Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 588/2004 vp Velkarekisterin luominen Eduskunnan puhemiehelle Yritykset voivat kilpailuttaa velallisen ulosottoon menevien velkojen perinnän useilla eri perintätoimistoilla. Itse velat voivat vaihdella suurista veloista varsin pieniin perittäviin, kuten esim. koulukuvista maksamatta jääneeseen laskuun. Tällöin vuosia perintätoimistojen kanssa asioiva velallinen ei voi aina olla varma, onko tieto laskun maksamisesta saavuttanut niitä perintätoimistoja, joille tehtäväksianto velkojen perinnästä on annettu. Jotta velallisen asemaa voidaan parantaa, tulisi luoda puolueeton ja perintätoimistoista riippumaton velkarekisteri, josta velallinen voi tarkistaa velkatilanteensa oikeellisuuden. Velkaantuneiden aseman helpottamiseen tulee käyttää kaikkia mahdollisia keinoja, joilla velallisten taloudellista tilannetta voidaan parantaa inhimillisesti kestävällä tavalla. Mikäli tieto todellisesta velkatilanteesta jää epäselväksi, on se omiaan lisäämään epävarmuutta, joka lisää velallisen henkistä taakkaa. Jo nyt maksetuista laskuista on lähetetty uusia perintälaskuja. Näissä tilanteissa velallinen on kuitenkin velkojaa heikommassa asemassa. Järjestelmän epäselvyys ja virhetilanteet puolestaan vain lisäävät katkeruutta viranomaisia kohtaan. Siksi vastuu selkeän, velallisten oikeuksia tukevan velkarekisterin luomisesta on myös viranomaisilla. Tällainen virallinen velkarekisteri on tärkeä myös silloin, kun henkilö joutuu hakemaan toimeentuloa myös sosiaalitoimesta tai Kelasta. Rekisteri loisi tarkemman pohjan sille, mikä tilanne velallisella on. Nyt yli vuosikymmenten takaiset velat esimerkiksi yritysten konkurssien jäljiltä seuraavat mukana vuodesta toiseen. Mikäli veloista olisi tarkka erittely, antaisi se nykyistä täsmällisempää tietoa mm. eduskunnan keskusteluihin velkojen anteeksiantamista koskeville lakiesityksille. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää, että velallisten oikeusturvaa voidaan lisätä ja voidaanko hallituksen mielestä luoda velallisten oikeusturvaa parantava velkarekisteri, josta velallinen voi tarkistaa kaikki häntä koskevat velat, joita häneltä tullaan perimään? Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2004 Matti Kauppila /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Kauppilan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 588/2004 vp: Mitä keinoja hallitus aikoo käyttää, että velallisten oikeusturvaa voidaan lisätä ja voidaanko hallituksen mielestä luoda velallisten oikeusturvaa parantava velkarekisteri, josta velallinen voi tarkistaa kaikki häntä koskevat velat, joita häneltä tullaan perimään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hyvä perintätapa vaatii, että velalliselle esitettävät maksuvaatimukset ovat riittävän yksilöityjä ja maksuohjeet selkeät. Kuluttaja-asiamies on täsmentänyt tiedonantovelvoitteita suositusluonteisissa ohjeissaan, jotka koskevat hyvää perintätapaa kuluttajaperinnässä. Yleensä velalliset ovatkin perinnän yhteydessä saaneet velkojilta riittävät ja asianmukaiset tiedot. Joissakin yhteyksissä on kuitenkin tullut esille, että velallisilla on ollut hankaluuksia saada velkojalta tietoja velkojensa kokonaismäärästä. Jos saatavat ovat perinnän eri vaiheissa osittain velkojan oman perinnän piirissä, osittain perimistoimistolla ja osittain ulosotossa ja jos saatavia velallisen lisäksi maksavat myös takaajat, ajantasaisen ja oikean tiedon saanti velkasaldosta on toisinaan ollut ongelmallista. Velallisilla on myös ollut vaikeuksia saada velkojalta selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Näiden ongelmien takia on pidetty tarpeellisena täsmentää laissa velallisen tiedonsaantioikeutta. Hallituksen esitys laiksi saatavien perinnästä annetun lain muuttamisesta (HE 21/2004 vp) on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Velallisen oikeusaseman parantamiseksi lakiin ehdotetaan lisättäviksi säännökset velallisen oikeudesta saada pyynnöstä velkojalta ajantasaiset tiedot velkatilanteestaan sekä selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä. Velallisen tiedonsaantioikeus koskisi kaikkia lain soveltamisalaan kuuluvia saatavia. Velallisen tietojensaantioikeutta muulta kuin velkojalta tai perimistoimistolta on lisätty maaliskuun alusta 2004 voimaan tulleella ulosottolain osittaisuudistuksella, jonka yhteydessä otettiin käyttöön ulosoton valtakunnallinen tietojärjestelmä (ULJAS). Velallisella, jolla on tai on ollut velkoja perittävänä ulosotossa, on oikeus tarkastaa itseään koskevat tiedot ulosoton tietojärjestelmästä. Velallisella on lisäksi oikeus saada ns. asianhallintatiedot tulosteena rekisteristä neljältä vuodelta ja tarvittaessa tätä pitemmältäkin ajalta. Yleinen lähtökohta on, että velan takaisinmaksu on velkojan ja velallisen välinen asia. Velkoja kirjaa velallisen maksusuoritukset ja velallinen saa tarvittaessa velkojalta ajantasaiset tiedot velkatilanteestaan. Tietojensaannissa on kuitenkin käytännössä esiintynyt ongelmia, kun velan takaisinmaksu on kokonaan tai osaksi laiminlyöty. Näiden ongelmien korjaamiseksi on perintälakia ehdotettu edellä kerrotuin tavoin muutettavaksi. Sen sijaan yleisen velkoja koskevan rekisterin perustamista siinä tarkoituksessa, että velallinen voisi rekisteristä saada ajantasaiset tiedot velkatilanteestaan, oikeusministeriö ei pidä tarpeellisena. Luottotietolainsäädännön uudistamista 2

3 Ministerin vastaus koskevan hankkeen yhteydessä luottojen rekisteröintiä koskeva kysymys on kuitenkin ajankohtainen. Oikeusministeriön asettaman työryhmän yhtenä tehtävänä on selvittää, miten positiivisten luottotietojen rekisteröintiä koskevaa sääntelyä kehitetään. Positiivisilla luottotiedoilla työryhmä tarkoittaa hyvää maksutapaa ja luottoja koskevaa informaatiota. Työryhmän määräaika päättyy kuluvan vuoden lopussa. Helsingissä 5 päivänä elokuuta 2004 Oikeusministeri Johannes Koskinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 588/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kauppila /vänst: Vilka metoder ämnar regeringen använda i syfte att ge gäldenärerna ett starkare rättsskydd och kan man enligt regeringens åsikt bilda ett skuldregister som förstärker gäldenärernas rättsskydd, i vilket en gäldenär kan kontrollera vilka de för gäldenären aktuella skulderna är som kommer att drivas in hos honom eller henne? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: God indrivningssed kräver att de betalningskrav som ställs på en gäldenär är tillräckligt utförligt individualiserade och att anvisningarna om hur betalning skall ske är klara. Konsumentombudsmannen har preciserat upplysningsskyldigheten i sina anvisningar av rekommendationskaraktär om god indrivningssed vid indrivning av konsumentfordringar. I allmänhet har också gäldenärerna i samband med indrivningen fått tillräckliga och adekvata uppgifter. I vissa situationer har det dock kommit fram att gäldenärerna haft svårigheter att få uppgifter om skuldernas sammanlagda belopp av borgenären. Om fordringarna befunnit sig i olika indrivningsstadier delvis hos borgenären själv, delvis vid en inkassobyrå och delvis i utsökning och om fordringarna förutom av gäldenären betalas av borgensmän, har det tidvis varit problematiskt att få aktuella och riktiga uppgifter. Det har också varit svårt för gäldenärerna att av borgenärerna få utredning om hur räntorna på skulden och kostnaderna bestäms. På grund av dessa problem har det ansetts behövligt att i lag precisera gäldenärens rätt till upplysningar. Regeringens proposition med förslag till lag om ändring av lagen om indrivning av fordringar (RP 21/2004 rd) behandlas som bäst i riksdagen. I syfte att förbättra gäldenärens rättsliga ställning föreslås i lagen bestämmelser om gäldenärens rätt att av borgenären på begäran få aktuella uppgifter om sin skuldsituation samt en utredning hur räntorna på skulden och kostnaderna bestäms. Gäldenärens rätt att få upplysningar skall enligt förslaget gälla alla fordringar som hör till lagens tillämpningsområde. Gäldenärens rätt att få upplysningar av andra än borgenären och inkassobyråerna har förstärkts genom en partiell reform av utsökningslagen. Reformen trädde i kraft vid ingången av mars månad år 2004 och i samband med den tog man för utsökningen i bruk ett riksomfattande informationssystem (ULJAS). En gäldenär som har eller har haft skulder i indrivning på utsökningsväg har rätt att kontrollera uppgifterna om sig själv i utsökningens informationssystem. Gäldenären har dessutom rätt att i form av en utskrift ur registret få så kallade ärendehanteringsuppgifter för de senaste fyra åren och vid behov för en längre tid än så. Den allmänna utgångspunkten är att betalningen av en skuld är en sak mellan borgenären och gäldenären. Borgenären antecknar gäldenärens betalningar och gäldenären får vid behov aktuella uppgifter som sin skuldsituation av borgenären. I praktiken har dock problem uppstått i fråga om informationen när betalningen av en skuld har försummats helt eller delvis. I syfte att undanröja dessa problem föreslås tidigare be- 4

5 Ministerns svar skrivna ändringar i indrivningslagen. Däremot anser justitieministeriet det inte vara behövligt att bilda ett allmänt skuldregister bara för att gäldenärerna skall kunna få aktuella uppgifter om sin skuldsituation ur det registret. Frågan om registrering av krediter är dock aktuell i samband med den reform av kreditupplysningslagstiftningen som är under beredning. Den av justitieministeriet tillsatta arbetsgruppen har bland annat till uppgift att utreda hur bestämmelserna om positiva kredituppgifter skall utvecklas. Med positiva kredituppgifter avser arbetsgruppen information om god betalningssed och krediter. Arbetsgruppens mandat går ut vid utgången av detta år. Helsingfors den 5 augusti 2004 Justitieminister Johannes Koskinen 5