Torikulman kokoustilat, Keskuskatu 51, Kankaanpää

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN SEURAKUNTA Kn 9/ Kirkkoneuvosto Pöytäkirja Aika: Keskiviikko klo Paikka: Torikulman kokoustilat, Keskuskatu 51, Kankaanpää Tämä on kutsu kirkkoneuvoston kokoukseen yllä mainittuna ajankohtana ja paikassa. Alla on luettelo kokouksessa käsiteltävistä asioista. HAKEMISTO KN 118 KN 119 KN 120 KN 121 KN 122 KN 123 KN 124 Laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Esityslistan hyväksyminen Tiedotuksia Johtokuntien pöytäkirjat Kirkkoherran ja talouspäällikön päätösluettelot Sisäisten tarkastuksen raportti KN 125 Investointien toteutuminen 2015 KN 126 Valtuuston kokous KN 127 KN 128 KN 129 KN 130 KN 131 KN 132 Kokoustilojen tarve Lausunto rovastikuntajaon uudistamisesta Johdon palkkauksen tarkistaminen Ilmoitusasiat Salassa pidettävä asia Muutoksenhaku Kankaanpäässä Keijo Rainerma, kirkkoherra

2 2 KANKAANPÄÄN SEURAKUNTA Kn 9/2015 Kirkkoneuvosto Pöytäkirja Aika: Keskiviikkona klo Paikka: Torikulman kokoustilat, Keskuskatu 51. Läsnä: Rainerma Keijo puheenjohtaja Suontausta Ulla varapuheenjohtaja,pj Kunnaspuro Raili jäsen, sihteeri 129 Lahti Reino jäsen Lanne Pauli jäsen Laurila Tapio jäsen ( ) Lehtilä Jarmo jäsen Marjamäki Asta jäsen Tuomala Helena jäsen Sokura Veli-Matti varajäsen Tuori Paavo Haavisto Keijo kv:n varapuheenjohtaja sihteeri, esittelijä Poissa: Saarenketo Antti jäsen Nieminen Miika jäsen Koskela Jari kv:n puheenjohtaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KN 118 Kirkkoneuvoston jäsenille on toimitettu postitse kokouskutsu sekä kokouksen esityslista liitteineen Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla. (KL 7:4) Kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA KN 119 Kirkkoneuvoston kokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi (2) kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä. Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajaksi Jarmo Lehtilän ja Asta Marjamäen.

3 3 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN KN 120 Kokouskutsun mukana lähetetty esityslista on myös kokouksen työjärjestys. Kirkkoneuvosto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi. Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi lisäyksellä 131: salassa pidettävä asia. TIEDOTUKSIA KN Kirkkohallituksen yleiskirje nro 21/2015 Kolehtien kerääminen sähköisillä välineillä. 2. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 22/2015 Vuoden 2016 tuloveroprosentin ilmoittaminen verohallinnolle. 3. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 23/2015 Liputus lasten oikeuksien päivänä ja lapsivaikutusten arviointi päätösten valmistelussa 4. Kirkkohallituksen yleiskirje nro 24/2015 Manuaalisten kirkonkirjojen digitointiaikataulu. 5. Kirkon työmarkkinalaitoksen yleiskirje A 6/2015 Muistilista seurakuntatyönantajan avuksi turvapaikanhakijoiden hätämajoitus- ja vastaanottokeskustoiminnassa. 6. Yhteistyötoimikunnan pöytäkirja Merkitään edellä mainitut tiedotukset kirkkoneuvoston tietoon saatetuiksi ja kirkkoneuvosto hyväksyy niihin liittyvät toimenpiteet. JOHTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT KN 122 Johtokunnat ovat pitäneet kokouksiaan seuraavasti: Nuorisotyön johtokunta

4 4 Kopio johtokuntien pöytäkirjoista toimitetaan esityslistan liitteenä. Kirkkolain 10:5 mukaan kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi kirkkoneuvoston ohjesäännössä määrätyn ajan kuluessa siirtää johtokunnan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Kirkkoneuvoston ohjesäännössä todetaan, että johtokunnan sihteerin on toimitettava ote tai muu ilmoitus kolmen (3) päivän kuluessa ratkaisusta kirkkoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tietoon. Jos kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja haluaa saattaa ratkaisun neuvoston käsiteltäväksi, vaatimus siitä tulee ilmoittaa asianomaiselle, joka on ratkaissut asian, kolmen (3) päivän kuluessa siitä, kun asiaa koskeva päätösluettelon ote tai muu ilmoitus on saatettu kirkkoneuvoston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan tietoon. Kirkkoneuvosto voi etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään siirto-oikeuttaan. Lapsivaikutukset (KJ 23 ; 3 ): Asialla on vaikutusta lapsiin ja nuoriin. Kh:n Merkitään kirkkoneuvoston tietoon saatetuksi nuorisotyön johtokunnan pöytäkirjan. Kirkkoneuvosto ei käytä kirkkolain tarkoittamaa siirtooikeuttaan pöytäkirjan päätöksiin. KIRKKOHERRAN JA TALOUSPÄÄLLIKÖN PÄÄTÖSLUETTELOT KN 123 Kirkkolain 4 :n mukaan kirkkoneuvoston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle sekä kirkkoneuvoston alaiselle viranhaltijalle voidaan ohje- tai johtosäännössä antaa valta ratkaista kirkkoneuvostolle kuuluvia säännössä mainittuja asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkoneuvostossa on pidettävä tarpeellisena. Kirkkoneuvosto tai sen puheenjohtaja voi ohjesäännössä määrätyn ajan kuluessa siirtää 4 :ssä mainitun luottamushenkilön tai viranhaltijan päättämän asian kirkkoneuvoston käsiteltäväksi. Kirkkoneuvosto voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä taikka palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi. Kirkkoherran ja talouspäällikön ratkaisuvalta on määritelty Kankaanpään seurakunnan kirkkoneuvoston ohjesäännön 4. luvun pykälissä 11 ja 12. Viranhaltijoiden on pidettävä päätösluetteloa edellä mainittuihin ohjesäännön kohtiin perustuvista ratkaisuistaan ohjesäännön 4 luvun 13 :n mukaisesti. Lapsivaikutukset (KJ 23:3 ): Asialla on vaikutusta lapsiin ja nuoriin (talouspäällikön päätös 27 )

5 5 Kirkkoherran päätösluettelo, ( 23-25) ja talouspäällikön päätösluettelo, ( 27-34) lähetetään tiedoksi kirkkoneuvoston jäsenille. Merkitään kirkkoherran päätösluettelo, ( 23-25/2015) ja talouspäällikön päätösluettelo ( 27-34/2015) kirkkoneuvoston tietoon saatetuksi ja kirkkoneuvosto hyväksyy päätöksiin liittyvät toimenpiteet sekä päättää, että se ei siirrä viranhaltijapäätöksiä käsiteltäväkseen. SISÄISEN TARKASTUKSEN RAPORTTI KN 124 Kirkkoneuvoston valitsemat sisäisen valvonnan tarkastajat Ulla Suontausta ja Raili Kunnaspuro tehneet tarkastuskäynnin ja antaneet liitteen mukaisen tarkastuskertomuksen. Sisäiset tarkastajat ovat käynnillään tarkastaneet erityisesti henkilöhallintoa, tehneet kiinteistökatselmuksen Hakoniemeen ja tarkastaneet rahavarat ja arvopaperit. Henkilöstöhallinnon työterveystarkastusten suuri määrä johtuu määräaikaistarkastuksista, joita tälle vuodelle ajoittuu noin kolmasosalle henkilökunnasta. Hakoniemen markkinointia tullaan 2016 aikana tehostamaan. Asuntola rakennuksen korjauksesta tehdään kevään 2016 aikana korjaussuunnitelma, jossa selvitetään energiaratkaisut. Sijoitukset tehtiin kirkkoneuvoston toukokuisen päätöksen mukaisesti osuuspankkiin kesäkuun alussa. Nordean sijoitusten tekoa venytettiin epävarman tilanteen ja voimakkaasti laskevien kurssien takia heinäkuun loppupuolelle. Tarkastushetkellä sijoitusten markkina-arvo oli alle hankintahinnan ja jopa alle viime tilinpäätöksen kirjanpitoarvon. Sijoitusten arvo on kuitenkin viime kuukausina noussut ja on ylittänyt kirjanpitoarvon. Oletuksena on, että vuoden loppuun mennessä hankintahinta ylitetään ja nykyisen hankintahinnan ja kirjanpitoarvon välinen erotus tuloutetaan tilinpäätöksessä Sijoitusraportti jaetaan kokouksessa. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi sisäisen tarkastuksen raportin. INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN 2015 KN 125 Vuoden 2015 talousarviossa varattiin investointeihin yhteensä :

6 kirkon lattioiden ja ikkunoiden sisämaalaukseen ja kirkonkellojen soittoautomatiikan uusimiseen ja kaukolämmönvaihtimen vaihtoon. Esityslistan liitteenä olevan selvityksen mukaan lattioiden ja ikkunoiden sisämaalaus maksoi ,20 ja kirkonkellojen soittoautomatiikan uusiminen ja lämmönvaihdin ,42. Kirkon maalauksessa lisätyönä hankittiin uudet käytävämatot ja sakastiin ja urkuparvelle seurantakamerat. Soittoautomatiikan ja lämmönvaihtimen uusimisen yhteydessä lisätyönä teetettiin sakastin patteriventtiilien vaihto ja kelotapulin luukun karamoottorin uusiminen. Talousarvion määräraha-arvio perustui maalausurakoitsijalta ja soittoautomatiikka urakoitsijalta saatuihin alustaviin tarjouksiin. 6 Kirkkoneuvosto merkitsee investointien toteutumisen 2015 tiedoksi. KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS KN 126 Kirkkovaltuuston kokous pidetään klo Lumiaisten juhla- ja kokoustiloissa, Keskuskatu 31, Kankaanpää. Kokouksessa kirkkovaltuusto käsittelee seuraavat asiat: 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Pöytäkirjan tarkastajien valinta 3. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen 4. Toiminta- ja taloussuunnitelma Ilmoitusasiat 6. Muutoksenhaku Merkitään kirkkoneuvoston tietoon saatetuksi pidettävän kirkkovaltuuston kokouksen asialista. KOKOUSTILOJEN TARVE KN 127 Seurakunnalla on tällä hetkellä käytössä Kirkko, Kappeli, Kappalaispappila, Hakoniemen leirikeskus, hautausmaan huoltorakennukset ja partion käytössä oleva Lisä-Santikko sekä vuokratiloina Torikeskuksen tilat ja vanhassa seurakuntakeskuksessa arkisto, varasto (autotalli) ja vainajien säilytystila (varatila). Näiden tilojen lisäksi on tarpeen mukaan vuokrattu eri tilaisuuksiin tiloja kaupungilta ja yksityisiltä toimijoilta. Seurakuntakeskuksen jäädessä pois käytöstä kesäkuussa 2011 on toiveena ollut uuden seurakuntakodin saaminen ensin peruskorjaamalla ja

7 myöhemmin rakentamalla nykyisen seurakuntakeskuksen paikalle. On koettu, että nykyiset tilapäiseen käyttöön vuokratut Torikeskuksen tilat eivät ole riittävät ja tilojen puute vaikeutta seurakunnan toimintaa. Kirkkovaltuuston kokouksessa toimintakertomuksen ja talousarvion käsittelyn yhteydessä valtuutetut ovat puheenvuoroissaan esiin tuoneet lisätilojen tarpeen. Seurakuntakeskuksen myynnin jälkeen on pohdittu tilaratkaisuun eri vaihtoehtoja: vuokrataan nykyisten tilojen lisäksi lisätilaa nykyisestä kiinteistöstä tai muualta, lähdetään hankimaan omia tiloja toteutuvista uusista taloyhtiöistä tai rakentamalla itse kokonaan uudet tilat. Samalla on tutkittu sitä, että haetaanko vain kokoontumistiloja vai tulisi kaikki Torikulmassa olevat toiminnot olla samoissa tiloissa. Parhaaksi vaihtoehdoksi on koettu seurakuntakodin rakentaminen kirkon läheisyyteen seurakunnan omistamalle kirkon tai hautasumaan tontille. Kirkon läheisyys mahdollistaisi seurakuntakodin joustavan käytön eri tilaisuuksissa. Alueella on valmiina kunnallistekniikka (lämpö, sähkö, vesija jätevesi) sekä riittävät paikoitusalueet. Lähivuosina (5-7 v) myös hautauksista noin puolet siirtyy uudelle hautausmaalle. Rakennuslupa edellyttää kaavamuutosta. Kirkkopihaan sovelletaan suojelun ja alistamisen osalta, mitä kirkollisista rakennuksista kirkkolaissa säädetään. Alueella on tutkittu kolmea vaihtoehtoa yhdessä arkkitehti Erkki Pitkärannan ja kaupungin arkkitehti Ilmari Mattilan kanssa. Parhaana vaihtoehtona on pidetty kirkon vierellä olevaa paikka. Paikkojen esittelyt liitteenä. Rakennuspaikkoihin tutustutaan kokouksessa. Jos uusi seurakuntakoti rakennetaan, lähtökohtana on että kiinteistöjen käyttökulut eivät kasva vuoden 2014 tasosta. Tällöin kaikki nyt vuokratiloissa olevat toiminnot tulisi sisällyttää uuteen seurakuntakotiin jolloin säästöä syntyy kiinteistökuluissa, kiinteistöhoidossa ja tietoliikenteessä. Hallinto- ja toimistotilojen määrä ei voi nykyisestä kasvaa ja yksittäisiä työhuoneita olisi mahdollisemman vähän. Huoneitten määrä vähentää kiinteistön tehokkuutta (tulee lisää käytävä ym tiloja). Kokoustilat tulee olla joustavasti muunneltavia ja sijoittaa niin että niitä voidaan päivisin käyttää myös toimialojen kokoustiloina. Alustavan huonetilaohjelman mukaan tilojen koko olisi noin 750 m2, jolloin rakennuksen bruttoala olisi noin 1000 m2, rakennuksen kustannusarvio Rakentamista lainotettaisiin noin Hallinto ja kokoustilojen käyttökustannukset eri vuosina ovat olleet seuraavat: v 2014 Torikulma ja Seurakuntalo käyttökulut ja poistot , 2015 Torikulma ja Seurakuntatalo käyttökulut ja poistot ja 2016 Torikulma ja Seurakuntatalo käyttömenot Uusien tilojen käyttökulut, lainan korko ja poisto olisivat Lisäksi sijoitusten tuotto vähenisi noin / vuosi. 7

8 Jos hanketta viedään eteenpäin, tulisi kirkkoneuvoston päättää suunnittelun jatkamisesta ja tehdä tarvittava määrärahaesitys valtuustolle. Hanke etenisi seuraavasti: - Kirkon alueen tunteva ja viimeisessä kirkon peruskorjauksessa mukana olleelta arkkitehti Erkki Pitkärannalta tilataan sijoittelukuva (2-4 vaihtoehtoa) kirkkoneuvoston valitsemalle paikalle, käymme tutustumassa lähialueella toteutettuihin vastaaviin hankkeisiin ja käymme neuvottelun kaupungin arkkitehdin ja museoviraston edustajan kanssa eri vaihtoehdoista - syksyn 2015 aikana teemme alustavan huonetilaohjelman ja lasketamme rakennuskustannukset Näiden toimenpiteisiin tarvittaisiin määräraha. Kirkon lattian ja ikkunoiden maalauksen määrärahasta syntyy vastaava säästö. 8 Mikäli hanketta jatketaan, investointi tulisi sisällyttää vuosien 2016 ja 2017 (2018) talousarvioon. Rakentamiseen päästäisiin kesällä 2016 tai 2017 ja rakentamisaika olisi noin 12 kk. Kirkkoneuvosto päättää, että - seurakuntakodin alustava suunnittelu käynnistetään kirkon vierellä olevalle tontille (vaihtoehto 3) ja arkkitehti Erkki Pitkärannalta tilataan sijoituskuva eri vaihtoehtoineen valitulle rakennuspaikalle, kirkkoneuvosto käy tutustumassa lähialueella vastaaviin toteutettuihin kohteisiin, - syksyn aikana hankkeesta tehdään alustava huonetilaohjelma ja kustannusarvio Lisäksi kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että kirkon lattian ja ikkunoiden maalaukseen varatusta investoinnista säätyvästä määrärahasta käytetään seurakuntakodin suunnitteluun kirkon alueelle. KN 87 Kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti, että - kirkkoneuvosto käy tutustumassa Ulvilan ja Luvian tiloihin, ja kokoontuu keskustelemaan tilaratkaisuista, - seuraavaan kirkkoneuvoston kokoukseen hankkeesta tehdään huonetilaohjelma ja kustannusarvio ja ja tutkitaan myös muut vuokraus- ja rakentamisvaihtoehdot ja - pyydetään museoviraston lausunto mahdollisuudesta sijoittaa seurakuntakoti kirkkopihaan esitetylle paikalle. Kirkkoneuvosto kävi tutustumassa Ulvilan ja Luvian tiloihin. Kankaanpään kiinteistö- ja vuokravälittäjiltä sekä kiinteistösijoittajilta on pyydetty esityksiä seurakunnan kokous- hallinto- ja toimistotiloiksi. Tiloja ovat tarjonneet SKV, Kankaanpään Laki ja Kiinteistö Oy, OPKK ja Kiinteistöyhtiö Pappilankulma Oy. Selvitys tarjotuista tiloista liitteenä.

9 Museoviraston kanssa on alustavasti keskusteltu uudisrakennushankkeesta. Museoviraston edustaja ei pidä kirkkopihaa parhaana vaihtoehtona, koska suuren rakennuksen sijoittaminen kirkkopihaan kilpailisi kirkon kanssa. Virallista lausuntoa asia ei ole vielä pyydetty. Lausunnon pyytämiseen tarvittaisiin rakennuksen sijoituskuvia eri vaihtoehdoista. Tarkemman kustannusarvion tekemiseen tarvitaan kustannuslaskentapalvelun käyttöä. Seurakunnalla ei ole omassa käytössä kiinteistöhallintaan ja kustannuslaskentaan liittyviä ohjelmia. Haahtelan kiinteistöhallintajärjestelmä saadaan käyttöön vuoden 2016 aikana. 9 Kirkkoneuvosto päättää tarjottujen vaihtoehtoisten tilojen osalta, että - tarjotuista tiloista Kuninkaanlähteenkatu 4, Kauppatori 3 ja kauppatori 1 toimisivat lähinnä kokoustiloina. Tarjotun kaltaisten kokoustilojen käyttö nykyisten kokoustilojen lisänä on niin vähäistä, että erillisten kiinteiden tilojen vuokraaminen tarkoitukseen ei ole järkevää, - vanhan seurakuntakeskuksen käyttöön voidaan palata sitten kun tilat on kunnostettu ja on tietoa muiden käyttäjien kokemuksesta, - muiden SKV:n ja OPKK:n tarjoamien tilojen sekä nykyisten Torikatu 51 mahdollisten lisätilojen tarkempi tilasijoittelu, kustannukset ja aikataulu sekä soveltuvuus seurakunnan tiloiksi selvitetään. Lisäksi kirkkoneuvosto päättää, että kustannuspaikan seurakuntakeskus ( ) määrärahoja voidaan talousarvion puitteissa käyttää kokous-, toimisto-, ja hallintotilojen sijoitusvaihtoehtojen selvittämiseen ja mahdollisista uudisrakentamisen vielä tehtävistä lisäselvityksistä ja käytettävistä määrärahoista päätetään myöhemmin erikseen. Päätettiin yksimielisesti, että - tarjotuista tiloista Kuninkaanlähteenkatu 4, Kauppatori 3 ja Kauppatori 1 toimisivat lähinnä kokoustiloina. Tarjotun kaltaisten kokoustilojen käyttö nykyisten kokoustilojen lisänä on niin vähäistä, että erillisten kiinteiden tilojen vuokraaminen tarkoitukseen ei ole järkevää, - vanhan seurakuntakeskuksen käyttöön voidaan palata sitten kun tilat on kunnostettu ja on tietoa muiden käyttäjien kokemuksesta, - OPKK:n tarjoamien tilojen sekä nykyisten Torikatu 51 mahdollisten lisätilojen tarkempi tilasijoittelu, kustannukset ja aikataulu sekä seurakunnan tiloiksi selvitetään. Lisäksi päätettiin, että kustannuspaikan seurakuntakeskus ( ) määrärahoja voidaan talousarvion puitteissa käyttää kokous-, toimisto-, ja hallintotilojen sijoitusvaihtoehtojen selvittämiseen ja mahdollisista uudisrakentamisen vielä tehtävistä lisäselvityksistä ja määrärahoista päätetään myöhemmin erikseen.

10 10 KN 127 OPKK:n tarjoamien tiloja sekä Keskuskatu 51 tiloja on selvitetty yhdessä omistajien kanssa. Lisäksi kirkkoneuvostolle on uutena vaihtoehtona esitelty marraskuun kokouksen yhteydessä Kampus -hanke. Esityslistan liitteenä yhteenveto tarjotuista tiloista pohjapiirrustuksineen sekä selvitys uudisrakennushankkeista. Kirkkoneuvosto päättää jatkotoimista seuraavaa: - OPKK:n tarjoamasta tilaratkaisusta luovutaan, koska ne eivät tuo oleellista muutosta nykytilanteeseen, - selvitetään edelleen, onko Keskuskatu 51:ssä saatavilla lähiaikoina lisätiloja, - Kappalaispappilan kunto ja käyttö jatkossa selvitetään kevään 2016 aikana, - kirkon ja uuden hautausmaan alueen rakennuspaikoista pyydetään museoviraston lausunto - kampus hankeesta odotetaan tarkempia aikataulu ja kustannusselvityksiä Päätös : Tapio Laurila poistui kokouksesta klo LAUSUNTO ROVASTIKUNTAJAON UUDISTAMISESTA KN 128 Kirkkolain 3 luvun 1 pykälässä todetaan: Hiippakunnat on jaettu rovasti kuntiin. Rovastikuntajaosta päättää tuomiokapituli. (KL 3:1,2. mom.) Seurakunnalle lähettämässään kirjeessä Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli ilmoittaa arvioivansa nykyisen rovastikuntajaon tarkoituksenmukaisuutta ja uudistavansa rovastikuntajakoa. Uudistuksen tavoitteeksi tuomiokapituli toteaa toisaalta luopumisen niistä rovastikuntarajoista, jotka ovat historian saatossa muuttuneet keinotekoisiksi ja luonnollisia yhteistyöalueita pilkkoviksi ja toisaalta uusien laajempien yhteistyöverkostojen luomisen seurakuntien välille rovastikuntien kokoa kasvattamalla. Rovastikuntajaon uudistuksen yhteydessä on mahdollista kehittää lääninrovastin tehtävää vastuualueeltaan sopivan laajuiseksi ja nykyistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Tuomiokapituli ilmoittaa harkitsevansa kaksivaiheista rovastikuntajaon uudistusta. Ensimmäinen vaihe koskee niitä arkkihiippakunnan rovastikuntia, jotka sijaitsevat Satakunnan ja Pirkanmaan alueella. Toisessa vaiheessa uudistus ulotetaan Varsinais-Suomen rovastikuntiin. Uudistusesityksen mukaan Satakunnan ja Pirkanmaan alueella olevat arkkihiippakunnan rovastikunnat lakkautetaan lukien. Lakkautettavia rovastikuntia ovat siten nykyiset Porin, Rauman, Kokemäen ja Tyrvään rovastikunnat. Tällöin myös kyseisten rovastikuntien lääninrovastin virkakaudet päättyvät. Lak-

11 kautettavien rovastikuntien tilalle muodostetaan lukien uudet rovastikunnat ja niihin valitaan lääninrovastit. Satakunnan ja Pirkanmaan alueelle perustettaviksi uusiksi arkkihiippakunnan rovastikunniksi tuomiokapituli esittää seuraavat kaksi, joiden nimet ovat alustavia: Porin rovastikunta, jonka muodostavat nykyisen Porin rovastikunnan seurakunnat sekä Ulvilan seurakunta ja Ala-Satakunnan rovastikunta, jonka muodostavat nykyisten Rauman ja Tyrvään rovastikuntien seurakunnat sekä nykyisestä Kokemäen rovastikunnasta Säkylä- Köyliön, Kokemäen, Harjavallan ja Nakkilan seurakunnat. Käsillä olevan uudistuksen ensimmäinen vaihe ei vaikuta Turun arkkihiippakunnan piispan ja arkkipiispan väliseen vastuujakoon. Entisen neljän rovastikunnan tilalle muodostettavien kahden uuden rovastikunnan seurakuntien kaitsenta säilyy arkkihiippakunnan piispan tehtävänä. Tuomiokapituli haluaa kuulla niitä seurakuntia, joita uudistuksen ensimmäinen vaihe koskee ja pyytää kirkkoneuvoston lausuntoa rovastikuntajaon uudistusehdotuksesta mennessä. Saatuaan lausunnot tuomiokapituli päättää rovastikuntajaosta ja lääninrovastien vaalin toimittamisesta. Tuomiokapitulin kirje on esityslistan liitteenä. Kankaanpään seurakunnan kirkkoneuvosto toteaa lausuntonaan seuraa vaa: Kankaanpään seurakunta kuuluu Porin rovastikuntaan. Tämä rovastikunta koostuu suuresta Porin seurakuntayhtymästä ja Porista pohjoiseen sijaitsevista neljästä pienehköstä seurakunnasta, joista Kankaanpään seurakunta kymmenellä tuhannella jäsenellään on suurin. Edellisessä rovastikuntauudistuksessa vuosituhannen alussa ei tarkasteltu rovastikuntajakoa. Tuolloin lakkautettiin rovastikuntakokous ja korostui lääninrovastin asema ja tehtävä rovastikunnan seurakuntien yhteistyössä. Porin rovastikunnassa on jatkunut seurakuntien yhteistyö rovastikunnan diakonia-, kasvatus- ja lähetystoimikuntien kautta ja uutena muodostettiin lääninrovastin johdolla toimiva yhteistyötoimikunta. Lääninrovastin johdolla seurakuntien kirkkoherrat ovat kokoontuneet kaksi tai kolme kertaa vuosittain. Tiiviimpää kokoontuminen on ollut viime vuosina, jolloin työlistalla on ollut seurakuntien rakennemuutos- ja yhdistymiskysymykset. Ulvilan seurakunnan liittämisellä Porin rovastikuntaan ei sellaisenaan liene vaikutusta edellä kuvattuihin Porin rovastikunnan seurakuntien yhteistyökäytäntöihin, mutta uudistus antaa sopivan tilaisuuden tarkastella uudelleen ja kehittää seurakuntien yhteyttä rovastikunnan alueella. Tulevalla lääninrovastilla on rovastikunnan toimintojen kehittämisessä keskeinen tehtävä. Sekä sijainnin että yhteistyöverkostojen kannalta Ulvilan seurakunnan liittäminen Porin rovastikuntaan lienee luonteva ja perusteltu ratkaisu. Porin rovastikunnan laajentuminen Ulvilan seurakunnalla on omiaan myös tasapainottamaan rovastikuntaa Porin seurakuntayhtymän ja rovastikuntaan kuuluvien muiden seurakuntien kesken. Uudistuksella ei ole merkitystä myöskään etäisyyksien kannalta. Esitetyssä Ala-Satakunnan rovastikunnassa seurakuntien etäisyydet toisistaan voivat olla suurempi kysymys. Satakunnan ja Pirkanmaan alueella sijaitsevien arkkihiippakunnan seurakuntien yhdistämistä neljän sijasta kahdeksi rovastikunnaksi voitaneen kuitenkin pitää tar- 11

12 koituksenmukaisena ja tarpeellisena niiden tavoitteiden kannalta, jotka tuomiokapituli mainitsee. Käsillä olevaa rovastikuntajaon uudistusta ei voi olla arvioimatta viime vuosina käynnistyneiden ja osin toteutuneiden seurakuntien rakennemuutosten näkökulmasta. On mahdollista, että hankkeet suuremmista seurakuntakokonaisuuksista jatkuvat tai käynnistyvät uudelleen. Kankaanpään seurakunta on rakennemuutoskaavailuissa pitänyt esillä kahta vaihtoehtoa. Ensimmäinen niistä on ollut se, että Kankaanpään seurakunnan ympärillä olevat seurakunnat liittyvät Kankaanpään kanssa yhteen. Näistä seurakunnista esimerkiksi Jämijärvi kuuluu Tampereen hiippakuntaan ja Honkajoki, Karvia ja Parkano Lapuan hiippakuntaan. Yhdistymisen toteutuessa niin hiippakuntayhteys kuin rovastikuntajakokin olisi tarkasteltava erikseen. Toisessa skenaariossa on arvioitu Porin rovastikunnan muodostamista yhdeksi seurakunnaksi tai seurakuntayhtymäksi, jossa Kankaanpään seurakunta on mukana. Tähän vaihtoehtoon ei Ulvilan seurakunnan liittäminen Porin rovastikuntaan vaikuttane mitään merkittävää. 12 Kh:n Kankaanpään seurakunnan kirkkoneuvosto pitää Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin esittämää rovastikuntajaon uudistamista Kankaanpään seurakunnan näkökulmasta kannatettavana. JOHDON PALKKAUKSEN TARKISTAMINEN KN 129 Kokouksessaan kirkkoneuvosto hyväksyi henkilökunnan virka- ja työehtosopimuksen mukaiset harkinnanvaraiset palkanosat. Seurakunnan kirkkoherrat ja talousjohto ovat vuodesta 2014 alkaen siirretty erilliseen ylimmän johdon palkkausjärjestelmään, johon ei harkinnanvaraista palkanosaa sovelleta vaan palkkaus on kokonaispalkka sopimuksessa määritellyssä hinnoitteluvälissä. Seurakunta voi tarkistaa palvelussuhteen aikana palkkaa hinnoitteluryhmän palkka-asteikolla. Tarkistus olisi hyvä tehdä samalla kun muunkin henkilökunnan palkkausta tarkastetaan. KirVESTES:n liitteen 7 (virkaehtosopimus johdon palkkausjärjestelmän kokeilusta seurakunnissa) 3 :n 4 mom:n soveltamisohjeen mukaan ylimmän johdon peruspalkan tarkistamisesta palvelussuhteen aikana päättää seurakunnan asiassa toimivaltainen viranomainen. Sen on luontevaa tarkastella peruspalkan tasoa ja mahdollista tarkistamistarvetta menneen vuoden toimintaa arvioidessaan tai tulevan vuoden toimintaa suunnitellessaan. Tarkistamistarvetta voidaan arvioida myös Kirkon työmarkkinalaitoksen tilastoja hyödyntäen. Kankaanpäässä palkasta päättää kirkkoneuvosto. Virkaehtosopimuksessa seurakunnat on jaettu hinnoitteluryhmiin perusteena seurankunnan jäsenmäärän sekä johdon työ/vastuu. Kankaanpään kirkkoherra kuuluu hinnoitteluryhmään K30, jossa on 88 seurakunnan tai seurakuntayhtymän kirkkoherraa. Talouspäällikön hinnoitteluryhmä on J30, jossa

13 on 43 seurakunnan talouspäällikköä. K30 palkka-asteikko on 4 417, ja J 30 vastaavasti 3 614, , Kirkon työmarkkinalaitoksen tilaston mukaan kirkkoherrojen keskimääräinen palkka hinnoitteluryhmässä K30 on ja ylimmän kymmenyksen Vastaavasti talouspäällikköjen J30 keskipalkka oli ja ylimmän kymmenyksen Kankaanpäässä kirkkoherran palkka on ja talouspäällikön 3 915,60. Varapj:n Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa todetaan: Uuden viranhaltijan peruspalkkaa olisi hyvä arvioida kuuden kuukauden jälkeen työhön ryhtymisestä/virantoimituksen alkamisesta uudelleen, jolloin voidaan tarkistaa, onko peruspalkka oikeassa suhteessa henkilön ammatinhallintaan, työsuoritukseen ja työnantajan palkkapoliittisiin linjauksiin. (KirVESTES, palkkausliite 7). Keijo Haavisto on tullut Kankaanpään seurakunnan talouspäällikön virkaan Näyttöä hänen ammatinhallinnastaan ja työsuoritustensa laadusta on kertynyt siis kohta kahden vuoden ajalta. Keijo Haavistolla on talouspäällikön virkaan soveltuva opisto- ja korkeakoulututkinto sekä pitkä kokemus hallinto- ja taloustoimen tehtävistä. Koska hän on toiminut myös rakentamisen ja kiinteistönhuollon yrittäjänä sekä suorittanut lvi-työteknikon tutkinnon, voidaan todeta, että muun muassa kiinteistöjen kunnossapitotehtävissä hänen ammatinhallintansa on keskimääräistä laajempaa. Sekä talouspäällikön että kirkkoherran vankka työkokemus oikeuttaisi heidän sijoittamisensa oman hinnoitteluryhmänsä ylimpään kymmenykseen, joka on talouspäälliköillä vähintään 4418 euroa ja kirkkoherroilla vähintään 5371 euroa. Kirkollisveron perustana olevien ansiotulojen ennakoitu lasku ja jäsenmäärän väheneminen luovat seurakunnan tämänhetkisestä hyvästä taloudellisesta huolimatta senkaltaisia tulevaisuudennäkymiä, että talouspäällikön ja kirkkoherran palkassa seurakunnan taloudellinen kantokyky riittää vain J30- ja K30 -hinnoitteluryhmien keskimääräiseen tasoon, joka on Kirkon työmarkkinalaitoksen julkaiseman tilaston mukaan kirkkoherran kohdalla 5054 euroa ja talouspäällikön kohdalla 4153 euroa. Kirkkoherran kokonaispalkkaan sisältyy myös 20 euron puhelinetu. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja muutti esitystään seuraavasti: Kirkkoneuvosto päättää kirkkoherra Rainerman kokonaispalkaksi alkaen 5120 euroa. Palkka sisältää 20 euron puhelinedun. Kirkkoneuvosto päättää talouspäällikkö Keijo Haaviston kokonaispalkaksi alkaen 4015,60 euroa. Hyväksyttiin yksimielisesti muutetun esityksen mukaisesti. Keijo Rainerma ja Keijo Haavisto poistuivat kokouksesta ennen tämän pykälän käsittelyn alkua. Puheenjohtajana toimi Ulla Suontausta ja sihteerinä Raili Kunnaspuro.

14 14 ILMOITUSASIAT KN 130 Ilmoitusasioita ei ollut. SALASSA PIDETTÄVÄ ASIA Keijo Haavisto palasi kokoukseen. KN 131 Julkisuuslain (621/1999) 24 :n mukaan salassa pidettävä asiakirja. MUUTOKSENHAKU KN 132 Puheenjohtaja antaa kirkkolain edellyttämän muutoksenhakuosoituksen sekä ilmoittaa samalla, että kirkkoneuvoston tarkastettu pöytäkirja n:o 9/2015 pidetään yleisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa välisen ajan klo Puheenjohtaja antoi kirkkolain edellyttämän muutoksenhakuosoituksen sekä ilmoitti, että kirkkoneuvoston tarkistettu pöytäkirja n:ro 9/2015 pidetään yleisesti nähtävänä kirkkoherranvirastossa välisen ajan klo Pöytäkirjan vakuudeksi: Keijo Rainerma puheenjohtaja Keijo Haavisto sihteeri Ulla Suontausta Raili Kunnaspuro puheenjohtaja( ) sihteeri ( 129) Olemme tänään tarkastaneet edellä olevan pöytäkirjan ( :t ) ja todenneet sen yhtäpitäväksi kokouksessa tehtyjen päätösten kanssa. Kankaanpäässä 11 päivänä joulukuuta 2015 Jarmo Lehtilä Asta Marjamäki

15 15 Kirkkoneuvoston tarkastettu pöytäkirja 9 päivältä joulukuuta 2015 on ollut nähtävänä kirkkoherranvirastossa. Keskuskatu 51 b, välisen ajan klo Todistan, että nähtävillä oloa koskeva kuulutus on ollut seurakunnan ilmoitustaululla Kankaanpäässä 14 päivänä tammikuuta 2016 Sari Viinamäki toimistosihteeri Kankaanpään seurakunta OIKAISUVAATIMUSOHJEET JA VALITUSOSOITUS Kirkkoneuvosto Kokouspäivämäärä Pykälä MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan oikaisuvaatimusta, kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät:118,119,120,121,122,124,125,126,127,128,130,132 Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 123,129,131 Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 ja 3 mom:n, Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, Muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Hankintaa koskevista seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a :n nojalla saa tehdä kirkollisvalitusta sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (1505/1992) vastainen, jos

16 16 asian tutkiminen kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Pykälät OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: Kankaanpään seurakunnan kirkkoneuvosto Käyntiosoite: Keskuskatu 51 B Postiosoite: PL 63, Kankaanpää Telekopio: (02) Sähköposti: virasto@kankaanpaansrk.fi Pykälät: 123,129 Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle oikaisuvaatimusajan kuluessa. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kirkollisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kirkollisvalituksin myös asianosainen, seurakunnan jäsen sekä kirkkoneuvosto. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun hallinto-oikeus Käyntiosoite: Yliopistonkatu 34 Postiosoite: PL 32, Turku Puhelin: Telekopio: Sähköposti: turku.hao@oikeus.fi Valitusaika 30 päivää Kirkollisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää

17 17 Kirkollisvalitus / alistusasia Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli, pykälät Valitusaika 30 päivää Käyntiosoite: Hämeenkatu 13 Postiosoite: PL 60,20501 Turku Telekopio: (02) Sähköposti: Kirkkohallitus, pykälät 30 päivää PL 210, (Eteläranta 8, Helsinki) Telekopio: Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.