Kirjaamo PL Tampere

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Mielipide Kirjaamo PL Tampere Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Varastokatu Tampere ASIA: Mielipide Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtoihin (TRE:639/ /2010) Taustaa Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi Ojalan osayleiskaavaehdotuksen jo vuonna 2002, mutta hyväksymispäätöksen jälkeen kaava-alueella päivitettiin liito-oravahavaintoja, joka johti kaavan uudelleen valmisteluun. Vuosina Ojalan ja Kangasalan puolella sijaitsevan Lamminrahkan alueen maankäytön vaihtoehtoja selvitettiin yhteistyössä Kangasalan kunnan kanssa. Lopulta päädyttiin kuntarajan siirtoon, joka toteutui vuoden 2009 alussa. Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksessaan Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot asetettavaksi nähtäville. Nyt kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 703 ha. Suunnittelualueen keski- ja eteläosa on suurimmaksi osaksi kaupungin maanomistuksessa (yhteensä 420 ha koko alueella) ja Aitovuoren ympäristö valtion omistuksessa (103 ha). Ojala-Lamminrahkan maiseman erityispiirteitä ovat jyrkkäpiirteisen maaston voimakas vaihtelu, soiden ja soistuneiden painanteiden runsaus, metsäisyys sekä kalliomaiden runsaus. Merkittäviä maisemakokonaisuuksia ovat luonnonarvoiltaan rikas Halimasjärven ympäristö, Aitovuori sekä liitooravien yhtenä keskeisenä elinalueena toimiva murroslaakso reunametsineen ja Kevätrinteen vanha haavikko. Ojala-Lamminrahkan alue on kaavoituksellisesti erittäin haastava mm. sen monien merkittävien luontoarvojen vuoksi. Luonnosvaihtoehtoja on kolme. Kaikki osoittavat asutusta Ojalan ydinalueelle, täydennysrakentamista Aitolahdentien varteen ja työpaikkarakentamista Tarastenjärventien risteykseen. Kaavavaihtoehdot eroavat toisistaan mm. asukasmäärien, rakentamistapojen ja liikenneverkon suhteen. Yhteistyö, liikenne ja runkoputki Kaavan toteutuksen pääperiaatteena on ehdottomasti oltava, että Nurmi-Sorilan, Ojalan ja Lamminrahkan alueita tarkastellaan kokonaisuutena. Tämä on järkevää jo kustannustehokkuudenkin kannalta. Muun muassa teiden sijoittelussa on Kangasalan ja Tampereen kaupungin tärkeää tehdä yhteistyötä alueen toimivan liikennejärjestelyn kannalta. Näin on mahdollista välttyä toimimattomien ja turhaan ympäristöä pilkkovien teiden rakentamiselta. Aitolahdentien liittymän haasteellisuuden vuoksi kaava-alueen liikenteen on tukeuduttava Lahdentiehen. Yhteistyön avulla myös alueen luontoarvot voitaisiin ottaa huomioon kokonaisvaltaisemmin ja optimoida näin luonnon monimuotoisuuden ja eliölajien elinvoimaisuuden säilyminen kaava-alueella. Päätös yhteiskaavoituksesta luopumiselle olisi ristiriidassa vuonna 2010

2 seutuhallituksen hyväksymän Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 kirjatun tavoitteen kanssa edistää kuntien välistä maankäytön suunnittelua. Suunnitelmasta käy ilmi, että vesihuollon runkolinja (vesijohto ja jätevesi) kulkee eteläpohjoissuunnassa Ojalan alueen läpi Holvastista Oriniitynkadun jatkeelta Kangasalan kunnanrajaa ja nykyistä ulkoilureittiä myötäillen Maurinkylään. Näin toteutettu ratkaisu aiheuttaisi merkittäviä menetyksiä viheralueilla. Vaikutusten arvioinnissa ei ole millään tavoin käsitelty runkolinjan vaikutuksia kaava-alueen luontoarvoihin ja maisemaan. Runkolinjan rakentaminen jättäisi maastoon tien levyisen arven. Lisäksi se vaatinee linjaa myötäilevän, raskailla ajoneuvoilla ajettavan huoltotien. Vesihuollon runkolinja onkin ehdottomasti - mahdollisista lisäkustannuksista huolimatta - rakennettava alueen tulevia teitä mukaillen. Hulevedet Ojalan osayleiskaava-alueen merkittävin pienvaluma-alue on Tampereen Halimasjärven valumaalue. Luonnontilainen Halimasjärvi saa vetensä kahdesta laskuojasta, Lamminrahkansuolta lähtevästä Halimasjärvenojasta sekä kaakossa Kangasalan puolelta lähtevästä Ollinojasta. Kummankin laskuojan alueelle on suunniteltu rakentamista. Tampereella Halimasjärven itäpuolelle, järven valuma-alueelle on kaavailtu pientalovaltaista asuinaluetta, joka onkin jätetty pois kaavavaihtoehdosta B. Halimasjärven valuma-alueelle sekä Lamminrahkansuolle ei tule osoittaa rakentamista Halimasjärven ja Kangasalan Halimajärven vedenlaadun ja vesitasapainon turvaamiseksi, sekä leveän itä-länsisuuntaisen viheralueen säästämiseksi. Myös Tampereen kantakaupungin osayleiskaavassa ja Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Halimasjärven valuma-alue on osoitettu säilytettäväksi viheralueena. Ojalan kaava-alueen pohjoispuolella on tärkeää huolehtia, ettei hulevesien määrissä tapahdu muutoksia, jotka saattaisivat vaarantaa erityisesti Nurmen kaava-alueen puolella sijaitsevien tummaverkkoperhosniittyjen vesitalouden säilymisen. Hulevesiselvityksessä pohjoinen alue onkin merkitty korkeimmalla hulevesikäsittelyn vaatimustasolla. Olkahistenlahtea kuormittavat jo nyt Ojalankylän jätevedet, koska Ojalankylästä puuttuu kunnallinen vesihuolto. Olkahistenlahden ravinnekuormituksen lisääntymisen välttämiseksi on luontaiset kosteikot ja purouomat säilytettävä rakentamattomina. Niihin ei myöskään tule rakentaa erillisiä hulevesikosteikkoja tai lammikoita, jotka voisivat heikentää säästettävien kohteiden luontoarvoja. Viivytysten tuleekin tapahtua pääosin itse rakennusalueilla mm. tonteilla ja kortteleissa. Kaikilla asuinalueilla vettä läpäisemättömien pintojen määrä tulee minimoida. Koko alueella on huolehdittava siitä, että myös rakentamisen aikaiseen kuormitukseen kiinnitetään huomiota. Asia on tarvittaessa mainittava kaavamerkinnöissä. Kaavaselostuksen hulevesien hallinnan periaatteissa mainitaan, että valuntaa pyritään kontrolloimaan siten, että virtaamassa ja veden laadussa ei tapahtuisi merkittäviä muutoksia huonompaan suuntaan. Periaatteena pitää olla, että kaava-alueen hulevedet eivät huononna veden laatua paikoissa, joissa ne laskevat vesistöön. Luontoarvot Selvityksissä arvokkaimmiksi todetut alueet sekä muut merkittävät luontokokonaisuudet (kts. muun muassa luonto- ja maisemaselvityksen liite 12) on säilytettävä mahdollisimman ehjinä ja laajoina kokonaisuuksina, vaikka se tarkoittaisikin rakennettavien alueiden väistämätöntä pienenemistä. Tärkeimpien kohteiden läheisyyteen ei tule osoittaa minkäänlaista rakentamista tai edes kaupunkipuistoa. Pienten viheralueiden ja kapeiden käytävien jättäminen rakennettujen alueiden väliin ei riitä takaamaan viheralueiden ja suojeltavien lajien säilymistä alueella ja viherkäytävien toimivuutta. Osayleiskaava-alueelle onkin tärkeää jättää leveät eteläpohjoissuuntaiset sekä länsi-itäsuuntaiset viheralueet. Tuhansista asukkaista koostuva kaava-

3 alue tarvitsee laajoja viheralueita jo pelkästään niille kohdistuvan kasvavan käyttöpaineen takia. Tämän lisäksi nimenomaan luontoarvojensa (eliölajit, avainbiotoopit, vanhat metsät ym.) vuoksi koskemattomina säilytettäviä tärkeitä kohteita ovat: 1. Olkahisenlahden murroslaakson alue reunametsineen aina Kangasalan Porras- ja Katajajärvelle saakka 2. Aitovuoren kaakkoinen rotkolaakso 3. Väljäsuo (melualueella) 4. Maurinkylän ja Kumpulan välinen vihervyöhyke 5. Liito-oravien elinalueet ja kulkuyhteydet riittävän laajoina kokonaisuuksina 6. Lepakkoalueet 7. Halimasjärven luonnonsuojelualue lähialueineen sekä järven valuma-alue 8. Lamminrahkansuo. 9. Petäjässuo (Risso) Muun muassa koirapuisto, rakennelmat ja talot eivät kuulu sijoitettaviksi soille (mm. Lamminrahkansuo) tai edes niiden välittömään läheisyyteen. Ongelma esiintyy Lamminrahkan osalta jokaisessa luonnoksessa. Kangasalan puolelle jää pieni Katajajärvi, jolla pesii kaakkuri. Rakentamista ei tule osoittaa liian lähelle kyseistä järveä, joka sijaitsee aivan voimalinjojen itäpuolella. Laji on herkkä häirinnälle jo pelkästään vesistön pienuuden takia. Koko Porras- ja Katajajärven soinen alue on kokonaisuudessaan linnustollisesti tärkeä kokonaisuus, tästä syystä sen ja rakennettavien alueiden väliin on jätettävä suoja-alue. Hyvä ratkaisu olisi vaihtoehto A:n laaja, yhtenäinen MU-2 alue kaava-alueen kaakkoiskulmauksessa. Lopulliseen kaavaan tulee merkitä Halimasjärven luonnonsuojelualueen laajennus. Näin on jo esimerkillisesti tehty kaavaluonnoksessa B. Laajennusosan läheisyyteen ei tule enää osoittaa rakentamista. Vaihtoehdoissa C ja A viereen on suunniteltu pientalovaltaista asuinaluetta jota ei tule toteuttaa mm. sen irrallisuuden vuoksi. Lisäksi Risson kaava on kaventanut liito-oravan elintilaa jo ennestään tuolla alueella. Nykyinen ampumaradan melualueeksi osoitettu alue aiotaan ilmeisesti merkitä kaavaan selvitysalueena. Haastaviksi tulevaisuuden maankäytölle muodostuvat mm. alueen luontoarvot sekä maaperän saastuneisuus. Liito-oravat Ojala-Lamminrahkan osayleiskaava-alue on yksi merkittävimpiä liito-oravan esiintymisalueita Tampereella. Muun muassa Ojalan murroslaakson alueella reunametsineen ja Kevätrinteen alueella (kolopuita ja risupesiä) elää runsaasti liito-oravia, jotka vaativat elintilaa paljon enemmän mitä yhteenkään kaavaehdotukseen on osoitettu. Kaavan kaikki S-1-alueet onkin rajattu käsittämättömän pieniksi, ottamatta huomioon lajin elinympäristölleen asettamia vaatimuksia. Yksittäiset puut tai niistä muodostuvat kapeat kaistaleet eivät riitä säilyttämään liitooravapopulaation elinvoimaisuutta. Monin paikoin kaupungissa - Ojalassakin - nuorten yksilöiden reviirin haku ja aikuisten yksilöiden liikkuminen on hankalaa niin sopivien viherkäytävien kuin elinalueiden kaventumisen vuoksi. Ojalassa vaihtoehdoissa A ja B Aitolahdentieltä alueelle rakennettavaksi suunniteltu tie pirstoisi täysin liito-oravien tärkeät elinalueet murroslaakson alueella. Onkin käsittämätöntä, että teiden lisäksi kaavoihin on merkitty kyseiselle alueelle myös asuinrakentamista! Risson asemakaavassa liito-oraville jätettiin aivan liian kapea itä-länsisuuntainen kulkukäytävä asuinalueen poikki Vaarinsuolta Kangasalan puolelle. Käytävän puuston säilyminen jatkossa on hyvin epävarmaa, sillä se on erittäin altis sään, esimerkiksi tuulen vaikutukselle. Myös valtatien

4 12 ylitse kulkeva liito-oravien kulkukäytävä on vaarassa tuhoutua kaavaan osoitetun meluvallin vuoksi. Jo useita vastaavia liito-oravien tärkeitä viherreittejä ja teiden ylityskohtia on menetetty erilaisten rakentamishankkeiden takia. Joitain vuosia sitten Tarastejärven liittymän rakentaminen seurauksena menetettiin liito-oravan kulkuyhteys Haapakorpitilalta Tarastejärven suuntaan. Pistemäinen yksittäisten liito-oravakohteiden suojelu kaavakartalla tarkoittaa sitä, että vuoden 2002 kaavan kaatumista edeltäneet virheet uhkaavat toistua - liito-oravilla on paljon sopivaa elinympäristöä alueella (kts. Jokinen ym. 2010: Liito-oravan elinympäristöjen mallitus ja ennakointi Tampereen kaupunkiseudulla) ja liito-oravat asuvat eri alueilla eri vuosina. Läheskään kaikkia näitä alueita ei kaavakartalle ole merkitty suojeltaviksi. Esimerkiksi Aitolahdentien pohjoisosan itäpuolisen reunan liito-oravahavainnot on tyystin sivuutettu kaikissa vaihtoehdoissa pientä s-1 aluetta lukuun ottamatta. Sen sijaan alueelle on osoitettu asuinrakentamista, jopa kerrostalovaltaista, kuten vaihtoehdoissa A ja B. Näissä vaihtoehdoissa on riskinä myös lennonvarmistuskeskuksen suuritehoisten tutkien heijastusvaikutukset korkeiden rakennusten seinäpinnoista. Aitolahdentien pohjoisosan itäpuoliseen reunaan ei tule osoittaa enempää rakentamista. Elinympäristöjen verkostoa tulisi tarkastella ja suojella kokonaisuus ja metsien kehittyminen huomioiden. Näin minimoidaan myös se riski, että kaava jälleen kaatuisi liitooravien elinalueiden vuoksi. Ojalan alueen luontoarvojen säilyttämiseksi olisi ehdottoman tärkeää koordinoida kaupungin omistamien metsäalueiden hoitoa ja kaavasuunnittelua siten, että mitään luonto- ja virkistysarvoja ei menetettäisi ikään kuin vahingossa, kun metsiä hoidetaan kaavoittamisen aikana. Kaupungin omistamia metsiä ei tulisi ollenkaan hakata ja alueelle tulisi asettaa toimenpidekielto ellei sitä jo ole - kunnes kaava on lainvoimainen. Kaikki selvityksissä - myös yliopiston tutkijoiden tekemässä - havaitut liito-oravien elinalueet on merkittävä kaavaan yhtenäisenä ja riittävän laajoina alueina, ei laikuittaisesti, kuten nyt on tehty. Elinalueita ei tule pirstoa minkäänlaisella rakentamisella, kuten esimerkiksi Aitolahdentieltä osoitetuilla teillä. Kaikki liito-oravien kulkuyhteydet ja teiden ylityspaikat on turvattava jättämällä niille reilusti rakentamatonta metsää. Suunnitellessaan tiivistä maankäyttöä liito-oraville merkittäviksi osoittautuneille alueille, kaupunki ohittaa vastuunsa lajin elinvoimaisen kannan säilyttämisestä Ojalassa, ja samalla jättää huomioimatta lajille luonnonsuojelulaissa määritellyt suojeluvelvoitteet. Lepakot Kaikki EU:n alueella esiintyvät lepakot kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV(a). Sen mukaan Suomen lainsäädännössä on huomioitava lajin suotuisan suojelutason säilyminen ja siten lepakoita koskevat luonnonsuojelulain 39 :n rauhoitussäännökset ja 49 :n 1. momentin lisääntymis- ja levähdys- ja säännöllisten ruokailupaikkojen hävittäminen ja heikentäminen. Myös kaikki tahallinen häirintä on kielletty. Lepakot ovat hyvin pitkäikäisiä ja saattavat elää jopa 30- vuotiaiksi. Selvityksissä kaava-alueelta on nostettu seitsemän eri osa-aluetta joissa lepakoita esiintyy. Niistä ainoa II-luokan kohde sijaitsee Aitovuoren kaakkoispuolen rotkossa. Ojalan kaavaalueen varsinainen lepakkoyhdyskunta saattaa sijaita Maurinkylässä tai Ojalan kylässä, joten reitin niistä koilliseen Väljäsuolle tulee säilyä mahdollisimman metsäisenä ja yhtenäisenä. Loput kuusi aluetta kuuluvat luokkaan III. Tämä tarkoittaa, että lepakot saalistavat alueella aktiivisesti esimerkiksi vain osan kesää tai ne käyttävät aluetta esimerkiksi sään mukaan. Selvityksissä alueella havaituista neljästä lepakkolajista rakentaminen vaikuttaisi merkittävimmin viiksisiippalajeihin. Ne ovat riippuvaisia järeistä vanhoista metsistä. Lajit ovat herkkiä ympäristössä

5 tapahtuville muutoksille. Kaikki selvityksissä havaitut lepakkoalueet on jätettävä rakentamiselta vapaiksi. Näin ei ole täysin tehty yhdessäkään esitetyistä luonnoksista. Lopuksi Yhdistyksemme esittää, että Ojalan osayleiskaavan suunnittelua jatketaan pääosin luonnosvaihtoehtojen B ja C pohjalta. Muun muassa joukkoliikenteen kannalta vaihtoehto C ei ole millään muodoin hankalampi kuin A tai B. Paljon paranneltavaa kuitenkin vielä on, jotta merkittävät luontoarvot saadaan turvattua ja samalla rakennettua toimiva osayleiskaava. Tampereella Jere Nieminen, puheenjohtaja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry. Sanna Roine, sihteeri Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry.