TBS Luettelo 2010/2011. Salama- ja ylijännitesuojat

Transkriptio

1 TBS Luettelo 2010/2011 Salama- ja ylisuojat

2 Tervetuloa asiakaspalveluun Palvelunumero: Faksi kyselyille: Faksi tilauksille: Sähköposti: Internet: Käytä suoraa yhteyttä OBOn asiakaspalveluun! Tukipalvelumme numerossa palvelee päivittäin klo 8: ja vastaa kaikkiin OBOn tuotevalikoimaa koskeviin kysymyksiin. Asiakaspalvelumme tarjoaa: asiantuntevat yhteyshenkilöt omalla alueellasi kaikki tiedot OBOn tuotevalikoimista asiantuntevaa neuvontaa erityissovelluksista nopean ja helpon pääsyn OBO-tuotteiden teknisiin tietohin - haluamme olla parhaita myös asiakaslähtöisyydessä! 2 OBO TBS

3 Sisällys Suunnitteluohjeet 5 Yleinen suunnitteluohje Ylisuojat, sähkönsyöttö, karkeasuojat, tyyppi 1, T1 117 Ylisuojat, sähkönsyöttö, yhdistelmäsuojat, tyyppi 1+2, T1+T2 127 Ylisuojat, sähkönsyöttö, välisuojat, tyyppi 2, T2 151 Ylisuojat, hienosuojat, tyyppi 2+3, T2+T3 175 Ylisuojat, hienosuojat, tyyppi 3, T3 187 Ylisuojat, valosähköjärjestelmät 199 Tieto- ja tiedonsiirtotekniikka 213 Suoja- ja erotuskipinävälit 249 Mittaus- ja testausjärjestelmät 253 Potentiaalintasausjärjestelmät 257 Maadoitusjärjestelmät 269 Sieppaus- ja johdatusjärjestelmät 287 Hakemistot TBS OBO 3

4 Yleinen suunnitteluohje OBO TBS-seminaarit: Ensikäden tietoa Ylijännitteitä ja salamasuojausjärjestelmää käsittelevällä laajalla koulutus- ja seminaariohjelmalla OBO välittää käyttäjille ensikäden erikoistietoja. Teoreettisten perusteiden lisäksi käsittellään myös käytännön sovelluksia. Aiheen laaja-alaisen käsittelyyn kuluuvat myös käytännön- ja laskentaesimerkit. Tarjouspyyntöasiakirjat, tuotetiedotteet, tietolehdet Me helpotamme työtänne laajalla valikoimalla käytännönläheisiksi muokattuja asiakirjoja, joita voi käyttää esimerkiksi projektin suunnittelussa ja laskennassa. Niihin kuuluvat: Tarjouspyyntöasiakirjat Tuotetiedotteet Ohjelehdet Tietolehdet Päivitämme nämä asiakirjat säännöllisesti ja ne voi ladata maksutta ympäri vuorokauden Internetissä latausalueelta osoitteessa wwwobode. Tarjouspyyntöasiakirjat Internetissä osoitteessa wwwausschreibende Maksuton pääsy yli tietueeseen valikoimista KTS, BSS, TBS, LFS, EGS ja UFS. Internet-sivujen säännöllisen päivityksen ja laajennusten ansiosta saat aina kattavan yleiskuvan OBOn tuotteista. Käytettävissä ovat kaikki tavallisimmat tiedostomuodot (pdf, doc, gaeb, html, text, xml, önorm). 4 OBO TBS

5 Sisällys - Suunnitteluohjeet Ylisuojaukset perusteet 6 Ylisuojat, sähkönsyöttö 19 Ylisuojat, valosähköjärjestelmät 27 Ylisuojat, tieto- ja tiedonsiirtotekniikka 39 Suoja- ja erotuskipinävälit 59 Mittaus- ja testausjärjestelmät 63 Potentiaalintasausjärjestelmät 67 Maadoitusjärjestelmät 71 Sieppaus- ja johdatusjärjestelmät 77 Lisätietoja 108 TBS OBO 5

6 Yleinen suunnitteluohje Pieni tekijä, jolla on suuret vaikutukset: Ylijännitteet aiheuttavat vahinkoja Sekä työpaikoilla että yksityiselämässämme riippuvuutemme sähkölaitteista kasvaa sti. Yritysten ja pelastuslaitosten, kuten sairaalat ja palokunta, tietoverkot ovat elintärkeitä täysin välttämättömälle, reaaliaikaiselle tiedonsiirrolle. Herkät tietokannat, esimerkiksi pankkien ja painotalojen tietokannat, tarvitsevat luotettavasti toimivia siirtoväyliä. Näiden laitteistojen piilevänä uhkana eivät ole ainoastaan suorat salamaniskut Sähköisiä palveluja tuottavat elektroniset laitteet vahingoittuvat merkittävästi useammin ylijännitteistä, jotka syntyvät kaukana iskevistä salamoista tai suurten sähkölaitteistojen kytkentätapahtumista. Myös ukonilmalla purkautuu lyhytaikaisesti suuria energiamääriä. Nämä huiput voivat tunkeutua talon sisälle kaikenlaisten sähköliitäntöjen kautta ja aiheuttaa suuria vahinkoja. 6 OBO TBS

7 Yleinen suunnitteluohje Miten ylijännitteiden aiheuttamat vauriot ja vaikuttavat arkipäiväämme? Sähkölaitteiden tuhoutuminen huomataan heti. Kotitalouksissa näitä laitteita ovat erityisesti: televisiot ja DD-laitteet puhelinjärjestelmät tietokoneet, äänentoistolaitteet kotitalouskoneet valvontajärjestelmät palovaroittimet Näiden laitteiden vaurioituminen aiheuttaa suuria kustannuksia. Mutta niiden vahingoittumisella on myös seurannaisvaikutuksia: tietokoneiden tietojen tuhoutuminen lämmitys-/lämminvesijärjestelmien vahingoittuminen hissien, autotallin ovien sekä kaihtimien käyttömoottorien vaurioituminen Palovaroitus-/murtojärjestelmien laukeaminen tai tuhoutuminen (virhehälytysten aiheuttamat kustannukset) Toimistorakennuksissa seuraavat kysymykset ovat elintärkeitä. oiko yrityksen toimintaa jatkaa ongelmitta ilman keskustietokonetta tai palvelinta? Onko kaikista tärkeistä tiedoista varmuuskopiot? Kasvavat korvauskustannukset akuutusyhtiöiden viimeisimmät tilastot ja arviot osoittavat, että ylijännitteiden aiheuttamien vahinkojen kustannukset ilman seurannaiskustannuksia ovat sähkölaitteiden käytön lisääntymisen vuoksi uhkaavasti kasvaneet. Sen vuoksi ei ole poikkeuksellista, että vakuutusyhtiöiden edustajat tarkastavat vahingot yhä useammin ja määräävät ylisuojien käytön. Tietoja suojaustoimenpiteistä on esimerkiksi standardissa ds TBS OBO 7

8 Yleinen suunnitteluohje Salamapurkausten synty Salamoiden syntyminen: 1 = noin m, noin -30 C, 2 = noin m, noin -70 C Salamatyypit 90 % kaikista salamoista pilvien ja maan välissä ovat negatiivisia salamoita pilvestä maahan. Salama alkaa pilven negatiivisella varausalueella ja levittäytyy postitiivisesti varutuneeseen maahan. Muut salamat jaotellaan seuraavasti: negatiivinen salama maasta pilveen postiivinen salama pilvestä maahan positiivinen salama maasta pilveen. Mutta suurin osa kaikista purkauksista tapahtuu pilvessä tai eri pilvien välillä. Salamoiden synty Kun lämpimät kosteat ilmamassat nousevat ylöspäin, ilmankosteus tiivistyy ja korkealla ilmakehässä muodostuu jääkiteitä. Ukkosrintamia voi syntyä, kun pilvet laajenevat ylöspäin metriin. 100 kilometrin tuntivauhdilla voimakkaasti kohoava ilmavirta nostaa - jääkiteet ylempään kerrokseen ja - raskaammat lumirakeet asettuvat alempaan kerrokseen. Törmäysten ja kitkan aikaansaamat sähkövaraukset erottuvat toisistaan. 8 OBO TBS

9 Negatiiviset ja positiiviset varaukset Tutkimuksissa on osoitettu, että putovat rakeet (alue lämpimämpi kuin -15 C) ovat negatiivisesti varautuneita ja ylös nousevat jääkiteet (alue kylmempi kuin -15 C) ovat positiivisesti varautuneita. Kevyet jääkiteet nousevat kohoavassa ilmavirtauksessa pilven yläosaan, rakeet muodostavat pilven keskiosaan. Pilvi jakautuu näin kolmeen osaant: Yläosa: positiivisesti varautunut alue Keskiosa: kapea, negatiivisesti varautunut alue Alaosa: heikosti positiivisesti varautunut alue Tämä varausten eroaminen muodostaa pilvessä jännitteen. Negatiiviset ja postitiiviset purkaukset: 1 = rakeet, 2 = jääkiteet Yleinen suunnitteluohje arausten jakautuminen Tyypillinen varausten jakautuminen: Yläosassa negatiivinen, keskellä positiivinen ja alaosassa heikosti positiivinen. Lähellä maata on postitiivisia varauksia. Salaman purkautumiseen vaadittava kenttävoimakkuus perustuu ilman eristyskykyyn ja sen arvo on 0,5-10 k/cm. arauksen jakauma: 1 = noin m, 2 = sähkökenttä TBS OBO 9

10 Yleinen suunnitteluohje Mitä tarkoittaa transienttiyli? Transienttiylijännitteet: 1 = jännitteen laskut / lyhyet virtakatkokset, 2 = harmooniset yliaallot hitaista ja nopeista jännitteenmuutoksista, 3 = lyhytaikaiset jännitteen nousut, 4 = kytkentäylijännitteet, 5 = salamaylijännitteet Transienttiylijännitteet ovat lyhyitä mikrosekunteja kestäviä jännittepiikkejä, jotka saatavat olla moninkertaisia verkon nimellisjännitteeseen verrattuna. Suurimmat piikit pienverkossa ovat salamoiden aiheuttamia Kun salama iskee suoraan ulkopuoliseen salamasuojausjärjestelmään tai pienverkon ilmajohtoon, sen sisältämä energiavaraus vahingoittaa eristeitä ja tuhoaa verkkoon liitetyt laitteet, jos niitä ei ole suojattu salama- ja ylisuojilla. Indusoidut huiput rakennusten asennuksissa sekä sähkö- ja tietoverkkokaapeleissa voivat myös ylittää moninkertaisesti nimellisen käyttöjännitteen. Kytkentäjännitteet eivät aiheuta niin suuria piikkejä kuin salamaniskut, mutta ilmenevät näitä useammin ja voivat aiheuttaa verkossa välittömiä häiriöitä. Kytkentäylijännitteet ovat tavallisesti kaksin- tai kolminkertaisia käyttöjännitteeseen verrattuna, salaman aiheuttamat ylijännitteet voivat nousta jopa 20-kertaiseksi nimellisjännitteeseen suhteutettuna ja ne siirtävät valtavia energiamääriä. Usein vika ilmenee viiveellä, koska pienten ylijännitteiden aiheuttama rakenneosien vanheneminen vahingoittaa laitteiden elektroniikkaa hiipivästi. Tarkasti selvitetyn aiheuttajan tai salaman iskukohdan perusteella toteuttavaan suojaukseen tarvitaan erilaisia suojaustoimenpiteitä. 10 OBO TBS

11 Millaisia pulssimuotoja on olemassa? Yleinen suunnitteluohje Pulssityypit ja niiden ominaisuudet: keltainen = pulssimuoto 1, suora salamanisku, 10/350-µs-simuloitu salamapulssi, punainen = sykäyksen muoto 2, kaukainen salamanisku tai kytkentätapahtuma, 8/20-µs-simuloitu salamapulssi (yli) Ukonilmalla voi maahan virrata suuria salamavirtoja. Kun salama osuu suoraan ulkopuolelta salamasuojattuun rakennukseen, potentiaalintasauksen maadoitusvastuksessa esiintyy häviö, joka ilmenee ylijännitteenä kaukana ympäristössä. Potentiaalin nousu uhkaa sähköjärjestelmiä (esim. syöttökaapeleita, puhelinjohtoja, kaapelitelevisiota, ohjauslaitteita jne.), jotka on asennettu rakennukseen. Kansallisissa ja kansainvälisissä standardeissa on määritelty erilaisten ylisuojien testauksessa käytettävät testausvirrat. Suora salamanisku: Pulssimuoto 1 Suoran salamaniskun aiheuttamia salamavirtoja voidaan kuvata aaltomuodon10/350 µs syöksyvirralla. Salaman testausvirta kuvaa luonnollisen salaman nopeaa kasvua ja suurta energiasisältöä. Tyypin 1 ylisuoja ja ulkopuolisen salamasuojauksen rakenneosat testataan tällä virralla. Kaukana iskevät salamat tai kytkentätapahtumat: Pulssimuoto 2 Kaukana iskevien salamoiden ja kytkentätapahtumien aiheuttamia ylijännitteitä simuloidaan testipulssilla 8/20 µs. Tämän pulssin energiasisältö on merkittävästi pienempi kuin salaman testausvirta syöksyvirta-aallolla 10/350 µs. Tyypin 2 ja 3 ylisuojia kuormitetaan - tällä testipulssilla. TBS OBO 11

12 Yleinen suunnitteluohje Salamavirtojen aiheuttajat Rakennukseen kohdistuva suora salamanisku Kun salama iskee suoraan ulkopuoliseen salamasuojausjärjestelmään tai salamavirtaa johtaviin katolla oleviin rakenteisiin tai laitteisiin (esim. kattoantenni), salamavirta voidaan turvallisesti johtaa maadoitukseen. Mutta pelkkä salamasuojaus ei yksinään riitä, maadoituksen sähkövastuksen vuoksi koko rakennuksen maadoitusjärjestelmän potentiaali nousee. Potentiaalin nousu vaikuttaa salamavirtojen jakautumiseen rakennuksen koko maadoitukseen sekä virransyöttö- ja tietoverkkokaapelien kautta lähellä olevien rakennusten maadoitusjärjestelmiin (lähellä oleva rakennus, pienmuuntaja). Uhka-arvo: 200 :iin (10/350) Suoraan kohdistuva salamanisku pienverkon ilmajohtoon Suora salamanisku pienverkon ilmajohtoon tai tietoverkkokaapeliin voi kytkeä lähellä olevaan rakennukseen suuria salamaosavirtoja. Rakennuksen sähkölaitteille ovat erityisen vaarallisia yliet pienverkon ilmajohtojen sisääntulokohdissa. Uhka-arvo: 100 :iin (10/350) 12 OBO TBS

13 Ylijännitteiden aiheuttajat Kytkentätapahtumista aiheutuvat ylijännitteet pienverkossa Kytkentäylijännitteet syntyvät päälle- ja poiskytkennöistä, induktiivisten ja kapasitiivisten kuormien kytkeytymisestä sekä oikosulkuvirtojen aiheuttamista katkoista. Erityisesti kun tuotantolaitoksia, valaistusjärjestelmiä ja muuntajia kytketään pois päältä läheisyydessä olevat sähkölaitteet voivat vahingoittua. Yleinen suunnitteluohje Uhka-arvo: useita :eita (8/20) Lähellä tai kaukana iskevien salamoiden aiheuttama ylijännitteiden kytkeytyminen aikka ylisuojat on jo asennettu, lähellä iskevä salama synnyttää voimakkaita magneettikenttiä, jotka puolestaan indusoivat huippuja johtoverkoissa. Kahden kilometrin säteellä salaman iskukohdasta voi aiheutua induktiivisten ja galvaanisten kytkentöjen vuoksi vaninkoja. Uhka-arvo: useita :eita (8/20) TBS OBO 13

14 Yleinen suunnitteluohje Salamasuojavyöhykkeiden avulla vähennetään ylijännitteitä portaittain Salamasuojavyöhykkeet Jako salamasuojavyöhykkeisiin on osoittautunut järkeväksi ja tehokkaaksi, ja se on kuvattu kansainvälisissä standardeissa IEC (DIN DE 0185, osa 4). Tämän konseptin mukaisesti ylijännitteitä - rajoitetaan vaiheittain vaarattomalle tasolle ennen kuin ne päätyvät liitettyihin laitteisiin, joita ne voisivat vaurioittaa. Tähän tarkoitukseen koko rakennuksen energiaverkko jaetaan salamasuojausvyöhykkeisiin (LPZ = Lightning Protection Zone). Jokaiseen vyöykerajapintaan asennetaan potentiaalintasausta Salamasuojausvyöhykkeet LPZ 0 A LPZ 0 B LPZ 1 LPZ 2 LPZ 3 varten vastaavan vaatimusluokan ylisuoja. Rakennuksen ulkopuolella oleva suojaamaton alue. Salaman suora vaikutus, ei suojausta sähkömagneettisilta häiriösykäyksiltä LEMP (Lightning Electromagnetic Pulse). Ulkopuolisella salamasuojauksella suojattu alue. Ei LEMP-suojausta. Rakennuksen sisäpuolella. ähäiset salaman osavirrat ovat mahdollisia. Rakennuksen sisäpuolella. ähäiset ylijännitteet ovat mahdollisia. Alue rakennuksen sisäpuolella (voi olla myös laitteen metallinen kotelo). Ei häiriöimpulsseja LEMP:istä eikä ylijännitteitä. 14 OBO TBS

15 yöhykkeiden rajapinnat ja ylisuojat Salamasuojausvyöhykkeiden edut Suurien ja vaarallisten salamavirtojen kytkeytymisen minimointi muihin johtojärjestelmiin johdattamalla häiriöt heti rakennuksen sisääntulorajapinnassa. Magneettisten kenttien aiheuttamien häriöiden välttäminen. Taloudellinen ja hyvin suunniteltavissa oleva, yksilöllinen suojaussuunnitelma uudis-, korjaus- ja muutosrakentamiseen. Ylisuojien tyyppiluokat OBOn ylisuojat on jaoteltu kolmeen tyyppiluokkaan tyyppi 1, tyyppi 2 ja tyyppi 3 (aiemmin luokat B, C ja D) DIN EN mukaan. Näissä standardeissa on määritelty rakennusmääräykset sekä vaatimukset ja tarkastukset ylisuojille, jotka asennetaan vaihtovirtaverkkoon nimellisjännitteellä 1000 tai sen alle ja nimellistaajuuksilla Hz. jaottelu mahdollistaa ylisuojien valinnan eri vaatimusten mukaisesti esim. käyttöpaikan, suojaustason ja kuormitettavuuden suhteen, ja alla olevassa taulukossa on esitetty vyöhykerajapintojen yleiskatsaus, minkä lisäksi siitä ilmenee myös, mitkä OBOn ylisuojat eri toiminnoilla voidaan asentaa sähkönsyöttöverkkoon. Yleinen suunnitteluohje yöhykerajapinnat yöhykerajapinta LPZ 0 B ja LPZ 1 yöhykerajapinta LPZ 1 B ja LPZ 2 yöhykerajapinta LPZ 2 B ja LPZ 3 Salamasuojausjärjestelmä suoraan tai lähelle iskevien salamoiden potentiaalintasaukseen DIN DE mukaan. Ylisuoja tyyppi 1 (luokka I, vaatimusluokka B), esim. MC50-B DE Maks. suojaustaso standardin mukaan 4 k Asennus esim. pääkeskukseen / rakennuksen sähkönsyöttöverkkoon Ylisuoja DIN DE mukaan kaukana iskevien salamoiden ja kytkentätapahtumien aiheuttamien ylijännitteiden rajoittamiseksi syöttöverkossa. Ylisuoja tyyppi 2 (luokka II, vaatimusluokka C), esim. 20-C Maks. suojaustaso standardin mukaan 2,5 k Asennus esim. jakelukeskukseen, alakeskukseen Ylisuoja siirrettäville laitteille pistorasioihin ja teholähteille. Ylisuoja tyyppi 3 (luokka III, vaatimusluokka D), esimerkiksi FineController FC-D Maks. suojaustaso standardin mukaan 1,5 k Asennus esim. loppukäyttäjälle TBS OBO 15

16 Yleinen suunnitteluohje BET - Salamasuojauksen, sähkötekniikan ja kaapelijärjestelmien testauskeskus Salamavirtatesti BET ja sen laaja tehtäväkenttä Tähän asti BET-keskuksessa on voitu tehdä vain salamavirta-, ympäristö- ja sähkötestejä, mutta nyt BET-keskuksessa voidaan teettää myös johtokanavien, kaapelihyllyjen ja palosuojajärjestelmien testaukset. Sen vuoksi oli välttämätöntä muuttaa myös keskuksen lyhenteen takana olevaa nimeä. Kun BET ennen merkitsi Salamasuojauksen ja elektromagneettisuuden teknologiakeskusta, vuodesta 2009 tämä tunnettu lyhenne on BET salamasuojauksen, sähkötekniikan sekä johtokanavien, kaapelihyllyjen ja palosuojajärjestelmien testauskeskus. Testigeneraattori salamavirran testaukseen uonna 1994 suunnitellulla ja vuonna 1996 valmistetulla testigeneraattorilla voidaan suorittaa salamavirran testauksia 200 :iin asti. Generaattori suunniteltiin ja rakennettiin yhdessä Soestin teknisen korkeakoulun kanssa. Testilaitteiston rakentamisen perusteellisen suunnittelun ja tieteellisen ohjauksen ansiosta se on toiminut jo 12 vuotta moitteettomasti ja vastaa nykyisten standardien mukaisia testivaatimuksia. Testigeneraattoria käytetään pääasiassa TBS-tuotevalikoiman tuotteiden testaukseen. Sillä tehdään uusien tuotteiden kehitystestejä, OBOn tuotemuunnelmien testejä sekä myös kilpailevien tuotteiden vertailutestejä. Näihin kuuluvat ylisuojat sekä maadoitustarvikkeet. Salamasuojauksen rakenneosien testit tehdään standardien DIN EN mukaan, erotuskipinävälien testit standardin DIN EN mukaan ja ylisuojien testit standardien DIN EN mukaan. Näiden standardien lisäksi on paljon muita standardeja, joita sovelletaan BET testauslaitoksessa. 16 OBO TBS

17 Yleinen suunnitteluohje Salamavirtageneraattori Suolasumukaappi Kuormistustesti Salama- ja ylisuojien testaustavat Kuten salamasuojauksen testit voidaan myös syöksytestit suorittaa 20 k:llä. Näissä testeissä käytetään hybridigeneraattoria, joka on myös kehitetty yhteistyössä Soestin teknillisen korkeakoulun kanssa. Testigeneraattorilla voidaan suorittaa myös EMC-testejä. Kaikenlaiset johtokanavat sekä kaapelihyllyt ja -tikkaat voidaan vaivattomasti tarkastaa 8 m:n pituuteen asti. Muun muassa suoritetaan sähkönjohtavuusominaisuuksien testejä standardin DIN EN mukaan. Todellisten ympäristöolosuhteiden simulointi Standardinmukaisten testien suorittamiseksi rakenneosat, jotka on tarkoitettu rakennuksen ulkopuoliseen suojaukseen, on esikäsiteltävä todellisissa ympäristöolosuhteissa. Se toteutetaan suolasumukaapeissa ja rikkidioksidikammioissa. Testistä riippuen, esim. testin kesto ja suolasumun tai rikkidioksidin pitoisuus, vaihtelevat testikammioissa. Näin pystytään suorittamaan testit standarien IEC , ISO 7253, ISO 9227 ja EN ISO 6988 mukaisesti. Johtokanavien, kaapelihyllyjen ja palosuojajärjestelmien testaukset Uudella BET testauslaitoksessa olevalla KTS-testauslaitteella voidaan tutkia kaikkien OBOn valmistamien johtokanavien, kaapelihyllyjen ja palosuojajärjestelmien kuormitettavuus. Testit perustuvat standardeihin DIN EN ja DE BET testauslaitos on OBOn testausosasta, jossa tuotteet voidaan tarkastaa standardinmukaisesti jo niiden kehitysvaiheessa. TBS OBO 17

18 18 OBO TBS

19 Sisällys - Ylisuojat, sähkötekniikka Standardit - Ylisuojaus 20 Asennusohjeet 21 4-johdin järjestelmät 22 5-johdin järjestelmät 23 alintaohje - Sähkönsyöttö 24 TBS OBO 19

20 Standardit - Ylisuojaus Sähkönsyötön ylisuojauksen suunnitteluohje Ylisuojausjärjestelmän asennuksessa on otettava huomioon eri standardit. Alla ovat tärkeimmät eurooppalaiset määräykset. Ylisuojat pienjärjestelmiin osa 11: Pienjärjestelmiin asennettavat ylisuojat, vaatimukset ja tarkastukset DIN DE :2007 (IEC :2005) Pienjärjestelmän asennukset - osa 4-41: Suojaustoimenpiteet - Sähköiskulta suojaaminen. DIN DE :2007 (IEC :2002) Pienverkkojen asennukset osa 5-54: Sähkölaitteiden, maadoitusjärjestelmän, johtimien ja potentiaalintasauksen valinta DIN DE :2007 Pienjärjestelmien asennukset - osa 4-44: Suojaustoimenpiteet - Suojaus häiriöjännitteiltä ja sähkömagneettisilta häiriöltä - kappale 443: Suojaus ilmastollisilta ja kytkentäylijännitteiltä. DIN DE :2009 Pienjärjestelmien asennukset osa 5-53: Sähkölaitteiden valinta ja asennus - Erotus, kytkentä ja ohjaus - kappale 534: Ylisuojat (Yjs) DIN EN :2007 (IEC ) 20 OBO TBS

21 Asennusohjeet Syöttöjohdon pituus, 1 = pääpotentiaalintasauskisko tai -liitin tai suojajohdinkisko Sähkönsyötön ylisuojauksen suunnitteluohje -johdotus, 1 = suojajohdinkisko, 2 = pääpotentiaalintasauskisko tai -liitin 1= syöttävä jakeluverkko, 2 = johdon pituus, 3 = kuluttaja, 4 = vaste 2 k, esimerkiksi MC 50-B DE 5 = heräte 1,4 k, esimerkiksi 20 C -johdotuksen kytkentäpituus Ylisuojaan kytkettävä kaapeli vaikuttaa merkittävästi suojaustasoon. IEC-asennusdirektiivin mukaan ylijännittesuojaan asennettavan pistojohdon ja ylisuojasta potentiaalintasaukseen asennettavan johdon pitää olla lyhyemmät kun 0,5 m. Kun johdot ovat pitempiä kuin 0,5 m, on valittava -johdotus. Erotus Salamavirta- ja ylisuojilla on erilaisia tehtäviä. Näiden suojien yhteistoiminta pitää koordinoida. Tämä varmistetaan asennusjohdoilla tai erityisillä salamavirtasuojilla (MCD-sarja). Esimerkiksi Protection-sarjan ylisuojat tyyppiä 1 ja tyyppiä 2 (luokat B ja C) voidaan asentaa suoraan rinnakkain. Esimerkiksi, kun johdon pituus > 5 m Ei tarvita erillistä erotusta. Esimerkiksi, kun johdon pituus on pienempi kuin 5 m Ylisuojan asennus: MC 50-B DE + LC C aihtoehto: MCD 50-B C, ei tarvita erillistä erotusta (esim. yhdistelmäsuoja) ähimmäispoikkipinnat potentiaalintasauksessa Salamasuojauksen potentiaalintasauksessa on noudatettava seuraavia vähimmäispoikkipintoja: Kuparijohtimelle poikkipintavaatimus on 16 mm 2, alumiinille 25 mm 2 ja raudalle 50 mm 2. Salamasuojavyöhykkeiden rajapinnalla LPZ 0 - LPZ 1 pitää kaikki metalliset asennukset liittää potentiaalintasaukseen. Aktiiviset johdot pitää myös liittää soveltuvalla tavalla maihin. TBS OBO 21

22 4-johdin järjestelmät, TN-C-verkot Sähkönsyötön ylisuojauksen suunnitteluohje 1 = pääkeskus, 2 = johtimen pituus, 3 = jakokeskus esim. alakeskus, 4 = hienosuoja, 5 = päämaadoituskisko PMK 6 = paikallinen lisämaadoituskisko PLMK, 7 = tyyppiä 1, 8 = tyyppiä 2, 9 = tyyppiä 3 TN-C-S -verkossa sähkölaiteen syöttö tapahtuu kolmella äärijohtimella (L1, L2, L3) ja yhdistetyllä PEN-johtimella. Asennus kuvataan standardissa DIN DE (DIN EN ). Ylisuoja tyyppiä 1 n 1 ylisuojat asennetaan 3-napaisina (esim. kolmekertaa MC 50-B). Asennus toteutetaan rinnankytkentänä äärijohtimiin nähden, ja suojien toinen pää yhdistetään PEN-johtimeen. Paikallisen sähköyhtiön kanssa sopien ja DN-suositusten mukaisesti voidaan asennus tehdä myös ennen päämittaria. virran vikavirraksi ja katkaisee virtapiirin. Ylisuoja tyyppiä 3 Tyypin 3 ylisuojilla suojataan laiteliitännät kytkentäylijännitteiltä. Näitä poikittaisyliitä esiintyy yleensä L- ja N-johtimissa. L- ja N- johtimet suojataan Y-kytkennän avulla varistoreilla ja yhdistys PEjohtimeen tehdään summakipinvälin kautta (esimerkiksi KNS-D). Tällä L-johtimen ja N-johtimen välisellä suojakytkennällä PE-johtimeen ei johdeta syöksyvirtaa, vikavirtasuoja ei näin ollen tulkitse vikavirtaa. astaavat tekniset tiedot on esitetty tuotesivuilla. Ylisuoja tyyppiä 2 Ylisuoja tyyppiä 2 asennetaan tavallisesti PEN-johtimen erotuksen jälkeen. Jos haarautumiskohta on yli 0,5 m etäisyydellä, toimitaan kuin kysymyksessä olisi 5- johtimen verkko. Ylisuojat asennetaan 3+1-kytkentätavalla (esimerkiksi 20-C 3+NPE). 3+1-kytkennässä äärijohtimet (L1, L2, L3) kytketään yliinsuojan kautta nollajohtimeen (N). Nollajohdin (N) kytketään summakipinävälin kautta maadoitusjohtimeen (PE). Ylisuojat pitää asentaa ennen vikavirtasuojaa (RCD), koska vikavirtasuoja tulkitsee muuten johdetun 22 OBO TBS

23 5-johdin järjestelmät, TN-S- ja TT-verkot 1 = pääkeskus, 2 = johtimen pituus, 3 = jakokeskus esim. alakeskus, 4 = hienosuoja, 5 = päämaadoituskisko PMK 6 = paikallinen lisämaadoituskisko PLMK, 7 = tyyppiä 1, 8 = tyyppiä 2, 9 = tyyppiä 3 Sähkönsyötön ylisuojauksen suunnitteluohje TN-S -järjestelmässä sähkölaiteen syöttö tapahtuu kolmella ulkojohtimella (L1, L2, L3) ja nollajohtimella (N) sekä maadoitusjohtimella (PE). TN-T -verkossa sähkölaitteen syöttö tapahtuu kolmella ulkojohtimella (L1, L2, L3) ja nollajohtimella (N) sekä paikallisella maadoitusjohtimella (PE). Asennus kuvataan standardissa DIN DE (DIN EN ). Ylisuoja tyyppiä 1 Tyypin 1 ylisuojat asennetaan 3+1-kytkennällä (esimerkiksi kolme MC 50-B suojaa ja yksi MC 125-B NPE suoja). 3+1-kytkennässä äärijohtimet (L1, L2, L3) kytketään suojien läpi nollajohtimeeen (N). Nollajohdin (N) kytketään summakipinävälin yli maadoitusjohtimeen (PE). Paikallisen sähköyhtiön kanssa sopien ja DNsuositusten mukaisesti voidaan asennus tehdä myös ennen päämittaria. Ylisuoja tyyppiä 2 Ylisuojaa tyyppiä 2 käytetään 3+1-kytkennöissä (esimerkiksi 20-C 3+NPE). 3+1-kytkennässä ulkojohtimet (L1, L2, L3) kytketään ylisuojan kautta nollajohtimeen (N). Nollajohdin (N) kytketään summakipinävälin kautta maadoitusjohtimeen (PE). Ylisuojat pitää asentaa ennen vikavirtasuojaa (RCD), koska vikavirtasuoja tulkitsee muuten johdetun virran vikavirraksi ja katkaisee virtapiirin. Ylisuoja tyyppi 3 Tyypin 3 ylisuojilla suojataan laiteliitännät kytkentäylijännitteiltä. Näitä poikittaisyliitä esiintyy yleensä L- ja N-johtimissa. L- ja N- johtimet suojataan Y-kytkennän avulla varistoreilla ja yhdistys PEjohtimeen tehdään summakipinvälin kautta (esimerkiksi KNS-D). Tällä L-johtimen ja N-johtimen välisellä suojakytkennällä PE-johtimeen ei johdeta syöksyvirtaa, vikavirtasuoja ei näin ollen tulkitse vikavirtaa. astaavat tekniset tiedot on esitetty tuotesivuilla. TBS OBO 23

24 alintaohje - Sähkönsyöttö TN-/TT-verkot TN-/TT-verkot TN-/TT-verkot Sähkönsyötön ylisuojauksen suunnitteluohje Ei ulkoista salamasuojausta Maadotusjohtimen liitäntä Yksityisrakennukset, omakotitalot Asennuspaikka 1 (pääkeskus tyyppiä 1 / tyyppiä 2) 10 Compact tyyppiä 2 / tyyppiä 3 : Tarjolla myös muita malleja Ei ulkoista salamasuojausta Maadotusjohtimen liitäntä Rivitalot, teollisuus, kauppa Asennuspaikka 1 (pääkeskus tyyppiä 1 / tyyppiä 2) 20-C 3 + NPE tyyppiä 2 : Tarjolla myös muita malleja Ulkoinen salamasuojausjärjestelmä Ilmajohtoliitäntä Maadoitetut antennit Salamasuojausluokat III ja I Asennuspaikka 1 (pääkeskus tyyppiä 1 / tyyppiä 2) 50 B+C 3+NPE tyyppiä 2 / tyyppiä 3 : Tarjolla myös muita malleja Asennuspaikka 2 (alakeskus tyyppiä 2) ei välttämätön Asennuspaikka 2 Pää- ja alakeskuksen välinen etäisyys on yli 10 m, tyyppiä 2 Asennuspaikka 2 Pää- ja alakeskuksen välinen etäisyys on yli 10 m, tyyppiä 2 20-C 3+NPE tyyppiä 2 : Tarjolla myös muita malleja 20-C 3+NPE tyyppiä 2 : Tarjolla myös muita malleja Asennuspaikka 3 (ennen laiteliitäntää tyyppi 3) esimerkiksi FineController FC-D tyyppi 3 : Tarjolla myös muita malleja Asennuspaikka 3 (ennen laiteliitäntää tyyppi 3) esim. CNS-3-D tyyppi 3 : Tarjolla myös muita malleja Asennuspaikka 3 (ennen laiteliitäntää tyyppi 3) esim. KNS-D tyyppi 3 : Tarjolla myös muita malleja 24 OBO TBS

25 TN-S-/TT-verkot TN-C-verkot TN-S-/TT-verkot Ulkoinen salamasuojausjärjestelmä Ilmajohtoliitäntä Maadoitetut antennit Salamasuojausluokat I - I (esim. teollisuuslaitokset, tietokonekeskukset ja sairaalat) Asennuspaikka 1 (pääkeskus tyyppiä 1 / tyyppiä 2) MC 50-B/3+1, tyyppiä 1 : Tarjolla myös muita malleja Ulkoinen salamasuojausjärjestelmä Ilmajohtoliitäntä Maadoitetut antennit Salamasuojausluokat I - I (esim. teollisuuslaitokset, tietokonekeskukset ja sairaalat) Asennuspaikka 1 (pääkeskus tyyppiä 1 / tyyppiä 2) MC 50-B/3+1, tyyppiä 1 : Tarjolla myös muita malleja Ulkoinen salamasuojausjärjestelmä Ilmajohtoliitäntä Maadoitetut antennit Salamasuojausluokat I - I (esim. teollisuuslaitokset, tietokonekeskukset ja sairaalat) Asennuspaikka 1 (pääkeskus tyyppiä 1 / tyyppiä 2) MC 50-B/3+1, tyyppiä 1 : Tarjolla myös muita malleja Sähkönsyötön ylisuojauksen suunnitteluohje Asennuspaikka 2 Pää- ja alakeskuksen välinen etäisyys on yli 10 m, tyyppiä 2 Asennuspaikka 2 Pää- ja alakeskuksen välinen etäisyys on yli 10 m, tyyppiä 2 Asennuspaikka 2 Pää- ja alakeskuksen välinen etäisyys on yli 10 m, tyyppiä 2 20-C/3+NPE, tyyppiä 2 : Tarjolla myös muita malleja 20-C/3+NPE, tyyppiä 2 : Tarjolla myös muita malleja 20-C/3+NPE, tyyppiä 2 : Tarjolla myös muita malleja Asennuspaikka 3 (ennen laiteliitäntää tyyppiä 3) esimerkiksi 10 Compact, tyyppi 2, tyyppi 3 : Tarjolla myös muita malleja Asennuspaikka 3 (ennen laiteliitäntää tyyppiä 3) esimerkiksi F 230-AC/DC, tyyppi 3 : Tarjolla myös muita malleja Asennuspaikka 3 (ennen laiteliitäntää tyyppiä 3) esimerkiksi 10 Compact, tyyppiä 3 : Tarjolla myös muita malleja TBS OBO 25

26 Salamavirta testattu Salamavirta testattu luokka H (100 ) ELEKTROTECHNICKÝ ZKUŠEBNÌ ÚSTA, Tsekin tasavalta ATEX-sertifikaatti räjähdysvaarallisille alueille Rußland, GOST The State Committee for Standards KEMA-KEUR, Alankomaat M Metristen tuotteiden tunnukset MAGYAR ELEKTROTECHNIKAI ELLENŐRZŐ INTÉZET Budapest, Ungarn Österreichischer erband für Elektrotechnik, Itävalta Underwriters Laboratories Inc., USA Eidgenössisches Starkstrominspektorat, Sveitsi Underwriters Laboratories Inc., USA erband der Elektrotechnik, Elektronik, Informationstechnik e.., Saksa erband der Elektrotechnik, Geprüfte Sicherheit 5 vuoden takuu halogeenivapaa, ei klooria, fluoria eikä bromia 108 OBO TBS

27 Kuvakkeiden selitykset Salamasuojausluokat Ylisuoja DIN EN tai IEC mukaisesti Yhdistelmäsuoja ä 1 ja ä 2 Ylisuoja DIN EN tai IEC mukainen Ylisuoja DIN EN tai IEC mukainen Ylisuoja DIN EN tai IEC mukainen Salamasuojausvyöhykkeet Rajapinta LPZ 0-1 Rajapinta LPZ 0-2 Rajapinta LPZ 0-3 Rajapinta LPZ 1-2 Rajapinta LPZ 1-3 Rajapinta LPZ 2-3 Sovellukset Sovellukset Power over Ethernet-tehonsyöttö 230/400 -järjestelmä Kotelointiluokka IP 54 Kotelintiluokka IP 65 Raaka-aineet - metallit Alumiini Teräs, ruostumaton EN RST, teräslaji 304 Teräs, haponkestävä EN HST, teräslaji 316 Teräs, haponkestävä EN , teräslaji 316 L Teräs, haponkestävä EN HST, teräslaji 316 Ti Kupari Messinki Teräs Adusoitu valurauta Sinkkipainevalu Raaka-aineet - muovit Lasikuituvahvisteinen muovi GFK Etähälytyskosketin Etähälytyskosketin sulakevalvonnalla Akustinen hälytystoiminto Integrated Service Digital Network, ISDN-sovellukset Digitaalinen tilaajajohto, DSL-sovellukset Analoginen puhelinverkko aseliini Polyamidi Polykarbonaatti Polyeteeni Polypropeeni Polystyreeni Luokka 5 kieretty parikaapelointi Yleiskaapeloinnin testaukset amerikkalaisen standardin EIA/TIA mukaisesti Mittaus- ohjaus - ja säätölaitteistot T-sovellukset SAT-T -sovellukset Multibase-alusta LifeControl Luonnollisesti turvallinen ylisuoja räjähdysvaarallisiksi luokitetuille aluille Pintakäsittely kuumasinkitty kuumasinkitty galvanoitu, keltapassivoitu upottamalla kuumasinkitty kuparoitu niklattu sinkitty, Deltatone 500 Yleiskaapeloinninin testaukset ISO / IEC mukaisesti TBS OBO 109

28 almistusmateriaalit - metalli Alu Alumiini A (1.4301) Teräs, ruostumaton EN RST, teräslaji 304 A (1.4401) Teräs, haponkestävä EN HST, teräslaji 316 A (1.4404) Teräs, haponkestävä EN , teräslaji 316 L A (1.4571) Teräs, haponkestävä EN HST, teräslaji 316 Ti Cu Kupari CuZn Messinki St Teräs TG Adusoitu valurauta galvaanisesti sinkitty Zn Sinkkipainevalu Lisätietoja 110 OBO TBS

29 almistusmateriaalit - muovi GFK Lasikuituvahvisteinen muovi GFK Lämpötilakestävyys: C Kestää: Korkea kemiallinen resistiivisyys Korroosionkestävyys U-kestävä PETR PA aseliini Polyamidi Lämpötilankestävyys: pysyvästi noin 90 C:seen, lyhytaikaisesti noin 130 C:seen sekä noin 40 C miinusasteeseen. Kemikaalien kestävyys yleensä kuten polyeteenin kestävyys. Kestää: Bensiini, bentseeni, dieselöljy, asetoni, maalien ja lakkojen liuotteet, öljyt ja rasvat. Ei kestä: valkaisuliuos, useimmat hapot, kloori Jännityssäröjen muodostumisvaara Suhteellisessa ilmankosteudessa vähäinen, vain joillekin vesipitoisille suolaliuoksille. Kuivuneet osat (korkea lämpötila ja hyvin alhainen ilmankosteus) kestävät huonosti polttoaineita ja liuottimia. PC Polykarbonaatti Lämpötilankestävyys: pysyvästi noin 110 C:seen (vedessä 60 C), lyhytaikaisesti 125 C:seen sekä 35 C miinusasteeseen. Kestää: Bensiini, tärpätti, useimmat laimeat hapot Ei kestä: Asetoni, bentseeni, kloori, metyleenikloridi, useimmat väkevöidyt hapot. Jännityssäröjen muodostumisvaara Melko vähäinen, jännityssäröjä voivat aiheuttaa mm. bensiini, aromaattiset hiilivedyt, metanoli, butaani, asetoni, tärpätti. PS Polystyreeni Lämpötilankestävyys: Koska altistuvuus kemiallisille aineille on suhteellisen korkea, ei suositella käyttöä lämpötiloissa, jotka nousevat yli keskimääräisen huoneen normaalilämpötilan = n. 25 C. Kylmänkestävyys noin 40 C miinusasteeseen. Kestää: Alkalit, useimmat hapot, alkoholi. Kestää rajoitetusti: Öljyt ja rasvat. Ei kestä: oihappo, väk. typpihappo, väk. etikkahappo, asetoni, eetteri, bensiini ja bentseeni, maalien ja lakkojen liuotusaineet, kloori, dieselpolttoaine. Jännityssäröjen muodostumisvaara Melko korkea. Jännityssäröjä voivat aiheuttaa asetoni, eetteri, bensiini, sykloheksaani, heptaani, metanoli, propanoli sekä joidenkin kaapelien PC-seosten pehmitteet. *Miinusarvot pätevät vain lepotilassa oleviin osiin, joihin ei kohdistu mainittavaa iskurasitusta. Ei ole olemassa minkäänlaista muovia, joka kestäisi kaikkia kemikaaleja. Esitetyt vaikutukset edustavat vain suppeaa valikoimaa kaikista vaikutuksista. On otettava huomioon, että kemiallisten aineiden ja korkeiden lämpötilojen yhteisvaikutus on erittäin vahingollista muoviosille Ne voivat mm. aiheuttaa jännityssäröjä. Epäselvissä tapauksissa pyydämme ottamaan yhteyttä tai tilaamaan tarkemman kestävyystaulukon. Jännityssäröjen muodostuminen: Jännityssäröjä voi muodostua, kun muoviosiin kohdistuu samanaikaisesti sekä vetojännitys että kemiallinen rasitus. Erityisen alttiita tämän suhteen ovat polystyreeni- ja polyeteeniosat. Jännityssäröjä voi syntyä sellaistenkin vaikutusten johdosta, joita kyseinen muoviosa jännitteettömässä olotilassa kestää. Tyypillisiä esimerkkejä osista, jotka ovat normaalikäytössään n vetojännityksen alaisia, ovat: tartuntakiinnikkeet, holkkitiivisteiden liitoskappaleet, johdinsiteet. PE Polyeteeni Lämpötilankestävyys: Kovat laadut pysyvästi noin 90 C:seen, lyhytaikaisesti noin 105 C:seen, pehmeät laadut pysyvästi noin 80 C:seen, lyhytaikaisesti noin 100 C:seen sekä noin 40 C miinusasteeseen. Kestää: Emäsliuokset ja epäorgaaniset hapot Kestää rajoitetusti: Asetoni, orgaaniset hapot, bensiini, bentseeni, dieselöljy, useimmat öljyt Ei kestä: Kloori, hiilivety, hapettavat hapot Jännityssäröjen muodostumisvaara Melko korkea. Jännityssäröjä voivat aiheuttaa muun muassa asetoni, eri alkoholit, muurahaishappo, etanoli, bensiini, bentseeni, voihappo, etikkahappo, formaldehydi, erilaiset öljyt, petroli, propanoli, typpihappo, suolahappo, rikkihappo, saippualiuokset, tärpätti, trikloorieteeni, sitruunahappo. PP Polypropeeni Lämpötilankestävyys: pysyvästi noin 90 C:seen, lyhytaikaisesti noin 110 C:seen sekä noin 30 C miinusasteeseen. Kemikaalien kestävyys yleensä kuten polyeteenin kestävyys. Kestää: Emäksiset liuokset ja epäorgaaniset hapot Kestää rajoitetusti: Asetoni, orgaaniset hapot, bensiini, bentseeni, dieselöljy, useimmat öljyt Ei kestä: Kloori, hiilivety, hapettavat hapot Jännityssäröjen muodostumisvaara ähäinen, vain muutamat hapot kuten kromihapot, fluorivetyhapot ja suolahapot sekä typpioksidi. Lisätietoja TBS OBO 111

30 Testatut salamasuojauksen rakenneosat Kiristysmomentit M5 = 4 Nm M6 = 6 Nm M8 = 12 Nm M10 = 20 Nm Tarvittaessa voi pyytää yksityiskohtaisia tietoja. Lisätietoja 112 OBO TBS

31 Ylijännityssuojauksen peruskäsitteet lyhyesti 100 % havahtumissyöksy 100-%-havahtumissyöksy on 1,2/50 µs muotoisen salamajännitteen arvo, joka aiheuttaa ylisuojan kytkeytymisen. Ylisuojan pitää havahtua, kymmenellä tällaisella testipulssilla, kymmenen kertaa. Erotuslaite Ylikuormituksessa erotuslaite erottaa ylisuojan verkosta tai maadoituksesta siten, että vältetään palovaara ja samanaikaisesti se ilmoittaa ylisuojan irtikytkeytymisen. Havahtumisaika (ta) Havahtumisaika kuvaa ylisuojissa käytettyjen suojaosien havahtumiskäyttäytymistä. Syöksyvirran jyrkkyyden du/dt tai syöksyvirran di/dt perusteella havahtumisajat voivat vaihdella määrätyissä rajoissa. Hetkellinen yli (TO) Lyhytaikaisiksi ylijännitteiksi (Temporary Overvoltage - TO) kutsutaan väliaikaisia ylijännitteitä, jotka voivat syntyä keskijännitteisen ja pienverkon vioista. Jäännös (Ures) Jännitteen huippuarvo, joka esiintyy ylisuojan liittimissä purkausvirran aikana tai heti sen jälkeen. Seurausvirran sammutuskyky (If) Seurausvirta, jota kutsutaan myös verkon jälkivirraksi, on verkon syöttämä oikosulkuvirta, joka kulkee suojan vastajännitteestä johtuen rajoitettuna ylisuojan läpi. Seurausvirta eroaa selvästi sta käyttövirrasta. Seurausvirran suuruus riippuu muuntajasta, ylisuojaa edeltävästä johdotuksesta ja ylisuojan ominaisuuksista. Lämpötila-alue Käyttölämpötila-alue ilmoittaa, missä lämpötiloissa ylisuojan moitteeton toiminta on turvattu. Läpikulkuvastus väylää kohden, pitkittäisvastus Ylikulkuvastus väylää kohden ilmoittaa johdon ohmisen vastuksen nousun johdinta kohden, minkä ylisuoja tuottaa. Nimellis (Un) Nimellis on en arvo, jolle laite on suunniteltu. Kyseessä voi tällöin olla tasaarvo tai sinimuotoisen vaihtojännitteen tehollinen arvo. Nimellispurkausvirta (In) Ylisuojan läpi virtaavan virran huippuarvo aaltomuodolla 8/20. Sitä käytetään tyypin 2 (aikaisemmin vaatimusluokka C) ylisuojien testauksessa. Nimellistaajuus (fn) Nimellistaajuudeksi kutsutaan taajuutta, jolla sähkölaitetta on tarkoitus käyttää ja millä muut nimellissuureet on määritelty, jollei toisin ole mainittu. Nimellisvirta (In) Nimellisvirta on suurin sallittu käyttövirta, joka sti saa kulkea sille merkittyjen liittimien läpi. Oikosulunkestävyys Ylisuojan pitää kyetä johtamaan oikosulkuvirtaa, kunnes ylisuoja itse tai sisäinen tai ulkoinen erotuslaite tai verkonpuoleinen ylisuoja katkaisee sen. Potentiaalintasaus Sähköliitäntä, joka tasaa sähkölaitteiden osien ja vieraiden johtavien osien potentiaalin samalle tai lähes samalle tasolle. Potentiaalintasauskisko (PAS) Kiinnike tai kisko, joka on suunniteltu suojamaadoitusjohtimien, pääpotentiaalintasausjohtimien ja toiminnallisten maadoitusjohtimien yhteenliittämiseen ja näiden yhdistämiseen maadoitusjohtimella maadoituselektrodiin. Salamasuojauksen potentiaalintasaus Salamasuojauksen potentiaalintasaus on tärkeä toimenpide palo- ja räjähdysvaaran ehkäisemisessä suojattavassa tilassa tai rakennuksessa. Salamasuojauksen potentiaalitasaus toteutetaan potentiaalintasausjohdoilla tai ylisuojilla, jotka yhdistävät ulkopuolisen salamasuojausjärjestelmän, rakennuksen tai tilan metalliosat, asennusjärjestelmät, vieraat johtavat osat sekä sähkö- ja puhelinverkot. Salamasuojausjärjestelmä (LPS) Järjestelmää, jolla tila tai rakennus suojataan salamaniskun vaikutuksilta, kutsutaan salamasuojausjärjestelmäksi (Lightning Protection System - LPS). Siihen kuuluvat sekä ulkoinen että sisäinen salamasuojaus. Salamasuojausvyöhyke (LPZ) Salamasuojausvyöhykkeiksi (Lightning Protection Zone - LPZ) kutsutaan niitä alueita rakenuksessa, missä salaman sähkömagneettinen vaikutuskenttä pitää määrittää ja hallita. yöhykkeiden rajapinnoissa on kaikki johdot ja metalliosat kytkettävä potentiaalintasaukseen. Salamasyöksyvirta (limp) Salamavirraksi (jolla kuvataan salamavirran kestokykyä ja vaikutusta purkausreitillä) kutsutaan standardoitua syöksyvirtaa aaltomuodolla 10/350 µs. Salamavirran määrittelyparametreillä - huippuarvo - varaus - ominaisenergia kuvataan luonnollisten salamavirtojen aiheuttamaa kuormitusta. Tyypin 1 ylisuojien pitää kyetä johtamaan näitä salamavirtoja tuhoutumatta. Rajataajuus (fg) Siirtotaajuus ilmoittaa, mihin taajuuteen asti käytetyn laitteen väliinkytkentävaimennus on pienempi kuin 3 db. SPD Surge Protection Device - englanninkielinen nimitys ylisuojalle. Sulake ennen ylisuojia Ennen ylisuojaa pitää asentaa etusulake. Kun asennuksessa, ennen ylisuojaa sijaitseva sulake on suurempi, kuin ylisuojalle suurin sallittu etusulake (katso laitteen tekniset tiedot), ylisuoja pitää suojata vaaditunmukaisella erillisellä etusulakkeella. Suojaustaso (Up) Suojaustaso on jännitteen korkein hetkellinen arvo ylisuojan liittimissä ennen havahtumista. ikavirtasuoja (RCD) Sähkölaite sähköiskulta suojaamiseen ja palosuojaukseen (esimerkiksi FI-suojakytkin). Yli Yli on käyttötaajuudesta poikkeava lyhytaikainen johtimien tai yhden johtimen ja maan välillä, jonka suurin sallittu arvo ylittää moninkertaisesti käyttöjännitteen arvon. Ukonilma, maasulku- tai oikosulkuvirta voi aiheuttaa sen. Ylisuoja Ylisuojat ovat laitteita, jotka koostuvat pääasiassa jännitteestä riippuvista vastuksista ja/tai kipinäväleistä. Molemmat osat on kytketty sarjaan tai rinnakkain tai niitä voidaan käyttää myös erikseen. Ylisuojilla suojataan muita sähkölaitteita ja sähköverkkoja. Ylisuoja (ÜGS) Laite, joka on tarkoitettu rajoittamaan lyhytaikaisia ylijännitteitä ja johtamaan syöksyvirtoja. Siinä on vähintään yksi epälineaarinen rakenneosa. Ylisuojia kutsutaan yleiskielessä myös johtimiksi. Ylisuoja tyyppi 1 Ylisuojat, jotka kykenevät erikoisrakenteensa ansiosta johtamaan suoran salaman aiheuttamia salamavirtoja tai osavirtoja. Ylisuoja tyyppi 2 Ylisuojat kykenevät johtokykynsä ja ominaisuuksiensa johdosta rajoittamaan ylijännitteitä, jotka syntyvät lähellä tai kaukana iskevistä salamoista tai kytkentätapahtumista. Ylisuoja tyyppi 3 Lisätietoja Ylisuojat, jotka suojaavat yksittäisiä laitteita tai laiteryhmiä ja jotka voidaan liittää suoraan pistorasiaan. TBS OBO 113

32 Ylijännityssuojauksen peruskäsitteet lyhyesti Ylisuoja, mitoitus Uc Mitoitus on kipinävälittömille ylisuojille ilmoitettu suurin sallittu n verkkojännitteen tehollisarvo suojan liittimissä. Mitoitus voi vaikuttaa sti ylisuojan yli ilman, että sen käyttöominaisuudet muuttuvat. Lisätietoja 114 OBO TBS

33 TBS OBO 115

34 150 OBO TBS

35 Ylisuojat, energian syöttö,ylisuoja tyyppiä 2 Ylisuoja 20, 150 TN- ja TT-järjestelmiin , 150 TN-järjestelmiin , 280 TN- ja TT-järjestelmiin , 280 TN-verkoille , 385 TN- ja TT-järjestelmiin , 385 TN-järjestelmiin , 550 TN-järjestelmiin , vuotovirtavapaa malli 168 Lisätarvikkeet, suojapistokkeet ja kantaosat 169 TBS OBO 151

36 Ylisuoja 20, 150 TN- ja TT-järjestelmiin Ylisuoja tyyppiä 2, 150 DE testattu Ylisuojaukseen ja potentiaalintasaukseen DE (IEC ) mukaan Purkauskyky 40 (8/20) napaa kohden Ylisuoja pistoliitettävillä suojapistokkeilla, dynaamisella erotuslaitteella ja toimintatilaosoituksella Koteloitu, ei-ulospuhaltava sinkkioksidivaristori asennettavaksi kytkentäkoteloihin Käyttöesimerkki: Potentiaalintasaus (LPZ 1-2) pää- ja alakeskuksissa. Ylisuojat tyyppiä 2 Ylisuoja 1-napainen + NPE 20-C 1+NPE-150 kg/ NPE 1 21, Ylisuoja 2-napainen + NPE 20-C 2+NPE NPE 1 32, kg/100 Ylisuoja 3-napainen + NPE 20-C 3+NPE-150 kg/ NPE 1 39, C 1+NPE C 2+NPE C 3+NPE-150 Nimellis SPD standardin EN mukaan SPD standardin IEC mukaan LPZ Nimellispurkausvirta (8/20) Purkausvirta (8/20) [yhteensä] Enimmäispurkausvirta Suojaustaso Havahtumisaika Maks. etusulake Lämpötila-alue Jakoyksikkö TE (17,5 mm) Suojausluokka Johdinpoikkipinta, lankajohdin Johdinpoikkipinta, monilankainen johdin Johdinpoikkipinta, hienolankainen johdin U N I n I max U p t A ϑ k ns A C ä 2 ä 2 ä 2 Luokka II Luokka II Luokka II < 0,8 k < 0,8 k < 0,8 k < 25 ns < 25 ns < 25 ns 125 A 125 A 125 A C C C IP20 IP20 IP20 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-25 2,5-25 2, OBO TBS Tuotetiedot mahdollisesti muuttuneet.

37 Ylisuoja 20, 150 TN- ja TT-järjestelmiin Ylisuoja tyyppiä 2, 150 DE testattu Ylisuojaukseen ja potentiaalintasaukseen DE (IEC ) mukaan Purkauskyky 40 (8/20) napaa kohden Ylisuoja pistoliitettävillä suojapistokkeilla, dynaamisella erotuslaitteella ja toimintatilaosoituksella Koteloitu, ei-ulospuhaltava sinkkioksidivaristori asennettavaksi kytkentäkoteloihin Käyttöesimerkki: Potentiaalintasaus (LPZ 1-2) pää- ja alakeskuksissa. 20-C 2+NPEFS15 Ylisuoja 2-napainen + NPE etähälytyskoskettimella kg/ NPE 1 32, Ylisuoja 3-napainen + NPE potentiaalivapaalla koskettimella 20-C 3+NPE+FS kg/ NPE 1 41, Ylisuojat tyyppiä 2 20-C 2+NPEFS15 20-C 3+NPE+FS Nimellis SPD standardin EN mukaan SPD standardin IEC mukaan LPZ Nimellispurkausvirta (8/20) Purkausvirta (8/20) [yhteensä] Enimmäispurkausvirta Suojaustaso Havahtumisaika Maks. etusulake Lämpötila-alue Jakoyksikkö TE (17,5 mm) Suojausluokka Johdinpoikkipinta, lankajohdin Johdinpoikkipinta, monilankainen johdin Johdinpoikkipinta, hienolankainen johdin U N I n I max U p t A ϑ k ns A C 130 ä 2 ä 2 Luokka II Luokka II < 0,8 k < 0,8 k < 25 ns < 25 ns 125 A 125 A C C 3 4 IP20 IP20 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-25 2, Tuotetiedot mahdollisesti muuttuneet. TBS OBO 153

38 Ylisuoja 20, 150 TN-järjestelmiin Ylisuoja tyyppiä 2, 150 DE testattu Ylisuojaukseen ja potentiaalintasaukseen DE (IEC ) mukaan Purkauskyky 40 (8/20) napaa kohden Ylisuoja pistoliitettävillä suojapistokkeilla, dynaamisella erotuslaitteella ja toimintatilaosoituksella Koteloitu, ei-ulospuhaltava sinkkioksidivaristori asennettavaksi kytkentäkoteloihin Käyttöesimerkki: Potentiaalintasaus (LPZ 1-2) pää- ja alakeskuksissa. Ylisuojat tyyppiä 2 Ylisuoja 1-napainen 20-C kg/ napainen 1 11, Ylisuoja 2-napainen 20-C napainen 1 21, kg/100 Ylisuoja 3-napainen 20-C kg/ napainen 1 31, C C C Nimellis SPD standardin EN mukaan SPD standardin IEC mukaan LPZ Nimellispurkausvirta (8/20) Purkausvirta (8/20) [yhteensä] Enimmäispurkausvirta Suojaustaso Havahtumisaika Maks. etusulake Lämpötila-alue Jakoyksikkö TE (17,5 mm) Suojausluokka Johdinpoikkipinta, lankajohdin Johdinpoikkipinta, monilankainen johdin Johdinpoikkipinta, hienolankainen johdin U N I n I max U p t A ϑ k ns A C ä 2 ä 2 ä 2 Luokka II Luokka II Luokka II < 0,8 k < 0,8 k < 25 ns < 25 ns < 25 ns 125 A 125 A 125 A C C C IP20 IP20 IP20 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-25 2,5-25 2, OBO TBS Tuotetiedot mahdollisesti muuttuneet.

39 TBS OBO 155

40 Ylisuoja 20, 280 TN- ja TT-järjestelmiin Ylisuoja tyyppiä 2, 280 DE testattu Ylisuojaukseen ja potentiaalintasaukseen DE (IEC ) mukaan Purkauskyky 40 (8/20) napaa kohden Ylisuoja pistoliitettävillä suojapistokkeilla, dynaamisella erotuslaitteella ja toimintatilaosoituksella Koteloitu, ei-ulospuhaltava sinkkioksidivaristori asennettavaksi kytkentäkoteloihin Käyttöesimerkki: Potentiaalintasaus (LPZ 1-2) pää- ja alakeskuksissa. Ylisuoja 1-napainen + NPE Ylisuojat tyyppiä 2 20-C 1+NPE-280 kg/ NPE 1 22, Ylisuoja 2-napainen + NPE 20-C 2+NPE NPE 1 32, kg/100 Ylisuoja 3-napainen + NPE 20-C 3+NPE-280 kg/ NPE 1 41, Ylisuoja 1-napainen NPE C 25-B+C 1 kg/ NPE 1 12, C 1+NPE C 2+NPE C 3+NPE-280 C 25-B+C 1 Nimellis SPD standardin EN mukaan SPD standardin IEC mukaan LPZ Nimellispurkausvirta (8/20) Purkausvirta (8/20) [yhteensä] Enimmäispurkausvirta Suojaustaso Havahtumisaika Maks. etusulake Lämpötila-alue Jakoyksikkö TE (17,5 mm) Suojausluokka Johdinpoikkipinta, lankajohdin Johdinpoikkipinta, monilankainen johdin Johdinpoikkipinta, hienolankainen johdin Sykäysvirta (10/350) Jälkivirran sammutuskyky lpeak Suojausluokka U N I n I max U p t A ϑ I imp I fi peak k ns A C ä 2 ä 2 ä 2 ä 1+2 Luokka II Luokka II Luokka II Luokat I+II < 1,3 k < 1,3 k < 1,3 k <1,2 k < 25 ns < 25 ns < 25 ns < 100 ns 125 A 125 A 125 A C C C C IP20 IP20 IP20 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-25 2,5-25 2, ,1 IP OBO TBS Tuotetiedot mahdollisesti muuttuneet.

41 Ylisuoja 20, 280 TN- ja TT-järjestelmiin Ylisuoja tyyppiä 2, 280 DE testattu Ylisuojaukseen ja potentiaalintasaukseen DE (IEC ) mukaan Purkauskyky 40 (8/20) napaa kohden Ylisuoja pistoliitettävillä suojapistokkeilla, dynaamisella erotuslaitteella ja toimintatilaosoituksella Koteloitu, ei-ulospuhaltava sinkkioksidivaristori asennettavaksi kytkentäkoteloihin Käyttöesimerkki: Potentiaalintasaus (LPZ 1-2) pää- ja alakeskuksissa. Ylisuoja 1-napainen + NPE etähälytyskoskettimella 20-C 1+NPE+FS 20-C 2+NPE+FS kg/ NPE 1 22, Ylisuoja 2-napainen + NPE etähälytyskoskettimella kg/ NPE 1 32, Ylisuojat tyyppiä 2 Ylisuoja 3-napainen + NPE etähälytyskoskettimella 20-C 3+NPE+FS kg/ NPE 1 43, Ylisuoja 3-napainen + NPE akustisella toimintailmoituksella 20-C 3+NPE+AS kg/ NPE 1 57, C 1+NPE+FS 20-C 2+NPE+FS 20-C 3+NPE+FS 20-C 3+NPE+AS Nimellis SPD standardin EN mukaan SPD standardin IEC mukaan LPZ Nimellispurkausvirta (8/20) Purkausvirta (8/20) [yhteensä] Enimmäispurkausvirta Suojaustaso Havahtumisaika Maks. etusulake Lämpötila-alue Jakoyksikkö TE (17,5 mm) Suojausluokka Johdinpoikkipinta, lankajohdin Johdinpoikkipinta, monilankainen johdin Johdinpoikkipinta, hienolankainen johdin U N I n I max U p t A ϑ k ns A C ä 2 ä 2 ä 2 ä 2 Luokka II Luokka II Luokka II Luokka II < 1,3 k < 1,3 k < 1,3 k < 1,3 k < 25 ns < 25 ns < 25 ns < 25 ns 125 A 125 A 125 A 125 A C C C C IP20 IP20 IP20 IP20 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-25 2,5-25 2,5-25 2, Tuotetiedot mahdollisesti muuttuneet. TBS OBO 157

42 Ylisuoja 20, 280 TN-järjestelmiin Ylisuoja tyyppiä 2, 280 DE testattu Ylisuojaukseen ja potentiaalintasaukseen DE (IEC ) mukaan Purkauskyky 40 (8/20) napaa kohden Ylisuoja pistoliitettävillä suojapistokkeilla, dynaamisella erotuslaitteella ja toimintatilaosoituksella Koteloitu, ei-ulospuhaltava sinkkioksidivaristori asennettavaksi kytkentäkoteloihin Käyttöesimerkki: Potentiaalintasaus (LPZ 1-2) pää- ja alakeskuksissa. Ylisuoja 1-napainen Ylisuojat tyyppiä 2 20-C kg/ napainen 1 12, Ylisuoja 2-napainen 20-C napainen 1 22, kg/ Ylisuoja 3-napainen 20-C kg/ napainen 1 33, Ylisuoja 4-napainen 20-C kg/ napainen 1 43, C C C C Nimellis SPD standardin EN mukaan SPD standardin IEC mukaan LPZ Nimellispurkausvirta (8/20) Purkausvirta (8/20) [yhteensä] Enimmäispurkausvirta Suojaustaso Havahtumisaika Maks. etusulake Lämpötila-alue Jakoyksikkö TE (17,5 mm) Suojausluokka Johdinpoikkipinta, lankajohdin Johdinpoikkipinta, monilankainen johdin Johdinpoikkipinta, hienolankainen johdin U N I n I max U p t A ϑ k ns A C ä 2 ä 2 ä 2 ä 2 Luokka II Luokka II Luokka II Luokka II < 1,3 k < 1,3 k < 1,3 k < 1,3 k < 25 ns < 25 ns < 25 ns < 25 ns 125 A 125 A 125 A 125 A C C C C IP20 IP20 IP20 IP20 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-35 2,5-25 2,5-25 2,5-25 2, OBO TBS Tuotetiedot mahdollisesti muuttuneet.