PÄÄTÖS. Liikelaitos Kokkolan Satama Satamakatu Kokkola. Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 13/2012/1 Dnro 0 LSSAVI/212/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ilmoitus koeluonteisesta toiminnasta Liikelaitos Kokkolan Satama, Kokkola ILMOITUKSEN TEKIJÄ Liikelaitos Kokkolan Satama Satamakatu Kokkola TOIMINTA JA SEN SIJAINTI OMG Kokkola Chemicals Oy:n toiminnassa syntyvän rautasakan hyödyntäminen Kokkolan satamakentän rakentamisessa. TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS Ympäristönsuojelulaki 30 3 momentti ja 61. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulaki 31 1 momentti kohta 1 Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti kohdat 13 f. ASIAN VIREILLETULO Ilmoitus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa VOIMASSA OLEVAT LUVAT Rautasakan hyödyntämiselle satamakentän rakentamisessa ei ole voimassa olevaa ympäristölupaa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 Tärkeimmät koetoiminta-aluetta ja hyödynnettävää jätettä koskevat voimassa olevat luvat ovat: - Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 20/2011/2, (dnro ESAVI/290/04.08/2010) koskien Liikelaitos Kokkolan Satamalle myönnetyn ympäristöluvan dnro LSU-2006-Y-704 muuttamista. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (dnro LSU-2006-Y- 704) koskien jätteiden loppusijoittamiselle ja hyödyntämiselle Kokkoalan satamakentän rakenteissa. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0801Y ) OMG Kokkola Chemicals Oy:n kemikaalitehtaan toiminnan muuttamista ja metallikarboksylaattitehtaan toimintaa koskevasta ympäristöluvasta. - Länsi-Suomen ympäristökeskuksen päätös (Dnro 0898Y ) Outokumpu Zinc Oy:n Kokkolan sinkkitehtaan jätealuetta koskevasta ympäristölupamenettelylain mukaisesta ympäristöluvasta. 2 ILMOITETTU TOIMINTA Koetoiminnan tarkoitus Koerakennushankkeen aikana määritetään soveltuvat tiivistämis- ja rakennusmenetelmät, joiden perusteella voidaan laatia rakennustyötapaohjeet. Lisäksi koerakenteen avulla määritetään materiaalin soveltuvuus eli rakenteen toimivuus suhteessa materiaalilta vaadittuihin rakenneteknisiin ominaisuuksiin (tiiveysaste, kantavuus ja painuma). Lisäksi koetoiminnassa selvitetään rautasakan käytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia vedenlaatuseurannoin. Koska satama -alueen meneillään olevaan laajentamiseen tarvitaan runsaasti maa-ainesta, on tullut tarve tutkia rautasakan hyödynnettävyyttä laajennettavan satama-alueen rakenteissa. Näin rautasakka saataisiin hyötykäyttöön lähelle sijoitettuna ja vältettäisiin maa--ainesten tuontia kauempaa. Tätä varten rautasakan täyttöä tehdään ensin kokeiluluonteisesti pienellä alueella. Koerakennusvaiheessa rakenteelle ei aseteta laatuvaatimuksia, vaan laatutavoitteet. Koerakentamisella selvitetään voidaanko kyseisellä materiaalilla saavuttaa tavoitteet ja/tai mitkä ovat rautasakkapenkereen ominaisuudet. Ominaisuuksien selvittäminen on olennainen osa sataman laajennuksen jatkosuunnittelua. Koetoiminnan suoritus Hyödyntämispaikan sijainti ilmenee sijaintikartasta (liite 1). Sataman laajennusalueet toteutetaan siten, että uloin tukipenger rakennetaan louheesta ja maa-aineksista. Näin jo merestä erotettu allas täytetään soveltuvalla täyttömateriaalilla, kuten merihiekalla, moreenilla, rakennuspurkumateriaaleilla tai ruoppausmassoilla. Tässä koerakennushankkeessa tutkitaan rautasakan soveltuvuus satamakentän rakennusmateriaaliksi.

3 Rautasakan käyttökelpoisuutta tutkitaan aluksi noin m 2 :n kokoisella koetoiminta-alueella, jonne läjitetään noin m 3 rautasakkaa noin kuukauden ajan. Koeluonteisen toiminnan kesto Ilmoituksen tekijä on ilmoittanut koetoiminnan aloittamispäivämääräksi ja rakentamisen kestoajaksi 4 kuukautta. Rautasakan laatu ja ominaisuudet OMG Kokkola Chemicals Oy:n toiminnan sivutuotteena syntyy rautasakkaa vuosittain noin m 3 vuodessa. Rautasakka muistuttaa matriksiltaan hienojakoista kivennäismaata, lähinnä silttiä. Rautasakka koostuu pääosin jarosiitista ja kipsistä. Kipsiä syntyy rautasakan neutralointiprosessin yhteydessä. Rautasakan vesipitoisuus on tyypillisesti % märkäpainosta. Rautasakassa on osin veteen liuenneena hivenaineina myös useita metalleja, joista osa voi olla isoina pitoisuuksina haitaksi ympäristölle. Rautasakalla on pieni vedenläpäisevyys ja se on hyvin stabiloitavissa kantavaksi maanrakennusmateriaaliksi. Se on myös helposti kaivettavaa ja muokattavaa. Nykyisin rautasakkaa sijoitetaan ongelmajätteen kaatopaikalle joko suoraan täyttöön tai hyötykäyttöön jätetäytön tukipenkereisiin. Taulukko. Rautasakan merkittävimpien alkuaineiden pitoisuudet (keskiarvot, n = 35). Sakassa runsaana esiintyvien hapen ja vedyn pitoisuuksia ei ole analysoitu. 3

4 Taulukko. Rautasakan liukoisuustestien (CEN/TS 14405) tuloksia (keskiarvot). 4 Rautasakka muodostuu eri prosessivaiheista. Suurin osa rautasakasta muodostuu autoklaavissa, jossa rauta saostuu jarosiittina, ja pienempi osa neutraloinnissa, jossa rauta on saostuneena götiittinä. Muodostuneen rautasakan neutralointi toteutetaan lisäämällä kalsiumhydroksidilietettä noin 0,5-1 % rautasakkanauhalle. Rautasakka koostuu jarosiitista, neutraloinnissa muodostuvasta kipsistä ja pienistä määristä rikkihappoon liukenemattomista raakaainejäännöksistä. Liukoisuuskokeita varten rautasakkaan lisättiin prosessissa tehdyn kalsiumhydroksidilisäyksen (0,5-1,0 %) lisäksi 1 % tai 1,5 % kalsiumhydroksidia. Liukoisuuskokeiden perusteella koetoimintaan on valittu käytettäväksi sakkaa, johon lisätään 1,5 % kalsiumhydroksidilietettä. Koetoimintaa varten rautasakkaa siis käsitellään lisäämällä siihen 1,5 % enemmän kalsiumhydroksidilietettä normaalin prosessissa tehtävän 0,5-1,0 %:n lisäyksen lisäksi. Rautasakan epähomogeenisuus vähenee materiaalin siirtämisten yhteydessä. Kuormaukset ja läjittämiset sekoittavat rautasakkamassaa tehokkaasti. Täytön toteuttaminen vaiheittain ja kerroksittain edelleen homogenisoivat massaa. Toiminnasta aiheutuvat päästöt ja arvio niiden vaikutuksista ympäristöön Rautasakasta liukenevien mahdollisesti haittaa aiheuttavien aineiden määrää, kulkeutumista ja haitallisuutta on arvioitu alustavalla riskinarviolla (Esko Rossi Oy, ). Riskinarviossa tarkasteltiin tilannetta, missä rautasakka sijoitetaan merestä penkereillä erotettuihin altaisiin ja alue rakennetaan asfaltoiduksi laiturikentäksi, jonka pinta-ala on 25 ha. Täyttöön käytettävän rautasakan määrä oli arviossa m3 ja täytön keskimääräinen paksuus noin 6 m, josta veden pinnan yläpuolella 0,5-1,0 m. Alustava riskinarvio tehtiin siis rakenteelle, joka on kooltaan huomattavasti nyt toteutettavaa koerakennetta suurempi. Alustavassa riskinarvioinnissa rautasakan vesistövaikutusten suhteen keskeisiksi aineiksi valikoituivat liukoisuustutkimusten perusteella koboltti, nikkeli, molybdeeni ja sulfaatti. Näistä aineista EU:n prioriteettiainedirektiivin mukai-

5 nen ympäristölaatunormi (EQS) on ainoastaan nikkelille (20 μg/l). Koboltin HC1-arvoksi (haitaton 99 %:lle eliöistä) merivedessä on määritetty 20 μg/l. Meressä metallit sitoutuvat osittain kiintoainekseen ja päästön vaikutus liukoisiin pitoisuuksiin jää kokonaispäästöä vähäisemmäksi. Meriympäristössä sulfaatilla ei ole mahdollisen kuormituksen suuruusluokassa käytännössä merkitystä. Sulfaatti myös sitoo molybdeeniä rajoittaen molybdeenin biosaatavuutta meressä. Ympäristövaikutusten suhteen kriittisiksi alkuaineiksi valikoituivat koboltti ja nikkeli. Riskinarvion tilanteessa kobolttia arvioitiin liukenevan rakenteesta mereen ensimmäisen vuoden aikana yhteensä noin 4,1 kg ja nikkeliä noin 1,6 kg. Liukenevaan määrään vaikuttaa rautasakan alhainen vedenjohtavuus m/s ja sitä kautta meriveden arvioidun tunkeutuvuuden jääminen enimmillään vajaaseen neljään metriin. Liukenevien pitoisuuksien laimenemista meressä arvioitiin jätevesien tarkkailussa todettujen laimenemissuhteiden perusteella. Kokkolan edustan tarkkailutulosten (Kalliolinna 2010) perusteella kuvassa 1 näkyvän purkuputken 2 kautta mereen johdettu kobolttipitoisuus oli vuosina keskimäärin 3,5 kg/d. Bolidenin edustalta tarkkailupisteestä H määritetty koboltin pitoisuus pintavedestä keskimäärin 1,2 μg/l. Rannikon ja avomeren vaihettumisalueella tarkkailupisteessä C koboltin pitoisuus pintavedessä oli keskimäärin 0,64 μg/l. Koboltin päästöllä 4,1 kg/a vaikutus koboltin pitoisuuteen meressä tarkkailupisteen H pintaveden mukaan lasketulla laimenemissuhteella olisi noin 0,004 μg/l. Samalla laimenemissuhteella laskien nikkelin päästöllä 1,6 kg/a vaikutus nikkelin pitoisuuteen meressä olisi noin 0,002 μg/l. Rautasakkarakenteesta arvion mukaan mereen pääsevien koboltti- ja nikkelipäästöjen meren koboltti- ja nikkelipitoisuuksia kohottava vaikutus jää vähäiseksi. Kobolttipäästön arvioitu pitoisuusvaikutus yhdessä Kokkolan edustan tarkkailussa todettujen pitoisuuksien kanssa jää selvästi alle koboltin HC1- arvoksi (haitaton 99 %:lle eliöistä) merivedessä määritetyn pitoisuuden 20 μg/l. Nikkelipäästön arvioitu pitoisuusvaikutus yhdessä Kokkolan edustan tarkkailussa todettujen pitoisuuksien kanssa jää selvästi alle nikkelin EU prioriteet-tiainedirektiivin mukaisen ympäristölaatunormin (EQS) arvon 20 μg/l. Rautasakan koboltin ja nikkelin liukoisuuksista ei arvioida aiheutuvan haittaa meriympäristössä. Alustavan riskinarvion tulosten varmistamiseksi ja tarkentamiseksi toimintaa seurataan seurantaohjelman mukaisesti. Tarkkailu ja raportointi Koerakentamisella selvitetään soveltuvat työmenetelmät, rakenteen soveltuvuus sataman tarpeisiin ja mahdolliset ympäristövaikutukset. Koerakenteen toteutus on kuvattu työselostuksessa. Koetoiminta edellyttää ympäristöön seurantaa, johon kuuluu sedimenttinäytteenotto ennen koetoimintaa sekä pohja-, allas- ja meriveden tarkkailua toiminta-alueella ja toiminta-alueen edustalla. Ympäristövaikutuksia seurataan päivätyn seuraavassa esitetyn ympäristöseurantaohjelman mukaisesti. 5

6 6 Seuranta ennen koetoimintaa ja sen aikana Sedimenttinäyte Sedimentin laatu sekä läjitettävällä alueella että koealueen edustan merenpohjasta selvitetään ennen koetoiminnan aloittamista. Tätä varten sekä altaasta että altaan välittömästä läheisyydestä meren puolelta otetaan kummastakin yksi sedimenttinäyte. Merenpohjan sedimentistä otetaan näyte myös kahden kuukauden kuluessa koetoiminnan päätyttyä. Merisedimenttinäytteet pitäisi ottaa koetoiminta-altaan läheltä penkereen meren puolelta sellaisesta kohdasta, jossa hienoaineksen sedimentaatiota voi tapahtua. Vaikka koetoiminnasta kiintoainesta mereen ei päädykään, voi penkereen läpäisevien suotovesien mukana mahdollisesti kulkeutuvia metalleja saostua merenpohjaan lähellä purkauskohtaa. Maastossa tarkistetaan, että näytepaikka on tarkoituksenmukainen ja että näytepaikalla on sedimenttiä. Näytteistä määritetään vähintään seuraavat metallit ja puolimetallit: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, V ja Zn. Lisäksi mitataan vesipitoisuus, hehkutushäviö ja savifraktion (< 2 µmm) osuus. Tulokset esitetään sekä sellaisenaan mitattuina että normalisoituina. Pohjaveden seuranta Pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua seurataan kahdesta havaintoputkesta koetoiminnan aikana. Toinen putki on pelkän rautasakkatäytön alueella ja toinen päällysrakennetäytön alueella. Koska putkien siivilä on rautasakassa, putket mittaavat käytännössä rautasakan suotovesien laatua. Koetoiminnan aikana ja sen jälkeen putkista otetaan näyte kerran kuukaudessa vuoden ajan kokeen aloittamisesta. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden pinnankorkeus. Pohjavedestä analysoidaan seuraavat ominaisuudet: - samat metallit ja puolimetallit kuin sedimenttinäytteistä (Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb ja Zn)) - aistinvaraiset havainnot (haju, ulkonäkö) - lämpötila - kiintoaine - sameus - väri - ph - sähkönjohtavuus - kloridi - sulfaatti - nitraatti-ja nitriittityppi - ammoniumtyppi. Allasveden seuranta Allasvedestä otetaan näyte samoina ajankohtina (kerran kuukaudessa) kuin pohjavesinäyte. Myös vedestä tehtävät analyysit ovat samat kuin pohjavedestä tehtävät analyysit.

7 7 Meriveden seuranta Koetoiminta-alueeseen rajoittuvalta merialueelta otetaan vesinäyte ennen koetoiminnan aloittamista ja sen aikana samoina ajankohtina kuin pohja- ja allasvesinäyte (kerran kuukaudessa). Näyte otetaan vesinoutimella läheltä merenpohjaa (< ~1 mm pohjasta). Merivedestä analysoidaan samat ominaisuudet kuin pohja- ja allasvedestä. Rautasakkatäytön seuranta Rautasakkatäytön sisältä, sekä vedenpinnan yläpuolelta että alapuolelta, otetaan näyte kerran kuukaudessa noin vuoden ajan koetoiminnan aloittamisesta. Rautasakasta tutkitaan seuraavien aineiden liukoisuudet (L/S 10): Al, As, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mo, Ni, Pb, SbS, SO42-, V, Zn. Lisäksi mitataan täyttömateriaalin ph ja määritetään seuraavien aineiden kokonaispitoisuudet: Al, As, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, V, Zn. Myös hapon neutralointikapasiteetti määritetään. Pöly Koska rautasakka läjitetään koetoiminta-alueelle kosteana ja läjityksen jälkeen materiaali tiivistetään, ei pölyämistä käytännössä pääse normaalisti tapahtumaan. Pölyn leviämistä ja vaikutuksia ei erikseen tarkkailla. Raportointi Kaikki edellä mainitut analyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa. Tulokset raportoidaan koetoiminnan päätyttyä. Raportissa todetaan lähtötilanne, kuvaillaan tehdyt tarkkailut ja analyysit sekä esitetään analyysien tulokset. Raportista käyvät ilmi koko seurannan aikana mahdollisesti tapahtuneet muutokset. Sedimenttinäytteistä esitetään kuvat ja esitetään mahdollisesti myös muita aluetta ja tarkkailua havainnollistavia kuvia. Tulosten tarkastelussa esitetään mm. mahdolliset epävarmuustekijät havainnoissa tai tulosten tulkinnoissa. Johtopäätöksissä todetaan oleellisimmat muutokset ja epäkohdat, jos niitä seurannassa ilmenee. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydennykset Ilmoitusta on täydennetty 5.1., ja Ilmoituksesta tiedottaminen Lausunnot Ilmoituksesta on pyydetty lausunnot Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Kokkolan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan, että alue soveltuu haetun mukaisen koetoiminnan toteuttamiseksi ja että alueella on to-

8 teutettu vastaavien massojen stabilointia ja sijoittamista ja että aikaisemmin käytettyjä pilaantuneita sedimenttejä sekä niiden haitta-aine ja liukoisten aineiden pitoisuuksia voidaan pitää vastaavina, kun nyt esitetyn rautasakan pitoisuudet ja liukoisuudet. Tämän johdosta voidaan todeta, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Koetoiminnan yhteydessä tulee kuitenkin varautua riittävästi erinäisin koetoimintaa koskevin määräyksin, jotta voidaan varmistua sekä koetoiminnan varsinaisten tavoitteiden eli rakennettavuuden selvittämiseksi myös siihen, että toiminnalle on asetettava riittävät ehdot, jotta sen ympäristövaikutuksia voidaan seurata. Lisäksi määräyksiin tulee sisältää erillinen osio, joka koskee sellaista tilannetta, että koetoiminta epäonnistuu ja että kyseiset massat voidaan loppusijoittaa johonkin toiseen paikkaan, vastaanottoluvan omaavalle jätealueelle. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus esittää lausunnossaan seuraavaa. Suunniteltu koealue sijaitsee turvallisesti suhteessa ympäristöön, alue on ympäröity reunapenkereellä merestä ja koealue rajataan muusta altaasta vielä erikseen tehtävällä altaan sisäisellä reunapenkereellä. Sisäinen reunapenger rakennetaan, jotta haitta-aineiden leviäminen isoon vesipintaiseen altaaseen estyy. Koetoiminnalle tarpeellinen ympäristövaikutusten seuranta voidaan uudesta penkereestä huolimatta toteuttaa tarvittavassa laajuudessa (neuvottelussa saatu tieto). Koetoiminnan yhteydessä on kyettävä selvittämään tarpeelliset vaikutukset myös ympäristöturvallisuuden osalta. Näytteenottojen määrät ja näytetiheys pintavedestä ja koetoiminnan täytön sisäisestä vedestä, samoin kuin sedimenteistä, voidaan katsoa olevan riittäviä. Valvontaviranomainen katsoo, että näytteistä on tutkittava kuitenkin esitettyjen parametrien lisäksi kaikki ne haitta-aineet, joita esiintyy rautasakassa. Lisäksi koetoiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi on tutkittava rautasakkatäytön ominaisuuksia, kuten kuinka pysyvään muotoon jäte on saatu kalsiumhydroksidilisäyksellä (1,5%) kyseisen koetoimintajakson ja sen seurantajakson aikana. Koetoimintailmoituksesta käy selville, että tekniset ominaisuudet saadaan testattua noin 4 kuukauden aikana. ELY-keskus esittää, että ympäristöseurantaa varten koetoiminnan keston on oltava tuota pitempi, mahdollisesti jopa yksi vuosi. Kyseeseen tulee mahdollisesti esim. hapon neutralointikapasiteetin määrittäminen ja muita analyysejä, joilla voidaan luotettavasti selvittää rakennetun rautasakkakerroksen ympäristöturvallisuus. Koetoimintailmoituksesta ei käy selville millä tavalla rautasakkaa prosessoidaan tätä koetoimintaa varten. Neuvottelussa ilmeni, että kalsiumhydroksidia lisätään suotonauhoilla rautasakkaan tavanomaista enemmän eli 1,5 %, jolla esiselvitysten mukaan on päästy alhaisimpaan haitta-aineiden liukoisuustulokseen. Rautasakan normaalia prosessia ei siis muuteta muilta osin kuin lisäämällä rautasakkaan normaalia enemmän kalsiumhydroksidia. Toiminnanharjoittajan on syytä täydentää koetoiminta-ilmoitusta kyseisten esiselvitysten osalta, sillä ne ovat osa kokeellista toimintaa (asiasta neuvoteltiin ). Esiselvityksissä saatuja tutkimustuloksia on syytä verrata lainsäädännössä oleviin viitteellisiin raja-arvoihin, jotta koetoiminnassa saatavat tulokset nykyistä paremmin palvelevat jätteen hyötykäyttötutkimusta. 8

9 Aiemmassa toteuttamatta jääneessä koetoimintasuunnitelmassa oli kalkitus järjestetty vasta prosessin jälkeen, jolloin suotonauhoilla vapautui lisää suotolietteen pesukapasiteettia (neutralointi viherlipeäsakalla, 2007). Tällöin tavoitteena oli korvata kalkitukselta vapautunut kapasiteetti sakan pesuvaiheilla, jolloin rautasakan laadun odotettiin olevan jo lähtökohtaisesti normaalitilannetta parempaa. Tätä 2007 toteutettavaksi tarkoitettua koetoimintaa varten oli eri suotonauhojen (FENS1, FENS2 ja N6) rautasakan laatua tutkittu kuuden viikon ajan lukuisilla näytteillä koboltin pitoisuuden osalta. Tutkimustuloksista havaitaan, että suotonauhalta N6 tulevan rautasakan kobolttipitoisuus on muilta suotonauhoilta tulevan rautasakan kobolttipitoisuutta pienempää. Saman selvityksen perusteella havaitaan rautasakan olevan jokseenkin epähomogeenista FENS1 ja FENS2 suotonauhoilla, mikä on huomioitava nyt koetoiminnassa ja tulevia hyötykäyttösuunnitelmia tehtäessä. Suotonauhoilta tulevien erilaisten rautasakkojen laatua on varauduttava tutkimaan ja varauduttava ottamaan ne erillisinä jakeina talteen hyötykäytön tehostamiseksi varsinkin kun rakennetaan uusia tuotantolinjoja. Koetoiminnassa käytettävää rautasakkaa (nauhoilta FENS1, FENS2 ja N6) on tutkittava myös niiden haitta-aineiden osalta, jotka mainitaan sataman täyttöalueen ympäristöluvassa eli esitettyjen lisäksi vielä antimonin, elohopean ja vanadiinin osalta. Lisäksi on tutkittava rautasakan molybdeenin ja lyijyn kokonaispitoisuus, joita koetoimintailmoituksessa ei ole mainittu vaikkakin niiden liukoiset pitoisuudet on esitetty. Verrattaessa sataman täyttöalueessa oleviin pilaantuneelle sedimentille annettuihin raja-arvoihin todetaan rautasakan sisältävän arseenia yli 5x ja kuparia yli 10 x enemmän kuin mitä luvassa on sallittu pilaantuneelle sedimentille. Rautasakka sisältää huomattavan paljon rikkiä. Koetoiminnan salliminen ympäristöluvan omaavalla alueella on kuitenkin aluehallintoviraston päätöksellä mahdollista. Koetoiminnan yhteydessä on kyettävä selvittämään tarpeelliset vaikutukset myös ympäristöturvallisuuden osalta. Tältä osin ilmoitus on vajavaisempi kuin teknisten ominaisuuksien selvittämisen osalta, minkä vuoksi ilmoituksesta tehtävässä päätöksessä on huomioitava lausunnossa esitetyt täsmennykset. 9 Ilmoituksen tekijän kuuleminen ja vastine Ilmoituksen tekijä on esittänyt vastineen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntoon. Ilmoituksen tekijä on täydentänyt seurantaohjelmaa siten, että siihen on lisätty kaikki rautasakan mahdollisesti sisältämät haitta-aineet: Al, As, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, V ja Zn. Lisäksi rautasakkatäytöstä tutkitaan liukoisuudet seuraavista aineista: As, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, Mo, Ni, Pb, Sb, S, SO4 2-, V ja Zn. Lisäksi seurantaohjelmaa on täydennetty rautasakkatäytön ominaisuuksien tarkkailulla seurantajakson aikana ja sen jälkeen seuraavasti: Rakenteesta otetaan koetoiminnan aikana ja sen jälkeen 1 kuukauden välein näytteet, joille tehdään totaalianalyysit, liukoisuustestaus sekä neutralointikapasiteetin määritys. Seurantaa toteutetaan vuoden ajan koetoiminnan aloittamisesta.

10 Rautasakan prosessoinnista koetoimintaa varten, ilmoituksen tekijä toteaa, että rautasakan neutraloinnilla on kokeellisesti osoitettu olevan haitta-aineiden, kuten koboltin ja nikkelin liukoisuutta alentava vaikutus. Molybdeenin kohdalla neutralointi lisää liukoisuutta, koska lähes neutraaleissa/ emäksissä oloissa molybdeeni esiintyy molybdaatti-ionina, joka on liikkuva. Taulukko. Neutraloimattoman, 1 % kalsiumhydroksidilla ja 1,5 % kalsiumhydroksidilla neutraloiden rautasakan liukoisuuksia (L/S10). 10 Esiselvityksissä saatujen tutkimustulosten vertaamisesta lainsäädännössä oleviin raja-arvoihin ilmoituksen tekijä toteaa, että rautasakalle tai sitä vastaavalle materiaalille ei ole annettu lainsäädännössä viitteellisiä raja-arvoja, myöskään mitään ohjeistusta ei rautasakan hyötykäyttöön liittyen ole. Ilmoituksen tekijä ei katso tarkoituksen mukaiseksi tehdä vertailua jollekin toiselle materiaalille annettuihin raja-arvoihin. Ottaen huomioon raja-arvojen ja ohjeistuksen puuttumisen ja sen, että koetoiminta-alue on poikkeuksellinen, ilmoituksen tekijä on katsonut ympäristön kannalta parhaaksi lähestymistavaksi kohdekohtaisen riskinarvioinnin laatimisen. Ilmoituksen tekijä katsoo tämän lähestymistavan palvelevan parhaiten hyötykäyttötutkimusta. Rautasakan epähomogenisuuden huomioimisesta koetoiminnassa ilmoituksen tekijä toteaa, että rautasakan epähomogeenisuus vähenee materiaalin siirtämisten yhteydessä. Kuormaukset ja läjittämiset sekoittavat rautasakkamassaa tehokkaasti. Täytön toteuttaminen vaiheittain ja kerroksittain edelleen homogenisoivat massaa. Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ilmoituksen tekijä ei esitä vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Liikelaitos Kokkolan Sataman ilmoituksen, joka koskee koeluonteista rautasakan käyttöä satamakentän rakentamisessa ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:

11 11 Koetoiminta-aika 1. Koetoimintailmoituksessa tarkoitettu rakentaminen on tehtävä mennessä. Koerakenteen geotekninen tarkkailu ja ympäristöseuranta tulee päättyä viimeistään Varastointi 2. Rakentamisessa käytettävää rautasakkaa ei varastoida alueella, vaan se sijoitetaan suoraan OMG Kokkola Chemicals Oy:n tuotannosta rakenteeseen. Rakentaminen 3. Rakentaminen on tehtävä ilmoituksessa esitetyllä tavalla. Rakennettavan satamakentän alueen pinta-ala saa olla enintään m 2 Rakentamisessa voidaan käyttää OMG Kokkola Chemicals Oy:n toiminnassa syntyvää rautasakkaa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti enintään noin tonnia. Poikkeavat tilanteet 4. Koetoiminnasta aiheutuvista poikkeavista päästöistä ympäristöön ja muista terveys- tai ympäristöriskiä aiheuttavista toimintahäiriöistä ja tapahtumista on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koetoiminta on keskeytettävä, mikäli siitä aiheutuu ennalta arvaamattomia päästöjä tai muita haitallisia vaikutuksia ympäristöön. 5. Mikäli koetoiminta joudutaan keskeyttämään tai rautasakka ei sovellu käytettäväksi suunnitellussa rakenteessa, jäte on palautettava jätteen toimittajalle tai toimitettava vastaanottajalle, jolla on lupa tällaisen jätteen vastaanottamiseen. Palautetuista tai muualle toimitetuista jäte-eristä on pidettävä kirjaa. Tarkkailu 6. Pohjavedestä, allasvedestä, merivedestä ja sedimenteistä tulee ottaa näytteet päivätyn ympäristöseurantasuunnitelman mukaisesti ennen suunnitellun rakentamisen aloittamista ja kerran kuukaudessa vuoden ajan rakentamisen aloittamisesta. Rautasakkatäytöstä otetaan suunnitelman mukaisesti näytteet kerran kuukaudessa vuoden ajan rakentamisen aloittamisesta. Analyysien tulokset on toimitettava kuukauden kuluessa näytteiden otosta tiedoksi Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Näytteistä analysoitavat aineet tai yhdisteet on määritettävä menetelmillä, joiden määritysrajat ovat niin alhaiset, että tuloksia voidaan verrata ympäristönlaatunormeihin. Laadunvarmennus 7. Valmiin rakenteen tiiveys ja kantavuusmittaukset on määritettävä suunnitelman mukaisesti töiden edetessä.

12 12 8. Päästötarkkailuun liittyvät analyysit sekä rakentamiseen liittyvät näytteenotot, analysoinnit ja laadunvarmennus on suoritettava CEN-, ISO-, SFStai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisesti yleisesti käytössä olevan standardin mukaisesti. Tiedottaminen 9. Koetoiminnan aloittamis- ja päättymisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Ilmoitukset on toimitettava viimeistään yhtä viikkoa ennen toiminnan aloittamista ja päättymistä. Kirjanpito ja raportointi 10. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa rakentamisajoista, hyödynnettävän rautasakan määrästä ja laadusta, ympäristöseurantasuunnitelman mukaisesta näytteenotosta, mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista sekä valmiista rakenteesta tehtävistä mittauksista. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. 11. Koetoiminnasta on tehtävä loppuraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto rakenteessa käytetystä materiaalista, arvio materiaalin soveltuvuudesta satamakentän rakenteeseen ja arvio kenttärakenteen kestävyydestä sekä arvio tehtyjen analyysien perusteella koetoiminnasta aiheutuneista päästöistä ja vaikutuksista ympäristöön. Loppuraportti on toimitettava tiedoksi Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluttua koetoiminnan päättymisestä. 12. Liikelaitos Kokkolan Sataman on nimettävä vastuuhenkilö, joka vastaa tämän päätöksen määräysten noudattamisesta. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille ennen töiden aloittamista. Vastuuhenkilön vaihdoksesta on ilmoitettava kirjallisesti välittömästi em. valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 30 :n 3 momentin mukaan ympäristölupaa ei tarvita koeluonteiseen lyhytaikaiseen toimintaan, jonka tarkoituksena on kokeilla valmistusmenetelmää tai puhdistuslaitetta taikka hyödyntää tai käsitellä jätettä laitos- tai ammattimaisesti tai näihin rinnastettavan seikan selvittämiseksi. Toiminnasta ei ilmoituksen mukaan toteutettuna aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai muuta haitallista seurausta. Koetoiminta on tarpeen rakenteen toimivuuden selvittämiseksi. Koetoiminta on rajattua ja lyhytaikaista. Tarkkailusta on edellä annettu määräykset.

13 Määräys 1. Koetoimintajakson kestoaikaa koskeva määräys on annettu ilmoitetun mukaisena. Koetoimintajakson pituus on riittävä suunniteltujen rakentamistoimenpiteiden ja rakenteen geoteknisen tarkkailun ja ympäristöseurannan suorittamiseksi. Määräys 2. Määräys on tarpeen koetoiminnasta aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Rautasakkaa ei varastoida alueella, jotta varastointi ei aiheuta pölyämistä tai haitta-aineiden liukenemista sadevesien mukana ympäristöön. Määräys 3. Määräys on tarpeen toiminnan rajaamiseksi ja toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Rakennettavan alueen pintaala ja käytettävän rautasakan määrä on annettu ilmoituksessa esitetyn mukaisina. Määräys 4. Poikkeuksellisista tilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Määräys 5. Rakentamiseen toimitetut jäte-erät, jotka ovat kokeiden tai aistinvaraisen tarkastelun perusteella todettu soveltumattomaksi kentän rakentamiseen, tulee toimittaa ympäristöluvan omaavalle käsittelijälle tai palauttaa toimittajalle. Jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn estää niistä mahdollisesti aiheutuvan riskin vesistölle, maaperän pilaantumisen. Määräys 6. Määräykset ovat tarpeen rakentamisesta aiheutuvien päästöjen ja mahdollisten haittojen seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Määräys 7. Määräys on tarpeen rautasakan käyttämisestä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja päätöksen perusteiden oikeellisuuden varmistamiseksi. Määräys 8. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa ilmoituspäätöksissä edellytetyt näytteenotot, mittaukset, tutkimukset ja testaukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Määräykset Määräykset ovat tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja koetoiminnan dokumentoimiseksi. Määräys 12. Määräys on tarpeen valvonnan järjestämiseksi ja suorittamiseksi. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. 13 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Ilmoituksen tekijä on vastineessaan täydentänyt ja tarkentanut ilmoitustaan muun muassa tarkkailun, rautasakan käsittelyn ja laadunvaihtelun huomioimisen osalta.

14 14 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA VOIMASSAOLO Tässä päätöksessä annettuja määräyksiä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (ympäristönsuojelulaki momentti). Päätös on voimassa määräyksessä 1 määrätyn ajan. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 28, 30, 61, 64 ja 108 Jätelaki 6 ja 51 Jäteasetus 8, ja 10. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua 1200 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan koeluonteisesta toiminnasta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on Asetuksen (1145/2009) 4 :n mukaan myönteisestä ja kielteisestä julkisoikeudellisesta päätöksestä peritään samansuuruinen maksu. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kokkolan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla. JAKELU Päätös Tiedoksi Liikelaitos Kokkolan Satama Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoittaminen ilmoitustaululla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla sekä kuulutetaan Kokkolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET Liite 1. Koerakenteen sijaintikartta Liite 2. Valitusosoitus Christel Engman-Andtbacka Jari Tolppanen Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvos Christel Engman-Andtbacka ja ympäristöneuvos Jari Tolppanen. Asian on esitellyt Jari Tolppanen.

16 16 Liite 1. Koerakenteen sijaintikartta

17 VALITUSOSOITUS LIITE 2 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Vaasan hallinto-oikeudelle Vaasan hallinto-oikeuden yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Vaasan hallintooikeuden kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa postiosoite: PL 204, Vaasa puhelin: (vaihde) telekopio: sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.