Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa"

Transkriptio

1 S T A K E S I N T Y Ö P A P E R E I T A 5 / elise kosunen Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Muistio seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaa laativaa työryhmää varten Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus postimyynti: Stakes / Asiakaspalvelut PL 220, Helsinki puhelin: (09) , (09) (automaatti) faksi: (09) Internet:

2 TYÖPAPEREITA 5/2006 Elise Kosunen Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Muistio seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaa laativaa työryhmää varten Kirjoittaja ja Stakes Taitto: Paula Hakkarainen ISBN (paperimoniste) ISSN ISBN (verkkokirja) ISSN Stakesin monistamo Helsinki 2006 Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Helsinki 2006

3 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa TIIVISTELMÄ Elise Kosunen. Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa. Stakes, Työpapereita 5/2006. Helsinki. 57 sivua, 16. ISBN Tämä muistio on laadittu tausta-aineistoksi sosiaali- ja terveysministeriön asettamalle työryhmälle, jonka tehtävänä on laatia Suomeen seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma. Tarkoituksena on selvittää toimeksiannon taustoja sekä antaa yleiskuva seksuaaliterveyden nykytilasta ja kehittämishaasteista Suomessa. Aluksi selvitetään seksuaaliterveyden ja lisääntymisterveyden käsitteitä ja niiden keskinäistä suhdetta. Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi toimintaohjelman laatimisen globaali ja eurooppalainen tausta. Esimerkinomaisesti selvitetään, minkälaisia aihepiirejä on sisällytetty muiden maiden seksuaali- ja lisääntymisterveyden ohjelmiin. Toisessa luvussa tarkastellaan seksuaaliterveyden tilaa Suomessa tuoreimpien tilastotietojen ja tutkimusten valossa. Osoittimina käytetään tietoja mm. seksuaalikäyttäytymisestä ja raskauden ehkäisystä, sukupuoliteitse tarttuvista taudeista ja seksuaalisesta väkivallasta. Luvussa pohditaan myös psykososiaalisen seksuaaliterveyden tilaa. Seksuaaliterveyden edistäminen kuten terveyden edistäminen yleensäkin edellyttää monien hallinnonalojen yhteistyötä. Kolmannessa luvussa esitetään kehittämishaasteita, joita seksuaaliterveyden edistäminen asettaa eri hallinnonaloille, ammattihenkilöstön koulutukselle sekä tutkimukselle, seurannalle ja arvioinnille. Kehittämishaasteet ovat synteesi tutkitusta tiedosta ja siitä hiljaisesta tiedosta, joka on tullut esille keskusteluissa ja yhteistyössä eri tahoilla työskentelevien seksuaaliterveyden ammattihenkilöstön kanssa runsaan kymmenen vuoden aikana. Ohjelman lähtökohdissa kirjataan kansalliset ohjelmat ja suositukset, joissa on annettu seksuaaliterveyttä suoraan tai välillisesti koskevia ohjeita tai toimenpidesuosituksia. Loppuun on kirjattu tehtävät, jotka ministeriö on työryhmälle asettanut. Avainsanat: seksuaaliterveys, lisääntymisterveys, terveyspalvelut, seksuaalikasvatus, seksuaalineuvonta, seksuaalinen väkivalta, seksologia, terveyden edistäminen 3

4 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Sisällys TIIVISTELMÄ ESIPUHE TOIMINTAOHJELMAN KANSAINVÄLINEN TAUSTA Seksuaali- ja lisääntymisterveys käsitteinä Globaali tausta: väestönkasvun rajoittamisesta ihmisoikeuksien korostamiseen Eurooppalainen tausta Seksuaaliterveyden edistäminen osaksi kansanterveyttä Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan alue Euroopan Unioni (EU) Euroopan neuvosto (EN) Ohjelmat muissa Euroopan maissa SEKSUAALITERVEYDEN TILANNE SUOMESSA Seksuaalikäyttäytyminen ja raskauden ehkäisy Suunnittelemattomat raskaudet ja raskauden keskeytykset Sukupuoliteitse tarttuvat taudit ja HIV Seksuaalinen väkivalta Psykososiaalinen seksuaaliterveys ja seksuaalinen hyvinvointi Seksuaalitiedot ja -asenteet SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMISEN KEHITTÄMISHAASTEET Seksuaaliterveyspalvelut Tavoitteena integroidut palvelut Raskauden ehkäisy Sukupuolitautien torjunta Raskaudenkeskeytyshoito Seksuaalista väkivaltaa kohdanneiden palvelut Seksuaalineuvonta Miesten seksuaaliterveyspalvelut Vähemmistöjen seksuaaliterveyspalvelut Seksuaalikasvatus Seksuaalikasvatusta läpi elämän Seksuaaliopetus varhaiskasvatuksessa ja kouluissa Aikuisväestölle suunnattu informaatio Ammattilaisten koulutus Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutus Opettajien koulutus Tutkimus Seuranta ja arviointi Kansallinen vastuu ja työnjako seksuaaliterveyden edistämisessä

5 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/ OHJELMAN VALMISTELUN LÄHTÖKOHDAT Seksuaaliterveyden määritelmä ja viitekehys Seksuaaliterveyttä sivuavat kansalliset ohjelmat ja suositukset Valtioneuvostossa hyväksytyt ohjelmat Muut strategiat ja ohjelmat Muut toimintaohjelman suunnittelussa huomioitavat oppaat ja suositukset SEKSUAALI- JA LISÄÄNTYMISTERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄLLE ASETETUT TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT...33 LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Kairon väestö- ja kehityskonferenssin (1994) määritelmä lisääntymisterveydelle Liite 2. Tiivistelmä Kairon väestö- ja kehityskonferenssissa (1994) sovituista lisääntymisterveyden tavoitteista Liite 3. Seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien peruskirja 1995 (IPPF) Liite 4 Seksuaaliterveyteen liittyviä määritelmiä: WHO Liite 5. World Association of Sexology: Declaration of Sexual Rights Liite 6. Promotion of Sexual Health. Recommendations for Action (PAHO, WHO) Liite 7. WHO Regional Office for Europe: Regional Strategy on Sexual and Reproductive Health (2001) Liite 8. Englannin seksuaaliterveyden edistämisen strategian toimeenpanosuunnitelma alakohdittain Liite 9. Ruotsin kansanterveysohjelma: käsitellyt asiat kohdassa turvallinen seksuaalisuus ja hyvä lisääntymisterveys Liite 10. Reproductive health - preventing unwanted pregnancies and abortion in Norway Liite 11. Seksuaaliterveyden edistämisen laatu kunnassa

6 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa ESIPUHE Sosiaali- ja terveysministeriö on päättänyt asettaa työryhmän laatimaan seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmaa. Työryhmällä on kaksi jaostoa, seksuaaliterveyden ja lisääntymisterveyden jaostot. Tämä muistio on laadittu tausta-aineistoksi työryhmän toimeksiannolle. Pääpaino on seksuaaliterveydessä, lisääntymisterveyden osuudesta toimitetaan työryhmälle erikseen lisämateriaalia. Seksuaaliterveyden tilannekatsaus ja palvelujärjestelmän kehittämishaasteiden kartoitus perustuvat keskeisiin suomalaisiin tutkimuksiin ja selvityksiin, mikäli niitä on ollut saatavilla. Aiheista, joista suomalaista tietoa on niukasti, on referoitu ulkomaisia tutkimuksia. Muistio ei ole kattava tieteellinen katsaus, vaan sen tarkoituksena on antaa yleiskuva aihepiiristä. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma keskittyy käsittelemään niitä aihealueita, joihin voidaan vaikuttaa suomalaisen yhteiskunnan sisällä. Kansainvälistä yhteistyötä edellyttävät aiheet kuten esim. ihmiskauppa, rajautuvat täten työryhmän työn ja tämän muistion ulkopuolelle. Muistion valmistelussa minua ovat avustaneet projektipäällikkö Maija Ritamo (Stakes) ja ylitarkastaja Marjaana Pelkonen (STM), mistä heitä lämpimästi kiitän. Tampereella tammikuussa 2006 Elise Kosunen 7

7 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa 1. TOIMINTAOHJELMAN KANSAINVÄLINEN TAUSTA 1.1 Seksuaali- ja lisääntymisterveys käsitteinä Lisääntymisterveyden käsite oli esiintynyt kansainvälisessä sanastossa ainakin parin vuosikymmenen ajan ennen vuonna 1994 Kairossa pidettyä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) väestö- ja kehityskonferenssia. Seksuaaliterveyden käsitteen käyttö yleistyi vasta Kairon kokouksen hyväksymän käsitemäärittelyn jälkeen. Sen mukaan seksuaaliterveys sisältyy lisääntymisterveyden käsitteeseen (liitteet 1-2). Seksuaaliterveyspalveluihin hyväksyttiin kuuluviksi myös muut kuin lisääntymiseen liittyvät seksuaalista hyvinvointia edistävät palvelut. Kairon konferenssin jälkeen seksuaaliterveyden asiantuntijat esittivät, että käsitteiden hierarkian tulisi olla päinvastainen (Ketting 1996). Seksuaaliterveys on edellytys lisääntymisterveydelle ja pitää sisällään enemmän asioita kuin lisääntymisterveys. Seksuaaliterveys on relevantti koko elämänkaaren ajan eikä vain lisääntymiskautena. Seksuaaliterveys on siten lisääntymisterveyttä laajempi käsite (Progress in Reproductive Health Research 2004a). Perhesuunnittelujärjestöt ja terveysalan asiantuntijat ryhtyivätkin Kairon kokouksen jälkeen aktiivisesti käyttämään julkaisuissaan termiä seksuaaliterveys. Jo seuraavana vuonna kansainvälinen perhesuunnittelujärjestö (International Planned Parenthood Federation, IPPF) julkaisi asiakirjan, jossa määriteltiin 12 seksuaali- ja lisääntymisterveyden oikeutta (liite 3). Maailman terveysjärjestö WHO on virallisesti pitänyt kiinni Kairon kokouksessa määritellystä käsitejärjestelmästä. Vuonna 2004 julkaistun globaalin ohjelman nimi on lisääntymisterveyden strategia, ja yksi sen viidestä päätavoitteesta on seksuaaliterveyden edistäminen. WHO on kuitenkin määritellyt myös seksuaaliterveyden käsitteen jo vuonna 1975 ja WHO:n sivuilta löytyy vuodelta 2002 niin seksuaalisuuden kuin seksuaaliterveyden ja -oikeuksien määritelmät (liite 4). Näillä ei kuitenkaan ole virallista asemaa, ja terminologia on edelleen valmisteltavana luvulla seksuaali- ja lisääntymisterveyden käsitteiden käyttö on edelleen epäyhtenäistä ja horjuvaa. Kansainvälisen retoriikan taustalla on uskonnollisia ja poliittisia jännitteitä, joiden vuoksi monet ilmaisut ovat kiistanalaisia (2004) ja termien käyttö on kirjavaa. Eurooppalaisissa yhteyksissä on 2000-luvulla käytetty useimmiten ilmaisua seksuaali- ja lisääntymisterveys (sexual and reproductive health). Erilaisista otsakkeista huolimatta teemat, joita niiden alla käsitellään, ovat pääosin samoja. Olipa suositusten, toimintaohjelmien tai strategioiden nimessä pelkästään seksuaaliterveys tai seksuaali- ja lisääntymisterveys, sisältöön kuuluvat aina seksuaalikasvatus, ei-toivotut raskaudet, raskauden keskeytykset, sukupuolitaudit ja HIV sekä nuorten seksuaaliterveys. Raskaus- ja lapsivuodeajan hoito sekä vastasyntyneiden hoito ovat aina mukana, jos nimikkeessä mainitaan lisääntymisterveys. Muita vaihtelevasti mukana olevia teemoja ovat hedelmättömyys, keskenmenot, reproduktioon liittyvät syövät, seksuaalinen väkivalta, seksuaalineuvonta, seksuaalisten toimintahäiriöiden hoito ja seksuaalisen hyvinvoinnin edistäminen. 9

8 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/ Globaali tausta: väestönkasvun rajoittamisesta ihmisoikeuksien korostamiseen Kairon väestö- ja kehityskonferenssi vuonna 1994 oli kansainvälisessa väestöpolitiikassa tärkeä käännekohta. Siinä luovuttiin väestönkasvun rajoittamisen näkökulmasta lähteneistä tavoitteista, jotka olivat usein johtaneet yksilön kannalta epäinhimillisiin rajoituksiin ja toimenpiteisiin. Väestönkasvutavoitteiden tilalle tulivat yksilön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta lähtevät tavoitteet, joihin kaikki 179 osanottajamaata sitoutuivat. Vuotta myöhemmin YK:n neljännessä naisten maailmankonferenssissa Pekingissä hyväksyttiin samansisältöinen julistus. Lisäksi Pekingin kokouksessa tunnustettiin, että naisten ihmisoikeudet sisältävät oikeuden vapaasti ja vastuullisesti päättää seksuaalisuuteen liittyvistä asioistaan (RFSU 2004). Molempien kokousten tavoitteita ja toimintaohjelmia on myöhemmin täsmennetty viiden vuoden välein pidetyissä seurantakokouksissa. Ihmisoikeuksista lähtevä ajattelu sai jatkoa vuonna 1995, kun kansainvälinen perhesuunnittelujärjestö (IPPF) julkaisi 12-kohtaisen seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien julistuksen (liite 3). Maailman seksologijärjestö (WAS, World Association of Sexology, vuodesta 2005 lähtien World Association of Sexual Health) puolestaan antoi julistuksensa seksuaalioikeuksista vuonna 1999 (liite 5). Seksuaalioikeuksien määritelmästä ei ole kuitenkaan yhteisesti sovittu missään kansainvälisessä asiakirjassa (RFSU 2004). YK on vuonna 2000 ns. millenniumohjelmassaan asettanut globaalit kehitystavoitteet (Millennium Development Goals), joiden tulisi toteutua vuoteen 2015 mennessä. Kahdeksasta tavoitteesta kolme koskettaa läheisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyden aihealuetta, vaikka tätä terminologiaa ei ohjelmassa käytetäkään. Nämä kolme tavoitetta ovat: sukupuolten välisen tasaarvon edistäminen ja naisten voimavarojen lisääminen, äitiyteen liittyvän terveyden parantaminen ja taistelu HIV/AIDS:a, malariaa ja muita tauteja vastaan (www.un.org). Maailman terveysjärjestö (WHO) on ollut seksuaali- ja lisääntymisterveyden alueella aktiivinen toimija jo vuosikymmenien ajan. Tällä vuosituhannella on julkaistu alueellisia suosituksia ja ohjelmia mm. Amerikan mantereiden alueella ja Euroopassa (kts. myöhemmin tässä muistiossa). Amerikan mantereiden suositus (PAHO ja WHO 2000) toimista seksuaaliterveyden edistämiseksi on laadittu yhteistyössä WAS:n kanssa. Asiakirjalla on laajempaa merkistystä mm. sen sisältämien käsitemäärittelyjen ja seksuaaliterveyden edistämisen tavoitemäärittelyjen vuoksi (liite 6). WHO:n ensimmäinen lisääntymisterveyden maailmanlaajuinen strategia hyväksyttiin järjestön 57. yleiskokouksessa vuonna 2004 (WHO 2004). Strategian tarkoituksena on vauhdittaa niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka on asetettu Kairon väestökonferenssissa (1994) ja sen seurantakokouksessa (ICDP+5) sekä YK:n millenniumohjelmassa. Ohjelman lähtökohtana ovat yleiset ihmisoikeudet, joihin valtiot ovat sitoutuneet kansainvälisin sopimuksin, mukaan lukien lisääntymis- ja seksuaaliterveyden oikeudet. Strategiassa määritellään lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluiden viisi ydinkohtaa: a. raskauden- ja synnytyksenaikaisen hoidon parantaminen sekä äidin synnytyksenjälkeisen hoidon ja vastasyntyneen lapsen hoidon parantaminen b. korkealaatuisten perhesuunnittelupalvelujen tarjoaminen, hedelmättömyyden hoito mukaan lukien c. terveyttä uhkaavien raskauden keskeytysten eliminoiminen d. sukupuolitautien torjunta, mukaan lukien HIV, sukupuolielinten tulehdukset, kohdunkaulan syöpä ja muut gynekologiset sairaudet e. seksuaaliterveyden edistäminen. 10

9 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Lisääntymis- ja seksuaaliterveyspalveluiden ydinkohdat ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa, ja siksi interventiot yhdellä osa-alueella vaikuttavat myös toisiin osa-alueisiin. Eri tehtäväalueiden kehittämistyössä onkin huomioitava synergiaedun maksimoiminen (strategian kohta 35). Esimerkiksi integroimalla perhesuunnittelupalveluihin sukupuolitautien ehkäisy ja seksuaalineuvonta voidaan lisätä palveluiden käyttöä ja niiden laatua (kohta 39). Vahvistamalla lisääntymis- ja seksuaaliterveyden palveluita voidaan vaikuttaa parisuhteissa esiintyvään väkivaltaan, tehostaa seulontoja, ehkäistä ja hoitaa hedelmättömyyttä sekä lisätä miesten osallisuutta (kohta 40). WHO ehdottaa, että jokaisen maan tulisi tunnistaa omat tarpeensa lisääntymis- ja seksuaaliterveyden alueella, priorisoida tavoitteensa ja laatia oma kansallinen strategiansa. Kaikkia koskevia toimintoja ovat: a. terveydenhuoltojärjestelmien kapasiteetin lisääminen (strengthening health systems capacity) b. tiedonkeruun parantaminen tavoitteidenasettelun perustaksi (improving information for priority setting) c. poliittisen tahdon herättäminen (mobilizing political will) d. tavoitteiden saavuttamista tukevan lainsäädännön ja ohjeistuksen laatiminen (creating supportive legislative and regulatory frameworks) e. seurannan, arvioinnin ja tulosvastuullisuuden vahvistaminen (strengthening monitoring, evaluation and accountability). 1.3 Eurooppalainen tausta Seksuaaliterveyden edistäminen osaksi kansanterveyttä Lisääntymisterveyteen liittyvä kuolleisuus ei ole merkittävästi vähentynyt maailmassa Kairon konferenssia seuranneiden 10 vuoden aikana. Raskauteen ja äitiyteen liittyvät kuolemat tapahtuvat lähes sataprosenttisesti kehitysmaissa (WHO 2004). Tästä näkökulmasta on ymmärrettävää, että YK:n ja WHO:n globaalien lisääntymisterveyden ohjelmien lähtökohtana ovat kehitysmaiden tarpeet. Viime vuosina on kuitenkin herätty huomaamaan, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmat koskettavat myös kehittyneitä maita ja että ne tarvitsevat omista tarpeista lähteviä ohjelmia. Euroopassa on vakavia puutteita seksuaali- ja lisääntymisterveyden oikeuksien toteutumisessa, ja valtioiden väliset erot ovat suuria. Heikko seksuaali- ja lisääntymisterveys on yhteydessä köyhyyteen, sosiaaliseen huono-osaisuuteen ja syrjäytymisriskiin. Hedelmättömyys ja väestön ikääntyminen ovat monen eurooppalaisen hyvinvointivaltion haasteita luvulla väestön seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen on nousemassa osaksi eurooppalaista kansanterveystyötä Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan alue Maailman terveysjärjestön Euroopan alueeseen kuuluu 52 jäsenmaata, mm. Venäjä ja muut Neuvostoliitosta itsenäistyneet maat. WHO:n Euroopan aluetoimisto on laatinut vuonna 2001 lisääntymis- ja seksuaaliterveyden Euroopan alueen strategian, joka on tarkoitettu ohjaamaan kansallisten toimintaohjelmien laatimista (WHO 2001). WHO edellyttää, että kukin maa laatisi oman strategiansa kansallisten tarpeidensa pohjalta. 11

10 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/2006 WHO:n eurooppalaisessa strategissa asetetaan yksityiskohtaisempia tavoitteita 10 aihealueella, jotka ovat: lisääntymiseen liittyvät valinnat turvallinen äitiys sukupuoliteitse tarttuvien tautien ja HIV:n torjunta seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö naiskauppa rintasyöpä nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveys pakolaisten ja siirtolaisten seksuaali- ja lisääntymisterveys maahanmuuttajien seksuaali- ja lisääntymisterveys ikääntyvä väestö. Kullekin aihealueelle asetetut yksityiskohtaiset tavoitteet ovat liitteenä (liite 7) Euroopan Unioni (EU) Vuodesta 2004 lähtien Euroopan Unioniin kuuluu 25 maata. Seksuaaliterveyteen liittyvät kysymykset ovat kulttuurisesti sensitiivisiä asioita, minkä vuoksi niitä on EUssa vaikea lähestyä kattavasti. Euroopan Unionissa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä kysymyksiä on käsitelty mm. unionin kansanterveysohjelmassa, komission raporteissa ja parlamentin päätöslauselmissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston vuosille hyväksymässä kansanterveysalan toimintaohjelmassa (1786/2002/EY) käsitellään yleistä terveyden edistämistä ja mm. tartuntatautien ehkäisyä (EYVL 2002). Ohjelman liitteessä seksuaalikäyttäytyminen mainitaan terveyden taustatekijänä, jonka tulisi olla mukana kestävää terveyden seurantajärjestelmää kehitettäessä ja johon liittyen tulisi valmistella strategioita ja toimenpiteitä. Kansanterveysohjelmaa toteutetaan vuosittain hyväksyttävien työohjelmien puitteissa. Niissä seksuaaliterveys näyttää olevan nouseva teema. Euroopan parlamentti hyväksyi laajan seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevan päätöslauselman (P5_TA(2002)0359). Päätöslauselmaesityksen perusteluissa todetaan, että parlamentti on aiemmissa päätöslauselmissaan vaatinut EU:ta ryhtymään edelläkävijämaaksi lisääntymisterveydenhuollon alueella. Lisäksi on vaadittu toimia erityisesti nuorten raskauksien vähentämiseksi parantamalla ehkäisyvälineiden saatavuutta, hyödyntämällä paremmin tiedotuskampanjointia sekä parantamalla seksuaaliopetuksen laatua ja saatavuutta. (Euroopan parlamentti 2002). Seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevassa päätöslauselmassa on yhteensä 32 kohtaa, joiden yleisotsikot ovat: ehkäisy ei-toivotut raskaudet ja abortti nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja sukupuolikasvatus EU:n yleinen seksuaali- ja lisääntymisterveyspolitiikka. Päätöslauselmassaan Euroopan parlamentti yhtyy Pekingin 5-vuotisseurantakonferenssin tavoitteisiin yleisen korkealaatuisen perusterveydenhuollon kehittämisestä vuoteen 2015 mennessä. Perusterveydenhuoltoon sisältyvät myös seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut. Jäsenvaltioita kehotetaan tarkistamaan, miten ne ovat panneet täytäntöön kansainvälisen väestö- 12

11 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa ja kehityskonferenssin toimintaohjelman ja turvanneet kansainväliset ihmisoikeudet. Seksuaalija lisääntymisterveyden asemaa on vahvistettava EU:ssa ja hakijamaissa. Jäsenmaita kehotetaan toimittamaan komissiolle tietoja Euroopan laajuisen seksuaali- ja lisääntymisterveyden tietokannan luomiseksi ja käsikirjan laatimiseksi. (P5_TA(2002)0359). Seksuaaliterveyttä käsitellään myös eräissä muissa, esimerkiksi naisten oikeuksia ja kehitysmaapolitiikkaa koskevissa parlamentin päätöslauselmissa sekä Euroopan neuvoston vuonna 1997 hyväksymässä naisten terveyttä koskevassa päätöslauselmassa (97/C394/01). Tärkeitä asiakirjoja ovat myös YK:n kokousten seurantaan liittyvät parlamentin päätöslauselmat ja komission raportit. Puheenjohtajamaat voivat toimikaudellaan nostaa esiin seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä. Esimerkiksi vuonna 2005 Luxemburg on panostanut erityisesti HIV/AIDS-kysymyksiin, ja Iso- Britannia sekä Itävalta ovat sitoutuneet viemään kaudellaan seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksiin liittyviä asioita eteenpäin Euroopan neuvosto (EN) Euroopan neuvostoon (Council of Europe) kuuluu 46 maata. Mukana ovat myös ne Keski- ja Itä- Euroopan maat, jotka eivät ole Euroopan Unionin jäseniä, Venäjä mukaan lukien. Euroopan neuvostossa tehdään jäsenmaita sitovia yleissopimuksia sekä jäsenmaiden politiikkaa ohjaavia suosituksia. Euroopan neuvoston yleiskokous hyväksyi lokakuussa 2004 Euroopan strategian, jonka tarkoituksena on edistää seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja siihen liittyviä oikeuksia (Euroopan neuvosto 2004). Strategiaan liittyvässä taustamuistiossa todetaan, että seksuaali- ja lisääntymisterveyden vaihtelu Euroopan alueella on erittäin suurta. Muistiossa painotetaan, että jokaisen maan tulee laatia oma kansallinen ohjelmansa, joka perustuu paikallisten tarpeiden arviointiin. Strategiassaan Euroopan neuvosto kehottaa jäsenmaitaan: 1. toimimaan yhteistyössä yhteisen eurooppalaisen strategian suunnittelemiseksi koskien seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja siihen liittyviä oikeuksia sekä laatimaan ja toimeenpanemaan laaja-alaiset kansalliset strategiat, joissa paneudutaan seuraaviin kysymyksiin: a. lasten ja nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveysopetus ja tiedon lisääminen b. teiniraskauksien lisääntyminen c. sukupuoliteitse tarttuvien tautien, mukaanlukien HIV/AIDS, lisääntyminen d. hedelmättömyys e. korkeat aborttiluvut, erityisesti terveyttä vaarantavat raskauden keskeytykset maissa, joissa keskeytystä ei ole laillistettu f. seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät hyödykkeet ja palvelut, jotka ovat saatavilla ja saavutettavissa, myös kustannukset huomioiden g. lisääntymisterveyteen liittyvät syövät, rintasyöpä mukaanlukien h. seksuaalinen väkivalta ja riisto, ihmiskauppa mukaanlukien i. äitiys- ja lapsikuolleisuus ja -sairastavuus. 2. takaamaan kaikin sovellettavissa olevin keinoin naisten ja miesten välisen tasa-arvon kaikissa elämän aspekteissa, mukaanlukien seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluihin pääseminen 3. lisäämään sukupuoliteitse tarttuvien tautien seulontaa, hoitoa ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa HIV-neuvontaa ja testausta sekä HIV-positiiviseksi todettujen hoitoa 13

12 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/ lisäämään monipuolisten raskauden ehkäisymenetelmien tarjontaa ja helpottamaan raskaudenehkäisypalvelujen saatavuutta 5. tarjoamaan laaja-alaista seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatusta ja -tietoa iän ja sukupuolen huomioivalla tavalla 6. vastaamaan nuorten ihmisten erityistarpeisiin kiinnittäen erityisestä huomiota luottamuksellisuuteen ja palveuiden soveltuvuuteen nuorille 7. vastaamaan haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien tarpeisiin, mukaanlukien siirtolaiset, vähemmistöt ja maaseudulla asuva väestö 8. ottamaan huomioon seksuaali- ja lisääntymisterveyden tarpeiden vaihtelun elämänkaaren aikana. 1.4 Ohjelmat muissa Euroopan maissa WHO:n Euroopan alueen strategia, WHO:n globaali lisääntymisterveyden strategia ja Euroopan neuvoston päätöslauselma (2004) kehottavat kutakin maata laatimaan omat seksuaali- ja lisääntymisterveyden strategiansa kansallisten tavoitteiden pohjalta. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden ongelmat ovat erilaisia eri puolilla Eurooppaa ja maiden väliset erot ovat suuria. Suomalaista ohjelmaa laadittaessa vertailukelpoisia maita ovat lähinnä muut Pohjoismaat sekä läntinen Eurooppa. Erillinen kansallinen seksuaali- ja lisääntymisterveyden strategia on näistä vain Englannissa. Englanti julkaisi ensimmäisen seksuaaliterveys- ja HIV -strategiansa vuonna 2001 jo ennen WHO:n ja Euroopan neuvoston suosituksia. Ohjelman tavoitteet ovat nousseet paikallisista kansanterveyden ongelmista. Niistä tärkeimmät seksuaaliterveyden alueella ovat HIV/AIDS ja teini-ikäisten raskaudet, joita on noin nelinkertainen määrä Suomeen verrattuna. Englannin strategiassa painotetaan perusterveydenhuollon ja sen rakenteiden merkitystä. Lähtökohdat ovat tältä osin erilaiset kuin Suomessa, sillä meillä useat em. strategiassa mainitut uudet palvelurakenteet ovat olleet olemassa jo pitkään. Englannin seksuaaliterveyden edistämisen ohjelman päätavoitteet ovat: 1) vähentää HIV- ja sukupuolitautitartuntoja 2) vähentää diagnostisoimattomien HIV- ja sukupuolitautitartuntojen esiintyvyyttä 3) vähentää ei-toivottuja raskauksia 4) parantaa HIV-tartunnan saaneiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa 5) vähentää HIV- ja sukupuolitautitartuntoihin liittyvää leimautumista. Strategian lähtökohtana on moderni laaja-alainen seksuaaliterveyden käsite. Tämä ei suoraan näy asetetuissa päätavoitteissa, jotka ovat perinteisesti fyysiseen seksuaaliterveyteen keskittyviä. Laaja-alaisen seksuaaliterveyden edistämisen tavoitteet näkyvät yksityiskohtaisempien toimintalinjojen valinnassa (liite 8), joista monet ovat tärkeitä myös suomalaista toimintaohjelmaa ajatellen. Ruotsissa seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen on osa uutta kansanterveysohjelmaa. Vuonna 1995 asetettu komitea jätti esityksensä vuonna Hallitus määritteli komiteatyön pohjalta ohjelmaan 11 tavoitetta, joista yksi oli turvallinen seksuaalisuus ja hyvä lisääntymisterveys (safe sexuality and good reproductive health). Ruotsin eduskunta hyväksyi ohjelman vuonna Ruotsalaisten tavoitteissa seksuaaliterveyden edistäminen on ymmärretty hyvin laajasti (liite 9). HIV:n ja sukupuolitautien torjunta ei ole tässä osiossa, vaan se on sisällytetty tarttuvien tautien ehkäisyn osa-alueeseen. (Scand J Public Health 2004). 14

13 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Norjassa hallitus on 1990-luvun alusta lukien rahoittanut kolmea kansallista ohjelmaa, joiden päämäärinä on ollut taata seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksien toteutuminen koko väestölle ja vähentää raskauden keskeytyksiä erityisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Vuonna 2004 hallitus on hyväksynyt kansallisen lisääntymisterveyden strategian, jonka pääkohdat on esitetty liitteessä 10 (Ulla Ollendorf, tiedonanto). Tanskan hallituksen kansanterveysohjelmassa vuosille ei mainita lisääntymis- ja seksuaaliterveyttä, mutta nuoren väestön terveysongelmana korostetaan lisääntyviä sukupuoliteitse tarttuvia tauteja (Government of Denmark 2003). Toimenpiteissä mainitaan seksuaaliopetuksen kehittäminen. Islannissa ei ole seksuaaliterveyden edistämisen ohjelmaa, mutta vuoteen 2010 ulottuvassa kansallisessa terveysohjelmassa yhtenä tavoitteena on vähentää teini-ikäisten raskauksia 50 prosentilla (Soley Bender, tiedonanto). 2 SEKSUAALITERVEYDEN TILANNE SUOMESSA 2.1 Seksuaalikäyttäytyminen ja raskauden ehkäisy Sukupuolielämän aloittaminen aikaistui jonkin verran 1990-luvun loppuvuosina kouluterveyskyselyn mukaan. Myös muilla indikaattoreilla tarkasteltuna nuorten seksuaalinen aktiivisuus näyttää lisääntyneen luvun puolella yhdyntöjen aloittamisikä ei ole enää alentunut. Vuosien 2002/2003 tutkimuksen mukaan noin kolmannes tytöistä ja neljännes pojista oli ollut ainakin kerran yhdynnässä peruskoulun loppuun mennessä. (Kosunen 2004). Aikuisväestön seksuaalikäyttäytymisen tutkimusten mukaan nykyisille keski-ikäisille suomalaisille kertyy elämänaikana enemmän seksuaalikumppaneita kuin edeltäville sukupolville. Muutos on suhteessa suurempi naisilla kuin miehillä. Lisäksi seksitavat ovat monipuolistuneet (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Esimerkiksi nuorten suu- ja anaaliseksikokemukset ovat yleistyneet, mikä on syytä huomioida sukupuolitautien diagnostiikassa ja hoidossa. Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten raskaudenehkäisyn käytössä ei ole ilmennyt suuria muutoksia viimeisten noin kymmenen vuoden aikana. Käytettyjen menetelmien jakaumassa on viime vuosina ollut siirtymää kondomin käytöstä ehkäisypillereihin harvoin kuitenkin niiden yhdistelmään. Raskauden ehkäisyn näkökulmasta on siis siirrytty tehokkaamman ehkäisyn suuntaan, mutta sukupuolitautien ehkäisemisen näkökulmasta heikompaan. Viime yhdynnässä kokonaan ehkäisemättä jättäneiden osuus on pysytellyt peruskoululaisilla viime vuosina prosentissa (yhdynnässä olleista laskettuna), lukiolaisten luvut ovat selvästi alhaisempia (Kosunen 2004). Ei-ehkäisevien osuuden vähentäminen vaatisi ilmeisesti tuntuvaa lisäpanostusta seksuaalikasvatukseen ja nuorten terveyspalveluihin. Raskauden ehkäisyn käyttöä ei ole seurattu aikuisväestössä yhtä järjestelmällisesti ja vertailukelpoisilla kyselyillä kuin nuorisotutkimuksissa. Seksuaalikäyttäytymis-tutkimuksen mukaan kondomin käyttö väheni 1990-luvulla (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Terveys tutkimuksen mukaan kondomi oli edelleen suosittu menetelmä: vuotiaista naisista noin 40 % ilmoitti sen ehkäisykseen (Kosunen ym. 2004). Sen sijaan alle 30-vuotiaat naiset käyttivät vähemmän ehkäisypillereitä kuin vastaavanikäiset Stakesin tutkimuksessa vuonna Yli 30- vuotiailla ehkäisypillereiden suosio on kasvussa ja elinikäisen käytön yhteenlaskettu aika on nykyisillä ikäpolvilla jo melko pitkä (30 35-vuotiailla nykyisillä käyttäjillä keskimäärin noin 11 vuotta). Kierukkaa käytti alle 30-vuotiaista vain muutama prosentti, 30 ikävuoden jälkeen käyttäjien osuus oli vähintään viidenneksen luokkaa. Mitä vanhempi viisivuotisikäryhmä, sitä useammin valintana oli hormonikierukka (Kosunen ym. 2004). 15

14 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/2006 Jälkiehkäisy vapautui itsehoitolääkkeeksi apteekkimyyntiin toukokuussa Silloin asetettiin toiveita raskauden keskeytysten vähenemiseen nimenomaan jälkiehkäisyä eniten käyttävien ikäryhmien (alle 25-vuotiaiden) osalta. Myytyjen pakkausten määrä kasvoi heti 62 % vuoteen 2001 verrattuna (Sihvo ym. 2003), mutta sittemmin myynnin nousu on ollut hitaampaa. Vuonna 2004 myytiin pakkausta, kasvua oli vain noin neljä prosenttia vuoteen 2003 verrattuna (Terveydeksi 2005). Keskeytystilastojen perusteella näyttää siltä, että jälkiehkäisyn itsehoidoksi vapauttamisella ei ole ollut toivottua vaikutusta nuorten ikäryhmien raskauden keskeytystarpeeseen. Sterilisaatioiden määrä on lähes puolittunut vuoden 1996 jälkeen, vuonna 2004 niitä tehtiin Tämä johtuu pääosin naisten sterilisaatioiden vähenemisestä. Miehille tehtyjen sterilisaatioiden määrä nousi 1990-luvun alkupuolella aktiivisen palvelutarjonnan kehittämisen myötä luvun puolella miesten sterilisaatioiden lukumäärä on ollut tasaisesti noin vuodessa. Vuonna 2004 sterilisaatioista 22 %:a tehtiin miehille. (Stakes 2005). Raskauden ehkäisyn käytön sosioekonomisista eroista on saatavissa melko vähän tietoa. Kuusitoistavuotiaiden tyttöjen ehkäisypillereiden käyttö yleistyi Suomessa 1980-luvulla. Tämä tapahtui samalla vauhdilla eri sosiaaliluokissa ja eri osissa maata (Kosunen ym. 1995), minkä katsottiin merkitsevän tasa-arvoa ehkäisypalveluihin pääsyssä. Vuonna 1994 ehkäisyn kustannukset eivät vaikuttaneet vuotiaiden naisten mielestä heidän raskauden ehkäisyä koskeviin päätöksiinsä (Kosunen ym. 1999). Sama tutkimus osoitti, että kaupungeissa asuvat korkeasti koulutetut naiset käyttävät raskauden ehkäisyä tarvitessaan yksityisiä gynekologipalveluja (Hemminki ym. 1997). 2.2 Suunnittelemattomat raskaudet ja raskauden keskeytykset Suomessa ei ole tuoretta tutkimustietoa siitä, miten hyvin perheet nykyisin onnistuvat suunnittelemaan lastensa lukumäärän ja ajoituksen. Perhesuunnittelun vaikeuksista kertoo se, että raskauden keskeytyksen riski on kohonnut 6 8 kk synnytyksen jälkeen (Vikat ym. 2002a). Todennäköisesti keskeytykseen johtaneiden raskauksien lisäksi on joukko tilanteita, joissa pian synnytyksen jälkeen alkanut uusi suunnittelematon raskaus päätetään kuitenkin viedä loppuun. Lasten ajoittamisen epäonnistuminen ei tällöin näy missään tilastoissa, mutta saattaa aiheuttaa perheille pitkäaikaisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikeuksia. Vaikka tutkimustietoa ei ole, on todennäköistä, että valtaosa alle 20-vuotiaiden ja lähes kaikki alle 18-vuotiaiden synnytykseen johtaneista raskauksista ovat suunnittelemattomia eli niiden määrä kuvastaa raskauden ehkäisyn epäonnistumista. Tanskassa, joka kulttuurisesti lienee verrattavissa Suomeen, alle 20-vuotiaiden raskauksista 86 % oli alkanut suunnittelematta johtivatpa ne keskeytykseen tai synnytykseen (Vikat ym. 2002a). Suomessa alle 20-vuotiaiden synnytykset ovat olleet nousussa vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 1997 synnytyksiä oli 9,0 tuhatta vuotiasta tyttöä (1 434 synnytystä) ja vuonna 2002 niitä oli 11,2 (synnytyksiä 1 790). Alaikäisillä (alle 18-vuotiailla) synnytysten määrä nousi tänä aikana 243:sta 358:aan, väestöön suhteutettuna nousua oli 46 %. (Gissler 2004). Teiniraskauden riski on kohonnut alemmissa sosiaaliryhmissä ja ei-ydinperheessä asuvilla (Vikat ym. 2002b). Ruotsalaisessa tutkimuksessa on todettu, että teini-iässä lapsen synnyttäneet naiset jäävät elämänkaaressaan alhaisemmalle koulutustasoille lapsuudenkodin lähtöasemista riippumatta, ja he tarvitsevat erilaisia sosiaalipalveluita enemmän kuin myöhemmin synnyttäneet (Olausson ym. 2001). Näin käy siitä huolimatta, että teiniäidin tukena ovat pitkälle kehittyneet pohjoismaisen hyvinvointivaltion palvelut. 16

15 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Raskauden keskeytykset vähenivät maassamme pieniä tasannevaiheita lukuunottamatta kahden vuosikymmenen ajan sen jälkeen, kun ehkäisyneuvolaverkosto oli perustettu 1970-luvun alussa luvun puolivälissä lasku pysähtyi ja aborttiluku on sen jälkeen pysytellyt tasolla 8 9 keskeytystä tuhatta vuotiasta naista kohti (kuvio 1). Nuorisolla (alle 20-vuotiailla) ja nuorilla aikuisilla (20 24-vuotiailla) luvut ovat kuitenkin nousseet viimeisen 10 vuoden aikana (kuvio 1). Alle 20-vuotiaiden raskauden keskeytykset lisääntyivät selvästi 1990-luvun puolivälissä. Vuosien 1994 ja 2002 välillä nousua oli koko ikäluokassa noin 50 %, alaikäisillä vielä tätäkin enemmän (Gissler 2004). Vuonna 2002 keskeytyksiä tehtiin 16,1 tuhatta vuotiasta tyttöä kohti. Vuonna 2003 luku oli 15,2 ja vuonna ,7, mikä on edelleen selvästi korkeampi kuin kymmenen vuotta aiemmin (10,7). (Stakes. 2005). Nuorten aikuisten (20 24-vuotiaiden) raskauden keskeytykset ovat jatkuvasti lisääntyneet vuodesta 1997 lähtien. Väestöön suhteutettu aborttiluku on korkein tässä ikäryhmässä, vuonna 2004 se oli 18,4 (Stakes 2005). Neljännes kaikista keskeytyksistä tehdään vuotiaille. Raskauden keskeytykseen hakeutuneista 36 % ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä raskauden alkaessa, alle 20-vuotiailla osuus oli 40 %. Vaikka raskauden ehkäisyyn aina liittyvä epäonnistumisen mahdollisuuskin huomioitaisiin, olisi periaatteessa ainakin kolmannes keskeytyksistä ehkäistävissä. Keskeytyksistä noin puolet tehdään synnyttäneille naisille (Stakes 2005). He ovat siis olleet terveydenhuollon palvelujärjestelmän piirissä ja heillä tulisi periaatteessa olla riittävästi tietoa ehkäisystä ja ehkäisypalveluista. Raskauden keskeytysten alueelliset erot ovat säilyneet siten, että eniten keskeytyksiä tehdään Helsingin sairaanhoitopiirissa (12,1) ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla (6,8). 1/ Kuvio 1. Raskauden keskeytykset väestöön suhteutettuna (1/1000 ikäluokan naista) 17

16 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/ Sukupuoliteitse tarttuvat taudit ja HIV Ihmisen papillomaviruksen (HPV) aiheuttama infektio on sukupuoliteitse tarttuvista taudeista ylivoimaisesti yleisin. Kohdunkaulan syöpään yhteydessä olevien virustyyppien aiheuttamien oireettomien infektioiden esiintyvyys on kasvanut jyrkästi vuotiailla synnyttäneillä naisilla vuosien 1983 ja 1997 välillä. Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus on lähes kaksinkertaistunut vuotiailla naisilla samalla aikavälillä. Ensimmäisen vuoden helsinkiläisopiskelijoilla suuren riskin virustyyppejä löytyy noin 30 %:lta. Kohdunkaulan syövän ehkäisemistä rokotteella tutkitaan parhaillaan Suomessa laajalla nuorison seurantatutkimuksella. (Lehtinen 2004). Klamydiatartunnat ovat yleistyneet jyrkästi sitten 1990-luvun puolivälin (kuvio 2). Alkuvaiheen noususta osa johtunee tehostuneesta tilastoinnista, mutta viime vuosien lisäys lienee todellista. Uusista tapauksista kaksi kolmasosaa on alle 25-vuotiailla. Ilmoitetut klamydiatartunnat Kaikki Kuvio 2. Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen uusien klamydiatartuntojen määrät vuosina Klamydiatartunnoista vähintään puolet on oireettomia. Oireettomanakin infektio voi edetä ja aiheuttaa kiinnikkeitä, jotka saattavat johtaa hedelmättömyyteen ja lisääntyneeseen kohdunulkoisen raskauden riskiin. Nykyisen korkean klamydiaesiintyvyyden on arvioitu aiheuttavan kasvavan hedelmättömyyshoitojen palvelutarpeen kymmenen vuoden sisällä (Paavonen 2002). Tippuri ja kuppa ovat vähentyneet Suomessa radikaalisti 1980-luvun jälkeen, eivätkä ilmaantuvuusluvut ole kasvussa. Suunnilleen puolet miesten taudeista tulee matkailun myötä ulkomailta, naiset saavat tartunnan useammin kotimaassa. Uusia HIV-tapauksia todetaan vuosittain nykyään noin 130. Tuoreimpien tilastojen ( ) mukaan vuosi 2005 etenee edellisten vuosien tapaan. Uutta on se, että viime vuosina tartuntatieksi on ilmoitettu heteroseksuaalinen yhdyntä useammin kuin koskaan aiemmin (www.ktl.fi). 18

17 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa 2.4 Seksuaalinen väkivalta Väkivaltaa ei Suomessa esiinny yleisesti ottaen enempää kuin muissakaan Euroopan maissa. Kansainvälinen uhritutkimus kertoo, että seksuaalista väkivaltaa koettaisiin Suomessa kuitenkin enemmän kuin teollisuusmaissa keskimäärin. (Oikeusministeriö 2005). Seksuaalisen väkivaltaa kokeneiden määristä on vaikea saada kokonaiskuvaa asian luonteesta johtuen. Eri lähteisiin perustuvat tilastot ja toisaalta eri menetelmin tehdyt kyselytutkimukset antavat ristiriitaista tietoa. Yhtä mieltä ollaan siitä, että esim. viranomaisten tietoon tulevat raiskaustapaukset edustavat vain jäävuoren huippua (Oikeusministeriö 2005). Lasten väkivaltakokemuksista ei ole saatavissa ajankohtaista tietoa saati mahdollisuutta vertailla kansainvälisiin tietoihin (Oikeusministeriö 2005). Sariolan mukaan biologisen insestin esiintyvyys olisi varsin stabiili. Esim. tanskalaiset ja suomalaiset luvut vastaavat hyvin toisiaan (Sariola 2005). Vuonna 1988 tehdyssä suomalaistutkimuksessa biologisen isänsä hyväksikäyttöä ilmoitti kaksi tyttöä tuhannesta, kun isäpuolen luona asuvilla osuus oli 3 % (Sariola ja Uutela 1996). Viranomaisten tietoon tulleiden hyväksikäyttöjen määrä oli 1980-luvun alkupuolella noin 170 tapausta vuodessa, 1990-luvun alussa noin 500 ja vuosikymmenen lopulla 778 epäilyä (Sariola 2005). Väestölle tehdyt kyselyt (uhritutkimus) antavat selvästi korkeampia lukuja (Oikeusministeriö 2005). Nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset kertovat, että heidän työssään nousee entistä useammin esille erilaisia seksuaalisen väkivallan ja pakottamisen kokemuksia. Uhrit ovat alaikäisiä tyttöjä ja he ovat joutuneet tilanteisiin ymmärtämättään, esim. internet-treffien kautta. Väestöliiton seksuaaliterveysklinikalla tehdyssä selvityksessä väkivaltakokemuksia tuli esille yhdellä kymmenestä nuoresta asiakkaasta (Hermanson ym. 2005). Ilmiön laajuudesta ei ole olemassa muuta tutkimustietoa, mutta ammattilaisten havainto on kuitenkin signaali palvelujärjestelmälle. Aiheeseen on kiinnitetty hiljattain huomiota nuorison terveyttä käsittelevän lehden pääkirjoituksessa (Irwin ja Rickert 2005). Pakottamiselle ja väkivaltaisille kokemuksille altistuvat erityisesti varhain kehittyneet tytöt, joiden tulisi saada ajoissa kehitysvaihetta vastaavaa seksuaalikasvatusta, myös itsesuojelun näkökohdat huomioiden (Irwin ja Rickert 2005). 2.5 Psykososiaalinen seksuaaliterveys ja seksuaalinen hyvinvointi Väestön seksuaaliterveyttä kuvataan yleisesti fyysiseen terveyteen liittyvillä tilastoluvuilla kuten ei-toivottujen raskauksien ja sukupuolitautien määrillä. Seksuaaliterveyden laaja-alainen määritelmä käsittää kuitenkin myös terveyden psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden sekä seksuaalisen hyvinvoinnin. Näitä seksuaaliterveyden ulottuvuuksia on tutkittu lähinnä riskikäyttäytymiseen liittyen. Seksuaalisella riskikäyttäytymisellä ei ole yleisesti hyväksyttyä määritelmää, sillä määrittely riippuu kulttuurista ja yhteiskunnallisista normeista. Länsimaissa sillä tarkoitetaan yleensä fyysistä terveyttä vaarantavaa käyttäytymistä eli suojaamatonta seksiä vaihtuvien kumppaneiden kanssa. Varhain aloitettu sukupuolielämä samaistetaan kansainvälisessä, USA:han painottuvassa kirjallisuudessa yleisesti riskikäyttäytymiseen. Riskeille altistavan seksuaalikäyttäytymisen tiedetään olevan yhteydessä muihin terveyttä vaarantaviin elintapoihin kuten tupakointiin ja päihteiden käyttöön. Ulkomaiset tutkimukset antavat tukea olettamukselle runsaan alkoholin käytön ja riskialttiin seksuaalikäyttäytymisen 19

18 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/2006 yhteydestä (Valois ym. 1999, Poulin ja Graham 2001, Guo ym. 2002, WHO 2005). Suomessa humalahakuinen juominen lisääntyi nuorten keskuudessa 1990-luvun lopulle asti, mutta ei enää viime vuosina (Hibell ym. 2004, Rimpelä ym. 2005). Humalajuomisen yhteyttä teiniraskauksien määrän kasvuun on pohdittu, mutta tutkimuksia asiasta ei ole. Alkoholin kokonaiskulutus on noussut jyrkästi vuoden 2004 veronalennuksen jälkeen. Kulutuksen kasvuun liittyvien haittojen ennakoidaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Sillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia myös väestön seksuaaliterveyteen. Ulkomaisten tutkimusten mukaan nuorten seksuaalisen riskikäyttäytymisen taustalla on usein heikot perheolot. Suomalaisissa tutkimuksissa on todettu yhteys varhaisen seksuaalielämän aloittamisen ja masentuneisuuden välillä (Kaltiala-Heino ym. 2003). Kun tutkittiin vain jo yhdynnässä olleita tyttöjä, todettiin kohonnut masennusriski niillä, joilla esiintyi riskikäyttäytymiseksi tulkittavaa seksuaalikäyttäytymistä (Kosunen ym. 2003). On mahdollista, että perheongelmat saattavat olla yhteinen selittävä tekijä sekä nuorten masentuneisuuden että seksuaalisen riskikäyttäytymisen takana. Erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien seksuaaliterveydestä ei Suomessa juuri ole saatavilla tietoa. Norjassa on hiljattain todettu kohonnut itsemurhan riski niillä nuorilla, joilla oli ollut seksuaalista kanssakäymistä samaa sukupuolta olevien kanssa, mutta ei niillä, jotka vain tunsivat kiinnostusta samaan sukupuoleen tai olivat omaksuneet homoseksuaalisen identiteetin (Wichstrom ja Hegna 2003). Väestön seksuaalisen hyvinvoinnin voisi olettaa paranevan lisääntyvän avoimmuuden myötä. Aikuisväestön tyytyväisyys omaan seksuaalielämäänsä kuitenkin väheni 1990-luvulla, vaikka seksuaalielämä kehittyikin vapaamielisempään ja monipuolisempaan suuntaan (Haavio-Mannila ja Kontula 2001). Tämän on arveltu kuvastavan lisääntyneitä vaatimuksia, joita parisuhteelle ja seksuaalielämälle nykyään asetetaan mm. median välittämän seksuaalisuuskuvan myötä. 2.6 Seksuaalitiedot ja -asenteet Seksuaaliopetus on kuulunut vuodesta 1970 lähtien peruskoulun opetusohjelmaan. Suomalaiset tuntevatkin esim. ehkäisymenetelmät suhteellisen hyvin, mutta siitä miten syvällistä tieto on, ei ole käsitystä. Esimerkiksi ehkäisymenetelmien valinta ja käyttö sekä sukupuolitautien torjunta vaativat hyvinkin yksityiskohtaista tietoa. Stakesin perhesuunnittelututkimuksessa 1994 kysyttiin naisilta, tuntevatko he eri ehkäisymenetelmiä ja tietävätkö he, miten niitä käytetään. Jälkiehkäisytabletit olivat silloin olleet reseptimyynnissä jo seitsemän vuotta, mutta vain alle 25-vuotiaat naiset vastasivat pääosin myönteisesti. Tätä vanhemmista naisista alle puolet vastasi myöntävästi (Kosunen ym. 1997). Tulos viittaa siihen, että kouluvuosien jälkeen uusi seksuaaliterveyttä koskeva tieto välittyy aikuisväestölle hitaasti. Peruskoululaisten tietoja on tutkittu Kouluterveyskyselyssä muutamien tietoväittämien avulla luvun lopussa tiedot olivat kaikkiaan parempaa tasoa kuin 1980-luvun lopulla KISStutkimuksessa (Liinamo 2005). Väittämien oikeat vastaukset tiesi parhaimmillaan neljä viidestä yhdeksäsluokkalaisesta. Sukupuolitauteja koskevat aihepiirit tunnettiin huonoiten. Kaikkiaan poikien tietämys oli merkitsevästi huonompaa kuin tyttöjen tietämys. (Liinamo 2005). Nuorten miesten seksuaalitiedon tarve on tullut esille esim. Väestöliiton puhelinpalvelujen yhteydessä. 20

19 Stakes Työpapereita 5/2006 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Nuorison asenteita seurusteluun ja seksuaalisuuteen on tutkittu viimeksi KISS-tutkimuksissa vuosina , mutta sen jälkeen nuorten asenteiden muutoksesta on hyvin vähän tietoa. Seksuaalinen ilmapiiri on muuttunut maassamme radikaalisti viimeisten kymmenen viidentoista vuoden aikana, mikä näkyy mainonnassa, lehti-ilmoittelussa, sähköisessä viestinnassä ja populaarikulttuurissa (Nikunen ym. 2005). Ilmiötä on kutsuttu yliseksualisoitumiseksi tai pornoistumiseksi. Ilmapiirin muutoksen vaikutuksia on tutkittu hämmästyttävän vähän sen laajuuteen nähden (Nikunen ym. 2005). Anttilan tutkimus viittaa siihen, että osalla nuorista on hyväksyvä suhde kaupalliseen seksiin ja pienellä osalla jopa itsenä myymiseen riittävän suuresta rahasta (Anttila 2004). 3 SEKSUAALITERVEYDEN EDISTÄMISEN KEHITTÄMISHAASTEET 3.1 Seksuaaliterveyspalvelut Tavoitteena integroidut palvelut Seksuaaliterveyden aihepiiriin kuuluvien asioiden käsittely on palvelujärjestelmässämme perinteisesti ollut sektoroitunutta. HIV:n ilmaantuminen ja seksuaalikäyttäytymisen muutokset ovat tuoneet korostetusti esille tarpeen pohtia esim. raskaudenehkäisyasiakkaan tilannetta myös sukupuolitautien torjunnan ja seksuaalineuvonnan näkökulmista. Seksuaaliterveyden laaja-alaista käsitettä sovellettaessa asiakas tulisi kohdata kokonaisuutena, myös seksuaalisen hyvinvoinnin ja neuvonnan tarpeen näkökohdat huomioiden. WHO korostaa ohjelmassaan (2004) integroiduista palveluista saatavaa synergiaetua. Seuraavassa seksuaaliterveyspalveluiden aihealueita käsitellään kuitenkin erillisinä käytännöllisistä syistä. Palvelutilanteessa eri näkökohtien tulee integroitua yhteen kulloinkin tilanteeseen soveltuvalla tavalla, mikä on seksuaaliterveyspalveluiden kehittämisen keskeisimpiä haasteita Raskauden ehkäisy Kansanterveyslain kuntien tehtäväksi säätämä raskaudenehkäisyneuvonta toteutettiin luvuilla perhesuunnittelu- ja ehkäisyneuvoloissa tai äitiysneuvolan yhteydessä. Alkuvaiheessa työtä ohjattiin yksityiskohtaisin valtakunnallisin ohjein, joista viimeisin on annettu vuonna 1982 (Lääkintöhallituksen ohjekirje 1982). Väestövastuujärjestelmään siirtymisvaiheessa (1995) kolmasosa kunnista toteutti palvelut edelleen erillisenä neuvolatoimintana, kolmasosassa toiminta oli siirretty osaksi väestövastuutyötä ja kolmanneksessa järjestelyt olivat siltä väliltä (Koponen ym. 1998). Julkisten palvelujen rinnalla yksityisten palvelujen käyttö oli laajaa suurissa kaupungeissa ja erityisesti korkeasti koulutettujen naisten keskuudessa (Sihvo ym. 1995a). Nykyisiä palvelujärjestelyjä on tiedusteltu Stakesin kyselyssä, joka tehtiin vuoden 2005 lopussa terveyskeskusten johtajille. Alustavien tulosten mukaan noin puolessa terveyskeskuksista perhesuunnittelutyötä tehdään sektoroituna työnä joko erillisessä neuvolassa tai äitiysneuvolaan yhdistettynä (Matti Rimpelä, julkaisematon tieto). Julkisessa sanassa on esiintynyt tietoja ehkäisypalveluiden leikkaamisesta vain tietynikäistä väestöä koskeviksi, mikä on todettu olevan vastoin perustuslakia, kansanterveyslakia ja kuntalakia (Helsingin Sanomat 2005). Raskauden ehkäisyn vuoksi tehtävistä käynneistä ei ole ollut luotettavia tilastotietoja, mutta tilanne 21

20 Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Stakes, Työpapereita 5/2006 korjaantunee perusterveydenhuollon tilastointikäytäntöjen meneillään olevan kehittämistyön myötä. Palvelujen käytön jakautumista julkisen ja yksityisten palvelujen välillä ei ole tutkittu vuoden 1994 jälkeen. Raskauden ehkäisyn vuoksi tehtävien käyntien tulee olla maksuttomia. Monissa paikoin käynnit raskauden ehkäisyn vuoksi tehdään omalääkärin vastaanotolle. Jos käynnit on sulautettu osaksi väestövastuulääkärin normaalia vastaanottotoimintaa, on vaarana, että palvelusta peritään maksu. Ainakin väestölle saattaa syntyä mielikuva siitä, että käynnit ovat maksullisia kuten muut lääkärikäynnit. Raskaudenkeskeytystilastojen perusteella on ilmeistä, että raskauden ehkäisypalvelut eivät tavoita nuorisoa ja nuorta aikuisväestöä riittävässä määrin. Suomessa ei ole (toisin kuin esim. Ruotsissa) perustettu nuorisoneuvolaverkostoa, erillisiä nuorisoneuvoloita on vain joillakin paikkakunnilla. Terveyskeskusten ylläpitämä kouluterveydenhuolto on nuorille tarkoitettu perusterveydenhuollon palvelu, joka on osittain vastannut myös nuorten seksuaaliterveyspalvelujen tarpeeseen. Opiskeluikäisillä raskauden ehkäisyn ja muiden seksuaaliterveyteen liittyvien palvelujen tarve on suuri. Yliopisto-opiskelijat saavat palvelut Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön kautta, siellä opiskelijoiden käyttämistä palveluista 12 % liittyy raskauden ehkäisyyn (Virtala ja Virjo 2005). Tampereella, jossa terveyskeskuksen alaisuudessa toimii erillinen ammattikorkeakoulujen ja keskiasteen koulujen opiskelijaterveydenhuollon toimipiste, noin viidennes kaikista käynneistä liittyi raskauden ehkäisyyn (Sirkka Juuti, julkaisematon tiedonanto). Palvelutarve lienee suunnilleen samaa luokkaa kaikilla paikkakunnilla, joissa on vastaavaa koulutusta. Kuntien vastuulla oleva opiskelijoiden terveydenhuolto on todettu puutteellisesti järjestetyksi. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä on laatinut ehdotuksen opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi (STM 2005a) ja lisäksi on valmisteilla opiskeluterveydenhuollon opas, jossa käsitellään myös seksuaaliterveyteen liittyviä kysymyksiä. Noin puolet raskauden keskeytyksistä tehdään synnyttäneille naisille (Stakes 2005). Synnytyksen jälkeisen ehkäisyn hoitaminen on ilmeisesti eräs tämänhetkisen raskauden ehkäisypalvelujen heikkoja kohtia, sillä raskauden keskeytyksen riski on kohonnut 6 8 kuukautta synnytyksen jälkeen. Tämä viittaa tehottomaan raskauden ehkäisyyn ajankohtana, kun lapsi alkaa saada lisäravintoa ja imetyksen tarjoaman ehkäisysuoja oleellisesti heikkenee (Vikat ym. 2002a). Kattavaa tutkimustietoa synnytyksen jälkeisistä ehkäisykäytännöistä ei ole olemassa, mutta tarve käytäntöjen tehostamiseen on ilmeinen. Jälkiehkäisyn siirtyminen itsehoitovalmisteeksi toukokuussa 2002 on muuttanut terveyskeskusten osuutta menetelmään liityvissä palveluissa. Perusterveydenhuollon rooli kaipaa terävöittämistä uudessa tilanteessa. Periaatteessa terveyskeskusten tehtäväksi on jäänyt alle 15-vuotiaiden asiakkaiden hoito, hormonaalista jälkiehkäisyä käyttäneiden jälkitarkastukset, kuparikierukalla toteutettava jälkiehkäisy sekä jälkiehkäisyn antaminen raiskauksen tutkimuksen ja hoidon yhteydessä. Jälkiehkäisyä koskeva Käypä hoito -suositus julkaistiin tammikuussa 2006 (Duodecim 2006) Sukupuolitautien torjunta Klamydian nopea yleistyminen osoittaa, että klamydiaa ja siten myös muita sukupuolitauteja vastaan ei suojauduta riittävän hyvin. Nuorisolle tehdyt kyselytutkimukset viittaavat kondomien suosion alenemiseen. Suojautumisen heikkous merkitsee sitä, että portti on auki myös muille sukupuoliteitse tarttuville taudeille kuten kupalle ja HIV:lle, joita molempia on paljon lähialueillamme (erityisesti Virossa ja Venäjällä). Osa taudeista tulee lisääntyneen 22

Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa

Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa TYÖPAPEREITA 5/2006 Elise Kosunen Seksuaaliterveyden edistäminen Suomessa Muistio seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmaa laativaa työryhmää varten Kirjoittaja ja Stakes Taitto:

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 44. 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) 23.03.2016 Sivu 1 / 1 4894/2015 06.00.00 44 Vastaus valtuustoaloitteeseen koskien maksuttoman ehkäisyn tarjoamista espoolaisnuorille (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot: Katri Makkonen, puh. 043 825 7605

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla

Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Äitiysneuvolat Suomessa 2000-luvulla Eija Raussi-Lehto 10.5.2014 Äne 2000 / E..R-L 1 Taustaa: Täsmällistä tietoa kuntatason palvelutarjonnasta ja äitiysneuvolatoiminnan sisällön kannalta oleellisista piirteistä

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä

EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 1. joulukuuta 2011 17567/11 PRESSE 451 EU:n ja sen jäsenvaltioiden lausuma maailman aids-päivänä 1. Tänään, vuoden 2011 maailman AIDS-päivänä, Euroopan unioni ja sen

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä?

Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Väestönkasvuun vaikuttavat tekijät - Mitä Suomi voi tehdä? Minna Säävälä Dosentti, erikoistutkija Väestöliitto, Väestöntutkimuslaitos Väestöräjähdys ja elämän tulevaisuus -seminaari Eduskunnan lisärakennuksen

Lisätiedot

SEKSITAUDIT Hiv-säätiö / Aids-tukikeskus Vaihde 0207 465 700 (ma - pe 9-16) Neuvonta ja ajanvaraus 0207 465 705 (ma - pe 10-15.30) www.aidstukikeskus.fi SEKSUAALITERVEYS Rakkaus, seksuaalisuus ja seksi

Lisätiedot

RASKAUDEN EHKÄISY. Perhesuunnittelun palvelujärjestelmä. Elise Kosunen ja Matti Rimpelä

RASKAUDEN EHKÄISY. Perhesuunnittelun palvelujärjestelmä. Elise Kosunen ja Matti Rimpelä RASKAUDEN EHKÄISY Elise Kosunen ja Matti Rimpelä 1970-luvulla aloitettu ehkäisyneuvolatoiminta ja seksuaalikasvatus yhdessä yksityisten terveyspalvelujen kanssa ovat tuottaneet hyviä tuloksia: raskauden

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä

EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä EU:n tasa-arvoinstituutti tasa-arvon edistäjänä Eeva Raevaara, tasa-arvoyksikkö EU:n tasa-arvoinstituutti European Institute for Gender Equality (EIGE) 1990-luvun lopulla Ruotsi teki aloitteen instituutin

Lisätiedot

Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista

Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista 9 Seksuaalikasvatuksen lähtökohdista 1 Seksuaalikasvatus ja tutkimusaiheen keskeiset käsitteet Peruskoulun seksuaalikasvatusta lähestytään tässä raportissa tarkastelemalla

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007

Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Suomen puheenjohtajuus Pohjoismaiden ministerineuvostossa 2007 Lapset ja nuoret Ikääntyvä väestö Perhevapaakustannukset ja tasa-arvo Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen

Yritykset & ihmisoikeudet. 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Yritykset & ihmisoikeudet 2.6.2014 Työministeri Lauri Ihalainen Valtioneuvosto, yhteiskuntavastuu ja ihmisoikeudet mistä on kyse? Valtioneuvoston yhteiskuntavastuupolitiikan isoimpia kysymyksiä tällä hetkellä

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta

16.10.2013 A7-0306/1. Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta 16.10.2013 A7-0306/1 Tarkistus 1 Bastiaan Belder, Rolandas Paksas, Tadeusz Cymański, Philippe de Villiers EFD-ryhmän puolesta Mietintö Edite Estrela Seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niitä koskevat oikeudet

Lisätiedot

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016

Seksuaalisuus. osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Seksuaalisuus osana kokonaisvaltaista hoitotyötä Haija Kankkunen Terveydenhoitaja (Yamk), seksuaalineuvoja 22.3.2016 Hoitotyössä seksuaalisuuden huomioon ottaminen jää usein muiden terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola

Kunnat tasa-arvon edistäjinä. Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat tasa-arvon edistäjinä Tukinainen ry 20 vuotta, juhlaseminaari 17.5.2013 Sinikka Mikola Kunnat naisten ja miesten tasa-arvon edistäjinä Palvelut tasa-arvon turvaajina Lasten päivähoito Vanhusten

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 31.5.2013 2013/2040(INI) MIETINTÖLUONNOS seksuaali- ja lisääntymisterveydestä ja niitä koskevista oikeuksista (2013/2040(INI))

Lisätiedot

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä

Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Kokemuksia nuorten kondomihankkeesta Helsingissä Satu Suhonen LT, erikoislääkäri Keskitetty ehkäisyneuvonta, Helsingin terveyskeskus Nuorten seksuaaliverkoston IV verkostotapaaminen 7. 2. 2012 yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 12.11.2014 2014/0124(COD) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta työllisyyden

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL

Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä. Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Neuvolan rooli tyttöjen ja naisten ympärileikkauksen ehkäisyssä Seija Parekh, Erityisasiantuntija, THL Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmä (2008) Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksella tarkoitetaan

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I

Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I P5_TA(2003)0060 Lisääntymis- ja seksuaaliterveys ja lisääntyminen ja seksuaalisuutta koskevat oikeudet kehitysmaissa *** I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA

Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Hyvinvointi- ja terveysalan ASIANTUNTIJA Tiedosta TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kansallinen asiantuntijalaitos, joka tarjoaa luotettavaa tietoa terveys- ja hyvinvointialan

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Sukupuolitautien Käypä hoito - suositus Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP 3.11.2009 Tavoitteet (1) Tavoitteena on vähentää sukupuoliteitse tarttuvien tautien esiintymistä yhdenmukaistamalla niiden diagnostiikkaa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 2002/0052(COD) 16. syyskuuta 2002 LAUSUNTO naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015

IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄN TILANNEKATSAUS AJALTA 1.1.2015-30.6.2015 ALUKSI Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä julkaisee suppean tilannekatsauksen ajalta 1.1.2015-30.6.2015. Katsauksessa

Lisätiedot

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni?

Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Voinko saada HIV-tartunnan työssäni? Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Haastateltavana: LT Pia Kivelä, HUS Tartuntataudit VOK:ssa Turvapaikan hakijoilla tarttuvia tauteja,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0801(CNS) 2. maaliskuuta 2001 * MIETINTÖLUONNOS Ehdotus neuvoston suositukseksi lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos Hiiden alueen hyvinvointiseminaari 30.8.2007 31.8.2007

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

I hankehakemus: Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi - seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke

I hankehakemus: Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi - seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke I hankehakemus: Turvallisex mimmistä mummoksi ja poijasta vaariksi - seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen hanke II hankehakemus: MAUSTE maahanmuuttajien seksuaaliterveyden ja turvataitojen edistäminen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Kehitysyhteistyövaliokunta 2004 VÄLIAIKAINEN 2002/0052(COD) 26. heinäkuuta 2002 ***I MIETINTÖLUONNOS Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi avusta lisääntymis-

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS

SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS SEKSUAALIOIKEUKSIEN JULISTUS Koska seksuaalioikeudet ovat olennaisia tavoiteltaessa parhainta saavutettavissa olevaa seksuaaliterveyttä, Seksuaaliterveyden maailmanjärjestö TOTEAA että seksuaalioikeudet

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta

LAUSUNTO 11/43/2004. Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien naisiin kohdistuvan väkivallan ja HIV/AIDS suhdetta SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ LAUSUNTO 11/43/2004 Tasa-arvoasiain neuvottelukunta 20.9.2004 Sosiaali- ja terveysministeriö PL 33 00023 Valtioneuvosto Asia Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto koskien

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Parlamentin niukka enemmistö ei halunnut tukea seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia

Parlamentin niukka enemmistö ei halunnut tukea seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia Parlamentin niukka enemmistö ei halunnut tukea seksuaali- ja lisääntymisterveysoikeuksia http://www.satuhassi.net/2013/parlamentin-niukka-enemmisto-ei-halunnut-tukea-seksuaali-ja-lisaantymis terveysoikeuksia/

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja,

Liite 2. Saate. Sairaanhoitaja. Arvoisa Työterveyshoitaja, Liite 2. Saate Arvoisa Työterveyshoitaja, Olemme hoitotyön opiskelijoita Lahden Ammattikorkeakoulusta täydentämässä aiempaa opistoasteen tutkintoa AMK- tasoiseksi. Opinnäytetyömme aiheena on Seksuaaliterveyden

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat

HYVÄKSYTYT TEKSTIT. Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat Euroopan parlamentti 2014-2019 HYVÄKSYTYT TEKSTIT P8_TA(2015)0230 Paraguay ja lapsiraskauksiin liittyvät oikeudelliset näkökohdat Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. kesäkuuta 2015 Paraguaysta ja lapsiraskauksiin

Lisätiedot

Valtuutettu Leena Haanpään ym. valtuustoaloite nuorten ilmaisesta ehkäisystä

Valtuutettu Leena Haanpään ym. valtuustoaloite nuorten ilmaisesta ehkäisystä Kaupunginvaltuusto 37 27.04.2015 Kaupunginhallitus 181 04.05.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 62 05.11.2015 Kaupunginhallitus 414 23.11.2015 Kaupunginvaltuusto 94 14.12.2015 Valtuutettu Leena Haanpään

Lisätiedot

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä

Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Välittää ajoissa, tukea tarvittaessa Seksimittari apuna nuoren seksuaaliterveystilanteen selvittämisessä Lääkäri, seksuaalineuvoja Väestöliiton Seksuaaliterveysklinikka 7.2.2012 Miksi aina puhua riskeistä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa

Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa 1 2 Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa 3 Osmo Kontula ja Henna Meriläinen Koulun seksuaalikasvatus 2000-luvun Suomessa Väestöntutkimuslaitos Katsauksia

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma vuosien 2000 2003 Daphne-ohjelman välitarkistuksesta (2001/2265(INI))

Euroopan parlamentin päätöslauselma vuosien 2000 2003 Daphne-ohjelman välitarkistuksesta (2001/2265(INI)) P5_TA(2002)0398 Daphne-ohjelma (2000 2003) Euroopan parlamentin päätöslauselma vuosien 2000 2003 Daphne-ohjelman välitarkistuksesta (2001/2265(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon vuosien 2000

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla

Osa A. Täytetään kaikkien naispotilaiden kohdalla Tarkastuslista määrättäessä isotretinoiinia naispotilaille: Isotretinoin Actavis (isotretinoiini) 10 mg:n ja 20 mg:n pehmeät kapselit Raskauden ja sikiöaltistuksen ehkäisyohjelma Isotretinoiini on erittäin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/10 29.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (5) 155 Terveyslautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta matalan kynnyksen palvelupaikan perustamisesta väkivaltaa kokeneille naisille päätti antaa talousarvioaloitteesta

Lisätiedot

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret

Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Strategia 2016-2018 Suomen YK-Nuoret Finlands FN-Ungdom UN Youth of Finland Strategia 2016-2018 Suomen YK-nuoret ry on poliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen nuorisojärjestö, jonka tehtävänä on tiedottaa

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP))

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2012 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (2011/2911(RSP)) P7_TA(0)008 EU:n diabetesepidemian torjuminen Euroopan parlamentin päätöslauselma. maaliskuuta 0 EU:n diabetesepidemian torjumisesta (0/9(RSP)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Euroopan unionin

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot