Yhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke
|
|
- Krista Sala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1(12) Viljelykonsultoinnin tarjouspyynnön LIITE 2 Yhteistyöllä tulosta - vihannesviljelyn kehittämishanke Tiivistelmä hankesuunnitelmasta
2 2(12) HANKKEEN TIIVISTELMÄ Vihannesten laatu, säilyvyys ja kauppakestävyys vaihtelevat paljon. Laatuongelmista johtuen vihannesten käsittelyn yhteydessä syntyy merkittävä määrä lajittelujätettä. Pahimmat laatuongelmat ovat varastovihanneksilla. Laatuongelmat heikentävät oleellisesti viljelyn, pakkaamoiden, jalostuksen ja kaupan kannattavuutta. Samalla ongelmaksi tulee suuri lajittelujätteen määrä. Vihannesten laatuongelmat ovat lähtöisin viljelytoimenpiteistä. Viljelytekniikassa, lajikevalinnassa, lannoituksessa, viljelykierrossa, pellon valinnassa, kasvinsuojelussa, sadonkorjuussa tai varastoinnissa tehdään virheitä, jotka heikentävät vihannesten laatua. Vihannesviljelyn ja vihannesten laadun kehittämiseksi viljelijöiden osaamista tulee lisätä. Hankkeen tavoitteena on vihannesviljelyn kehittäminen vihannesten laadun parantamiseksi ja sitä kautta viljelyn kannattavuuden parantamiseksi. Samalla saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia, kun laadun paranemisella satotappiot/laatuhävikit ja sitä kautta jätteen määrä pienenevät. Viljelyn kehittämistä tehdään yhteistyössä viljelijöiden, pakkaamoiden, vihannesten jalostusyritysten ja muiden alan yritysten kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaat mahdolliset käytännöt ja toimintatavat avomaanvihannesviljelyssä. Parhaimmat käytännöt valitaan hankkimalla tietoa sekä testaamalla viljelykokeiluin uusia tuotteita, tekniikoita ja menetelmiä. Hankkeessa lisätään viljelijöiden osaamista koulutuksia, pellonpiennarpäivä ja matkoja järjestämällä. Viljelijät ja hankkeen yhteistyökumppanit suunnittelevat yhteistyössä viljelyn kehittämistoimenpiteitä kasvikohtaisissa pientyöryhmissä.
3 3(12) 1 HAKIJA Lounais-Suomen Koulutuskoulutuskuntayhtymä (LSKKY) perustettiin Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Aura, Huittinen, Koski Tl, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Uusikaupunki. Alueen peruskuntien asukasmääräarvio on noin ihmistä. Vakavarainen kuntayhtymä omistaa Lounais-Suomen ammattiopisto Novidan, joka toteuttaa toisen asteen ammatillista koulutusta sekä aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta. Ammattiopistolla on toimipaikat Liedossa, Loimaalla ja Uudessakaupungissa. Kuntayhtymä omistaa myös Vakka- Suomen ja Loimaan oppisopimustoimistot. Opiskelijoita on keskimäärin 2100, henkilöstöä noin 280 ja liikevaihto noin 22 miljoonaa euroa. Lisäksi oppilaitos toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää sekä OKM:n, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton osarahoittamia hankkeita, joilla tuetaan erityisesti aluestrategian mukaista elinkeinoelämän kehitystyötä. Oppilaitos järjestää koulutusta lähes kaikilla toimialoilla. Luonnonvara- ja ympäristöalalla on pitkät ja arvokkaat perineet maaseutuyrittäjien koulutuksen järjestäjänä. Oppilaitoksella on myös koulutila sekä yli 200 hehtaarin alalla peltokasvituotantoa. Koulutila on ollut mukana mm. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja EU:n hankkeissa, joissa on kehitetty ympäristön kannalta kestäviä maatalouden käytäntöjä. Ohjausryhmä Yhteistyöllä tulosta -hankkeen aloitteentekijöinä ovat olleet Vakka-Suomen alueen viljelijät, joilla on tavoitteena parantaa vihannesten laatua. Hakija tulee toimimaan hankkeen hallinnoijana, joka kutsuu hankkeen ohjausryhmään edustajia hankkeen toteuttajaorganisaatioista sekä rahoittavan viranomaisen edustajan projektin valvojan ominaisuudessa.
4 4(12) 2 HANKKEEN TARVE JA TAUSTA Vihannesviljelyn merkitys Varsinais-Suomessa ja erityisesti Vakka-Suomen seutukunnan alueella Varsinais-Suomessa on avomaanvihannestuotantoon erikoistunutta puutarhatuotantoa. Varsinais- Suomen avomaan vihannestuotantoala oli noin ha ja tilojen lukumäärä noin 250 kpl vuonna Porkkana on alueen määrällisesti ja taloudellisesti merkittävin kasvi. Juuresten lisäksi Varsinais-Suomi on profiloitunut sipulin ja avomaankurkun viljelyalueena. Avomaavihannesten lisäksi taloudellisesti merkittävä kasvi alueella on varhaisperuna, jonka merkittäviä viljelyalueita ovat Vakka-Suomi ja Turun saaristoalueet. (Tilastojen lähde: Vakka-Suomen seutukunta on merkittävää vihannestuotantoalutta ja siellä sijaitsee runsas 75 % maakunnan avomaanvihannesten tiloista ja yli puolet avomaan vihannestuotannon pinta-alasta. Kustavissa, Taivassalossa, Vehmaalla, Uudessakaupungissa, Laitilassa ja Pyhärannassa oli yhteensä 193 puutarhakasveja avomaalla viljelevää tilaa ja avomaanvihannesten viljelyala oli noin ha vuonna Vihannesviljelyn keskittymisen myötä Vakka-Suomen alueelle on sijoittunut vihannespakkaamoja ja tukkuja sekä vihannesten jatkojalostamiseen erikoistunutta elintarviketeollisuutta. Alueen erikoisuutena ovat varhaisvihannesten viljely kausihuoneissa ja katteiden (harsot, muovit) alla. Varhaisvihanneksista merkittävimmät ovat kausihuoneissa ja katteiden alla viljeltävät nippuvihannekset, varhaisperuna ja varhaisporkkana. Varhaisviljelyllä on pitkät perinteet Vakka-Suomessa ja varhaisviljely on keskittynyt alueelle mm. aikaisen kevään, sopivien lämpösummien ja varhaisviljelyyn soveltuvien maiden ansiosta. (Tilastojen lähde: Suomen vihannestuotannolle ratkaisevaa on kotimaisen kysynnän säilyminen. Vihannesten tuonti on EU-maista vapaata. Valtaosa tuonnista on lähtöisin Espanjasta ja Hollannista. Tuonti on suurimmillaan vihannesten varastokauden lopussa ja uuden satokauden alussa. Vihannesten ja kasvisten tuonnin arvo on moninkertainen verrattuna viennin arvoon. Vihannesten ja kasvisten tuonnin arvo oli yli 190 milj. euroa vuonna 2013, kun vastaavasti viennin arvo oli vain 5,4 milj. euroa. Suomi ei ole omavarainen vihannesten tuotannon suhteen ja esimerkiksi porkkanan ja sipulin omavaraisuusaste oli 92 % vuonna Omavaraisuusasteen nostamiseksi vihannesten tuotantoa tulisi lisätä. Samalla vihannesten ja kasvisten tarjonta tulisi sopeuttaa ja jaksottaa paremmin kysyntää vastaavaksi, siten että tarjolla olisi tasaisesti ja mahdollisimman pitkän ajan kotimaisia vihanneksia. Suomalainen söi vihanneksia ja kasviksia keskimäärin 60 kg vuodessa, kun EUjäsenmaiden keskikulutus oli noin 120 kg vuodessa vuonna Kotimaista kulutusta lisäämällä ja vientiä kasvattamalla voitaisiin lisätä vihannesten tuotantoa, myyntimääriä ja sitä kautta vihannesviljelyn arvoa. (Tilastojen lähde: Hankkeen tarve ja tausta Vihannesten laatu, säilyvyys ja kauppakestävyys vaihtelevat paljon. Laatuongelmista johtuen vihannesten käsittelyn yhteydessä syntyy laatuhävikkinä merkittävä määrä lajittelujätettä. Pahimmat laatuongelmat ovat varastovihanneksilla. Pahimmassa tapauksessa koko varastoerä menee jätteeksi, kun se on niin pahoin varastotautien saastuttama. Laatuongelmia ei ole pelkästään varastoitavissa tuotteissa, vaan niitä on myös suoraan pellolla nostettavissa tuotteissa. Laatuongelmat heikentävät oleellisesti viljelyn, pakkaamoiden, jalostuksen ja kaupan kannattavuutta. Samalla ongelmaksi tulee suuri lajittelujätteen määrä. Vihannesten laatuongelmat ovat lähtöisin viljelytoimenpiteistä. Viljelytekniikassa, lajikevalinnassa, lannoituksessa, viljelykierrossa, pellon valinnassa, kasvinsuojelussa, sadonkorjuussa tai varastoinnissa tehdään virheitä, jotka heikentävät vihannesten laatua. Viljelyssä suurimpana
5 5(12) ongelmana ovat tiedon puute ja sopivan tiedon löytäminen. Vihannesviljely ja etenkin erikoisempien vihannesten viljely on Suomessa niin marginaalista, että se saa vähän rahoitusta tieteelliseen tutkimukseen ja viljelykokeisiin. Ulkomaiset tutkimustulokset eivät sellaisenaan ole sovellettavissa kotimaisiin olosuhteisiin, vaan tätä tietoa pitäisi osata soveltaa oman alueen ilmastoon ja seudulle tyypillisiin maalajeihin. Olemassa oleva tieto on usein myös sirpaleista ja saatavissa vieraskielisenä, jolloin se ei ole kaikkien viljelijöiden saavutettavissa. Tutkimustieto on useimmiten myös vanhentunutta. Esimerkiksi lajiketutkimus ja viljelytekniikkatutkimukset vanhenevat nopeasti, kun uusia lajikkeita tulee koko ajan lisää ja viljelytekniikka kehittyy. Viljelijät tarvitsevat kattavia viljelyohjeita ja neuvontaa. Esimerkkinä mainittakoon porkkanan varastotaudit, joiden tunnistaminen on viljelijöillä puutteellista. On vaikeaa yrittää korjata viljelyä, jos ei tiedetä mitä ongelmaa lähdetään korjaamaan. Esimerkiksi varastotauteja voitaisiin pystyä ehkäisemään oikealla lannoituksella, kasvinsuojelulla sekä oikean viljelykierron ja pellon valinnalla. Vastaavanlaisena esimerkkinä tiedon puutteesta mainittakoon lannoitus. Viljelijät lannoittavat avomaanvihanneksia peruslannoitusohjelmien mukaan. Kasvukaudella voidaan tehdä lisälannoituksia edelleen jonkun perusohjeen mukaan. Silti saattaa olla, että jotain ravinteita ei anneta tarpeeksi ja jotain annetaan turhaan. Hankkeessa on tavoitteena opettaa viljelijöitä määrittämään tarkemmin lannoitustarpeet esim. käyttämällä avuksi kasvi- ja maanäyteanalyysejä. Myös eri maalajeille tulisi laatia omat ohjeensa. Viljelijät eivät osaa reagoida ongelmiin ajoissa. Monet viljelyongelmat olisivat korjattavissa, kun ne huomattaisiin ajoissa. Hankkeessa pitäisi saada viljelijät oppimaan tulkitsemaan kasvustoa paremmin ja tulemaan viljelyssä tarkkaavaisemmiksi sekä huolellisemmiksi. Esimerkiksi eri ravinnepuutokset näkyvät eri tavalla kasvustossa ja kasveissa havaittavien oireiden perusteella voidaan tehdä tarvittavia toimenpiteitä esim. lisälannoituksia. Viljelystä tulee tehdä entistä ammattimaisempaa. Viljelijöillä on ongelmana sadon laadun ja määrän arvioiminen kasvukaudella. Sadon määrän arviointi ja valmistumisajankohdan arvioiminen on hyvin tärkeää vihannesten markkinoinnissa. Kaupan tulee tietää mihin aikaan mitäkin valmistuu ja minkälaisia määriä, kun suunnitellaan tarvitaanko kotimaisen tuotannon lisäksi tuontia. Hankkeessa on tarkoitus testata erilaisia laadun, määrän ja sadon valmistumisajankohdan arviointimenetelmiä sopivimpien menetelmien löytämiseksi. Esimerkiksi varastovihanneksilla on erittäin tärkeää tietää minkä laatuisia eriä ajetaan varastoon. Parhaimmat erät tulisi säilyttää pisimpään ja pakata vasta keväällä viimeisenä ja heikompi laatuiset erät tulisi pakata ensimmäiseksi heti syksyllä. Oikealla pakkaamisjärjestyksellä sekä viljelijät että kauppa pystyvät maksimoimaan tuloa ja liikevaihtoa. Vihannesviljelyn ja vihannesten laadun kehittämiseksi viljelijöiden osaamista tulee lisätä. Hankkeessa tulee etsiä olemassa olevaa tietoa ja yhdistellä sitä hankkeessa toteutettavista kokeiluista ja tilakäynneillä tehdyistä havainnoista kasvukaudella saatavaan tietoon. Vihannestiloilla tarvitaan henkilökohtaisia tilakäyntejä, jotta saadaan viljelijöitä aktivoitumaan ja oppimaan. Hankkeessa on tarkoitus saada viljelijät aktivoitumaan ja toimimaan yhdessä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi. Vihannesviljelijät toimivat useimmiten paljolti yksikseen ja löytävät ratkaisuja ongelmiin omien kokemusten kautta. Kokemuksia vaihtamalla saataisiin paljon tärkeää kokemusperäistä tietoa toisille viljelijöille hyödynnettäväksi. Hankkeessa luodaan sellainen luottamuksellinen ilmapiiri, että viljelijät voisivat yhteistyössä kehittää viljelyä ja vihannesten laatua. Vakka-Suomen alueella on aikaisemmin toiminut viljelyn kehittämishankkeita mm. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän hallinnoima ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen rahoittama Kasvua vihanneksista (KAS-VI) hanke vuosina Tässä hankkeessa luotiin hyvä pohja vihannesviljelyn kehittämistoimenpiteiden jatkamiselle. Jotta viljelyyn löydetään parhaat käytännöt, menetelmät, tuotteet ja tekniikat, pitää näitä ensin testata ja testejä tulee toistaa useampana vuotena peräkkäin. Suomessa on yksi satokausi vuodessa, eli erilaisia tuotteita, tekniikoita ja menetelmiä
6 6(12) voidaan testata aina yhden vuoden sykleissä. Aikaisemmassa hankkeessa saatiin hyviä tuloksia aikaiseksi ja esimerkiksi varastoporkkanan laatua merkittävästi parannetuksi. Yhteistyöllä tulosta -hankkeessa on tavoitteena viedä kehitystyötä astetta syvemmälle ja saada vihannesten laatua pidemmälle kehitetyksi. Aikaisemmassa hankkeessa luotiin hyvä viljelijöiden ja yritysten välinen yhteistyön malli, jonka pohjalta uudessa hankkeessa on hyvä jatkaa tärkeää vihannesviljelyn kehittämistyötä. Uutta viljelyn kehittämishanketta toteutetaan, jotta alueella ansiokkaasti edennyt vihannesviljelyn kehittämistyö voisi jatkua.
7 7(12) 3 HANKKEEN TAVOITTEET Laadun ja kannattavuuden parantaminen viljelyä kehittämällä Hankkeen tavoitteena on vihannesviljelyn kehittäminen vihannesten laadun parantamiseksi ja sitä kautta viljelyn kannattavuuden parantamiseksi. Samalla saadaan aikaan positiivisia ympäristövaikutuksia, kun laadun paranemisella satotappiot/laatuhävikit ja sitä kautta jätteen määrä pienenevät. Viljelyn kehittämisessä keskitytään alueella taloudellisesti merkittävimpien kasvien, kuten porkkanan ja muiden juuresten, sipulin, varhaisperunan ja kaalikasvien kehittämiseen. Resurssien puitteissa kehitetään myös muita hieman harvinaisempia (maa-artisokat, piparjuuri, valkosipuli, retiisi) avomaanvihanneksia. Viljelijöiden osaamisen lisääminen Hankkeen tavoitteena on vihannesviljelijöiden osaamisen lisääminen. Viljelyn kehittämistä tehdään yhteistyössä viljelijöiden, pakkaamoiden, vihannesten jalostusyritysten ja muiden alan yritysten esimerkiksi lannoite-, kasvinsuojelu- ja puutarhatekniikka-alan yritysten kanssa. Lisäksi viljelijöiden osaamisen lisäämisessä hyödynnetään Lounais-Suomen ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristö -koulutusalan osaamista ja tehdään tarvittaessa yhteistyötä muiden alan oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tavoitteena on ottaa käyttöön parhaat mahdolliset käytännöt ja toimintatavat avomaanvihannesviljelyssä. Parhaimmat käytännöt löydetään hankkimalla tietoa olemassa olevista tutkimuksista ja tekemällä käytännön viljelykokeita sekä testaamalla uusia innovaatioita ja menetelmiä sekä tekemällä tiloilla havainnointikäyntejä. Viljelykokeilut Hankkeessa on tavoitteena yhteistyössä viljelijöiden ja alan yritysten kanssa suunnitella hankkeessa tehtäviä kokeita ja suunnitella minkälaisia uusia tuotteita, käytäntöjä, menetelmiä ja tekniikoita testataan. Hankkeessa tehtyjen testausten ja kokeiden perusteella valitaan käyttöön parhaat soveltuvat tuotteet, menetelmät ja tekniikat. Kokeiluja suunniteltaessa huomioidaan energia- ja ympäristöasiat. Varhaisviljelyn kehittäminen Vakka-Suomen alueella on pitkät perinteet varhaisvihannesten viljelyssä kausihuoneissa ja avomaalla harsojen sekä muovien alla. Etenkin kausihuoneissa viljelymenetelmät ovat säilyneet melko perinteisinä ja hyvin työvoimavaltaisina. Kausihuoneiden viljelijät tulisi saada yhdessä kehittämään viljelyä. Uusien tuotteiden viljely Hankkeen tavoitteena on uusien tuotteiden tuominen markkinoille. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla uusia lajikkeita ja kokonaan uusien kasvien viljelyä alueella. Uusista kasveista esimerkkinä mainittakoon lehtikaalit, eriväriset porkkanat, retiisit, valkoiset nauriit, erikoiskaalit ja kylvösipuli. Vihannesten myynnin kasvattaminen satokautta pidentämällä, oikealla viljelyrytmillä ja laadukkaita vihanneksia varastoimalla Hankkeen tavoitteena on lisätä avomaavihannesten myyntiä. Kotimaisuusastetta voidaan lähes kaikkien kasvien osalta kasvattaa ja kasvisten vientiä voitaisiin lisätä. Vihanneksia tuodaan edelleen
8 8(12) Suomeen merkittävästi ja tätä voitaisiin vähentää kotimaista tarjontaa lisäämällä. Hankkeessa tulee opetella viljelyssä pidentämään satokautta siten, että satokausi alkaa mahdollisimman aikaisin keväällä ja päättyy mahdollisimman myöhään syksyllä. Varastokaudella tuotteita pitäisi riittää seuraavaan satokauteen asti ja hankkeen toimenpiteiden avulla varastoitavat tuotteet pitäisi saada säilymään varastoissa laadukkaana loppukevääseen asti. Tulosten seuraaminen Hankkeelle asetetaan ohjausryhmä, joka ohjaa, tukee ja valvoo hankkeen toimintaa ja toteutusta sekä varmistaa vastaavuuden hyväksyttyyn hankesuunnitelmaan nähden. Ohjausryhmä seuraa miten hanke etenee asetettujen tavoitteiden suhteen. Mitattavia tuloksia ovat esim. miten paljon laatuhävikki ja lajittelujätteen määrä vähenee, miten viljelyn kannattavuus paranee, nettosadot kasvavat, myyntimäärät kasvavat, mitä uusia tuotteita on tullut markkinoille, minkälaisia viljelyohjeita on tehty ja minkälaisia koulutuksia, pellonpiennarpäiviä, matkoja ja tiedotustoimintaa on järjestetty.
9 9(12) 4 HANKKEEN TOIMENPITEET JA TOTEUTUSTAPA SEKÄ RISKIT TOTEUTUKSESSA Tiedonkeruu Hankkeessa kerätään ja yhdistetään olemassa olevaa tietoa (esim. kotimainen ja ulkomainen tutkimustieto) ja hyödynnetään kerättyä tietoa uusia viljelymentelmiä- ja tekniikoita testattaessa sekä uusia viljelyohjeita laadittaessa. Hankkeessa on tarkoitus hyödyntää ulkomailta saatua tietoa ja toimintamalleja soveltaen niitä paikallisiin olosuhteisiin (ilmasto+maalajit). Viljelykokeet Hankkeessa tehdään viljelykokeita vihannesviljelijöiden pelloilla normaaliviljelyn ohella yhteistyössä viljelijöiden, alan yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Viljelykokeissa testataan uusia tekniikoita ja kasvilajikkeita, lannoitustasoja, kasvinsuojeluaineita ja viljelymenetelmiä. Viljelykokeilla hankitaan uutta tietoa ja niiden perusteella laaditaan viljelyohjeita. Ongelmien kartoittaminen tiloilla ja neuvonta Hankkeeseen rekrytoidaan vahvaa vihannesalan osaamista viljelijöiden käyttöön. Hankkeeseen palkataan puutarha-alan ammattilaisia jakamaan kokemusta ja tietoa viljelijöille ja auttamaan viljelijöitä soveltamaan olemassa olevaa mm. ulkomaista tietoa paikallisiin olosuhteisiin. Työntekijöillä tulee olla vankkaa näyttöä vihannesalan osaamisesta. Koulutus, pellonpiennarpäivät ja matkat Hankkeessa järjestetään kokouksia, koulutuksia, pellonpiennarpäiviä ja matkoja, joissa jaetaan hankkeessa hankittua tietoa viljeljiöille ja keskustellaan yhdessä viljelijöiden kanssa uusista toimintamalleista ja hankitaan mm. matkoilta uutta tietoa. Matkoja tehdään koti- ja ulkomaille. Matkoilla tutustutaan vihannesten ja/tai varhaisperunan viljelyyn, uusimpaan viljelytekniikkaan, pakkaamiseen, jalostukseen ja kauppaan. Tavoitteena on räätälöidä kasvikohtaisesti 2-3 päivän benchmarking-matkoja noin hengen ryhmille. Tarkoituksena on verrata omaa toimintaa muiden parhaaseen vastaavaan käytäntöön. Benchmarkingin perusidea on toisilta oppiminen ja oman toiminnan kyseenalaistaminen. Se on tapa kehittää omaa toimintaansa siten, että laatu ja tuottavuus paranevat. Ulkomaanmatkat suuntautuvat Euroopan alueille. Kohteet selviävät hankkeen aikana tarpeen mukaan, ja matkaohjelmat hyväksytetään erikseen ELY-keskuksessa. Tavoitteena on järjestää vuosittain yksi kasvikohtaisesti räätälöity ulkomaanmatka eri vuosina eri ryhmille kuten, porkkana, sipuli- ja varhaisperunaryhmille. Matkojen lisäksi järjestetään pellonpiennarpäiviä viljelijöille kasveittain. Koulutusta järjestetään esim. lannoituksesta, kasvinsuojelusta, lajikkeista, viljelyohjeista ja kasvitaudeista sekä viljeykokeilujen tuloksista. Viljelyohjeiden laadinta ja raportit viljelykokeista Hankkeessa toteutettavista kokeista tehdään kirjalliset suunnitelmat ja yhteenvetoraportit. Lisäksi tavoitteena on laatia kasvikohtaisia vijelyohjeita ja laatia muita viljelyn ohjeita esimerkkinä kasvitautien, tuholaisten ja rikkakasvien tunnistusoppaita. Esim. taudeista saatava tieto on sirpaleista, eli ei ole olemassa yhtä sellaista julkaisua, jossa olisi kaikki taudit. Lisäksi näihin oppaisiin pitäisi saada paremmin ohjeita siitä miten kyseisiä tauteja voidaan ehkäistä viljelyssä. Hankkeessa laadittua kirjallista materiaalia jaetaan hankkeeseen osallistuneille viljelijöille.
10 10(12) Työpajatoiminta ja kasvikohtaiset pienryhmät Hankkeessa perustetaan kasvikohtaisesti pienryhmiä, joissa suunnitellaan mm. mitä uusia tuotteita, menetelmiä ja tekniikoita testataan viljelykokeiluissa. Lisäksi näissä pienryhmissä olisi tarkoitus viljelijöiden verkostoitua ja keskustella luottamuksellisesti viljelyyn liittyvistä ongelmista tai ideoista. Pienryhmät kokoontuvat hankkeen toimesta säännöllisesti. Hankkeen henkilöstö Hankepäällikkö Hankkeeseen palkataan osa-aikainen hankepäällikkö/koordinaattori, joka hoitaa hankkeen hallinnointiin liittyviä asioista ja järjestää hankkeessa kokouksia, koulutuksia, pellonpiennarpäiviä ja matkoja sekä osallistuu viljelyn kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja raportointiin sekä tekee kartoituskäyntejä tiloilla. Hankepäällikön työaika olisi noin 50 % normaalista työajasta. Viljelyn kehittäjä/viljelyneuvoja Hankkeeseen hankitaan vahvaa vihannesalan osaamista ostopalveluna. Hankkeeseen hankitaan koti- tai ulkomailta konsulttipalveluna viljelyneuvontaa ja viljelyn kehittäjää. Viljelyn kehittäjä/viljelyneuvoja tekee tilakierroksia, joilla hän tekee ongelmakartoistusta ja antaa viljelijöille tietoa sekä neuvontaa. Viljelyn kehittäjä yhdistää olemassa olevaa koti- ja ulkomaista tutkimustietoa hankkeessa kokeiluilla hankittuun tietoon ja laatii näistä viljelyohjeita ja raportteja. Viljelyn kehittäjä osallistuu yhteistyössä viljelijöiden ja alan yritysen kanssa viljelykokeiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja kokeiden tulosten raportointiin. Viljelyn kehittäjä toimii kasvikohtaisten pienryhmien vetäjänä, kouluttajana viljelijäkoulutuksissa ja avustaa matkojen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Viljelyn kehittäjä tekee lannoitus-, kasvinsuojelu- ja muita viljelysuunnitelmia ja antaa ajankohtaisia ohjeita hankkeessa mukana oleville viljelijöille. Viljelyn kehittämisen ostopalvelu tulisi olemaan osa-aikaista noin 10 pv/kk. Viljelyn kehittämisen hankinta ostopalveluna kilpailutetaan Hilmassa. Kenttätyöntekijä Hankkeessa palkataan ns. kenttätyöntekijä tarkkailemaan kasvukaudella pelloilla viljelykokeita ja kerämään sekä analysoimaan näytteitä sekä laatimaan havainnoista kirjallisia raportteja, kuvioita ja taulukoita. Kenttätyöntekijä osallistuu viljelykokeiden ja muiden kehittämistoimenpiteiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja raportointiin. Kenttätyöntekijä tekee kentällä sato- ja laatuennusteita sekä satokauden aikaista kasvuston tarkkailua. Kenttätyöntekijä tekee hankkeessa töitä kasvukauden ja sadonkorjuun ajan, eli toukokuun alusta lokakuun loppuun asti. Tarvittaessa ja resurssien puitteissa kenttätyöntekijä voi työskennellä hankkeessa mahdollisesti myös ympärivuotisesti. Toteuttamiseen osallistuvat tahot, toteutus- ja rahoitusvastuut ja tarvittavat sopimusjärjestelyt Hankkeen hallinnoijana toimii Lounais-Suomen ammattiopisto Novida. Hankkeen kohderyhmänä ovat avomaanvihannesviljelijät. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat vihannespakkaamot ja -tukut sekä vihannesviljelyn tarvikkeita ja koneita välittävät yritykset. Hankkeelle haetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 80 prosenttia tukea yhteistyötoimenpiteestä ja 20 prosentin omarahoitusosuus kerätään hankkeeseen osallistuvilta viljelijöiltä ja yrityksiltä osallistumis- ja sponsorimaksuina.
11 11(12) 5 YHTEYS MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMAAN SEKÄ ALUEELLISEEN OHJELMAAN TAI PAIKALLISEEN STRATEGIAAN Hanke edistää hyvin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman strategiaa ja tavoitteita ja se edistää hyvin elinkeinojen kehitystä hyödyntämällä tietoa ja osaamista. Hanke edistää hyvin myös alan yhteistyötä, kumppanuutta ja sitoutumista. Hankkeelle haetaan 80 % tukea, koska se tuottaa hankkeessa mukana oleville yrityksille merkittävää tiedon ja osaamisen lisäystä yritysten oman toiminnan, uusien tai parannettujen tuotteiden ja menetelmien kehittämiseksi. Hankkeessa parhaimmiksi koetut menetelmät, tekniikat ja toimintatavat siirretään käytäntöön vihannesviljelyssä. Hankkeen tavoitteet ovat yhteneväiset myös Varsinais-Suomen alueellisessa maaseudun kehittämissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja painopistealueiden kanssa
12 12(12) 6 TOIMINTA-ALUE, KOHDERYHMÄ, HYÖDYNSAAJAT SEKÄ AIKATAULU Mikä on hankkeen pääasiallinen kohderyhmä? Hankkeen kohderyhmänä ovat avomaan vihannesviljelijät ja hankkeessa keskitytään taloudellisesti merkittävimpien kasvien kuten porkkanan, muiden juuresten, sipulin ja varhaisperunan viljelyn kehittämiseen. Resurssien puitteissa kehitetään myös muiden vihannesten viljelyä. Hankkeen toimialueena on koko Varsinais-Suomi, mutta hanke keskittyy vihannesten osalta etenkin Vakka- Suomen seutukunnan alueelle siellä olevan merkittävän vihannesviljelykeskittymän vuoksi. Muut tahot, joille hanke kohdistuu? Lounais-Suomen ammattiopisto Novidalla on luonnonvara-alan koulutusta. Hankkeessa hyödynnetään oppilaitoksen osaamista ja kokemusta viljelyn kehittämisessä. Hankkeen kautta maatalousalan koulutus saa suorat kontaktit käytännön vihannesviljelyyn. Vihannestiloilla tarvitaan paljon työvoimaa ja oppilaitosyhteistyön kautta hankkeen viljelijät hyötyvät saamalla mahdollisesti osaavaa ja motivoitunutta työvoimaa rekrytoiduksi. Hankkeen myötä maaseutuyrittäjäopiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus saada harjoittelupaikkoja vihannestiloilla. Yksilölliset opintopolut ja vahvat työelämäyhteydet opiskelun alusta lähtien ovat tämän päivän opiskelun kulmakiviä. Maatalousalan opiskelijat voivat olla myös omalta osaltaan viljelyn kehittämistoimenpiteissä mukana mm. tekemällä harjoitusja lopputöitä vihannesviljelyyn liittyvistä aiheista. Hankkeen ja oppilaitoksen yhteistyöllä saadaan kytketyksi opiskelijoita käytäntöön ja samalla tarjoutuu mahdollisuuksia saada uusia nuoria viljelijöitä aloittamaan vihannesten viljelyä tai saadaan tarjotuksi luonnonvara-alalta valmistuneelle työpaikka. Samalla viljelijät hyötyvät, kun oppilaitos on mukana viljelyn kehittämisessä ja viljelijät saavat mahdollisesti osaavaa työvoimaa tiloilleen. Lounais-Suomen ammattiopisto Novida pystyy tarjoamaan vihannesviljelijöille tai heidän työntekijöilleen lisäkoulutusta. Viljelijät tai heidän työntekijänsä voivat suorittaa ammattitutkintoja tai heille voidaan räätälöidä 1-5 päivän koulutuksia erityisaiheista. Esimerkkinä toisen asteen puutarha-alan tutkinnosta on puutarhatalouden perustutkinto (puutarhurin koulutus), joka voidaan suorittaa toisen asteen peruskoulutuksena tai näyttötutkintona. Näitä koulutuksia suoritettaisiin hankkeen ulkopuolisina toimenpiteinä. Hankkeen aikataulu Hanketta toteutetaan ajalla
Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18
Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI
TARJOUSPYYNTÖ: TP/LSKKY/UKI/2016/1 Tarjousnimike: VILJELYKONSULTOINTI Lounais Suomen koulutuskuntayhtymä / Lounais Suomen ammattiopisto Novida pyytää tarjoustanne viljelykonsultoinnin hankinnasta tarjouspyynnön
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotVILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?
VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla
LisätiedotViljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu
Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2011
LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotVihannes - Laitila Oy Tero Nousiainen
Vihannes - Laitila Oy www.vihanneslaitila.fi Tero Nousiainen Yritysryhmä Historia Perustettu vuonna 1984, perustajina Heimo Ruohonen ja Olli Suolahti. varsinaissuomalaisten perheviljelijöiden omistuksessa
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotPohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi
TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan
LisätiedotTIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA
VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan
LisätiedotKoulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Aloitustilaisuus 26.2.2019 Tiedekeskus Tuorla, Piikkiö Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti Hankkeen tavoitteet ja sisältö Hankkeen tavoitteena
LisätiedotLuomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013
Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa
LisätiedotMikä on maatilan neuvontajärjestelmä?
NEUVO 2020 Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten hyvinvointija terveysasioihin sekä energiatehokkuuteen Viljelijän
LisätiedotVastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona. Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.
Vastuullinen ruoantuotanto vesiensuojelun keinona Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston seminaari Rauma 10.6.2015 1 Ruoantuotannon globaali haaste on tuottaa ruokaa kasvavalle
LisätiedotPohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme
TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.6.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotLaatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 15.4.2010 1 Johdanto Puheenvuoro perustuu yli 15-vuoden yhteistyön kokemuksiin viljelijöiden kanssa
LisätiedotMAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ
MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
Lisätiedot18.11.2015 SANEERAUSKASVIT 2016
SANEERAUSKASVIT 2016 SANEERAUSKASVIT TAUSTAA JA KOKEMUKSIA VIHANNEKSET, PERUNA Varhaisviljelyssä pelto pitkään mustana sadonkorjuun jälkeen. Rikkakasvit pääsevät vapaasti kasvamaan ja siementämään jos
LisätiedotKILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella
KILTA 2011 2014 Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella Laatua kaikille, omat polut huippuosaajille! Miten vastata lahjakkaiden ja motivoituneiden nuorten tarpeisiin? Miten
LisätiedotVarsinais-Suomen ruokaketju
Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja
LisätiedotErikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen
Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi
LisätiedotYritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista
Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista
LisätiedotLuomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke
Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotLähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia
Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen
LisätiedotLuomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola
Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha
LisätiedotNEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
NEUVONNAN HAASTEET PERUNA-ALALLA Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Perunanviljelyn haasteet - kotimainen tuotanto kilpailee voimakkaasti tuonnin kanssa - nykyiset viljelyalat eivät lisäänny, tuotanto
LisätiedotTurun väestökatsaus maaliskuu 2017
Turun väestökatsaus maaliskuu 2017 Tilastokeskuksen tietojärjestelmämuutosten vuoksi maaliskuun väestönmuutostiedot viivästyivät runsaalla kuukaudella. Huhtikuun tilastot valmistuvat 16.6., toukokuun 22.6.
LisätiedotVarsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015
Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-
LisätiedotPesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
LisätiedotPohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela
Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan
LisätiedotVihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous
Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 18.05.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste
LisätiedotTukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011
Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 24.2.2011 Kuminanviljely ja ympäristötuki Kumina on ympäristötuessa puutarhakasvi ja kuuluu eräät siemenmausteet -ryhmään Kuminalohkolle
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015
NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2014, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 21.1.2015 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotAikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit
Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella
LisätiedotLounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun
POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,
LisätiedotViljakaupan markkinakatsaus
Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
LisätiedotGluteenittoman tattarin viljely
Gluteenittoman tattarin viljely Markku Vitikainen, Keskisen Mylly Oy SATAFOOD - Gluteenittomasta viljelykierrosta erikoistumisvaihtoehto tiloille-hanke, Huittinen 10.3.2017 Tietoa osuuskunnasta Perustettu
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotKerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla
31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla
LisätiedotVoimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto
Voimistuva ja kannattava luomupuutarhatuotanto Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Luomupuutarhatuotannon nykytila 2. Ongelmakohdat ja mahdolliset ratkaisut 3. Voimistuva luomupuutarhatuotanto?
LisätiedotMaa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.
Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto
Lisätiedot20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET
Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [
LisätiedotLöytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?
TEHO Plus 6.2.2014 Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa? ProAgria Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia.
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotSUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS
SUOMALAINEN MAATALOUS- KONETEOLLISUUS MAATALOUSKONETEOLLISUUS JA AGROTEKNOLOGIAVERKOSTO Suomalaisen maatalouskoneteollisuuden liikevaihto ja vienti on kasvanut huomattavasti 1990-luvun alusta Alan liikevaihto
LisätiedotMallia työhön, työn malleja
Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotPerunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1
Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin
LisätiedotBiomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys
Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön
LisätiedotMTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa
Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?
LisätiedotTyössäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.
Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta
LisätiedotTaito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset
Taito-ohjelma yleisesti ja alkavan haun erityiskysymykset Taito-hakuinfo Tieteiden talo 13.1.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, kesäkuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 4.08.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotDigitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä
Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS
LisätiedotEDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO
EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio
LisätiedotAmmattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä
Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotVARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet
VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN
LisätiedotKylvöaikomukset 2009. Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008. Petri Pethman Työnro. 76442. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Kylvöaikomukset 2009 Vilja-alan yhteistyöryhmä 13.3.2008 Petri Pethman Työnro. 76442 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä
LisätiedotKannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016
Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.
LisätiedotOsa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta
Avoimesti verkossa Avoimet ammatilliset opinnot -hanke 1.4.2018 31.7.2020 Osa valtakunnallista Sujuvat siirtymät - toimenpidekokonaisuutta Tavoite Selvitetään, mitä Avoimet ammatilliset opinnot - palvelun
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotVadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.
(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2017, maaliskuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.06.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2016, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 31.01.2017 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotJärkivihreä maatila. HAMKin tutkimusyksiköt. HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät
Järkivihreä maatila Katariina Manni HAMKin tutkimusyksiköt HAMKissa on neljä tutkimusyksikköä, joissa toimii tutkimusryhmät Ammatillinen osaaminen Biotalous Ohutlevykeskus (toiminut vuodesta 1998) Älykkäät
LisätiedotProAgrian Neuvo palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotPuutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila
Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha
LisätiedotVAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT
VAKKA-SUOMEN ALUEEN KUNNAT Väestön ikärakenne ja sairastavuustiedot KOKO SUOMI väestön ikärakenne, % väestöstä 100 90 80 70 60 50 40 30 8,1 8,2 8,3 63,1 63,1 63 14 59 20 10 0 28,8 28,7 28,7 27 2010 2011
LisätiedotTietoisku Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen
Työttömyyden kasvu hidastunut edelleen Työttömyyden kasvun hidastuminen jatkuu Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 2013 hieman maan keskiarvoa korkeampi. Työttömyysaste oli
LisätiedotVälineitä viljamarkkinoiden seurantaan. Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR)
Välineitä viljamarkkinoiden seurantaan Sadonkorjuuseminaari 2011 - Lahti 30.9.2011 Kati Lassi, Vilja-alan yhteistyöryhmä (VYR) 1 Sisältö Viljan hintaan vaikuttavia tekijöitä Mitä seurata markkinoilla?
Lisätiedot5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Näyttö suoritetaan mahdollisuuksien mukaan työpaikalla. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti tutkinnon
LisätiedotKehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali
Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO
Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ
LisätiedotNuorten työttömyys ja nuorisotakuu:
Nuorten työttömyys ja nuorisotakuu: Varsinais-Suomi 2015, joulukuu Analyytikko Juha Pusila Varsinais-Suomen ELY-keskus 12.02.2016 Seurantaan liittyvää käsitteistöä Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotNeuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL
Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä 13.11. 2013, Jokioinen Patrik Erlund, NSL IPM FAO:n mukaan (Fao 2002): - Kaikkien mahdollisten torjuntamenetelmien harkitsemista ja yhdistelyä
LisätiedotTurun väestökatsaus heinäkuu Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen
Turun väestökatsaus heinäkuu 2017 Konsernihallinto/Strategia ja kehittäminen/suunnittelija Kimmo Lemmetyinen Turun ja alueen väestönkehityksestä tammi-heinäkuussa 2017 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun
LisätiedotLAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa
LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus
Lisätiedot