Metatieto ja sanastot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metatieto ja sanastot"

Transkriptio

1 Metatieto ja sanastot Juhani Jaakkola Tietojenkäsittelytieteenlaitos: Helsingin yliopisto Tiivistelmä Metatieto yleisesti määritellään tiedoksi tiedosta. Tietotekniikan alalla metatiedoksi voidaan määritellä olevan mitä tahansa muuta tietoa jota voidaan käyttää avustamaan tietojenkäsittelyä. Kaikki tietojärjestelmän käyttämät metatietoa hyödyksi ja metatiedon voidaan katsoa olevan tietosisältöjen tehokkaan hakemisen ja hyödyntämisen kannalta elinehto. Metatietoa käytettän tietosisältöjen tunnistamiseen, hakemiseen, hallintaan ja määrittelemään tietosisällön käyttöoikeuksia. Metatietomallit ja sanastot ovat perusta eri tietojärjestelmien väliselle kommunikaatiolle ja ilman yhteisesti sovittuja tietomalleja järjestelmät eivät pysty jakamaan tietosisältöjä. Näiden yhteisesti sovittujen mallien lisäksi metatiedon täytyy olla riittävän laadukasta. NISO (National Information Standards Organization) määrittelee periaatteita metatiedon laadulle. Avainsanat; metatieto, sanastot, tiedonhaku, asiasanoitus, luettelointi, luokittelu. JOHDANTO Metatiedolla yleisesti tarkoitetaan tietoa tiedosta. Tämä on kuitenkin hyvin laaja määritelmää metatiedosta, ja sitä tarpeen tarkentaa [1]. Tietotekniikassa metatiedolla yleisesti tarkoitetaan informaatiota tietosisällön rakenteesta, merkityksestä ja ympäristöstä, joka mahdollistaa tietosisällön hallinnan ja hakemisen koneellisesti [7]. Metatieto voidaan myös määrittää olevan mitä tahansa muuta tietoa, jota voidaan käyttää avustamaan tietovaraston hallintaa ja tehostamaan tietosisällön hyödyntämistä [2]. Tietovarastot ilman järjestelmällistä metatietoa muuttuvat ajan saatossa käyttökelvottomiksi tai vaikeasti käytettäviksi [4]. Metatiedon voidaan katsoa olevan välttämättömyys tietosisältöjen tehokkaalle hallinnalle [2]. Saatamme pystyä hallitsemaan omaa työpöytäämme, muistamalla minne laitoimme tarvitsemamme kirjan tai monisteen, mutta tietomäärien kasvaessa tarvitsemme arkistointimenetelmiä, jotka helpottavat haettavan tiedon löytymistä. Digitaalisen tietosisällön tallentamisessa ja hallinnassa metatieton merkitys korostuu. Voimme kuvitella kuinka vaikeaa on löytää oikeata tiedostoa tietokoneen kiintolevyltä, jollemme ole nimennyt ja tallentanut tietosisältöä jonkin periaatteen mukaisesti oikeaan kansioon [4]. Tässä artikkelissa sanalla tietosisältö tarkoitetaan tiedon yhtä instanssia, esimerkiksi www-sivua, video-tiedostoa, valokuvaa, dokumenttia, tiedostoa tai kirjaa. METATIEDON KÄYTTÖ Kaikkeen tallennettuun tietoon voidaan liittää metatietoa ja tästä syystä metatieto liittyy tietotekniikassa aina johonkin tietovarastoon [4]. Ohjelmat, tietokannat ja muut tietoa tallentavat järjestelmät käyttävät metatietoa tietosisältöjen identifioimiseen, hakemiseen, hallitsemiseen sekä hyödyntämiseen. Metatiedon voidaan katsoa antavan tietosisällölle merkitys järjestelmän sisällä [2]. Tietovarastoja joihin aina liittyy metatietoa ovat esimerkiksi: Internetin HTML-sivut Kirjastojen kokoelmistot Yritysten tietovarastot Digitaaliset valokuvat Dokumenttien hallintajärjestelmät

2 Fig. 1. Metatietoa Jpeg tiedostossa METATIEDON LUOKITTELU Metatiedon käyttökohteiden ja käyttötarkoitusten ollessa hyvin erilaisia, sekä tahojen jotka luovat metatietoa ollessa moninaisia, on myös hyvin monen tyyppistä metatietoa [4]. Tästä syystä metatietoa voidaan myös luokitella hyvin monin eri kriteerien perusteella. Luokitteluita voidaan tehdä muun muassa seuraavilla perusteilla. Käyttö: passiivinen, aktiivinen, puoliaktiivinen Kohde: tieto ja prosessi Abstraktiotaso: käsitteellinen, looginen, fyysine Käyttäjäryhmä: tekninen ja liiketoiminnallinen Tyyppi: staattinen, dynaaminen Kuvauskohde: semanttinen, rakenteellinen, kontekstuaalinen Seuraavassa kohdissa avataan tietosisällön käyttökohteen mukaista metatietoluokitusta, passiiviseen, aktiiviseen ja puoliaktiiviseen. 1) Aktiivinen metatieto: Aktiivisella metatiedolla tarkoitetaan niin sanottua kontrolli-informaatiota, transformointisääntöjä tai metodeja. Ohjelmat, jotka käyttävät aktiivista metatietoa muuttavat omaa toimintaansa ajonaikana kontrolli-infomaation mukaisesti. Tällöin ohjelmaa voidaan kutsua metatieto-johtoiseksi, sillä sen toiminta on osittain riippuvainen sen ulkopuolella määritellystä metatiedosta [2]. Tyypillinen esimerkki on kirjastojen hakemistot, esimerkiksi Helsingin Yliopiston kirjaston hakemisto Helka kertoo niteiden lukumäärän, kirjan fyysisen sijainnin, sivujen lukumäärän ja fyysisen koon. Semanttinen metatieto (descriptive metadata): kuvaa tietosisällön merkitystä. Semanttista metatietoa ovat tietosisällön avainsanat, nimike, aihe ja tiivistelmä [4]. Esimerkiksi internetsivuille voidaan määritellä semanttista metatietoa kertomaan sivun sisällöstä. Fig. 2. Internetsivun metatietoa Kontekstuaalinen metatieto: Metatieton kolmas tyyppi eli kontekstuaalinen metatieto kuvaa tietosisällön ympäristöä tietyssä tilanteessa. Kontekstuaalistuaalista metatietoa on muunmuassa tietosisällön luomisaika, tiedonhallinta prosessiin liittyvät tunnistetiedot ja tietosisällön suhteet muihin tietosisältöihin. Kontekstuaalinen metatieto voidaan jakaa edelleen alaryhmiin, tietosisällöntuottamisympätistokontekstiin ja käyttöympäristökontekstiin. [6]. 2) Passiivinen metatieto: Passiivisella metatiedolla tarkoitetaan informaatiota tietovarastoympäristöstä, sen rakenteesta, kehittämisprosessista ja käytöstä. Passiivinen metatieto on kaikkien tietovaraston käyttäjien hyödynnettävissä, loppukäyttäjien, ylläpidon ja järjestelmäkehittäjien [2]. 3) Puoliaktiivinen metatieto: Kahden aikaisemman yhdistelmä, se sisältää staattisia määrityksiä, kuten kuten tietorakenne- tai asetusmäärityksiä. Ohjelmat voivat lukea näitä ajonaikana, mutta aktiivisesta metatiedosta poiketen näitä ei ajeta itsenäisesti [2]. Usein käytetty luokittelu on metatiedon jakaminen kolmeen luokkaan kuvauskohteen perusteella, rakenteelliseen metatietoon, semanttiseen metatietoon sekä kontekstuaaliseen metatietoon [4]. 1) Rakenteellinen metatieto (structural metadata): kuvaa tietosisällön fyysistä tai loogista rakennetta ja sen teknisiä ominaisuuksia. Rakenteelliseen kuvaukseen kuuluu sisällön kielen tai tyypin määrittelyt kuten tietosisällön formaatti, merkkien määrä tai sivumäärä [3]. Fig. 3. Kuvan 2 metatieto JSON-formattissa MIKSI METATIETOA TARVITAAN? Metatietoa ja metatietomalleja eli standardeja käytetään muodostamaan yhtenäisiä ja yksiselitteisesti ymmärrettäviä merkityksiä eri sanojen välille. Ihmisten käyttämä puhekieli sisältää lukemattoman määrän monitulkintaisuuksia ja eriviä merkityksiä sanoille riippuen niiden kontekstista [2].

3 Esimerkiksi suomenkielen sana astianpesukone tarkoittaa samaa kuin tiskinpesukone. Tämän yhteyden ymmätäminen on tietokoneille mahdotonta vaikka se suomalaiselle on itsestään selvää. MIHIN METATIETOA KÄYTETÄÄN? Metatiedon käyttöä voidaan tarkastella sen perusteella, mitä metatieto kuvaa. Tärkein syy semanttisen metatiedon luomiseen on helpottaa halutun tiedon löytymistä, kuvailemalla mitä asiaa tietosisältö koskee. Tällöin mahdollistetaan tiedon löytyminen relevanttien hakusanojen avulla tai selailemalla semanttista metatietoa. Tämän lisäksi metatietoa käytetään oranisoimaan tietoa, mahdollistamaan järjestelmien yhteensopivuus sovittujen tietomallien avulla, sovittamaan vanhoja järjestelmiä uusiin ja tukemaan tiedon arkistointia ja esittämistä. [6]. Kuvaileva metatieto mahdollistaa relevantin tiedon löytymistä mahdollistamalla tietohaut tyypin perusteella, ryhmittelemään samankaltaisin tietoresursseja yhteen, kuvaamaan erilaisuutta samankaltaisten resurssien välillä ja antamaan tiedolle sijainti tietorakenteessa. Järjestelmien yhteentoimivuus perustuu yhteisesti sovittuun tietosisältöjen rakenteelliseen ja merkitykseen. Rakenteellinen metatieto mahdollistaa useiden järjestelmien välisen välisen tiedon siirron mahdollisimman pienellä tiedon menettämisellä [6]. Ilman yhteisesti sovittua metatietomallia järjestelmät eivät pysty jakamaan resursseja keskenään. SANASTOT Sanastot tai kontrolloidut sanastot (controled vocabulary) ovat rajallinen kokoelmia erilaisia termejä ja ilmauksia (phrase), joita käytetään tietosisältöjen luettelointiin ja luokitteluun eri käsitteiden alle [1]. Sanastot sisältävät tyypillisesti suositeltuja termejä, vaihtoehtoisia termejä ja termien synonyymeja rajalliselle laajuudelle tai tarkoin määritellylle aihealueelle (domain) [5]. Käsitteen (concept) ja termin (term) välinen ero on syytä tarkentaa. Käsite on termiä ylempi abstraktio, johon useampi termi voi viitata. Sanastot koostuvat termeistä, mutta ei suoraan käsitteistä. Sanastoissa termit määritellään siten että yksi termi voi viitata vain yhteen asiaan, varmistaen ettei termi esiinny sanastossa kuin yhden kerran [1]. Tiedon hakemisessa loppukäyttäjät eivät välttämättä ole aihealueen asiantuntijoita, jolloin he helposti käyttävät käsitteen synonyymia tai yleisempää käsitettä tiedon hakemiseen. Jotta olisi mahdollista löytää oikea tieto käyttämällä käsitteen synonyymia, tarvitaan sanastoja, jotka kokoavat synonyymit ja yleisemmät käsitteet loogiseen järjestykseen tai järjerjestämään ne kategorioihin. Samalla luodaan linkitys käsitteiden välille ja mahdollistetaan oikean tietosisällön löytyminen [5]. Kontrolloitujen sanastojen käyttö estävät tietosisältöjen julkaisijoita luomasta merkityksettömiä käsitteitä. Käsitteitä, jotka ovat liian laajoja tai liian kapeita, ja ne myös estävät tehokkaasti kirjoitusvirheellisten käsitteiden käyttämisen [1]. METATIETO SANASTOT Metatietosanastot ovat kuten kontrolloidut sanastotkin rajallisia kokoelmia erilaisia käsitteitä, mutta eroavat käyttötarkoitukseltaan. Metatietosanastostot ovat kokoelmia tietosisältöjen ominaisuuksia kuvaavia käsitteitä. Ehkäpä tunnetuin metatietosanasto on seuraavassa kappaleessa esiteltävä Dublin Core metatietosanasto. DUBLIN CORE Dublin Core metatietosanasto (Metadata Element Set) on vuonna 1995 julkaistu metatietostandardi, jonka määritteli julkaisijoiden, kirjastojen ja akateemisten järjestetöjen ryhmittymä. Standardi kuvaa 15 metatieto elementtiä joita käytetään verkkoresurssien sisällön määrittämiseen [6]. Dublin Core metatieto elementit title identifier format creator source contributor subject language rights description relation type publisher coverage date a. Dublin Core metatietoelementit Dublin Core metatietosanasto luotiin helpottamaan hakukoneiden työtä www-sivujen luetteloinnissa, mutta valitettavasti metatiedon väärinkäyttöstä johtuen suosituimmat hakukoneet jättävät www-sivujen metatieto-osuuden lähes kokonaan käyttämättä [6]. SANASTOJEN TARKOITUS Sanastojen tarkoituksena on organisoida tietoa ja tarjota termistö tietosisältöjen luettelointiin ja hakemiseen, rajoittamatta aihealueella käytettävää termistöä. Sanastot ylläpitävät tietosisältöjen yhtenäisyyttä suositeltujen termien avulla ja ryhmittelemällä samankaltaista tietosisältöä näiden termien alle. Sanastot ovat välttämättömiä toimivan luetteloinnin toteuttamisessa. Ilman sanastoja on mahdotonta varmistaa että sama termi viittää samaan henkilöön, paikkaan tai asiaan [5].

4 METATIEDON LAATU Metatiedon luominen automaattisesti tai tietosisältöjen tuottajat jotka eivät tunne riittävän hyvin luokittelua, asiasanoitusta (indexing) tai sanastoja riittävän hyvin voivat luoda metatiedon laatuongelmia. Metatiedon laatuongelma ovat esimerkiksi puuttuvat tai väärin täytetyt elementit, metatietomalli ongelmat, jotka estävät tietosisällön automaattisen käsittelyn tai metatiedon käsitteiden väärinkäyttäminen, joka vaikeuttaa haettavan tiedon löytymistä. Fig. 4. RDF Dublin Core esimerkki [13] METATIETO JA TIEDON LÖYTÄMINEN Tiedosisällön löytäminen suuresta tietovarastosta ilman minkäänlaista metatietoa on lähestulkoon mahdoton tehtävä [1]. Metatietoa käytetään tiedon relevantin tiedon löytämiseksi muiden tietosisältöjen joukosta. METATIEDON TUOTTAMINEN Metatietoa tuotetaan tietosisällön elinkaaren eri vaihessa eri tavoilla, riippuen kuvatusta tietosisällöstä, sen käyttötarkoituksesta ja metatiedon luomiseen käytetyistä työkaluista. Lähestulkoon aina metatiedon luomisessa on osallisena useampi kuin yksi taho [6]. METATIETOTYÖKALUJA Metatiedon luomiseen on tarjolla monia erilaisia työkaluja, jotka luovat metatietoa eri tavoin. Useat näistä työkaluista on maksullisia tuotteita, mutta myös ilmaisia avoimia työkaluja on tarjolla [6]. Metatietotyökaluja voidaan jakaa tapoihin, joilla metatietoa luodaan: Niso [8] organisaatio määrittelee ohjeistuksessaan A Framework of Guidance for Building Good Digital Collections periaatteita hyvä laatuisen metatiedon luomiseen seuraavasti: Laadukkaan metatiedon pitää olla tarkoituksen mukaista, harkittua ja ajantasaista tietovaraston tietosisältöjen kannalta. Laadukkaan metatiedon tulee tukia yhteentoimivuutta Laadukasmetatieto käyttää standartoituja sanastoja kuvatakseen mitä, missä ja kenelle tietosisältö on tarkoitettu Laadukasmetatieto sisältää selkeästi määriteltyjä käyttöehtoja tietosisällölle Laadukasmetatieto on itsessään tietosisältöä ja sen tulee ominaisuuksiltaan tukea mm. asiasanoitusta, luettelointia ja yksikäsitteistä tunnistusta. Lisäksi metatiedon tulisi olla varmistettavissa (authoritative) ja todistettavissa (verifiable). Laadukasmetatieto tukee tietosisältöjen pitkä kestoista hallintaa Sapluunat (templates) mahdollistaa käyttäjän syöttää metatietoja valmiiksi annettuihin kenttiin. Täyttämisen jälkeen sapluuna luo annettujen arvojen pohjalta kokoelman elementtejä jonka arvot vastaavat annettuja [6]. Louhintatyökalut tuottavat metatietoa analysoimalla digitaalista tietosisältöä. Louhimalla saadun metatiedon laatu voi vaihdella paljon riippuen työkalun käyttämän algoritmin soveltuvuudesta tietosisällön analysointiin. Louhinta työkaluja käytetään usein apuna kun metatietoa luodaan muiden työkalujen avulla [6]. Muunnostyökalut kääntävät metatietoa alkuperäismuodosta toiseen. Riippuen näiden kahden eri metatietomuodon yhteensopuvuudesta riippuen metatietoa voidaan lisäksi joutua muokkaamaan vielä käsin [6]. METATIETOMALLIEN YHTEENTOIMIVUUS Kaikki metatietomallit (schema) ovat täyttämään tiettyjen käyttäjien tarpeita. Täydentäviä tietomalleja käytetään laajentamaan tietosisällön kuvausta muiden käyttäjien tarpeisiin [6]. Metatiedon ristiin kartoitus (meatadata crosswalks) tarkoitetaan eri metatietomallien yhteensovittamista, siten että mahdollistetaan metatieton elementtien, semantiikan ja muotosääntöjen yhteensopivuus. Ristiin kartoittamisella mahdollistetaan eri tahojen luomien metatietojen käyttö toisessa metatietomallissa [6]. Ristiinkartoittamisen onnistuminen riippuu tietosisältö tasolla metatietomallien vastaavuudesta, alkuperäisen metatietomallin rakenteisuuden vastaavuudesta muunnettavan mallin rakenteisuuteen ja tietosisältö säännöistä, joilla metatietomalli on täytetty.

5 METATIEDON ONGELMIA LÄHTEET Virheellinen metatieto: Metatietoa käytetään maailmassa, jossa ihmiset kilpailevat siitä kenen tietosisältö on suosituinta, Internetsivujen mainonnasta saa enemmän rahaa, mitä enemmän kävijöitä sivulla on, artistit haluavat ihmisten löytävän omia tuotoksiaan ja tavarantoimittajien tuotteet kilpailevat keskenään. Näistä syistä usein törmäämme metatiedon väärinkäyttöön. Internetin hakukoneen antavat usein tuloksiksi sivuja jotka eivät sisälläkään sitä mitä etsimme, vaan ne ovat luotu hakemaan huomiotamme [9]. Metatiedon ylläpitäminen on raskasta: Relevantin metatiedon luominen ja ylläpitäminen on tietovaraston käyttökelpoisuuden ja säilymisen elinehtoja, mutta usein hyvin aikaa vievä prosessi. Relevantin metatiedon täyttäminen luomaamme tietosisältöön jää usein tekemättä, jollemme ymmärrä sen merkitystä. Saatamme lähettää sähköpostia ilman otsikkoa tai luoda dokumenttejä nimellä, jonka järjestelmä antaa meille oletuksena [9]. [1] L. Marius Garshol, Metadata? Thesauri? Taxonomies? Topic Maps!, Making sense of it all. Internetsivu. Viitattu [2] V. Niemijärvi, Metatieto tietovarastoympäristössä. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu [3] N, Laitala. Metatiedot tietojenkäsittelyn integraation tukena, Tapauksena suomalainen lainsäädäntö. Jyväskylän yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos. Pro gradu [4] A. Salminen, Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa. Ilmestynyt julkaisussa A. Lehtinen, A, Salminen, R, Nurmeksela. Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa. RASKE2- projektin II väliraportti (s. 4-13) [5] P. Harpring, Introduction to Controlled Vocabularies: Terminology for Art, Architecture, and Other Cultural Works. (s ) Getty Publications, [6] R. Guenther, R. Jacqueline. Understanding metadata. National Information Standard Organization (NISO) Press, Bethesda, USA [7] A. Brand, F. Daly, B. Meyers,. Metadata demystified. Bethesda, National Information Standard Organization (NISO) Press [8] NISO Framework Working Group. A framework of guidance for building good digital collections. niso. org/publications/rp/frame-work3. pdf [9] C. Doctorow. Metacrap: Putting the torch to seven straw-men of the meta-utopia. Internetsivu. Viitattu

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suuntana lainsäädäntötyön semanttinen web Kohti lainsäädäntötyön tiedonhallinnan tehostamista Seminaari

Lisätiedot

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa

Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Metatietojen merkitys tiedonhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suuntana lainsäädäntötyön semanttinen web Kohti lainsäädäntötyön tiedonhallinnan tehostamista Seminaari

Lisätiedot

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö)

Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Tiedonlouhinta rakenteisista dokumenteista (seminaarityö) Miika Nurminen (minurmin@jyu.fi) Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kalvot ja seminaarityö verkossa: http://users.jyu.fi/~minurmin/gradusem/

Lisätiedot

Metatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa

Metatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa Metatiedot lainsäädäntötiedon hallinnassa Antti Lehtinen antleht@cc.jyu.fi Reija Nurmeksela rekorhon@cc.jyu.fi Esityksen tavoite Esitellä RASKE2-projektin loppuraportti Esittää pohdintoja tulevaisuuden

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: Semanttinen Web (SW) on

Lisätiedot

Yhteentoimivuusvälineistö

Yhteentoimivuusvälineistö Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme

Lisätiedot

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto

Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Metatiedot ja terveydenhuollon kansallinen arkisto Tampere 25.5.2010 Terveydenhuollon atk-päivät Maritta Korhonen Hankepäällikkö Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 3.6.2010 1 Metatieto, määritelmä Metatieto

Lisätiedot

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset

SÄHKE-hanke. Tekninen mallintamisen Siirtotiedoston metatietokuvaukset 04.02.2005 1 (15) SÄHKE-hanke Tekninen mallintamisen Versio ja pvm Laatinut Tarkpvm Tarkastanut Hyvpvm Hyväksynyt 2.0 / 04.02.2005 Anneli Rantanen 15.02.2005 Markus Merenmies 18.02.2005 Ohjausryhmä 04.02.2005

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen

Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Yhteentoimivuutta edistävien työkalujen kehittäminen Semantiikkaa organisaatioiden välisen tiedonvaihdon helpottamiseksi Mikael af Hällström, Verohallinto Esityksen sisältö Taustatekijöitä (OKM:n hallinnonala,

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje

Uudet EU-asetukset. EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Uudet EU-asetukset EUR-Lexin tarkennetun haun käyttöohje Aloitus Mene EUR-Lex-sivustolle: http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi. Valitse (tarvittaessa) vaakasuorasta valikosta "Etusivu" ja siirry

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015

Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys. Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Yleisten kirjastojen kuvailutyön kansallinen viitekehys Yleisten kirjastojen neuvosto Anu Jäppinen 16.4.2015 Nykytila Yleisillä kirjastoilla omat luettelot ja omat luetteloijat. Jotkut kirjastot poimivat

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin

ARVO - verkkomateriaalien arviointiin ARVO - verkkomateriaalien arviointiin Arvioitava kohde: Jenni Rikala: Aloittavan yrityksen suunnittelu, Arvioija: Heli Viinikainen, Arviointipäivämäärä: 12.3.2010 Osa-alue 1/8: Informaation esitystapa

Lisätiedot

Tiedonhallinta ja tietopalvelu sähköisessä ympäristössä

Tiedonhallinta ja tietopalvelu sähköisessä ympäristössä Tiedonhallinta ja tietopalvelu sähköisessä ympäristössä Tallennusjärjestelmät & Tiedonhallinta - konferenssi 1.-2.11.2005 Meripuisto, Espoo 2.11.2005 Leena Kononen Tulli -palvelua ja lainvalvontaa 1. Sisämarkkinoiden

Lisätiedot

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE

HAKUKONEMARKKINOINTI KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE KOTISIVUJEN PÄIVITYSOHJE 1 SISÄLLYSLUETTELO KIRJAUDU PALVELUUN...3 KÄVIJÄSEURANTA...4 SIVUJEN PÄIVITYS...5 Sisältö...6 Sisältö / Työkalut...8 Sisältö / Taulukko...9 Sisältö / Kuvien tuominen...10 Sisältö

Lisätiedot

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

Paikkatietojen tietotuotemäärittely Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotuote? Mikä on paikkatietotuoteseloste? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuoteselosteen sisältö? Mitä

Lisätiedot

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 24.1.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta

Lisätiedot

Paikkatietojen tietotuotemäärittely

Paikkatietojen tietotuotemäärittely Paikkatietojen tietotuotemäärittely Esityksen sisältö: Mikä on paikkatietotietotuote? Mikä on paikkatietotuotemäärittely? Kuka paikkatietotuotteita määrittelee? Mikä on paikkatietotuotemäärittelyn sisältö?

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu

Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Arkistoaineistojen sisällönkuvailu Suomen yliopistokirjastojen neuvosto Sisällönkuvailuverkoston Sisällönkuvailupäivä 22.11.2013 Kenneth Ahlfors Arkistokuvailu Arkistokuvailun ominaispiirre on, että tietovarannon

Lisätiedot

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy

Semantic Web käytännön sovelluksissa. TkT Janne Saarela Profium Oy Semantic Web käytännön sovelluksissa TkT Janne Saarela Profium Oy 26.5.2004 Sisällysluettelo Johdanto Semanttisen Webin maailmaan Mahdollisuudet Tämän päivän käyttökohteet Haasteet 1 Johdanto Semanttisen

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli

Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Korkeakoulujen yhteentoimivuusmalli Tavoitteena korkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja julkaisutietojärjestelmien yhteentoimivuus Miika Alonen Suvi Remes Nykytila Esim. Kirjastotoimi Opintopolku? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille?

Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille? Mitä PAS-järjestelmä tarkoittaa museoille? Museoiden KDK-ajankohtaispäivä 29.4.2010 Kari Peiponen, Valtion taidemuseo Heritology (Cultural heritage) Šola defined heritology as a study of the future of

Lisätiedot

Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi)

Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Sisällöntuottajan näkökulma: hajautettu sisällöntuotanto ja julkaiseminen semanttisessa webissä. Porttaalisisältöjen ristikkäiskäyttö Web 2.0 mash-up -sovelluksina Kim Viljanen (kim.viljanen@tkk.fi) Semantic

Lisätiedot

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta

Sisällys. Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia. XML:n rooleja sähköisen asioinnin tavoitearkkitehtuurissa. dbroker - asiointialusta Palveluita ja sisältöä portaaliin - XML:n mahdollisuuksista XML-tietokannat ja julkishallinnon XML-sovellukset, 28.05.2002 Lasse Akselin, TietoEnator Oyj Sisällys Valtion tietotekniikan rajapintasuosituksia

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen ossi.nykanen@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), DMI / Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä "Semanttinen Web" Sisältö Konteksti: W3C, Web-teknologiat

Lisätiedot

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013

Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Avoin data Avoin kirjasto Kuvailupäivät 20.3.2013 Aineistojen kuvailun uudistaminen laajemmassa yhteydessä Tiedon tallennuksen ja haun uusi ekosysteemi Kansalliskirjaston hankkeet: RDA, UKJ, Melinda, Finna,

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Semanttinen Finlex Arttu Oksanen ( )

Semanttinen Finlex Arttu Oksanen ( ) Semanttinen Finlex 7.3.2016 Arttu Oksanen ( arttu.oksanen@aalto.fi ) Taustaa Lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö julkaistu aiemmin ihmisluettavina dokumentteina Finlexpalvelussa Data ei kuitenkaan ole ollut

Lisätiedot

Sisällönhallintahanke

Sisällönhallintahanke Sisällönhallintahanke 1 Käsitteet 1/2 Sisältö Tässä hankkeessa käsitellään asiakirjamuotoista ja pääasiassa sähköistä sisältöä Sisältöä ovat esim.: viralliset asiakirjat dokumentit raportit ja julkaisut

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi

KÄYTTÖOHJEET PERUSTEET SANASTOA KIRJAUTUMINEN OPETUKSEN TYÖTILAT. Kopan osoite koppa.tampere.fi KÄYTTÖOHJEET Kopan osoite koppa.tampere.fi PERUSTEET Käytä mieluiten Firefox-, Opera-, Chrome- tai Internet Explorer 8 selainta. SANASTOA Dashlet: Työpöydälle tai työtilaan sijoitettava ikkuna tai pienohjelma.

Lisätiedot

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle

Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle Visma Fivaldi -käsikirja Tehtävienhallinta- ohje käyttäjälle 2 Sisällys 1 Palvelunhallinta... 3 1.1 Käyttäjäryhmän luominen... 3 2 Tehtävienhallinta- perustiedot... 4 2.1 Yhtiön perustiedot... 4 2.2 Tehtävä-/

Lisätiedot

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita

Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Järjestelmäriippumattomia siivousohjeita Laatua luettelointiin -webinaari 7.9.2017 Suunnittelija Sampsa Heinonen Mistä metadatan siivouksessa on kyse? Metadatan siivouksessa kyse sen laadun parantamisesta

Lisätiedot

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu

ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Mediapaja. Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Artikkeleiden hallinta ja julkaisu ETAPPI ry JOOMLA 2.5 Sivu 1(16) Sisällysluettelo 1 Joomla! sivuston sisällöntuotanto... 2 2 Artikkeleiden julkaisu sivustolla... 4 3 Artikkelin julkaisemista

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy

SÄHKE- ja Moreqvaikutukset. dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen. Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy SÄHKE- ja Moreqvaikutukset asian- ja Ju dokumenttienhallinnan järjestelmäkehitykseen Juha Syrjälä, Affecto Finland Oy Affecto Enterprise Information Management -ratkaisujen edelläkävijä Pohjois- Euroopassa

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa -seminaari

Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa -seminaari Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa -seminaari Järjestäjät: valtiovarainministeriö, oikeusministeriö, valtioneuvoston kanslia

Lisätiedot

Käyttöoikeuksien metatieto

Käyttöoikeuksien metatieto Käyttöoikeuksien metatieto Yhteistyöseminaari 6.2.2014 Juha Hakala, Kansalliskirjasto Yleistä Käyttöoikeuksien metatieto (rights metadata) on tärkeää: Rights metadata is not just about compliance with

Lisätiedot

Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden palvelukokonaisuus

Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden palvelukokonaisuus Tutkimuksen pitkäaikaissaatavuuden palvelukokonaisuus IDA-yhdyshenkilötapaaminen 3.11.2017 Esa-Pekka keskitalo (etunimi.sukunimi@helsinki.fi, orcid.org/0000-0002-4411-8452) http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2017110350478

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin

Käyttöliittymä. Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta. ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Käyttöliittymä Ihmisen ja tuotteen välinen rajapinta ei rajoitu pelkästään tietokoneisiin Tasot: 1. Teknis-fysiologis-ergonimen 2. Käsitteellis-havainnoillinen 3. Toiminnallis-kontekstuaalinen, käyttötilanne

Lisätiedot

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon.

Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Kirjasto- ja tietopalvelut Theseus opas Ohjeistus opiskelijalle opinnäytetyön tallentamiseksi Theseus-verkkokirjastoon. Pikaohje: 2 1. Aloita tallennus kun työsi on valmis ja ohjaava opettajasi on hyväksynyt

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus

Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Valtioneuvoston tietosisältöjen semanttinen yhteentoimivuus Maija Jussilainen tietoasiantuntija Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Valtiovarainministeriö maija.jussilainen@vm.fi 09-1603 4935 0400-415

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE

JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE JÄRJESTELMÄN TEKNINEN KÄYTTÖOHJE TEKNINEN OHJE OSAAJAPLUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖN OsaajaPlus -järjestelmä on luotu siten, että sen käyttöön tarvittavat ohjelmat ovat maksutta ladattavissa internetistä.

Lisätiedot

Metadata ja hyvät käytännöt

Metadata ja hyvät käytännöt Metadata ja hyvät käytännöt Lassi Lager OJS-työpaja 4.5.2016 Tieteiden talo Kotimaisten artikkelimetatietojen virtoja DOAJ Viitteiden hallinta- ja jakamisjärjestelmät OJS ARTO Finna? Google ja muut hakukoneet

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen

Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Hallinnon tietoympäristön muuttuminen ja sähköinen säilyttäminen Valtio expo 20.5.2014 Mikko Eräkaski, kehittämispäällikkö Kansallisarkisto Haaste: Information Tsunami : Gartner Says One Third of Fortune

Lisätiedot

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen

Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen Suvi Remes Miika Alonen Petri Mustajoki Totti Tuhkanen So far Toimeksianto: Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon viitearkkitehtuuri Tietoarkkitehtuurin osuuteen liittyen Synergiaryhmä 4.12.2014 linjannut,

Lisätiedot

Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille

Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille Metadatasuositus julkaisuarkistojen tekstiaineistoille Tanja Vienonen ATT-webinaari 7.9.2017 klo 10.00 Metadatasuosituksen synty Koottu yhteistyössä Tajua-hankkeen ja julkaisuarkistoasiantuntijoista koostuvan

Lisätiedot

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä

Rekursiolause. Laskennan teorian opintopiiri. Sebastian Björkqvist. 23. helmikuuta Tiivistelmä Rekursiolause Laskennan teorian opintopiiri Sebastian Björkqvist 23. helmikuuta 2014 Tiivistelmä Työssä käydään läpi itsereplikoituvien ohjelmien toimintaa sekä esitetään ja todistetaan rekursiolause,

Lisätiedot

Näkökulmia yhteentoimivuuteen

Näkökulmia yhteentoimivuuteen Näkökulmia yhteentoimivuuteen 6.9.2016 Ammatillisen koulutuksen toimijoiden verkostotapaaminen JulkICT / Yhteinen tiedon palvelumalli (YTI) -hanke Yhteentoimivuus? Semanttinen yhteentoimivuus? l ä p i

Lisätiedot

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä

- miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 1 - miten saadaan tieto järkevästi ja vakioidusti siirtymään tietovarantojen ja palvelujen välillä 2 - Eri tekniikoiden integraatio on helppoa semanttinen yhteentoimivuus, eli sopiminen yhteisistä tietosisällöistä

Lisätiedot

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet

Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Juricon Nettisivu Joomlan käyttöohjeet Sisällysluettelo Julkaisujärjestelmä hallinta... 3 Joomla-järjestelmän ylävalikolla on seuraavia:... 3 Valikot... 4 Kategoriat ja artikkelit... 5 Lisäosat ja moduulien

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämä tieto- ja viestintätekniikan oppikirja on päivitetty versio vuonna 2007 julkaisemastani Tieto- ja viestintätekniikka -oppikirjasta. Päivityksessä kirjan sisällöt on ajantasaistettu ja samalla

Lisätiedot

Tietosisällön eheys. Kimmo Janhunen Riskienhallintapäällikkö

Tietosisällön eheys. Kimmo Janhunen Riskienhallintapäällikkö Tietosisällön eheys Kimmo Janhunen kimmo.janhunen@om.fi Riskienhallintapäällikkö Oikeusrekisterikeskuski k 26.11.2014 Esityksen sisältö Tiedon merkitys - tiedon eheyden merkitys Määritelmät Lainsäädäntö

Lisätiedot

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä

Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Muusa-palvelu Muusa ja KDK:n asiakasliittymä Keskustelutilaisuus museoiden kokoelmajärjestelmistä ja KDK:n asiakasliittymästä 20.8.2009 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Riitta Autere,Valtion taidemuseo

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen 21.11.2005 Käyttäjän näkökulma semanttinen web ei yleisty, ennen kuin sille on kysyntää ja käyttöä semanttisen

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus

JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-järjestelmä ja yhteentoimivuus JHS-seminaari 5.4.2005 Säätytalo Tommi Karttaavi, JUHTA JUHTA Asetettu valtionhallinnon ja kunnallishallinnon tietohallintoyhteistyön suunnittelua ja tietohallintoyhteistyöhön

Lisätiedot

Museo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille?

Museo Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? Museo 2015 Mitä museoiden kokoelmahallinnan kokonaisarkkitehtuurihanke merkitsee museoille? 27.9.2011 Elina Anttila, osastonjohtaja Museovirasto Museoalan kehittäminen ja tiedonhallinta Museo 2015 mahdollistaa

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Ilmestynyt julkaisussa Lehtinen, A., Salminen, A., Nurmeksela, R., Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnassa. RASKE2-projektin II väliraportti (s. 4-13). Eduskunnan kanslian julkaisu

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa

Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Vaatimusmäärittely julkaisujen tuelle Theseuksessa Johdanto Theseus suunniteltiin pilottivaiheessa opinnäytteitä varten. Julkaisuille oli varattu aikaisemmassa suunnitelmassa yksi kokoelma per ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )

Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Miika Alonen miika.alonen@csc.fi Petri Roponen petri.roponen@vrk.fi Kansallinen koodistopalvelutyöpaja Kick off 29.5.2017 Väestörekisterikeskus,

Lisätiedot

UNA PoC-yhteenveto CGI Aino Virtanen

UNA PoC-yhteenveto CGI Aino Virtanen UNA PoC-yhteenveto CGI 4.10.2017 Aino Virtanen PoC-toteutusten vastuulliset toimittajat/asiakasorganisaatiot sekä sisällölliset painopisteet Mitä PoC sisälsi PoC-toiminnallisuus - hahmoteltiin UNA:n modulaarista

Lisätiedot

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto

ISNI-järjestelmä. Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014. Maarit Huttunen. KANSALLISKIRJASTO - Tutkimuskirjasto ISNI-järjestelmä Sähköisten sisältöjen aamupäivä 2.4.2014 Maarit Huttunen Mihin tunnisteita tarvitaan? ISBN, ISSN, ISMN Kirja, sarja tai lehti, nuottijulkaisu / manifestaatio l. ilmentymä ISTC (International

Lisätiedot

Semanttinen yhteentoimivuus

Semanttinen yhteentoimivuus Semanttinen yhteentoimivuus Riku Moisio JHS-seminaari 5.4.2005 Semanttisen yhteentoimivuuden haaste on siinä, että tietojärjestelmien tulisi ymmärtää automaattisesti teknisellä tasolla ihmisten ja organisaatioiden

Lisätiedot

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa

Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Suositus asiasanastojen, luokitusjärjestelmien ja ontologioiden käytöstä luetteloinnissa Suomen museoissa Sisältö Johdanto... 3 Suosituksen keskeiset käsitteet... 4 Asiasanastot... 4 Kansallisen digitaalisen

Lisätiedot

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Suomen virtuaaliammattikorkeakoulu Boolen operaattorit v. 0.5 > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,

Lisätiedot

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon

Siirtyminen Outlook 2010 -versioon Tämän oppaan sisältö Microsoft Microsoft Outlook 2010 näyttää hyvin erilaiselta kuin Outlook 2003. Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa uuden ohjelman opiskelua. Seuraavassa on tietoja uuden käyttöliittymän

Lisätiedot

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke

MichaelPlus. Hankkeen esittely 30.11.2006. http://www.michael-culture.org/index.html. Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MichaelPlus Hankkeen esittely 30.11.2006 http://www.michael-culture.org/index.html Mikael Vakkari Suunnittelija MichaelPlus hanke MICHAEL (3 maata): 36 kuukautta (kesäkuu 2007) Kaksi hanketta Italia (koordinaattori),

Lisätiedot

Asemakaavat yhteisenä tietovarantona

Asemakaavat yhteisenä tietovarantona Asemakaavat yhteisenä tietovarantona Asemakaavojen tiedonhallinnan kehittäminen niin, että tiedontuotanto palvelisi mahdollisimman hyvin kaikkia asemakaavoituksen ja muun maankäytön suunnittelun vaiheita

Lisätiedot

T Tiedonhallinan seminaari. koulutusohjelma Metadata. Matti Tornio 55412K

T Tiedonhallinan seminaari. koulutusohjelma Metadata. Matti Tornio 55412K TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietotekniikan SEMINAARITUTKIELMA T-76.273 Tiedonhallinan seminaari koulutusohjelma 31.3.2005 Metadata Matti Tornio 55412K Sisältö 1 JOHDANTO 2 1.1 Tausta...............................

Lisätiedot

Innokylä Hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö

Innokylä Hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö Innokylä Hyvinvointi- ja terveysalan innovaatioympäristö Innokylän kehittämisympäristö kehittämisympäristössä voit ideoida, kehittää ja arvioida käytäntöjä kehittämisympäristö koostuu kahdesta osasta,

Lisätiedot

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto

Syntysähköisten. Markus Merenmies / Kansallisarkisto Syntysähköisten asiakirjojen j digitointi it i ti Markus Merenmies / Kansallisarkisto OSA I : Johdanto ja viitekehys Lähtökohtia Viranomaisten syntysähköisten asiakirjojen säilyttäminen yksinomaan sähköisessä

Lisätiedot

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki HL7 Clinical Document Architecture Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki Clinical Document Architecture (CDA) HL7 järjestön standardi Ensimmäinen julkaisu 2000 ja toinen 2005 Kliinisen

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Versiohistoria Versio Pvm Tekijät Muutokset 1.0 KK Ensimmäinen julkaistu versio. 2.0 12.10.2016 KK Muokattu käyttötapauksia Arkistoi

Lisätiedot

TUTKIMUSDATAN KUVAILU. Kuvailun tiedotuspäivä Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält

TUTKIMUSDATAN KUVAILU. Kuvailun tiedotuspäivä Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält TUTKIMUSDATAN KUVAILU Kuvailun tiedotuspäivä 27.9.2017 Tieteenala-asiantuntija, FT Katja Fält Sisältö Reilu tutkimusdata (FAIR-periaatteet) ja kuvailu Tutkimusdatan kuvailun pääpiirteet Tutkimusdatan kuvailu

Lisätiedot

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta

PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta PubMed lääketieteellinen kokoteksti- ja viitetietokanta Linkki: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez PubMed-tietokanta on internetissä vapaasti käytettävissä. Tietokanta sisältää yli 16 miljoonaa viitettä

Lisätiedot

Yhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI

Yhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI Yhteisen tiedon hallinta -hanke Eli YTI 4.5.2017 Anne Kauhanen-Simanainen Tiedonhallintalakityöryhmän työpaja: Tiedon ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus YHTI YTIMA YHTIHA YTHAMA YTIHAMA Mitä tarkoitatte?

Lisätiedot

Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä

Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä Kuvailusäännöt, formaatti ja kirjastojärjestelmä Kuvailun tiedotuspäivä Helsinki 27.9.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen / Kansalliskirjasto Kuvailusäännöt antavat perusohjeet aineistojen kuvailuun Formaatti

Lisätiedot

Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita.

Tietokanta.java Luokka tarjoaa välineet tietokannan lukemiseen. Haetuista tiedoista muodostetaan kurssi- ja opetus-olioita. Arkkitehtuurikuvaus Käytössä olevat java-luokat: Kansio: /WEB_INF/classes/ - käännetyt luokat Kansio: /WEB_INF/src/ - lähdekoodi custom_pojos: Kurssi.java Java-luokka, jonka sisältö vastaa tietokannassa

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

The OWL-S are not what they seem

The OWL-S are not what they seem The OWL-S are not what they seem...vai ovatko? Verkkopalveluiden koostamisen ontologia OWL-S Seminaariesitelmä 15.4.2013 Emilia Hjelm Internet on hankala Nykyinternet on dokumenttien verkko Asiat, joita

Lisätiedot

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014 Sakari Hanhimäki Projektitutkija, Porin taidemuseo jshanh@utu.fi sakari.hanhimaki@pori.fi Porin taidemuseon

Lisätiedot

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset

Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä. Rajapintakäyttötapaukset Asiakastietoa käsittelevä järjestelmä Sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto Versiohistoria Versio Pvm Tekijät Muutokset 1.0 KK Ensimmäinen julkaistu versio. 2.0 12.10.2016 KK Muokattu käyttötapauksia Arkistoi

Lisätiedot

MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus

MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus MeSH-asiasanoitus ja NLM-luokitus Lääke- ja hoitotieteen sisällönkuvailukoulutus 18.5.2011 Terhi Sandgren Helsingin yliopiston kirjasto, Meilahden kampuskirjasto Terkko Teoksen sisällön analyysi Säännöt

Lisätiedot