AVIOERO- ISÄT SINKUIKSI?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AVIOERO- ISÄT SINKUIKSI?"

Transkriptio

1 AVIOERO- ISÄT SINKUIKSI? Mia Puumalainen Opinnäytetyö, kevät 2004 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Puumalainen, Mia. Avioero - Isät sinkuiksi?, Helsinki, kevät 2004, 66 s. 3 liitettä. Diakonia - ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää miesten kokemuksia avioeron jälkeisestä isyydestä ja vanhemmuudesta. Tarkoituksena on myös antaa Pienperheyhdistys ry:n toteuttamassa Isän kädestä projektissa mukana olleiden isien arviointia projektista isyyden tukijana ja antavat kehittämisideoita projektille. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, jossa aineisto on kerätty teemahaastattelun avulla. Haastattelun antoi neljä Isän kädestä - projektiin osallistuvaa isää. Aineiston analyysi tehtiin aineiston sisällön analyysia käyttäen. Neljästä haastatteluteemasta yhdistyi analyysivaiheessa kolme eri teemaa (isyyden tunne eron jälkeen, jaettu vanhemmuus eron jälkeen, Isän kädestä - projektin merkitys ja kehittämisideat). Päätuloksina isyyden tunteen vahvistumisen osalta oli, että avioeron jälkeen isyys vahvistui haastateltavien mukaan lasten tapaamisilla ja lasten läsnäolosta. Eron jälkeiseen isyyteen ei haastateltavien mielestä saanut tukea ja haastateltavat kokivat, ettei jaettu vanhemmuus toteudu edes yhteishuoltajuuspäätöksen turvin viranomaistaholla. Osa haastateltavista oli sitä mieltä, että oma aktiivisuus lapsen asioissa lisää tiedon saantia lapsesta. Isän kädestä - projektiin olivat kaikki haastateltavat tyytyväisiä. Haastateltavien mielestä projekti ei suoranaisesti tukenut isyyttä, mutta lasten kanssa toimiminen projektissa, koettiin isyyttä tukevana tekijänä. Kehittämisideoita projektille olivat avoin keskusteluryhmä projektiin osallistuville ja lasten ja isien yhteinen viikon kestävä kesäleiri. Johtopäätöksiä tuloksista olivat, että eron jälkeinen isyys vahvistui tapaamalla säännöllisesti lapsia eron jälkeen. Isien mahdollisuudet saada tukea omaan isyyteensä ovat heikot. Sosiaaliviranomaisten tulisi kohdella isää tasavertaisena vanhempana lasta koskevissa päätöksissä. Isän oma aktiivisuus viranomaisiin lisäsi isän tiedon saantia lapsesta. Isän kädestä - projekti on toiminnallaan tärkeä isien ja lasten yhdessäolon toteuttaja. Isyyden tukeminen koettiin projektin toiminnallisuudella ja lasten kanssa yhdessäolona. Projekti voisi tukea paremmin isyyttä avoimen keskusteluryhmän avulla ja isien ja lasten yhteisellä kesäleirillä. Asiasanat: perhe, isyys, vanhemmuus, avioero, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Puumalainen, Mia. Divorce Fathers The New Singles? Fathers experiences of fatherhood following divorce. Helsinki, Spring 2004, language Finnish, 66 pages, 3 appendices. Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education, Bachelor of Social Services. The aim of this research is to describe how the fathers feel about fatherhood after divorce and what kind of affect divorce has on parenthood. This thesis give information about project for divorced fathers (Isän kädestä) and development ideas. Four fathers were interviewed for this study. The data was collected using theme interviews. The interviews were analyzed using content analysis. The research is gualitative. All the fathers have been involved in Isän kädestä - project and they have children between 9-17 years of age. The fathers had been divorced an average of 7 years previously. The results showed that, if they had regular contact with their children after divorce, their sense of fatherhood would be stronger. They also felt that it was difficult to be an equal parent after divorce. The project made possible for the fathers and the children to spend time together. The findings also indicated that the fathers did not receive support in their fatherhood and they did not have the possibility of sharing in parenthood as they would like. Overall, the fathers were satisfied with the project. The project organised a discussion group and some summer camps for the children and fathers. Key words: paternity, family, parenthood, divorce

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PERHE Perheen määrittelyä Perhemuodot Vanhemmuus perheissä Jaettu vanhemmuus ISYYS Biologinen, juridinen ja sosiaalinen isyys Psykologinen isyys Uusi isyys AVIOERO JA ISÄN JURIDISET VELVOLLISUUDET Avioerolainsäädäntö ja avioeron hakeminen Lapsen huollon, tapaamisoikeuden ja elatusavun määrääminen ISYYS ERON JÄLKEEN Eronneen perhe Isän katoaminen Isyyden tukeminen eron jälkeen PIENPERHEYHDISTYS RY: N ISÄN KÄDESTÄ - PROJEKTI Pienperheyhdistys ry Isän kädestä - projekti Isän kädestä - hankkeen arviointi ja projektiksi muuttuminen TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Opinnäytetyön tausta Opinnäytetyön tarkoitus ja tutkimusongelmat Opinnäytetyöni kohderyhmä ja aineiston hankinta Opinnäytetyöni tutkimusmenetelmä Haastattelujen kulku Aineiston analyysi Opinnäytetyön luotettavuus...41

5 7.8 Opinnäytetyön eettisyys TULOKSET Isyyden tunne eron jälkeen Isyyden tunteen vahvistuminen eron jälkeen Isyyden tärkeimmät tukijat eron jälkeen Oman isän merkitys isyydelle Jaettu vanhemmuus Jaetun vanhemmuuden toteutuminen Tasavertaisen vanhemmuuden toteutuminen viranomaistaholla Oma aktiivisuus yhteishuollon toteutumisessa tärkeää Isän kädestä - projekti ja projektin kehittämisideat Isyyden tukeminen projektissa Isän kädestä - projetin toiminnallisuus Isän kädestä - projektin kehittämisideat POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET...52 LÄHTEET LIITTEET..64 Liite 1. Tutkimuslupa - anomus. 64 Liite 2. Esitietolomake. 65 Liite 3. Haastattelurunko. 66

6 1 JOHDANTO Vaimon mielestä aviomies osoittautuu aikaa myöten sietämättömäksi, joten hän hakee miehestään eron, jonka jälkeen lapset jäävät äidille ja isä muuttaa muualle. Lähiympäristö, jonka piiriin äiti ja lapset jäävät, kallistuu näkyvästi tai verhotusti äidin puolelle ja huonosta aviomiehestä tehdään myös pikkuhiljaa myös huono isä- roisto, josta joutikin päästä eroon. Äiti saa ympäristön sympatiat ja vähintäänkin sanattoman tuen sille mielipiteelle, jonka mukaan mies teki kelvottomasti jättäessään äidin yksinään pinteeseen pienten lasten kanssa. Helppohan miehen on nyt yksin elellä. Sen kun liihottelee kukasta kukkaan ja viettää hauskaa poikamieselämää. Onko siis ihme, jos kiinnostus omia lapsia kohtaan laimenee ja tapaamiset harvenevat. Lopuksi ympäristö ihmetteleekin vain sitä, kuinka noin hyvä nainen on voinut joskus hairahtua tuollaisen lurjuksen kelkkaan. (Huttunen 2001, ) Tämä tuntuu olevan aika yleinen käsitys miehen tavasta toimia eron jälkeen. Lasten jäädessä äidille, mihin menee mies? Julkisessa keskustelussa tuodaan esille elatusmaksurästit tai lasten tapaamisten laiminlyönnit, jotka on usein leimattu miesten kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta hoitaa velvollisuuksiaan. Voisiko olla esimerkiksi elatusmaksurästien kohdalla kysymys siitä, että ne on määrätty niin, ettei niitä ole edes mahdollista maksaa, vaikka haluja miehellä olisikin? Onko miesten elämä eron jälkeen pelkkää sinkkuilua? Nykyään lähes joka toinen avioliitto päättyy eroon. Usein unohdetaan, että ihminen menettää avioerossa monia merkittäviä asioita, kuten puolison, seksikumppanin, mahdollisesti lapset, yhteiset ystävät, entisen elintason, perheenomaisen elintavan ja itsearvostuksen. Monessa liitossa on lapsia, joten avioerot koskettavat myös yhä useampaa lasta. Wahlbergin (1999, 35) mukaan suurin osa suomalaisista yksinhuoltajista on naisia, koska eron yhteydessä lapset jäävät yleensä äidin kanssa asumaan. Lapsen jääminen eron jälkeen äidin luokse johtuu viranomaistahojen vallitsevasta käsityksestä, että äiti on isää tärkeämpi lapsen kehityksen tukijana. Tätä yleistä käsitystä vastaan, isät voivat kokea liian suureksi haasteeksi yksinhuoltajuutensa.

7 7 Vuonna 1988 voimaan tulleen avioliittolain uudistuksen myötä avioerosta tuli sopimusasia. Myös laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ( /361) antaa vanhemmille mahdollisuuden sopia keskenään lastensa huollosta ja asumisesta. Uudistunut perhelainsäädäntö olettaa neuvottelujen ja yhteisymmärryksen jatkuvan vielä ristiriitojen koittaessa ja niistä on luettavissa sovinnollisista puolisoista, jotka osoittavat toisilleen luottamusta. Yhteishuollon myötä vanhemmuus jatkuu, mutta saavatko isät tietoa lapsensa elämästä? Opinnäytetyössäni olen teemahaastattelun avulla keskittynyt isien kokemuksiin eron jälkeisestä isyydestä ja vanhemmuuden toteutumisesta. Tarkoituksena on saada myös Pienperheyhdistys ry:n Isän kädestä -projektiin osallistuvien isien kokemukset projektista isyyden tukijana. Teemahaastattelumenetelmällä halusin saada vastauksia tutkimusongelmiini. Opinnäytetyöni on laadullinen, koska tutkimukseni kohteena on ihmisten kokemukset ja heidän elämysmaailmansa. Haastateltavat ovat osallistuneet Isän kädestä -projektiin Opinnäytetyöni tarkoitus on selvittää teemahaastattelujen avulla miesten kokemuksia eron jälkeisestä isyydestä ja vanhemmuudesta. Haastateltavat myös arvioivat Pienperheyhdistys ry:n toteuttamaa Isän kädestä - projektia isyyden tukijana ja antavat kehittämisideoita projektille. Tavoitteena on antaa tietoa Isän kädestä - projektista sen toteuttajille sekä antaa mahdollisesti uusia näkökulmia perheiden kanssa työskenteleville.

8 8 2 PERHE Perhekäsitykset ja perhemuodot ovat muuttuneet avioerojen myötä. Perheistä käytettävät yleisnimitykset kertovat aikuisten ja lasten välisistä suhteista. Koska perheistä on paljon tutkimuksia ja kirjallisuutta, olen pyrkinyt rajaamaan perhettä koskevan teorian opinnäytetyöni aiheeseen liittyen. Perheen muodoista riippumatta on perheellä samat tehtävät eri puolilla maailmaa. Taskinen (1994,6) luettelee keskeisiä perheen tehtäviä: puolisoiden välisen suhteen solmiminen, lasten saaminen ja puolisoiden seksuaalinen suhde, nimen ja aseman antaminen lapselle, lasten (ja muiden perheen jäsenten) perushoito, lasten kasvattaminen, perheenjäsenten suojelu, tunne-elämän edistäminen perheenjäsenten kesken ja palveluiden ja voimavarojen turvaaminen perheenjäsenille. 2.1 Perheen määrittelyä Perhe on määritelty perinteisesti ryhmäksi, jonka jäsenet liittyvät toisiinsa avo-/ avioliiton tai syntymän kautta, ja nykyisin myös keinohedelmöityksen ja adoption kautta. Perheen erottaa muista sosiaaliryhmistä tunteenomaiset, sosiaaliset ja juridiset siteet jäsenten välillä. Perheissä on myös erilaisia rooleja, kuten puoliso, isä ja sisarukset. Perheen perinteinen käsite on kuitenkin murenemassa ja mm. yhteiskunnalliset ja ideologiset muutokset muokkaavat ja muuttavat perheen muotoja ja käsitettä. (Taskinen 1994, 3.) Perhepsykologiassa on yleistä, että tarkastellaan perhettä systeeminä. Mikrotasolla perhe käsittää perheen jäsenet yksilöinä. Perheenjäsenten vuorovaikutuksesta syntyvät alasysteemit eli vanhempien välinen parisuhde, vanhemman ja lapsen välinen suhde sekä sisarussuhde, jota tarkastellaan. Siinä otetaan keskeisesti huomioon vuorovaikutussuhteiden suunta, hierarkkisuus ja laatu. Kiinnostuneita ollaan myös mikrotasolla tapahtuvasta kehitysprosessista, miten

9 9 perhe systeeminä kehittyy ja muuttuu ajan myötä. Perheessä on makrotasolla yhteyksiä muihin ryhmiin, instituutioihin ja kulttuureihin. (Rönkä & Kinnunen 2002, 6.) Isätoimikunnan mietintö (1999, 19) määrittelee perheen, että se on yhteiskunnassa säilyttävä, uusintava ja sosiaalistava instituutio. Se tekee aikuisten emotionaalisiin suhteisiin, lisääntymiseen ja jälkisuhteisiin liittyvän sosiaalisten ja juridisen normiston selkeämmäksi. Perhe myös määrittelee lapsen fyysisen ja psyykkisen huolenpitoon ja turvallisuuteen liittyviä vastuita sekä kanavoi sukupuolesta toiseen tapahtuvan kokemuksien ja perinteen siirtymisen. Perheellä on suuri merkitys lapsen ihmissuhteiden ja tunne-elämän kehittymiselle. Taloudelliset asiat, kuten varallisuuden siirrot, kuuluvat perheasioihin. Perheen muodostaa kulloinkin ryhmä ihmisiä, joko pelkästään aikuisia tai aikuisia ja heihin jonkinlaisessa huoltajuus- ja tunnesuhteessa olevia lapsia, jotka haluavat määritellä itsensä perheeseen kuuluvaksi. Perhesuhteet ovat ainutlaatuisia ihmissuhteita, koska ne perustuvat usein sukulaisuuteen tai laillisiin sopimuksiin. Ne ovat yleensä yhteisön normein säännösteltyjä. Perheessä onkin paljon rutiininomaisia vuorovaikutustilanteita, totuttuja tapoja ja perheen omia käytäntöjä. Perhesuhteet poikkeavat muista suhteista myös sillä, että suhteet perheessä ovat usein pitkäkestoisia. (Rönkä & Kinnunen 2002, 6-7.) Perhe - käsitteen käyttäminen luo ehkä monia sen kantamia rasitteita. Yksi rasite on paikallaan pysyvä rakenneajattelu: perhe mielletään yksityisen alueelle, julkisen elämän vastakohdaksi asettuvaksi heteroseksuaaliseksi ydinperheeksi, johon ajatellaan muun yhteiskunnan muuttumisen vaikuttavan. Eri yhteiskunnassa perheellä tarkoitetaan eri asioita. Voisi ajatella. että perheen käsite yksikössä ei kerro sitä moninaisuutta, jota perheissä todellisuudessa on. (Forsberg 2003, ) Avioeron kokeneen lapsen perheen määrittely voi joskus olla toisenlainen kuin yhteiskunta tai viranomainen sen määrittelee. Lapsen näkemystä omasta perheestä tulisi kunnioittaa. Vaikka esimerkiksi isä asuisi muualla, lapsi voi kokea,

10 10 että isä kuuluu läheisesti hänen perheeseensä ja elämäänsä. Ritala- Koskisen ( 2001, 10) mukaan esimerkiksi lastensuojelullisissa tilanteissa asiantuntijat joutuvat kasvokkain hyvin moninaisten perhesuhteiden kanssa. Niinpä tietoisuus eri perhemuodoista ja kulttuuris-yhteiskunnallisista taustoista on tärkeää sosiaalityössä. 2.2 Perhemuodot Ydinperhe on länsimaissa yleisin perhemuoto. Se on kahden avioliitossa olevan aikuisen ja heidän lastensa perhemuoto. (Taskinen 1994, 5.) Kaksivanhempaiset perheet syntyvät, kun vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään, mutta heillä on yhteisiä lapsia. (Huttunen 2001, 52.) Suurperheitä on yleensä muissa maissa esim. Afrikassa, jossa asutaan suurperheessä ja ne ovat perheyhteisöltään tiiviitä. Länsimaista ydinperhemallia ei mielletä oikeaksi perheeksi esimerkiksi toisen vanhemman kuollessa, perhe koetaan turvattomaksi laajan perheverkoston puuttuessa. (Taskinen 1994, 5.) Yksinhuoltajuus on yleistynyt kaikkialla maailmassa, tosin eri syistä. Länsimaissa yksinhuoltajuuden yleisin syy on avioero, mutta on maita, jossa yksinhuoltajat ovat sotaleskiä. (Taskinen 1994, 3-4.) Huttunen (2001, 52) kirjoittaa, että yksivanhempaiset perheet muodostuvat äidistä ja lapsesta tai lapsista. Ja toteaa, että joka viidennessä lapsiperheessä asuu lastensa kanssa jatkuvasti vain toinen vanhemmista, joka on noin 85% tapauksista äiti. Yksinhuoltaja- käsite on suhteellisen epämääräinen termi. Joskus sillä tarkoitetaan lapsen virallista huoltoratkaisua (toinen vanhemmista on virallisesti yksin lapsen huoltaja) tai sitä käytetään yleisemmässä merkityksessä tarkoittamaan, että toinen vanhemmista vastaa käytännössä lapsen jokapäiväisestä hoidosta ja kasvatuksesta yksin. Yksinhuoltajuus ei ole enää kulttuurisesti poikkeava ilmiö, ajan saatossa se on normalisoitumassa ja sosiaalisesti hyväksyttävämpi tapa elää ja olla perhe. Yksinhuoltajuus voi olla tietoisesti tehty elämänvalinta, mutta usein avioerossa päätetään yhteishuoltajuudesta lapseen ja silloin mielestäni pitäisi myös sitä

11 11 nimitystä itsestään käyttää. On aivan eri asia olla täydellisesti yksinhuoltaja kuin yhteishuoltaja, jossa toista huoltajaa lapsi tapaa säännöllisesti. Yhteishuoltaja nimitystä käytettäessä se antaisi myös toiselle lapsen huoltajalle sen arvon, joka hänelle vanhempana kuuluukin. Uusperheet muodostuvat, kun solmitaan uudelleen avo-/avioliitto ja kun edellisestä liitosta on lapsia. (Taskinen 1994, 5.) Huttunen (2001, 55) määrittelee uusperheen tarkoittamalla kaksivanhempaisia perheitä, jossa kaikki lapset eivät ole vanhempien yhteisiä, vaan ainakin osa on tullut toisen vanhemman kautta mukaan liitosta nykyiseen perheeseen. Huttunen (2003) on ottanut myös mukaan perhemuotoihin tapaajavanhemman perheen ja etävanhemman perheen, jossa perheen aikuinen tapaa muualla asuvia lapsiaan, on elatusvelvollinen tai hänellä on yhteishuoltajuus lapsiinsa. Uusimpia perhemuotoja edustaa samaa sukupuolta olevien parien liitot, josta on käyty kiivastakin julkista keskustelua. Tähän liittyen käydään keskustelua myös yksinäisten naisten ja lesboparien hedelmällisyyshoidoista. Spermanluovuttajan tietojen antaminen on juridisestikin kiinnostavaa, koska silloin lapsesta tulisi esimerkiksi luovuttajan laillinen perillinen ja tiedot isästä ovat saatavilla, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Vähentääkö tämä luovuttajien määrää, koska miehet eivät välttämättä halua isyyttä, mutta tarjoavat joillekin mahdollisuuden vanhemmuuteen? Sinkkonen (2003, 261) pohtiikin samaa asiaa ja toteaa, että perhe ei ennen ollut perhe ilman isää, mutta nykyään perhemuodot ovat sekä käsitteeltään että muodoiltaan omansa näköisiä. Perhemuotojen tunnistaminen ja niiden moninaisuuden ymmärtäminen auttavat perhetyöntekijää työssään. Ydinperhemallin perhesuhteet ja rakenne on erilainen kuin esim. uusperheen. Jaakkola ja Säntti (2000, 6) kertvatkin, että olennainen eroavaisuus on se, että uusperheessä miehellä, vaimolla tai molemmilla on jo oma varhempi ydinperhemenneisyytensä. Tästä syystä vanhat perheet elävät jollakin tapaa myös uusperheessä. Uusperheessä on alusta alkaen lapsia ja uusperheen sukulaisuusjärjestelmät kietoutuvat vanhoihin sukulaissuhtei-

12 12 siin. Uusperheen elämässä vanha perhe tulee vastaan esimerkiksi muualla elävien lasten elatusvelvollisuutena, tapaamisina ja ehkä yhteishuoltona. Tämä ajatus kertookin siitä, että eroperheiden kanssa työskennellessä, on otettava mahdollinen entisen perheen vaikutukset huomioon. Tosin se myös luo mahdollisuuden tehdä todellista yksilöllisesti räätälöityä perhetyötä, jossa asiakaslähtöisyys tulee näkyväksi toiminnaksi perhetyössä. 2.3 Vanhemmuus perheissä Äidin rakkautta ja vastuuta perustellaan sillä, että vanhemmuus on pohjimmiltaan biologista, äidin vaistoihin perustuvaa. Äitiyteen liitettävä vastuullisuus on ikään kuin sisään rakennettu äitiyden käsitteeseen. Eikö olisi jo aika luopua äidin kaikkivoipaisuuden kuvitelmasta ja ajatella, että mies on alusta lähtien mukana vastuunottavana isänä ja puolisona? (Sevon & Huttunen 2002, ). Isyyspolitiikassa miehen vanhemmuus eli isyys merkityksellistetään yhteiskunnallisena kysymyksenä. Miesten perhevelvollisuudet vakiinnutettiinkin tasaarvopolitiikan ydinteemaksi. Yhteiskunta halusi vahvistaa naisten työmarkkinaasemaa ja yhtenä keinona oli isyysvapaan tarjoaminen, jossa tavoiteltiin miesten toimeliaampaa osallistumista lasten hoitoon. (Rantalaiho 2002, ) Huttunen (2003, 1) jakaa vanhemmuuden eri tahoin, josta sitä voidaan katsoa. Kulttuurisessa vanhemmuudessa on ne uskomukset ja asenteet sekä arkkityypit, jotka vaikuttavat käsitykseen vanhemmuudesta, yhteiskunnallisessa vanhemmuudessa on kysymys niistä yhteiskunnallisesta päätöksistä, jotka vaikuttavat vanhemmuuteen. Perheiden vanhemmuudesta puhuessaan Huttunen on tarkoittanut, niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat isien ja äitien selviytymiseen arjessa ja henkilökohtaisiin uskomuksiin vanhemmuudesta. Vanhemmuudesta puhutaan myös nykyään siitä, ettei kumpikaan vanhemmista kanna vastuuta riittävästi. Lasten hoitamista kodinulkopuolella muiden kuin

13 13 vanhempiensa hoidettavana on herättänyt keskustelua yleisesti. Keskusteluissa on jätetty avoimeksi se, tarkoitetaanko vanhemmilla molempia vanhempia vai pelkästään äitejä, joiden toivotaan jäävän kotiin hoitamaan lapsia. Miesten mahdollisuuksia jäädä kotiin on lisätty, mutta perhevapaita käyttää yleensä äiti. Olisikin tehtävä töitä sen puolesta, että miehet tuntisivat vastuuta lapsistaan ja jäisivät myös vuorollaan kotiin perhevapaille. (Sevon & Huttunen 2002, 94.) 2.4 Jaettu vanhemmuus Jaetun vanhemmuuden pohjana on sukupuolten tasa- arvonäkemys, jolloin vanhemmuus on hoiva- ja kasvatustyötä, joka opitaan harjaantumisen kautta. Tällöin yleensä nähdään omaan sukupuoleen sidotut tehtävät. Kuitenkin hoivatyö voidaan jakaa, lukuun ottamatta raskautta, synnytystä ja imetystä, miten halutaan eri henkilöiden ja sukupuolten kesken. Jaettu vanhemmuus tuo isille mahdollisuuden ja oikeuden vanhemmuuteen. Toisaalta pitäisi myös puhua sen tuomasta miesten velvollisuudesta ja vastuuta hoitaa ja huolehtia lapsesta, jolloin naisen oikeus kodin ulkopuoliseen elämään tulisi mahdolliseksi myös äidiksi tulemisen jälkeenkin. (Sevon & Huttunen 2002, 94) Reuna (1998) on Väestöliiton julkaisemassa tutkimuksessaan, tutkinut suomalaisia perheitä ja heidän perheeseen liittyviä elämän arvoja, vastuun jakautumista perheessä ja parisuhteen arkeen liittyviä kysymyksiä. Tutkimuksessa käy ilmi, että kaksi kolmasosaa vastaajista oli sitä mieltä, että erilaisten työt ja asiat hoidettiin tasavertaisesti perheessä. Osa kotitöiden jakamisesta koettiin epätasaiseksi. Naiset mielestä ne olivat jakautuneet epätasaisemmin kuin miesten mielestä. Samoin naiset kokivat, että kotitöiden jakamattomuus johti ristiriitoihin voimakkaammin kuin miehet. Jaakkola ja Säntti (2000, 62-63) päätyvät samansuuntaiseen tulokseen tutkiessaan uusperheitä. Tosin pieniä erojakin löytyi. Uusperheessä yleisin kiistan aihe liittyi lasten kasvatukseen ei niinkään lasten hoitoon kuin ydinperheessä.

14 14 Naisten siirtyessä työelämään ja lasten mennessä päivähoitoon, kysymys työn ja perheen yhteen sovittamisesta nähtiinkin aluksi naisten ongelmana. Tuolloin ajateltiin, että työ ja perhe-elämä ovat vuorovaikutuksessa vain naisten elämässä. Nykyään ollaan yksimielisiä siitä, että työ- ja perhe-elämän yhteen sovittamisen kysymykset koskevat molempia sukupuolia. Toisaalta työelämä voi lykätä vanhemmaksi ryhtymistä. Perheen perustaminen, lasten hankinta ja vanhemmaksi ryhtyminen halutaan sitten, kun on varma taloudellinen tilanne ja uranäkymät antavat myöten. Vanhemmuus on siis yhä useammin valinta. (Kinnunen & Manno 2002, ) Usein jaettu vanhemmuus ymmärretään pelkästään kotitöiden jakamisena tai niiden jakamattomuutena. Tähän voi olla syynä se, että vaikka naiset ovat menneet ansiotyöhön kodin ulkopuolelle, niin isien kotityöt eivät ole lisääntyneet. Yleisessä keskustelussa onkin tullut esille se, että naiset hoitavat oman työnsä lisäksi myös suurimman osan kotitöistä. Tosin tässäkin on tapahtunut jo muutosta. Rönkä ja Rönkä (1994, 63-64) esittävätkin, että naisten työelämä on lisännyt käytännön pakostakin isien osallistumista lastenhoitoon. Samoin äitien myönteinen muutos isien osallistumisesta ja uusien työmallien löytymisestä perheessä on lisännyt isien vastuuta perheessä. Äidit ovat myös ymmärtäneet, että tukemalla, vastuun antamisella ja jakamalla valtaansa isälle lasten - ja kodinhoidossa, päästään todelliseen jaettuun vanhemmuuteen. Kuivakangas (1998, 67, 74) on tutkinut kodin ilmapiiriä äidin ja lapsen näkökulmasta lasten kertomusten perusteella. Hän toteaa tutkielmassaan, että isää ei juuri kertomuksissa mainittu, johtuen ehkä äitikeskeisestä aiheesta. Äiti esiintyy tarinoissa olemalla huolissaan ja kiireinen, mutta myös lohduttava ja hellä. Isä taas oli se, joka toi karkkia tai hampurilaisia, jolloin päivä pelastui isillä. Isä oli kertomuksissa joko tulossa tai menossa, mutta isään kohdistuvia tunteita ei ilmaistu suoraan. Äidin ikävöiminen ja odottaminen tunnustettiin, mutta isään liittyi enemmän odottamattomia yllätyksiä. Lapset liittivät kodin ilmapiirissä isään myös enemmän toimintaa kuin äitiin. Pulkkinen (1994, 42-43) pohtii toisaalta sitä, että vaikkakin isät osallistuvat nykyään lasten hoitoon, ei vanhempien lasten kanssa viettämä aika ole lisäänty-

15 15 nyt. Isän merkityksestä Pulkkinen nostaa esille myös tärkeän asian eli äidin ja isän tavassa olla lastensa kanssa. Isän leikki on fyysistä kosketusta sisältävää, kun äidin leikki on kielellistä, ohjaavaa ja leikkikaluihin sitoutuvaa. Toiminnallisuus leikeissä ja tekemisessä on miehelle luontaisempi tapa olla lastensa kanssa. 3 ISYYS Isyys ei enää tule monellekaan miehelle yllätyksenä vaan perheenlisäystä suunnitellaan ja lasten tuloon halutaan valmentua. Toisaalta isyys käsitteenä ei ole aivan yksiselitteinen määritellä, koska esimerkiksi psykologia, kasvatustiede, sosiologia ja sosiaalipolitiikka tarkastelevat isyyttä selvästi eri näkökulmista. Brittiläisen psykiatri John Bowlby korosti äidin ja lapsen suhdetta varhaislapsuudessa lähes harmonisena. (Sinkkonen, J. & Kalland M. 2001, 7.) Tästä teoriasta johtuen, on usein vähätelty isän merkitystä lapselle. On hyvä tiedostaa, kun tarkastelee isän merkitystä lapselle, että Sinkkonen ja Kalland (2001,32-34) ovat tutkiessaan isän merkitystä varhaisessa kiintymyssuhteessaan lapseen, löytäneet teorioita, jossa vauvaikäiset osoittavat yhtä lailla hoidon tarvetta isälleen kuin äidilleenkin. Isyydellä on myös käsitteitä, jotka voidaan jakaa myös erilaisiin osa-alueisiin: biologiseen, sosiaaliseen, juridiseen ja psykologiseen isyyteen. Huttunen (1992, 26) tarkentaakin, että yleensä nämä isyyden eri muodot ovat yhdistyneet yhdessä ja samassa miehessä. Toisaalta taas uusperheiden yleistyessä voi olla että, isyyttä on jakautunut monelle miehelle, jotka vaikuttavat lapsen elämään. Miehen oma isä näyttää isänä olemisen mallia ja vaikuttaa taustalla niin hyvässä kuin pahassakin. Oman lapsen kanssa oleminen, tuo mieleen omia lapsuudenkuvia isästä. Isän kanssa tehdyt kalareissut ja uimahallikäynnit ovat kokemuksia isästä ja muokkaavat omaa isyyttä. Omat kokemukset isän läsnäolosta

16 16 ja aidosta kiinnostuksesta, antavat mallin omaan isyyteen omien lasten kanssa. (Juvakka & Viljamaa 2002, ) Isän poissaolon vaikutuksia on kirjoitettu paljon (esim. Sinkkonen 1990). Huttunen (1992, 29) toteaakin, että aiheesta nousee esille, että isän puuttuminen on varsinkin pojan sosiaaliselle kehitykselle riskitekijä. Kuitenkin on syytä muistaa, että monissa perheissä vaikeudet voitetaan ilman isääkin ja pojista kasvaa kunnon miehiä. Korvaavan isähahmon (vaari, eno, äidin uusi miesystävä) merkitys pojan elämässä voi antaa hyvän miehenmallin ja nousta jopa psykologisen isän asemaan. Olen painottanut psykologista isyyttä ja uutta isyyttä, koska isyys elää eräänlaista murrosvaihetta nykyään. Useat isyystutkimusten pohjalta entinen perinteinen isämalli on vaihtumassa uudenlaiseksi osallistuvaksi ja läsnä olevaksi isyydeksi, jossa isät kantavat vastuuta perheestä tasavertaisena puolisona ja vanhempana. 3.1 Biologinen, juridinen ja sosiaalinen isyys Biologisella isyydellä tarkoitetaan miestä, joka on hedelmöittänyt munasolun. Lapsen ja miehen välillä on biologinen suhde. Tällä isyyden määrittelyllä on merkityksensä juridisen isyyden määrittelyssä, jonka perusteella esimerkiksi lapsella on perintöoikeus isäänsä. Biologista yhteyttä voidaan myös perustellusti väheksyä isän käsitettä määriteltäessä. Voidaan ajatella, että isyys syntyy vasta sitten kun jonkinlainen suhde lapsen ja miehen välille on syntynyt. Pelkkä biologinen side ei olisi riittävä ehto isyyden olemassa ololle.(huttunen 2001, ) Sinkkonen (1998, 20) näkee, hiukan kyynisestikin, biologisen isyyden useinkin merkitsevän vain elatusmaksujen maksamista. Juridisella isyydellä tarkoitetaan isyyden yksityisoikeudellista puolta. Juridisella isällä on oikeuksia ja velvollisuuksia lapseen nähden lain edessä. Niistä keskeisin on vastuu lapsesta. Juridiseen isyyteen kätkeytyy myös olennaisesti huoltajuus, jonka saatuaan juridinen isyys on täysivaltaista. Avioliitossa mies saa

17 17 isyysolettamuksen mukaisesti myös huoltajuuden, mutta avoliitossa syntyneiden lasten huoltaja on äiti. Juridisesti isäksi voi tulla siis avioliiton, isyyden tunnustamisen tai adoption kautta. (Huttunen 2001, ) Sosiaalisella isyydellä Huttunen (2001, 62-63) tarkoittaa miestä, joka asuu lasten kanssa ja jakaa arjen lasten elämässä. Myöskin mies, joka antaa aikaansa ja hoivaansa lapselle, voidaan puhua sosiaaliseksi isäksi. Tämä ei tarkoita sitä, että puhuttaessa sosiaalisesta isästä, se olisi joku muu kuin lapsen biologinen isä vaan biologinen isä täyttää usein myös sosiaalisen isyyden. Sinkkonen(1998, 20) määrittelee sosiaalisen isyyden tarkoittavan juuri niitä miehiä, joilla ei ole mitään velvollisuuksia tai oikeuksia perheessä oleviin lapsiin, koska eivät ole lasten biologisia isiä. Samalla Sinkkonen toteaa, että lasten biologisen isän sosiaalinen rooli voi olla hämärtynyt, koska perheessä voi isällä olla hyvin vähän vastuuta lastenhoidosta tai kotitöistä eikä isä onnistu luomaan suhdetta perheen arkielämän kautta lapsiin. Uusperheissä, jossa lapsilla ei ole toiseen aikuiseen biologista suhdetta, voidaan kutsua sosiaaliseksi vanhemmaksi. Perheenjäsenten roolit uusperheessä hakevat muotoaan, koska ne eivät ole luonnonmukaisia niin kuin ydinperheessä. Uuden miehen rooli sosiaaliseksi isäksi tai psykologiseksi isäksi syntyy ajan myötä. Suhteen syntyyn ja laatuun vaikuttaa myös, miten biologinen isä hoitaa suhdettaan lapseen. (Rönkä & Rönkä 1994, ) 3.2 Psykologinen isyys Huttunen (1992, 26-29) kartoittaa, että psykologisen isätutkimuksen lähihistoriasta on havaittavissa, että isyyteen ei kiinnitetty paljonkaan huomiota ennen lukua. Kaikkein kriittisimmät olivat sitä mieltä, että luovuttamiaan geenejä lukuun ottamatta, isällä ei ole merkittävää vaikutusta lapsen kehitykselle. Kuitenkin sen jälkeen kehityspsykologiset tutkimukset rakentuvat ajatukselle, että lapsi muodostaa isäsuhteensa jo hyvin varhain. Psykoanalyytikot, kuten freudilaiset, ovat jossain määrin korostaneetkin isän merkitystä lapsen terveen psyy-

18 18 keen kehityksessä. Tätä kantaa edustavat tämän päivän analyytikotkin, joiden mukaan isää tarvitaankin kipeästi silloin kun lapsi, erityisesti poika, on oidipaalisvaiheessa, jossa lapsen mielenkiinto viriää vastakkaista sukupuolta olevaan vanhempaan ja samalla tunteet omaa sukupuolta olevaan vanhempaan tulevat ristiriitaiseksi. Toinen tärkeä vaihe, jossa pojat tarvitsevat isäänsä, on murrosiän alkaessa. Suurin osa psykoanalyytikoista kuitenkin tukevat äitimyyttiä. Tällöin myös psykologian isäkuva on vahvasti rakentunut psykoanalyyttisen teorian varaan, jossa isän vanhemmuus nähdään toissijaisena äitiin verrattuna. Psykoanalyysin mukaan varhainen äidin ja lapsen suhde on keskeinen lapsen psykologiselle ja emotionaaliselle kehitykselle sekä lapsen kyvylle luoda suhteita uusiin ihmisiin. Isä edustaa äitiin nähden erilaista suhdetta. Jo ensimmäisinä elinkuukausien aikana isän tulee kunnioittaa äidin ja lapsen symbioottista suhdetta ja jättäytyä sivuun, parhaimmillaan äidin tukihenkilöksi ja apulaiseksi. Isän myöhempänä tehtävänä on tuoda lapsen elämään pikkuhiljaa ulkomaailman rajoja. (Huttunen 1992, 28.) Dion Sommer (1986) on kritisoinut aikoinaan psykologian vanhentunutta käsitystä siitä, että psykologia sulki isät ulkopuolelle, kun äidin ja lapsen suhde on määritelty suljetuksi yksiköksi. Hän pitääkin tärkeänä, että nähtäisiin isän merkitys samaan yhteyteen, eikä isän sisällyttäminen vähennä äidin merkitystä lapselle. Psykologi Merja-Maaria Turunen ( ) luentosarjassaan tarkasteleekin isän merkitystä lapsen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja toteaa, että lapsi luo kiintymyssuhteen itsenäisesti molempiin vanhempiin. Lapsi luo suhteen kahteen erilaiseen vanhempaan. Kiintymyssuhde on ainutlaatuinen lapsi - isä ja isä - lapsi suhteessa. Isän vaikutus lapsen turvalliseen kiintymyssuhdemalliin on kiistaton. Toisaalta on myös muistettava isän turvaton kiintymyssuhdemalli ennusti myös lapselle turvatonta kiintymyssuhdemallia. Psykologisella isyydellä voidaan siis tarkoittaa tunnepohjaista, kiintymykseen perustuvaa puolta. Psykologinen isyys määräytyy usein lapsen kautta: ketä lap-

19 19 si pitää isänään, kehen hän on kiintynyt, keneen hän turvaa ja kenellä on kasvatukseen liittyvä arvovalta. Miehen puolelta psykologisen isyyden tunnistaa halusta hoivata, suojella, auttaa ja tukea lasta. Olennaista tässä isyydessä on, että molemmat voivat kokea aitoa iloa ja tyydytystä vuorovaikutteisesta yhdessäolosta. (Huttunen 2001,64.) 3.3 Uusi isyys Mainosmaailmakin on alkanut käyttää hyväksi uutta isyyden mallia. Mainokset, jotka ovat suunnattuja lapsiperheille, visuaalinen kieli hyödyntää runsaasti lämmintä isä - lapsi suhdetta. Ennen mainoskuvissa esiintyi äidit pikkulastensa kanssa, nyt maskuliiniset miehet ovat vaihtuneet pehmoiksi, jotka viettävät aikaansa lastensa kanssa.(kauhanen 1998, 64.) Entiset isämallit ovat nojautuneet vahvasti maskuliinisuuden traditioon, joka ei ole tarjonnut tai edes sallinut miehelle hoivaavaa vanhemmuutta. Isänä miehen oli oltava kova, suoriutuva ja tilannetta ja tunteitaan hallitseva. Mieskulttuuri tarjosi isälle perheen elättäjän roolin, pehmeämpi isyys ei ole kuulunut miehisyyteen. Miehen pehmeitä puolia oli siihen asti pidetty epänormaaleina. Perinteinen perhemalli, jossa isät eivät osallistuneet lasten kasvatukseen jatkui luvulle asti. Sitten tapahtui ensimmäinen murros, jolloin isät joutuivat ottamaan enemmän vastuuta lasten hoidosta, kun naiset menivät työelämään. (Huttunen 1999, 1.) Viime aikoina on alettu puhua uudesta ja modernista isästä, joka ottaa vastuuta perheestään ja sitoutuu siihen. Pyrkimys on tietoisesti monipuoliseen ja osallistuvaan isyyteen. Lähtökohtana on, että lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan jo syntymästään lähtien. Isä voi luoda yhtä läheisen suhteen lapseensa kuin äitikin. Isyyteen sitoutuminen on tärkeää miehen aikuistumiselle ja myöhemmälle hyvinvoinnilleen. (Huttunen 1994, ) Uudelle isälle isyys ei ole vain rooli, vaan se on olennainen osa identiteettiä, johon kuuluu myös miehenä oleminen ja oman maskuliinisuuden löytäminen. (Isätoimikunnan mietintö 1999, luku 7.)

20 20 Tästä samasta asiasta Rönkä ja Rönkä (1994, 76-78) kirjoittavat pohtiessaan uutta isyyttä ja toteavat, että uusi isyys osallistuu erityisen paljon lasten hoitoon, pitää sitä tärkeänä ja nauttii siitä sekä isän osallistuminen monipuolisesti lasten ja perheen elämään, isät oppivat vuorovaikutustilanteissa itsestään. Kauhasen (1998, 64) tutkimukseensa osallistuvien isien kritiikki kohdistui yhteiskuntaan, koska tutkittavien mielestä äitiyttä pidetään tärkeämpänä kuin isyyttä ja keskustelu on liian yksipuolisesti keskittynyt pehmoisiin. Miehet haluaisivat enemmän tietoa tutkimuksen mukaan esimerkiksi siitä, millä tavoin miesten pitäisi osallistua lasten- ja kodinhoitoon, kun tätä niin kovasti heiltä edellytetään. Tällainen keskustelu saataisi, miesten omasta mielestä, auttaa miehiä löytämään helpommin oman roolinsa ja paikkansa perheessä. Huttunen (1999, 185.) antaa uudelle isyydelle käsitteen, new father, tarkoittamaan täysimääräiseen isyyteen pyrkivää miestä. Pelkkää isyyttä laajemmin, käsite voidaan nähdä moderniksi miesnäkökulmaksi. Tällä tarkoitetaan, miehen tekemiä ratkaisuja isyytensä eteen. Isyyslomalle tai vuorotteluvapaalle jäänti ovat satsausta lapsen varhaisvaiheeseen. Elämästä tulee aidosti perhekeskeistä ja uuden isyyden mittarina voidaan pitää isän kykyä iloita lapsensa kanssa olemisesta. Toisaalta Huttunen (1999, 2) huomannut, että osallistuvien isien rinnalle on tullut oheneva isyys, jossa osa isistä eivät jaksa toteuttaa edes perinteistä isän roolia. He tyytyvät pienempään osaan isänä eli ovat poissaolevia tai häipyviä, jolloin lapsella on vähemmän isyyttä arkielämässään. Miehen ja naisen erilaisuus pitäisi nähdä rikkautena. Erilaisuus ei saisi olla este isän tavalle olla lastensa kanssa. Naisen ei tulisi määritellä miehen tapaa olla isä. Siksi onkin surullista, että juuri kuin ollaan yleisesti sallimassa miehelle myös kasvattajan rooli, perheet hajoavat ja isät joutuvat usein toissijaiseksi huoltajiksi äitiin nähden. Huttunen (1999, ) kehottaa miehiä olemaan vahvoja isyydessään, eikä turvautua ajatukseen, että nainen hoitaa paremmin lastensa asiat. Uuden isyy-

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015

ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 ALKAVAN ISYYDEN TUKEMINEN HELSINKI 24.9.2015 Ilmo Saneri Isätyöntekijä työnohjaaja Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa

Lisätiedot

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ

ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ ISYYS KASVAMASSA ISYYDEN MONINAISUUS JA LAINSÄÄDÄNTÖÄ Pohdi Mieti, mitä Sinulle tulee mieleen sanoista ISÄ, ISYYS. ISÄ Isä on lapsen miespuolinen vanhempi Isyys voidaan määritellä biologisen, sosiaalisen

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA

SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA SIJAIS- JA ADOPTIOPERHEIDEN KOHTAAMINEN JA TUKEMINEN NEUVOLASSA Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.-10.10.2013, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja, työnohjaaja (koulutuksessa) Tmi

Lisätiedot

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

LAPSIOIKEUS Isyysolettama Isyysolettama Isyys voidaan todeta tai vahvistaa a) Todeta avioliiton perusteella (syntymähetken tilanne) legaalinen olettama, joka voidaan kumota b) vahvistaa tunnustamisen / tuomion perustella - Jos

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI

ISYYS UUSPERHEESSÄ. Pekka Larkela, SUPLI ISYYS UUSPERHEESSÄ Pekka Larkela, SUPLI 1 2 Isyys uusperheessä Biologinen Juridinen Sosiaalinen Psykologinen 3 Erilaisia nimityksiä Perheissä: mm. isä, isi, iskä, kotiisä Eron jälkeen: mm. etä-isä, viikonloppu-isä,

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland

Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto

Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09. Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos skylän n yliopisto Hyvinvoinnin peruspalvelut tasavertaisen vanhemmuuden tukena Rovaniemi 22.9.09 Jouko Huttunen Kasvatustieteiden laitos Jyväskyl skylän n yliopisto Esityksen teemat I. Vanhemman oikeudet ja velvollisuudet

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Mies, ero ja käytännön asiat

Mies, ero ja käytännön asiat Mies, ero ja käytännön asiat Kari Vilkko Erosta Elossa toiminta 3.4.2014 Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Sisältö ennen eroa: mitä voin tehdä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

AINA ISÄNÄ LAPSENI ELÄMÄSSÄ - Isien kertomuksia isyydestä avioeroprosessin aikana ja sen jälkeen

AINA ISÄNÄ LAPSENI ELÄMÄSSÄ - Isien kertomuksia isyydestä avioeroprosessin aikana ja sen jälkeen AINA ISÄNÄ LAPSENI ELÄMÄSSÄ - Isien kertomuksia isyydestä avioeroprosessin aikana ja sen jälkeen Jukka Järvinen Opinnäytetyö, kevät 2012 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak Etelä, Järvenpää Sosionomi (AMK)

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI 17. huhtikuuta 2013 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi MIKSI?

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta

Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Eron sattuessa vanhempien tulee sopia neljästä tärkeästä asiasta: - Lapsen huollosta - Lapsen asumisesta - Lapsen tapaamisoikeudesta - Elatusavusta Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että sovittaessa näistä

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa. Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus ja isyyden tunnustaminen äitiysneuvolassa Lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Uusi isyyslaki (11/2015) tulee voimaan 1.1.2016 Kumoaa

Lisätiedot

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE

OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE OHJAUS NEUVOLASSA ADOPTIO- JA SIJAISPERHEILLE SEKÄ UUSPERHEILLE Valtakunnalliset neuvolapäivät 3.-4.11.2010, Helsinki Sanna Mäkipää, terveydenhoitaja, TtM, kouluttaja Tmi Capacitas Familia NYKYTILANNE

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Monimuotoiset perheet

Monimuotoiset perheet Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

13.5.2013 Antero Kupiainen

13.5.2013 Antero Kupiainen 30 000 Eronneisuus 1965-2012 Ensimmäisten avioliittojen osuus kaikista avioliitoista pysyi ennallaan 76 prosentissa. Pysynyt samalla tasolla koko 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen (Tilastokeskus 2013)

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE. Liisa Nieminen

PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE. Liisa Nieminen PERUS- JA IHMIS- OIKEUDET JA PERHE Liisa Nieminen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-2098-6 ISBN 978-952-14-2099-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi

LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA. www.isätlastenasialla.fi LAKIALOITTEIDEN PUOLESTA Isät lasten asialla ry Isät lasten asialla on yhdistys, joka koostuu joukosta eronneita vanhempia, isovanhempia, siskoja ja veljiä. Jäseniä yhdistää lapsen osittainen tai kokonaan

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012

Suomalainen perhe. Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Suomalainen perhe Perheen modernisaatio murroksessa? Mari-Anna Berg Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Erilaisia perhekäsityksiä Familistinen perhekäsitys Juuret 1500-luvulla ja avioliitossa Perheen ja avioliiton

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ

PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja Yksityisoikeuden sarja A:133 Eva Gottberg PERHESUHTEET JA LAINSÄÄDÄNTÖ 7. ajantasaistettu painos Turku 2013 ISBN 978-951-29-5547-3 ISSN 0783-2001

Lisätiedot

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut

Perhe- ja nuorisoneuvolapalvelut Perheneuvolat ja nuorisoneuvola turvaavat lasten, nuorten ja perheiden hyvää psykososiaalista kehitystä ja tulevaisuutta yhteistyössä perheiden ja eri toimijoiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia,

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY

Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA

SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö

Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa. Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain kokonaisuudistus pähkinänkuoressa Salla Silvola Lainsäädäntöneuvos Oikeusministeriö Isyyslain uudistamisen tausta Nykyinen isyyslaki (700/1975) tuli voimaan 1.10.1976 Muutoksia 80-luvulla ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA

ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Sinusta tulee isä! ONNEKSI OLKOON, TEILLE TULEE VAUVA Isä on lapselle tärkeä ja isyys on elämänmittainen tehtävä. Isät osallistuvat aikaisempaa enemmän perheen arkeen ja lastensa elämään. Isien vastuualueet

Lisätiedot

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA

ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA ISYYDEN TUNNUSTAMINEN ÄITIYSNEUVOLASSA Henna Harju Lakimies Helsingin kaupunki, perheoikeudelliset asiat ISYYSLAKI 11/2015 Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 lasta, joista n. 40 % syntyy avioliiton ulkopuolella

Lisätiedot

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

Vanhemmuuslain uudistaminen

Vanhemmuuslain uudistaminen LAUSUNTO 23.9.2011 Sateenkaariperheet ry Asia: Vanhemmuuslain uudistaminen Arviomuistio isyyslain uudistamistarpeista 2011 Sateenkaariperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta, joka on merkittävä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Isän vanhemmuus eron jälkeen

Isän vanhemmuus eron jälkeen Isän vanhemmuus eron jälkeen Miestyön foorumi Työpajaesitys 31.5.-1.6.2011 Riitta Mykkänen-Hänninen Koulutuspäällikkö Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvokeskus-projekti Neuvokeskus-projekti 2010-2012 Yhden

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot