LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, MIRIENSIS OY TIURUNIEMEN ETELÄOSAN ASEMAKAAVA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, MIRIENSIS OY TIURUNIEMEN ETELÄOSAN ASEMAKAAVA PÖYRY FINLAND OY LIITE 2 Valtakatu Lappeenranta Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Fax Päiväys Viite 16WWE0629.SE Sivu 1 (8) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite, hakija Miriensis Oy Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Korvenkylän taajamassa entisen Tiuruniemen sairaala-alueen eteläpuolella. Alue sijaitsee noin 35 kilometriä Lappeenrannan keskustasta koilliseen. Alue on nykyisin rakentamatonta talousmetsää. Kaavaalueen pinta-ala on noin 13,2 hehtaaria. Asemakaavoitettavan alueen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Aluerajaus on muuttunut työn aikana siten, että siitä on rajattu pois rantaan rajoittuvat alueet. Holiday Club Saimaa Kylpylähotelli Suunnittelualue Suunnittelualueen sijainti.

2 2 Suunnittelun tausta, lähtökohdat ja tavoitteet Joutsenon kaupunki hankki Tiurun ja Rauhan entiset sairaala-alueet ympäristöineen, yhteensä n. 406 ha, omistukseensa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriltä vuonna Joutsenon kaupunginhallitus hyväksyi yhteistoiminta- ja aiesopimuksen Rauhan entisen sairaala-alueen myymisestä kiinteistökehitysyhtiö Joutsenmaa Oy:lle (nykyinen Miriensis Oy). Sopimus koski n. 290 hehtaarin aluetta Rauhan ja Tiurun alueella ja Saimaan Masteensaaresta. Kesällä 2006 tehdyn sopimuksen perusteella Joutsenmaa Oy/ Miriensis Oy vastaa projektin toteutumisesta. Joutsenon kaupunki sitoutui investoimaan alueen kunnallistekniikkaan ja infrastruktuuriin 10,7 milj. euroa. Miriensis Oy on Rauhan kehittämisestä ja hallinnoinnista vastaava yhtiö. Kaupungin ja Miriensis Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti Miriensis Oy tulee tekemään alueen kiinteistökaupat perustettavien kiinteistöyhtiöiden lukuun. Miriensis kehittää alueen palveluiden liiketoimintamalleja ja markkinointia Saimaa Gardens-brändin alla. Alue toteutetaan hajautetun palvelutuotannon ja kiinteistösijoitusten periaatteella. Suunnittelualueelle hyväksyttiin osayleiskaava Kaavoitus on osa Rauhan ja Tiurun alueen uudelleenkäyttöprosessia, joka tähtää monipuolisen matkailu- ja vapaaaikakeskuksen luomiseen. Lappeenrannan kaupungin kaavoituspäällikkö on hyväksynyt Miriensis Oy:n esityksen asemakaavoituksen jatkamisesta Tiuruniemen eteläisellä alueella. Hanke perustuu allekirjoitettuun Joutsenon kaupungin ja Miriensis Oy:n (silloinen Joutsenmaa Oy) väliseen aluerakentamis- ja maankäyttösopimukseen. Suunnittelualue on vuoden 2009 alusta kuulunut Lappeenrannan kaupunkiin, jolle Joutsenon kaupungin tekemät sopimukset ovat siirtyneet. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaava, joka mahdollistaa osayleiskaavan mukaisen loma-asuntoalueen rakentamisen. Alue on osa Saimaa Gardens- matkailu- ja vapaaaikakeskusta ja tukeutuu Rauhan kylpylä- ym. palveluihin. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoitetaan myös vakituista pientaloasumista. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti alueen maisema- ja luontoarvot. Oleellisen osan työtä muodostaa kaavan vaikutusten arviointi, jossa selvitetään mm. vaikutukset luontoon ja maisemaan sekä infraverkkoon. Nykytilanne Suunnittelualue sijoittuu entisen Tiurun sairaala-alueen eteläpuolelle. Alueella ei ole rakennuksia, mutta siihen rajautuu vuonna 1949 valmistunut Impilinnaksi kutsuttu asuntolarakennus. Alueen pohjoispuolelle jäävät vuonna 1939 valmistuneet Tiuruniemen entinen sairaalarakennus sekä Tiuruniemen lämpökeskus ja siihen liittyvä laivalaituri. Suunnittelualue on ensimmäisen Salpausselän lakitasanteen metsäistä kangasmaastoa, joka laskee jyrkähkönä rantarinteenä Saimaaseen. Alueen länsipuolitse kulkee pohjois-eteläsuunnassa rannan suuntainen polku, joka on pohjoisosaltaan parannettu ajotieksi. Suunnittelualueen pohjoisosan läpi kulkevat sähkö- ja maakaasulinjat. Suunnittelualueen länsipuolelle jää kaksi loma-asuntokiinteistöä.

3 3 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistuksessa. Kaavoitustilanne Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistukset astuivat voimaan Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavien VAT:ien toteutumista arvioidaan asemakaavan selostuksessa. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaava on laadittu koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja sillä on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja sen suunnittelussa. Maakuntakaava korvaa vahvistuessaan seutukaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue sijaitsee matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv). Alueen eteläpuolelle on merkitty retkeily- /ulkoilureitti. Alue on tärkeätä pohjavesialuetta (pv). Lisäksi alue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -alueeseen. Tiurun ja Rauhan alueet on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä (ma/km + vaakaviivoitus). Varsinainen Rauhan - Tiuruniemen alue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM). Saimaan vesialue on merkitty Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueena (oranssi vinoviivoitus). Etelä-Karjalan liitto on käynnistänyt vuonna 2012 vaihekaavan laatimisen. Vaihekaavaluonnos on ollut rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti nähtävillä Vaihekaavaluonnoksessa ei ole varauksia Rauhan alueella.

4 4 Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu kokonaan hyväksytyn oikeusvaikutteisen Tiurun ja Rauhan OYK-muutoksen alueeseen. Suunnittelualueen keskiosassa on varaukset matkailupalvelujen alueille (RM). Aluevarauksia ympäröivät viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Suunnittelualueen pohjoisosassa on pientalovaltainen asuntoalue (AP). Alueen eteläpuolella kulkee ulkoilureitti. Alue on pohjavesialuetta (pv). Pääosa suunnittelualueesta on osoitettu myös maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaisena kehittämisalueena (ke). Suunnittelualueeseen rajautuvia yleiskaavavarauksia ovat kerrostalovaltainen asuntoalue (AK) ja loma-asuntoalueet (RA. Alue varataan loma-asuntojen rakentamiseen. Suurin sallittu rakennusten määrä tonttia kohti on kolme. Yhden tontin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m²) Tiuruniemen edustan vesistöalue kuuluu Saaristo I- rantaosayleiskaavaan, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kyseinen alue on Saaristo I-kaavassa vesialuetta. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualueen pohjoispuolella on voimassa Lappeenrannan kaupunginvaltuuston hyväksymä Tiuruniemen ydinalueen asemakaava. Tiuruniementie ja Jalmari Lankisen tie on osoitettu asemakaavassa katualueina.

5 5 Ote yleiskaavasta. Ote ajantasa-asemakaavasta.

6 6 - Muut suunnitelmat ja varaukset Lappeenrannan kaupungin uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelualue kuuluu Tiuruniemen I luokan eli vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 14,72 km² ja muodostumisalueen pintaala 10,9 km². Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 8500 m³/d. Kaavatyötä varten laadittavat erillisselvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2010 (Pöyry Environment Oy). Selvitys on laadittu asemakaavatyössä tarvittavalla tarkkuudella. Kiinteiden muinaisjäännösten osalta tukeudutaan olemassa olevaan kirjalliseen inventointitietoon. Museoviraston arkeologian osasto suoritti koko Rauha-Tiuru alueella maastoinventoinnin osayleiskaavaa varten. Inventoinnissa todettiin viljelyröykkiöitä kolmessa hajanaisessa ryhmässä, osaan liittyi myös kiviaitoja. Viljelyröykkiöistä valtaosa sijoittui suppiin ja niitä on pidettävä myöhäisen historiallisen ajan muinaisjäännöksinä. Yksi viljelyröykkiöiden ryhmä sijoittuu välittömästi suunnittelualueen itäpuolelle. Mitä vaikutuksia kaavahankkeella on? Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen luontoon ja maisemaan, pohjaveteen ja yhdyskuntatalouteen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavatyössä seuraavan jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia: 1. Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset maisemaan - Vaikutukset maa- ja kallioperään - Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen - Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset luontokohteisiin 2. Taloudelliset vaikutukset - Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin - Aluetaloudelliset vaikutukset 3. Liikenteelliset vaikutukset - Vaikutukset liikenneverkkoon, liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen - Liikenteen ympäristövaikutukset, liikennemelu 4. Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - Vaikutukset palvelujen saatavuuteen - Vaikutukset ulkoilureitistöihin 5. Kulttuuriset vaikutukset - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin - Vaikutukset yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin ja katuihin - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin - Suhde Saimaan vedenpinnan korkeuden vaihteluihin - Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet.

7 7 Osalliset Suunnittelussa ovat osallisia ainakin seuraavat viranomaistahot ja sidosryhmät: - Viranomaiset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan museo, Museovirasto/ arkeologian osasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos. - Lappeenrannan kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, Tekninen toimi (maankäyttö ja asuminen, kadut ja ympäristö (entinen palvelutuotanto), rakennusvalvonta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. - Lappeenrannan kaupungin yhtiöt ja liiketoiminnat: Lappeenrannan Energia Oy (sisältää entisen Lappeenrannan Vesi Oy:n). - Maanomistajat/ hallintaoikeuden haltijat, vuokralaiset Lappeenrannan kaupunki, Miriensis Oy, yksityiset maanomistajat. - Alueen asukkaat ja yhdistykset Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry, Kyläyhdistys Korvenrauha ry, Tiurun asukasja ympäristöyhdistys. - Muut Telia Sonera Finland Oyj, Kymen Puhelin Oy. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa ja internet- sivulla. Suunnittelun kulku ja alustava aikataulu 1. Työn käynnistysvaihe; Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ). Perustietojen kokoaminen ja tarvittavien täydennysten suorittaminen. 2. Yleisinformaatio työn aloittamisesta; elokuu Informaatio kaupunkiorganisaatiolle ja viranomaisille työn alkamisesta, keskustelu työn lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). OAS:n toimittaminen viranomaisille (MRL 66 ). 3. Alustava asemakaavaluonnos; elokuu Luonnosvaihtoehtojen laadinta ja vertailu. Aloitusvaiheen viranomaispalaveri (MRL 66, MRA 26 ). 4. Asemakaavaluonnos; kesä Luonnoksen ja valmisteluaineiston asettaminen nähtäville (MRA 30 ) Mielipiteet osallisilta, lausunnot viran-

8 8 omaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus alueen yhdistysten edustajille Kaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. 6. Asemakaavaehdotus. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). Muistutukset. Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 ). Viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) tarvittaessa lausuntojen saavuttua. 7. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen. Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). 8. Kaavan hyväksyminen. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittely (MRL 52 ). Tiedottaminen kaupunginvaltuuston päätöksestä. 9. Mahdollinen valitusprosessi. Valitukset Kouvolan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Matti Veijovuori Valtakatu LAPPEENRANTA p etunimi.sukunimi@poyry.com Lappeenrannan kaupunki kaupunginarkkitehti vt Erkki Jouhki PL LAPPEENRANTA p etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee toimittaa osoitteella: Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi/ Kaavoitus PL LAPPEENRANTA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat Salpausselänkatu 22/ PL Kouvola

9 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, MIRIENSIS OY TIURUNIEMEN ETELÄOSAN ASEMAKAAVA PÖYRY FINLAND OY LIITE 2 Valtakatu Lappeenranta Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Fax Päiväys Viite 16WWE0629.SE Sivu 1 (8) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite, hakija Miriensis Oy Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Korvenkylän taajamassa entisen Tiuruniemen sairaala-alueen eteläpuolella. Alue sijaitsee noin 35 kilometriä Lappeenrannan keskustasta koilliseen. Alue on nykyisin rakentamatonta talousmetsää. Kaavaalueen pinta-ala on noin 13,2 hehtaaria. Asemakaavoitettavan alueen sijainti ja rajaus on esitetty alla olevalla kartalla. Aluerajaus on muuttunut työn aikana siten, että siitä on rajattu pois rantaan rajoittuvat alueet. Holiday Club Saimaa Kylpylähotelli Suunnittelualue Suunnittelualueen sijainti.

10 2 Suunnittelun tausta, lähtökohdat ja tavoitteet Joutsenon kaupunki hankki Tiurun ja Rauhan entiset sairaala-alueet ympäristöineen, yhteensä n. 406 ha, omistukseensa Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriltä vuonna Joutsenon kaupunginhallitus hyväksyi yhteistoiminta- ja aiesopimuksen Rauhan entisen sairaala-alueen myymisestä kiinteistökehitysyhtiö Joutsenmaa Oy:lle (nykyinen Miriensis Oy). Sopimus koski n. 290 hehtaarin aluetta Rauhan ja Tiurun alueella ja Saimaan Masteensaaresta. Kesällä 2006 tehdyn sopimuksen perusteella Joutsenmaa Oy/ Miriensis Oy vastaa projektin toteutumisesta. Joutsenon kaupunki sitoutui investoimaan alueen kunnallistekniikkaan ja infrastruktuuriin 10,7 milj. euroa. Miriensis Oy on Rauhan kehittämisestä ja hallinnoinnista vastaava yhtiö. Kaupungin ja Miriensis Oy:n välisen sopimuksen mukaisesti Miriensis Oy tulee tekemään alueen kiinteistökaupat perustettavien kiinteistöyhtiöiden lukuun. Miriensis kehittää alueen palveluiden liiketoimintamalleja ja markkinointia Saimaa Gardens-brändin alla. Alue toteutetaan hajautetun palvelutuotannon ja kiinteistösijoitusten periaatteella. Suunnittelualueelle hyväksyttiin osayleiskaava Kaavoitus on osa Rauhan ja Tiurun alueen uudelleenkäyttöprosessia, joka tähtää monipuolisen matkailu- ja vapaaaikakeskuksen luomiseen. Lappeenrannan kaupungin kaavoituspäällikkö on hyväksynyt Miriensis Oy:n esityksen asemakaavoituksen jatkamisesta Tiuruniemen eteläisellä alueella. Hanke perustuu allekirjoitettuun Joutsenon kaupungin ja Miriensis Oy:n (silloinen Joutsenmaa Oy) väliseen aluerakentamis- ja maankäyttösopimukseen. Suunnittelualue on vuoden 2009 alusta kuulunut Lappeenrannan kaupunkiin, jolle Joutsenon kaupungin tekemät sopimukset ovat siirtyneet. Alueelle on tarkoitus laatia asemakaava, joka mahdollistaa osayleiskaavan mukaisen loma-asuntoalueen rakentamisen. Alue on osa Saimaa Gardens- matkailu- ja vapaaaikakeskusta ja tukeutuu Rauhan kylpylä- ym. palveluihin. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoitetaan myös vakituista pientaloasumista. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti alueen maisema- ja luontoarvot. Oleellisen osan työtä muodostaa kaavan vaikutusten arviointi, jossa selvitetään mm. vaikutukset luontoon ja maisemaan sekä infraverkkoon. Nykytilanne Suunnittelualue sijoittuu entisen Tiurun sairaala-alueen eteläpuolelle. Alueella ei ole rakennuksia, mutta siihen rajautuu vuonna 1949 valmistunut Impilinnaksi kutsuttu asuntolarakennus. Alueen pohjoispuolelle jäävät vuonna 1939 valmistuneet Tiuruniemen entinen sairaalarakennus sekä Tiuruniemen lämpökeskus ja siihen liittyvä laivalaituri. Suunnittelualue on ensimmäisen Salpausselän lakitasanteen metsäistä kangasmaastoa, joka laskee jyrkähkönä rantarinteenä Saimaaseen. Alueen länsipuolitse kulkee pohjois-eteläsuunnassa rannan suuntainen polku, joka on pohjoisosaltaan parannettu ajotieksi. Suunnittelualueen pohjoisosan läpi kulkevat sähkö- ja maakaasulinjat. Suunnittelualueen länsipuolelle jää kaksi loma-asuntokiinteistöä.

11 3 Maanomistus Suunnittelualue on kokonaan Lappeenrannan kaupungin omistuksessa. Kaavoitustilanne Valtakunnallisilla alueidenkäyttötavoitteilla (VAT) asetetaan alueiden käytölle yleisluonteisia tavoitteita valtakunnallisella tasolla. Keskeisimpiä näistä tavoitteista ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tavoitteet tulee ottaa huomioon ja niiden toteutumista tulee edistää valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistukset astuivat voimaan Tämän asemakaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavien VAT:ien toteutumista arvioidaan asemakaavan selostuksessa. Maakuntakaava Etelä-Karjalan maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut sen Maakuntakaava on laadittu koko Etelä-Karjalan maakunnan alueelle kokonaiskaavana. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan alueiden käytöstä ja sillä on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja sen suunnittelussa. Maakuntakaava korvaa vahvistuessaan seutukaavan. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Alue sijaitsee matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueella (mv). Alueen eteläpuolelle on merkitty retkeily- /ulkoilureitti. Alue on tärkeätä pohjavesialuetta (pv). Lisäksi alue kuuluu kasvukeskusalueen laatukäytävä -alueeseen. Tiurun ja Rauhan alueet on maakuntakaavassa osoitettu maakunnallisesti merkittävänä kulttuurihistoriallisena ympäristönä (ma/km + vaakaviivoitus). Varsinainen Rauhan - Tiuruniemen alue on osoitettu matkailupalvelujen alueena (RM). Saimaan vesialue on merkitty Suur-Saimaan kehittämisen kohdealueena (oranssi vinoviivoitus). Etelä-Karjalan liitto on käynnistänyt vuonna 2012 vaihekaavan laatimisen. Vaihekaavaluonnos on ollut rakennusasetuksen 32 :n mukaisesti nähtävillä Vaihekaavaluonnoksessa ei ole varauksia Rauhan alueella.

12 4 Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu kokonaan hyväksytyn oikeusvaikutteisen Tiurun ja Rauhan OYK-muutoksen alueeseen. Suunnittelualueen keskiosassa on varaukset matkailupalvelujen alueille (RM). Aluevarauksia ympäröivät viheralueet on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Suunnittelualueen pohjoisosassa on pientalovaltainen asuntoalue (AP). Alueen eteläpuolella kulkee ulkoilureitti. Alue on pohjavesialuetta (pv). Pääosa suunnittelualueesta on osoitettu myös maankäyttö- ja rakennuslain mu-kaisena kehittämisalueena (ke). Suunnittelualueeseen rajautuvia yleiskaavavarauksia ovat kerrostalovaltainen asuntoalue (AK) ja loma-asuntoalueet (RA. Alue varataan loma-asuntojen rakentamiseen. Suurin sallittu rakennusten määrä tonttia kohti on kolme. Yhden tontin rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 150 k-m²) Tiuruniemen edustan vesistöalue kuuluu Saaristo I- rantaosayleiskaavaan, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Kyseinen alue on Saaristo I-kaavassa vesialuetta. Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Suunnittelualueen pohjoispuolella on voimassa Lappeenrannan kaupunginvaltuuston hyväksymä Tiuruniemen ydinalueen asemakaava. Tiuruniementie ja Jalmari Lankisen tie on osoitettu asemakaavassa katualueina.

13 5 Ote yleiskaavasta. Ote ajantasa-asemakaavasta.

14 6 - Muut suunnitelmat ja varaukset Lappeenrannan kaupungin uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan Suunnittelualue kuuluu Tiuruniemen I luokan eli vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen, jonka kokonaispinta-ala on 14,72 km² ja muodostumisalueen pintaala 10,9 km². Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on noin 8500 m³/d. Kaavatyötä varten laadittavat erillisselvitykset ja suunnitelmat Alueelle on laadittu luontoselvitys vuonna 2010 (Pöyry Environment Oy). Selvitys on laadittu asemakaavatyössä tarvittavalla tarkkuudella. Kiinteiden muinaisjäännösten osalta tukeudutaan olemassa olevaan kirjalliseen inventointitietoon. Museoviraston arkeologian osasto suoritti koko Rauha-Tiuru alueella maastoinventoinnin osayleiskaavaa varten. Inventoinnissa todettiin viljelyröykkiöitä kolmessa hajanaisessa ryhmässä, osaan liittyi myös kiviaitoja. Viljelyröykkiöistä valtaosa sijoittui suppiin ja niitä on pidettävä myöhäisen historiallisen ajan muinaisjäännöksinä. Yksi viljelyröykkiöiden ryhmä sijoittuu välittömästi suunnittelualueen itäpuolelle. Mitä vaikutuksia kaavahankkeella on? Kaavan toteuttamisella on vaikutuksia mm. alueen luontoon ja maisemaan, pohjaveteen ja yhdyskuntatalouteen. Kaavan toteuttamisen vaikutuksia arvioidaan kaavatyössä seuraavan jaottelun pohjalta. Osa vaikutuksista ulottuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle. Vaikutusalue määritellään kunkin vaikutuksen kohdalla yksilöllisesti, sillä arvioitavat vaikutukset ovat luonteeltaan erilaisia: 1. Ekologiset vaikutukset - Vaikutukset maisemaan - Vaikutukset maa- ja kallioperään - Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen - Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin sekä luonnon monimuotoisuuteen - Vaikutukset luontokohteisiin 2. Taloudelliset vaikutukset - Vaikutukset infraverkon toteutuskustannuksiin - Aluetaloudelliset vaikutukset 3. Liikenteelliset vaikutukset - Vaikutukset liikenneverkkoon, liikennemääriin ja liikenneturvallisuuteen - Liikenteen ympäristövaikutukset, liikennemelu 4. Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön - Vaikutukset palvelujen saatavuuteen - Vaikutukset ulkoilureitistöihin 5. Kulttuuriset vaikutukset - Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - Vaikutukset rakennuksiin ja rakenteisiin - Vaikutukset yhdyskuntateknisen huollon verkostoihin ja katuihin - Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin - Suhde Saimaan vedenpinnan korkeuden vaihteluihin - Vaikutukset seudullisten suunnitelmien toteutumiseen 6. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen. Lisäksi selvitetään mahdollisten haittojen lieventämismahdollisuudet.

15 7 Osalliset Suunnittelussa ovat osallisia ainakin seuraavat viranomaistahot ja sidosryhmät: - Viranomaiset Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne, Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan museo, Museovirasto/ arkeologian osasto, Etelä-Karjalan pelastuslaitos. - Lappeenrannan kaupungin luottamuselimet ja hallintokunnat Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, Tekninen toimi (maankäyttö ja asuminen, kadut ja ympäristö (entinen palvelutuotanto), rakennusvalvonta, Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. - Lappeenrannan kaupungin yhtiöt ja liiketoiminnat: Lappeenrannan Energia Oy (sisältää entisen Lappeenrannan Vesi Oy:n). - Maanomistajat/ hallintaoikeuden haltijat, vuokralaiset Lappeenrannan kaupunki, Miriensis Oy, yksityiset maanomistajat. - Alueen asukkaat ja yhdistykset Etelä-Karjalan Luonnonsuojelupiiri ry, Kyläyhdistys Korvenrauha ry, Tiurun asukasja ympäristöyhdistys. - Muut Telia Sonera Finland Oyj, Kymen Puhelin Oy. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaikista merkittävistä kuulemis- ja päätöksentekovaiheista ilmoitetaan kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä. Lähialueen asukkaita ja maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaava-aineistot pidetään nähtävillä Lappeenrannan kaupungin teknisen toimen kaavoituksessa ja internet- sivulla. Suunnittelun kulku ja alustava aikataulu 1. Työn käynnistysvaihe; Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (MRL 63 ). Perustietojen kokoaminen ja tarvittavien täydennysten suorittaminen. 2. Yleisinformaatio työn aloittamisesta; elokuu Informaatio kaupunkiorganisaatiolle ja viranomaisille työn alkamisesta, keskustelu työn lähtökohdista sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). OAS:n toimittaminen viranomaisille (MRL 66 ). 3. Alustava asemakaavaluonnos; elokuu Luonnosvaihtoehtojen laadinta ja vertailu. Aloitusvaiheen viranomaispalaveri (MRL 66, MRA 26 ). 4. Asemakaavaluonnos; kesä Luonnoksen ja valmisteluaineiston asettaminen nähtäville (MRA 30 ) Mielipiteet osallisilta, lausunnot viran-

16 8 omaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Keskustelu- ja tiedotustilaisuus alueen yhdistysten edustajille Kaavaluonnoksen tarkistaminen saadun palautteen pohjalta. Kaavanlaatijan vastineet annettuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin. 6. Asemakaavaehdotus. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen käsittelyt. Asemakaavaehdotuksen asettaminen julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi (MRA 27 ). Muistutukset. Tarvittaessa lausunnot viranomaisilta (MRA 28 ). Viranomaisneuvottelu (MRA 26 ) tarvittaessa lausuntojen saavuttua. 7. Asemakaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen. Kaavaehdotuksen asettaminen tarvittaessa uudelleen nähtäville tai niiden kuuleminen erikseen, joita muutokset koskettavat (MRA 32 ). 8. Kaavan hyväksyminen. Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittely (MRL 52 ). Tiedottaminen kaupunginvaltuuston päätöksestä. 9. Mahdollinen valitusprosessi. Valitukset Kouvolan hallinto-oikeuteen ja Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhteystiedot Pöyry Finland Oy Matti Veijovuori Valtakatu LAPPEENRANTA p etunimi.sukunimi@poyry.com Lappeenrannan kaupunki kaupunginarkkitehti vt Erkki Jouhki PL LAPPEENRANTA p etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (MRL 64 ) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tullaan tarkentamaan ja täydentämään tarpeen mukaan suunnittelun kuluessa. Mahdolliset huomautukset osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tulee toimittaa osoitteella: Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi/ Kaavoitus PL LAPPEENRANTA Mikäli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa pidetään riittämättömänä, on osallisilla mahdollisuus esittää neuvottelua Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle osoitteella: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat Salpausselänkatu 22/ PL Kouvola