MIKKELIN SAIRAALA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu Arja Hartikainen PL 278, Mikkeli etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0914 MIKKELIN SAIRAALA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTTAMISEKSI

2 TEHTÄVÄ SUUNNITTELUN KOHDE KIINTEISTÖTIEDOT / OSOITE Asemakaavan muuttaminen n. 10 hehtaarin laajuisella Mikkelin keskustaalueella sairaalan toiminnan kehittämisen vaatimien toiminta- ja tilajärjestelyjen mahdollistamiseksi. Perustuu tarveselvitykseen Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ky:n ja Mikkelin kaupungin terveydenhuollon toimintojen ja kiinteistöjen järjestelystä. Mikkelin sairaalakortteli pysäköintialueineen, osia lähikortteleista sekä katu-, rautatie- ja puistoaluetta (Jokipuisto). Kaavamuutosalue on näytetty kansilehdellä. Keskussairaalan pääsisäänkäynniltä on matkaa Mikkelin torille kolmen korttelin verran, n. 0,4 km. Mikkelin kaupungin 2. kaupunginosan (Maunuksela) korttelit 1, 14, 15 ja 18, korttelin 6 osa sekä katu-, rautatie- ja puistoaluetta. Mikkelin kaupungin 8.kaupunginosan (Rokkalan) puisto-, rautatie- ja katualuetta. Lopullisen kaavaehdotusalueen raja tarkentuu työn aikana. Kaavamuutosalueen tonttiosoitteet ovat: Sairaala: Porrassalmenkatu /Vuorikatu 1/ Mannerheimintie Sairaalan pysäköinti: Mannerheimintie 1a/ Saksalankatu 4 Ns. Pirtin tontti: Mannerheimintie 28/ Pirttiniemenkatu 3 Ns. Pultin tontti: Mannerheimintie 30/ Olkkolankatu 2 Ns. AD-tontti: Mannerheimintie 3/ Saksalankatu 5 HAKIJA SUUNNITTELUN TAVOITE Asemakaavan muutos on tullut vireille Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin terveydenhuollon aloitteesta. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin valtuusto on hyväksynyt tarveselvityksen Kaupunginhallitukselle on kaavamuutosasiaa esitelty mm kaavoituskatsausinfon yhteydessä. Asemakaavaa on tarkoitus muuttaa Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:n laatiman, päivätyn yleissuunnitelman (master plan) mukaiset toimintakokonaisuudet mahdollistavaksi, kts. seuraava kuva. Nykyaikaisen sairaalan toiminnallisia kokonaisuuksia ovat kuuma sairaala, toimistosairaala ja hotellisairaala, jotka sijoitetaan Mannerheimintien länsipuolelle. Itäpuolelle jää suurin osa pysäköinnistä sekä päivätoiminnan yksikkö. Liikenneverkon jäsentely perustuu Sito Oy:n ja kaupungin laatimaan, päivättyyn, Mikkelin Satamalahden liikenneverkon toimivuustarkastelu -raporttiin, jonka ajanmukaisuus on tarkastettu teknisen toimen sairaalatyöryhmässä v lopulla. Nykyinen, läpi kaupungin historian vaiheittain kasvanut sairaalarakennusten kokonaisuus on tulossa seuraavaan kehitysvaiheeseen siten, että perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon toiminnot kootaan toisiinsa nähden lähisijaintiin ja ne lomittuvat jatkossa toisiaan täydentäviksi. Toisaalla kaupungissa sairaan- ja terveydenhoidon vanhentuneita toimitiloja ja alueita vapautuu vastaavasti muihin tarkoituksiin. Toimintojen tehostaminen edellyttää sairaalakorttelin edelleentiivistämistä tuomalla siihen lisärakennusosia ja tekemällä oleviin rakennuksiin peruskorjauksia. Tilaohjelman nyt nähtävissä oleva laajuus johtaa myös sairaala- ja terveydenhoitorakennusten nauhan jatkumiseen koillispuolen lähikortteleihin sekä puistoalueelle. 2

3 Toteutus tapahtuu vaiheittain lähivuosina. Toimialan (sote) muutokset ovat viime vuosina olleet niin voimakkaita ja ennakoimattomia, että asemakaavasta on pyrittävä saamaan mahdollisimman väljä ja salliva siten, että kunkin investointipäätöksen edellä voidaan vielä tarkistaa nyt nähtävissä olevan toiminnallisen ja tilallisen kokonaisuuden kulloinkin seuraavaksi rakennettavan osion ajanmukaisuus. LÄHTÖTIEDOT/ NYKYTILANNE Asemakaava: Suunnittelualueen asemakaavat ovat eri vuosilta, uusimpana v vahvistunut keskussairaalan asemakaava, jonka keskeisenä sisältönä oli mahdollistaa ensiapusisäänkäyntiin liittyvän laajennusosan (mm. maakunnallinen yhteispäivystys) rakentaminen Mannerheimintien ja Pirttiniemenkadun kulmaan ja ajantasaistaa rakennussuojelumerkinnät. Rakennusoikeus ( k-m²) on lähes kokonaan käytetty. 3

4 Ote ajantasa-asemakaavasta, kts. myös liite 2. Yleisen rakentamisen korttelit näkyvät violetteina; asuin- ja liikekorttelit ruskeina; liike-, toimitila- ja pysäköintikorttelit oransseina; huoltoasemat vaaleanpunaisina; puistot vihreinä ja liikennealueet valkoisina. Keskussairaalan rakennuksiin ja alueisiin kohdistuu rakennussuojelumerkintöjä (merkit ajalta ennen 1940-lukua). 4

5 Yleiskaava: Voimassa oleva Mikkelin keskustan oikeusvaikutukseton osayleiskaava on vuodelta Keskustan yleiskaavan uudistamistyö on aloitettu. Ote v yleiskaavasta. Julkisten palvelujen alueet on merkitty sinivioletilla (PY), keskustan monikäyttökorttelit punaisella (C), asuinalueet ruskealla (AK, AP), palvelujen alueet oranssilla (P), viheralueet vihreällä, kokoojakadut mustalla, rata ja satama punaisella rajatttuna valkealla, ohjeelliset kevyen liikenteen reitit pisteviivoilla.yleiskaavan kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävät kohteet suunnittelualueella ovat keskussairaalan vanhin osa (maakunnallisesti merkittävä) ja Pirttiniemenpuiston aita (paikallisesti merkittävä). Maakuntakaava: Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu Suunnittelualue on kaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jota halkoo ja pohjoispäässä rajaa seudullisesti tärkeä liikenneväylä. Idän puoleisena rajana on rautatie. Kohdemerkinnällä A 8.1 (Mikkelin keskustaajaman kulttuuriympäristö) on osoitettu keskussairaalan vanhat rakennukset maakunnallisesti merkittäväksi ja sotahistoria-teemaan liittyviksi. Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet: 1. toimiva aluerakenne (tavoitteena sen tasapainoinen kehittäminen olemassa olevia rakenteita ja vahvuuksia hyödyntämällä) 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (mm. palvelujen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa, keskusta-alueiden kehittäminen monipuolisena palvelujen alueena, rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus) 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat (rakennusperintö) 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto (mm. ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja -verkostojen kehittäminen, liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen). 5

6 MAANOMISTUS Suunnittelualueella omistavat maita Mikkelin kaupunki (sininen rasteri, turkoosit vuokrattu), Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Pielisensuun Teollisuushallit Oy (ns. AD:n tontti) ja Kiinteistö Oy Mannerheimintie 30 (ns. Pultin tontti). ARVIOINTITIEDOT Kaavahankkeen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat olleet arvioitavana Etelä-Savon sairaanhoitopiirin toimielimissä ja valmistelusta on ollut myös kaupungin johto tietoinen: seudulliset vaikutukset kohdistuvat terveyden- ja sairaanhoidon organisaatioiden ja henkilökunnan lisäksi ennen kaikkea heidän asiakkaisiinsa, myös ns. herkkiin väestöryhmiin (Kuntaliiton määritelmä). Sairaan- ja terveydenhoidon järjestämisellä on lakisäänteinen perustansa ja merkittäviä kansan- ja kuntataloudellisia vaikutuksia. Miljöömuutokset on nähtävä paikallisina ja ne kohdistuvat Mikkelin vakiintuneeseen kaupunkikuvaan, toisaalta Porrassalmenkadun ja Mannerheimintien pitkiin katunäkymiin, ja toisaalta enemmän muutoksia kestävään, luonteeltaan dynaamisempaan Mannerheimintien varteen. Nykyisen sairaalan tontti (YS) on kooltaan n. 3,4 ha ja sallittu rakennusoikeus k-m². Rakennusoikeudesta on käyttämättä n k- m² (vajaa 6 %), mikä tarkoittaa kahta reserviksi jätettyä lisäkerrosta viimeiseen rakennusvaiheeseen koilliskulmalla. Tarveselvityksen mukaan nykyiseen sairaalakortteliin tulisivat sijoittumaan ns. kuuma sairaala, toimistosairaala ja hotellisairaalan osa (sis. mm. terveysaseman ja vuodeosastoja) nämä ovat ratkaistavissa n k-m² laajennuksin. Tämä tarkoittaa tonttitehokkuuden nostamista nykyisestä e=1,6:sta lukuun e=1,8. Tehokkuus on Mikkelin keskustassa korkeahko, vrt. ydinkeskustan e=2,5 tai viereisen (Skanska-rakennusliikkeen aloittaman) kerrostaloalueen tavoitetehokkuus e=0,9. Korttelin 2-6 itäosaan (ns. Pirtin ja Pultin tontit) sijoittuisi hotellisairaalan toinen osa (aikuispsykiatria ja ensihoitokeskus), laajuudeltaan n k-m², mikä vastaa tehokkuutta e=1,6. Länsipuolen naapurustossa on vakiintunutta kerrostaloasutusta. 6

7 Korttelit 2-14 (AD) ja 2-15 (sairaalan pysäköintialue) ovat yleissuunnitelman mukaan tulossa pysäköintikäyttöön. Saksalankadun eteläpuoliseen kortteliin on tarkoitus rakentaa ensimmäisessä vaiheessa 4-5 kerroksinen pysäköintitalo. Tämän toteuttamista varten Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Ratahallintokeskus ovat sopineet rautatiealueen määräalan kaupasta. Rokkalanjoen ja radan välisen Jokipuiston ottamista rakennusmaaksi on kaupunginhallitus linjannut jo v hyväksyessään Satamalahden visio - nimisen maankäyttöluonnoksen. Näiltä osin kaavaehdotus tulee poikkeamaan v. -90 yleiskaavasta, kuten myös siinä, että sairaalan käyttöön tarvitaan aiemmin asumiselle ja palveluille merkittyjä korttelialueita. Yleissuunnitelman mukaan nykyiselle puistoalueelle tulee sijoitettavaksi n k-m²:n suuruinen päivätoiminnan yksikkö. Kaupunkisuunnittelu tutkii alueelle myös vastaavan suuruisen reservialueen varaamista, kuitenkin niin, että jokiranta ja Tenholankadun välitön eteläpuoli säilytetään puistona. Kyseessä on vaativa, erityistyypin rakennuskokonaisuus, jonka toiminta muuttuu ja kehittyy nopeassa syklissä. Asemakaavassa tulee esitettäväksi mahdollisimman suuria ratkaisujoustoja tarjoava malli, eräänlainen maksimikehikko. Haastetta suunnitteluun tuovat suunnittelualueen osittainen rinnesijainti (kun tavoitellaan yhtä keskitettyä sisäänkäyntiä koko asiakaskunnalle) sekä liikennejärjestelyjen saaminen riittävän sujuviksi. Rakennettavuusselvitykset ja pilaantuneiden maiden selvitykset ovat suurimmaksi osaksi jo tehtyinä. Satamalahden arkkitehtuurikilpailu on ratkaistu, ja sen myötä on saatu käsitys kehittämisen linjauksista radan itäpuolen naapurustossa: Valokuva pienoismallista, missä kaupungin nykyrakenteeseen on liitetty arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n voittanut maankäyttöehdotus. Sairaalakorttelin kohdalla maltillisessa rakentamiskorkeudessa pysyvät kerrostalot vaihtuvat kaupunkivillojen alueeksi. Niiden pohjoispuolella näkyy radan itäpuolelle Satamalahden alueen tarpeisiin ajateltu pyöreämuotoinen pysäköintitalo. Taustalla Saksalaa, kuvan keskialueen isoin rakennusmassa on nykyinen sairaala ja etuoikealla Naisvuori. Keskustan Kirkkopuistosta on esitetty sairaalan vanhimman, puistomaisen rakennuskerrostuman kautta viheryhteys Satamalahden alueen keskuspuistoon ja siitä edelleen Saksalan rantaan. 7

8 Maakuntakaavaa kyetään tässä alemman asteen kaavaratkaisussa noudattamaan. Taajamien ja palvelujen alueiden kaavoituksessa huomioitavaksi esitetyistä asioista keskeisin on palvelujen alueen mitoituksen, sijainnin ja laajuuden määritteleminen siten, että muodostuu kestävä ja toiminnallisesti yhtenäinen kokonaisuus osana seudun palvelu- ja yhdyskuntarakennetta. Vaikutuksia arvioidaan kaavaprosessin aikana asiantuntijoiden lausuntoja sekä asukkaiden ja muiden osallisten mielipiteitä vasten. Kaavan laatijalla on arviointiapunaan mm. seuraavia tahoja: - Ely-keskuksen asiantuntijat (myös liikenneviraston ratahallinto) - maakuntaliiton asiantuntijat - pelastuslaitos sekä sairaalan turvallisuus- ja tukipalveluasiantuntijat - liikennesuunnittelu sekä yhdyskuntatekniikka ja ympäristö -yksikkö (kadut, viherilme, vesihuolto). - Ristikkäisiä näkemyksiä saattaa olla odotettavissa mm. historiallisesta Pirttiniemenpuistosta säilyneen viimeisen, sairaalatonttiin kuuluvan viherpihapalasen ottamisesta rakennusmaaksi, ylikulkusiltojen rakentamisesta katualueiden yli sairaalan eri osien välille sekä mahdollisesti myös Jokipuiston rakentamisesta vaikkakin kaavassa pyritään turvaamaan kaikille avoimen, korkeatasoisen joenrantareitin rakentamismahdollisuus. Olkkolankadun jyrkän itäpään muuttamista vain kevytliikenteen ja tontille ajon sallivaksi selvitetään. Liikenneverkon välityskykyä, sujuvuutta ja turvallisuutta on alustavasti tutkittu ja katualueiden yleissuunnitelmia tarkennetaan kaavatyön aikana. Pääasiassa Mannerheimintien ja radan väliin sijoittuvien pysäköintialueiden lisäksi tarvitaan asiointi- ja saattoliikenteen tuominen mahdollisimman lähelle asiakkaiden sisäänoton pääovia. - Sairaala- ja terveydenhuoltotoiminnassa käyttökustannukset nousevat investointikustannuksia merkittävämmäksi kustannushallinnassa. Taloudelliset perusteet puoltavat kaavallista tavoitetta, vaikka ympäristön ja kaupunkikuvan kannalta jouduttaisiinkin tekemään ihanneratkaisusta poikkeavia valintoja. OSALLISET OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKTUK- SEN JÄRJESTÄMINEN Osallisia ovat: - Etelä-Savon sairaanhoitopiiri - kaavamuutosalueen toimijat ja kiinteistönomistajat - lähialueen asukkaat, yritykset ja yhdistykset (mm. Saksala-seura) - kaupungin viranomaiset (Tilakeskus, sosiaali- ja terveystoimi, museot, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelut, mittaus ja kiinteistöt, yhdyskuntatekniikka ja ympäristö, pelastuslaitos, tekninen lautakunta, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto) - Mikkelin Vesilaitos, Etelä-Savon Energia, tele-operaattorit - Etelä-Savon liikenne-, elinkeino- ja ympäristökeskus ELY (2 sarjaa, toinen liikenneviraston ratahallintoa varten) - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto - kotiseutuyhdistys Mikkeli-seura ry - kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia Asemakaavoituksen alkaminen ilmoitetaan osallisillekirjeellä, jossa pyydetään mahdollisia asiaan vaikuttavia mielipiteitä. Isännöitsijöitä pyydetään välittämään tieto kaavahankkeesta yhtiöiden asukkaille ja osakkaille. 8

9

10