kattaa yli 99 prosenttia maan broilerintuotannosta. Seurattavia parametrejä ovat muun muassa poistumat, kokojyvien käyttö ruokinnassa ja jalkapohjien kunto. Ruokaketjuhanke 2:ssa kansallinen tilastointi on laajennettu koskemaan myös selluliittihylkäyksiä ja jalkapohjapisteiden painotettuja keskiarvoja. Broilereiden jalkapohjaterveyden, joka on kansainvälisesti tunnustettu hyvinvointimittari, osalta kertyvä kansallinen tieto julkaistaan säännöllisesti ETT ry:n nettisivuilla. ANTIBIOOTTIEN KÄYTTÖTARVE JA ROKOTUSKATTAVUUS SELVILLE KANANMUNANTUOTANNOSSA Antibioottien käyttötarvetta kananmunantuotantoketjuissa on myös selvitetty hankkeessa. Eläinlääkäreille on lähetetty sähköpostitse nettikyselylinkki heidän kanojen hoitoon määräämistään antibiooteista. Tähänastisten tulosten perusteella voidaan arvioida, että antibioottihoitoja vaativat bakteeritartunnat ovat tuotantokanoilla Suomessa satunnaisia yksittäistapauksia. Tulosten suhteuttamiseksi tarkoituksenmukaisin mittari vaikuttaisi olevan kanamäärä, minkä mukaan laskettuna Suomen kananmunantuotannossa oli lääkitty vuonna 2018 vain 0,08 prosenttia kanoista, ja ainut käytetty lääke oli penisilliini. Eläinlääkärien aktiivinen yhteistyö lääkitysten ilmoittamisessa ETT:lle varmistaa tulosten luotettavuutta esimerkiksi viennin edistämisen tukena. Hankkeen toisena munantuotanto-osion tavoitteena on selvittää tuotantoketjun rokotuskattavuus Suomessa. Tätä varten on laadittu nuorikkokasvattajille suunnattu kysely, jonka vastauksista toivotaan saatavan tuloksia syksyn mittaan. Kyselyn avulla pyritään saamaan kansallista tietoa kanojen vastustuskyvystä tarttuvia tauteja vastaan sekä mahdollisista rokottamatta jättämisen syistä. Kirjoittajista Pirkkalainen, Nauholz, Tuunainen ja Ruoho ovat asiantuntijaeläinlääkäreitä, Toppari on ETT:n toiminnanjohtaja, ELL ja Aalto on ProAgrian agronomi, joka toimii hankevastaavana ostopalveluperiaatteella. Luotettava kumppani Tarjoamme laboratoriodiagnostiikan ratkaisuja klinikkakohtaisesti räätälöitynä. Valikoimastamme löydät analysaattorit ja diagnostiikkaa tukevat tuotteet niin pienten kuin suurtenkin eläinklinikoiden ja -sairaaloiden tarpeisiin. Tuotteemme saat nopeasti käyttöösi omasta Suomessa sijaitsevasta varastostamme. Asiantunteva myyntitiimimme sekä oma huolto-organisaatiomme ovat tukenasi aina, kun sitä tarvitset. Triolab Oy Mustionkatu 8, Turku Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 443

44 POND5 Liiton yksityissektorin työehtosuositus mitä ja miksi? Eläinlääkäriliitto julkaisi alkuvuodesta pitkään valmistellun yksityissektorin eläinlääkintäalan työehtosuosituksensa. Suositus julkistettiin Helsingin maakuntakierrostilaisuudessa 14. helmikuuta ja on liiton verkkosivuilla. Miksi suositus oli tärkeää laatia ja kuka päätti mitä suositellaan? Teksti: Juha Raunio Liiton yksityissektorin työehtosuositus on täysin uusi kokonaisuus. Se koostuu pitemmästä töiden järjestelyä ja erilaisia työehtoja koskevasta suosituksesta sekä erillisestä minimipalkkasuositustaulukosta. Suosituksessa siis suositetaan esimerkiksi reilua järjestelyä tilanteisiin, joissa työntekijä joutuu olemaan poissa töistä hänen lapsensa sairastuttua. Epämukavina aikoina, kuten lauantaina tai illalla työskentelystä on suositettu maksettavaksi erillisiä lisiä. Alan tyypillisyyksiä, kuten provisiopalkkaa on huomioitu eri tavoin. Monessa kohdassa mitään tarkkaan määritettyä sisältöä ei päsmäröidä suoraan, vaan todetaan, että asiasta voidaan osapuolten halutessa sopia eri tavoin. Esimerkiksi lomarahan kohdalla toimitaan näin. Suosituksessa on myös paljon suoraan laista tulevaa tietoa, joka on haluttu nostaa työntekijän ja työnantajan tietoisuuteen. Esimerkiksi ylityön, sunnuntaityön ja varallaolon oikeanlaisesta korvattavuudesta muistutetaan. Toisaalta muistutetaan esimerkiksi, että arkipyhät itsenäisyyspäivää lukuun ottamatta eivät ole automaattisesti palkallisia vapaapäiviä ellei toisin sovita. Parhaimman kuvan sisällöstä saa, kun käy itse selailemassa varsinaista työehtosuositusta. Toinen osa suositusta on taulukko, jossa suositetaan minimisummia varsinkin uransa alkuvaiheen eläinlääkärien palkoiksi. Näiden summien osalta on tärkeä huomata, että kyse on ehdottomasti palkkatason minimin suosittelusta, ei liiton suosittelemasta palkkatasosta yksittäistapauksessa. Taulukon ohessa on ohjeita sen tulkitsemiseen ja oikeaan käyttämiseen. Esimerkiksi vastavalmistuneen eläinlääkärin kuukausipalkaksi liitto suosittelee yksityissektorilla vähintään 3300 euroa kuukaudessa. Samoin provikkapalkallisen eläinlääkärin takuupalkan, jos sellaisesta sovitaan, tulisi olla vähintään 3300 euroa. Jos työpaikalla ei makseta vuosittain erillistä lomarahaa, tulisi myös tämä huomioida peruspalkkaa määrittäessä. Myös tästä suositustaulukosta pääsee parhaiten jyvälle käymällä itse katselemassa sitä verkkosivuiltamme. Koko työehtosuositus on laadittaessa ajateltu kokonaisuudeksi, jonka voisi tarvittaessa ottaa sellaisenaan suoraan osaksi työsuhdetta ja sen ehtoja. Mikään ei kuitenkaan estä hakemasta suosituksesta myös osviittaa yksittäisistä asioista sopimiseen. MITEN JA MIKSI SUOSITUS LAADITTIIN? Suositus tehtiin tarpeeseen, sillä eläinlääkintäalan yksityissektorilla ei ole yleissitovaa työehtosopimusta. Tämä tarkoittaa, että alalla työskentelyä sääntelevät ainoastaan Suomen erinäiset työlait ja ihmisten henkilökohtaiset työsopimukset. Tilanteen myötä liitolla oli jo aiemmin olemassa työehtosuositus yksityissektorille, mutta se oli vuodelta 2012 ja kipeässä päivittämisen tarpeessa lakien ja alan käytäntöjen uudistuttua. Uuden suosituksen 444 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

45 aikaansaamisessa haasteena oli etenkin yhteisymmärrykseen pääseminen uuden suosituksen sisällöstä. Eläinlääkäriliittohan on sekä yrittäjäeli työnantajaeläinlääkärien että palkansaajaeläinlääkärien edunvalvoja. Tämän takia suositusta laadittaessa ei voitu lähteä vain yhdelle ryhmälle edullisesta suosittelusta, vaan kaikille sopivan ja reilun kokonaisuuden luomiseksi tarvittiin paljon yhteistyötä, neuvottelua ja kompromisseja molemmilta puolilta. Näin voitiin aikaansaada suositus, jonka takana sekä liiton yrittäjäjäsenet että liiton yksityissektorin työntekijäjäsenet voisivat lopulta seistä. Näin syntynyttä suositusta voidaan hyvinkin haluta soveltaa molemmilla puolin työhaastattelupöytää. Jotta molemmilla puolilla olisi tasavertainen mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, käytiin suosituksen sisältöneuvottelut liiton yrittäjiä ja yksityissektorin työntekijöitä edustavien valiokuntien välillä, liiton asiamiesten avustaessa juridisessa puolessa. Yrittäjävaliokunta eli YR- VA ja yksityissektorin työsuhdevaliokunta eli YSVA asettivat muutaman jäsenistään neuvottelemaan suosituksen sisällöstä tarkemmin neuvotteluihin osallistui siten sekä yrittäjä- että työntekijäeläinlääkäreitä. Neuvottelut kestivät pitkään, kunnes lukuisien eri kompromissien ja vaihtoehtojen tarkastelun jälkeen päädyttiin nyt verkkosivuiltamme löytyvään lopputulokseen. Lopullinen sisältö hyväksyttiin paitsi liiton hallituksessa, myös kummassakin valiokunnassa. Suosituksella on siis tosiaan koko kollektiivin siunaus. Tarkoituksena oli luoda kokonaisuus, jota yrittäjät oikeasti voisivat ja haluaisivat noudattaa ja jonka toisaalta työntekijät kokisivat itselleen reiluksi ja oikeudenmukaiseksi. Yrittäjien puolelta tärkeänä pidettiin esimerkiksi sitä, että työntekijöille suositeltavat ylimääräiset lisät ja muut etuudet perustuisivat mahdollisimman kattavasti nimenomaan tehtyyn työhön. Työntekijäpuolella taas haluttiin fokusoida ennen kaikkea uransa alkuvaiheen eläinlääkärien aseman parantamiseen. Heidän nähtiin olevan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa työehdoista ja palkasta sovittaessa. Muun muassa nämä asiat ja moni muukin on otettu huomioon, kun työehtosuositus on hakenut lopullista muotoaan. Lopputulos on paljon hyödyllistä tietoa sisältävä, molempien työsuhteen osapuolten kannalta kohtuullinen ja reilu kokonaisuus, josta on toivottavasti hyötyä sekä yrittäjä- että työntekijäeläinlääkäreille. Tutustu suositukseen liiton verkkosivujen osiossa Jäsenen ammattipolku. Kirjoittaja on liiton määräaikainen työja virkasuhdeneuvonnan asiamies, OTM. LISÄTIETOA: Suositus on osoitteessa osiossa Jäsenen ammattipolku Töissä työntekijänä Liiton suositukset. Lukemiseen tarvitset jäsen- eli Fimnet-tunnuksesi. CRP UPC Lyte4 PHBR TT 4 FRUC PROG SDMA IDEXX Catalyst One Innovation for best care at your fingertips Evolutionary - Easy - Connected IDEXX Catalyst One is the only biochemistry analyser that offers ongoing medical innovations such as Catalyst SDMA, to make a difference in your in-house diagnostic testing. IDEXX Catalyst One provides a complete diagnostic view for best patient care. Invest today for the future. Contact an IDEXX Sales Representative today to learn more: contactmarketing@idexx.com Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 445

46 TÄYSIN UUSI NÄKÖKULMA KOIRAN NIVELRIKKOON GALLIPRANT (GRAPIPRANTTI) Nivelrikkoon liittyvän kivun kohdennettua hoitoa ensidiagnoosista alkaen niin pitkään kuin on tarpeen Kohdennettua kivunhoitoa ennennäkemättömällä tavalla. Galliprant on uusi pipranttiryhmään kuuluva prostaglandiinireseptorin salpaaja, joka ei estä syklo-oksigenaasia. Galliprant vaikuttaa kohdennetusti ja salpaa spesifisesti EP4-reseptoria, joka on nivelrikkoon liittyvän kivun ja tulehduksen pääasiallinen reseptori. *1,2 * Grapiprantti on steroideihin kuulumaton, pipranttiryhmän anti-inflammatorinen lääke, joka ei estä syklo-oksigenaasia. Grapiprantti on EP4-reseptorin selektiivinen salpaaja. 1. Kirkby Shaw, K., Rausch-Derra, L., and Rhodes, L Grapiprant: an EP4 prostaglandin receptor antagonist and novel therapy for pain and inflammation. Vet. Med. Sci. 2: Rausch-Derra, L., Huebner, M., Wofford, J., et al A prospective, randomized, masked, placebo-controlled multi-site clinical study of grapiprant, an EP4 prostaglandin receptor antagonist (PRA), in dogs with osteoarthritis. J. Vet. Intern. Med. 30.3: Galliprant 20 mg, 60 mg, 100 mg tabletit koirille. Vaikuttava aine: grapiprantti. Kohde-eläinlaji: Koira. Käyttöaihe: Lievään ja keskivaikeaan nivelrikkoon liittyvän kivun hoitoon koirille. Vasta-aiheet: Yliherkkyys jollekin valmisteen aineelle, tiineys ja imetys. Ei saa käyttää siitoseläimille. Erityisvaroitukset kohde-eläinlajeittain: Varmistettavissa olevan hoitovasteen saavuttamiseksi käytä tätä eläinlääkevalmistetta vain lievän tai keskivaikean nivelrikon hoitamiseen. Kliininen hoitovaste havaitaan yleensä 7 vuorokauden kuluessa. Jos kliinistä paranemista ei ole havaittavissa 14 vuorokauden jälkeen, hoito on lopetettava ja muita hoitovaihtoehtoja selvitettävä. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Käytettävä varoen koirille, joilla on aiemmin todettu maksan, sydämen tai verisuoniston tai munuaisten toimintahäiriö tai mahasuolikanavan sairaus. Samanaikaista käyttöä muiden tulehduskipulääkkeiden kanssa pitää välttää. Jos sulfonamidiyliherkkyyden oireita ilmenee, hoito on lopetettava. Grapiprantilla hoidetuilla koirilla on havaittu lievää seerumin albumiinin ja kokonaisproteiinin pitoisuuksien laskua, joka on yleensä ollut viitealueen sisällä. Tähän laskuun ei kuitenkaan ole liittynyt mitään kliinisesti merkittäviä havaintoja tai tapahtumia. Turvallisuutta alle 9 kuukauden ikäisten koirien tai alle 3,6 kg painavien koirien hoidossa ei ole osoitettu. Varotoimenpiteet, joita eläinlääkevalmistetta antavan henkilön on noudatettava: Kädet on pestävä käytön jälkeen. Jos valmistetta niellään, on otettava heti yhteyttä lääkäriin. Jos lapsi nielee vahingossa valmistetta, voidaan havaita lieviä ja korjautuvia maha-suolikanavan oireita ja pahoinvointia. Haittavaikutukset: Hyvin yleiset: oksentelu. Yleiset: pehmeät ulosteet, ripuli ja ruokahaluttomuus. Katso tarkemmat tiedot valmisteyhteenvedosta. Yhteisvaikutukset: Ennen hoidon aloitusta on syytä pitää tulehduskipulääkkeetön jakso, jonka pituudesta päätettäessä on otettava huomioon aiemmin käytettyjen tulehduskipulääkevalmisteiden farmakokinetiikka. Eläimillä, jotka tarvitsevat samanaikaista hoitoa proteiineihin sitoutuvilla eläinlääkevalmisteilla, lääkkeiden yhteensopivuutta on seurattava. Annostus ja antotapa: Tavoiteannos on 2 mg/painokilo. Annetaan kerran vuorokaudessa tyhjään mahaan ja vähintään 1 tunti ennen seuraavaa ateriaa. Hoidon kesto riippuu havaitusta hoitovasteesta. Yli 28 vrk kestävää hoitoa on harkittava huolellisesti ja eläintä pitää tarkkailla säännöllisesti. Jaksottainen hoito voi olla joillekin koirille hyödyllistä. Katso tarkemmat annostelutiedot valmisteyhteenvedosta. Varoaika: Ei oleellinen. Pakkaukset ja hinnat: 30 tabl. Reseptilääke. Lisätietoja: Elanco Denmark ApS, Lyskaer 3E, 2. tv., DK-2730 Herlev. Tutustu valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä. Perustuu 05/2018 päivättyyn valmisteyhteenvetoon. PM-FI Elanco tai sen tytäryhtiöt. Galliprant, Elanco ja viisto logo ovat Elanco-yhtiön tai sen tytäryhtiöiden avaramerkkejä.

47 Mikä on PALSTALLE saa tarjota tapauksia. Julkaistuista maksetaan palkkio. DIAGNOOSISI? Ota yhteyttä: KYSYMYS Kuumeileva etelävenäjänpaimenkoira Päivystykseen tuotiin 13-vuotias etelävenäjänpaimenkoiranaaras akuutin vatsakivun ja kuumeen vuoksi. Verinäytetuloksissa todettiin voimakkaasti kohonnut C-reaktiivinen proteiini (224,8 mg/ l, viite 0 10 mg/ l) sekä lievä leukosytoosi (19,91 x 109/ l, viite 5,05 16,76 x 109/ l). Koiralle päädyttiin tekemään vatsaontelon ultraäänitutkimus. Ultraäänitutkimuksessa todettiin muuttunut perna sekä hieman vapaata nestettä. Mikä on diagnoosisi? Lue vastaus sivulta 485. YLIOPISTOLLINEN ELÄINSAIRAALA ANNI TILAMAA MIKÄ ON DIAGNOOSISI? -PALSTA SAA KIRJOITTAA! Tälle palstalle voivat lukijat lähettää pulmia kollegojen ratkottaviksi. Pulmat voivat olla kuvallisia, sanallisia tai sekä että. Kaikki eläinlääketieteen alat voivat olla edustettuina. Ongelma ja ratkaisu voivat liittyä kliiniseen eläinlääketieteeseen, hygieniaan tai lihantarkastukseen. Kysymyksen ja mahdollisen kuvan pitäisi mahtua yhteen tai puolikkaaseen sivuun ja oikean ratkaisun, kuvalla tai ilman, yhteen sivuun. Lukuina puoli sivua tekstiä on noin 2000 merkkiä ja sivuun mahtuu kaksi kertaa tuo määrä. Teksti saa olla lyhyempikin, tarvittaessa vastauksen ehdoton maksimipituus on 7000 merkkiä. Kuvien pitää olla painokelpoisia tiedostoja eli riittävän suuria tietomäärältään. Tiedostomuodot jpg, png ja tiff -käyvät, tiedoston minimikoko on noin 500 kt. Aineiston voi lähettää osoitteella toimitus@sell.fi. Merkitse selkeästi, mikä osa tekstistä on kysymystä ja mikä vastausta sekä mihin kohtaan mahdolliset kuvat kuuluvat. Kerro lyhyesti kirjoittajasta ja mahdollisen kuvaajan nimi. Julkaistuista tapauksista maksetaan palkkio. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 447

48 SISÄLTÄÄ VAIKUTUSAIKAA PIDENTÄVÄÄ ADRENALIINIA prokaiinihydrokloridi + adrenaliinitartraatti Vahva paikallispuudute tuotantoeläinpraktiikkaan Pronestesic vet 40 mg/ml/0,036 mg/ml injektioneste, liuos. Vaikuttavat aineet: prokaiinihydrokloridi 40 mg/ml, adrenaliinitartraatti 0,036 mg/ml. Kohde-eläinlajit: Hevonen, nauta, sika ja lammas. Käyttöaiheet: Pitkävaikutteinen paikallisanestesia (infi ltraatio- ja johtoratapuudutus). Vasta-aiheet: Ei saa käyttää sokissa oleville tai sydän- ja verenkiertohäiriöistä kärsiville eläimille tai eläimille, joita hoidetaan sulfonamideilla tai fentiatsiineilla. Ei saa käyttää syklopropaani- tai halotaanipohjaisten anestesiakaasujen kanssa, kehon ääreisosissa tai ulokkeissa (korvat, häntä, penis, jne) kudosnekroosiriskin takia tai, jos eläin on yliherkkä vaikuttavalle aineelle tai jollekin apuaineelle. Ei saa annostella suonensisäisesti tai niveleen. Haittavaikutukset: Prokaiini voi aiheuttaa hypotensiota. Joissakin tapauksissa, erityisesti hevosilla, voidaan havaita keskushermoston eksitaatio oireita (levottomuutta, vapinaa, kouristuksia) prokaiinin antamisen jälkeen. Allergiset reaktiot prokaiinille ovat suhteellisen yleisiä; anafylaktisia reaktioita on havaittu ainoastaan harvoissa tapauksissa. Yliherkkyys esterialaryhmään kuuluville paikallispuudutteille on tunnettu. Erityistapauksissa voi ilmetä takykardiaa (adrenaliini). Tahattoman intravaskulaarisen injektion seurauksena ilmenee usein toksisia reaktioita. Nämä ilmenevät keskushermoston eksitaationa (levottomuutena, vapinana, kouristuksina), jota seuraa depressio; hengitysparalyysi aiheuttaa kuoleman. Tiineys ja laktaatio: Prokaiini kulkeutuu istukan läpi ja erittyy maitoon. Käytetään ainoastaan hoidosta vastaavan eläinlääkärin tekemän hyöty-riskiarvioinnin perusteella. Annostus ja antotapa: Nahan alle ja hermoa ympäröivään kudokseen. 2,5 10 ml kohde-eläimestä ja antoreitistä riippuen. Varoaika: Hevonen, nauta ja lammas: Teurastus: nolla vrk. Maito: nolla tuntia; Sika: Teurastus: nolla vrk. Pakkaus: 100 ml. Myyntiluvan haltija: FATRO SpA, Italia. SPC: VET MEDIC ANIMAL HEALTH OY PL 27, PAROLA Puh vetmedic@vetmedic.fi vetmedic.fi

49 Juristi vastaa PALSTALLA Eläinlääkäriliiton lainoppineet vastaavat työsuhdekysymyksiin ja muihin lainsäädännön tulkitsemisen kysymyksiin. Lehdessä esitellyissä tapauksissa ei kerrota oikeiden eläinlääkärien nimiä. Kysymyksiä voi esittää osoitteeseen Liina Sipilä OTM, liiton asiamies HOITOVIRHEVÄITTEET JA VALITUKSET APUA TOSIELÄMÄN ONGELMATILANTEISIIN Ahkera ja tunnollinenkin eläinlääkäri saattaa joutua tilanteeseen, jossa asiakas lähestyy hoitovirheväitteen tai muun valituksen pohjalta. Vastaaminen tällaisiin viesteihin voi tuntua nuoralla tanssimiselta. Onneksi liiton jäsenelle on tarjolla apua ja turvaverkkoja. Moni eläinlääkäri joutuu uransa aikana vastaamaan asiakkaan hoitovirheväitteeseen tai muuhun valitukseen eläinlääkäripalvelun suorittamisesta. Liiton jäsen ei jää tilanteessa yksin, vaan apua on saatavilla runsaasti. Näiden tilanteiden varalle liitto on koostanut hoitovirheväitteitä ja asiakasvalituksia käsittelevän tietopaketin. Tietopaketissa käydään ensinnäkin läpi, mitä hoitovirheellä tarkoitetaan ja mitä siitä voi seurata. Toisin sanoen, missä tilanteissa eläinlääkäri voi joutua korvausvelvolliseksi ja millaisista kuluista. Tämän jälkeen kerrotaan muista yleisimmistä palvelun virheistä, niihin reagoimisesta ja erilaisista hyvityskeinoista. Ohjeessa käydään läpi myös vastuunjakoa esimerkiksi työnantajan ja työntekijän välillä sekä ammatinharjoittajan ja eläinlääkäriaseman välillä. Käytännön vinkit asiakasvalituksiin reagoimiseen ja asiakkaan kanssa neuvottelemiseen liittyen on syytä lukea huolella, jotta ongelmatilanne selviäisi mahdollisimman ripeästi ja sovinnollisesti. Tietopaketin lopussa kartoitetaan vielä, missä kaikissa eri menettelyissä hoitovirheväitteet voivat olla esillä ja mitä seurauksia eri menettelyillä voi olla. Tietopaketin ovat laatineet liiton asiamiehet. Se on siis juristivoimin, oikeudellisesta näkökulmasta laadittu eikä ota kantaa eläinlääkinnällisiin kysymyksiin. Käsiteltyjen aiheiden konkretisoimiseksi ja havainnollistamiseksi ohjeeseen on kuitenkin poimittu runsaasti tosielämän esimerkkejä Eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan ratkaisukäytännöstä. Ohjeessa on pyritty valaisemaan hoitovirheisiin ja asiakasvalituksiin tavallisesti liittyviä kysymyksiä. Se ei kuitenkaan ole tyhjentävä, sillä tilanteita on paljon erilaisia. Liiton jäsenneuvontaan voikin aina olla omassa asiassaan yhteydessä. Keskustelemme mielellämme tilanteestasi ja käytössä olevista vaihtoehdoista sekä kommentoimme vastaus- ja muita asiakirjaluonnoksia. Mikäli on sattunut hoitovirhe ja jäsen joutuu maksamaan korvauksia, tai hoitovirheväitettä päädytään ratkomaan tuomioistuimessa, on liitolla tarjolla jäsenilleen myös turvaverkko: vastuu- ja oikeusturvavakuutukset. Huomaathan, että vakuutusten piiriin kuuluvat vain itsenäiset ammatinharjoittajat ja palkansaajat. Yhtiöiden (oy, ay, ky) on huolehdittava itse omasta vakuutusturvastaan. Lisätietoa vakuutuksista liiton verkkosivujen jäsenosiossa. MITEN PÄÄSEN KÄSIKSI TIETOPAKETTIIN? Löydät hoitovirheväitteitä ja asiakasvalituksia käsittelevän tietopaketin liiton verkkosivuilta valitsemalla Jäsenen ammattipolku, valitse joko Töissä työntekijänä tai Töissä yrittäjänä, Ohjeita asiakastyöhön ja Hoitovirhe tai sen epäily. Tietopaketti on sama yrittäjän ja työntekijän kohdalla. Konkreettisesta tilanteesta voit myös aina olla yhteydessä liiton jäsenneuvontaan. Kirjoittajan (osa-aikainen) lisäksi oikeudellista neuvontaa antavat yrittäjäasiamies Johanna Karlström ja palkansaajapuolen asiamies Juha Rainio (määräaikainen). Liiton jäsensivuilla voi myös tutustua laajaan työelämän lakipakettiin osiossa Jäsenen ammattipolku. Juristi vastaa -palstan aiempia kirjoituksia voi lukea liiton verkkosivulla jäsen- eli Fimnet-tunnuksella. Osoite on - Eläinlääkärilehti - Jäsenen lehtiarkisto. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 449

50 Eläinlääkäripäivät Tervetuloa joulukuuta Messukeskuksen Siipeen, osoitteeseen Rautatieläisenkatu 3, Helsinki! PÄIVIEN YLEISTEEMA ON YHTEINEN TERVEYS Ilmoittaudu ajoissa! Edullisin osallistumismaksu on voimassa 21. lokakuuta saakka, katso sivua 463. Eläinlääkäriliiton jäsenet pääsevät päiville aina edullisemmin. Liput voi ostaa verkosta Myös Messukeskuksessa voi maksaa osallistumismaksun. Ovet aukeavat Messukeskuksessa joka päivä kello 7. Eläinlääkärien keskustelutilaisuus torstaina Oma keskustelutilaisuus elänläääkäreille ja eläinlääketieteen opiskelijoille järjestetään torstaina klo alkaen. Tilaisuuteen pitää ilmoittautua erikseen. Lue lisää sivulta 451. Päivillä on myös eläinlääkärien ja lääkärien yhteinen raivotauti ja yhteinen terveys -keskustelu, ks. sivu 456. Uutta! Avajaisillaksi on postereiden tekijöitä pyydetty esittelemään töitään. Lue posterinäyttelyn kohdalta. KULKULUPA Ilmoittautumisessa annettavan kulkuluvan tulee olla aina näkyvillä. Kortissa olevaan viivakoodiin on tallennettu osallistujan tiedot ja luennoille osallistumisoikeus. Saliavustajat lukevat kortin tiedot viivakoodilaitteella luentosaliin mentäessä. KÄSIOHJELMA Ilmoittautuessasi ja kulkulupaasi noutaessa Messukeskuksessa saat paperille painetun käsiohjelman. OSALLISTUJATODISTUKSET Eläinlääkäripäivien osallistujatodistukset ovat esillä luentosaleissa. Todistuksia ei kirjoiteta jälkikäteen, ota omasi mukaan jo luennolta. NÄYTTELY Jos osallistut vain näyttelyyn, pääsymaksu on 20 euroa (sis. alv. 10 %). Eläinlääketieteen opiskelijat pääsevät näyttelyyn veloituksetta, kun todistat olevasi opiskelija (katso s. 461 tai opiskelijan tietosivu Näyttely on avoinna keskiviikkona klo 9 17 ja avajaisten cocktail-tilaisuuden aikana, torstaina klo 8 17 ja perjantaina klo Näytteilleasettajaluettelo ja kartta ovat lehden sivulla 466. POSTERIT Tieteelliset posterit ovat esillä kulkusillalla ja salissa 104 (katso kartta s. 466). Postereiden tekijöitä on pyydetty olemaan paikalla posterinäyttelyalueella ja esittelemään omaa posteriaan avajaisten jälkeisen cocktailtilaisuuden aikana keskiviikkoa 11. joulukuuta noin kello RUOKAILU JA KAHVIT Lounasta tarjoillaan päivittäin ravintola Panoramassa klo ja ravintola Platta 2:ssa klo Panorama on auki ke to klo 7 17 ja pe 7 16, Platta ke pe klo Lounaslipun hinta on 15,50 euroa. Lippujen ennakkomyynti päivien aikana Platta 2 -ravintolasta klo LUENTOKOKOELMA Eläinlääkäripäivien luentokokoelma toteutetaan ainoastaan sähköisenä. Kokoelman lukuoikeus vuoden 2020 loppuun asti kuuluu osallistumismaksun hintaan. Päiville 2019 ennakkoon, viimeistään , ilmoittautuneet saavat dokumenttipankin käyttöohjeet sähköpostiinsa ennen päiviä. Myöhemmin verkossa tai paikan päällä ilmoittautuneet saavat ohjeet vuoden 2019 loppuun mennessä. MESSUKESKUKSEN PARKISSA EI ENÄÄ PYSÄKÖINTILAPPUJA Pysäköintikäytäntö on muuttunut! Messukeskuksen parkkitalossa sekä pysäköintipaikalla Messukeskuksen ja Siiven itäpuolella kamerat lukevat autosi rekisterinumeron, et tarvitse pysäköintilappua. Pysäköintimaksu 12 euroa oikeuttaa kertapysäköintiin yhden vuorokauden aikana. Kätevintä on maksaa pysäköinti ennakkoon ilmoittautuessasi ja kulkulupaasi noutaessa Messukeskuksessa, jolloin taksa kevenee sitä edullisemmaksi, mitä useamman vuorokauden pysäköit (kaksi päivää 16 euroa, kolme päivää 24 euroa ja niin edelleen). Lue lisää: laita hakuun tulo-ohjeet JULKISET LIIKENNEYHTEYDET Messukeskukseen Pasilaan pääsee raitiovaunulla 7 ja 9 sekä kaikilla paikallisjunilla. Katso tarkempia tietoja reittioppaasta: TERVETULOA! Eläinlääkäripäivät järjestää Suomen Eläinlääkäriliitto apunaan omistamansa Fennovet Oy Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

51 Eläinlääkäripäivät ELÄINLÄÄKÄRIN LUENNOT Eläinlääkäripäivillä KESKIVIIKKO Aamupäivä Päivitystä praktiikkaan Tiede ja tutkimus: Yksi terveys, yhteinen tutkimusaihe Liiketoiminta ja työelämä: Hinnoittelu Lounas/ Lunch Iltapäivä Päivitystä praktiikkaan Ajankohtaista: Säädökset muuttuvat, pysymmekö perässä? Liiketoiminta ja työelämä: Hinnoittelu Raivotauti ja yhteinen terveys, keskustelu lääkäreille ja eläinlääkäreille Avajaiset Cocktailtilaisuus TORSTAI Aamupäivä Pieneläimet (Yleispraktikot): Akuutti anestesiapotilas Elintarvike- ja ympäristöhygienia Tuotantoeläimet, sika Horses (Specialists): Oncology Lounas/ Lunch Lounasluento Pedigree Iltapäivä Pieneläimet (Yleispraktikot): Akuutti anestesiapotilas Elintarvike- ja ympäristöhygienia Production animals, ruminants: Foot rot and liver flukes greetings from Sweden Horses (Specialists): Oncology Keskustelutilaisuus kollegiaalisuudesta eläinlääkäreille ja eläinlääketieteen opiskelijoille. Tilaisuuteen pitää ilmoittautua erikseen ilmoittautuessasi päiville. Lue lisää sivulta 453. PERJANTAI Aamupäivä Pieneläimet (Erikoiseläinlääkärit): Ensihoito 2.0 Pellolta pöytään Tuotantoeläimet, nauta: Vasikat Hevoset (Yleispraktikot): Ruokinta Lounas/ Lunch Lounasluento Prima Pet Premium Iltapäivä Pieneläimet (Erikoiseläinlääkärit): Ensihoito 2.0 Pellolta pöytään Tuotantoeläimet, nauta: Vasikat Hevoset (Yleispraktikot): Ruokinta Pyydämme osallistujia ottamaan huomioon muut luennoilla opiskelevat: pidä matkapuhelin ja muut välineet äänettömällä ja vältä keskustelua ja muita häiriötä aiheuttavia toimintoja luentosaleissa. Esitysten videoiminen ja tekninen tallentaminen ilman esiintyjien ja järjestäjien lupaa on kielletty. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 451

52 Eläinlääkäripäivät ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVIEN YLEISTEEMA ON YHTEINEN TERVEYS Tänä vuonna yleisteemana on yhteinen terveys. Yleisteema näkyy lähes kaikkien aihealueiden sisällössä. AVAJAISET KESKIVIIKKO Eläinlääkäripäivien avaus Suomen Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Kaartinen Puheenjohtajan katsaus Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti Valtiovallan tervehdys Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru, sosiaali- ja terveysministeriö Vuoden Eläinlääkärin puheenvuoro ECDC:n asiantuntija Teija Korhonen Kaj Skutnabb kunnialuento Tutkija, ELL, MPH, DACVPM, tarttuviin eläintauteihin erikoistuva eläinlääkäri Heidi Vesterinen, One Health Workforce, University of Minnesota ja ELTDK, HY Suomen Eläinlääkäriliiton Topi Salmi -palkinnon jakaminen ja palkinnon saajan kiitospuhe Suomen Eläinlääkärilehden parhaan tieteellisen artikkelin palkitseminen Parhaiden postereiden palkitseminen Suomen eläinlääketieteen säätiön apurahojen jako Muut palkitsemiset Näyttelyn avaus Toiminnanjohtaja, ELL Ina Toppari, Eläinten terveys ETT ry Cocktail-tilaisuus näyttelyalueella Seniorieläinlääkärien tapaaminen Seniorieläinlääkärit kokoontuvat perinteiseen tapaan Eläinlääkäripäivillä Messukeskuksessa. Tilaisuus pidetään torstaina 12. joulukuuta klo Messukeskuksen Siiven kokoussalissa 206, 2 krs. Tilaisuudessa neljä nuorta tutkijaa, Hanna Castro, Anna-Mariam Kiviranta, Sanna Malkamäki ja Aino Riihimäki, kertovat tutkimustyöstään. Osallistuminen maksaa 25 euroa. Maksuun sisältyy kahvit, pulla, ohjelma ja omatoiminen tutustuminen näyttelyyn kaikkina päivinä. Ilmoittautuminen ja maksu verkossa marraskuuta mennessä. Tervetuloa! 452 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

53 KESKIVIIKKO LIIKETOIMINTA JA TYÖELÄMÄ HINNOITTELU Tuntuuko sinusta, että laskuttaminen tehdystä työstä on vaikeaa? Koetko syyllisyyttä siitä, että omistajan mielestä palvelusi on kallista? Toteatko kumminkin itse tai pomosi kuukausittain, että sinun pitäisi asiantuntijana laskuttaa enemmän, jotta kulut saadaan katetuksi ja uusia investointeja tehtyä? Jari Parantainen Noste Oy:stä on kouluttanut yritysten johtajia, asiantuntijoita ja tuotepäälliköitä 1990-luvun puolivälistä saakka ja tulee nyt Eläinlääkäripäivien Liiketoiminta ja työelämä -osioon sparramaan eläinlääkäreitä hinnoittelussa. Puheenjohtaja: Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Tarja Kolisoja, Porvoon Eläinlääkäriasema Oy, Borgå Veterinärstation Ab 9.00 Asiantuntijan tragedia Näyttely Miksi hintasi on pielessä? Lounas Näin haarukoit palvelullesi oikean hinnan POND5 KESKUSTELU KOLLEGIAALISUUDESTA TORSTAINA TERVETULOA! Liiton eettinen valiokunta valmistelee juonnetun ja ennakkokysymyksiin perustuvan keskustelun kollegiaalisuudesta Eläinlääkäripäiville Tilaisuus on avoin vain eläinlääkäreille ja eläinlääketieteen opiskelijoille. Panelistit saavat aihepiirit tietoonsa ennakkoon ja puheenvuorot pidetään vaalikeskustelujen tapaan lyhyinä, noin minuutti puheenvuoroa kohtia. Keskustelu on ohjelmassa torstaina 12. joulukuuta alkaen klo Tilaisuuteen pitää ilmoittautua erikseen samalla, kun ilmoittaudut päiville. Paikat lasketaan, koska tarvittaessa tilaisuus suoratoistetaan tarvittaessa toiseen saliin, jotta kaikki halukkaat voivat olla mukana. Tilaisuuteen voi ilmoittautua maksutta vaikkei tulisi päiville muutoin, mutta silloinkin pitää ilmoittautua verkossa. Jos olet jo ilmoittautunut päiville ja unohdit ilmoittautua keskustelutilaisuuteen, avaa sähköpostilla saamasi ilmoittautumisvahvistus ja muokkaa omia ilmoittautumistietojasi verkossa. OSALLISTU YHTEISEEN KESKUSTELUUN! Vuoden 2018 ensimmäinen kollegiaalisuuskeskustelu, josta opittiin paljon. Tälle vuodelle valmistellaan ennakkokysymykset, jotta asiaan päästään nopeasti. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 453

54 Eläinlääkäripäivät KESKIVIIKKO TIEDE JA TUTKIMUS YKSI TERVEYS, YHTEINEN TUTKIMUSAIHE Yksi terveys on tärkeä yhteinen tutkimusaihe. Tiede ja tutkimus -osion kattaus aiheesta on kansainvälisesti huipputasoa. Osio voi aiheuttaa ajattelua, tuoda kahvipöytäkeskusteluihin ja päätöksenteon tueksi tutkittua tietoa, ja innostaa tutkimuksen tekemiseen ja seuraamiseen. Aamunavauksena nähdään tuoreiden Helsinki One Health -professorien tervehdys. Tällaisesta aamutervehdyksestä saattaa tulla uusi perinne, joten tämä pitää nähdä. Tervehdyksen jälkeen posterinäyttelyn parhaat nappaavat mikrofonin ja pääsevät ansaittuun valokeilaan. Katastrofielokuvat alkavat usein siitä, kun aiheen tutkijaa ei kuunnella. Nyt kuunnellaan. Osion pääpuhuja on zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, joka on luvannut huikeita tutkimustarinoita zoonoottisten virustautien maailmasta. Osion lopuksi saadaan kattava katsaus antibioottiresistenssitutkimuksesta ihmisten, eläinten ja ympäristön kannalta. Aiheesta puhuvat antibioottiresistenssitutkimuksen ykköskentän pelaajat: bakteeriopin professori, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri, LKT Jaana Vuopio, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri, ELT Thomas Grönthal ja tutkija, MMT Johanna Muurinen. Tutkittua tietoa antibioottiresistenssitutkimuksen kentältä, tieteentekijöiden kertomana. Tätä tarvitaan. "Nyt kuunnellaan tutkijan huikeita tarinoita zoonoosien maailmasta" POND5 Puheenjohtaja: Tutkimuksen varadekaani, professori, Helsinki One Health -johtaja Olli Peltoniemi, HY HOH-professorien tervehdykset Umpeepanolääkityskäytäntöjen yhteys karjatason solulukuun ja tuotokseen ELL, tuotantoeläinten erikoiseläinlääkäri Riitta Niemi, ELTDK, HY Hevosten infektiivinen keratiitti Suomessa: Eristetyt mikrobit ja niiden herkkyysprofiilit ELL, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, silmäsairauksiin erikoistuva eläinlääkäri Minna Mustikka, ELT- DK, HY ja Yliopistollinen eläinsairaala Prostatahypertrofia yleistä perineaalityrää sairastavilla koirilla ELL Tuuli Åhlberg, ELTDK, HY Listerian kasvu kuriin L. gelidumien bakteriosiineilla Eläinlääketieteen yo Ella Roiha, ELTDK, HY Näyttely Yksi terveys, yhteinen tutkimusaihe: Zoonoottiset virustaudit Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti, HY Yksi terveys, yhteinen tutkimusaihe: Antibioottiresistenssi Bakteeriopin professori, LKT, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Jaana Vuopio, Turun yliopisto ELT, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Thomas Grönthal, ELTDK, HY MMT Johanna Muurinen, Purdue University, USA Lounas 454 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

55 Eläinlääkäripäivät KESKIVIIKKO AJANKOHTAISTA SÄÄDÖKSET MUUTTUVAT, PYSYMMEKÖ PERÄSSÄ? Puheenjohtaja: Ylitarkastaja Liisa Kaartinen, Ruokavirasto Ajankohtaisasioiden osio antaa tiiviin tietopaketin muuttuvasta lainsäädännöstä ennen iltapäivän Raivotauti ja yhteinen terveys -osiota. Ensin saamme katsauksen muuttuvaan eläintautilakiin: säilyykö kaikki ennallaan vai tuleeko vastustettaviin eläintauteihin muutoksia? Maakuntauudistus kaatui keväällä. Mitä uusi hallitusohjelma tuokaan tullessaan tautivalvonnan viranomaisorganisaatioon? Elintarvikelainsäädännön muutostyö on myös käynnissä. Tule kuuntelemaan uudistuvan lainsäädännön tavoitteista ja siitä, millaista säädöspakettia ollaan luomassa. POND Muuttuva eläintautilainsäädäntö Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin, MMM 14:00 Elintarvikelainsäädännön tavoitteet Neuvotteleva virkamies Eveliina Palonen, MMM 14:20 Elintarvikelainsäädännön rakenne Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen, MMM 14:40 Keskustelua Näyttely KESKIVIIKKO PÄIVITYSTÄ PRAKTIIKKAAN Eläinlääkäripäivien yleisteeman hengessä Päivitystä praktiikkaan -osiossa keskiviikkona käsitellään zoonooseja kahdeltakin eri kantilta: eläinlääkärin työterveyden ja potilaiden mysteeritapausten näkökulmasta. Lisäksi hyvin selkeäsanainen ja suosittu luennoitsija Juhani Taponen antaa kuulijoille ajankohtaiskatsauksen naudan luomisista, joista toki osa on zoonooseja. Osion täydentää diagnostiseen ajatteluun pureutuva luento lääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Anna Keski-Rahkosen pitämänä. Heidi Vesterinen työskentelee Minnesotan Yliopistossa One Health Workforce -projektissa päätoimisena tutkijana ja fasilitaattorina, keskittyen tukemaan Keski-Afrikan ja Kaakkois-Aasian maiden yhteisenterveyden työvoiman kehitystä ja zoonoosien vastustustyötä. Vesterinen on urallaan perehtynyt erityisesti moniammatillisen dialogin ja päätöksenteon tukemiseen. Ennen Yhdysvaltoihin muuttoa hän teki kunnaneläinlääkärin praktiikkaa Savonlinnassa. Yhdysvalloissa hän on suorittanut American College of Veterinary Preventive Medicine -erikoistumistutkinnon ja kansanterveystieteen maisterin tutkinnon. Vesterinen on kotoisin keuruulaiselta lypsykarjatilalta ja harkitsee parhaillaan vakavasti minnesotalaisen puutarhavajansa muuttamista saunaksi. Puheenjohtaja: ELL, MSC (One Health), MRCVS Maiju Tamminen, The One Health Foundation ja FirstVet AB 8.30 Ajankohtaista eläinlääkärien työterveydestä zoonoosit fokuksessa Professori, varadekaani Kari Reijula, LTDK, HY 9.00 Ajankohtaista naudan luomisista Suomessa Professori Juhani Taponen, ELTDK, HY 9.45 Näyttely Diagnostinen ajattelu - strategiat ja sudenkuopat Apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen, LTDK, HY POND5 "Eläinlääkärin työterveys & potilaiden mysteeritapaukset" Lounas Zoonoottiset mysteeritapaukset klinikalla Tutkija, ELL, MPH, DACVPM, tarttuviin eläintauteihin erikoistuva eläinlääkäri Heidi Vesterinen, One Health Workforce, University of Minnesota ja ELTDK, HY Näyttely Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 455

56 Eläinlääkäripäivät KESKIVIIKKO RAIVOTAUTI JA YHTEINEN TERVEYS UUTTA: poikkitieteellinen keskustelu eläinlääkärien ja lääkärien kesken. Keskiviikkona iltapäivällä ennen avajaisia järjestetään kaikille Eläinlääkäripäivien osallistujille yhteinen Raivotauti ja yhteinen terveys -osio. Samaan aikaan muissa saleissa ei ole ohjelmaa. Noin kahden tunnin ajan keskitymme zoonoottiseen raivotautiin niin altistuneen eläinlääkärin kuin eläimen raivotautiepäilyn ratkomisen näkökulmasta. Tarkoituksena on käydä keskustelua poikkitieteellisesti eläinlääkärien ja lääkärien kesken. Lisäksi esille nostetaan, millaista on työskennellä alueella, jossa raivotautia esiintyy endeemisenä. Puheenjohtaja: ELT, asiantuntijaeläinlääkäri Katariina Thomson, Vet Medic Animal Health Oy Altistuneiden estohoito ja eläinlääkärin raivotautirokotussuoja Apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen, HUS Raivotautiepäilyn hoitaminen Läänineläinlääkäri Sari Haikka, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Raivotaudin endeemisellä alueella työskentely ELL, MSC (One Health), MRCVS Maiju Tamminen, The One Health Foundation ja FirstVet AB Keskustelua PIENELÄIMET Pieneläinosion aiheena on akuuttipotilaan anestesia ja ensihoito. Torstain luennot on suunnattu ensisijaisesti peruspraktikoille ja perjantain luennot jo aihealueen perusteet hallitseville. Pääluennoitsijan tietotaito sekä vankka opetuskokemus takaavat kuitenkin varmasti kaikille kuulijoille mielenkiintoista kuultavaa kumpanakin päivänä. Luennointikielenä on koko ajan suomi. Pääluennoitsijana on kansainvälisesti hyvin arvostettu ja pidetty ELT Juhana (Jussi) Honkavaara. Jussilla on laaja työ- ja tutkijakokemus anestesiasta ja ensihoidosta. Keväällä 2019 Jussi on palannut Suomeen ja toimii tällä hetkellä Evidensia eläinsairaaloissa anestesia- ja tehohoitotoimintoja kehittämässä. Torstaina perehdymme akuutin koira- ja kissapotilaan ensihoitoon ja stabiloimiseen sekä hätätapauksien hoitoon varautumiseen. Lisäksi torstaina kuulemme uudesta lääkemolekyyli vatinoksaanista sekä Eläinlääkäripäivien Yhteinen terveys -yleisteemaan liittyen tuontikoirien terveyden- ja sairaudenhoidon erityispiirteistä. Perjantaina perehdymme erityispotilaiden stabilointiin, verenpaineen säätelyyn sekä akuuttipotilaan anestesian induktioon ja ventilaatioon. Lisäsi kuulemme Yliopistollisen eläinsairaalan veripankkitoiminnasta. Sekä torstaina että perjantaina päivä päättyy opitun kertaamiseen mielenkiintoisten potilastapausten parissa. TORSTAI AKUUTTI ANESTESIAPOTILAS Yleispraktikot Puheenjohtaja: ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Vuokko Pekkola, Yliopistollinen eläinsairaala 8.30 Anestesian perustavoitteet ELT Juhana Honkavaara 9.10 Akuuttipotilaan ensihoito I Juhana Honkavaara Näyttely Akuuttipotilaan ensihoito II Juhana Honkavaara Uusi lääkemolekyyli vatinoksaani parantaa koirien rauhoitusten ja nukutusten turvallisuutta ELL, anestesiaan jatkokoulutettava eläinlääkäri, tohtorikoulutettava Ira Kalliola-Kujala, YES ja HY, ELTDK Tuontikoirien terveyden- ja sairaanhoidon erityispiirteet ELL, MSC (One Health), MRCVS Maiju Tamminen, The One Health Foundation ja FirstVet AB Lounas Hätätilanteisiin varautuminen Juhana Honkavaara Näyttely Tapausselostuksia Juhana Honkavaara POND5 456 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

57 Eläinlääkäripäivät PERJANTAI Ensihoito 2.0 Erikoiseläinlääkärit Puheenjohtaja: ELL, anestesiaan jatkokoulutettava eläinlääkäri, tohtorikoulutettava ELL Ira Kalliola-Kujala, YES ja ELTDK, HY 8.30 Erityistapausten stabilointi ELT Juhana Honkavaara 9.10 Akuuttipotilaan induktio Juhana Honkavaara Näyttely Lounas Verenpaineen säätely Juhana Honkavaara Näyttely Tapausselostuksia Juhana Honkavaara Akuuttipotilaan ventilaatio Juhana Honkavaara Veripankkitoiminta kissoilla ja koirilla Kliininen opettaja, ELT, MSc, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sanna Viitanen, YES HORSES/ HEVOSET Torstain hevososion aiheena ovat hevosten kasvainsairaudet. Puhujina ovat BVetMed, DipACVIM, DipECEIM, MRCVS, RC- VS, American & European Specialist in Equine Internal Medicine, director Anna Hollis Newmarketista sekä BA (Hons), BSc (Hons), MSc, BVMS, PGCHE, MRCVS Jeremy Kemp-Symonds Sarcoid Surgery -klinikalta. Luennot keskittyvät sarkoideihin, mutta kaikki oleelliset hevosten kasvaimet käydään läpi päivän aikana. Luennot käsittelevät sekä lääkkeellistä että kirurgista hoitoa unohtamatta hoitohenkilökunnan terveysnäkökulmaa. Nämä luennot ovat ehdoton must kaikille hevoseläinlääkäreille, sillä ala on kehittynyt huimaa vauhtia ja hevosille on tarjolla hyvinkin edistyksellisiä hoitomuotoja. Perjantain hevososion luennot ovat suunnattu kaikille hevospraktiikkaa tekeville eläinlääkäreille. Perjantaipäivän kantavana teemana ovat hevosen ruokinta ja ruokintaperäiset ongelmat. Aihealue on erittäin tärkeä, sillä hevosten ruokintaperäiset ongelmat ovat yleisiä. Hevosilla käytetään myös paljon lisäravinteita, joiden hyödyistä ja jopa mahdollisista haitoista olisi hyvä olla jonkinlainen käsitys. Päivän aikana luennoivat MSc Eira Jokela sekä ELL, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, DipACVIM Kati Vainio. Luennoilla kertaamme vanhaa ja opimme uutta hevosen perusruokinnasta, heinäanalyysistä sekä kuntoutettavan hevosen ruokinnasta eri sairaustiloissa. Käymme läpi myös tutkittua tietoa hevosten lisäravinteista. Päivän päätteeksi saamme kuulla hevosten kivennäis- ja hivenaineiden puutostiloista sekä eri myrkytyksistä. Hevososion torstaipäivän pääpuhuja on englantilainen Anna Hollis. Anna on syntynyt Englannissa, mutta hänen perheensä muutti Tukholman liepeille ja asui siellä, kunnes Anna täytti 11 vuotta. Brittikin voi siis rakastaa salmiakkia! Anna valmistui eläinlääkäriksi Lontoon Royal Veterinary Collegesta 2004 ja suoritti suureläinsisätautiresidenssiohjelman New Bolton Centerissä Pennsylvaniassa valmistuen diplomaatiksi vuonna 2009 (DipACVIM LA). Annalla on myös eurooppalainen hevosten sisätautidiplomaatti sekä RCVS hevosten sisätautispesialisti -arvonimet. Anna työskentelee Animal Health Trustin pääeläinlääkärinä onkologian osastolla ja on ensimmäinen eläinlääkäri, joka on suorittanut masters-arvosanan kliinisessä onkologiassa. Tutkinto on Birminghamin yliopistosta vuodelta Hänen pääkiinnostuksen kohteenaan ovat hevosten onkologia ja uusien hoitomuotojen kehittäminen. Upeiden urasaavutusten lisäksi Anna on laihtunut vuodessa yli 55 kiloa ja hänestä on tullut intohimoinen fitness-harrastaja. Hänen tavoitteenaan on juosta puolimaraton vuonna Anna on myös aktiivinen koiraharrastaja ja hänen perheeseensä kuuluu kaksi koiraa. Annan työpaikan Animal Health Trustilla rahoittavat kaksi säätiötä, the Margaret Giffen Charitable Trust ja the Marjorie Coote Charitable Trust. Hevososion torstaipäivän toinen puhuja on Jeremy Kemp-Symonds. Jeremy on valmistunut Glasgown ylisopistosta Skotlannista. Hän työskenteli vuosia Animal Health Trustilla Newmarketissa, Englannissa. Nykyään hänellä on oma yritys ja hän hoitaa ainoastaan hevosten ihokasvainsairauksia. POND 5 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 457

58 Eläinlääkäripäivät TORSTAI Oncology/ Hevosten kasvainsairaudet Specialists/ Erikoiseläinlääkärit Puheenjohtaja: Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, DipACVIM Kati Vainio Hevoslääkärikeskus Hippomedi 8.15 Advances in our understanding of the pathogenesis of sarcoids and sarcoid medical treatment options BVetMed, DipACVIM, DipECEIM, MRCVS, RCVS, American & European Specialist in Equine Internal Medicine, Director Anna Hollis, Centre for Equine Studies, Animal Health Trust Kentford, Newmarket 9.55 Exhibition Health and safety considerations for sarcoid treatments Anna Hollis Lunch Neoplasia - Surgical options and electrochemotherapy BA (Hons), BSc (Hons), MSc, BVMS, PGCHE, MRCVS Jeremy Kemp-Symonds, Sarcoid Surgery Exhibition Other common tumours and their treatment options Anna Hollis PERJANTAI Hevosten ruokinta, ruokinta sairaustiloissa ja ruokintaperäiset sairaudet Yleispraktikot Puheenjohtaja: Eläinlääkäri Katja Lappalainen, Koivulan hevostila 9.00 Hevosen ruuansulatuskanavan terveyttä tukeva perusruokinta MSc, hevosravitsemuskonsultti Eira Ney, Edison s Equine Nutrition 9.50 Heinäanalyysin merkitys hevosen ruokinnan suunnittelussa Eira Ney Näyttely Kuntoutettavan hevosen ruokinta Eira Ney Lounas Hevosten lisäravinteiden käyttö ja tutkittu tieto Eira Ney Hevosten ruokinnalliset puutossairaudet ELL, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, DipAC- VIM Kati Vainio, Hevoslääkärikeskus Hippomedi Näyttely Hevosten kasvi- ja rehuperäiset myrkytykset Kati Vainio TUOTANTOELÄIMET/ PRODUCTION ANIMALS Torstaiaamupäivän sikaosiossa käsitellään ensin sikalan tuhoeläintorjuntaa. Toisena aiheena ovat sikojen suoliston mikrobiomin merkitys virustautien taudinkuvaan sekä rehun merkitys virustautien tartunnanlähteenä. Kaarlo Satimuksella on vuosikymmenten kokemus tuhoeläintentorjunnasta ja hän on laatinut tuhoeläintorjuntasuunnitelmia a muun muassa sikaloille. Omassa luennossaan hän tulee valottamaan tuhoeläintorjuntaa sikaloissa käytännön esimerkein. Tuhoeläintorjunta on tärkeä osa sikalan tautien vastustamista ja zoonoosien ennaltaehkäisyä esimerkiksi salmonellan kohdalla. Megan C. Niederwerder toimii Kansasin yliopistossa Yhdysvalloissa opetustehtävissä ja tutkijana. Hänen tutkimusalaansa a on sikojen suoliston mikrobiomi ja sen yhteys sikojen virussairauksien kulkuun. Hän on tutkinut suoliston mikrobiomin mo- nimuotoisuuden vaikutusta sikojen selviytymiseen esimerkiksi PRRSV ja PCV2 -infektioista. Niederwerder on tutkinut myös rehun merkitystä virussairauksien tartuntalähteenä ja leviämisessä. Hän on ollut mukana selvittämässä ASF:n leviämistä Kiinassa. POND Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

59 Eläinlääkäripäivät TORSTAI SIKA/ PORCINE Puheenjohtaja: Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho, Eläinten terveys ETT ry 8.15 Tuhoeläintorjunta sikaloissa käytännön esimerkein höystettynä Yrittäjä Kaarlo Satimus, Satimus Oy 9.00 Role of the gut microbiome in porcine respiratory disease complex Assistant Professor, DVM, PhD Megan Niederwerder, Kansas State University College of Veterinary Medicine, USA Exhibition Risk of feed in the introduction and transmission of viral diseases Megan Niederwerder Lunch TORSTAI RUMINANTS/ MÄREHTIJÄT Foot rot and liver flukes greetings from Sweden/ Sorkkamätää ja maksamatoja terveiset Ruotsista Käytännönläheisesti tuotantoeläinpraktikoille yhteistä terveyttä, nautaa ja vähän lammastakin sitä on tarjolla torstai-iltapäivästä alkaen. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Ulrika König kertoo meille Ruotsin kokemuksia isosta maksamadosta sekä naudoilla että lampailla. Isoa maksamatoa on todettu Suomessakin ja yksittäisillä tiloilla siitä on tullut tilaongelma. Ulrika POND puhuu 5 myös lampaiden sorkkamädästä. Vakavaa ontumista ja sen myötä isoja tappioita aiheuttava sorkkamätä on yleinen riesa ruotsalaisilla lammastiloilla. Mikä lienee tilanne Suomessa? Tunnistatko sinä sorkkamädän oireet? Perjantaina puhutaan vasikoista. Heli Simojoki ja Atte Sandelin kertovat hengitystietulehduksista ja mikrobilääkkeiden käytöstä Suomen vasikkakasvattamoissa ja pohtivat ratkaisuja vasikoiden sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Kuulemme myös Aten yhteenvedon hengitystierokotteista. Erja Tuunainen kertoo meille, miltä näyttää kotimainen laatuketju, kun katsotaan Nasevaa ja vasikoita. Kun puhutaan yhteisestä terveydestä ja vasikoista, ei voi unohtaa kryptosporidioosia. Helena Rautala jatkaa siitä, mihin vuoden 2018 Eläinlääkäripäivillä jäi. Kun eläinlääkärin oma suojautuminen on jo ohjeistettu, Helena keskittyy sairaaseen vasikkaan ja tilatason torjuntatoimiin. Mari Frimanin potilaana on pyöristynyt vasikka. Mitäpä diffejä ja hoito-ohjeita Marilla lieneekään? Yskii vai ripuloi - miten suomalainen vasikka oikein voi? Mikrobilääkitty kerran jos toisenkin, kun hengissä pysyi ja kasvoi kuitenkin. Tosin tartutti toiset ja seuraavan ryhmän, kun tuottaja teki päätöksen tyhmän. Sairaan siirsi hän osastoon uuteen, päivittäin sairaita onkin nyt viidestä kuuteen. Lääkitään taas lisää, kerralla monta sprayvärikirjosta tulee hulvatonta! Toinen vasikka sairastutti hoitajan, tartutti hoitajaan taudin kamalan. Tiputukseen joutui hoitaja parka kaksinkerroin oksensi - oli peräpääkin arka! Mikä nyt neuvoksi, kuka voisi auttaa - ja terveyden vasikkalaan palauttaa? Eläinlääkärikö sen tekee ei yksin ainakaan. Entä jos yhdessä, siitä perjantaina puhutaan POND 5 Jos et tähän mennessä ole miettinyt, mihin suomalainen vasikkakasvatus on menossa, niin Eläinlääkäripäivien luentojen jälkeen varmasti mietit. Yksittäisen praktikon voi olla hankala saada isoa muutosta aikaiseksi ja sairaat eläimethän on aina hoidettava tavalla tai toisella. Voisimmeko me eläinlääkärit yhdessä tehdä jotakin vasikoiden terveyden parantamiseksi? Yhdessä, yhteisen terveyden nimissä. Tästä keskustellaan perjantain päätteeksi. Meitä kaikkia tarvitaan näihin talkoisiin tervetuloa! Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 459

60 Eläinlääkäripäivät Chairman/ Puheenjohtaja: ELT, kliininen opettaja Eeva Mustonen, ELTDK, HY Ovine footrot - detection, treatment, control and elimination, and Contagious Ovine Digital Dermatitis - how we handled the first case in Sweden Herd health veterinarian Ulrika König, Gård och Djurhälsan Lifecycle, prevalence, treatment choices and prevention of Fasciola hepatica in cattle and sheep experiences from Sweden Ulrika König Exhibition Lifecycle, prevalence, treatment choices and prevention of Fasciola hepatica in cattle and sheep experiences from Sweden Ulrika König PERJANTAI Nauta Yskii vai ripuloi miten suomalainen vasikka oikein voi? Puheenjohtaja: ELL, Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri, yksityispraktikko (nauta) Ulla Eerola, Lammi 8.30 Hengitystietulehdukset ja mikrobilääkitysten käyttö suomalaisissa vasikkakasvattamoissa Dosentti, kliininen opettaja Heli Simojoki ja tohtorikoulutettava Atte Sandelin, ELTDK, HY 9.15 Vasikoiden sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät, onko niihin ratkaisua? Heli Simojoki ja Atte Sandelin Näyttely Onko rokotteista apua hengitystieongelmissa? Atte Sandelin Vasikat ja Naseva onko laatuketju kunnossa? Asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen, Eläinten terveys ETT ry Lounas Kryptosporidioosi vasikan hoito ja torjuntatoimet tilatasolla. ELT, kliininen opettaja Helena Rautala, ELTDK, HY Potilaana pyöristynyt vasikka Sairaalaeläinlääkäri Mari Friman, Yliopistollinen tuotantoeläinsairaala Näyttely Vasikkapaneeli mihin vasikkakasvatus on menossa? Keskustelun puheenjohtaja: Riikka Lasonen, kunnaneläinlääkäri Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä Panelistit: Terveydenhuoltoeläinlääkäri Tuomas Herva, Atrianauta Terveydenhuoltoeläinlääkäri Heidi Härtel, HKScan Kunnaneläinlääkäri Elina Rintala, JIK ky, Ilmajoki Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho, Eläinten terveys ETT ry Terveydenhuoltoeläinlääkäri Kristiina Sarjokari, Valio Dosentti, kliininen opettaja Heli Simojoki, ELTDK, HY TORSTAI POND5 ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖHYGIENIA Elintarvike- ja ympäristöhygienian osiossa painottuvat yhteisen terveyden hengessä zoonoosit, elintarvikevälitteiset kemialliset riskit sekä mikrobilääkeresistenssi. Aamupäivän osio käsittelee zoonooseja: dosentti Ruska Rimhanen-Finne esittelee ajankohtaista zoonoositilannetta, ja tämän lisäksi puhutaan zoonoosien leviämisestä elintarvikeketjussa muun muassa riistan sekä haittaeläinten kautta. Iltapäivällä kuulemme uusia tutkimustuloksia ruokajärjestelmämme kansanterveydellisistä vaikutuksista sekä saamme professori Raimo Pohjanvirralta ajantasaisen tietoiskun kemiallisista riskeistä elintarvikkeissa. Osion päättää mikrobilääkeresistenssiä tarkasteleva kokonaisuus, jossa pääluennoitsijana on yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo. 460 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

61 Eläinlääkäripäivät Puheenjohtaja: Yliopistonlehtori Riikka Laukkanen-Ninios 8.30 Ajankohtaiset zoonoosit THL:n näkökulmasta Epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne, THL 9.15 Riistaeläinten merkitys elintarvikeperäisten zoonoosien reservoaarina Professori Maria Fredriksson-Ahomaa, ELTDK, HY 9.50 Näyttely Haittaeläinten vaikutus zoonoosien säilymiseen ja leviämiseen tuotantotiloilla Erikoistutkija Maria Simola, Ruokavirasto Listeria monocytogeneksen tartuntareitit elintarvikeketjussa Tohtorikoulutettava Hanna Castro, ELTDK, HY Lounas Puheenjohtaja: II Kaupungineläinlääkäri-hygieenikko Taina Rahikainen Ibañez Ruokajärjestelmän kansanterveydellisten vaikutusten kustannukset ja riskinarviointi Yksikönjohtaja Pirkko Tuominen, Ruokavirasto Merkittävimmät elintarvikevälitteiset kemialliset riskit Professori Raimo Pohjanvirta, ELTDK, HY Näyttely ESBL-bakteerit tuontielintarvikkeissa Tohtorikoulutettava Paula Kurittu, ELTDK, HY Mikrobilääkeresistenssi maailmanlaajuisena ilmiönä Yliopistonlehtori Annamari Heikinheimo, ELTDK, HY Opiskelijan Eläinlääkäripäivät Eläinlääketieteen opiskelijat voivat osallistua päivien näyttelyyn maksutta ilmoittautumalla etukäteen verkossa. Ilmoittautumiseen tarvittava koodi on sivulla Opiskelijan eläinlääkäripäivät. Koodi on ELP19OPI. Paikan päällä on voitava näyttää voimassa oleva opiskelijakortti tai todistus opinto-oikeudesta. Ilmoittautumiset verkkosivuilla. Eläinlääketieteen opiskelijoilla on mahdollisuus tulla päiville palkatuksi toimitsijaksi (luentosalit, sisääntulot ja lehdistö). Eläinlääkäriliitto on rekrytoinut avustajia EKY ry:n ja Suolet ry:n kautta jo alkusyksystä. Opiskelijat voivat osallistua päivien maksulliseen seminaariohjelmaan opiskelijahintaan; ja Eläinlääkäriliiton jäsenet opiskelijan jäsenhintaan. Eläinlääkäripäivien keskustelutilaisuus torstaina klo on tarkoitettu vain eläinlääkäreille ja eläinlääketieteen opiskelijoille. Tapahtumaan pitää ilmoittautua erikseen verkkosivuilla. Omia ilmoittautumistietoja voi korjata sähköpostiin tulleesta ilmoittautumiskoosteesta. Suomen Eläinlääkäriliitto järjestää vuotuiset Eläinlääkäripäivät apunaan omistamansa konsultointi- ja koulutusyritys Fennovet Oy. Liiton jäsenet osallistuvat edullisemmin. Lue lisää: katso kohta Opiskelijan Eläinlääkäripäivät. PERJANTAI PELLOLTA PÖYTÄÄN Pellolta pöytään -osion aloittaa ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Elina Felin aiheenaan lihasikojen riskiperusteinen lihantarkastus. Luennolla pohditaan muun muassa, millaiset edellytykset Suomessa on toteuttaa lihasikojen riskiperusteista lihantarkastusta. Millaisia zoonoottisia patogeeneja sianlihan välityksellä voi levitä ja miten niitä voidaan riskiperusteisessa lihantarkastuksessa tunnistaa? Elinan väitöskirja tästä aiheesta valmistuu kuluvan vuoden aikana. Luennolla kuullaan siis tuoretta, suomalaiseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Aamupäivän toinen, lounastaukoon asti jatkuva, luentokokonaisuus käsittelee sivutuotteita. Sivutuotteiden kanssa ovat tekemisissä monen eri alan eläinlääkärit, esimerkiksi tarkastuseläinlääkärit sekä kunnan elintarvikehygienia- ja ympäristönsuojeluvalvontaan osallistuvat viranomaiset. Sivutuotteiden hävittäminen voi olla laitokselle merkittävä kuluerä, mutta myös mahdollisuus taloudellisen tappion pienentämiseen, mikäli sivutuotejakeelle löytyy jatkokäyttäjiä. Sivutuotteita valvovan viranomaisen tulee tietää, minkälaisia eri sivutuoteluokkien jakeita laitosten prosesseissa syntyy ja minkälaisiin jatkokäsittelyihin niitä saa toimittaa. Kestävän kehityksen ja luonnonvarojen säästämisen periaatteet luovat myös painetta kehittää uudenlaisia keinoja teollisuuden sivutuotevirtojen entistä tehokkaampaan Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 461

62 Eläinlääkäripäivät hyödyntämiseen. Sivutuotteista tulevat luennoimaan Ruokaviraston sivutuotetiimin ylitarkastajat Sanna Toivanen, Hanna Laatio ja Taina Heimonen-Kauppi. Esityksissä ei ole tarkoitus kahlata sanasta sanaan läpi sivutuotelainsäädännön pykäliä, vaan käsitellä sivutuotteita ja niihin liittyviä valvonnan kulmakiviä käytännönläheisesti. Lounastauon jälkeen saamme kuulla kaikille valvontatyötä tekeville eläinlääkäreille tärkeää asiaa, kun Ruokaviraston asiantuntevat lakimiehet kertovat, miten EU:n valvonta-asetuksen muutokset tulevat vaikuttamaan virkaeläinlääkäreiden valvontatyöhön sekä elintarvike- että eläinvalvontojen saralla. Uusi valvonta-asetus astuu kokonaisuudessaan voimaan vuoden 2019 lopussa, joten aihe on erittäin ajankohtainen ja kiinnostaa varmasti kaikkia valvontaa tekeviä kollegoja. Tämän jälkeen siirrymme eläinsuojeluvalvontaa tekeville eläinlääkäreille erittäin tutuksi käyneen ongelman pariin, kun kuulemme useamman eri ammattitahon näkökulmia kissapopulaatioiden hoitamiseen. Monet eri tekijät vaikuttavat kissapopulaatioiden muodostumiseen, ja niiden tehokas hoitaminen vaatisikin erilaisten yhteistyötapojen kehittämistä. Luennot aiheesta antavatkin varmasti monia uusia ideoita, joita voi lähteä kehittämään eteenpäin omalla työskentelyalueellaan. Puheenjohtaja: Ylitarkastaja, ELL, MPH, DipACVPM Riikka McLean, Ruokavirasto 8.15 Kohti riskiperusteista lihantarkastusta - Lihasikojen riskiperusteisen lihantarkastuksen edellytykset Suomessa ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Elina Felin, Siun sote 9.15 Näyttely 9.45 Sivutuotteet mitä ne ovat ja mistä tulevat? Ylitarkastaja, FM Sanna Toivanen, Ruokavirasto Sivutuotteiden käyttö eläinten ruokinnassa Ylitarkastaja, ETM Hanna Laatio, Ruokavirasto Sivutuotteiden käyttö ja hävitys ETM, ylitarkastaja Taina Heimonen-Kauppi, Ruokavirasto Lounas Puheenjohtaja: ELT, läänineläinlääkäri Elias Dahlsten, Etelä-Suomen aluehallintovirasto Valvonta-asetuksen uudistukset Johtava lakimies, OTK, varatuomari Tiina Lapveteläinen, Ruokavirasto Lakimies, OTK, varatuomari Heini Peltoniemi, Ruokavirasto Näyttely Mistä näitä kissoja oikein tulee? Yhteistyöllä kissapopulaatioiden hallintaan Valvontaeläinlääkäri Miia Sneck, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä Ympäristöterveydenhuollon johtaja Tiina Laitala, ympäristöterveydenhuolto, Rauman kaupunki Mielenterveyshoitaja Heli Mannonen, mielenterveys- ja päihdeyksikö, Someron kaupunki "Tuoretta tutkimustietoa Suomesta." "Sivutuotteiden mutkikas maailma." "Valvonta-asetus muuttuu." "Kissoja, kissoja, kissoja!" 462 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

63 OSALLISTUMISMAKSUT Eläinlääkäripäivät Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenet voivat osallistua edullisemmin jäsenhinnalla. Mitä aiemmin ilmoittautuu, sen edullisempi hinta on. Ilmoittautuminen jatkuu tapahtumaan saakka. Koko aika (euroa) Yksi päivä: ke, to tai pe (euroa) Eläinlääkäriliiton jäsenet saakka lähtien saakka lähtien Eläinlääkäriliiton jäsenet ja eläinlääkäriaseman henkilöstö* Eläinlääkäriopiskelijat, joilla on praktiikkaoikeudet tapahtuman aikana Eläinlääkäriopiskelijat, joilla ei ole praktiikkaoikeuksia, ja eläkeläiset Muut kuin Eläinlääkäriliiton jäsenet saakka lähtien saakka lähtien Eläinlääkärit ja muut Eläinlääkäriopiskelijat, joilla on praktiikkaoikeudet tapahtuman aikana Eläinlääkäriopiskelijat, joilla ei ole praktiikkaoikeuksia, ja eläkeläiset Muiden alojen opiskelijat Alv 0 %. Suomen Eläinlääkäriliitto ei ole arvonlisäverollinen. Laskutuslisä on 10 euroa. Maksettaessa verkossa laskutuslisää ei tule, eikä kerralla tehtyjen ryhmäilmoittautumisten laskuihin. Edullisin ennakkohinta on voimassa saakka. Seuraava hintaporras umpeutuu Ilmoittautua voi verkossa tapahtumaan saakka. Luentokokoelma toteutetaan vain sähköisenä: Eläinlääkäripäivien 2019 luentokokoelma on päivien luennoille osallistuneiden käytettävissä verkossa vuoden 2020 loppuun saakka. Muista tallentaa ja tarpeen mukaan tulostaa luentokokoelma omaan käyttöösi. Dokumenttipankkiin Fennovetin verkkosivuille lisätään luennoitsijoiden toimittamaa materiaalia (esimerkiksi heidän luentodiojaan) sitä mukaa kun he antavat julkaisuluvan ja toimittavat materiaalit. Kaikkien luennoitsijoiden materiaalia ei ole saatavilla. Päiville 2019 ennakkoon, viimeistään , ilmoittautuneet saavat dokumenttipankin käyttöohjeet sähköpostiinsa ennen päiviä. Myöhemmin verkossa tai paikan päällä ilmoittautuneet saavat ohjeet vuoden 2019 loppuun mennessä. * Eläinlääkäriliittoon kuuluvan eläinlääkärin palveluksessa oleva henkilöstö (pois lukien liittoon kuulumattomat eläinlääkärit) voi osallistua Eläinlääkäripäiville jäsenhinnalla. Työnantajille myönnetään alennus, mikäli työnantaja maksaa usean henkilön osallistumismaksun. Huomioi laskutuslisä 10 e/ henkilö, jos ryhmän jäsenet ilmoittautuvat erikseen. Muutoin ryhmälaskuihin ei lisätä laskutuslisää. Osallistumismaksut yhteensä Alennus % euroa euroa euroa 20 Peruutusehdot Mahdolliset peruutukset tehdään kirjallisesti sähköpostilla elp@sell.fi tai postitse. Peruutuksista pidätämme toimistokuluina 20 % osallistumismaksusta. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista ja peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme koko osallistumismaksun. Eläinlääkärit, seniorieläinlääkärit, eläinlääketieteen opiskelijat ja luottamustoimiset ilmoittautuvat samasta linkistä ilmoittautuminen. Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 463

64 Eläinlääkäripäivät Tieteellisten posterien näyttely Eläinlääkäripäivien posterinäyttelyssä on esillä 37 posteria. Näiden joukosta neljä on valittu suullisiksi esityksiksi, jotka pidetään Tiede ja tutkimus -osiossa keskiviikkona aamupäivällä 11. joulukuuta. Suullisiksi esityksiksi valitut posterit on merkitty tunnuksella. Postereista kolme palkitaan sisällöllisten ja graafisten ansioiden perusteella. Ensimmäinen palkinto on 1000 euroa. Kaksi kunniamaininnalla palkittavaa saavat 500 euroa kumpainenkin. Palkinnot on lahjoittanut Eläinlääketeollisuus ry. Palkittavat posterit valitsee posteriraati, jonka puheenjohtajana toimii Suomen Eläinlääkäriliiton koulutusvaliokunnan puheenjohtaja Pikka Jokelainen. Posterit on jaettu viiteen aiheen mukaiseen alueeseen: tuotantoeläimet, hevoset, pieneläimet, parasitologia ja elintarvike- ja ympäristöhygienia. Aihealueen sisällä ne ovat tekijän sukunimen mukaan aakkosjärjestyksessä. TUOTANTOELÄIMET 1. Ala-Kurikka Eve Pathological-anatomical findings of the locomotor system in sows found dead or euthanized 2. Kaukonen Eija Feather pecking and cannibalism in intact-beaked laying hen flocks 3. Korpenfelt Sirkka-Liisa First case of TSE in moose in Finland 4. Lyytikäinen Tapani Animal disease surveillance system: can it be optimized with contact rate? 5. Niemi Riitta Associations between herd level somatic cell count, milk yield and use of dry cow therapy 6. Seppä-Lassila Leena Biosecurity on Finnish swine and cattle farms, with special emphasis on rodent control 7. Seppä-Lassila Leena Cross-validation of generic risk assessment tools for animal disease incursion HEVOSET 8. Box Justin Insulin dysregulation in a population of Finnhorses and associated phenotypic markers of obesity Vuoden 2018 Eläinlääkäripäivien posteriraati työssään. Kolme posteria palkitaan myös tänä vuonna: yksi pääpalkinto ja kaksi kunniamainintaa. Kiitos Eläinlääketeollisuus ry:lle palkintorahoista. POSTEREITA ESITELLÄÄN KESKIVIIKKONA Postereiden tekijöitä on pyydetty olemaan paikalla posterinäyttelyalueella ja esittelemään omaa posteriaan Eläinlääkäripäivien avajaisten jälkeisen cocktailtilaisuuden aikana keskiviikkona 11. joulukuuta noin kello Huhtinen Mirja Alleviation of fireworks-related acute anxiety and fear in horses by repeated administration of detomidine oromucosal gel 10. Lindstedt Jannica Firework-related equine noise anxiety in Finland and Sweden 11. Mustikka Minna Equine infectious keratitis in Finland: Associated microbial isolates and susceptibility profiles 12. Mönki Jenni Comparison of airway cytology in healthy adult horses housed either on peat bedding or wood shavings 13. Rossi Heini Expression of matrix metalloproteinases-2 and -9, extracellular matrix metalloproteinase inducer (EMMPRIN), and selected cytokines in horses with mild or severe asthma 14. Tuomola Kati Oral lesions in the bit area in Finnish trotters after a race PIENELÄIMET 15. Aromaa Mimma Comparison of habitual physical activity levels in French bulldogs and normocephalic dogs a pilot study 16. Aromaa Mimma A follow-up study of submaximal exercise test results and severity of brachycephalic obstructive airway syndrome in English bulldogs, French bulldogs and Pugs 464 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

65 Eläinlääkäripäivät 17. Mäkitaipale Johanna Prospective survey of neoplastic and non-neoplastic uterine disorders in 116 domestic rabbits (Oryctolagus cuniculus) 18. Määttä Merita The role of serum matrix metalloproteinase-7 in the diagnosis of canine idiopathic pulmonary fibrosis 19. Rossow Heidi Tuontikoirien tuntemattomat tuliaiset 20. Suokko Minna Divided dosing regimen of ropinirole eye drops in dogs of high body weight to induce emesis 21. Tamminen Tuire Monitoring of canine parturition with cardiotocography 22. Viitanen Sanna Polycythemia is uncommon in dogs with chronic hypoxic pulmonary disease 23. Åhlberg Tuuli Prostatahypertrofia yleistä perineaalityrää sairastavilla koirilla PARASITOLOGIA 24. Jokelainen Pikka Knowledge of medical doctors and veterinarians about emerging zoonotic vector-borne parasites Dirofilaria immitis and Dirofilaria repens, Finland, Jokelainen Pikka Seroprevalence of Toxoplasma gondii in domestic pigs, sheep, cattle, wild boars, and moose in the Nordic-Baltic region: systematic review and meta-analysis 26. Jokelainen Pikka Seroprevalence of Neospora caninum in Finnish dogs 27. Laaksonen Sauli Exemplars in transmission and distribution for emerging vector-borne filarioid nematodes in Finland ELINTARVIKE- JA YMPÄRISTÖHYGIENIA 28. Felin Elina Salmonella risk categorization of Finnish fattening pig farms 29. Fredriksson-Ahomaa M. Detection of Salmonella antibodies in asymptomatic fattening pigs varies depending on the test and the matrix used 30. Hirvonen Helena Bakteerien osat elatusaineessa lisäävät Clostridium botulinumin hermomyrkyn tuotantoa Vuoden 2018 paras posteri sai tuhannen euron rahapalkinnon! 31. Laukkanen-Ninios Riikka Variation of reported meat inspection findings of slaughter pigs in Finland 32. Loikkanen Linda Hepatiitti E -viruksen vasta-aineiden esiintyminen suomalaisella hirvellä ja valkohäntäkauriilla 33. Luoto Jenna Kampylobakteerit tuoreessa kotimaisessa naudan maksassa sekä tuotteiden yleisen hygieenisen laadun selvitys 34. Martikainen Joanna Elintarvikepetosten havaitseminen Oiva-tarkastuksilla 35. Rastimo Ilona SigK regulates spore maturation but not toxin production in Clostridium botulinum 36. Roiha Ella Bakteriosiinit vs. Listeria monocytogenes 37. Sjölund Amanda Unravelling epigenetic regulation in Clostridium botulinum Parhaiden postereiden palkinnot on lahjoittanut Eläinlääketeollisuus ry, yhteensä 2000 euroa! Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 465

66 ELÄINLÄÄKÄRIPÄIVIEN NÄYTTELY 2019 Näytteilleasettajia on mukana 72. Seminaareihin osallistujien ja kutsuvieraiden lippuun kuuluu näyttelylippu. Senioritapahtuman lippuun sisältyy pääsy näyttelyyn kaikkina päivinä. Eläinlääketieteen opiskelijat pääsevät näyttelyyn maksutta: ilmoittaudu ennakkoon näyttelyvieraaksi verkossa ja katso lisätietoja muustakin annista sivulta 461. Eläinlääkärinpäivien näyttely on suurin suomalainen alan näyttely ja kohtauspaikka, tervetuloa! Näyttelyn järjestää Fennovet Oy, Eläinlääkäriliiton omistama koulutus- ja konsultointiyritys. D14 Sisäänkäynti Eläinlääkäripäiville Eläinlääkäriliitto seuranasi osastolla A7! Fennovet Oy palvelee osastolla F3! Tilipalvelu Elli tavattavissa osastolla F3! 466 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

67 Eläinlääkäripäivät NÄYTTEILLEASETTAJAT Katso päivitetty näytteilleasettajaluettelo ja laajemmat tiedot verkkosivuilta: -> Näyttely BACK ON TRACK OY Puh Katsastusmiehentie 2B Hämeenlinna E5 B.BRAUN MEDICAL OY bbraun.com Puh Huopalahdentie 24, Helsinki D7 BERNER PRO Puh Hitsaajankatu Helsinki B5 BIOFARM OY Puh Yrittäjäntie 20, Karkkila B6 BRIT GRAIN FREE VETERINARY DIET/ PRIMA PET PREMIUM OY C8 CANDIOLI PHARMA Tel Strada Comunale di None, BEINASCO (TO), Italy E7 DAGSMARK PETFOOD LTD Punninportti Karijoki A27 DECHRA VETERINARY PRODUCTS OY info.fi@dechra.com Puh / Aapakari / Kosonen / Pajula Stora Wäsby, Orangeriet 3, Upplands Väsby, Sverige C3 EKY ELÄINLÄÄKETIETEEN KANDIDAATTIYHDISTYS eky-hallitus@helsinki.fi D23 ELANCO ANIMAL HEALTH nordic@elanco.com B3 ELÄINTEN TERVEYS ETT RY etunimi.sukunimi@ett.fi Toimihenkilöiden yhteystiedot PL 221 (Huhtalantie 2), Seinäjoki D17 ENVIROVET OY info@envirovet.fi Puh Prålsbackantie Degerby A4 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 467

68 Eläinlääkäripäivät NÄYTTEILLEASETTAJAT EVIDENSIA ELÄINLÄÄKÄRIPALVELUT OY Puh / Inka Saxholm Tammiston kauppatie 29, Tammisto Vantaa D11 EYEVISION OY Puh Rauhalantie 4 B 105, Ylöjärvi E3 FAUNAPHARMA OY info@faunapharma.fi Puh C/O Oriola Oy, Orionintie 5 (PL 8), Espoo B4 FENNOVET OY fennovet@fennovet.fi Puh Aleksis Kiven katu 52-54, Helsinki F3 FINNHOOF OY/LTD heikki.kemppi@finnhoof.fi Puh Torikatu 1a, Naantali A29 FINNPHARMA OY toimisto@finnpharma.fi C4 FIRSTVET AB firstvet.com/fi maiju@firstvet.fi Puh Helsinki, Suomi A6 HAMMASVÄLINE OY info@hammasvaline.fi Puh PL 15, Espoo E8 HOH HELSINKI ONE HEALTH hoh-coordinator@helsinki.fi HelsinkiOneHealth Helsinki One Health tutkimuskoordinaattori PL 66 (Agnes Sjöbergin katu 2), Helsingin yliopisto A31 HONKAJOKI OY info@honkajokioy.fi Puh / vaihde Santastentie 197, Honkajoki E4 IDEXX LABORATORIES OY laitteet ja reagenssit: CS-Finland@idexx.com referenssilaboratorio: Referencelabs-Finland@ idexx.com Puh c/o Gylling Accounting Oy, Hämeenkatu 26, Tampere D5 IMAQEN OY info@imaqen.com Facebook, LinkedIn Puh Pohjoisranta 6, Liikehuoneistot C-D, Helsinki C5 KAIKENKARVAISET OY info@kaikenkarvaiset.com Puh Ruosilankuja 3, Helsinki C7 KARL STORZ ENDOSCOPY SUOMI OY asiakaspalvelu@karlstorz.fi Taivaltie 5, Vantaa D13 KASSIMATTI OY A1 KOIRAKUNTOSALI/ TAITUKI koirakuntosali@gmail.com Puh Kuokkamaantie 18, Tampere E2 KOPSU OÜ Puh Kopsu talu, Hara Küla, Loksa, Viro F1 LABOKLIN FI www. laboklin.com info@laboklin.fi Puh Puh /vaihde, englanninkielinen D12 LIFEMED OY info@lifemed.fi Puh Billskogintie 23K, Siuntio A9, A11, A13 MARS FINLAND/ PEDIGREE Puh / Pia Oilinki Työpajankatu 5, Helsinki A Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

69 Eläinlääkäripäivät NÄYTTEILLEASETTAJAT MEDANTA OY A2 MERIDENTOPTERGO OY meridentoptergo.com D9 MOVET OY (koko henkilökunta) (mikrobiologia/ salmonella, arkisin) Bioteknia I, Neulaniementie 2, Kuopio D2 MSD ANIMAL HEALTH OY Puh Keilaranta 3, Espoo B2 OHJELMISTOSUUNNITTELU A. KLEMETTI Puh Sairaalakatu 6 C 17, Kuopio F2 OMAELÄINKLINIKKA OY omaelainklinikka.fi etunimi.sukunimi@ omaelainklinikka.fi Höyläämötie 5, Helsinki D15 ONEMED OY asiakaspalvelu@ onemed.com Puh Metsäläntie 20, Helsinki D3 ORIOLA FINLAND OY elainlaaketilaukset@ oriola.fi Puh Orionintie 5, Espoo D4 ORION OYJ ORION PHARMA ELÄINLÄÄKKEET animalhealth@ orionpharma.com Puh PL 425, Turku A17 PETSOFI OY petsofi.fi laura.laakso@petsofi.com Puh / Laura Laakso C9 PHARMAXIM AB toimisto@pharmaxim.com Puh PL 31, Kaarina D8 PHILIPS OY myynti.pms@philips.com Puh Äyritie 4, Vantaa D16 PLANDENT OY Puh Asentajankatu 6, Helsinki C11 PREVETT OY asiakaspalvelu@prevett.fi Puh Valimotie 13 A, Helsinki D10 PROVET provet@provet.fi Puh Finnish Net Solutions Oy / Tekniikantie 12, Espoo D6 REPOLAR PHARMACEUTICALS OY tilaukset@repolar.com Puh Suomalaistentie 7, Espoo B7 ROYAL CANIN FINLAND OY asiakaspalvelu.fin@ royalcanin.com Puh Työpajankatu 5, Helsinki E10 RUOKAVIRASTO kirjaamo@ruokavirasto.fi Puh / vaihde RUOKAVIRASTO D19 SANTAX MEDICO OY myynti@santax.com Puh Lenkkitie 11, Paimio E6 STERIPOLAR OY steripolar@steripolar.fi Puh Sinimäentie 8, Espoo D1 VET Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 469

70 Eläinlääkäripäivät NÄYTTEILLEASETTAJAT SUOMALAISET ELÄINLÄÄKETIETEEN OPISKELIJAT TARTOSSA RY F.R. Kreutzwaldi 62, Tartu, Eesti A35 SUOMEN ELÄINFYSIOTERAPEUTIT RY Puheenjohtaja Heidi Rajalammi, A25 SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILIITTO RY Puh Aleksis Kiven katu 52-54, Helsinki A7 SUOMEN EPIDEMIAPUHDISTUS OY Puh A8 SUOMEN KENNELLIITTO RY Puh Kamreerintie 8, Espoo C6 SYMPAATTI OY Puh Multiantie 7, Keuruu A23 TAMMER BIOLAB OY Puh Sumeliuksenkatu 18 A, Tampere A5 TEOLLISUUSHANKINTA TH OY AB teollisuushankinta.fi teollisuushankinta.fi Puh Indolantie 11, Kokkola A29 TERAKUU OY Puh Multiantie 7, Keuruu A15 TILIPALVELU ELLI OY Toimitusjohtaja Pirkko Nousiainen, puh Kirjanpitäjät, puh: / Oskari Hella / Ida Korolainen / Chrissie Matikainen / Tanja Mustonen Aleksis Kiven katu 52-54, Helsinki F3 TOXBUDDY/ ORION PHARMA toxbuddy@orionpharma.com Puh (ma-pe 9-11) PL 303, Espoo E1 TRIOLAB OY info@triolab.fi Puh Mustionkatu Turku B9 VALIO OY etunimi.sukunimi@valio.fi Puh / vaihde Meijeritie 6, Helsinki D21 VETAGRO OY vetagro@vetagro.fi A29 VET MEDIC ANIMAL HEALTH OY vetmedic@vetmedic.fi Puh PL 27, Parola C1 VETCARE FINLAND OY vetcare@vetcare.fi Puh Hiomotie 3 A, Helsinki B1 VETERINARY ORTHOPEDICS SCANDINAVIA info@voscandinavia.com Puh Sörnäistenkatu 15 D Helsinki A10 VETMAN OY VetmanOy vetman@vetman.fi Puh Maorlantie 1, Halikko D18, D20 VETOUTLET OY info@vetoutlet.fi Puh Neitsytpolku 8 E, Helsinki D14 ZOETIS FINLAND OY etunimi.sukunimi@ zoetis.com Puh Tietokuja 4, Helsinki A Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

71 Eläinlääkäripäivät LOUNASLUENNOT Eläinlääkäripäivien osallistujat ja näyttelyvieraat ovat tervetulleita luennoille, joita näytteilleasettajat järjestävät lounasaikaan luentosaleissa torstai kello Sali: 101 ELL, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri, Diplomate of European Veterinary Dental College (DEVDC), Dipomate of American Veterinary Dental College (DAVDC) Helena Kuntsi, Anident Järjestäjä: Mars Finland Oy Maitohammasongelmia: murtumat, purentaviat Onko elämää ilman hammasröntgeniä? Hampaidenhoitokuukauteen 2020 osallistuvien eläinlääkäriasemien henkilöstölle suunnattu luento. Kuulijoille on tarjolla minilounas ja tuotekassi. Helena Kuntsi on ensimmäinen suomalainen eläinlääkäri, joka on virallisesti erikoistunut eläinten hammashoitoihin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Luennoitsija on pidetty kouluttaja eläinlääkäreiden ja eläintenhoitajien keskuudessa. Omalla esimerkillään ja kouluttajana toimiessaan hän on vaikuttanut merkittävästi eläinlääkärikollegojen tietämykseen ja asenteisiin eläinten suun terveyden- ja sairaudenhoidossa. Ilmoittautuminen ja lisätietoa: Pia Oilinki puh tai perjantai kello Sali: 101 Richard Macek, Doctor of Veterinary Medicin Järjestäjä: Prima Pet Premium Oy Brit VD grain free veterinary diets with live probiotics Introduction of grain free Brit veterinary diets, prevalence of adverse food reaction in pets, omega 3 fatty acids in pet nutrition, probiotics and prebiotics in pet nutrition and nutritional approach of Brit veterinary diets for different health condition in dogs and cats. Impact of probiotics and dietary fiber (prebiotics) on nutrient management and detoxification organs Gut microbiota elicits a wide range of physiologic effects, not just locally in the gut, but systemically. Prebiotics (dietary fiber) and probiotics can greatly alter the gut microbiota, which in turn influences the gut barrier, gastrointestinal immune and endocrine responses, and nitrogen cycling and microbial metabolism. These gut-associated changes can then alter the physiology and biochemistry of the body s other main nutrient management and detoxification organs, the liver and kidneys. Tarjoamme 200 ensimmäiselle saliin saapuvalle lounaskassin. Ilmoittautuminen mennessä: Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 126, 7 471

72 Ajankohtaista RUOKAVIRASTON TUTKIMUKSISTA PALSTAN tuottaa Ruokavirasto asiantuntijoineen: Siipikarjanäytteissä todettujen Pasteurella multocida -bakteerin aiheuttamien yleistulehduksien määrä on lisääntynyt kahden viime vuoden aikana. Hanhinäytteissä on todettu Riemerella anatipestifer -bakteeria hieman kohonneen kuolleisuuden aiheuttajana. Sikainfluenssaa aiheuttavaa influenssa A -virusta todettiin tammiheinäkuun aikana 19 sikatilan näytteissä. Tänä vuonna eristettyjen sikainfluenssavirusten tutkimuksessa on todettu, että suurin osa tarkemmin tyypitetyistä viruksista on sellaista sikojen omaa H1N1-virusten alatyyppiä, joka on meillä todettu ensimmäisen kerran vasta loppuvuonna 2018 saapuneessa näytteessä. Tämä saattaa osaltaan selittää todettujen tapausten lukumäärää. Salmonellatartunta voi olla vasikoiden ripulin aiheuttaja. RUOKAVIRASTON ARKISTO PASTEURELLOOSITAPAUKSET SIIPIKARJASSA LISÄÄNTYNEET Pasteurelloosit eli Pasteurella multicida -bakteerin aiheuttamat yleistulehdukset ovat kahden viime vuoden aikana lisääntyneet siipikarjalla etenkin ulkoilevilla munintakanoilla, mutta tautia on todettu myös kalkkunoilla sekä yhdellä broileriemotilalla. Pasteurella multocida -bakteerista on useita erilaisia kantoja, joiden taudinaiheuttamiskyvyssä on suuria eroja. Pahimmillaan tauti tappaa hyvin suuren määrän lintuja ilman edeltäviä oireita ja tällöin tautia kutsutaan kanakoleraksi, joka kuuluu ilmoitettaviin eläintauteihin. Suomessa kanakoleran määritelmää täyttäviä tapauksia ei ole todettu. Lievempänä tautimuotona kuolleisuus vaihtelee vähäisestä merkittävään, mutta ongelmat saattavat jatkua Sian keuhkot, joissa todettiin influenssa A-virus ja Streptococcus suis. pitkään ja siten aiheuttaa merkittäviä tappioita. Kalkkunat ovat herkempiä taudille kuin kanat ja vanhemmat linnut herkempiä kuin nuoret. Tuotantopolven broilereissa tauti on harvinainen. Ankat ja hanhet ovat erityisen herkkiä P. multocida -bakteerin aiheuttamille infektioille. Pasteurelloosin akuutissa taudinkuvassa linnuissa saatetaan havaita yleiskunnon heikentymistä sekä hengitysvaikeuksia, minkä jälkeen lintu kuolee nopeasti. Sairastuneiden lintujen silmänympäristö ja heltat saattavat turvota ja sinertyä. Linnuilla voi esiintyä silmä- ja sierainvuotoa, 472 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

73 jonka koostumus saattaa olla kellertävää ja paksua. Taudin akuutista vaiheesta selvinneissä linnuissa infektio muuttuu krooniseksi, jolloin linnuissa esiintyy paikallisia tulehduksia nivelissä, silmissä, ihossa ja paiseita heltoissa. Välikorvan tulehdukset ovat myös yleisiä, jolloin lintu liikkuu horjuen ja sillä on vaikeuksia pysyä pystyssä. Infektion saaneet linnut ovat taudin merkittävin tartuntalähde ja tartunta leviää niistä joko suoralla kosketuksella linnusta toiseen tai välillisesti välineiden, ihmisten jalkineiden ym. kautta. Tartunnan saanut lintu jää kantajaksi ja voi levittää bakteeria pitkään. Tähän asti Ruokavirastossa eristetyt P. multocida -kannat ovat olleet penisilliinille herkkiä, mutta vaikka antibioottikuuri tehoaa akuuttiin kuolleisuuteen, hoito ei poista tartuntaa parvesta ja parvi sairastuu suurella todennäköisyydellä uudelleen hoidon päätyttyä. Pasteurelloosi jää helposti pysyväksi riesaksi, mikäli kanalaa ja sen ympäristöä ei saneerata. Pasteurella multocida -bakteeri säilyy hyvin maaperässä, ja etenkin vedessä sekä kosteassa ympäristössä se säilyy kuukausia. Bakteeri on herkkä tavanomaisille desinfektioaineille, auringonvalolle, korkeille lämpötiloille ja kuivuudelle. Bakteeri voi levitä parveen myös luonnonlinnuista, jyrsijöistä, saastuneesta maaperästä, vedestä ja rehusta. Bakteerin ei ole todettu leviävän vertikaalisesti. Siipikarjalle tarkoitettuja rokotteita pasteurellaa vastaan on käytössä esimerkiksi Ruotsissa, jossa kokemukset niiden käytöstä ovat olleet positiivisia; kuitenkin usein vasta seuraava uusi parvi rokotetaan ja sairastunut parvi voidaan joutua hävittämään ennenaikaisesti. HANHITILALLA RIEMERELLA ANATIPESTIFER -BAKTEERIN AIHEUTTAMAA KUOLLEISUUTTA Riemerella anatipestifer tunnetaan erityisesti tarhattujen ankkojen, hanhien ja kalkkunoiden sekä villien vesilintujen taudinaiheuttajana. Erityisesti nuoret linnut sairastuvat pahimmin. Bakteeri aiheuttaa tyypillisesti polyserosiittia kuten aivokalvon-, ilmapussin-, vatsakalvon- ja sydänpussintulehdusta sekä nivel- ja silmätulehdusta. Ruokavirastossa tutkituilla hanhilla esiintyi tasapainohäiriötä sekä hieman kohonnutta kuolleisuutta. Bakteeri leviää lintujen välillä ainakin hengityksen ja ihonaarmujen kautta. Tärkeimpiin Riemerella-tartunnan vastustuskeinoihin kuuluvat lintujen stressitekijöiden poistaminen, olosuhteiden optimointi, hygieeniset toimintatavat, tautisulut sekä perusteellinen kasvatuserien välinen puhdistus. Mikrobilääkitystä harkitessa bakteerin herkkyysmääritystä suositellaan. Suomessa tätä bakteeria on tiettävästi todettu aikaisemmin vain villeissä vesilinnuissa SIKAINFLUENSSATAPAUKSIA SIOISSA TAVANOMAISTA ENEMMÄN Tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä sikainfluenssaa on todettu yhteensä 19 sikatilalla. Alkuvuonna tapauksia todettiin eteläisessä Suomessa, ja kevään kuluessa tapauksia todettiin läntisessä Suomessa myös Pohjanmaalla. Sikainfluenssatapauksia aiheuttavat influenssa A -virukset, jotka Suomessa sikatiloilla ovat olleet tyyppiä H1N1. Osa tänä vuonna todetuista viruksista on tyypitetty tarkemmin, ja todetut viruskannat ovat olleet ns. klassista sikojen omaa virustyyppiä. NA-geenin sekvensoinnissa on todettu, että suurin osa tänä vuonna tyypitetyistä sikainfluenssaviruksista on sellaista sikojen omaa H1N1-virusten alatyyppiä, joka on meillä todettu ensimmäisen kerran vasta loppuvuonna 2018 saapuneessa näytteessä. Tämä voi osaltaan selittää taudin esiintymistä kuluneen vuoden aikana. Suomessa todetaan sioilla influenssavirustartuntoja lähes vuosittain yksittäisillä tiloilla. On todennäköistä, että jos kliinistä sikainfluenssaa esiintyy vähän sikatiloilla, myös eläinten aikaisempaan tartuntaan liittyvä immuniteetti ja tilakohtainen immuniteetti heikentyvät. Sikojen keskimäärin lyhyt elinikä, nopea eläinkierto ja porsastuotantotiloilla suuri nuorten sikojen määrä vaikuttavat siihen, että ilman kattavaa rokottamista sikatiloilla on maternaalisten vasta-aineiden hävittyä yleensä sikainfluenssatartunnalle alttiita eläimiä. Kun luontainen vastustuskyky on heikko, siat voivat sairastua. Taudinpurkauksen yhteydessä tilan lähes kaikki siat eri ikäryhmissä voivat sairastua, jos niillä ei ole vastustuskykyä tautia aiheuttavaa influenssa A -virusta vastaan. Sikainfluenssan itämisaika on lyhyt, ja tyypillisiä oireita ovat kuume, vaikeutunut hengitys ja yskä. Sikainfluenssan aiheuttama kuolleisuus ei yleensä nouse korkeaksi, ja siat alkavat yleensä toipua 5 7 päivän kuluessa oireiden alkamisesta. Voimakkaammat sairastumiset liittyvät yleensä siihen, että siat voivat sikainfluenssan lisäksi sairastua bakteerien aiheuttamaan keuhkotulehdukseen. MUISTA SALMONELLA Salmonella on naudalla usein oireeton, mutta erityisesti ripulitapauksissa on aina muistettava salmonellan mahdollisuus. Monissa pikatesteissä salmonellaa ei ole mukana, joten salmonellan varalta näytteet tulee lähettää laboratorioon viljeltäväksi. Salmonellan viljely on mukana kaikissa Ruokaviraston vasikkaripulitutkimuspaketeissa ja se sisältyy myös patologiseen tutkimukseen. Kesän aikana on todettu kaksi salmonellatapausta raadonavauksista. Toisessa tapauksessa oireena oli pikkuvasikoiden ripuli, toisessa tapauksessa vain hengitystietulehdus. Toimita näytteet laboratorioon mahdollisimman nopeasti, salmonellatutkimus täytyy aloittaa 72 tunnin kuluessa näytteen ottamisesta!! Jaostopäällikkö Pia Vennerström, erikoistutkijat Taina Laine, Tuija Kantala ja Henry Kuronen Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 473

74 Uran alussa KOLUMNIPALSTALLA uran alussa olevat eläinlääkärit kertovat tunnoistaan ja työstään. Kolumni Rajat(on) Eläinlääkäri on yksi niistä ammateista, joissa herkästi pikkusormea tarjotessa lähtee koko käsi. Näin on sekä kuvainnollisesti, kun vahingossa päästin suustasi sanat jos nyt vielä tämän yhden rokotuksen vain todetakseni yhtä tuntia, verikokeita, abdomenin ulträäntä, kystosenteesiä ja röntgeniä myöhemmin, että kotiin ei tänään lähdetäkään ajoissa. Näin on käynyt myös kirjaimellisesti, kun kerran hihkaisin hoitajalle että tarkistan nopsaan tämän rauhoitetun koiran, kiroten hetken päästä sen kuonokopattomuutta hampaanjäljet käsivarressa. Erityisesti uraa aloittaessa työkentän ylitsepursuavat vaatimukset voivat tuntua hukuttavilta. On itsestään selvää, että jossain menee raja mahdottoman ja mahdollisen venymisen välillä, mutta sen rajan vetäminen on välillä käytännössä aivan luvattoman vaikeaa. Esimerkiksi kun kunnan kesäkandina potilaita tuli ovista ja ikkunoista, oli heille pakko asettaa jotain rajoja. Ratkaisuksi kehittyi toisen saman alueen kesäkandin kanssa tehty työnjako: käytimme yhtä alueen keskeisistä klinikoista pop-up-yhteisvastaanottona, jossa toinen otti vastaan kaikki pieneläimet ja josta toinen lähti päiväksi tiloille, fiiliksen mukaan tehtäviä vaihdellen. Roolitus oli iso helpotus, mutta silti olin aamuisin usein niin väsynyt, että hoidin puhelintunnin sängynpohjalta turhaa syyllisyyttä kuvitellusta laiskuudestani tuntien. Kun toisessa kunnassa tällainen yhteistyö ei ollut mahdollista, opettelin jättämään kaikki aamut auki akuuteille suureläimille ja varaamaan akuutit pieneläimet iltapäivään. Kiireettömiä ajanvarauksia en juuri ottanut vastaan. Rajat kuitenkin unohtuivat työinnostuksessa ja löysin itseni sanomasta kyllä aivan liian monelle päivystykselle. Kolmen viikon tauottoman työputken jälkeen löysin itseni sammaltamasta kuin humalainen kaverilleni puhelimeen. Viisi minuutta aiemmin olin pystynyt päivystysasiakkaalle vetämään ahkeran, nopeaälyisen eläinlääkärin roolia ihan mutkattomasti. Daami koirineen oli kuitenkin jo poistunut klinikalta ja täten olin asettanut univajeiset aivoni visusti narikkaan. Vain tuomiopäivän lirutus päivystyspuhelimesta olisi saanut minut herättelemään harmaita Kuvittelin osaavani ajanhallinnan ihan tuosta vaan. pyramidisolujani. Heidi, oletko sä ihan kunnossa??? kysyi ystäväni huolestuneena hetken rupattelun jälkeen. Tuota työkokemusta en tänä päivänä toistaisi, vaikka maksettaisiin triplasti. Valmistumisen jälkeen vuodet kunnassa kuluivat miellyttävästi, kiitos mahtavan yhteisvastaanoton ja erinomaisesti tiiminä toimivien kollegoiden. Kunnan työt aikataulutettiin niin, että kalenterista löytyi aina pyhä ruokatauko. Aamun päivittäiset yhteispalaverit pitivät kaikki kärryillä. Työ oli mielekästä ja väliin tiukkatahtista, mutta sopivissa määrin, koska potilaita pystyi päivän mittaan tarvittaessa delegoimaan. Yleensä lähdin klinikalta hyvillä mielin kotiin puoli viiden aikoihin valmiina harrastamaan ja nauttimaan elämästä. Niinpä kuvittelin siirtyessäni klinikkahommista toimistoon osaavani ajanhallinnan ihan tuosta vaan. Kattia kanssa! (Ja katit tosiaan tuli kanssani, raukkaparat eivät edes tiedä olevansa nykyään jenkkejä). Toimistotyön haasteet osoittautuivat hyvin erilaisiksi. Työtehtävät ovat paljon laajempia ja abstraktimpia ja siksi niiden priorisointi on hankalampaa. Keskittymiskykykin katoaa paperihommissa paljon helpommin kuin vaikkapa lehmän paisetta avatessa. Stressi liukuu aiempaa helpommin kotiin, koska työpäivän lopussa ei välttämättä ole samanlaista aikaansaamisen tunnetta kuin 12 potilaan ja yhden pyoleikkauksen jälkeen. Hissukseen olen tässäkin hommassa kehittynyt rajojen asettamisessa. Esimerkiksi, kun ennen töitä häiritsi puhelin, nykyään niitä häiritsee sosiaalinen media, joka onkin melkoinen viettelijätär. Klinikalla puhelinpirulaisesta pääsi eroon heittämällä sen hoitajalle (kiitos ja anteeksi). Toimistohommissa someseireeni todistetusti lannistetaan Blocksite-sovelluksella. Entä se kotiin valuva stressi? Sen kanssa auttaa oman vajavaisuuden hyväksyminen. En saanut maailmaa valmiiksi tänään, enkä saa sitä valmiiksi huomenna. Jotain tyhmyyksiäkin ehkä tein. Silti kotona on lupa nauttia auringosta riippumatossa tuulen havinaa kuunnellen. Heidi Vesterinen Kirjoittaja aloittelee uraansa kansanterveyden ja ennaltaehkäisevän lääketieteen kentällä. 474 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

75 Nyt saatavilla! Luonnollisista ainesosista valmistetut täydennysrehuvalmisteet koirille ja kissoille. Tuotteemme tarjoavat tukea: Nivelille ja liikkuvuuteen Iholle ja turkille Stressiin ja ahdistukseen Maksalle ja pehmytkudoksille Ruoansulatukseen Aivoille ja mielelle Virtsateille Valmistettu Britanniassa The natural choice for vets worldwide p Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 475

76 Kolumni KAIMA & KOLLEGA PALSTALLA KIRJOITTAA kaksi eläinlääkäriä Korkeasaaren eläintarhasta: toimitusjohtaja ELT Sanna Hellström ja eläintarhan hoitava eläinlääkäri ELL Sanna Sainmaa. Norppia pelastamassa Suurin osa loukkaantuneista luonnonvaraisista eläimistä on pulassa ihmisen toiminnan takia. Kesällä julkisuudessa saatiin seurata kahta saimaannorpan kuuttia. Toinen tuotiin Korkeasaareen hoitoon ja toista hoitivat vapaaehtoiset kollegat Saimaan rannalla. Elokuun lopussa Saimaalla hoidettu kuutti oli voimistunut riittävästi, jotta se saattoi siirtyä itsenäiseen elämään kotijärvellään. Samoihin aikoihin Korkeasaaren lajitoveri sai viranomaisilta päätöksen, että se ei voi enää palata takaisin Saimaalle. Tätä kirjoitettaessa Korkeasaaren asukin tulevaisuus ei ole vielä ratkennut. Korkeasaaren villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain noin tuhat eläintä. Hoidon tavoitteena on eläimen palaaminen takaisin luontoon, mutta aina tämä ei onnistu, vaikka eläin parantuisi. Joskus eläimet leimautuvat hoidon aikana liikaa ihmiseen, kuten eräs pöllö, joka yritettiin palauttaa, mutta metsän sijaan se halusi ihmisen seuraan. Kaikki eläimet eivät opi luonnossa tarvittavia taitoja, kuten yksi tukkasotka, joka poikueensa ainoana ei oppinut sukeltamaan. Tai meriharakka, joka jäi talven tultua saaren rantaan, eikä lähtenyt muuttomatkalle. Tällaisia eläimiä asuu eläintarhassa. Suurin osa loukkaantuneista luonnonvaraisista eläimistä on pulassa ihmisen toiminnan takia. Ne jäävät auton alle, ruohonleikkurin teriin, sähkölankoihin, lentävät ikkunoihin, takertuvat roskiin tai satuttavat itsensä kalastusverkkoihin, kuten juuri Korkeasaareen tuotu kuutti. Me ihmiset käytämme valtavan paljon maa-alaa ja kuljemme kaikkialla jättäen jälkemme ja tästä aiheutuu aikamoista haittaa luonnonvaraisille eläimille. Siksi vähintä, mitä voi tehdä, on koittaa auttaa loukkaantuneita eläimiä. Hetkellisesti hoidossa olleet eläimet palaavat luontoon yleensä ongelmitta. Sen sijaan eläintarhaeläinten luontoonpalautus ei ole helppoa hommaa. Siihen tarvitaan rahaa, osaamista ja luonnollisesti myös palautettavia eläimiä. Luonnossa eläimet kohtaavat pedot, hankalat säät, taistelut lajitovereiden kanssa, sairaudet ilman hoitoa ja joskus on nälkä. Kun eläimiä palautetaan luontoon, niitä kuolee enemmän kuin ihmisen hoidossa. Jos luontoonpalautuksia tehdään huolimattomasti, voi lopputulos olla katastrofaalinen. Suunnitelluissakin palautuksissa on epäonnistumisia. Korkeasaaressa syntynyt partakorppikotka palautettiin joitakin vuosia sitten Ranskan Alpeille ja se nähtiin jälleen aivan äskettäin. Alueelle vietiin kaksi uutta nuorta yksilöä ja Korkeasaaren entinen asukki saapui heti tervehtimään tulokkaita. Alppien totutustarhan jälkeen nuoret kotkat päästettiin vapauteen. Kaikki ei kuitenkaan mennyt kuten toivottiin, vaan toinen kotka lensi sähkölankaan ja menehtyi. Kesällä Korkeasaaressa syntyneet mongolian villihevostet Hanna ja Helmi pääsivät totutustarhasta vapauteen Mongoliassa. Palautus onnistui hienosti ja tällä hetkellä hevoset elävät luonnossa laumassa ja voivat hyvin. Edellisen kerran hevonen lähti kohti luontoa Korkeasaaresta muutama vuosi sitten. Tuolloin palautushankkeeseen valittu tamma matkusti Tsekkeihin totutustarhaan. Kaikki näytti olevan kunnossa, mutta aamulla tamma löytyi kuolleena. Se oli juossut päin aitaa, ilmeisesti säikähdettyään jotain. Tarha oli kyllä näytetty hevoselle, mutta silti ikävä onnettomuus tapahtui. Saimaannorpan kuuttien saama huomio osoittaa, että suomalaiset välittävät meidän erityisestä ja hyvin harvinaisesta norpastamme. Kenenkään mielestä ei tunnu oikealta, että Korkeasaaressa hoidettu uhanalainen eläin jouduttaisiin lopettamaan. Eläintarhassa tehdään pikaisella aikataululla selvityksiä, kuinka norpalle saataisiin kunnon olosuhteet tarhassa. Hyvin harvalukuisen eläinlajin suojelussa olisi tarpeellista, että niitä voidaan hoitaa myös tarhattuina. Tärkeintä olisi kuitenkin huolehtia siitä, että Saimaalla on tilaa myös norpalle. Sanna Hellström 476 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

77 Ajankohtaista PALSTAN TOIMITUKSESTA Mahdolliset ideat ja aineistot tälle palstalle voi lähettää osoitteeseen Palstalle poimitaan ja muokataan aiheita lähetetyistä ja muutoin hankituista materiaaleista. Kerro toimitukselle uutinen tapahtumasta tai muusta kiinnostavasta! lukijoista arkistoi 48% Eläinlääkärilehden vähintään vuodeksi. Luku on laskenut, kymmenen vuotta sitten se oli 72. Ammattilehtien kategoriassa luku on kuitenkin yhä korkea. Lehteä voi lukea jäsentunnuksilla verkkosivuilla vuodesta Suomen Eläinlääkärilehden lukijatutkimus 2017 Eläinlääkäri Haukipuro Pohjantähden Alla Eläinlääkäri Martta Haukipuro televisiossa 4. marraskuuta. Arman Pohjantähden Alla - Arjen Sankarit -dokumenttisarjaa on esitetty Nelosella, JiMillä ja Ruudussa kolmena keväänä. Syksyllä 2018 sarjaan kuvattiin kunnaneläinlääkäri Martta Haukipuroa. Yhteydenotto tuli Eläinlääkäriliiton toimistolle ja nopeasti löydettiinkin sarjaan hyvä edustaja. Valtakunnan vaalikevään vuoksi sarja siirtyi näytettäväksi syksyllä. Tuotantoyhtiön mukaan sarja kertoo yhteiskuntamme sankareista: ihmisistä, jotka tekevät raskasta, mutta aliarvostettua, näkymätöntä, mutta tärkeää työtä, jota moni meistä pitää itsestäänselvyytenä. Sarjassa juontaja Arman Alizad tutustuu ammatteihin ja ihmisiin työn taustalla. Arjen Sankarit -dokumenttisarja tulee maanantaisin klo Nelosella ja Ruutu.fi:ssa. Kunnaneläinlääkäri Haukipuron jakso esitetään maanantaina 4. marraskuuta, Ruutu+-tilaajat voivat katsoa viikkoa aikaisemmin. Tietohaarukka: tilastotietoa elintarvikealasta Haalarin taskuun sopiva Tietohaarukka julkaisu on monipuolinen tilastopaketti koko ruokaketjusta: alkutuotannosta, elintarviketeollisuudesta ja ruuan kulutuksestakin. Tietohaarukan tuoreimmat tiedot ovat pääosin vuodelta Tietohaarukka-julkaisun tuottaa vuosittain Ruokatieto yhteistyössä Agronomiliiton, Luonnonvarakeskus Luken, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n, Svenska Lantbruksproducenternas centralförbund SLC:n ja ProAgria Keskusten Liiton kanssa. Julkaisua on tilattavissa sähköpostitse ruokatieto@ruokatieto.fi ja sitä saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. JÄSENELLE Liiton valtuuskunnan vaali Vaalin äänestysaika on Lue lisää sivulta 427. Vaaliryhmien tavoitteet esitellään lehden sivulla 431. Eläinlääkäripäivillä keskustelutilaisuus muista ilmoittautua Toista kertaa järjestetään Eläinlääkäripäivillä vain eläinlääkärien ja eläinlääketieteen opiskelijoiden keskustelutilaisuus. Lue lisää tästä lehdestä sivulta 453 ja muista ilmoittautua tähän tapahtumaan erikseen samalla kun ilmoittaudut muutoinkin päiville. Seniorijäsenen vakuutus: ilmoita työnteosta Liiton vastuu- ja oikeusturvavakuutus ovat voimassa vain niiden eläkeläisten osalta, jotka ilmoittavat tekevänsä yhä eläinlääkärin työtä ammatinharjoittajana tai palkansaajana. Eläkeläisjäsenen ilmoitus työnteosta on toistettava joka vuosi, muuten vakuutus ei ole voimassa. Liiton vakuutukset eivät koske toimintaa, joka harjoitetaan yrityksen kautta (osake-, avoin tai kommandiittiyhtiö). Vakuutukset ovat voimassa tehtäessä eläinlääkärin työtä Suomen alueella. Ilmoitathan Eläinlääkäriliittoon 8. marraskuuta mennessä, mikäli olet eläkkeellä, mutta teet yhä eläinlääkärin töitä joko itsenäisenä ammatinharjoittajana tai palkansaajana. Lue lisää liiton vakuutuksista jäsensivuilta Lähetä tieto osoitteeseen toimisto@sell.fi tai soita Riitta Puro tai Anneli Itäluoma-Alanen, puh Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 477

78 Ajankohtaista Eläinten terveys ETT ry täytti 25 vuotta! ETT:n 25-vuotisjuhlaseminaarin otsikko oli Yhteistyöllä kilpailukykyä suomalaiselle elintarviketuotannolle. Juhlaseminaari pidettiin kotipaikkakunta Seinäjoella 29. elokuuta. Juhlapuheen piti kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio, joka oli yksi harvoista paikalla olleista järjestön perustajista. Hän nosti esiin muun muassa mikrobilääkeresistenssin ja sen seurannan. Kun käytettävät laboratoriopalvelut ja alan toimijat ovat lisääntyneet, on vaarana, että kokonaiskäsitys eri taudinaiheuttajien mikrobilääkeresistenssistä pirstoutuu. Tilaisuuden juonsi ETT:n uusi toiminnanjohtaja Ina Toppari. Edesmenneen toiminnanjohtaja Pirjo Kortesniemen muistorahaston perustamissanat lausui ETT:n hallituksen puheenjohtaja Juha Nousiainen. Yhdistyksen perustivat elintarviketeollisuus ja maataloustuottajat Suomen liittyessä Euroopan Unioniin. Sitä ylläpitävät suomalaiset meijerit, liha-alan yritykset ja munapakkaamot. Tavoitteena PÄIVI LAHTI on edistää tuotantoeläinten terveyttä ja hyvinvointia koordinoimalla kansallista terveydenhuoltoa ohjaamalla eläinaineksen sekä rehujen tuontia halliten tautiriskit. Yhdistys toimii asiantuntijana alan kansallisissa ja kansainvälisissä työryhmissä ja hankkeissa. Lisätietoa: Hanki Hygieniaopas eläinlääkärin vastaanotolle Nyt on saatavilla Hygieniaopas eläinlääkärin vastaanotolle. Opas kertoo päivittäisen hygieenisen toiminnan olevan tartuntojen ja infektioiden ehkäisemisen perusta. Opas on myös osa Suomen mik robilääkeresistenssin torjunnan kansallista ohjelmaa, sen konkreettinen toimenpide tuomaan käytännönläheistä apua eläinlääkärien vastaanottojen hygieenisen toiminnan kehittämiseksi ja mikrobilääkeresistenssin leviämisen ehkäisemiseksi. Opas auttaa ottamaan huomioon olennaiset tekijät erilaisten eläinlääkärivastaanottojen hygieenisten toimintatapojen suunnittelussa. Kirjoittajat ovat ELT Katariina Thomson ja TmT, sairaanhoitaja Hanna Aaltonen. Opas on ladattavissa maksutta verkossa valtioneuvoston julkaisusivulta, osoitteessa julkaisut.valtioneuvosto.fi ja hae sanalla Hygieniaopas. Oppaan voi myös ostaa kirjana saman palvelun verkkokaupasta, hinta on 18 euroa. Oppaasta on tulossa myös englanninkielinen käännös. Opas on maa- ja metsätalousministeriön julkaisu 2019:19. Eläinten päivä 4. lokakuuta KUVA SEY Eläinten päivää ja viikkoa viettävät monet tahot ja yksittäiset kansalaisetkin jo pitkin perintein. Tänä vuonna SEY Suomen eläinsuojelu (uusi nimi) ottaa kantaa eläinten pitämiseen häkissä. Kampanjassa kiinnitetään huomiota sekä lemmikkieläinten että tuotantoeläinten pito-olosuhteisiin ja tarjotaan ratkaisuja parempaan eläimenpitoon. Järjestö muistuttaa eläinten hyvästä kohtelusta ja eläinsuojelun tärkeydestä lasten ja nuorten arjessa. Sen mukaan vuorovaikutuksessa eläinten kanssa tarvitaan tunteen lisäksi tietoa. Hyvää eläinten päivää ja viikkoa kaikille! 478 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

79 Ajankohtaista Eläinfysioterapeuttien kanta ammattinimikkeen käyttöön Suomen Eläinfysioterapeutit ry sekä Suomen Fysioterapeutit ry huomauttavat, että Suomessa eläinfysioterapeutti, koirafysioterapeutti tai hevosfysioterapeutti-nimikkeiden käytön tulee myös edellyttää yllämainittujen koulutusten suorittamista hyväksytysti sekä VALVIRAn myöntämää oikeutta harjoittaa fysioterapeutin ammattia. Kuten fysioterapeutin ammattinimikettä saa käyttää ja ammattia harjoittaa vain tutkinnon suorittanut fysioterapeutti, näin on myös eläinten kohdalla, kertoo Suomen fysioterapeutit ry kesäkuun 2019 kannanotossaan. Lisätietoa verkossa: suomenelainfysioteapeutit.fi ja katso kohta yhdistys ja sieltä kannanotto Eläinfysioterapeutti -nimikkeen käytöstä Jäsenetuna VirtuaaliLakimies VirtuaaliLakimies on lakiasiaintoimisto Fondian juristien laatima sähköinen lakitietopankki ja asiakirjamallikokoelma. Sen käyttö on liiton jäsenetu. Palvelu käsittää kymmeneltä liike-elämän tärkeimmältä juridiikan alueelta yhteensä yli 1700 artikkelia, yli 150 asiakirjamallia laatimisohjeineen sekä erilaisia hyödyllisiä tarkistuslistoja. Lisäksi palvelu ehdottaa lisätietoja kaipaaville hyödyllisiä linkkejä lakeihin ja muihin tietolähteisiin. Eläinlääkäriliiton jäsenet saavat jäsenetuna maksuttoman pääsyn VirtuaaliLakimies-palveluun, jonka arvonlisäveroton normaalihinta on 240 euroa vuodessa. Ohjeet palvelun käyttöönottoon liiton verkkosivujen jäsenosiossa Jäsenen ammattipolku, Töissä työntekijänä/yrittäjänä, Fondian VirtuaaliLakimies. Kirjamessuillakin nuorten jaksaminen Suuren suosion saavuttaneet Helsingin Kirjamessut pidetään lokakuuta Messukeskuksessa. Tarjontaa on runsaasti. Esillä on myös nuorten jaksaminen: Kallion lukion nuoret suunnittelevat jälleen ohjelman Kallio-lavalle. Perjantaina puhutaan nuorten jaksamisesta: nuoret palavat loppuun jo koulussa. Tulevaisuuden työelämä asettaa haasteita, joita kaikkia emme vielä edes tiedä. Mitä tehdä, kun tulevaisuuden toivot eivät enää jaksa? Lisätietoa Kirjamessuista verkossa: kirjamessut.messukeskus.com SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILEHTI FINSK VETERINÄRTIDSKRIFT Lehden ilmestymisaikataulu Lehden nro Ilmestymispäivä Työpaikkailmoitukset Valmis mainosaineisto / Työpaikkailmoitukset: Teksti ja logotiedosto erillisinä tiedostoina tai valmis ilmoitusaineisto osoitteeseen toimitus@sell.fi. Työpaikkailmoituksiin liittyy oma ohje, joka on luettavissa kotisivuilla valitse Eläinlääkärilehti. Kaikki muut ilmoitukset: Varaukset Tiina Karenius, Fennovet, puh , sähköposti ilmo@sell.fi. Ilmoitusaineisto sähköpostilla: ilmo@sell.fi. Ilmoitusten koko ja mediakortti: Eläinlääkäriliiton verkkosivulla Eläinlääkärilehden kohdalla on ohjeita mainostajalle, työpaikkailmoittajalle ja mediakortti aikatauluineen, valitse Eläinlääkärilehti. Toimituksellinen aineisto: Kysy aineiston aikataulusta, toimitus@sell.fi. Kunkin numeron teko aloitetaan noin puolitoista kuukautta ennen julkaisua, ja numeroiden sisältöä suunnitellaan etukäteen. Kirjoitusohjeet ovat verkossa kohdassa Eläinlääkärilehti, Kirjoittajan ja arvioijan ohjeet Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 479

80 Henkilöuutiset NIMITYKSET ELT Annamari Heikinheimo on nimetty elokuussa Helsingin yliopiston Ihmisen ja eläinten yhteisen terveyden tutkimuksen verkoston Helsinki One Healthin (HOH) järjestyksessä toiseksi apulaisprofessoriksi. VÄITÖS Väitöskirjoihin voi tutustua verkossa Helsingin yliopiston digitaalisessa Helda-arkistossa osoitteessa helda.helsinki.fi. Valitse kohta opinnäytteet ja hae väittelijän nimellä. Kirjoitukset ovat toimituksen lyhentämiä. HUMAN NOROVIRUSES: DETECTION IN FOOD AND NEW TRANSMISSION ROUTES ELL Maija Summa väitteli 16. elokuuta Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Human noroviruses: detection in food and new transmission routes. ETT:ssä on uusi asiantuntijaeläinlääkäri ELL Kaisa Kotamäki. Hänen toimenkuvaansa kuuluvat ensisijaisesti Sikavan tietojärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen liittyvät tehtävät, sikojen terveydenhuollon kansallinen koordinointi sekä eläinlääkärien, tuottajien sekä sidosryhmien konsultointi ja koulutus. Aiemmin hän on työskennellyt kunnaneläinlääkärin viransijaisena vuodesta 2010, valmistunut vuonna 2013 ja tuoreimpana toiminut valvontaeläinlääkärin virassa Päijät-Hämeessä. Kaisa aloitti tehtävässään ETT:ssä 2. syyskuuta. ELT, dosentti, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Mari Nevas on 9. syyskuuta siirtynyt Espoon 1. kaupungineläinlääkärin virkaan ja toimii Espoon seudun ympäristöterveys -yksikön päällikkönä. Nevas on pitkään työskennellyt eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa yliopistonlehtorina opetus- ja tutkimustehtävissä, aihealueenaan ympäristöterveydenhuollon valvonta ja siinä erityisesti elintarviketurvallisuus. Hän on myös vuodesta 2014 alkaen toiminut elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston johtajana. LAILLISTETUT Päivämäärä Tunnusnumero Naumanen Martina Häyrynen Tuomas Antti Hermanni 3331 Kolehmainen Sonja Marika 3306 LYHYESTI VÄITÖKSESTÄ Norovirus on ollut jo vuosien ajan maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä vatsatautien aiheuttajista kaikenikäisillä ihmisillä. Tartunnan saanut henkilö erittää virusta runsaita määriä ulosteeseensa, josta virus leviää herkästi ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Päädyttyään suun kautta ihmisen ruuansulatuskanavaan virus aiheuttaa 1 2 päivän itämisajan jälkeen äkillisinä oireina oksentelua, ripulia ja pahoinvointia. Oireet yleensä paranevat itsestään parissa päivässä. Norovirus aiheuttaa useissa maissa, Suomi mukaan lukien, vuosittain lukuisia sairastumisia myös saastuneiden elintarvikkeiden ja veden välityksellä. Määrällisesti eniten elintarvikevälitteisiä norovirusepidemioita ovat aiheuttaneet simpukat, marjat, vihannekset ja erilaiset buffet-ruokailut, joissa virusta kantava ruuan käsittelijä on todennäköisimmin saastuttanut tarjolla olleen elintarvikkeen. Norovirukset luokitellaan kalikiviruksiin ja jaetaan seitsemään eri genoryhmään. Ihmisen norovirukset kuuluvat genoryhmiin GI, GII ja GIV. Muissa genoryhmissä on ainoastaan eläinten noroviruksia. Lähtökohtaisesti norovirusten oletetaan infektoivan vain omaa isäntälajiaan, mutta ihmisten ja eläinten välisen leviämisen mahdollisuutta on pohdittu useissa julkaisuissa. Parin viime vuosikymmenen aikana noroviruksen osoittamiselle elintarvikkeista on kehitetty monia menetelmiä, jotka pääsääntöisesti vievät paljon aikaa ja niiden herkkyys on hyvin vaihteleva. Väitöskirjatutkimuksessa vertailtiin neljää aiemmin julkaistua viruseristysmenetelmää noroviruksen osoittamiseksi salaatista, leikkelekinkusta ja pakastemarjoista. Menetelmä, joka perustuu elintarvikkeen huuhteluun emäksisellä liuoksella ja viruksen konsentrointiin polyetyleeniglykolilla (PEG), osoittautui sopivimmaksi menetelmäksi kaikille testatuille elintarvikkeille. Vertailun tulosten perusteella kehitettiin ja julkaistiin kaksi uutta nopeaa menetelmää. Niitä testattiin pakastemarjoille, joihin oli lisätty ihmisen norovirusta. Molempien menetelmien todettiin olevan herkkyydeltään samaa tasoa kuin PEG-konsentrointiin perustuvan menetelmän. Menetelmistä nopeampi, joka perustui suoraan nukleiinihappoeristykseen, pystyi osoittamaan noroviruksen myös sellaisista marjanäytteistä, joiden oli todettu aiemmin aiheuttaneen epidemian. Eläinten merkitystä noroviruksen levittäjinä tutkittiin etsimällä ihmisen norovirusta lintujen, hiirien, rottien ja lemmikkikoirien ulosteista. Ihmisen noroviruksen genomia löydettiin 31 lintunäytteestä, kahdesta rottanäytteestä ja neljästä koiranäytteestä. Löydökset viittaavat siihen, että ihmisen noroviruksen leviäminen eläinten välityksellä voi ainakin teoriassa olla mahdollista. Edellä oleva on lyhennelmä. Väitöstekstin voi lukea kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston digitaalisessa Helda-arkistossa osoitteessa helda.helsinki.fi. Valitse kohta Opinnäytteet ja hae väittelijän nimellä. 480 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

81 Liitto tarjoaa joukkovoimaa, turvaa ja jäsenetuja! Yhteenkuuluminen ja kollegiaalisuus palvelevat koko ammattikuntaa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, edunvalvonnassa ja alan kehittämisessä. Nyt noin 83 % laillistetuista eläinlääkäreistä kuuluu liittoon. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessasi. Verovähennyslaskuri on käytössä liiton verkkosivulla. Henkilökohtaisia etuja Neuvontaa: Liiton asiamiehet neuvovat työsuhdeasioissa, yrittäjyyteen liittyvissä asioissa ja muissa ammatin juridisissa kysymyksissä. Työelämän lakipaketti verkkosivuilla. Vakuutukset: Liitto maksaa eläinlääkärin vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen ja luottamustoimisen jäsenen järjestövakuutuksen. Ammattiasiaa: Suomen Eläinlääkärilehti yhdeksän kertaa vuodessa & sähköinen jäsenkirje kuudesti vuodessa. Koulutusta: Jäsenhintaan Eläinlääkäripäiville ja Fennovetin koulutuksiin. Jäsenillat ja koulutukset. Member+ edut palvelevat kaikkia akavalaisten liittojen jäseniä lomalla ja arjessa vaihtuen kausittain. Danske Bank sijoittamiseen liittyvä edut vaikka olisit toisen pankin asiakas. Danske Bankin asuntolainaetu Liiton jäsenenä saat asuntolainan aina edullisemmin. Hae uutta tai kilpailuta nykyisesti, pankki hoitaa pankinvaihdon puolestasi. Danske Bankin pankkiedut kahden vuoden sisällä valmistuneelle (jopa 700 e vuodessa). Fondian VirtuaaliLakimies Puhti-palvelut veloituksetta henkilöjäsenille ja tilitoimiston palvelut jäsenhintaan. Opiskelijoiden matka-apurahat opiskelijoille haettavina kahdesti vuodessa. Akateemisten yrittäjien AKY ry:n etuja yrittäjille. Liiton logon käyttöoikeus tietyillä ehdoilla. Liiton mobiilijäsenkortti lähetettiin (lähetys vuosittain). Työttömyysturva ja vuorotteluvapaakorvaus ovat parempia työttömyyskassaan kuuluvalle. Kassaan on liityttävä itse. Palkansaajan Lääkärien työttömyyskassaan (jäsenyys 24 euroa vuonna 2019), yrittäjän AYT-kassaan tai muuhun yrittäjän kassaan. Lue lisää jäseneduista Iliiton jäsensivuilta, Jäsenen liitto - Jäsenyydestä - Jäsenedut Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 481

82 Koulutusta Kotimaa Ulkomaat SYYSKUU Hygienia maitotiloilla -koulutuspäivä Ruokaviraston tiloissa Mustialankatu 3, Helsinki. Lisätiedot: Eursafe 2019, Tampereen yliopisto, Tampere. 15th Congress of the European Society for Agricultural and Food Ethics: Sustainable governance and management of food systems: ethical perspectives. Lisätiedot: events.uta.fi/eursafe2019 LOKAKUU The World Mycotoxin Forum, October 14 16, Northern Ireland. More information: MARRASKUU Prevention of Antimicrobial Resistance, November 4 8. More information: 9th Nordic Conference of Epidemiology and Register-Based Health Research, Tampere. Lisätiedot: nordicepi2019 Communication a Crucial Competence in Modern Animal Health Management Kuopio. Lisätiedot: savonia.fi LOKAKUU CSBSP8&EVPC2019, The 8th Conference of the Scandinavian-Baltic Society for Parasitology (SBSP) and the Annual Meeting of the European Veterinary Parasitology College (EVPC), October 10 11, Denmark. More information: Nordic network for Communicating Animal Welfare (NordCAW) , Helsinki. More information: Eläinlääkärin koulutuskalenteri: Meiltä kaikki Eukanuba EVD tuotteet kissoille ja koirille sekä laadukkaat Ever Clean kissanhiekat ja nyt myös Whimzees puruluut. Lisätiedot, hinnastot ja tilaukset: sanna@treeofpets.fi p Maahantuoja: Tree of Pets Oy 482 Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7

83 Koulutusten hinnat on ilmoitettu Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenhintoina, ei-jäsenten hintoihin lisätään 20 % korotus. Kaikkiin hintoihin lisätään alv. 24 %. Lisätietoa koulutustilaisuuksista ja tuotteista on kotisivuillamme. Tilaa uutiskirjeemme ja seuraa meitä Facebookissa. fennovet@fennovet.fi, puh Fennovet Oy, Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki Päivitä praktiikkatietosi: Pieneläinten hengitystiesairaudet Tuusula MYÖS WEBINAARINA! Kohderyhmä: Peruspraktiikkaa tekevät eläinlääkärit Kouluttajat: Kliininen opettaja, ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Henna Laurila, YES; ELT, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Lappalainen, ELTDK, HY; Kliininen opettaja, ELT, MSc, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Sanna Viitanen, YES Hinta alkaen: Ilmoittauduttaessa alkaen on-site 275 ja webinaari 210 (webinaarin lisäosallistuja 115 ). Kotimaisten asiantuntijoiden vetämässä koulutustilaisuudessa annetaan johtolankoja hengitystiesairauksien diagnostiikkaan, perehdytään tarkemmin diagnostiseen kuvantamiseen sekä käydään lävitse mielenkiintoisimmat pieneläinten hengitystiesairaudet käytännöllisellä otteella. Pieneläinten onkologia Helsinki Kohderyhmä: Kouluttajat: Hinta alkaen: Pieneläinpraktiikkaa tekevät eläinlääkärit ELT, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Karoliina Autio; ELT, Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Anu Saikku-Bäckström 425 ilmoittauduttaessa alkaen. Vankkaa asiaa pieneläinten kasvainsairauksista suomenkielellä esitettynä! Koulutuspäivän aikana käsitellään diagnostiikkaa ja kasvainsairauksien levinneisyyskartoitusta sekä käydään lävitse niin kirurgisen hoidon kuin kemoterapian perusteet. Merkittävimmistä pieneläinten kasvainsairauksista puhumiseen on varattu reilusti aikaa. Akuutti kissapotilas Salo Kohderyhmä: Kouluttajat: Hinta alkaen: MUUTAMA PAIKKA VAPAANA! Pieneläinpraktiikkaa tekevät eläinlääkärit ja eläintenhoitajat ELT Juhana Honkavaara; ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Johanna Ranta; ELL, anestesiaan jatkokoulutettava eläinlääkäri, tohtorikoulutettava Ira Kalliola-Kujala 545 ilmoittauduttaessa mennessä. Aamupäivällä on luentoja kissan akuutista abdomenista, thoraxista ja neurologisesta potilaasta sekä diabeettisesta ketoasidoosista. Iltapäivällä harjoitellaan akuutin kissapotilaan hoidossa tarpeellisia tekniikoita ja kädentaitoja pienryhmissä. Feline clinical nutrition Helsinki Kohderyhmä: Pieneläinpraktiikkaa tekevät eläinlääkärit ja eläintenhoitajat Kouluttajat: ELT, dosentti, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri (sisätaudit) Minna Rinkinen, Eläinsairaala Evidensia Tammisto; BVSc, PhD, DACVN, DECVCN. EBVS European Specialist in Veterinary and Comparative Nutrition Cecilia Villaverde Haro Hinta alkaen: 250 / yksi päivä ja 480 / kaksi päivää ilmoittauduttaessa mennessä Luentopohjaisen koulutuksen ensimmäisenä päivänä käsitellään terveen kissan ruokintaa ja toisena kissojen merkittävimpien sairauksien ruokinnallista ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Kattavien perusteiden ja taustatietojen lisäksi koulutukseen kannattaa tulla kuuntelemaan viimeisimmät tiedot ruokintaan liittyvistä myyteistä ja alan kansainvälisestä kehityksestä.

84 UUTUUDET VERKKOKAUPASTAMME Infectious Diseases of the Dog and Cat: A Color Handbook, First Edition Cowell and Tyler s Diagnostic Cytology and Hematology of the Dog and Cat, Fifth Edition KOULUTUSTILAISUUDET PIENELÄINTEN RÖNTGENDIAGNOSTIIKKA: ABDOMEN Helsinki KOIRAN JA KISSAN HAMMASHOITO: KÄYTÄNNÖN PERUSTEET Salo KOIRAN JA KISSAN HAMMASHOITO I Salo PÄIVITÄ PRAKTIIKKATIETOSI: PIENELÄINTEN HENGITYSTIESAIRAUDET Tuusula PIENELÄINTEN ONKOLOGIA Helsinki MUUTAMA PAIKKA VAPAANA! TÄYNNÄ MYÖS WEBINAARINA! JOHTAMISKOULUTUS (MODUULI 2): JOHTAMISEN TYÖKALUT Helsinki TÄYNNÄ Côté s Clinical Veterinary Advisor: Dogs and Cats, Fourth Edition APTEEKIN ELÄINLÄÄKINTÄ Helsinki ELÄINTENHOITAJASEMINAARI Helsinki Small Animal Dermatology: What s Your Diagnosis? AKUUTTI KISSAPOTILAS Salo JOHTAMISKOULUTUS (MODUULI 3): KÄYTÄNNÖN JOHTAMINEN Helsinki FELINE CLINICAL NUTRITION Helsinki MULTIMODAALISEN KIVUNHOIDON PERUSTEET Webinaari AKUUTIN JA KROONISEN KIVUN HOITO: HEVOSET JA PIENELÄIMET Helsinki PÄIVITÄ PRAKTIIKKATIETOSI: NAUDAT , Tampere TÄYNNÄ WEBINAARI FENNOVETISSÄ UUSI KOULUTUSSIHTEERI Fennovetin koulutussihteerinä on aloittanut Minna Partanen. Minna osallistuu Eläinlääkäripäivien järjestämiseen ja erilaisten markkinointitoimenpiteiden toteuttamiseen. Fennovetiin Minna tuli Kissaklinikka Felinasta, jossa hän työskenteli klinikkaeläinhoitajana, ja sitä ennen Minna toimi yli kymmenen vuotta erilaisissa markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä.

85 Avoimia TYÖPAIKKOJA UUTTA! Eläinlääkäriliiton työpaikkailmoittelu uudistuu Liiton verkkosivuilla oleva, jäsenille tarkoitettu työpaikkaosio uudistetaan teknisesti syyskuussa. Jos suunnitelma toimii, uudistus on tehty jo tämän lehden ilmestyessä. Aikataulusta riippumatta käyttäjille ei tule sivuston käyttökatkosta. Uudistuksessa ajantasaistetaan tekniikka ja samalla ulkoasu ja joitain yksityiskohtia muuttuu hiukan. Jatkossa sivusto myös skaalautuu näytön koon mukaan ja on muutoinkin nykyaikaisempi. Toiminnot ovat sisällöllisesti samankaltaiset kuin tähänkin asti. Samaan aikaan Eläinlääkärilehdestä poistuu työpaikkailmoitusten merkitseminen tähdellä, jota on käytetty, jos ilmoitus ei täyttänyt liiton palkka- tai päivystyssuosituksia. Edelleenkin liiton suosituksista sekä muista työehdoista sopimisen tärkeydestä muistutetaan sekä tällä lehden sivulla että verkossa ponnahdusikkunalla, jotta sekä työnhakija että työnantaja olisivat tarkkana työpaikkailmoittelussa ja työehdoista sovittaessa. Työpaikan tulokset tehdään yhdessä, joten hyvä perehdyttäminen ja toimivat työolot ovat kaikkien etu. Työnhakijan on tärkeää perehtyä työn ehtoihin jo hyvissä ajoin ennen työsopimuksen tekoa ja työantajan kehittää työoloja sellaisiksi, että työntekijät motivoituvat ja sitoutuvat työpaikkaan. Työpaikkailmoituksen jättäjälle on edelleen verkkosivuilla työpaikkailmoittajan sivu ohjeineen. Sivu on liiton sivustossa kohdassa Eläinlääkärilehti otsikon Mainostaja & työpaikkailmoittaja -alla. Siellä kerrotaan miten tähän paperilehteen ja samaan hintaan verkkoon saa jätettyä työpaikkailmoituksen sekä kuinka jätetään vain verkkosivuille tuleva ilmoitus. Jäsenet voivat myös jättää työpaikkailmoituksia verkkoon maksutta. Liiton jäsenet voivat tarvittaessa kysyä työelämäneuvoa ja neuvoa työsopimuksen tekoon liiton asiamiehiltä ja esimerkiksi lähettää heille työsopimusluonnoksen kommentoitavaksi. Jäsenneuvonnassa on ajoittain ruuhkaa, joten kannattaa olla ajoissa yhteydessä. Katso viimeisen aukeaman yhteystietoja. Mikä on diagnoosisi? VASTAUS Kysymys on sivulla 447 Ultraäänitutkimuksessa pernan kaudaalipää oli heikkokaikuinen ja tällä alueella, vähintään noin 4,5 cm pituisella matkalla, oli runsaskaikuisia, reverberaation ja osittaisen kaikukatveen (niin sanottu dirty shadowing) aiheuttavia alueita. Pernaa ympäröivä rasvakudos oli runsaskaikuista. Vatsaontelon vapaasta nesteestä otettiin näyte ultraääniohjatusti ja se tutkittiin laboratoriossa. Neste todettiin septiseksi eksudaatiksi. Koiran vatsaontelosta otettiin vielä röntgenkuva, jossa todettiin pernan kaudaalipään alueella runsaasti pieniä kaasukuplia. Koiran korkean iän ja varauksellisen ennusteen vuoksi omistaja päätyi eutanasiaan, jonka jälkeen koiralle tehtiin ruumiinavaus. Ruumiinavauksessa todettiin pernan paikallinen voimakas kuolioinen ja märkäinen tulehdus. Tulehdusalueella oli runsaasti ohuita, keskikokoisia ja pitkiä gram-negatiivisia sauvabakteereita, jotka olivat levinneet verenkierron välityksellä eri puolille elimistöä (maksa, munuaiset, keuhkot, lisämunuainen). Pernassa ja maksassa oli myös kaasukuplia, jotka kuvantamislöydösten perusteella ovat todennäköisesti elinaikaisia, eivätkä pelkästään voimakkaaseen pilaantumiseen liittyvä löydös. Ultraäänitutkimuksessa kaasu aiheuttaa tyypillisesti reverberaatio-artefaktan eli kerrannaiskaiun. Kerrannaiskaiulla tarkoitetaan ääniaallon edestakaista heijastumista anturin ja runsaskaikuisen, voimakkaasti heijastavan rajapinnan välillä. Ultraäänikuvassa nähdään tällöin useita tasaisella etäisyydellä toisistaan olevia runsaskaikuisia poikittaisia viivoja. Osittainen kaikukatve syntyy, kun ääniaalto heijastuu pääasiassa takaisin, mikä tapahtuu esimerkiksi pehmytkudoksen ja kaasun rajapinnassa. Anni Tilamaa ELL, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Yliopistollinen eläinsairaala, diagnostisen kuvantamisen yksikkö Karoliina Hagner ELL, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta, patologian ja parasitologian oppiaine Suomen Eläinlääkärilehti 2019, 125, 7 485

86 Sinun kanssasi eläinten parhaaksi Tervetuloa osastollemme A9 Eläinlääkäripäiville Tule tutustumaan mm. uusiin Aohua -endoskooppeihin! Suureläimillle ja pieneläimille Loistava HD -kuvanlaatu LifeMed Oy Puh. (09) Tykkää meistä Facebookissa! SUOMEN ELÄINLÄÄKÄRILIITTO Toimiston henkilökunnan sähköposti: toimiston sähköposti: Liiton puheenjohtaja Päivi Lahti, puh Valtuuskunnan puheenjohtaja Hanna Nurmi, puh ja varapuheenjohtaja Kirsi Sario Hallitus 2019 Päivi Lahti puheenjohtaja, Elias Dahlsten, Ira Kallio-Kujala, Markus Kiili varapj., Katri Kiviniemi, Elina Kummala ja Anu Tulokas, varajäsenet Tarja Havukainen ja Olli Ruoho Toiminnanjohtaja Sointu Jalkanen, puh Varatoiminnanjohtaja Marjatta Vehkaoja, puh Assistentti Riitta Puro, puh Asiamies, työ- ja virkasuhdeneuvonta Liina Sipilä, puh , osa-aikainen, Juha Raunio, puh , määräaikainen Asiamies, yrittäjäneuvonta Johanna Karlström, puh Tiedottaja ja toimituspäällikkö Anna Parkkari, puh Toimitussihteeri Anneli Itäluoma-Alanen, puh Toimisto Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki Puh Pankkitilit Helsingin OP IBAN: FI , BIC: OKOYFIHH Nordea IBAN: FI , BIC: NDEAFIHH Verkkolaskuosoite Operaattori/ välittäjätunnus BAWCFI22 Y-tunnus Eläinlääkäreiden, yhdistysten ja säätiöiden kirjanpidot ja muut taloushallinnon palvelut ammattitaidolla Palvelut Eläinlääkäriliiton jäsenille jäsenetuhintaan. imitus ta a i kk usiainen pu. 1 i anpit t ska i ella pu. 11 a lainen pu. issie atikainen pu. an a ust nen pu. 1 etunimi.sukunimi@tilipalveluelli.fi elli@tilipalveluelli.fi Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki FENNOVET OY Puh fennovet@fennovet.fi Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki Toimitusjohtaja Raija Korolainen Myynti- ja markkinointipäällikkö Tiina Karenius, puh Koulutussuunnittelija Outi Hälli, puh Koulutussuunnittelija Marianne Haavisto, puh Koulutussihteeri Minna Partanen, puh Toimistotyöntekijä Sanna Mikkonen, puh TILIPALVELU ELLI OY etunimi.sukunimi@tilipalveluelli.fi Aleksis Kiven katu 52 54, Helsinki Toimitusjohtaja Pirkko Nousiainen puh Kirjanpitäjät: Oskari Hella, puh Ida Korolainen, puh Chrissie Matikainen, puh Tanja Mustonen, puh

87 IVERMEKTIINI + PRATSIKVANTEELI Korkea pratsikvanteeli-annos heisimatoja vastaan; ruisku sisältää 1,05 g pratsikvanteelia Maittava omenanmakuinen oraalipasta 700 kg annos yhdessä ruiskussa Vahva yhdistelmävalmiste hevosen sukkula- ja heisimatojen häätöön Noropraz 18,7 mg/g + 140,3 mg/g oraalipasta hevoselle. Vaikuttavat aineet: Ivermektiini ja pratsikvanteeli. Käyttöaiheet: Heisimatojen ja sukkulamatojen tai niveljalkaisten aiheuttamien sekainfektioiden hoitoon. Valmiste tehoaa hevosten pyörömatojen aikuis- ja toukkamuotoihin, keuhkomatoihin, käpymatoihin ja heisimatoihin. Koska heisimatotartunta ennen kahden kuukauden ikää on epätodennäköinen, tätä nuorempien varsojen hoitoa valmisteella ei pidetä tarpeellisena. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää alle kahden viikon ikäisille varsoille. Ei saa käyttää hevosille, joiden tiedetään olevan yliherkkiä vaikuttaville aineille tai jollekin apuaineelle. Erityisvaroitukset: Valmisteen käytössä on pyrittävä välttämään seuraavia resistenssin kehittymisen riskiä lisääviä käytäntöjä, jotka voivat johtaa hoidon tehottomuuteen: Saman ryhmän sisäloislääkkeiden liian tiheä, toistuva ja pitkäaikainen käyttö. Liian pieni annos, joka voi johtua eläimen painon aliarvioimisesta, valmisteen virheellisestä annostelusta tai siitä, että mahdollisesti käytettyä lääkeannosteluvälinettä ei ole kalibroitu. Haittavaikutukset: Hevosilla, joilla on voimakas Onchocerca microfilariae tartunta, saattaa esiintyä turvotusta ja kutinaa hoidon jälkeen. Reaktio johtuu todennäköisesti lukuisten mikrofilarioiden kuolemisesta. Erittäin voimakkaissa loistartunnoissa saattaa loisten hävittäminen aiheuttaa lieviä ohimeneviä ähkyoireita ja ulosteen löysyyttä hoidetuilla hevosilla. Ähkyoireita, ripulia ja syömättömyyttä on raportoitu hyvin harvinaisissa tapauksissa hoidon jälkeen, erityisesti silloin, kun loismäärä on ollut suuri. Hyvin harvinaisissaa tapauksissa on valmisteella hoidon jälkeen raportoitu allergisia reaktioita, kuten lisääntynyttä syljeneritystä, kielen turpoamista ja urtikariaa, sydämen tiheälyöntisyyttä, limakalvojen verentungosta sekä ihonalaista turvotusta. Tiineys ja laktaatio: Voidaan käyttää tiineyden ja laktaation aikana. Annostus ja antotapa: Kerta-annos. 200 μg ivermektiiniä ja 1,5 mg pratsikvanteelia elopainokiloa kohti, mikä vastaa 1,07 g pastaa 100 elopainokiloa kohti. Oikean annoksen varmistamiseksi eläimen paino on määritettävä mahdollisimman tarkasti ja ruiskusta on valittava oikea viivanväli, sillä liian pieni annostus saattaa lisätä riskiä loislääkeresistenssin kehittymiselle. Varoaika: Teurastus: 35 vuorokautta. Ei saa käyttää tammoille, joiden maitoa käytetään elintarvikkeeksi. Pakkaus: 1 x 7,49 g. Myyntiluvan haltija: Norbrook Laboratories Ltd, Irlanti. SPC: VET MEDIC ANIMAL HEALTH OY PL 27, PAROLA Puh vetmedic@vetmedic.fi

88 Kryptosporidioosia tilalla? (halofuginoni) Annostelu 10 kg tarkkuudella Kryptosporidioosin ehkäisyyn ja lievitykseen diagnosoiduissa Cryptosporidium parvum -tapauksissa Säädettävä 4 12 ml annostelupumppu mahdollistaa tarkan ja vaivattoman annostelun annostelu 10 kg tarkkuudella yksi pumppaus kg painoiselle vasikalle 9/2019 Annostelu kerran päivässä 7 päivän ajan R Kriptazen 0,5 mg/ml oraaliliuos vasikalle Kohde-eläinlaji: Nauta (vastasyntyneet vasikat). Vaikuttava aine: halofuginoni. Käyttöaiheet: Ehkäisemään ripulia diagnosoiduissa Cryptosporidium parvum -tapauksissa maatiloilla, joilla on todettu kryptosporidioosia. Vasta-aiheet: Ei saa antaa tyhjään vatsaan. Ei saa käyttää, mikäli ripuli on kestänyt yli 24 tuntia, tai heikkokuntoisille eläimille eikä tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä vaikuttavalle aineelle tai mille tahansa apuaineelle. Haittavaikutukset: Hyvin harvinaisissa tapauksissa on havaittu hoidetun eläimen ripulin voimistumista. Annostus ja antotapa: Vasikalle suun kautta ruokinnan jälkeen. 2 ml Kriptazen-valmistetta/10 painokiloa kerran päivässä 7 peräkkäisenä päivänä samaan kellonaikaan. Kun hoitoa on annettu ensimmäiselle vasikalle, hoito annetaan kaikille seuraaville vastasyntyneille vasikoille niin kauan kuin C. parvum -peräinen ripuliriski jatkuu. Varoaika: Teurastus: 13 vrk. Tärkeimmät yhteensopimattomuudet: Koska yhteensopimattomuustutkimuksia ei ole tehty, eläinlääkevalmistetta ei saa käyttää yhdessä muiden eläinlääkevalmisteiden kanssa. Pakkaukset: 980 ml ja 4-12 ml mittapumppu, vaihtopullo 980 ml. Tarkemmat tiedot: orionvet.fi. Orion Pharma Eläinlääkkeet PL 425, Turku, puh