Metatieto ja sanastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metatieto ja sanastot"

Transkriptio

1 Metatieto ja sanastot Juhani Jaakkola Tietojenkäsittelytieteenlaitos: Helsingin yliopisto Tiivistelmä Metatieto yleisesti määritellään tiedoksi tiedosta. Tietotekniikan alalla metatiedoksi voidaan määritellä olevan mitä tahansa muuta tietoa jota voidaan käyttää avustamaan tietojenkäsittelyä. Kaikki tietojärjestelmän käyttämät metatietoa hyödyksi ja metatiedon voidaan katsoa olevan tietosisältöjen tehokkaan hakemisen ja hyödyntämisen kannalta elinehto. Metatietoa käytettän tietosisältöjen tunnistamiseen, hakemiseen, hallintaan ja määrittelemään tietosisällön käyttöoikeuksia. Metatietomallit ja sanastot ovat perusta eri tietojärjestelmien väliselle kommunikaatiolle ja ilman yhteisesti sovittuja tietomalleja järjestelmät eivät pysty jakamaan tietosisältöjä. Näiden yhteisesti sovittujen mallien lisäksi metatiedon täytyy olla riittävän laadukasta. NISO (National Information Standards Organization) määrittelee periaatteita metatiedon laadulle. Avainsanat; metatieto, sanastot, tiedonhaku, asiasanoitus, luettelointi, luokittelu. JOHDANTO Metatiedolla yleisesti tarkoitetaan tietoa tiedosta. Tämä on kuitenkin hyvin laaja määritelmää metatiedosta, ja sitä tarpeen tarkentaa [1]. Tietotekniikassa metatiedolla yleisesti tarkoitetaan informaatiota tietosisällön rakenteesta, merkityksestä ja ympäristöstä, joka mahdollistaa tietosisällön hallinnan ja hakemisen koneellisesti [7]. Metatieto voidaan myös määrittää olevan mitä tahansa muuta tietoa, jota voidaan käyttää avustamaan tietovaraston hallintaa ja tehostamaan tietosisällön hyödyntämistä [2]. Tietovarastot ilman järjestelmällistä metatietoa muuttuvat ajan saatossa käyttökelvottomiksi tai vaikeasti käytettäviksi [4]. Metatiedon voidaan katsoa olevan välttämättömyys tietosisältöjen tehokkaalle hallinnalle [2]. Saatamme pystyä hallitsemaan omaa työpöytäämme, muistamalla minne laitoimme tarvitsemamme kirjan tai monisteen, mutta tietomäärien kasvaessa tarvitsemme arkistointimenetelmiä, jotka helpottavat haettavan tiedon löytymistä. Digitaalisen tietosisällön tallentamisessa ja hallinnassa metatieton merkitys korostuu. Voimme kuvitella kuinka vaikeaa on löytää oikeata tiedostoa tietokoneen kiintolevyltä, jollemme ole nimennyt ja tallentanut tietosisältöä jonkin periaatteen mukaisesti oikeaan kansioon [4]. Tässä artikkelissa sanalla tietosisältö tarkoitetaan tiedon yhtä instanssia, esimerkiksi www-sivua, video-tiedostoa, valokuvaa, dokumenttia, tiedostoa tai kirjaa. METATIEDON KÄYTTÖ Kaikkeen tallennettuun tietoon voidaan liittää metatietoa ja tästä syystä metatieto liittyy tietotekniikassa aina johonkin tietovarastoon [4]. Ohjelmat, tietokannat ja muut tietoa tallentavat järjestelmät käyttävät metatietoa tietosisältöjen identifioimiseen, hakemiseen, hallitsemiseen sekä hyödyntämiseen. Metatiedon voidaan katsoa antavan tietosisällölle merkitys järjestelmän sisällä [2]. Tietovarastoja joihin aina liittyy metatietoa ovat esimerkiksi: Internetin HTML-sivut Kirjastojen kokoelmistot Yritysten tietovarastot Digitaaliset valokuvat Dokumenttien hallintajärjestelmät

2 Fig. 1. Metatietoa Jpeg tiedostossa METATIEDON LUOKITTELU Metatiedon käyttökohteiden ja käyttötarkoitusten ollessa hyvin erilaisia, sekä tahojen jotka luovat metatietoa ollessa moninaisia, on myös hyvin monen tyyppistä metatietoa [4]. Tästä syystä metatietoa voidaan myös luokitella hyvin monin eri kriteerien perusteella. Luokitteluita voidaan tehdä muun muassa seuraavilla perusteilla. Käyttö: passiivinen, aktiivinen, puoliaktiivinen Kohde: tieto ja prosessi Abstraktiotaso: käsitteellinen, looginen, fyysine Käyttäjäryhmä: tekninen ja liiketoiminnallinen Tyyppi: staattinen, dynaaminen Kuvauskohde: semanttinen, rakenteellinen, kontekstuaalinen Seuraavassa kohdissa avataan tietosisällön käyttökohteen mukaista metatietoluokitusta, passiiviseen, aktiiviseen ja puoliaktiiviseen. 1) Aktiivinen metatieto: Aktiivisella metatiedolla tarkoitetaan niin sanottua kontrolli-informaatiota, transformointisääntöjä tai metodeja. Ohjelmat, jotka käyttävät aktiivista metatietoa muuttavat omaa toimintaansa ajonaikana kontrolli-infomaation mukaisesti. Tällöin ohjelmaa voidaan kutsua metatieto-johtoiseksi, sillä sen toiminta on osittain riippuvainen sen ulkopuolella määritellystä metatiedosta [2]. Tyypillinen esimerkki on kirjastojen hakemistot, esimerkiksi Helsingin Yliopiston kirjaston hakemisto Helka kertoo niteiden lukumäärän, kirjan fyysisen sijainnin, sivujen lukumäärän ja fyysisen koon. Semanttinen metatieto (descriptive metadata): kuvaa tietosisällön merkitystä. Semanttista metatietoa ovat tietosisällön avainsanat, nimike, aihe ja tiivistelmä [4]. Esimerkiksi internetsivuille voidaan määritellä semanttista metatietoa kertomaan sivun sisällöstä. Fig. 2. Internetsivun metatietoa Kontekstuaalinen metatieto: Metatieton kolmas tyyppi eli kontekstuaalinen metatieto kuvaa tietosisällön ympäristöä tietyssä tilanteessa. Kontekstuaalistuaalista metatietoa on muunmuassa tietosisällön luomisaika, tiedonhallinta prosessiin liittyvät tunnistetiedot ja tietosisällön suhteet muihin tietosisältöihin. Kontekstuaalinen metatieto voidaan jakaa edelleen alaryhmiin, tietosisällöntuottamisympätistokontekstiin ja käyttöympäristökontekstiin. [6]. 2) Passiivinen metatieto: Passiivisella metatiedolla tarkoitetaan informaatiota tietovarastoympäristöstä, sen rakenteesta, kehittämisprosessista ja käytöstä. Passiivinen metatieto on kaikkien tietovaraston käyttäjien hyödynnettävissä, loppukäyttäjien, ylläpidon ja järjestelmäkehittäjien [2]. 3) Puoliaktiivinen metatieto: Kahden aikaisemman yhdistelmä, se sisältää staattisia määrityksiä, kuten kuten tietorakenne- tai asetusmäärityksiä. Ohjelmat voivat lukea näitä ajonaikana, mutta aktiivisesta metatiedosta poiketen näitä ei ajeta itsenäisesti [2]. Usein käytetty luokittelu on metatiedon jakaminen kolmeen luokkaan kuvauskohteen perusteella, rakenteelliseen metatietoon, semanttiseen metatietoon sekä kontekstuaaliseen metatietoon [4]. 1) Rakenteellinen metatieto (structural metadata): kuvaa tietosisällön fyysistä tai loogista rakennetta ja sen teknisiä ominaisuuksia. Rakenteelliseen kuvaukseen kuuluu sisällön kielen tai tyypin määrittelyt kuten tietosisällön formaatti, merkkien määrä tai sivumäärä [3]. Fig. 3. Kuvan 2 metatieto JSON-formattissa MIKSI METATIETOA TARVITAAN? Metatietoa ja metatietomalleja eli standardeja käytetään muodostamaan yhtenäisiä ja yksiselitteisesti ymmärrettäviä merkityksiä eri sanojen välille. Ihmisten käyttämä puhekieli sisältää lukemattoman määrän monitulkintaisuuksia ja eriviä merkityksiä sanoille riippuen niiden kontekstista [2].

3 Esimerkiksi suomenkielen sana astianpesukone tarkoittaa samaa kuin tiskinpesukone. Tämän yhteyden ymmätäminen on tietokoneille mahdotonta vaikka se suomalaiselle on itsestään selvää. MIHIN METATIETOA KÄYTETÄÄN? Metatiedon käyttöä voidaan tarkastella sen perusteella, mitä metatieto kuvaa. Tärkein syy semanttisen metatiedon luomiseen on helpottaa halutun tiedon löytymistä, kuvailemalla mitä asiaa tietosisältö koskee. Tällöin mahdollistetaan tiedon löytyminen relevanttien hakusanojen avulla tai selailemalla semanttista metatietoa. Tämän lisäksi metatietoa käytetään oranisoimaan tietoa, mahdollistamaan järjestelmien yhteensopivuus sovittujen tietomallien avulla, sovittamaan vanhoja järjestelmiä uusiin ja tukemaan tiedon arkistointia ja esittämistä. [6]. Kuvaileva metatieto mahdollistaa relevantin tiedon löytymistä mahdollistamalla tietohaut tyypin perusteella, ryhmittelemään samankaltaisin tietoresursseja yhteen, kuvaamaan erilaisuutta samankaltaisten resurssien välillä ja antamaan tiedolle sijainti tietorakenteessa. Järjestelmien yhteentoimivuus perustuu yhteisesti sovittuun tietosisältöjen rakenteelliseen ja merkitykseen. Rakenteellinen metatieto mahdollistaa useiden järjestelmien välisen välisen tiedon siirron mahdollisimman pienellä tiedon menettämisellä [6]. Ilman yhteisesti sovittua metatietomallia järjestelmät eivät pysty jakamaan resursseja keskenään. SANASTOT Sanastot tai kontrolloidut sanastot (controled vocabulary) ovat rajallinen kokoelmia erilaisia termejä ja ilmauksia (phrase), joita käytetään tietosisältöjen luettelointiin ja luokitteluun eri käsitteiden alle [1]. Sanastot sisältävät tyypillisesti suositeltuja termejä, vaihtoehtoisia termejä ja termien synonyymeja rajalliselle laajuudelle tai tarkoin määritellylle aihealueelle (domain) [5]. Käsitteen (concept) ja termin (term) välinen ero on syytä tarkentaa. Käsite on termiä ylempi abstraktio, johon useampi termi voi viitata. Sanastot koostuvat termeistä, mutta ei suoraan käsitteistä. Sanastoissa termit määritellään siten että yksi termi voi viitata vain yhteen asiaan, varmistaen ettei termi esiinny sanastossa kuin yhden kerran [1]. Tiedon hakemisessa loppukäyttäjät eivät välttämättä ole aihealueen asiantuntijoita, jolloin he helposti käyttävät käsitteen synonyymia tai yleisempää käsitettä tiedon hakemiseen. Jotta olisi mahdollista löytää oikea tieto käyttämällä käsitteen synonyymia, tarvitaan sanastoja, jotka kokoavat synonyymit ja yleisemmät käsitteet loogiseen järjestykseen tai järjerjestämään ne kategorioihin. Samalla luodaan linkitys käsitteiden välille ja mahdollistetaan oikean tietosisällön löytyminen [5]. Kontrolloitujen sanastojen käyttö estävät tietosisältöjen julkaisijoita luomasta merkityksettömiä käsitteitä. Käsitteitä, jotka ovat liian laajoja tai liian kapeita, ja ne myös estävät tehokkaasti kirjoitusvirheellisten käsitteiden käyttämisen [1]. METATIETO SANASTOT Metatietosanastot ovat kuten kontrolloidut sanastotkin rajallisia kokoelmia erilaisia käsitteitä, mutta eroavat käyttötarkoitukseltaan. Metatietosanastostot ovat kokoelmia tietosisältöjen ominaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Ehkäpä tunnetuin metatietosanasto on seuraavassa kappaleessa esiteltävä Dublin Core metatietosanasto. DUBLIN CORE Dublin Core metatietosanasto (Metadata Element Set) on vuonna 1995 julkaistu metatietostandardi, jonka määritteli julkaisijoiden, kirjastojen ja akateemisten järjestetöjen ryhmittymä. Standardi kuvaa 15 metatieto elementtiä joita käytetään verkkoresurssien sisällön määrittämiseen [6]. Dublin Core metatieto elementit title identifier format creator source contributor subject language rights description relation type publisher coverage date a. Dublin Core metatietoelementit Dublin Core metatietosanasto luotiin helpottamaan hakukoneiden työtä www-sivujen luetteloinnissa, mutta valitettavasti metatiedon väärinkäyttöstä johtuen suosituimmat hakukoneet jättävät www-sivujen metatieto-osuuden lähes kokonaan käyttämättä [6]. SANASTOJEN TARKOITUS Sanastojen tarkoituksena on organisoida tietoa ja tarjota termistö tietosisältöjen luettelointiin ja hakemiseen, rajoittamatta aihealueella käytettävää termistöä. Sanastot ylläpitävät tietosisältöjen yhtenäisyyttä suositeltujen termien avulla ja ryhmittelemällä samankaltaista tietosisältöä näiden termien alle. Sanastot ovat välttämättömiä toimivan luetteloinnin toteuttamisessa. Ilman sanastoja on mahdotonta varmistaa että sama termi viittää samaan henkilöön, paikkaan tai asiaan [5].

4 METATIEDON LAATU Metatiedon luominen automaattisesti tai tietosisältöjen tuottajat jotka eivät tunne riittävän hyvin luokittelua, asiasanoitusta (indexing) tai sanastoja riittävän hyvin voivat luoda metatiedon laatuongelmia. Metatiedon laatuongelma ovat esimerkiksi puuttuvat tai väärin täytetyt elementit, metatietomalli ongelmat, jotka estävät tietosisällön automaattisen käsittelyn tai metatiedon käsitteiden väärinkäyttäminen, joka vaikeuttaa haettavan tiedon löytymistä. Fig. 4. RDF Dublin Core esimerkki [13] METATIETO JA TIEDON LÖYTÄMINEN Tiedosisällön löytäminen suuresta tietovarastosta ilman minkäänlaista metatietoa on lähestulkoon mahdoton tehtävä [1]. Metatietoa käytetään tiedon relevantin tiedon löytämiseksi muiden tietosisältöjen joukosta. METATIEDON TUOTTAMINEN Metatietoa tuotetaan tietosisällön elinkaaren eri vaihessa eri tavoilla, riippuen kuvatusta tietosisällöstä, sen käyttötarkoituksesta ja metatiedon luomiseen käytetyistä työkaluista. Lähestulkoon aina metatiedon luomisessa on osallisena useampi kuin yksi taho [6]. METATIETOTYÖKALUJA Metatiedon luomiseen on tarjolla monia erilaisia työkaluja, jotka luovat metatietoa eri tavoin. Useat näistä työkaluista on maksullisia tuotteita, mutta myös ilmaisia avoimia työkaluja on tarjolla [6]. Metatietotyökaluja voidaan jakaa tapoihin, joilla metatietoa luodaan: Niso [8] organisaatio määrittelee ohjeistuksessaan A Framework of Guidance for Building Good Digital Collections periaatteita hyvä laatuisen metatiedon luomiseen seuraavasti: Laadukkaan metatiedon pitää olla tarkoituksen mukaista, harkittua ja ajantasaista tietovaraston tietosisältöjen kannalta. Laadukkaan metatiedon tulee tukia yhteentoimivuutta Laadukasmetatieto käyttää standartoituja sanastoja kuvatakseen mitä, missä ja kenelle tietosisältö on tarkoitettu Laadukasmetatieto sisältää selkeästi määriteltyjä käyttöehtoja tietosisällölle Laadukasmetatieto on itsessään tietosisältöä ja sen tulee ominaisuuksiltaan tukea mm. asiasanoitusta, luettelointia ja yksikäsitteistä tunnistusta. Lisäksi metatiedon tulisi olla varmistettavissa (authoritative) ja todistettavissa (verifiable). Laadukasmetatieto tukee tietosisältöjen pitkä kestoista hallintaa Sapluunat (templates) mahdollistaa käyttäjän syöttää metatietoja valmiiksi annettuihin kenttiin. Täyttämisen jälkeen sapluuna luo annettujen arvojen pohjalta kokoelman elementtejä jonka arvot vastaavat annettuja [6]. Louhintatyökalut tuottavat metatietoa analysoimalla digitaalista tietosisältöä. Louhimalla saadun metatiedon laatu voi vaihdella paljon riippuen työkalun käyttämän algoritmin soveltuvuudesta tietosisällön analysointiin. Louhinta työkaluja käytetään usein apuna kun metatietoa luodaan muiden työkalujen avulla [6]. Muunnostyökalut kääntävät metatietoa alkuperäismuodosta toiseen. Riippuen näiden kahden eri metatietomuodon yhteensopuvuudesta riippuen metatietoa voidaan lisäksi joutua muokkaamaan vielä käsin [6]. METATIETOMALLIEN YHTEENTOIMIVUUS Kaikki metatietomallit (schema) ovat täyttämään tiettyjen käyttäjien tarpeita. Täydentäviä tietomalleja käytetään laajentamaan tietosisällön kuvausta muiden käyttäjien tarpeisiin [6]. Metatiedon ristiin kartoitus (meatadata crosswalks) tarkoitetaan eri metatietomallien yhteensovittamista, siten että mahdollistetaan metatieton elementtien, semantiikan ja muotosääntöjen yhteensopivuus. Ristiin kartoittamisella mahdollistetaan eri tahojen luomien metatietojen käyttö toisessa metatietomallissa [6]. Ristiinkartoittamisen onnistuminen riippuu tietosisältö tasolla metatietomallien vastaavuudesta, alkuperäisen metatietomallin rakenteisuuden vastaavuudesta muunnettavan mallin rakenteisuuteen ja tietosisältö säännöistä, joilla metatietomalli on täytetty.

5 METATIEDON ONGELMIA LÄHTEET Virheellinen metatieto: Metatietoa käytetään maailmassa, jossa ihmiset kilpailevat siitä kenen tietosisältö on suosituinta, Internetsivujen mainonnasta saa enemmän rahaa, mitä enemmän kävijöitä sivulla on, artistit haluavat ihmisten löytävän omia tuotoksiaan ja tavarantoimittajien tuotteet kilpailevat keskenään. Näistä syistä usein törmäämme metatiedon väärinkäyttöön. Internetin hakukoneen antavat usein tuloksiksi sivuja jotka eivät sisälläkään sitä mitä etsimme, vaan ne ovat luotu hakemaan huomiotamme [9]. Metatiedon ylläpitäminen on raskasta: Relevantin metatiedon luominen ja ylläpitäminen on tietovaraston käyttökelpoisuuden ja säilymisen elinehtoja, mutta usein hyvin aikaa vievä prosessi. Relevantin metatiedon täyttäminen luomaamme tietosisältöön jää usein tekemättä, jollemme ymmärrä sen merkitystä. Saatamme lähettää sähköpostia ilman otsikkoa tai luoda dokumenttejä nimellä, jonka järjestelmä antaa meille oletuksena [9]. [1] L. Marius Garshol, Metadata? Thesauri? Taxonomies? Topic Maps!, Making sense of it all. Internetsivu. Viitattu [2] V. Niemijärvi, Metatieto tietovarastoympäristössä. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu [3] N, Laitala. Metatiedot tietojenkäsittelyn integraation tukena, Tapauksena suomalainen lainsäädäntö. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu [4] A. Salminen, Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa. Ilmestynyt julkaisussa A. Lehtinen, A, Salminen, R, Nurmeksela. Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa. RASKE2- projektin II väliraportti (s. 4-13) [5] P. Harpring, Introduction to Controlled Vocabularies: Terminology for Art, Architecture, and Other Cultural Works. (s ) Getty Publications, [6] R. Guenther, R. Jacqueline. Understanding metadata. National Information Standard Organization (NISO) Press, Bethesda, USA [7] A. Brand, F. Daly, B. Meyers,. Metadata demystified. Bethesda, National Information Standard Organization (NISO) Press [8] NISO Framework Working Group. A framework of guidance for building good digital collections. niso. org/publications/rp/frame-work3. pdf [9] C. Doctorow. Metacrap: Putting the torch to seven straw-men of the meta-utopia. Internetsivu. Viitattu

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Uudet EU-asetukset EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Aloitus Mene EUR-Lex-sivustolle: http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi. Valitse (tarvittaessa) vaakasuorasta valikosta "Etusivu" ja siirry

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö

Lisätiedot

Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi)

Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Sisällöntuottajan näkökulma: hajautettu sisällöntuotanto ja julkaiseminen semanttisessa webissä. Porttaalisisältöjen ristikkäiskäyttö Web 2.0 mash-up -sovelluksina Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Semantic

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Nykytila Yleisillä kirjastoilla omat luettelot ja omat luetteloijat. Jotkut kirjastot poimivat

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Aineistojen kuvailun uudistaminen laajemmassa yhteydessä Tiedon tallennuksen ja haun uusi ekosysteemi Kansalliskirjaston hankkeet: RDA, UKJ, Melinda, Finna,

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Sisällönhallintahanke

Sisällönhallintahanke Sisällönhallintahanke 1 Käsitteet 1/2 Sisältö Tässä hankkeessa käsitellään asiakirjamuotoista ja pääasiassa sähköistä sisältöä Sisältöä ovat esim.: viralliset asiakirjat dokumentit raportit ja julkaisut

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Kirjasto- ja tietopalvelut Theseus opas Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Pikaohje: 2 1. Aloita tallennus kun työsi on valmis ja ohjaava opettajasi on hyväksynyt

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille

PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi hakukoneille PDF-tiedostojen optimointi herättää ristiriitaisia tunteita. Jotkut väittävät, että PDF:illä ei ole mitään arvoa hakukoneoptimointimielessä, toiset taas puhuvat

Lisätiedot

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy SÄHKE- ja Moreqvaikutukset asian- ja Ju dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy Affecto Enterprise Information Management -ratkaisujen edelläkävijä Pohjois- Euroopassa

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MichaelPlus Hankkeen esittely 30.11.2006 http://www.michael-culture.org/index.html Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MICHAEL (3 maata): 36 kuukautta (kesäkuu 2007) Kaksi hanketta Italia (koordinaattori),

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi

Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Oppimateriaalin kokoaminen ja paketointi Pekka Simola Helsinki 14.4.2004 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto

Lisätiedot

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä

Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Käsitemallit muistiorganisaatioiden kuvailun yhdenmukaistamisen välineenä Pekka Henttonen KDK:n arkistosektorin seminaari 6.2.2012 Kansallisarkisto Esityksen sisältö Semanttisen webin visio Käsitemallien

Lisätiedot

Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.

Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita. Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa

Lisätiedot

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara

econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara econtentplus ATHENA -hanke Access to cultural heritage networks across Europe KDK ajankohtaispäivä 29.4.2010 Suvi Leukumaavaara Hanke Best Practice Network for Digital Libraries -hanke edistää Europeanaan

Lisätiedot

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä

LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä Esri Finland LAS- ja ilmakuva-aineistojen käsittely ArcGIS:ssä November 2012 Janne Saarikko Agenda Lidar-aineistot ja ArcGIS 10.1 - Miten LAS-aineistoa voidaan hyödyntää? - Aineistojen hallinta LAS Dataset

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään.

ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. ejuttu ohjeet kuinka sitä käytetään. 1. Artikkelin lisääminen a. Kirjaudu sisään b. Lisää sisältöä c. Artikkeli i. Lisää pääkuva 1. Pääkuvalle kuvateksti ii. Anna artikkelille otsikko iii. Ingressi-kenttään

Lisätiedot

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi

Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Metatieto mihin ja miten? Juha Hakala Helsingin yliopiston kirjasto juha.hakala@helsinki.fi Sisältö Metatiedon määrittely Metatiedon käytöstä Metatietoformaatit MARC, Dublin Core, IEEE LOM Elektronisten

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille

Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Semanttisen Webin mahdollisuudet yrityksille Käytännön kokemuksia 15.1.2010 Janne Saarela Profium Oy Esityksen sisältö Semanttisen Webin arvolupaus Arvolupauksen lunastaminen Kuvapankeissa Järjestelmäintegraatiossa

Lisätiedot

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi

JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi JHS 193 Paikkatiedon yksilöivät tunnukset Liite 1. URI:n muodostamisen prosessi Versio: 1.0 Julkaistu: 2.9.2015 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Johdanto...1 2 Paikallisen tunnuksen luominen tietokantaan

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions

KÄYTTÖOHJE. Servia. S solutions KÄYTTÖOHJE Servia S solutions Versio 1.0 Servia S solutions Servia Finland Oy PL 1188 (Microkatu 1) 70211 KUOPIO puh. (017) 441 2780 info@servia.fi www.servia.fi 2001 2004 Servia Finland Oy. Kaikki oikeudet

Lisätiedot

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu

Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta. Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Sähköisen tiedon arkistointi yrityksen näkökulmasta Janne Strömberg Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu toimijana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Mikkeli on historiallisen tiedonhallinnan

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta Linkki: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez PubMed-tietokanta on internetissä vapaasti käytettävissä. Tietokanta sisältää yli 16 miljoonaa viitettä

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta?

Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Mitä on asiakirja- ja arkistonhallinta? Arkistonhallinnan maisteriohjelma Jyväskylä 14.1.2010 Marjo Rita Valtonen Sisältö 1. Asiakirjatiedon hallinnan käsitteitä 2. Archival Methods 3. Arkistotieteellisen

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Tarkennukset kuvatietokannan vaatimusmäärittelyssä erityismerkityksessä esiintyville termeille

Tarkennukset kuvatietokannan vaatimusmäärittelyssä erityismerkityksessä esiintyville termeille Termiluettelo Tarkennukset kuvatietokannan vaatimusmäärittelyssä erityismerkityksessä esiintyville termeille aihehakemisto Keskeiset aihealueet asiasanoin tai muin termein esittävä hakemisto. Ks. hierarkkinen

Lisätiedot

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3

1 Yleistä Web-editorista... 3. 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3. 2 Pikatoimintopainikkeet... 3. 2.1 Tallenna... 3 Web-editori 2 Optima Web-editori -ohje Sisällysluettelo 1 Yleistä Web-editorista... 3 1.1 Web-editori -dokumentin luominen... 3 2 Pikatoimintopainikkeet... 3 2.1 Tallenna... 3 2.2 Peru / Tee uudelleen...

Lisätiedot

Profium. Smart Information Router (SIR) Janne Saarela Profium Oy. Profium perustettu 1996. Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä

Profium. Smart Information Router (SIR) Janne Saarela Profium Oy. Profium perustettu 1996. Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä Smart Information Router (SIR) RDF-teknologian käyttö sisällönhallinnassa Janne Saarela Profium Oy Profium Profium perustettu 1996 Pioneeri sisällönhallinnan ratkaisujen kehityksessä Markkinoiden 1. RDF-metatietoon

Lisätiedot

Software product lines

Software product lines Thomas Gustafsson, Henrik Heikkilä Software product lines Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Tietotekniikan koulutusohjelma Asiantuntijateksti 17.11.2013 Sisällys 1 Johdanto 1 2 Software product

Lisätiedot

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Oulun ja Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Virtuaalivasikan kasvatuspeli v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50

Lisätiedot

Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua

Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua Satu Savia Helsingin kaupunginmuseo Kuvakokoelmat 11.5.2011 www.helsinginkaupunginmuseo.fi 1 Valokuva lähteenä - museoaineiston kuvailua - Vanhoja ja uusia standardeja

Lisätiedot

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta

Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Oppeja ja kokemuksia Pisararadan suunnittelun tiedonhallinnasta Tietomallintamisen opit infran tilaamisessa ja hyödyntämisessä 3.6.2015, RAKLI Perttu Valtonen, Sweco PM Oy 1 Mitä tietoa suunnitelma sisältää?

Lisätiedot

Kansallinen digitaalinen kirjasto

Kansallinen digitaalinen kirjasto Kansallinen digitaalinen kirjasto - käyttörajoitusten t huomioiminen i i Kansallisen digitaalisen it kirjaston säädöspohjasta yleisesti Ei erillistä säädöspohjaa Tulevaisuuden tarve? Organisatoriset, taloudelliset

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Tiedonhaku Nelli-portaalissa

Tiedonhaku Nelli-portaalissa Tiedonhaku Neli-portaalissa 1 (10) Nelli-portaali Tiedonhaku Nelli-portaalissa SISÄLTÖ Monihaku... Monihaku -sanahaku... Monihaku -tarkennettu... Monihaun tulokset... Monihaku: Lista... Monihaku: Koko

Lisätiedot

Mistä maksan ja lisäarvon saavuttaminen verrattuna pelkkään hinta-arviointiin?

Mistä maksan ja lisäarvon saavuttaminen verrattuna pelkkään hinta-arviointiin? Mistä maksan ja lisäarvon saavuttaminen verrattuna pelkkään hinta-arviointiin? Kai Haatainen Regional Sales Manager Sanna Fraser Account Service Manager Nykyiset trendit Kausijulkaisut poikkeavat huomattavasti

Lisätiedot

Kaupunkimallit ja CityGML

Kaupunkimallit ja CityGML Kaupunkimallit ja CityGML Smart cities nyt ja huomenna SFS-seminaari 14.4.2015 Hannu Lammi, Osastopäällikkö, DI When infrastructure counts. Kaupunkimalli 3D kaupunkimalli on kolmiulotteinen digitaalinen

Lisätiedot

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010)

Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Ovid Medline käyttöohjeita (10/2010) Sisältö 1. Pikahaku - Basic Search:... - 1-2. Tarkennettu haku asiasanoilla - Advanced Ovid Search... - 1-3. Tulosjoukkojen yhdistely... - 5-4. Vapaasanahaku yksittäisellä

Lisätiedot

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted)

Mikä on WordPress? itse ylläpidettävä (self-hosted) WordPress.com: ilmainen 3. osapuolen ylläpitämä pilvipalvelu (Cloud-hosted) WordPress.com Mikä on WordPress? Tällä hetkellä maailman suosituin ns. julkaisujärjestelmä (CMS) Rakennettu blogialustaksi, nykyään myös muussa käytössä ilmainen ns. avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy

Viasys VDC Stream Mallipohjaista projektinhallintaa. Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Mallipohjaista projektinhallintaa Tapani Parmanen ja Mia Rantakari Vianova Systems Finland Oy Web-pohjainen projektiportaali, mikä tarjoaa tehokkaat työvälineet hankkeen tietojen hallintaan, aineiston

Lisätiedot

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä

Alueellisia kokemuksia elektronisen kertomuksen käytöstä TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Anita Kokkola Suomen Kuntaliitto Elektroninen kertomus - Valtakunnallinen kertomusmaarittelytyö Alueellisia kokemuksia

Lisätiedot

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä

JHS XML suositus. XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus XML Finland tapahtuma 20.1.2009 Mikael af Hällström ylitarkastaja, Verohallinto JHS XML työryhmän vetäjä JHS XML suositus Esityksen sisältö: Suositustyön lähtökohdat ja taustat (Vielä)

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Ohjeita informaation saavutettavuuteen

Ohjeita informaation saavutettavuuteen Ohjeita informaation saavutettavuuteen Tarkoitus Kasvattaa tietoisuutta ja lisätä esteettömän informaation aiheen näkyvyyttä ja sen merkitystä elinikäisen tasapuolisen oppimisen mahdollisuuksista Tukea

Lisätiedot

Muutoksen hallinta rakenteisen projektissa. Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information

Muutoksen hallinta rakenteisen projektissa. Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information Muutoksen hallinta rakenteisen projektissa Kari Kovanen Development manager Etteplan Technical Information Etteplan Oyj Yksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuustekniikan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluyrityksistä

Lisätiedot

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12

Webforum. Version 14.2 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Viimeisin päivitys: 2014-06-12 Sisällys Tietoa tästä dokumentista... 3 Yleistä... 3 Dokumentit... 4 Online-muokkaustila Macin Firefox-selaimella... 4 Pääsy mobiilikäyttöliittymälle kansio- ja dokumenttilinkkien

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi

Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja. Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Miten Linked Data aineistoja tuotetaan ja julkaistaan? Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä SeCo Aalto-yliopisto kim.viljanen@tkk.fi Webin killer app on web itse = valtava määrä informaatiota,

Lisätiedot

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy

Novapoint VDC Explorer. VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Novapoint VDC Explorer Jani Myllymaa Myyntijohtaja Jarkko Sireeni Toimialapäällikkö VDC Tuotteet ja Palvelut Vianova Systems Finland Oy Kannattaako mallintaa ja simuloida etukäteen? Novapoint VDC Tuotteet

Lisätiedot

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla

Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla Videokuvan siirtäminen kamerasta tietokoneelle Windows Movie Maker -ohjelman avulla 1. Digivideokamera liitetään tietokoneeseen FireWire-piuhalla. (Liitännällä on useita eri nimiä: myös IEEE 1394, DV,

Lisätiedot

Sisäänkirjautuminen Porfolioon kirjaudut sisään osoitteessa porfolio.edu.hel.fi Käytä omaa edu.hel.fi-tunnusta, samaa jolla kirjaudut esim.

Sisäänkirjautuminen Porfolioon kirjaudut sisään osoitteessa porfolio.edu.hel.fi Käytä omaa edu.hel.fi-tunnusta, samaa jolla kirjaudut esim. Sisäänkirjautuminen Porfolioon kirjaudut sisään osoitteessa porfolio.edu.hel.fi Käytä omaa edu.hel.fi-tunnusta, samaa jolla kirjaudut esim. sähköpostiisi. Seinä Seinällä näet uusimmat tapahtumat ja tiedotukset.

Lisätiedot

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius

Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta. 3.12.2009 Leena Lodenius Tiedonhaku: miten löytää näyttöön perustuva tieto massasta 3.12.2009 Leena Lodenius 1 Tutkimusnäytön hierarkia Näytön taso Korkein Systemaattinen katsaus ja Meta-analyysi Satunnaistettu kontrolloitu kliininen

Lisätiedot

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi

standardit (W3C, ISO) Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi Semanttisen webin standardit (W3C, ISO) ja teknologiat Kim Viljanen Kim Viljanen Semanttisen laskennan tutkimusryhmä Teknillinen korkeakoulu kim.viljanen@tkk.fi SeCon Semantic web -patteristo XML Finland

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi

TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi TTA, PAS ja julkishallinnon standardisointi Juha Hakala Kansalliskirjasto 2013-03-19 Miksi TTA tarvitsee KDK:n PASmäärityksiä? Jos tutkimusdata on tarkoitus säilyttää pitkäaikaisesti (yhteisessä) PAS-sovelluksessa,

Lisätiedot

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas

Lyseopaneeli 2.0. Käyttäjän opas Lyseopaneeli 2.0 Käyttäjän opas 1. Esittely Lyseopaneeli on Oulun Lyseon lukion käyttäjätietojen hallintapalvelu jonka tarkoitus on niputtaa yhteen muutamia oleellisia toimintoja. 2. Yleistä paneelin käytöstä

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. case: pilvipalvelut 13.2.2014. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. case: pilvipalvelut 13.2.2014. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen case: pilvipalvelut 13.2.2014 KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 11.2.2014 Pilvipalveluiden luokittelusta 1. Yksityinen pilvipalvelu, (Private cloud) Organisaation oma tai vuokrattu palvelu, jolloin resurssit

Lisätiedot

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen

Pitkäaikaistallennus. CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Pitkäaikaistallennus CSC - Tieteen tietotekniikan keskus IT2008 Ari Lukkarinen Mitä on pitkäaikaistallennus? Tiedon tallennuksen aikajänne ylittää tallennusjärjestelmän sekä laite-että ohjelmistokomponenttien

Lisätiedot

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN

Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN Infra FINBIM YLEISET TAVOITTEET, AP1 Hankintamenetelmät FINBIM-PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 ANTTI KARJALAINEN 3.5.2011 Tietomallipohjainen hanke tulee perustua yleisesti sovittuihin lähtökohtiin: Standardinomaiset

Lisätiedot

Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla

Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla Sähköisten materiaalien käyttö tableteilla Oili Valtonen, informaatikko KyAMK / kirjasto- ja tietopalvelut / Kasarminmäki Esityksen sisältö Mitä sähköisiä materiaaleja on tarjolla Mitä mahdollisuuksia

Lisätiedot

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto

Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto www.tut.fi/kirjasto/pori kirjasto-pori@tut.fi facebook.com/porintiedekirjasto 040 826 2780 Kirjastoinfo TY KTMT Porin tiedekirjasto Kalvot myös netissä: Porin tiedekirjasto > Koulutus Sisältö: Porin tiedekirjaston

Lisätiedot

Sähköpostin arkistointi

Sähköpostin arkistointi Suomen XII liikearkistopäivät 1 12.-13.9.2007 Tampere Sähköpostin arkistointi www.industrialitc.fi 2 Esityksen sisältö Sähköpostiarkistointi osana informaation hallintaa ja ECM-kokonaisuutta Lainsäädäntö

Lisätiedot

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta)

TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) TermBase NET versio 1.0.1. (Beta) Sulautettu sanasto- ja termikanta OHJEET TÄRKEÄÄ: Copyright M. Tuittu, 2005 Kaikki oikeudet pidätetään. TermBase NET on toteutettu java -tekniikalla. Java and all Java-based

Lisätiedot

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT

MOBISITE-TYÖKALUN SISÄLTÄMÄT TOIMINNOT MOBISITE-TYÖKALU MobiSite on työkalu matkapuhelimeen soveltuvan mobiilisivuston rakentamiseen. AIMO-järjestelmän jatkuvasti päivittyvä päätelaitetunnistus tunnistaa useimmat puhelinmallit ja mukauttaa

Lisätiedot

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen

Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa. NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Sanastotyö luokittelun tukena Tikesos-hankkeessa NordTERM 2011 Antero Lehmuskoski ja Maarit Laaksonen Esityksen sisältö Tikesos-hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet Sanastotyö osana Tikesos-hankkeen tietoarkkitehtuurityötä

Lisätiedot

7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2

7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2 7. luento: Verkkopalvelun informaatioarkkitehtuurin suunnittelu osa 2 Hakutoiminnot (search systems) Käyttäjä etsivät informaatiota ensinnäkin selailemalla. Toimintoa voidaan tukea informaation luokittelulla

Lisätiedot

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi.

Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA. Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Punomo Blogit BLOGIN LUOMINEN WORDPRESS-ALUSTALLA Kirjaudu -palveluun osoitteessa www.punomo.npn.fi/wp-login.php tunnuksellasi. Tunnuksia jakavat Punomo.fi:n ylläpitäjät. Kun olet kirjautunut, blogin OHJAUSNÄKYMÄ

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000

HELIA 1 (20) Outi Virkki Tiedonhallinta 4.11.2000 HELIA 1 (20) Luento 3.1 7LHWRNDQWDSRKMDLVHQVRYHOOXNVHQVXXQQLWWHOXSURVHVVL Tietokannan suunnittelun tavoitteet... 3 Abstraktiotasot tietokannan suunnittelussa... 4 3-taso -malli... 4 TIHA-standardi... 5

Lisätiedot

Smart cities - nyt ja huomenna

Smart cities - nyt ja huomenna Smart cities - nyt ja huomenna Älykaupungin standardit Jari Reini 14.04.2015 Standardisointi - Miksi? Minimoidaan päällekkäistä kehittämistyötä, ohjataan tietojärjestelmien kehittämistä ja saadaan aikaan

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF. provideriksi. Satu Kuntsi & Tanja Koskela

Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF. provideriksi. Satu Kuntsi & Tanja Koskela Jyväskylän yliopiston museo ja GBIF Pienen museon matka GBIF:n data provideriksi Satu Kuntsi & Tanja Koskela Luonnontieteelliset museopäivät 24.-25.3.200925 2009 Taustaa Global Biodiversity Information

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot