Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta. Aika klo 14:00-15:30

Transkriptio

1 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Aika klo 14:00-15:30 Paikka PoSa kokoushuone, Tapalankatu 20, 1. krs Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 2 Pöytäkirjantarkastajien nimeäminen 4 3 Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 5 4 Ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa 6 5 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuma vuonna Soikan Sepeli Oy:n maa-aines- ja ympäristölupa 9 7 Pentti Kalliomäen perikunnan / Jukka Kalliomäen maa-aineslupa 22 8 Suurimaan Tukku Oy polttonesteen jakeluasematoiminnan lopettaminen ja lopettamismääräysten antaminen 30 9 Metsätalousyhtymä Metsä-Aholan maa-aines- ja ympäristölupa Ilmoituspäätös Janne Paloviidan eläinsuojan toiminnasta Alatalot Oy:n maa-aineslupa Viranhaltijapäätökset ja annetut lausunnot Ilmoitusasiat 72

2 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Uusitalo Mikko puheenjohtaja Erola Jouni varapuheenjohtaja Heikkilä Jorma jäsen Mäensivu Petra jäsen Paloviita Janne jäsen Poistui kokouksesta 10 käsittelyn ajaksi Suominen Päivi jäsen Tolonen Toni jäsen Östergård Heta jäsen Juhantalo Laura esittelijä Jaana Jyräkoski pöytäkirjanpitäjä Poissa Lehmussalmi Riina jäsen Allekirjoitukset Mikko Uusitalo puheenjohtaja Jaana Jyräkoski pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat :t 1-13 Pöytäkirjan tarkastus Päivi Suominen Toni Tolonen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Pöytäkirja on yleisesti nähtävänä yleisessä tietoverkossa Kuntalain 140 :n mukaisesti. Pöytäkirjanpitäjä Jaana Jyräkoski

3 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ympäristö- ja terveyslautakunta Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa läsnäolijat. Esittelijän ehdotus Päätös Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajien nimeäminen Ympäristö- ja terveyslautakunta Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan sukunimen aakkosjärjestykses sä kaksi kulloinkin vuorossa olevaa jäsentä. Pöytäkirja tarkastetaan välittömästi kokouksen päätyttyä. Esittelijän ehdotus Päätös Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Päivi Suominen ja Toni Tolonen Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti

5 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen Ympäristö- ja terveyslautakunta Hallintosäännön 120 :n mukaisesti asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Esittelijän ehdotus Päätös Ympäristö- ja terveyslautakunta hyväksyy kokouksen työjärjestyksen. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

6 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa Ympäristö- ja terveyslautakunta Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä PoSan ympäristönsuojelun maksutaksa on hyväksytty PoSan ympäristö- ja terveyslautakunnassa Maksutaksaa on tarpeen päivittää vastaamaan todellisia kokonaiskustannuksia sekä muuttunutta lainsäädäntöä. Maksutaksa vastaa suoritteen tuottamisesta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Yleisen kustannuskehityksen mukaan taksaan on tehty tuntihinnan tasokorotus. Aiempi tuntihinta 45 /h korotetaan tasoon 50 /h. Suoritteiden hinnat ovat määritelty niihin käytetyn työtuntimäärän perusteella. Taksassa on huomioitu voimaan tullut ympäristönsuojelulain muutos (833/2017), jonka seurauksena osa aiemmin ympäristöluvanvaraisista toiminnoista on siirretty ympäristönsuojelulain 10 a luvun mukaiseen ilmoitusmenettelyyn. Ilmoitusmenettelyn mukaisen asian käsittelyn hinta on pääsääntöisesti muodostettu siten, että hinta on PoSan ympäristönsuojelun aiemman taksan samalle toiminnolle määrätty ympäristöluvan hinta tasokorotus huomioon ottaen. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuuksia periä valvontamaksuja lisättiin voimaan tulleella lailla jätelain muuttamisesta (834/2017). Jätelain mukaiset maksut on lisätty taksaan uusina lukuun ottamatta jätelain 100 :n mukaista maksua. Ympäristönsuojeluviranomaisen maksutaksa on liitteenä. Sovelletut oikeusohjeet: Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 205 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta (833/2017) Jätelaki (646/2011) Laki jätelain muuttamisesta (834/2017) 144 Esittelijän ehdotus Päätös Ympäristö- ja terveyslautakunta vahvistaa ympäristönsuojelun maksutaksan siten, että se otetaan käyttöön välittömästi lähtien mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Elina Seppälä puh , etunimi.sukunimi@eposa.fi Liitteet 1 Ympäristönsuojelun maksutaksa 2019

7 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuma vuonna 2018 Ympäristö- ja terveyslautakunta Valmistelija: terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo Elintarvikevalvontaa ja eläinlääkintähuoltoa johtava Ruokavirasto sekä terveydensuojelu- ja tupakkavalvontaa johtava Valvira edellyttävät, että kunnat toimittavat ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointiraportin vuodelta 2018 valtakunnalliseen tietokantaan. Raportointi hoidetaan sähköisesti valtakunnallisen tilastokeskuksen ylläpitämän tietojärjestelmän (VYHA) kautta mennessä. Kirjallisten raporttien on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksymiä. Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2018 perustui paikallistuntemukseen perustuvaan riskinarviointiin. Laskennallinen resurssitarve ympäristöterveydenhuollon valvontaan vuonna 2018 oli n. 674 henkilötyöpäivää (htp). Vuoden 2018 suunnitelmaa laadittaessa laskennalliset resurssit olivat n. 680 htp ja työaika jakautui seuraavasti: Valvontatarve Toteuma Terveydensuojelu Elintarvikevalvonta Tupakkavalvonta Yhteensä Valvonnan toteuma vastasi laskennallista tarvetta vuonna 2018 eli resurssit olivat riittävät. Toteuma sisältää kolmen terveystarkastajan suorittaman työn. Elintarvikevalvonta Elintarvikehuoneistoja suunnitelmassa oli 328, joihin oli suunniteltu tehtäväksi 238 tarkastusta. Suunnitelmallisista tarkastuksista toteutui 212, joten niiden toteutumisaste oli 89 %. Suunniteltuja näytteitä oli 123 kpl, joista otettiin 109 kpl eli näytteenotosta toteutui 89 % kokonaistoteuman ollessa 89 %. Maksukertymä suunnitelmallisesta valvonnasta oli ,50 (sisältää päätökset ja ilmoitusten käsittelyn). Terveydensuojelun valvonta Valvontasuunnitelma sisälsi 68 tarkastuskäyntiä, joista toteutui kaikki eli 100 %. Suunnitelma sisälsi 207 näytteenottoa, joista myös toteutui kaikki, jolloin myös kokonaistoteuma oli 100 %. Maksuja kertyi suunnitelmallisesta valvonnasta Tupakkavalvonta Valvontasuunnitelma sisälsi 36 suunniteltua tarkastusta, jotka kaikki toteutuivat, toteuma oli 100 %. Maksuja kertyi yhteensä Nikotiinivalvonta Valvontasuunnitelma sisälsi 11 suunniteltua tarkastusta, jotka kaikki toteutuivat, toteuma oli 100 %. Maksuja kertyi yhteensä Eläinlääkintähuolto Eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu täytti valtakunnalliset

8 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta arviointikriteerit: Apua on kaikkina vuorokaudenaikoina saatavissa kolmen tunnin sisällä tilauksesta 90 prosentissa tapauksista. Samoin 90 prosentissa tapauksista päivystävän eläinlääkärin matka eläintenpitopaikkaan tai eläimen omistajan matka pieneläinvastaanotolle on alle sata kilometriä. Eläinlääkintähuoltoon liittyvistä valvontatoimista ei kerätä maksuja, koska ne ovat Aluehallintovirastosta laskutettavia valtion viranomaistehtäviä. Esittelijän ehdotus Päätös Ympäristö- ja terveyslautakunta hyväksyy raportin ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisesta vuonna 2018 ja toteaa, että valvontasuunnitelma toteutui hyvin. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Terveysvalvonnan johtaja Laura Juhantalo, puh , etunimi.sukunimi@eposa.fi

9 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Soikan Sepeli Oy:n maa-aines- ja ympäristölupa Ympäristö- ja terveyslautakunta Valmistelija: ympäristötarkastaja Elina Seppälä Asia Päätös maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta kalliokiviaineksen ottamiseen sekä ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 39 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta kallionlouhintaan ja murskaukseen Hakija Soikan Sepeli Oy Jyränkyläntie Veneskoski Ottamisalue Kankaanpään kaupunki, Veneskosken kylä, tila Jyräkoski osoitteessa Jyränkyläntie 374. Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 :n 1 momentti Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 :n 1 momentti MAL 4 a :n ja YSL 47 a :n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana. Lupaviranomainen Lupaviranomainen on Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta Maa-aineslain 7 :n 1 momentin sekä Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 :n kohdan 6 a ja 6 b mukaan. Hakemuksen vireille tulo Hakemus on tullut vireille Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnalle Kaavoitus ja lupatilanne Satakunnan maakuntakaavassa alueella ei ole merkintää. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole metsälain, luonnonsuojelulain tai vesilain tarkoittamia erityisen arvokkaita tai muuten suojeltavia kohteita. Alueella ei ole aiempaa maa-aineksenotto- tai ympäristölupaa. Hakemusasiakirjojen yhteydessä toimitettiin vuokrasopimus maa-alueesta. Alue on vuokrattu asti Soikan Sepeli Oy:lle. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Alue sijaitsee Kankaanpään kaupungin (214) Veneskosken kylässä (424) Jyräkoski nimisellä tilalla (RN:o ). Alueella ei ole ollut aiemmin maa-aineksen ottoa. Alueen ympärillä on metsää.

10 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä ole talousvesikaivoja. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Venesjärvi , II lk) sijaitsee noin 6 km etäisyydellä alueen pohjoispuolella. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 ja 600 merin päässä alueen eteläpuolella ja lähin vapaa-ajan asutus noin 400 metrin päässä alueen pohjoispuolella. HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Kiinteistön Jyräkoski Rn:o 5:13 omistaa yksityinen maanomistaja. Kankaanpään keskustaan on teitse matkaa noin 14 km. Soikan Sepeli hallinnoi noin 2,0 hehtaarin määräalaa kiinteistöstä vuokrasopimuksella. Soikan Sepelin louhinta- ja ottamisalueen tarkempi sijainti on esitetty karttaotteessa, joka on ottosuunnitelman liitteenä. Kyseessä on uusi toiminta, sillä alueella ei ole ollut maa-ainesten ottamistoimintaa aiemmin. Alueelle haetaan yhdistettyä maa-ainesten ottamislupaa ja ympäristölupaa. Ottamissuunnitelma laaditaan tulevaa kymmenen vuoden jaksoa varten ( ). Hankkeen tavoitteena on ottaa kalliomursketta. Ottamisalueen pinta-ala on 2 hehtaaria, josta saadaan arviolta m 3 kalliomursketta. Kalliomurske otetaan alueelta räjäyttämällä kalliota, murskaamalla ja seulomalla haluttuun raekokoon ja myymällä. Maa-aineslupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi. Vuosittainen ottomäärä voi vaihdella kysynnän mukaan. Kiinteistöllä ei ole voimassa olevia muita lupia. Satakunnan maakuntakaavassa alueelle ei ole merkintöjä. Kiinteistön alueelle ei ole yleis- tai asemakaavaa. Alue on nykytilassaan talousmetsää, eikä sillä nykyisellään ole merkittäviä luonnonarvoja. Alueella on harjoitettu metsätaloutta. Kasvillisuus on vähäistä ja kallioalueille tyypillistä karua kalliomaastoa. Alueelta saatava aines on kalliokiviaines. Alue rajautuu Jyränkyläntiehen ja metsään. Alueen ympäristö on pääasiallisesti metsätalouskäytössä olevaa mäntymetsää. Kartta-aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen aineistoa, jota on täydennetty maastokatselmuksin ja kiinteistörekisterin karttaotteella. Käytetty koordinaattiaineisto on ETRS-TM35FIN ja korkeusjärjestelmä N60. Lähin vapaa-ajan asunto sijaitsee ottamisalueen pohjoispuolella yli 300 metriä ottamisalueesta. Lähin vakituinen asunto sijaitsee alueen länsipuolella noin 600 metrin päässä ottamisalueesta. Etäisyydet on mitattu MML Karttapaikkasovelluksesta. Ottoalue ei sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeäksi tai soveltuvaksi luokitellulle alueelle. Lähin asutus sijoittuu etäälle ottoalueesta eikä ottoalueen läheisyydessä sijaitse yksityisiä talousvesikaivoja. Alueella ei ole merkitystä vedenoton kannalta. Murskauslaitos sijoittuu alueella siten, että etäisyys asutukseen on yli 500 metriä joka tilanteessa suojaetäisyydetkin huomioon ottaen. Ottamistoiminta Vuosittainen ottomäärä vaihtelee kysynnän mukaan. Ottamistoiminta aloitetaan alueen itä- /koillis-suunnasta ja otto etenee kohti länttä ja lounasta. Suunnitelman mukainen ottotaso on + 70,00 merenpinnasta (N60). Ottoalueelta arvioidaan saatavan kallioaineksia noin m 3.

11 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Kallioainesta otetaan vuodessa m 3. Louhinta ja murskaustoiminta on luonteeltaan urakkaluontoista. Urakka kestää tavallisesti muutamasta päivästä muutamaan viikkoon, jonka jälkeen harjoitetaan ainoastaan kiviaineksen lastausta ja kuljetusta. Kun tuotteet on saatu myytyä, käynnistetään seuraava louhinta- ja murskausurakka. Vuositasolla on keskimäärin noin 1-3 urakkaa. Aktiivisia toimintapäiviä alueella on arviolta päivää, kysynnän mukaan. Kivi- ja kallioainesta murskataan ja seulotaan tasalaatuiseksi siten, että se vastaa tavoitteita. Kiviainesta murskattaessa murskauslaitos koostuu syöttimestä, esimurskaimesta, yhdestä tai kahdesta jälkimurskaimesta, seulastosta ja tarvittavista materiaalin kuljettimista. Alueelle sijoitettava murskalaitos on siirrettävä ja tuodaan paikalle aina murskausurakan ajaksi. Seulottu kalliokiviaines varastoidaan kasoille alueen reunalle. Arvio toiminnan vaikutuksista Alue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa mäntymetsää ja kalliomaastoa, jonka ympäristössäkin on metsää. Alueella ei ole nykyisellään merkittäviä luonto- tai ympäristöarvoja. Tämän suunnitelman mukainen toiminta muuttaa nykyistä maisemaa, mutta ei kuitenkaan aiheuta luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa taikka tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantumista. Ottamistoiminnan loputtua alue maisemoidaan ympäröivään maisemaan sopivaksi. Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita tai arvokkaita luontokohteita. Tässä suunnitelmassa esitetty ottamispaikka sijoitetaan ja ainesten ottaminen järjestetään niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että kivi- ja maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Pinta- ja pohjavedet Ottamis- ja louhinta-alue ei sijaitse pohjavesialueella. Louhinta- ja murskausalueen hulevedet imeytyvät ottoalueella tehokkaasti maaperään, murskekerrokseen ja kalliorakoihin. Alueen läheisyydessä ei ole vesistöjä, joihin toiminnan valumavesillä voisi olla vaikutusta. Laitteissa käytettävät öljytuotteet aiheuttavat mahdollisesti vähäisen riskin maaperälle. Vahinkojen estämiseksi polttoaineet varastoidaan kaksoisvaipallisissa säiliöissä ja käsittelyssä noudatetaan huolellisuutta. Henkilökuntaa on ohjeistettu mahdollisten vahinkotilanteiden varalle. Polttoaineita ei varastoida alueella, kun siellä ei ole toimintaa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Luvanhakijan arvion mukaan toiminnalla ei ole haitallista vaikutusta pintatai pohjavesiin alueella. Pöly ja melu Pölyntorjuntaa voidaan tarvittaessa tehdä kastelemalla, suolaa alueella ei käytetä. Vähäistä, kausiluonteista melua toiminnassa aiheutuu

12 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta käytettävistä koneista ja kuljetuksesta. Räjäytystyön melu on lyhytaikaista ja kausiluonteista. Räjäytystöitä tehdään vuositasolla arviolta 1-3 krt, riippuen kiviainesten kysynnästä. Ajoittainen pöly ja melu vaimentuvat ympäröiviin lähimetsiin ja varastokasoihin. Melun kantautumista ympäristöön vaimentaa myös ottoalueen reunoille sijoitettavat pintamaavallit. Turvallisuus Työmaalla pidetään hälytysnumerot nähtävillä. Viranomaisiin otetaan vahinkotapauksissa yhteyttä. Toimintaan ei liity olennaisia turvallisuusriskejä. Räjäytystyöt suoritetaan räjäytystöihin erikoistuneen yrityksen/panostajan toimesta. Liikenne Alueen ohi kulkee sorapäällysteinen Jyränkyläntie, josta erkanee alueelle käytössä oleva liittymä. Liittymää on käytetty metsätaloustöissä ja metsänhoidolliseen liikenteeseen. Liittymää parannetaan sorastamalla ja levennetään raskaan kaluston ja koneiden sekä ajoneuvoyhdistelmien sujuvaa liikkumista varten. Sorapäällysteistä Jyränkyläntietä hyödynnetään maa-ainesten kuljetukseen joko Vt 23:lle tai Pomarkun Tuunajärven suuntaan. Ottoalueen kohdalla tien varressa ei ole asutusta. Ottotoiminnasta johtuva liikennemäärä tulee vaihtelemaan kysynnästä riippuen ja on kausiluonteista. Arvioitu liikennemäärä on vähäinen max 10 autoa vuorokaudessa. Kaivannaisjätteiden jätehuolto Toiminnassa aiheutuvat jätteet kuljetetaan niille määriteltyihin paikkoihin. Pintamaat varastoidaan ottoalueen reunoille ja levitetään ottotoiminnan päätyttyä kasvualustaksi aluskasvillisuudelle ja puustolle. Hakemuksen liitteenä on kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Alueen jälkihoito ja myöhempi käyttö Jälkihoidettava alue on noin 2 ha. Kiviainestenoton päätyttyä ottoon liittyvät koneet ja laitteet viedään pois alueelta ja alue siistitään. Luiskien loivennus, mahdollisesti maisemaa elävöittävä muotoilu ja metsitys on ensisijainen jälkihoitotapa eli alue palautuu osittain metsätalouskäyttöön. Pintamaat hyödynnetään kasvualustaksi aluskasvillisuudelle ja puustolle. Ottoalueen reunat muotoillaan. Mikäli ottoalueelle jää pysyvä vesi, alueesta tulee metsälampi, jonka reunat muotoillaan. Ympäristövaikutukset Kallioaineksen ottamista tullaan harjoittamaan vuodesta 2019 alkaen. Metsätalouden harjoittaminen estyy alueella toiminnan ajan, mutta voi osittain jatkua myöhemmin. Vaikutuksia kallio- ja maaperään voidaan tarkastella lähinnä maaperän pilaantumisriskin kannalta. Ottamisalue ei sijaitse pohjavesialueella, joten pohjaveden pilaantumisriskiä ei ole. Ottamisalueen vaikutus on paikallinen eikä vaikutus siirry alueen ulkopuolelle. Näin ollen ottotoiminnasta ei ole vaikutuksia naapuritilojen luonnontilaan, alueen lintu- tai nisäkäslajeihin tai pohjavesiin. Kallioaineksen ottaminen/louhiminen ja jatkokäsittely tilalta 5-13 lisää kiviainesvarantojen tarjontaa paikalliseen maan rakennustoimintaan sekä lähiteiden pohjarakentamiseen ja sorastukseen. Louhostoiminnalla ei ole vaikutuksia ympäröivään maa- ja metsätalouteen.

13 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Vaikutuksia pintavesiin ei muodostu, koska ottamisalueelta tulevat sade- ja sulamisvedet imeytyvät alueen maaperään ja kallion koloihin ja pintavalumaa ei juurikaan ole. Alueella ei ole ennestään pienvesiä, lampia tai ojituksia. Kiviaineksen seulonta alueella tehdään kuivaseulontana eikä se aiheuta haitallisesti pinta- tai pohjavesiin. Epäsuorana vaikutuksena voi mahdollisesti olla työkoneen käytön aikana tapahtuva poltto- ja voiteluaineen vuotoriski. Riski on kuitenkin pieni ja se voi johtua työnteon aikana onnettomuudesta tai vahingosta. Työaikaiset riskit ja vahingot minimoidaan varaamalla imeytysaineet- ja turpeet. Pinta- ja pohjaveteen ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Koneisiin varataan myös riittävä alkusammutuskalusto. Louhinnan yhteydessä ympäristöön vapautuu aina jonkin verran räjähdysaineiden sisältämiä nitraattiyhdisteitä. Aineet joutuvat pintavesin mukana ympäristön ojiin. Ammattilaisen suorittamana panostuksessa ympäristöön vapautuvat pitoisuudet ovat varsin pieniä. Arvion mukaan pinta- ja pohjaveteen ei aiheudu merkittävää haitallista vaikutusta. Luontoon kohdistuvissa vaikutuksissa voidaan verrata muutoksia uhanalaisten tai huomionarvoisten lajien luontotyyppien osalta. Ottamisalueelle tai sen lähelle ei sijoitu merkittäviä ristiriitatilanteita louhimisen ja lajien tai alueiden suojelun kannalta, koska lähialueelle ei sijoitu harjunsuojelualueita, geologisesti tärkeitä harjuja tai kallioalueita, Natura-alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Ottamistoiminta ei aiheuta haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia ympäristössä ei pääse tapahtumaan. Suunnitelman mukaisesta kalliokiviaineksen ottamisesta ei aiheudu ympäristöhaittoja maa- ja kallioperään, luonnonympäristöön, pinta- ja pohjavesiin, maisemansuojelulle, kulttuurisuojelukohteelle, muinaismuistoille tai asutukselle. Räjäytyksestä aiheutuvaa tärinää vähentää ammattilaisen suorittama optimaalinen panostus. Räjäytyksiä on harvoin, louhintaurakoiden aikana vuositasolla noin 1-2 kpl. Merkittävin pölylaskeuma kohdistuu ottamisalueelle ja sen välittömään läheisyyteen eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella. Lisäksi pölyäminen on lyhytaikaista ja kausiluonteista. Murskauksen aiheuttamaa pölyämistä voidaan vähentää käyttämällä nykyaikaisia laitoksia ja pölyntorjuntakeinoja, mm. vedellä kastelua tai kiviaineksen pudotuskorkeutta madaltamalla. Alueen syrjäisen sijainnin kannalta pölyäminen ei ole ongelma. Asian käsittely Hakemuksesta on kuulutettu Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän sekä Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla välisenä aikana. Asianosaisille on ilmoitettu hakemuksen vireilläolosta päivätyllä kirjeellä. Hakemuksesta on kuulutettu ilmestyneessä Kankaanpään Seutu -nimisessä paikallislehdessä. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta pyydettiin lausunto Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

14 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueelta. Kiinteistölle JYRÄKOSKI 5-13 on haettu maa-aineslain mukaista ottolupaa. Ottamisalue rajoittuu Jyränkylän maantiehen 13193, mutta itse kaivuualue on suunnitelmien mukaan n. 100 m maantiestä. LjMTL:n mukainen suoja-alue (44 ) on ko. tiellä 20 m keskilinjasta mitattuna. Tältä osin ELY-L:llä ei ole suunnitelmasta huomautettavaa. Liittymä: Alueelle on tarkoitus kulkea olemassa olevasta maa- ja metsätalousliittymästä. Tältä osin hakijan tulee hakea liittymään käyttötarkoituksen muutosta. Maa-aineslupaa ei saa myöntää ennen uutta liittymälupaa. Terveydensuojeluviranomainen on tutustunut hakemusasiakirjoihin, eikä sillä ole huomautettavaa. Hakijan vastine Hakijalle varattiin mahdollisuus vastineen antoon Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnosta. Hakija ei jättänyt vastinettaan määräaikaan mennessä. Valmistelijan esitys Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen Soikan Sepeli Oy:lle tilalla Jyräkoski ( ) Kankaanpään kaupungin Veneskosken kylässä. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa ja ottamissuunnitelmassa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä toisin määrätä. Maa-aines- ja ympäristöluvan voimassaoloaika ja laajuus 1. Lupa on voimassa kymmenen (10) vuotta. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti k-m 3 kokonaismäärälle, ottamisalueen pinta-alan ollessa 2 ha. Alin ottotaso on +70 m (N60). Ottamisalueen rajaus 2. Luvanhaltijan on merkittävä ottamisalueen rajat riittävän selvästi maastoon, siten että merkit pysyvät paikoillaan koko ottamistoiminnan ajan ja ovat havaittavissa myös talviaikoina. 3. Alueen korkotaso sekä alin ottotaso tulee merkitä näkyvästi maastoon paikkaan, jossa se säilyy pysyvästi koko ottamistoiminnan ajan. 4. Ennen ottotoiminnan aloittamista on luvanhaltijan pyydettävä valvontaviranomaista suorittamaan aloituskatselmus, jossa lupamääräykset 2 ja 3 todetaan asianmukaisesti järjestetyksi. Liikenne 5. Alueelle johtavan tien liittymälle tulee hakea liittymän käyttötarkoituksen muutos Pirkanmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueelta ennen toiminnan aloittamista. Toiminta-ajat ja käsiteltävät raaka-aineet 6. Toiminta-ajat ovat maanantaista perjantaihin murskaus klo 7:00 22:00 välisenä aikana

15 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta poraaminen, rikotus ja räjäytykset klo 7:00 21:00 välisenä aikana kuormaaminen ja kuljetus klo 6:00 22:00 sekä lauantaina ja sunnuntaina 7:00 18:00 välisenä aikana. 7. Alueella saa murskata alueella tuotettua kalliokiveä enintään t vuodessa. Melu- ja tärinä 8. Toiminnan aikana syntyvä melu ei saa ylittää lähimpien asuinrakennusten pihamaa-alueella melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 db. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melu ei saa ylittää melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 45 db. Tarvittaessa ympäristönsuojeluviranomainen voi vaatia toiminnanharjoittajaa teettämään melumittaukset erikseen sovittavalla tavalla, mikäli on syytä epäillä melutasojen ylittyvän. 9. Louheen käsittely ja murskaus tulee tehdä alimmalla ottamistasolla meluvaikutusten leviämisen estämiseksi heti, kun se on teknisesti mahdollista. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntaan. 10. Alueella suoritettavien räjäytysten suunnitellusta ajankohdasta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen melun ja tärinän vaikutusalueen asukkaille. Ilmaan joutuvien päästöjen ja niiden leviämisen rajoittaminen 11. Toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai koteloimalla päästölähteet. Murskaamon pölynpoistojärjestelmät on pidettävä hyvässä kunnossa ja niiden kunto on tarkistettava toiminta-aikoina päivittäin. Pölynpoistojärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Lisäksi on huolehdittava, että jätettä tai pölyä ei levitetä toiminta-alueen ulkopuolelle. Maaperä ja pohjaveden suojelu 12. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, ettei maa- tai kallioperään tai pohjaveteen pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mikäli alueella varastoidaan polttoaineita, on ne varastoitava joko kaksoisvaippasäiliössä tai kiinteästi valuma-altaallisessa säiliössä, jossa on ylitäytön estävä sulkuventtiili. Tankkauslaitteistot on varustettava lukittavalla sulkuventtiilillä. Koneiden säilytyspaikkojen ja tankkauspaikan maarakenteet tulee tiivistää siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristölle haitallisen aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen estyy. Mahdollisten öljyvahinkoihin tulee varautua ennakolta. Alueella tulee olla käytettävissä riittävästi imeytysmateriaalia öljyvuotojen varalta. 13. Alueella syntyvät hulevedet tulee johtaa selkeytysaltaan kautta maastoon ja altaaseen kertyvä kiintoaines tulee poistaa tarpeen mukaan altaan toiminnan varmistamiseksi. 14. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että alueen ojarakenteet pysyvät toimintakuntoisina eikä vesien johtamisesta aiheudu virtausreitin varrella olevien maiden vettymistä.

16 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Jätehuolto 15. Alueen jätehuolto on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle eikä ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuva jäte on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin, muut jätteet kaatopaikalle. Vaaralliset jätteet on kerättävä talteen ja pidettävä toisistaan erillään sekä varastoitava katetussa tai muutoin vesitiiviissä tilassa nesteitä läpäisemättömällä alustalla ja ne on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Vaarallista jätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) mukaiset tiedot vaarallisista jätteistä. Alueen hoito 16. Luvan saajan on huolehdittava alueen siisteydestä. Alueesta ei saa muodostua sinne kelpaamattomien tai sinne kuulumattomien jätteiden varastoaluetta. 17. Ulkopuolisten asiaton pääsy toiminta-alueelle tulee estää lukittavalla puomilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ottamisalueen jyrkät luiskat tulee suojata aidoin tai maavallein ulkopuolisille aiheutuvan vaaran estämiseksi. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma 18. Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetuksessa kaivannaisjätteistä (190/2013) annettuja säädöksiä. Jälkihoitotoimet 19. Alueen jälkihoito ja maisemointi tulee toteuttaa ottamissuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Alue tulee palautumaan metsätalouskäyttöön tai siihen muodostuu lampi. Suunnitelman tarkentuessa lopulliset jälkihoitotoimenpiteet tulee hyväksyttää valvontaviranomaisella. Lopulliset jälkihoito- ja maisemointitoimenpiteet on toteutettava välittömästi ottamistoiminnan päätyttyä luvan voimassaoloaikana. Ottotoiminnan loputtua vakuuden voimassaoloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys. Tarkkailu ja raportointi 20. Vuotuisesta ottomäärästä tulee tehdä maa-aineslain 23 a :n mukainen otetun aineksen määrää ja laatua koskeva ilmoitus. Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti valtakunnalliseen NOTTO-tietokantaan tai kirjallisella ilmoituksella lupaviranomaiselle. 21. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Vuosiyhteenveto laitoksen toiminnasta on toimitettava kalenterivuosittain helmikuun loppuun mennessä Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: louhitun ja murskatun kiviaineksen määrä ja toiminta-aika alueella käytetyn polttoaineen laatu ja vuosikulutus toimintahäiriöt, jotka ovat aiheuttaneet päästöjä ympäristöön

17 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö 22. Luvanhakijan on nimettävä laitokselle murskaustoiminnasta vastaava hoitaja, jolla on riittävä asiantuntemus. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteet 23. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava saatavana riittävästi imeytysmateriaalia. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisista poikkeuksellisista päästöistä, häiriöistä tai onnettomuuksista on ilmoitettava viipymättä ympäristönsuojeluviranomaiselle ja tarvittaessa pelastusviranomaiselle. Paras käyttökelpoinen tekniikka 24. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen 25. Toiminnan kannalta olennaisista muutoksista, pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee tehdä hyvissä ajoin ilmoitus Kankaanpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esitettävä suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Päätöksen perustelu Maa-aineslain (555/1981) 6 :n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottamisen tai sen järjestely ole ristiriidassa maa-aineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Asiaa harkittaessa on otettava huomioon myös lupamääräysten vaikutus. Maa-aineslain 3 :ssä säädetään ainesten ottamisen rajoituksista. Maa-aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu 1) kauniin maisemakuvan turmeltumista, 2) luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, 3) huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai 4) tärkeän tai muun vedenhankintaan soveltuvan pohjavesialueen vedenlaadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu vesilain mukaista lupaa. Asemakaavan tai oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella on lisäksi katsottava, ettei ottaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. (MAL 3.2 ) Lisäksi maa-aineslain 3 :n 4 momentin mukaan ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asukkaille tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa.

18 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Kun toimintaa harjoitetaan päätöksessä esitetyllä tavalla sekä noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toiminta ei ole ristiriidassa asemakaavan tai sen määräysten kanssa. Toiminnasta ei normaalitilanteessa aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityistä luonnon olosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantamista toimintojen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Päätöksessä on annettu tarvittavat määräykset toiminnoista aiheutuvien päästöjen rajoittamiseksi ja ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Vastaus annettuihin lausuntoihin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunnossa esitetyt seikat on huomioitu lupamääräyksessä 5. Määräysten perustelu Maa-aineslain 10 :n mukaan lupa ottamistoimintaan myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään 10 vuodeksi, ellei ole erityisiä syitä pidemmälle toiminta-ajalle. Lupa on myönnetty 10 vuodeksi, hakemuksen mukaiselle ajalle ja kokonaisottomäärälle sekä ottoalalle ja ottotasolle. (lupamääräys 1) Alueen merkitsemisestä ja alkutarkastuksesta on annettu ottamissuunnitelmaa täydentäviä määräyksiä. Riittävät alueen rajojen merkinnät sekä ottotason selkeä merkintä ovat tarpeen, jotta toimintaa voidaan valvoa maa-aineslain ja maa-ainesasetuksen edellyttämällä tavalla. Alueelle johtavan tien liittymälle tulee hakea muutos Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualueen lausunnon mukaisesti. (lupamääräykset 2-5) Kun otetaan huomioon murskaamon etäisyydet lähimpiin häiriölle alttiisiin kohteisiin ja verrataan valtioneuvoston asetuksessa (800/2010) kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta annettuihin vaatimuksiin, on katsottu, että murskaustoimintaa voidaan lupamääräyksen mukaisin toiminta-ajoin harjoittaa ympäri vuoden. Määräys perustuu haettuihin toiminta-aikoihin sekä valtioneuvoston asetukseen (800/2010). Louhinnalle ja murskaukselle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Tuotantoa on rajoitettu hakijan esittämien määrien mukaisesti. (lupamääräykset 6-7) Laitoksen toiminnasta aiheutuva päiväaikainen melutaso on rajoitettu valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisesti. Toiminnanharjoittajaa koskee selvilläolovelvollisuus toimintansa ympäristövaikutuksista, joten tarvittaessa melua on mitattava. Määräys louheen käsittelystä ja murskaimen sijoittelusta on annettu ympäristöhaittojen, mm. melun minimoimiseksi. Räjäytykset on ajoitettava ja suoritettava siten, ettei siitä ja toiminnan muusta tärinästä aiheudu haittaa lähikiinteistöille. Tiedottamalla räjäytyksistä etukäteen ehkäistään tärinän ja ilmanpaineiskuista koettua häiriötä. (lupamääräykset 8-10) Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi. (lupamääräys 11)

19 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Maaperän sekä pinta- ja pohjavesien likaantumisriskiä aiheuttavat etenkin maa-ainesten ottamisalueiden työkoneissa käytetyt polttoaineet ja niiden varastointi ja käsittely. Määräyksellä varmistetaan, etteivät polttoaineet aiheuta maaperän tai pinta- ja pohjavesien likaantumista. (lupamääräys 12) Alueelta tulevien pintavesien määrä arvioidaan hakemuksessa vähäiseksi, mutta vesien puhtauden varmistamiseksi runsasvetisinä aikoina voi olla tarpeen selkeyttää alueelta pois johdettavista vesistä kivipölyä ja maa-ainesta. Pintavesien johtamisessa tulee huolehtia, ettei niistä aiheudu haittaa tai vahinkoa virtausreitin varrella oleville maanomistajille. (lupamääräys 13-14) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessaan, kuin se terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta on tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. Jätteen kuljetuksesta ja käsittelystä annettu määräys perustuu jätelakiin ja valtioneuvoston asetukseen jätteistä. (lupamääräys 15) Alueen hoitoa koskevat määräykset on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. (lupamääräykset 16 17) Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa koskeva määräys on annettu kaivannaisjätteiden asianmukaisen säilyttämisen varmistamiseksi ja alueen saattamiseksi ennalleen toiminnan loppuessa. (lupamääräys 18) Jälkihoitoa koskevan määräyksen tavoitteena on edistää jälkikäytön turvallisuutta sekä estää pintamaiden liikkuminen. (lupamääräys 19) Määräykset raportoinnista selventää maa-ainestenoton valvontaan liittyviä järjestelyjä ja maa-ainestenottajan velvollisuuksia. Tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin ja valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 20-21) Vastaavan hoitajan ajan tasalla olevat yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi laitoksen ja valvontaviranomaisen välillä erityisesti poikkeustilanteissa. (lupamääräys 22) Vahinko- ja onnettomuustilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja häiriötilanteista mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaita työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siitä syystä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä. (lupamääräykset 23 24) Ympäristöluvan haltija on ympäristönsuojelulain mukaan viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ympäristöluvassa on annettava ympäristönsuojelulain mukaan tarpeelliset määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. (lupamääräys 25)

20 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Luvan voimassa olo Lupapäätös on voimassa 10 vuotta. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Päätöksen täytäntöönpano Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. Maksut ja vakuudet Tarkastusmaksu Maa-aineslupahakemuksen tarkastusmaksu on Ympäristölupahakemuksen maksu on Maa-ainestaksan 2.1 : mukaisesti maksu on suunnitelmaa kohden 130, lisäksi otettavaksi esitetyn maa-ainesmäärän tilavuuden mukaan 0,01 /m 3 Maa-ainestaksan 2.4 mukaisesti maa-aineslupahakemuksen ja ympäristölupahakemuksen yhteiskäsittelyssä myönnettävästä ympäristönsuojelulain mukaisesta ympäristöluvasta peritään ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (voimaan ) mukaisesta maksusta 50 % (kivenlouhinta ja murskaamo yht %). Valvontamaksu Ottamistoiminnan valvonnasta luvanhaltijan on suoritettava vuosittain luvan voimassaoloaikana jälkihoitotöiden hyväksymiseen saakka maa-ainestaksan mukainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu on 180 (vuotuisen maa-ainesten määrän mukaan 0,01 /m³ ja pinta-alan mukaan 40 /ha). Ympäristöluvan tarkastusmaksu peritään valvontaohjelman mukaisesti. Vakuus Ennen maa-ainesten ottamiseen ryhtymistä hakijan on asetettava suuruinen vakuus lupamääräyksien noudattamiseksi. Vakuus on asetettu PoSan maa-ainestaksan mukaisesti. Hakija vastaa siitä, että em. vakuus on voimassa niin kauan, kunnes lupamääräysten ja jälkihoitosuunnitelman mukaiset toimenpiteet on loppuun saatettu. (MAL 12 ). Sovelletut oikeusohjeet Maa-aineslaki (555/1981) 1, 3 7, 10 16, 19-20, 21, 23, 23 a Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005) 1 4, 6-9 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-8, 11, 16, 17, 20, 27, 34, 48, 49, 52, 58, 62, 83 85, 87, 114, 123, 170, 190, 191, 198 ja 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 ja Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 15, 28, 29, 72, 73 ja Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7, 8 ja 24 Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

21 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Valtioneuvoston asetus kivenlouhimoiden, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (800/2010) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Pohjois-Satakunnan peruspalvelu-liikelaitoskuntayhtymän ympäristönsuojelumääräykset Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän, Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja valvonnasta suoritettavat maksut, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Lupapäätöksestä tiedottaminen Päätös Soikan Sepeli Oy Jäljennös päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus Kankaanpään kaupunki Ilmoitus päätöksestä Päätöksestä ilmoitetaan niille, joille on ilmoitettu hakemuksen vireille tulosta. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ilmoitustaululla, Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla sekä Kankaanpään Seutu -lehdessä. Muutoksenhaku Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus tähän päätökseen on: asianosaisella rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella sekä toiminnan vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Esittelijän ehdotus Päätös Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta myöntää Soikan Sepeli Oy:lle maa-aineslain 4 :n mukaisen luvan maa-ainesten ottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin mukaisen ympäristöluvan kallionlouhintaan ja -murskaukseen tilalla Jyräkoski ( ) Kankaanpään kaupungin Veneskosken kylässä valmistelijan esityksen mukaisesti. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja antaa Ympäristötarkastaja Elina Seppälä puh , etunimi.sukunimi@eposa.fi

22 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Pentti Kalliomäen perikunnan / Jukka Kalliomäen maa-aineslupa Ympäristö- ja terveyslautakunta Valmistelija: ympäristötarkastaja Jaana Jyräkoski Asia Päätös maa-aineslain 4 :n mukaisesta maa-ainesten ottamislupahakemuksesta Hakija Pentti Kalliomäen perikunta / Jukka Kalliomäki Taulunojantie Niinisalo Ottamisalue Kankaanpään kaupungin Taulunojan kylässä tilalla Perkiömäki Luvan hakemisen peruste Maa-aineslain 4 :n 1 momentti Lupaviranomainen Lupaviranomainen on Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunta Maa-aineslain 7 :n 1 momentin mukaan. Hakemuksen vireille tulo Hakemus on tullut vireille Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän ympäristö- ja terveyslautakunnalle Kaavoitus ja lupatilanne Vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa ottamisalue on merkitty yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeäksi ja siihen soveltuvaksi pohjavesialueeksi (pv), Hämeenkangas-Niinisalo ( ) ja puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevaksi maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jonka mahdollinen käyttö puolustusvoimien harjoittelualueena perustuu maanomistajan kanssa laadittavaan sopimukseen. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Hakijalla on voimassaoleva vuokrasopimus suunnitelma-alueesta, joka päättyy lokakuussa Suunnitelma-alueella ei ole aikaisempaa maa-ainesten ottolupaa. Nykytilanne alueella Alueella on ollut soran ottamista kotitarveottona vuodesta HAKEMUS JA OTTAMISSUUNNITELMA Suunnitelman mukaisesti alueella on tarkoitus hyödyntää loppuosa soravaroista vuokrasopimuksen voimassaoloaikana. Ottamisalueen pinta-ala on 0,6 ha ja otettavan maa-aineksen määrä on noin m³. Lupaa haetaan kolmeksi vuodeksi ja vuotuisen oton määrä on noin m³.

23 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Tiedot alueesta ja sen ympäristöstä Hakemuksen mukaan Kankaanpään kaupunki on laatinut alueelle soranoton yleissuunnitelman vuonna Ottamissyvyyden määrittämiseksi ottoalueelle on asennettu pohjaveden tarkkailuputki. Ottamissuunnitelman kartat on laadittu soranoton yleissuunnitelman pohjalta. Hakemukseen liitetyn suunnitelmakartan mukaan alueen nykyinen pohjantaso pohjoisosassa on +166,0 ja eteläosassa +122,2, korkeusjärjestelmä on N2000. Pohjavesi Ottamisalue sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, jota koskee vesilain tarkoittama pohjaveden muuttamisja pilaamiskielto. Lähin pohjavesikaivo sijaitsee alueelta noin 300 metrin etäisyydellä ja lähin pohjaveden ottamo noin 2 kilometrin etäisyydellä. Pohjaveden pinta oli tasolla +113,40. Ottamista ei uloteta neljää metriä lähemmäksi ylintä havaittua pohjaveden pintaa. Ottamisen pohjatasoksi on määritelty +118,00 m. Ottamistoiminta Ottamista jatketaan olemassa olevasta sorakuopasta alueen ja naapurisuostumukseen perustuen myös tilan R:N 1:159 puolelta siten, ettei kiinteistöjen välille jää maa-aineskannasta. Aikaisemman ottamistoiminnan yhteydessä ylisyviksi kaivetut alueet täytetään pintamailla ja muilla ylijäämämassoilla. Keskimääräinen ottamissyvyys alueella on noin 3m. Ottamisen mataluudesta johtuen erityisiä suojaustoimenpiteitä ei tarvita. Alueella ei suoriteta kiviaineksen murskausta, hyödynnettävä kiviaines on hiekkaa. Liikenne alueelle tapahtuu olemassa olevaa tieverkkoa käyttäen. Alueen suojaaminen, öljy- ja polttoaineiden varastointi Kuormaus- ja ajoneuvokalustoa ei tankata eikä huolleta alueella. Maisemointi ja jälkihoito Ottamisalueen pohja tasataan. Luoteisosan luiskata muotoillaan ottamisen yhteydessä kaltevuuteen 1:2 1:3. Luiskan ylä- ja alareunat muotoillaan mahdollisimman luonnonmukaiseksi. Pintamaat levitetään alueelle kasvualustaksi. Alueelle kylvetään nurmiheinää. Alue metsittyy luontaisesti ja palautuu metsätalouskäyttöön. Maisemointitoimenpiteistä ei aiheudu merkittäviä kustannuksia. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma Toiminnassa syntyviä kaivannaisjätteitä ovat alueelta poistettavat pintamaat ja kannot. Pintamaat käytetään alueen maisemointiin ja kannot toimitetaan energiahakkeeksi. Suunnittelualueen ottotoiminnalle on laadittu päivätty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, joka on hakemuksen liitteenä. Asian käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän sekä Kankaanpään kaupungin ilmoitustaululla välisenä aikana. Hakija on suorittanut naapurikuulemiset ja selvitykset ovat hakemuksen liitteenä.

24 Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä Pöytäkirja 1/ Ympäristö- ja terveyslautakunta Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen ympäristönsuojeluyksiköltä lausunto. Varsinais-Suomen ELY-keskus on antanut asiasta päivätyn lausunnon, jossa todetaan, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on luonnon-, vesien- ja maisemansuojelun kannalta mahdollista. Lupaharkinnan yhteydessä tulisi huomioida ainakin seuraavaa: Ylisyviksi kaivettujen alueiden täyttöihin voidaan käyttää vain ottamisalueelta kaivettuja maa-aineksia. Ottamisalueen ulkopuolelta tuotavan täyttömateriaalin käyttö edellyttää, että aineksen laatu on tutkittu etukäteen ja soveltuvuus alueen täyttöihin on varmistettu valvontaviranomaiselta. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia (esim. pintamaita), vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa. Ottamisen ulottaminen naapurikiinteistön puolelle edellyttää, että myös naapurikiinteistöllä RN:o 1:159 on voimassa oleva maa-aineslupa. Naapurikiinteistö tulee, siltä osin kun ottaminen ulottuu sen alueelle, rajata ottamisalueeseen ja maa-aineslupaan sisältyväksi. Pohjaveden pinnan taso on mitattava kolmen kuukauden välein. Tarkkailun avulla varmistutaan, että ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päälle jää vähintään neljän metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä edellyttävät. Pohjaveden laatu alueella tulisi määrittää ainakin ottotoiminnan alkaessa ja maisemointitoimenpiteiden valmistuessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, maku, sameus, väri, ph, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E-coli- bakteerit. Tarkkailutulokset ja havaintoputken putkikortti pyydetään toimittamaan tiedoksi Kankaanpään kaupungin lupa- ja valvontaviranomaisen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskukseen sähköpostitse (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä vedenlaatutiedot ympäristöhallinnon sähköisessä siirtotiedonmuodossa. Ottotoiminnan päätyttyä hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaisia heinäkasin siemeniä. Alueen metsittyminen tulee tarvittaessa varmistaa täydennyskylvöin ja -istuksin. Maa-ainesasetuksen (926/2005) mukaisesti luvan haltijan tulee toteuttaa kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämät jälkihoitotoimenpiteet luvan voimassaolo aikana, jollei niiden suorittamiselle erikseen anneta muuta määräaikaa. Maa-aineslain mukaisen vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan tai sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty.