Metatieto ja sanastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metatieto ja sanastot"

Transkriptio

1 Metatieto ja sanastot Juhani Jaakkola Tietojenkäsittelytieteenlaitos: Helsingin yliopisto Tiivistelmä Metatieto yleisesti määritellään tiedoksi tiedosta. Tietotekniikan alalla metatiedoksi voidaan määritellä olevan mitä tahansa muuta tietoa jota voidaan käyttää avustamaan tietojenkäsittelyä. Kaikki tietojärjestelmän käyttämät metatietoa hyödyksi ja metatiedon voidaan katsoa olevan tietosisältöjen tehokkaan hakemisen ja hyödyntämisen kannalta elinehto. Metatietoa käytettän tietosisältöjen tunnistamiseen, hakemiseen, hallintaan ja määrittelemään tietosisällön käyttöoikeuksia. Metatietomallit ja sanastot ovat perusta eri tietojärjestelmien väliselle kommunikaatiolle ja ilman yhteisesti sovittuja tietomalleja järjestelmät eivät pysty jakamaan tietosisältöjä. Näiden yhteisesti sovittujen mallien lisäksi metatiedon täytyy olla riittävän laadukasta. NISO (National Information Standards Organization) määrittelee periaatteita metatiedon laadulle. Avainsanat; metatieto, sanastot, tiedonhaku, asiasanoitus, luettelointi, luokittelu. JOHDANTO Metatiedolla yleisesti tarkoitetaan tietoa tiedosta. Tämä on kuitenkin hyvin laaja määritelmää metatiedosta, ja sitä tarpeen tarkentaa [1]. Tietotekniikassa metatiedolla yleisesti tarkoitetaan informaatiota tietosisällön rakenteesta, merkityksestä ja ympäristöstä, joka mahdollistaa tietosisällön hallinnan ja hakemisen koneellisesti [7]. Metatieto voidaan myös määrittää olevan mitä tahansa muuta tietoa, jota voidaan käyttää avustamaan tietovaraston hallintaa ja tehostamaan tietosisällön hyödyntämistä [2]. Tietovarastot ilman järjestelmällistä metatietoa muuttuvat ajan saatossa käyttökelvottomiksi tai vaikeasti käytettäviksi [4]. Metatiedon voidaan katsoa olevan välttämättömyys tietosisältöjen tehokkaalle hallinnalle [2]. Saatamme pystyä hallitsemaan omaa työpöytäämme, muistamalla minne laitoimme tarvitsemamme kirjan tai monisteen, mutta tietomäärien kasvaessa tarvitsemme arkistointimenetelmiä, jotka helpottavat haettavan tiedon löytymistä. Digitaalisen tietosisällön tallentamisessa ja hallinnassa metatieton merkitys korostuu. Voimme kuvitella kuinka vaikeaa on löytää oikeata tiedostoa tietokoneen kiintolevyltä, jollemme ole nimennyt ja tallentanut tietosisältöä jonkin periaatteen mukaisesti oikeaan kansioon [4]. Tässä artikkelissa sanalla tietosisältö tarkoitetaan tiedon yhtä instanssia, esimerkiksi www-sivua, video-tiedostoa, valokuvaa, dokumenttia, tiedostoa tai kirjaa. METATIEDON KÄYTTÖ Kaikkeen tallennettuun tietoon voidaan liittää metatietoa ja tästä syystä metatieto liittyy tietotekniikassa aina johonkin tietovarastoon [4]. Ohjelmat, tietokannat ja muut tietoa tallentavat järjestelmät käyttävät metatietoa tietosisältöjen identifioimiseen, hakemiseen, hallitsemiseen sekä hyödyntämiseen. Metatiedon voidaan katsoa antavan tietosisällölle merkitys järjestelmän sisällä [2]. Tietovarastoja joihin aina liittyy metatietoa ovat esimerkiksi: Internetin HTML-sivut Kirjastojen kokoelmistot Yritysten tietovarastot Digitaaliset valokuvat Dokumenttien hallintajärjestelmät

2 Fig. 1. Metatietoa Jpeg tiedostossa METATIEDON LUOKITTELU Metatiedon käyttökohteiden ja käyttötarkoitusten ollessa hyvin erilaisia, sekä tahojen jotka luovat metatietoa ollessa moninaisia, on myös hyvin monen tyyppistä metatietoa [4]. Tästä syystä metatietoa voidaan myös luokitella hyvin monin eri kriteerien perusteella. Luokitteluita voidaan tehdä muun muassa seuraavilla perusteilla. Käyttö: passiivinen, aktiivinen, puoliaktiivinen Kohde: tieto ja prosessi Abstraktiotaso: käsitteellinen, looginen, fyysine Käyttäjäryhmä: tekninen ja liiketoiminnallinen Tyyppi: staattinen, dynaaminen Kuvauskohde: semanttinen, rakenteellinen, kontekstuaalinen Seuraavassa kohdissa avataan tietosisällön käyttökohteen mukaista metatietoluokitusta, passiiviseen, aktiiviseen ja puoliaktiiviseen. 1) Aktiivinen metatieto: Aktiivisella metatiedolla tarkoitetaan niin sanottua kontrolli-informaatiota, transformointisääntöjä tai metodeja. Ohjelmat, jotka käyttävät aktiivista metatietoa muuttavat omaa toimintaansa ajonaikana kontrolli-infomaation mukaisesti. Tällöin ohjelmaa voidaan kutsua metatieto-johtoiseksi, sillä sen toiminta on osittain riippuvainen sen ulkopuolella määritellystä metatiedosta [2]. Tyypillinen esimerkki on kirjastojen hakemistot, esimerkiksi Helsingin Yliopiston kirjaston hakemisto Helka kertoo niteiden lukumäärän, kirjan fyysisen sijainnin, sivujen lukumäärän ja fyysisen koon. Semanttinen metatieto (descriptive metadata): kuvaa tietosisällön merkitystä. Semanttista metatietoa ovat tietosisällön avainsanat, nimike, aihe ja tiivistelmä [4]. Esimerkiksi internetsivuille voidaan määritellä semanttista metatietoa kertomaan sivun sisällöstä. Fig. 2. Internetsivun metatietoa Kontekstuaalinen metatieto: Metatieton kolmas tyyppi eli kontekstuaalinen metatieto kuvaa tietosisällön ympäristöä tietyssä tilanteessa. Kontekstuaalistuaalista metatietoa on muunmuassa tietosisällön luomisaika, tiedonhallinta prosessiin liittyvät tunnistetiedot ja tietosisällön suhteet muihin tietosisältöihin. Kontekstuaalinen metatieto voidaan jakaa edelleen alaryhmiin, tietosisällöntuottamisympätistokontekstiin ja käyttöympäristökontekstiin. [6]. 2) Passiivinen metatieto: Passiivisella metatiedolla tarkoitetaan informaatiota tietovarastoympäristöstä, sen rakenteesta, kehittämisprosessista ja käytöstä. Passiivinen metatieto on kaikkien tietovaraston käyttäjien hyödynnettävissä, loppukäyttäjien, ylläpidon ja järjestelmäkehittäjien [2]. 3) Puoliaktiivinen metatieto: Kahden aikaisemman yhdistelmä, se sisältää staattisia määrityksiä, kuten kuten tietorakenne- tai asetusmäärityksiä. Ohjelmat voivat lukea näitä ajonaikana, mutta aktiivisesta metatiedosta poiketen näitä ei ajeta itsenäisesti [2]. Usein käytetty luokittelu on metatiedon jakaminen kolmeen luokkaan kuvauskohteen perusteella, rakenteelliseen metatietoon, semanttiseen metatietoon sekä kontekstuaaliseen metatietoon [4]. 1) Rakenteellinen metatieto (structural metadata): kuvaa tietosisällön fyysistä tai loogista rakennetta ja sen teknisiä ominaisuuksia. Rakenteelliseen kuvaukseen kuuluu sisällön kielen tai tyypin määrittelyt kuten tietosisällön formaatti, merkkien määrä tai sivumäärä [3]. Fig. 3. Kuvan 2 metatieto JSON-formattissa MIKSI METATIETOA TARVITAAN? Metatietoa ja metatietomalleja eli standardeja käytetään muodostamaan yhtenäisiä ja yksiselitteisesti ymmärrettäviä merkityksiä eri sanojen välille. Ihmisten käyttämä puhekieli sisältää lukemattoman määrän monitulkintaisuuksia ja eriviä merkityksiä sanoille riippuen niiden kontekstista [2].

3 Esimerkiksi suomenkielen sana astianpesukone tarkoittaa samaa kuin tiskinpesukone. Tämän yhteyden ymmätäminen on tietokoneille mahdotonta vaikka se suomalaiselle on itsestään selvää. MIHIN METATIETOA KÄYTETÄÄN? Metatiedon käyttöä voidaan tarkastella sen perusteella, mitä metatieto kuvaa. Tärkein syy semanttisen metatiedon luomiseen on helpottaa halutun tiedon löytymistä, kuvailemalla mitä asiaa tietosisältö koskee. Tällöin mahdollistetaan tiedon löytyminen relevanttien hakusanojen avulla tai selailemalla semanttista metatietoa. Tämän lisäksi metatietoa käytetään oranisoimaan tietoa, mahdollistamaan järjestelmien yhteensopivuus sovittujen tietomallien avulla, sovittamaan vanhoja järjestelmiä uusiin ja tukemaan tiedon arkistointia ja esittämistä. [6]. Kuvaileva metatieto mahdollistaa relevantin tiedon löytymistä mahdollistamalla tietohaut tyypin perusteella, ryhmittelemään samankaltaisin tietoresursseja yhteen, kuvaamaan erilaisuutta samankaltaisten resurssien välillä ja antamaan tiedolle sijainti tietorakenteessa. Järjestelmien yhteentoimivuus perustuu yhteisesti sovittuun tietosisältöjen rakenteelliseen ja merkitykseen. Rakenteellinen metatieto mahdollistaa useiden järjestelmien välisen välisen tiedon siirron mahdollisimman pienellä tiedon menettämisellä [6]. Ilman yhteisesti sovittua metatietomallia järjestelmät eivät pysty jakamaan resursseja keskenään. SANASTOT Sanastot tai kontrolloidut sanastot (controled vocabulary) ovat rajallinen kokoelmia erilaisia termejä ja ilmauksia (phrase), joita käytetään tietosisältöjen luettelointiin ja luokitteluun eri käsitteiden alle [1]. Sanastot sisältävät tyypillisesti suositeltuja termejä, vaihtoehtoisia termejä ja termien synonyymeja rajalliselle laajuudelle tai tarkoin määritellylle aihealueelle (domain) [5]. Käsitteen (concept) ja termin (term) välinen ero on syytä tarkentaa. Käsite on termiä ylempi abstraktio, johon useampi termi voi viitata. Sanastot koostuvat termeistä, mutta ei suoraan käsitteistä. Sanastoissa termit määritellään siten että yksi termi voi viitata vain yhteen asiaan, varmistaen ettei termi esiinny sanastossa kuin yhden kerran [1]. Tiedon hakemisessa loppukäyttäjät eivät välttämättä ole aihealueen asiantuntijoita, jolloin he helposti käyttävät käsitteen synonyymia tai yleisempää käsitettä tiedon hakemiseen. Jotta olisi mahdollista löytää oikea tieto käyttämällä käsitteen synonyymia, tarvitaan sanastoja, jotka kokoavat synonyymit ja yleisemmät käsitteet loogiseen järjestykseen tai järjerjestämään ne kategorioihin. Samalla luodaan linkitys käsitteiden välille ja mahdollistetaan oikean tietosisällön löytyminen [5]. Kontrolloitujen sanastojen käyttö estävät tietosisältöjen julkaisijoita luomasta merkityksettömiä käsitteitä. Käsitteitä, jotka ovat liian laajoja tai liian kapeita, ja ne myös estävät tehokkaasti kirjoitusvirheellisten käsitteiden käyttämisen [1]. METATIETO SANASTOT Metatietosanastot ovat kuten kontrolloidut sanastotkin rajallisia kokoelmia erilaisia käsitteitä, mutta eroavat käyttötarkoitukseltaan. Metatietosanastostot ovat kokoelmia tietosisältöjen ominaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Ehkäpä tunnetuin metatietosanasto on seuraavassa kappaleessa esiteltävä Dublin Core metatietosanasto. DUBLIN CORE Dublin Core metatietosanasto (Metadata Element Set) on vuonna 1995 julkaistu metatietostandardi, jonka määritteli julkaisijoiden, kirjastojen ja akateemisten järjestetöjen ryhmittymä. Standardi kuvaa 15 metatieto elementtiä joita käytetään verkkoresurssien sisällön määrittämiseen [6]. Dublin Core metatieto elementit title identifier format creator source contributor subject language rights description relation type publisher coverage date a. Dublin Core metatietoelementit Dublin Core metatietosanasto luotiin helpottamaan hakukoneiden työtä www-sivujen luetteloinnissa, mutta valitettavasti metatiedon väärinkäyttöstä johtuen suosituimmat hakukoneet jättävät www-sivujen metatieto-osuuden lähes kokonaan käyttämättä [6]. SANASTOJEN TARKOITUS Sanastojen tarkoituksena on organisoida tietoa ja tarjota termistö tietosisältöjen luettelointiin ja hakemiseen, rajoittamatta aihealueella käytettävää termistöä. Sanastot ylläpitävät tietosisältöjen yhtenäisyyttä suositeltujen termien avulla ja ryhmittelemällä samankaltaista tietosisältöä näiden termien alle. Sanastot ovat välttämättömiä toimivan luetteloinnin toteuttamisessa. Ilman sanastoja on mahdotonta varmistaa että sama termi viittää samaan henkilöön, paikkaan tai asiaan [5].

4 METATIEDON LAATU Metatiedon luominen automaattisesti tai tietosisältöjen tuottajat jotka eivät tunne riittävän hyvin luokittelua, asiasanoitusta (indexing) tai sanastoja riittävän hyvin voivat luoda metatiedon laatuongelmia. Metatiedon laatuongelma ovat esimerkiksi puuttuvat tai väärin täytetyt elementit, metatietomalli ongelmat, jotka estävät tietosisällön automaattisen käsittelyn tai metatiedon käsitteiden väärinkäyttäminen, joka vaikeuttaa haettavan tiedon löytymistä. Fig. 4. RDF Dublin Core esimerkki [13] METATIETO JA TIEDON LÖYTÄMINEN Tiedosisällön löytäminen suuresta tietovarastosta ilman minkäänlaista metatietoa on lähestulkoon mahdoton tehtävä [1]. Metatietoa käytetään tiedon relevantin tiedon löytämiseksi muiden tietosisältöjen joukosta. METATIEDON TUOTTAMINEN Metatietoa tuotetaan tietosisällön elinkaaren eri vaihessa eri tavoilla, riippuen kuvatusta tietosisällöstä, sen käyttötarkoituksesta ja metatiedon luomiseen käytetyistä työkaluista. Lähestulkoon aina metatiedon luomisessa on osallisena useampi kuin yksi taho [6]. METATIETOTYÖKALUJA Metatiedon luomiseen on tarjolla monia erilaisia työkaluja, jotka luovat metatietoa eri tavoin. Useat näistä työkaluista on maksullisia tuotteita, mutta myös ilmaisia avoimia työkaluja on tarjolla [6]. Metatietotyökaluja voidaan jakaa tapoihin, joilla metatietoa luodaan: Niso [8] organisaatio määrittelee ohjeistuksessaan A Framework of Guidance for Building Good Digital Collections periaatteita hyvä laatuisen metatiedon luomiseen seuraavasti: Laadukkaan metatiedon pitää olla tarkoituksen mukaista, harkittua ja ajantasaista tietovaraston tietosisältöjen kannalta. Laadukkaan metatiedon tulee tukia yhteentoimivuutta Laadukasmetatieto käyttää standartoituja sanastoja kuvatakseen mitä, missä ja kenelle tietosisältö on tarkoitettu Laadukasmetatieto sisältää selkeästi määriteltyjä käyttöehtoja tietosisällölle Laadukasmetatieto on itsessään tietosisältöä ja sen tulee ominaisuuksiltaan tukea mm. asiasanoitusta, luettelointia ja yksikäsitteistä tunnistusta. Lisäksi metatiedon tulisi olla varmistettavissa (authoritative) ja todistettavissa (verifiable). Laadukasmetatieto tukee tietosisältöjen pitkä kestoista hallintaa Sapluunat (templates) mahdollistaa käyttäjän syöttää metatietoja valmiiksi annettuihin kenttiin. Täyttämisen jälkeen sapluuna luo annettujen arvojen pohjalta kokoelman elementtejä jonka arvot vastaavat annettuja [6]. Louhintatyökalut tuottavat metatietoa analysoimalla digitaalista tietosisältöä. Louhimalla saadun metatiedon laatu voi vaihdella paljon riippuen työkalun käyttämän algoritmin soveltuvuudesta tietosisällön analysointiin. Louhinta työkaluja käytetään usein apuna kun metatietoa luodaan muiden työkalujen avulla [6]. Muunnostyökalut kääntävät metatietoa alkuperäismuodosta toiseen. Riippuen näiden kahden eri metatietomuodon yhteensopuvuudesta riippuen metatietoa voidaan lisäksi joutua muokkaamaan vielä käsin [6]. METATIETOMALLIEN YHTEENTOIMIVUUS Kaikki metatietomallit (schema) ovat täyttämään tiettyjen käyttäjien tarpeita. Täydentäviä tietomalleja käytetään laajentamaan tietosisällön kuvausta muiden käyttäjien tarpeisiin [6]. Metatiedon ristiin kartoitus (meatadata crosswalks) tarkoitetaan eri metatietomallien yhteensovittamista, siten että mahdollistetaan metatieton elementtien, semantiikan ja muotosääntöjen yhteensopivuus. Ristiin kartoittamisella mahdollistetaan eri tahojen luomien metatietojen käyttö toisessa metatietomallissa [6]. Ristiinkartoittamisen onnistuminen riippuu tietosisältö tasolla metatietomallien vastaavuudesta, alkuperäisen metatietomallin rakenteisuuden vastaavuudesta muunnettavan mallin rakenteisuuteen ja tietosisältö säännöistä, joilla metatietomalli on täytetty.

5 METATIEDON ONGELMIA LÄHTEET Virheellinen metatieto: Metatietoa käytetään maailmassa, jossa ihmiset kilpailevat siitä kenen tietosisältö on suosituinta, Internetsivujen mainonnasta saa enemmän rahaa, mitä enemmän kävijöitä sivulla on, artistit haluavat ihmisten löytävän omia tuotoksiaan ja tavarantoimittajien tuotteet kilpailevat keskenään. Näistä syistä usein törmäämme metatiedon väärinkäyttöön. Internetin hakukoneen antavat usein tuloksiksi sivuja jotka eivät sisälläkään sitä mitä etsimme, vaan ne ovat luotu hakemaan huomiotamme [9]. Metatiedon ylläpitäminen on raskasta: Relevantin metatiedon luominen ja ylläpitäminen on tietovaraston käyttökelpoisuuden ja säilymisen elinehtoja, mutta usein hyvin aikaa vievä prosessi. Relevantin metatiedon täyttäminen luomaamme tietosisältöön jää usein tekemättä, jollemme ymmärrä sen merkitystä. Saatamme lähettää sähköpostia ilman otsikkoa tai luoda dokumenttejä nimellä, jonka järjestelmä antaa meille oletuksena [9]. [1] L. Marius Garshol, Metadata? Thesauri? Taxonomies? Topic Maps!, Making sense of it all. Internetsivu. Viitattu [2] V. Niemijärvi, Metatieto tietovarastoympäristössä. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu [3] N, Laitala. Metatiedot tietojenkäsittelyn integraation tukena, Tapauksena suomalainen lainsäädäntö. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu [4] A. Salminen, Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa. Ilmestynyt julkaisussa A. Lehtinen, A, Salminen, R, Nurmeksela. Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa. RASKE2- projektin II väliraportti (s. 4-13) [5] P. Harpring, Introduction to Controlled Vocabularies: Terminology for Art, Architecture, and Other Cultural Works. (s ) Getty Publications, [6] R. Guenther, R. Jacqueline. Understanding metadata. National Information Standard Organization (NISO) Press, Bethesda, USA [7] A. Brand, F. Daly, B. Meyers,. Metadata demystified. Bethesda, National Information Standard Organization (NISO) Press [8] NISO Framework Working Group. A framework of guidance for building good digital collections. niso. org/publications/rp/frame-work3. pdf [9] C. Doctorow. Metacrap: Putting the torch to seven straw-men of the meta-utopia. Internetsivu. Viitattu

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suuntana lainsäädäntötyön semanttinen web Kohti lainsäädäntötyön tiedonhallinnan tehostamista Seminaari

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Tampere 25.5.2010 Terveydenhuollon atk-päivät Maritta Korhonen Hankepäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 3.6.2010 1 Metatieto, määritelmä Metatieto

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi KÄYTTÖOHJEET Kopan osoite koppa.tampere.fi PERUSTEET Käytä mieluiten Firefox-, Opera-, Chrome- tai Internet Explorer 8 selainta. SANASTOA Dashlet: Työpöydälle tai työtilaan sijoitettava ikkuna tai pienohjelma.

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE TEKNINEN OHJE OSAAJAPLUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OsaajaPlus -järjestelmä on luotu siten, että sen käyttöön tarvittavat ohjelmat ovat maksutta ladattavissa internetistä.

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen

Lisätiedot

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille?

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille? Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille? Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Kari Peiponen, Valtion taidemuseo Heritology (Cultural heritage) Šola defined heritology as a study of the future of

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Näkökulmia yhteentoimivuuteen

Näkökulmia yhteentoimivuuteen Näkökulmia yhteentoimivuuteen 6.9.2016 Ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostotapaaminen JulkICT / Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Yhteentoimivuus? Semanttinen yhteentoimivuus? l ä p i

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Johdanto Theseus suunniteltiin pilottivaiheessa opinnäytteitä varten. Julkaisuille oli varattu aikaisemmassa suunnitelmassa yksi kokoelma per ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen 21.11.2005 Käyttäjän näkökulma semanttinen web ei yleisty, ennen kuin sille on kysyntää ja käyttöä semanttisen

Lisätiedot

MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus

MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutus 18.5.2011 Terhi Sandgren Helsingin yliopiston kirjasto, Meilahden kampuskirjasto Terkko Teoksen sisällön analyysi Säännöt

Lisätiedot

Metadata ja hyvät käytännöt

Metadata ja hyvät käytännöt Metadata ja hyvät käytännöt Lassi Lager OJS-työpaja 4.5.2016 Tieteiden talo Kotimaisten artikkelimetatietojen virtoja DOAJ Viitteiden hallinta- ja jakamisjärjestelmät OJS ARTO Finna? Google ja muut hakukoneet

Lisätiedot

Tietosisällön eheys. Kimmo Janhunen Riskienhallintapäällikkö

Tietosisällön eheys. Kimmo Janhunen Riskienhallintapäällikkö Tietosisällön eheys Kimmo Janhunen kimmo.janhunen@om.fi Riskienhallintapäällikkö Oikeusrekisterikeskuski k 26.11.2014 Esityksen sisältö Tiedon merkitys - tiedon eheyden merkitys Määritelmät Lainsäädäntö

Lisätiedot

Käyttöoikeuksien metatieto

Käyttöoikeuksien metatieto Käyttöoikeuksien metatieto Yhteistyöseminaari 6.2.2014 Juha Hakala, Kansalliskirjasto Yleistä Käyttöoikeuksien metatieto (rights metadata) on tärkeää: Rights metadata is not just about compliance with

Lisätiedot

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 1 - miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 2 - Eri tekniikoiden integraatio on helppoa semanttinen yhteentoimivuus, eli sopiminen yhteisistä tietosisällöistä

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen

TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella

Lisätiedot

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Maija Jussilainen tietoasiantuntija Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Valtiovarainministeriö maija.jussilainen@vm.fi 09-1603 4935 0400-415

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki HL7 Clinical Document Architecture Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki Clinical Document Architecture (CDA) HL7 järjestön standardi Ensimmäinen julkaisu 2000 ja toinen 2005 Kliinisen

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen

Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, luokkamallin laatiminen 1 Lähestymistapoja Kokonaisvaltainen lähestymistapa (top-down) etsitään kerralla koko kohdealuetta kuvaavaa mallia hankalaa, jos kohdealue

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan.

Ne liittyvät samaan henkilöön, paikkaan, projektiin, asiaan, asiakkaaseen, tapahtumaan tai seikkaan. 6. Asiakirjapalvelu 6.1 PALVELUINFORMAATIO Palvelun nimi Asiakirjapalvelu Palvelun versio 1.0 Tunnus (ks. M14.4.42) 6.2 Avainkäsitteet 6.2.1 Tarkoituksenmukainen asiakirjakoosteiden muodostaminen MoReq2010

Lisätiedot

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun

Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun 1(6) Sanomaliikenne Suora sanoma-asiointi Muutokset suoran sanoma-asioinnin webservicepalvelun XML-schemoihin v.1.5 muutos 4.12.2010 2(6) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 3 2 Aikataulu ja yhteensopivuus...

Lisätiedot

CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010)

CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) CINAHL(EBSCO) käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Katkaisumerkki, sanojen yhdistely, fraasihaku... - 1-2. Advanced Search haku vapailla hakusanoilla... - 1-3. Haku asiasanoilla (CINAHL Headings)... - 2-4.

Lisätiedot

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,

Lisätiedot

Semanttinen yhteentoimivuus

Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhteentoimivuus Riku Moisio JHS-seminaari 5.4.2005 Semanttisen yhteentoimivuuden haaste on siinä, että tietojärjestelmien tulisi ymmärtää automaattisesti teknisellä tasolla ihmisten ja organisaatioiden

Lisätiedot

Suomi.fi palvelutietovaranto

Suomi.fi palvelutietovaranto Suomi.fi palvelutietovaranto Metatiedot: luokitus ja ontologiakäsitteet (asiasanat) 13.12.2016 Metatiedot Metatieto on tietoa tiedosta eli kuvailevaa ja määrittävää tietoa jostain sisällöstä. Metatietojen

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Seppo Törmä, Jyrki Oraskari, Nam Vu Hoang Hajautettujen järjestelmien ryhmä Tietotekniikan laitos Aalto Yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu Rakennustietomallit

Lisätiedot

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta.

Pauliina Munter/Suvi Junes Tampereen yliopisto / Tietohallinto Valitse muokkaustila päälle kurssialueen etusivun oikean yläkulman painikkeesta. Sanasto Sanasto -työkalulla voi laatia sanakirjan tapaisen sanaston, jonka hakusanoja (käsitteitä ja niiden määritelmiä) voidaan selata ja opettajan niin halutessa myös kommentoida. Sekä opettaja että

Lisätiedot

Tietokannan suunnittelu

Tietokannan suunnittelu HELIA TIKO-05 1 (12) ICT03D Tieto ja tiedon varastointi Tietokannan suunnittelu Tietokannan suunnitteluprosessi... 2 Tavoitteet...2 Tietojärjestelmän suunnitteluprosessi...3 Abstraktiotasot tietokannan

Lisätiedot

TTA Tietoinfrastruktuurin suunnittelu. Tutkimuksen tietoaineistot Esa-Pekka Keskitalo

TTA Tietoinfrastruktuurin suunnittelu. Tutkimuksen tietoaineistot Esa-Pekka Keskitalo TTA Tietoinfrastruktuurin suunnittelu Tutkimuksen tietoaineistot 20.9.2012 Esa-Pekka Keskitalo TTA-infrastruktuuriryhmä Tietojärjestelmäpäällikkö Esa-Pekka Keskitalo, Kansalliskirjasto (pj.) Sovellusarkkitehti

Lisätiedot

Tutkimuksen tietoaineistot

Tutkimuksen tietoaineistot IT-päivät, Rovaniemi 30.10.2012 Tutkimuksen tietoaineistot Johanna Blomqvist CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Data challenges Tutkimuksen tietoaineistot keskeisiä haasteita Miten selviämme tietovirran

Lisätiedot

T Tiedonhallinan seminaari. koulutusohjelma Metadata. Matti Tornio 55412K

T Tiedonhallinan seminaari. koulutusohjelma Metadata. Matti Tornio 55412K TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan SEMINAARITUTKIELMA T-76.273 Tiedonhallinan seminaari koulutusohjelma 31.3.2005 Metadata Matti Tornio 55412K Sisältö 1 JOHDANTO 2 1.1 Tausta...............................

Lisätiedot

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä

HELIA TiKo-05 1 (10) Outi Virkki ICT03D Tieto ja tiedon varastointi yrityksessä HELIA TiKo-05 1 (10) Johdanto Tiedon varastointi?... 2 Tieto?... 2 Varasto?... 3 Tietovarasto?... 4 Miksi tietovarastoja?... 5 Tietojen käsittely... 6 Tietovarastot ja tietojärjestelmät... 7 Tietovarasto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen standardointi Tikesos-hanke Kuopion yliopisto Jari Savolainen Materiaali jakelua varten. (*) Merkinnällä varustettuja dioja ei ajanpuutteen vuoksi välttämättä käsitellä

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla

Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla Oili Valtonen, informaatikko KyAMK / kirjasto- ja tietopalvelut / Kasarminmäki Esityksen sisältö Mitä sähköisiä materiaaleja on tarjolla Mitä mahdollisuuksia

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Ilmestynyt julkaisussa Lehtinen, A., Salminen, A., Nurmeksela, R., Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa. RASKE2-projektin II väliraportti (s. 4-13). Eduskunnan kanslian julkaisu

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 %

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % % % < 50 % Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Verkkosivujen silmäiltävyys ja selailtavuus v. 0.9 > 80 % 80 60 % 60 50 %

Lisätiedot

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtaaliAMK Virtuaalihotelli > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

HAMK Pähkinäkori > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain HAMK Pähkinäkori > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue Ominaisuuksien Valmis/

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Teknillinen mekanikka fem tutorials > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA

Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö

TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö TIETOKANNAT: MYSQL & POSTGRESQL Seminaarityö Tekijät: Eemeli Honkonen Joni Metsälä Työ palautettu: SISÄLLYSLUETTELO: 1 SEMINAARITYÖN KUVAUS... 3 2 TIETOKANTA... 3 2.1 MITÄ TIETOKANNAT SITTEN OVAT?... 3

Lisätiedot

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet

Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Museo 2015 järjestelmä ja Museoiden luettelointiohjeet Pilottimuseoiden tapaaminen Leena Furu 14.11.2013 Luetteloinnin kehittäminen Luettelointityöryhmä 16 museoammattilaista ympäri Suomen Päätavoite:

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Arcada yrkeshögskola Hållbar utveckling v 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien Arviointialue

Lisätiedot

Miten hallitsemme digitaalista tietoa vuonna 2040 jos sitä on 33 miljoonaa kertaa nykyistä enemmän?

Miten hallitsemme digitaalista tietoa vuonna 2040 jos sitä on 33 miljoonaa kertaa nykyistä enemmän? Miten hallitsemme digitaalista tietoa vuonna 2040 jos sitä on 33 miljoonaa kertaa nykyistä enemmän? tomi.dahlberg@abo.fi tai tomi.dahlberg@utu.fi +358 50 550 5718 Tomi Dahlberg Puheenvuoron motivaattorit

Lisätiedot

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2

Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Valtion uudet yhteentoimivuuspalvelut: dataportaali, palvelutietovaranto ja yhteentoimivuus.fi v.2 Marko Latvanen Valtiokonttori / Kansalaispalvelut Suomi.fi Yhteentoimivuuspalvelujen tuotevisio Yhteentoimivuuspalvelut

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten Ella Kiesi Opetushallitus Tietotekniikan opetuskäytön määrä Suomessa Suomi tietotekniikan opetuskäytön määrässä Eurooppalaisessa mittakaavassa

Lisätiedot

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano

Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Paikkatiedon viitearkkitehtuuri - toimeenpano Panu Muhli Inspire-sihteeristö Paikkatietokeskus / Maanmittauslaitos Paikkatiedon viitearkkitehtuuri -infotilaisuus 13.10.2016 Pasila, Helsinki Poliittinen

Lisätiedot

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta

HELIA 1 (17) Outi Virkki Tiedonhallinta HELIA 1 (17) Luento 4.1 Looginen suunnittelu... 2 Relaatiomalli... 3 Peruskäsitteet... 4 Relaatio... 6 Relaatiokaava (Relation schema)... 6 Attribuutti ja arvojoukko... 7 Monikko... 8 Avaimet... 10 Avain

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa

Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa Tiedonhallinta suomalaisessa lainsäädäntöprosessissa RASKE2-projektin väliraportin esittely antti.lehtinen@it.jyu.fi (014) 260 3099 Antti Lehtinen 1 2004 Esityksen sisältö Raportin tavoite Taustat Tiedonkeruu

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Vedenpuhdistus > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

WEBINAARI Mitä Tag Management on käytännössä ja miten se vaikuttaa analytiikkaan?

WEBINAARI Mitä Tag Management on käytännössä ja miten se vaikuttaa analytiikkaan? WEBINAARI 7.4.2016 Mitä Tag Management on käytännössä ja miten se vaikuttaa analytiikkaan? Petri Mertanen, Super Analytics - @mertanen Jarno Wuorisalo, Cuutio - @jarnowu Tomi Grönfors, Brandfors - @groenforsmethod

Lisätiedot

RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA

RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA RYHMIEN PERUSTAMINEN JA OPINTOJEN ETENEMISRAPORTTI OODISSA Ohje ryhmätyökalun käyttäjille 7.4.2015 Kuva: Ilpo Okkonen Ryhmätyökalu Oodissa Tässä ohjeessa käydään läpi OodiHOPSin ryhmätyökalutoimintoa.

Lisätiedot

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % % % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain VirtuaaliAMK Tulipesän paineen ja palamisilman säätö > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori. Jaason Haapakoski P Kansanterveyslaitos , 28.3.

Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori. Jaason Haapakoski P Kansanterveyslaitos , 28.3. Julian graafinen annotointityökalu ja erityisontologioiden editori Jaason Haapakoski P. 040 7612 811 Kansanterveyslaitos 28.2.2006, 28.3.2006 Perusnäkymä Ohjelmalle on konfiguroitavissa useita eri käsitteistöjä

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa. 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa. 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa 6.5.2013 FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto Kokoelmat (alkuperäiset) Digitoinnin kokonaisuus Luettelointi Järjestely

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely

Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, käyttötapauksiin perustuva vaatimusmäärittely 1 Vaatimukset ja käyttötapaukset Vaiheittainen mallintaminen ja abstraktiotasot Järjestelmän rajaaminen sidosryhmäkaaviolla

Lisätiedot

Mikä on semanttinen web?

Mikä on semanttinen web? Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi Juha Hakala Kansalliskirjasto 2013-03-19 Miksi TTA tarvitsee KDK:n PASmäärityksiä? Jos tutkimusdata on tarkoitus säilyttää pitkäaikaisesti (yhteisessä) PAS-sovelluksessa,

Lisätiedot

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta

Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta Asiakasystävällinen ja ylläpidettävä verkkopalvelu tarua vai totta 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi (tarusta todeksi?) Leila Oravisto Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunki Haasteet Kunnilla on palveluja

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki

Lisätiedot

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond

Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena. To infinity & beyond Avoin tieto kirjastojen, arkistojen ja museoiden mahdollisuutena To infinity & beyond Kirjastoverkkopäivät Minna Karvonen 24.10.2013 Hallitusohjelman kirjauksia kirjastojen kehittäminen vastaamaan tietoyhteiskunnan

Lisätiedot

VALIKON LISÄÄMINEN Moduulin lisääminen Valikon nimikkeen lisääminen Moduulien järjestyksen muuttaminen

VALIKON LISÄÄMINEN Moduulin lisääminen Valikon nimikkeen lisääminen Moduulien järjestyksen muuttaminen ETAPPI ry JOOMLA 2.5 VALIKON LISÄÄMINEN Moduulin lisääminen Valikon nimikkeen lisääminen Moduulien järjestyksen muuttaminen ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(13) Sisällysluettelo 1. Uuden valikon lisääminen...

Lisätiedot