" Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta rikoslain

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "" Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta rikoslain"

Transkriptio

1 2 JOHDANTO Työskennellessäni Järvenpään kaupungin päihdeasiainkeskuksessa Sosiaali- ja Terveysministeriön rahoittamassa projektissa nimeltään Huumausainerikoksesta kiinnijääneen nuoren hoitoonohjaus, minulle heräsi halu kirjoittaa rikosoikeudellisen- ja hoivajärjestelmän yhteistyöstä. Projektia aloittaessani minulla oli selkeä käsitys siitä mitä projektissa täytyy tehdä. Huumausainerikoksesta kiinnijäänyt henkilö ohjataan hoitoon ja hänelle tehdään syyttämättäjättämispäätös. Projektin edetessä aloin ymmärtää, että projektissa on kysymys erilaisten järjestelmien yhteistyöstä ja niiden työkäytäntöjen yhteen sovittamisesta. Tällöin ei riittänytkään enää oma selkeä käsitykseni siitä, miten pitää toimia vaan oli myöskin ymmärrettävä, missä kentässä tulee kulloinkin toimia ja millaisia tavoitteita eri järjestelmillä oli suhteessa yksilöön ja yhteiskuntaan. Aloin tutustua rikosoikeudelliseen järjestelmään paremmin ja pyrin löytämään tästä järjestelmitä yhtymäkohtia hoitojärjestelmään. Työssäni pyrin osoittamaan erilaisten järjestelmien yhteistyön merkityksen huumausaine ongelmaa ratkaistaessa. Tutkin niitä arvoja mitä huumausainepolitiikan takana on ja sitä miten ne vaikuttavat eri järjestelmien yhteistyöhön ja lainsäädäntöön. Lopuksi tarkastelen projektia tapausesimerkkien valossa. Huumeiden käyttö tehtiin laittomaksi eli kriminalisoitiin vuonna 1966 ja vuonna 1972 laki määritteli käyttäjät rikollisiksi (Backman 2000). Vuoden 1972 huumeiden käytön rangaistavuuden tarkoitus oli lähinnä vahvistaa huumeiden vastaista asennetta yhteiskunnassamme eikä niinkään lisätä rangaistuksia käyttäjälle. Käytännössä oli tarkoitus, ettei huumeiden käyttöä rangaistaisi vaan rikos jätettäisiin syyttämättä ja rankaisematta. Hoito nähtiin käyttäjien osalla tärkeämmäksi asiaksi kuin rangaistus. (Hakkarainen 1992, ) Kun huumeiden käytön kriminalisoinnista vuonna 1996 äänestettiin Eduskunnassa, oli tulos äärimmäisen tiukka, 92 äänesti puolesta ja 81 vastaan. Tulos osoittaa sen, että käytön kriminalisointi jakoi yhteiskuntamme kahteen osaan. Ei ollut ollenkaan itsestään selvää, että huumeiden käytöstä tehtiin rangaistava asia. Laki toimikin hyvin lain alkuvuosina. Melko pian kuitenkin alettiin rankaisemaan pelkän käytön perusteella ja 1980-luvulla suurin osa huumerikoksesta tuomituista oli huumausaineen hallussapitäjiä tai käyttäjiä. ( Backman )

2 3 Vuonna 1993 joulukuun 22. päivänä annettiin rikoslaki 50:7, joka tuli voimaan " Huumausaineen käytöstä ja huumausaineen käyttöön liittyvästä muusta rikoslain 50 luvussa tarkoitetusta rikoksesta voidaan sen lisäksi, mitä rikoslain voimaanpanemisesta annetussa asetuksessa tai tässä laissa säädetään, jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jollei teko olosuhteet huomioon ottaen ollut omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. Syyte voidaan myös jättää ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä osoittaa sitoutuneensa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon." ( Rikoslaki 50:7.) Lain tarkoitus oli lisätä syyttämättä jättämistä huumeiden käyttäjän osalta. Vuonna 1972 annetussa laissa henki oli jo sen suuntainen, ettei rangaistus ollut itseisarvo huumeiden käyttäjän kohdalla vaan pikemminkin hoito. Kuitenkin lain henki ei ollut toteutunut hoitoonohjauksen ja syyttämättäjättämisen osalta, niinpä vuoden 1994 alussa voimaan tulleen lain tarkoitus oli tehostaa tätä käytäntöä. Rikoslain 50 luvun 7 pykälän alkuosa tehostikin syyttämättäjättämisen osuutta oman käytön osalta, mutta hoitoonohjauksen kohdalla laki ei tuottanut toivottavaa tulosta. Järvenpään kihlakunnassa tapahtuvan projektin tarkoitus oli tehostaa hoitoonohjauspykälän käyttöä sekä lisätä hoito- ja rikosoikeudellisen järjestelmän yhteistyötä. Työtä tehdessäni minulla on suurena apuna ollut Kari Haavisto kommentteineen sekä monia ajatuksia olen saanut Aarne Kinnuselta ja Heini Kainulaiselta. Omistan työni huumeongelman kanssa painiville nuorille ja heidän läheisilleen.

3 4 2 RIKOSOIKEUDELLISEN JÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Länsimainen kontrollijärjestelmä perustuu pitkälti Vanhan Testamentin kymmeneen käskyyn ja Kantin oikeusajatteluun. Kantin oikeusajattelun perustalla oli luonnollisen rikoksen käsite. Luonnollinen rikos on sellainen rikos, minkä kaikki järkevät ja kohtuulliset ihmiset määrittävät rikokseksi. ( Christie 1986, ) Lain tehtävä on melko selkeä kun, kysymyksessä on luonnollinen rikos, joka kohdistuu yksilön omaisuuteen tai ruumiiseen. Tällöin on helppo ymmärtää, että lain tehtävä on suojella yksilöä ja sen rikkomisesta seuraa sanktio. Huumausainerikos ei ole niin sanottu luonnollinen rikos. Yhteiskunnassa vallitsevat arvot vaikuttavat siihen, millainen käyttäytyminen määritellään poikkeavaksi. Poikkeavuutta pyritään vähentämään rangaistuksilla ja erilaisilla rajoitteilla. ( Sulkunen 1994, ) Ongelmallisemmaksi rikoskäsite muodostuukin, kun se ei kohdistu suoranaisesti yksilöön vaan vallalla olevien arvojen mukaan ei hyväksyttävään käyttäytymiseen, esimerkiksi tiettyjen huumeiden käyttöön tai esimerkiksi alastomana julkisella paikalla esiintymiseen. Tällöin lähtökohtana ei ole enää luonnollisen rikoksen käsite vaan yhteiskunnallisten arvojen ja historiallisen perinteen vaaliminen. Huumausainerikos on tällainen. Perinteisesti sosiaalisesti ei toivottu käytös on pyritty ratkaisemaan kontrolliin ja sanktioihin liittyvillä toimilla. Rikosoikeudellisella järjestelmällä pyritään turvaamaan kunkin valtion historiallisesta ja kulttuurillisesta taustasta nousevat arvot. Rikosoikeudellisessa päätöksenteossa on kysymys yhteiskunnassa olevien riitojen ratkaisusta. ( Utriainen 1988, 27.) Rikoslaissa kysymys on yhteisesti sovituista säännöistä, joilla pyritään suojelemaan ja turvaamaan yhteiskunnassamme vallitsevia arvoja. Arvot ovat muovautuneen pitkien aikojen kuluessa ja useiden arvojen takaa löytyy hyvin inhimillisiä asioita ja tapahtumia. Huumeiden laillisena tai laittomana pitämisen taustalta löytyy pitkälti historiallisesta näkökulmasta nousevat arvot. Kontrollin tehtävä on rajata yhteiskunnan jäsenten käyttäytyminen tiettyihin sovittuihin ja yleisesti hyväksyttyihin puitteisiin. Suomessa esiintyvistä laittomista huumeista suurin osa, esimerkiksi kannabis, heroiini ja kokaiini, tulevat läntisen Euroopan ulkopuolelta. Näin kulttuurilliset ja

4 5 maantieteelliset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, millaiset tuotteet ovat järjestelmässämme kiellettyjä. Ensimmäisten huumausaine kontrollien taustalla olivat taloudelliset tekijät. Intiasta vietiin oopiumia Kiinaan ja Kiinasta vietiin teetä Englantiin. USA ja muut vaurastuneet maat halusivat 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa rajoittaa Iso-Britannian hallitsevaa asemaa maailmankaupassa ja sen vuoksi he alkoivat vaatia oopiumikauppaan rajoituksia kansainvälisillä sopimuksilla. Amerikkalaiset toivoivat, että kiinalaiset olisivat ostaneet intialaisen oopiumin sijasta amerikkalaisia tuotteita. Taloudellisten syiden lisäksi amerikkalaisten ajattelun taustalla oli myöskin moraalinen suuttumus. ( Stein 1985, 7-9.) Moraalisin perustein voidaan perustella lähes mikä tahansa asia, jos siihen on kyseisellä yhteisöllä tai yhteiskunnalla tarvetta. En pyri väittämään etteikö oopiumin käyttöön liittyisi myöskin moraalisia näkemyksiä, mutta mielenkiintoinen kysymys kuitenkin on: Mikä saa tietyt moraaliset näkemykset heräämään? Esimerkkinä moraalisten asioiden taustoista kirjoitan kuulemani tarinan erään uskonnollisen yhteisön suhteesta Cola-juomaan. Yhteisössä päätettiin, ettei heidän uskontonsa voi sallia kofeiinia sisältävän Cola-juoman käyttöä. Kyseisen uskonnon valta-alueen tärkein vientituote oli suola ja suolan tärkein ostaja sattui olemaan tämä Cola-yhtiö. Yhtiössä ei hyväksytty sitä, että tärkeä markkina-alue jää hyödyntämättä uskonnon takia ja ilmoitettiin, että jos ette juo Colaa, emme osta teiltä suolaa. Uskonnollinen yhteisö perui päätöksensä Cola-juoman kiellosta ja elämä jatkui entiseen malliin. Moraalisen linjanvedon taustalla olivat tässäkin tapauksessa enemmän taloudelliset vaikuttimet kuin todelliset moraaliset pohdiskelut. Vastaus kysymykseen mikä saa moraaliset näkemykset heräämään voi olla Kantin ajattelun mukainen luonnollisesta rikoksesta lähtevä ajatus, mutta se voi olla myös omasta edusta käsin nouseva moraalinen huoli.

5 6 2.1 Rikosoikeudellisen järjestelmän yleiset tavoitteet Rikosoikeudellisessa järjestelmässä preventiolla tarkoitetaan rikosjärjestelmän olemassaolon rikollisuutta ehkäisevää merkitystä. ( Utriainen 1992, 31). Kontrollijärjestelmän olemassaolon yksi perustelu perustuu rikosoikeudellisen järjestelmän olemassaolon rikoksia ennaltaehkäisevään vaikutukseen. Tieto siitä, että jokin järjestelmä valvoo yhteiskunnassa sovittuja pelisääntöjä aiheuttaa sen, että rikosten tekemisen kynnys kasvaa. Saaristossa oltiin lopettamassa papin virkaa, koska tilastot osoittivat ettei papin palveluita käytetä tarpeeksi hyväksi. Päätettiin kuitenkin tehdä kysely poistetaanko pappi saarelta vai ei. Saarelaisten vastaus oli lähes yksimielisesti ei poisteta. Alettiin kysyä perusteluita tällaiselle ajattelulle, koska kirkossa ei käyty eikä sen palveluita käytetty aktiivisesti hyväksi. Yksi merkittävä esiin noussut asia oli se, että on mukava ja turvallinen olo, kun pappilasta näkyy valo ( Ikola 1995.) En tiedä, onko tämä tarina tosi, mutta se kuvaa kontrollijärjestelmän olemassaolon rikoksia ennaltaehkäisevää vaikutusta. On turvallista elää yhteiskunnassa, jossa on yhteisesti sovitut normit, tällöin on helppo erottaa oikeat asiat vääristä. Yleispreventiolla tarkoitetaan rangaistusjärjestelmän olemassaolollaan aiheuttamaa rikosten estävyyttä. Rangaistusjärjestelmän tehtävä on pelottaa rikoksen tekoa suunnittelevaa kansalaista sanktiolla. Myöskin yleisesti hyväksyttävää on noudattaa säädettyjä lakeja. Sanktiolla on tapoja ja ryhmänormeja luova ja vahvistava vaikutus. ( Anttila-Heinonen 1997 s ; Lappi-Seppälä 1987 s ) Rangaistusjärjestelmän olemassaololla on merkittävä vaikutus rikosten estävyyden kannalta ja mahdollinen sanktio kyseisestä rikoksesta saa pohtimaan, kannattaako rikosta tehdä vai ei. Tämä lain olemassaolo koskee kaikkia kansalaisia ja on yksi tärkeä syy millä perustellaan, että huumausaineiden käyttö tulee pitää rikollisena toimintana Suomessa. Suomalaisen oikeusjärjestelmän selkeä viesti on, että huumausaineet eivät kuulu meidän yhteiskuntaamme ja jos rikot tätä normia vastaan, sinua rangaistaan siitä.

6 7 Oikeusjärjestelmä on aina riippuvainen kansalaisten oikeuskäsityksistä. ( Utriainen 1992, 27 ). Oikeusjärjestelmä ei kuitenkaan pelkällä olemassaolollaan pysty pitämään kansalaisiaan kuuliaisina, elleivät he sitoudu siihen. Hyvänä esimerkkinä tästä on huippu-urheilussa tapahtuneet doping tapaukset. Suomen hiihtomaajoukkueella oli Lahden MM-kisoissa tieto siitä, että joukkueen käyttämä veren ohennusaine oli huippu-urheilijoilta kielletty. Tästä huolimatta ainetta käytettiin, koska uskottiin, ettei sen käytöstä jää kiinni. Dopingjärjestelmän olemassaolo ja sanktion uhka ei pitänyt urheilijoita ja valmentajia hyväksyttyjen keinojen rajoissa kyseisissä kisoissa. Tällöin voidaan todeta, että Hiihtoliiton sisällä olevien ryhmien ja urheilijoiden oikeuskäsitys perustui enemmän kiinnijääntiin liittyviin perusteluihin kuin kiellettyjen ja sallittujen sääntöjen noudattamiseen. Rangaistuksen erityisestävällä vaikutuksella tarkoitetaan sitä, että rangaistuksella on rikoksentekijälle rikoksen uusintaa ennaltaehkäisevä vaikutus. Sanktiolla ei kuitenkaan selkeästi ole ollut tällaista vaikutusta, ainakaan jos on jouduttu käyttämään vapauden riistoa eli vankeusrangaistusta. ( Utriainen 1992, ) Vankila aiheuttaa käytännössä vangille rikollisen rooliin sosiaalistumista ja leimautumista rikolliseksi (Laitinen & Aromaa 1993, ). Narkomaaniksi leimautuminen aiheuttaa samanlaisen ilmiön. Henkilölle jolla on narkomaanin leima, tarjotaan useammin huumeita kuin muille. Poliisi tarkastaa hänet useammin kadulla kuin ei-narkomaanin leimaa kantavan henkilön. Narkomaaniksi leimaantuneen henkilön on hankala solmia suhteita ei-huumeita käyttäneisiin henkilöihin. Vangin ongelma on samanlainen, hänen on vaikea saada työpaikkaa tai ystäviä ei-rikollisista piireistä. Tällöin on hyvä, että sanktiojärjestelmän rinnalle on kehitetty vaihtoehtoisia suhtautumistapoja rikolliseen, kuten sovittelutoiminta ja hoito sanktion vastineena. Rikoslain 50:7 toisen osion mukainen mahdollisuus vaikuttaa syyteharkintaan hoitoon sitoutumisella on hyvä esimerkki tästä. 2.2 Rikosoikeudellisen järjestelmän tavoitteet eri koulukuntien näkökulmasta Klassisen koulukunnan käsitteen lähtökohtana oli ajatus ihmisestä, joka tekee vapaasta tahdostaan lain vastaisen teon. Tällöin rangaistus tuli määritellä suhteessa rikoksen objektiiviseen oikeuden loukkaukseen ja tekijän syyllisyyteen. Rangaistus nähtiin

7 8 sovituksena jo tehdystä rikoksesta (Utriainen1984, 37-45). Suomessa rikosoikeudellinen järjestelmä on pitkälle perustunut tällaiseen klassiseen koulukunnan rikosajatteluun ( Kinnunen 2000.) Tässä valossa on hyvin ymmärrettävää, miksi oikeusjärjestelmämme ei ole käyttänyt huumehoitoa rangaistuksen vaihtoehtona. Kun henkilö on vapaasta tahdostaan aloittanut huumausaineiden käytön, hänen on kärsittävä rangaistus siitä. Jos taas hoito nähdään rikoksen sovituksena, tulee hoidosta osa sanktiota ja hoidon tavoite on vain sen suorittaminen. Tällaisella sovitusajattelulla on paljon kannatusta eri organisaatioissa ja huumerikoksesta kiinnijääneillä itselläänkin. " mun hoito vois olla pelkkä seula, niin saatais todistettua poliisille ja mutsille, etten mä käytä enää mitään (Asiakas 2000). Sovitusajattelussa huumeseulasta tulee tärkeä mittari siitä onko hoito onnistunut vai ei, ja silloin hoito on vain sanktiojärjestelmälle todistelua. Hoidon tehtävä on tällöin toimia osana rikosoikeudellistajärjestelmää eikä osana hoitojärjestelmää, mihin kontrollijärjestelmä on hänet ohjannut. Sosiologisen koulukunnan mielestä rangaistuksen piti suuntautua tulevaisuuteen. Rikoksesta rangaistaessa pääpaino asetetaan rikoksen uusinnan ehkäisyyn. Sosiologisessa koulukunnassa seuraamus rikoksesta nähtiin parantavana vaihtoehtona sellaiselle rikollisille, joilla oli mahdollisuus parantua. Ehdollinen vankeus ja sakkorangaistus nähtiin pelokkeena ja varoituksena rikoksesta kiinnijääneelle. (Utriainen 1992, 20.) Usean käyttäjän kohdalla oikeusjärjestelmän kanssa tekemisiin joutumisella ei ollut suurtakaan merkitystä huumeriippuvuudesta irtipääsemisen osalta ( Koski- Jännes 1998, ). "Aluksi mä ajattelin, että ku sais lievennettyä tuomiota olis hyvä, mutta kun oon ollut ilman päihteitä ei sillä sakolla ole paljon mitään merkitystä, niin eikä sillä kyllä ennenkään ollut mitään merkitystä " ( Asiakas 2000). Hoidon ensisijainen tehtävä on tulevaisuuteen tähtäävä huumeiden käytön lopettaminen tai selkeä vähentäminen. Tällöin tavoite on täysin samansuuntainen, kuin sosiologisen koulukunnan ajatus rikoksen uusinnan ehkäisystä. Hoidon osuutta voidaan kasvattaa

8 9 oikeusajattelussa, jos lähtökohtana on rikosten uusinnan estäminen eikä rangaistuksen suorittaminen kyseisestä rikoksesta. 3 HUUMAUSAINEET SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Huumausaineet voidaan luokitellaan laillisiin ja laittomiin huumeisiin. Suomalaisessa lainsäädännössä ainoastaan alkoholi, nikotiini ja kofeiini ovat laillisia huumausaineita (Sarvanti 1997, 26). Alkoholi on suomalaisten eniten käyttämä huumausaine, noin 90 % aikuisväestöstä käyttää alkoholia ( Taskumatti 2000,8 ). Kannabiksen kokeiluprosentti eniten käytettynä laittomana huumausaineena on 10 % koko aikuisväestöön suhteutettuna. ( EU Huumeraportti 2000, 12). Suomessa tavattiin opiaattien käyttöä jo 1930-luvulla. Suurimmillaan käyttö oli sodan loputtua, jolloin arvioidaan olleen n huumeiden käyttäjää. Luvut laskivat vuoteen 1965 saakka, jolloin oli arviolta 150 huumeiden käyttäjää. (Kontula 1988, ) Huumeiden käyttö lisääntyi 1970-luvun alussa. Sen jälkeen käyttö väheni ja tilanne vakiintui, kunnes 1980 luvulla huumeiden käyttö alkoi lisääntyä ja samanlainen suuntaus jatkuu yhä. ( Hakkarainen 1992, 75.) EU 2000 huumeraportti osoittaa, että huumeiden käyttö Euroopassa on vakiintunut tietylle tasolle. Maiden, joissa on keskimääräistä pienempi huumeidenkäyttö ja - kokeiluprosentti huumeiden käyttö ja kysyntä kasvaa. Suomi muun muassa kuuluu näihin maihin. (EU huumeraportti 2000, 12. ) Tällöin on todettava, että huumeiden käyttö ja kokeilu kasvaa vielä joitakin vuosia kunnes sitten pysähtyy, mikäli Suomi seuraa yleistä eurooppalaista linjaa. 3.1 Huumausaineen käsite Huumausaine on käsitteenä ristiriitainen. Kun luentoa pitäessäni olen puhunut kahvista ja tupakasta huumausaineena, ovat eräät kuulijat pitäneet sitä saivarteluna tai huumeiden vaarallisuuden vähättelynä. Näillä niin sanotuilla laillisillakin huumeilla on samanlaisia vaikutuksia käyttäjäänsä kuin laittomillakin. Kahvi, tupakka ja alkoholi

9 10 aiheuttavat käyttäjälleen riippuvuutta ja erilaisia terveydellisiä haittoja samoin kuin laittomatkin päihteet. Tällä hetkellä Suomessa kuolemantapausten aiheuttajina lailliset päihteet ovat huomattavasti merkittävämmässä asemassa kuin kielletyt huumeet ( Taskumatti 2000,16). Laittomista huumausaineista yleisimmin Suomessa esiintyviä ovat kannabis, opiaatit, psyykelääkkeet, amfetamiini, kokaiini, LSD, Khat ja meta-amfetamiini eli ekstaasi (Tietopaketti huumeista1997, ) Tässä tutkimuksessa painopiste asetetaan laittomiin huumeisiin, koska projektissa asiakkaaksi pääsy edellyttää laittomien huumeiden käyttöä ja siitä poliisille kiinnijääntiä. Laittomilla huumeilla tarkoitetaan mitä tahansa luonnollista alkuperää olevaa tai synteettisesti valmistettua ainetta, joka on mainittu vuoden 1961 narkoottisia huumeita koskevan yleissopimuksen aineluetteloissa 1 ja 2 (asetuskokoelmat 439/65 729/75). Vuonna 1961 luettelossa oli 93 ainetta ja 1971 siihen lisättiin LSD ja muut hallusinogeenit. Laittomaksi huumausaineeksi luokittelu on sopimukseen perustuva asia, mikä päätetään kansainvälisissä tai kansallisissa sopimuksissa. Euroopan Unioninkin sisällä on eroavaisuuksia siinä, mitkä aineet ovat laittomia huumeita, esimerkiksi suhtautuminen kannabistuotteisiin vaihtelee valtioittain. Suomessa huumausaine nimeä käytetään yleensä vain laittomista huumeista (Sarvanti ) Lääkkeellä tarkoitetaan ainetta, joka ulkoisesti tai sisäisesti käytettynä estää, parantaa tai helpottaa sairauden oireita. ( Lääkelaki 1:3) Eräiden sairauksia kohdalla lääkkeen käyttäjä pystyy itse määrittelemään sen miten sairas hän on ja tarvitseeko hän lääkitystä sairauteensa. On tullut uusia sairauksia ja osa vanhoistakin on sellaisia, että on vaikea sanoa, onko kyseisellä potilaalla sellainen sairaus vai ei. Esimerkiksi paniikkihäiriö on yksi tällainen sairaus, jolla päihdeongelmaiset hankkivat psyykelääkkeitä itselleen. Usein he itsekkään eivät ole varmoja, onko heillä kyseinen sairaus vai ei, mutta lääkkeitä käyttäessään he eivät toteuta lääkärin ohjetta vaan omaa tuntemustaan siitä, minkälainen määrä lääkettä kyseiseen sairauteen auttaa.

10 11 Mikä hyvänsä psyykkisen vaikutuksen takia väärinkäytettyä lääkeainetta tai muuta tuotetta kutsutaan usein huumeeksi tai sen käyttöä huumeongelmaksi (Tuomisto & Paasonen 1988, 313 ). Laittomista huumeista useimmat aineet on aluksi tehty lääkkeiksi, mutta niiden käytöstä on luovuttu lääkkeinä, koska on todettu, etteivät ne edistä terveyttä (Cristien & Bruun 1986, 55). Jos lääke aiheuttaa positiivisten ominaisuuksien lisäksi niin paljon haittavaikutuksia ja lieveilmiöitä, on niiden käytöstä tällöin luovuttu. Lääkeaineet, jotka luetaan huumausainelain alaisiksi, on määritelty erillisessä lääkeaineluettelossa. 3.2Projektissa esiintyvät huumausaineet Hoitoon hakeutuneitten henkilöiden käyttämät laittomat huumausaineet ovat olleet hasis, psyykelääkkeet (bentzodiatsepiinit), amfetamiini, ekstaasi, ja opiaatit ( heroiini). Yleisimmin esiintynyt aine on ollut hasis. Hasiksen lisäksi useilla henkilöillä on ollut psyykelääkkeitten (bentzojen) ja alkoholin käyttöä. Projektissa ei ole ollut yhtään sellaista henkilöä, joka olisi käyttänyt vain yhtä ainoaa päihdettä vaan useimmat ovat käyttäneet yhtä tai kahta huumausainetta pääaineen lisäksi. Pääaine on se huumaava aine, mitä kyseinen henkilö eniten käyttää. ( Ikkala ) 4 Huumausaineet rikosoikeudellisesta näkökulmasta Rikoksen kohteen mukaan rikos voidaan luokitella, joko yksilöön tai julkiseen valtaan kohdistuvaksi. (Laitinen & Aromaa 1993, 49). Huumausaineiden käyttö rikoksena kohdistuu julkiseen valtaan. Suomessa kriminaali politiikka on ollut tärkeässä roolissa huumausainepolitiikan suhteen. Huumeiden leviäminen on pyritty lähinnä ratkaisemaan kontrollia ja sanktioita lisäämällä. Yleisesti länsimaissa ollaan toimittu saman suuntaisesti. Tästä huolimatta huumeiden käyttö on kasvanut koko 90-luvun ajan. (Partanen 2000, ) Tämä todistaa sen, etteivät pelkät kontrolliin liittyvät toimet ole ratkaisu huumausaineongelmaan. Poliisin voimien lisääminen huumekysymyksen ympärillä voi edesauttaa yhteiskunnassa olevien mielipiteiden muokkautumista huumevastaiseksi ja huumeiden kysynnän ja tarjonnan hankaloittamista, mutta koko huumeongelmaa se ei ratkaise.

11 12 Huumausainelainsäädännön taustalla ovat kansainväliset sopimukset ja ne määrittelevät melko tarkasti sen, mitkä huumausaineet ovat kiellettyjä ja mitkä ovat laillisia. Huumeiden myynti ja maahantuonti ovat kiellettyjä kansainvälisissä sopimuksissa. Huumausaineiden käytön osalta kansainväliset sopimukset eivät ole niin seikkaperäisiä. Jokainen maa saa itse määritellä, minkä huumausaineiden käyttö ja hallussapito sen alueella on sallittua. Huumausaineiden lainsäädännön osalta on olemassa erilaisia käytäntöjä esimerkiksi Hollannissa, Italiassa, Espanjassa ja Englannissa (Kontula 1997, 126.) EU tuo todennäköisesti muutoksia lainsäädäntöön huumausainepolitiikankin osalta. Huumeiden käytön kriminalisointia on perusteltu monella eri tavalla. Useat perustelut on kumottavissa melko helposti, mutta osa perusteluista on selkeitä ja hyvin perusteltuja. Otan tähän esimerkkejä useimmiten esiin nousseista huumeiden käytön kriminalisoinnin perusteluista. 1. Mietojen huumeiden käyttö johtaa kovempien huumeiden käyttöön (=porttiteoria). Tämä on yksi kaikkein eniten käytettyjä perusteluja huumekeskustelussa. Suurin osa huumeiden käyttäjistä aloittaa alkoholilla ja tupakalla, tämän jälkeen osa siirtyy kannabistuotteisiin, joista osa siirtyy suonensisäisiin huumeisiin. Vahvempiin huumeisiin siirtyminen johtuu porttiteorian mukaan aikaisemman aineen vaikutusten vähenemisestä. ( Poikolainen 1997, 45-46) 2. Laittomat huumeet aiheuttavat käyttäjälleen voimakasta fyysistä ja psyykkistä riippuvuutta, voimakkaampaa kuin lailliset huumeet (Sarvanti 1997, 152.) 3. Jos laiton huume vapautetaan, päihteiden käyttö lisääntyy kokonaisuudessa. Tästä on olemassa ennakkotapaus Suomen historiassa, jota käytetään varoittavana esimerkkinä. Keskiolut vapautettiin vuonna Tällöin päihteiden kokonaiskäyttö lisääntyi, kun alkoholin saatavuutta helpotettiin. (Sarvanti 1997,154).

12 13 4. Huumeiden käyttö lisää rikoksia, koska huumeet maksavat paljon ja rahoittaakseen huumeiden käyttöä on tehtävä rikoksia. Omaisuusrikokset liittyvät oman käytön rahoitukseen ja organisoituneeseen huumausainerikollisuuteen. ( Kinnunen 1996, 101) 5. Huumepolitiikan liberalisointi johtaa siihen, että muiden maiden huumeiden käyttäjät ajautuvat kyseisen maan alueelle. ( Sarvanti 1997, 157) 6. Laittomien huumeiden käyttäjät ovat epäsosiaalisia ja heillä on enemmän ongelmia kuin ei-huumeita käyttävillä. ( Kinnunen 1996, 44) 7. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset lisääntyvät huumeiden käyttäjillä. (Kontula 1988, 174) Yksi perinteinen kriteeri huumausaineen luokitteluun rikoslain alaiseksi ovat olleet terveydelliset haitat. Erilaisten lehdissä olevien ja keskusteluissa ilmenneiden summien mukaan yksi HIV tapaus maksaa yhteiskunnalle n. miljoona markkaa ja C- hepatiitti tapaus satatuhatta markkaa. HIV ja hepatiitti tarttuvat usein suonensisäisten huumeiden käyttäjillä likaisten neulojen välityksellä. 8. Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi huumeista johtuvat haitat kohdistuvat myöskin hukkaan menneeseen koulutuspanokseen, hoitojen ja kuntoutusten nielemiin kustannuksiin, sosiaalisin perustein jaettaviin tuloihin, huumerikollisuuden seurauksiin sekä huumeiden viljelyyn liittyviin ympäristöllisiin haittoihin. ( Tietopaketti huumeista 1997, 83 ) 4.1 Huumeiden käyttö rikoksena Huumausainerikoksella tarkoitetaan kaikenlaista huumausaineiden käyttöä, viljelyä ja maahantuontia. Kriteeri tälle pykälälle on lähinnä omaan käyttöön tarkoitettu huumeiden hankinta ja käyttö. Rikoslain 50 luvun 1 pykälän mukaisesta rikoksesta kiinnijäänyt tuomitaan sakkoihin tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. ( Rikoslaki 50:1) Tämän pykälän alla olevissa tapauksissa voidaan tehdä syyksiluettava syyttämättäjättämispäätös. Jos huumausainerikoksessa on kyse taloudellisen edun tavoittelusta,erittäin vaarallisesta huumausaineesta tai suuresta määrästä huumausainetta, katsotaan rikoksen olevan

13 14 törkeä. Erittäin vaarallisella tarkoitetaan ainetta, jonka käyttöön liittyy virheellisesti annosteltuna hengenvaara, esim. heroiini. Se, mikä on suuri määrä huumausainetta, on aina oikeuden määriteltävissä, tässä onkin paljon eroavaisuuksia eri syyttäjien ja tuomioistuimien välillä. Käytännössä kuitenkin noin yksi kilo kannabista, g amfetamiinia, 20-30g heroiinia ja g LSD:tä pidetään suurena määränä. Törkeästä huumausainerikoksesta on kysymys myöskin, jos rikoksen tekijä levittää huumausainetta alaikäisille ja huumeet liittyvät organisoituun rikollisuuteen. (Tietopaketti huumeista 1997, ) Törkeään huumausainerikokseen syyllistyneeseen henkilöön ei yleensä voida soveltaa syyttämättäjättämispäätös pykälää. Lyhyesti voidaan sanoa, että kaikki huumeiden hankkimiseen, myymiseen, viljelemiseen ja käyttöön liittyvä on Suomessa kiellettyä. 4.2 Huumausainerikoksesta seuraavat toimenpiteet Poliisin tehtävä on ottaa rikoksesta epäilty kiinni ja suorittaa esitutkinta. Tässä vaiheessa poliisilla on mahdollisuus jättää esitutkinta suorittamatta. ( Esitutkintalaki 2:2) Huumausainerikosten yhteydessä poliisin huumekoulutuksessa suositus on, että jokaisesta havaitusta huumausainerikoksesta tehtäisiin rikosilmoitus, suoritettaisiin kuulustelut ja kotietsintä, mikäli poliisin työtilanne sen sallii. (Kinnunen 1996, ) Käytännössä kuitenkin asia on niin, ettei poliisilla ole resursseja tutkia jokaista tapausta näin perusteellisesti. Poliisi pyrkii useissa tapauksissa keskittämään työnsä myyjien ja välittäjien paljastamiseen. Poliisit käyttävät jonkin verran omaa epävirallista hoitoonohjausta, mikä tarkoittaa sitä, että poliisi jättää tutkinnan suorittamatta jos epäilty hakeutuu hoitoon. Tai sitten poliisi käyttää isällistä keskustelua hyväksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että ensikertalaiselle ilmoitetaan mitä tapahtuu, kun hän seuraavan kerran jää kiinni huumausainerikoksesta. Tämän isällisen keskustelun tarkoitus poliisien mukaan on katkaista aloitteleva päihteidenkäyttö, mikä on tapahtunut enemmänkin ajattelemattomuutta kuin rikollisissa tarkoitusperissä. Poliisit kertovat käyttävänsä tätä metodia muutamia kertoja vuodessa. Tämä isällinen keskustelu ei myöskään leimaa

14 15 rikoksesta kiinnijäänyttä millään tavalla, koska siitä ei tule mitään merkintään poliisin papereihin. Pääsääntöisesti poliisi kuitenkin suorittaa esitutkinnan ja käyttää edellä mainittua isällistä keskustelua harvoin hyväkseen. ( Konttinen 2000.) Yksilön kannalta tämä isällinen keskustelu on todella hyvä väliintulo. Tällöin nuoren tiedot eivät jää poliisin papereihin, ja nuorena tehty ajattelematon rikos ei ole esteenä nuorelle myöhemmin esimerkiksi työnhaussa. Esitutkinnassa selvitetään rikos, sen teko-olosuhteet, asianomaiset ja muut syytteestä päättämistä ja rikosasiain oikeudenkäyntiä varten tarvittavat seikat. Näitä ovat esimerkiksi rikoksella aiheutetut vahingot, saavutettu hyöty ja asianomistaja vaatimukset. Esitutkinnan ensisijainen tehtävä on selvittää onko riittävää aihetta syytteen nostamiseen. Esitutkinnan suorittaa poliisi. ( Esitutkintalaki 5) Syyttäjä huolehtii yhteiskunnan puolesta siitä, että rikoksen johdosta ryhdytään toimiin rikoksentekijän rankaisemiseksi. (Syyttäjän viraston koulutus 1998) Syyttäjällä on keskeinen rooli rikosprosessissa, koska hän voi esittää sanktiota tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttäjä päättää poliisin toimittamien tutkimusten perusteella syytteen nostamisesta eli arvioi, onko siihen lailliset edellytykset. Jollei rikoksesta ole riittävästi näyttöä, syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttäjä voi jättää syytteen nostamatta myös esimerkiksi siitä syystä, että rikos on vähäinen. Jos henkilön katsotaan syyllistyneen rikokseen, mutta syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen on kysymys syyksiluettavasta syyttämättäjättämispäätöksestä. Päätettyään syytteen nostamisesta syyttäjä vaatii rikoksesta epäillylle rangaistusta oikeudenkäynnissä käräjäoikeudessa. ( Kainulainen 99 s.5-7) Huumausainerikos prosessina on samanlainen kuin mikä muukin rikosprosessi. Huumausainerikos paljastuu usein muiden rikosten tutkintojen yhteydessä tai toisten käyttäjien avulla (Kinnunen1996, ). Kun rikoksesta epäilty on otettu kiinni, suorittaa poliisi esitutkinnan. Esitutkinta sisältää kuulusteluja ja mahdollisen kotietsinnän sekä muita rikoksen selvittämiseen tarvittavia tutkimuksia. Esitutkinnan jälkeen juttu siirtyy syyttäjälle, joka suorittaa syyteharkinnan. Syyteharkinnassa

15 16 selvitetään millaisesta rikoksesta on kysymys ja millaisiin toimenpiteisiin sen osalta ryhdytään. Syyteharkinnassa tehdään ehdotus tuomioistuimelle siitä, minkälaisia seuraamuksia rikoksesta koituu. Syyteharkintavaiheessa syyttäjällä on mahdollisuus tehdä syyttämättäjättämispäätös. Tuomioistuimessa rikoksesta epäilty tuomitaan rangaistukseen tai jätetään tuomitsematta Huumausainerikoksesta seuraavat rangaistukset Rikosoikeudellisen järjestelmän toimivuutta tarkastellaan suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Huumausainerikoksen kohdalla voidaan asiaa tarkastella joko yksilön tai yhteiskunnan näkökulmasta. Yhteiskunnan näkökulmasta asiaa tarkasteltiin jo aikaisemmin. Tässä osiossa tarkastellaan asiaa huumausainerikoksen tehneeseen henkilöön kohdistuvien seuraamusten näkökulmasta. Huumausainerikoksesta kiinnijääneeseen henkilöön kohdistuu kolmenlaisia toimenpiteitä sanktiojärjestelmässä: syyttämättäjättäminen, sakkorangaistus ja vankeusrangaistus. Sakkorangaistus on tyypillisin seuraamus huumausainerikoksesta. Vuonna 1998 noin 70 % kaikista rangaistuksista oli sakkorangaistuksia. Sakkorangaistusten suuri määrä johtuu siitä, että suurin osa huumausainerikoksista kiinnijääneistä on huumausaineiden käyttäjiä tai niiden hallussapitäjiä. (Backman 2000).Sakkorangaistus aiheuttaa huumausainerikoksesta kiinnijääneelle selkeästi viestin siitä, että hän tehnyt jotain väärää eli toiminut vastoin Suomalaisia arvoja. Sakkorangaistus ei kuitenkaan ratkaise kyseisen henkilön päihdeongelmaa. Yksi esiin noussut ratkaisukeino huumepolitiikan selkeyttämiseen on sakottamisoikeus poliisille. Huumausaineen käytöstä tai hallussapidosta omaa käyttöä varten säädettäisiin erityinen rikostunnusmerkistö, jonka rikkomisesta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Lainmuutoksen jälkeen tällaisia juttuja ei enää tarvitsisi viedä tuomioistuimeen, vaan sakko voitaisiin määrätä nopeasti rangaistusmääräysmenettelyssä (poliisi kirjoittaa rangaistusvaatimuksen ja syyttäjä määrää lopullisen sakon). Nykyisinkin teoista tuomitaan käytännössä sakkorangaistuksia. (Oikeusministeriön tiedote 2000)

16 17 Tällaiseen huumausainerikkeeseen syyllistynyt henkilö saisi rikkeestään automaattisesti sakkorangaistuksen kuten ylinopeustilanteessa. Sakkorangaistus selkeyttäisi poliisin toimintaa ja helpottaisi syyttäjän taakkaa, koska poliisi olisi tehnyt jo päätöksen sakon suuruudesta, minkä syyttäjä sitten hyväksyisi. Koko rikosoikeudelliselle järjestelmälle se tarkoittaisi syyttämättäjättämiskäytännön merkityksen pienentymistä ja mahdollisesti hoitoonohjauksen poistumista nykyisessä mallissaan. Uudesta sakotuskäytännöstä on kuitenkin ennenaikaista puhua, koska kyseinen laki ei ole vielä tullut voimaan. Sanktiojärjestelmän ankarin seuraamus huumausainerikoksesta on vankeusrangaistus. Vuonna 1998 vankeusrangaistuksia 3910 huumausainerikoksiin liittyvistä tuomiosta oli 1023 eli noin. 26 % (Backman 2000). Vankeusrangaistukset jakautuvat ehdollisiin ja ehdottomiin vankeusrangaistuksiin Vankeusrangaistus tuomitaan yleensä henkilöille, jotka ovat syyllistyneet törkeään huumausainerikokseen tai huumausainerikokseen, jossa on kysymys huumausaineiden levittämisestä. Vuoden 2000 vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta osoittaa, että vankiloissa käytetään runsaasti huumeita. Jotkut vangeista saattavat jopa aloittaa huumeiden käytön vankilassa. (EU huumeraportti 2000, 22 ). Raportti osoittaa, ettei vankilassa olo sinänsä edesauta huumeista pois pääsyä vaan enemminkin edistää niiden käyttöä. Vankilalle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita suhteessa yksilöön ja yhteiskuntaan. Rikoksentekijä tehdään vaarattomaksi suhteessa muuhun yhteiskuntaan, hän on varoittava esimerkki muille tai sitten vankilassa pyritään tekemään hänestä yhteiskuntakelpoinen eli sopeuttamaan. (Anttila & Törnudd 1983, ). Jos tavoite asetetaan yhteiskuntakelpoiseksi tekemiseen on vankilan toiminnassa kiinnitettävä huomiota hoitoon, kuntoutukseen, koulutukseen ja sosiaalisten olojen parantamiseen vankilasta kotiutumisen jälkeen. Jos näihin edellä mainittuihin asioihin ei kiinnitetä huomiota henkilön vankilassa ollessa, hän todennäköisesti palaa sinne ennemmin tai myöhemmin.

17 18 Vankiloissa ollaankin kehitetty hoitoa osaksi rangaistuksen suorittamista. Esimerkiksi Keravan nuorisovankilassa on päihteetön osasto sekä Kisko-osasto. Kisko-osasto on hoidollinen osasto, missä rangaistuksen suorittamiseen kuuluu päihdehoito. Huumehoitomallissa on kysymys enemmän vankeuden jälkeiseen aikaan tähtäävästä toiminnasta kuin rikollisen eristämisestä. Huumeongelman voittamiseksi on kehitettävä enemmän erilaisia hoidollisia ja päihteiden käytöstä johtuvien ongelmien minimointiin liittyviä keinoja Huumausainerikoksiin liittyvät toimenpiteistä luopumiset Syyttämättäjättäminen on osa rikosoikeudellista sanktiojärjestelmää ( Kainulainen 1999, 7). Syyttämättäjättäminen jakautuu kahteen osaan: jos rikoksesta ei ole tarpeeksi näyttöä, syyttäjä tekee syyttämättäjättämispäätöksen tai rikoksesta epäilty henkilö todetaan syyllistyneen rikokseen, mutta hänet jätetään syyttämättä siitä erilaisista perusteista johtuen. Tällaista syyttämättäjättämistä sanotaan syyksi luettavaksi syyttämättäjättämiseksi. Syyksiluettavat syyttämättäjättämiset perustuvat erilaisiin inhimillisiin ja käytännöllisiin perusteluihin, joihin palaan myöhemmin. Tässä tutkimuksessa tutkitaan vain syyksiluettavia syyttämättäjättämispäätöksiä. Vuonna 1997 Suomessa tehtiin 688 syyksiluettavaa syyttämättäjättämispäätöstä huumausainerikoksiin liittyen. Vuonna1996 tapauksia oli 576. ( Kainulainen 1999, 33.) Nykyisellä käytännöllä syyttäjällä on mahdollisuus tehdä syyttämättäjättämispäätös huumausainerikoksen kohdalla vähäisyyteen, rikoksentekijän nuoruuteen, seuraamusten kohtuuttomuuteen, konkurrenssiin ja rikoslaki 50:7 perustuen. Syyttämättäjättämistä voidaan perustellaan rikosoikeudellisen järjestelmän tarkoituksenmukaisuudella. Rikosoikeudellinen järjestelmä pystyy keskittämään voimiaan suuriin rikoksiin, jos toimenpiteistä luovutaan pienten rikosten osalta. ( Kainulainen 1999, 12) Rikosoikeudellisen järjestelmän kanssa tekemisiin joutuminen on ollut jo tarpeeksi suuri sanktio rikoksesta kiinnijääneelle. Vähäisyyteen perustuva syyttämättäjättäminen perustuu nimensä mukaisesti aineen vähäisyyteen. Useimmiten tehtäessä syyttämättäjättämispäätös vähäisyyteen perustuen, kyseessä on pieni määrä lääkettä tai huumausainetta, esimerkiksi hasista. Tilastojen

18 19 mukaan tämä on toiseksi yleisin peruste tehdä syyttämättä jättäminen. (Kainulainen 1999,36-38) Nuoruuteen perustuvien syyttämättäjättämisien perusteena on rikoksesta kiinnijääneen henkilön ikä. Aineen määrä on vaikuttanut selkeästi tällä pykälällä tehtyihin syyttämättäjättämispäätöksiin. Usean nuoren kohdalla on kyse ollut vain huumausainekokeilusta eikä sen pitkäaikaisesta käytöstä. (Kainulainen 1999,38-40) Alaikäisen rikoksesta kiinni jääneen tiedot menevät aina lastensuojeluviranomaiselle ja kyseinen nuori joutuu lastensuojelulain perusteella seuraamusten tai ainakin seurannan alaiseksi. Tämä on riittävä seuraamus useassa tapauksessa rikoksesta. Tällaisella puuttumisella on myöskin hoidollisia seuraamuksia joissakin tapauksissa. Kohtuus ja tarkoituksenmukaisuus tapauksissa syyttämättäjättäminen perustuu rikoksesta epäillyn henkilökohtaisiin olosuhteisiin liittyviin seikkoihin. Esimerkiksi yliannostuksesta seurannut aivovaurio on ollut tällaisen syyttämättäjättämisen taustalla. Myös muut kuin sairauteen liittyvät perusteet voivat olla tällaisia ( Kainulainen 1999,46-47) Jos huumausaine rikoksesta epäillyllä on samanaikaisesti meneillään toinen oikeustapaus tai hänet on tuomittu jo toisesta rikoksesta, voidaan konkurenssiin perustuva syyttämättäjättämispäätös tehdä mikäli se ei vaikuta yhteistuomioon. Rikoslain 50 luvun ja 7 pykälän mukaan voidaan jättää syyte ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jollei teko, olosuhteet huomioon ottaen, ollut omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. Syyte voidaan myös jättää ajamatta tai rangaistus tuomitsematta, jos tekijä osoittaa sitoutuneensa sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymään hoitoon. Rikoslaki 50:7 oli eniten käytetty syyttämättäjättämisperuste vuonna 1997 ( Kainulainen 1999, 36) Vuonna 1997 tehtiin tähän perusteeseen liittyviä syyttämättäjättämispäätöksiä 279, joista 4 perustui hoitoonsitoutumiseen ja 275 ensimmäisen kohdan mukaiseen ei ole omiaan heikentämään yleistä lainkuuliaisuutta. ( Kainulainen 1999, 36)

19 20 Lakia on sovellettu käytön osalta juuri niin kuin sen henki olikin eli käytöstä ei rangaista. Hoitoonsitoutumisen kohdalla laki ei ole toiminut. Tästä voidaan vetää useita johtopäätöksiä. Laki on ilmeisesti huonosti suunniteltu hoidon osalta. Lain kohdalta ongelmallista on hoidon sisältö. Erilaiset hoitojärjestelmät joissa asiakkaita on ollut, ovat kyselleet hoidolle asetettuja erityisvaatimuksia, koska hoitoon ohjaava taho on kontrollijärjestelmä. Muuten laki sinänsä on tarpeenmukainen. Lähtökohtana on rikoksen tekijän vapaaehtoinen hakeutuminen hoitoon, mutta myös syyttäjä voi olla aktiivinen hoitoonohjauksessa. ( Valtakunnan syyttäjänvirasto 2000) Ajatus siitä, että syyttäjä toimisi hoitoonohjaajana ja hoitopaikkojen hankkijana, tuntuu heidän perustehtävänsä kannalta oudolta ajatukselta. Syyttäjän tehtävä on tutkia, onko rikosta tapahtunut ja tehdä syyteharkinta eikä huumehoitopaikkojen etsiminen. Jos syyttäjä näkisi hoitoonohjauksen työkseen, kontrolli tulisi helposti mukaan hoitoon. Huumeongelmaisten kanssa työskentely hoidollisesta näkökulmasta käsin vaatii erityisosaamista eikä voida olettaa, että sitä automaattisesti kaikilla syyttäjillä olisi. Huumausainerikoksesta syyttämättäjättämispäätöksen saaneista 688 vain 2% on ollut vuoden 1997 tilastojen mukaan huumehoidon tarpeessa. Hoitoon pääsy nykyisellään tarkoittaa huumeiden käyttäjälle sitä, että hän hakeutuu kunnan päihdetyöntekijöiden tai sosiaalityöntekijän puheille ja pyytää tätä hankkimaan hoitopaikan itselleen. Kunnissa on varattu määräraha huumehoitojen osalta ja jos päihteiden käyttötilanne ei ole kyseisen henkilön kohdalla todella vaikea, voi maksumääräyksen saanti ainakin laitoshoitoon olla hyvin hankalaa, sillä vuorokausimaksu hoitolaitoksessa on 600mk mk. Tällöin huumehoitoon sitoutuminen on vaatinut huumeiden käyttäjältä suuria ponnisteluja ja uskoisin, että osa potentiaalisista hoidontarpeessa olevista henkilöistä ei ole hakeutunut hoitoon. Hoitoonsitoutumispykälä sisältää myöskin ajatuksen siitä, että huumausainerikoksesta epäillylle sakkorangaistuksen välttäminen on tarpeeksi suuri syy motivoitua huumehoitoon

20 21 Huumausainerikoksesta kiinnijääneille ei ole olemassa hoitoonohjausjärjestelmää. Tämä väittämä on täysin paikkansa pitävä. Projektin alkuvaiheessa tein haastattelun viidentoista eri kihlakunnan syyttäjille, missä yksi kysymys koski hoitoonohjausmallia. Yhdessäkään kihlakunnassa, mihin soitin, ei sellaista ollut. ( Ikkala 1999) Huumausainerikoksesta kiinni jäätyään monenkaan henkilön omat voimavarat eivät riitä hoitopaikan ja hoidon järjestämiseen vaan he tarvitsevat siinä ulkopuolisen henkilön tukea ja apua. Tämän kohdan kehittämiseen pitää satsata, mikäli halutaan saada huumausainerikoksesta kiinnijääneitä henkilöitä hoidon pariin. Huumehoidolle asetetaan epärealistisia tavoitteita tai sitä tarkastellaan suppeasti. Osalla käyttäjistä on selkeästi kysymys siitä, että huumeet eivät ole aiheuttanut heille niin pahaa riippuvuutta, että heidän pitäisi päästä katkaisuhoitoon. Hoito voidaan nähdä kuitenkin paljon laajemmin ja sille voidaan asettaa enemmän ennalta ehkäisevää painoarvoa kuin pahan huumeriippuvuuden voittamiseen tähtääviä tavoitteita. Kaikkien huumeiden käyttäjien kohdalla ei ole realistista asettaa tavoitteeksi päihteettömyyttä. Seuraavassa kappaleessa käsitellään hoitoa ja sen tavoitteita tarkemmin. 5 HUUMEHOIDON TAVOITTEET Huumehoidolle voidaan asettaa erilaisia tavoitteita riippuen asiakkaan tilanteesta tai järjestelmästä, joka ne asettaa. Rikosoikeudellisella järjestelmällä on erilaisia tavoitteita suhteessa hoitoon, kuin esimerkiksi neulojen vaihto pisteellä. Myöskin huumeiden käyttäjän hoidolle asettamat tavoitteet ovat usein ristiriidassa hoitavan tahon kanssa Huumehoidon yleisin tavoite on huumeiden käytön lopettaminen ja siitä johtuvien haittojen minimointi. 5.1 Huumehoidon erityiset tavoitteet Primaaritasolla on kysymys koko väestöön kohdistuvista toimista. Tällöin painopiste on asenteiden ja arvojen muokkauksesta. Primaaritasolla ei voida puhua hoidosta vaan ennemminkin ennaltaehkäisevästä työstä. Primaaritason toimintaa on esimerkiksi

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA

PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA PÄIVÄN PÄIHDETILANNE 2016 SEMINAARI TURUSSA 25.04.2016 Päihdeongelmien torjunta - kaikkien yhteinen asia Tilannekatsaus poliisin näkökulmasta 2016 Janne Aro-Heinilä Ylikonstaapeli Lounais-Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö

Laki, nuoret ja netti. Opetu s - ministeriö Laki, nuoret ja netti Opetu s - ministeriö Netti on osa nuorten arkea Yhteydenpitoa kavereihin, tiedostojen vaihtoa, harrastusryhmiä, fanitusta, pelaamista, tiedon hakua, oppimista, asioiden hoitamista,

Lisätiedot

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta

Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen

Käräjänotaari Anne Rautiainen. Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko. Thulan Haikala Joona Johannes Jalmari Hartikainen Jatta Katariina Kettunen Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 18.09.2014 14/138860 Asianumero R 14/183 1 (9) Puheenjohtaja Käräjänotaari Anne Rautiainen Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Lotta Kokko Vastaajat Thulan Haikala Joona

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI

EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen

Lisätiedot

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa

Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Yhteistyö uuden lainsäädännön valossa Laki yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanosta (400/2015) Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamuslaitoksen asiakkaana - seminaari 4.9.2015 Erityisasiantuntija Laki

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA

EI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä

Lisätiedot

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos

Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos Tie Selväksi Hämeessä Hämeen Poliisilaitos 1 Tie Selväksi hanke, taustaa https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-jariippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/ehkaisevan-paihdetyonmenetelmat/tie-selvaksi-toimintamalli

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN

RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN ALKUSANAT LYHENTEITÄ V XV 1 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN 1 1 l.l 1.2 1.2.1 1.2.2 1.2.3 1.2.4 1.2.5 RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMISEN PERUSTEET Johdanto Keskeiset käsitteet ja periaatteet Rangaistus Rangaistuksen

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM

Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa. Kimmo Kiiski LVM Tieliikenteen lievät rikkomukset ja niiden seuraamukset tieliikennelainsäädäntöä uudistettaessa Kimmo Kiiski LVM Kokonaisuus osa tieliikenteen kokonaisuudistushanketta Työryhmä on arvioinut pääosin tieliikennelain

Lisätiedot

Paljonko maksat eurosta -peli

Paljonko maksat eurosta -peli Paljonko maksat eurosta -peli - Ajattele todellinen tilanne ja toimi oman näkemyksesi mukaisesti - Tee tarjous eurosta: * Korkein tarjous voittaa euron. * Huonoimman tarjouksen esittäjä joutuu maksamaan

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ

OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTIA JA OPISKELUKYKYÄ EDISTÄMÄSSÄ Mitä sulle oikein kuuluu? välittämistä hankalien asioiden puheeksiottamisella Sarianna Palmroos ja Kim Kannussaari, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA Asia 30/2003 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2005 10.6.2005 Asia: Kirjallinen varoitus Päätös, johon haetaan oikaisua Lääninhallituksen poliisiosaston päätös 31.3.2003, jolla

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa

Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Huumausainerikoksista Keski-Suomen maakunnassa Esityksen sisältö Sisä-Suomen poliisilaitos Huumausainerikokset Huumausainerikollisuus tilastojen valossa Huumausaineista tilanne kentällä Hoitoonohjaus ja

Lisätiedot

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana

Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Nuori yhdyskuntaseuraamusasiakkaana Vapautuvien asumisen tuen verkosto 18.11.2015 Apulaisjohtaja Risto Huuhtanen Rikosseuraamustyöntekijä Kari Lägerkrantz Uudenmaan yhdyskuntaseuraamustoimisto Määritelmät:

Lisätiedot

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]).

Vast. 2. Vankeuden yleinen minimi 14 päivää 7 v 6 kk (10 x ¾ [0,75 %]). SEURAAMUSJÄRJESTELMÄN LUENTOSARJA SL 2010 YLIOPISTONLEHTORI SAKARI MELANDER HARJOITUSTEHTÄVIÄ RANGAISTUSASTEIKON LIEVENTÄMINEN Kys. 1. 17-vuotiasta A:ta syytetään taposta (RL 21:1:n mukaan taposta tuomitaan

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere

Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen Tampere Syyttäjälaitoksen ja rikossovittelun yhteistyö; sovitteluun ohjaaminen ja sovittelusta tiedottaminen 14.5.2013 Tampere Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto 1. Yhteistyö 2. Ohjaaminen

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1

Käräjänotaari Kalle Mäenpää. Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti. Joona Johannes Jalmari Hartikainen. Rikoslaki 28 luku 3 1. Rikoslaki 28 luku 3 1 Espoon käräjäoikeus Os. 3. osasto Tuomio 28.07.2015 15/130601 Asianumero R 14/1780 1 (6) Puheenjohtaja Käräjänotaari Kalle Mäenpää Syyttäjä Kihlakunnansyyttäjä Heli Posti Vastaaja Joona Johannes Jalmari

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori

RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN. Jussi Tapani rikosoikeuden professori RIKOSOIKEUDEN SEURAAMUSJÄRJESTELMÄ RANGAISTUKSEN MÄÄRÄÄMINEN Jussi Tapani rikosoikeuden professori KESKEISET KÄSITTEET Rikos Laissa rangaistavaksi säädetty teko (muodollinen määritelmä) Rikos toiminta-,

Lisätiedot

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu

Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887. Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Kihlakunnansyyttäjä Tuomas Soosalu Helsingin hovioikeus Tuomio Nro 1697 Antamispäivä Diaarinumero 20.6.2012 R 11/2887 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 5/10 os. 21.9.2011 nro 8349 (liitteenä) Asia Valittaja Vastapuolet

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä

Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Kohti avoimempaa täytäntöönpanoa Yhdyskuntaseuraamukset ja vaiheittainen vapauttaminen yhteiskunnan turvallisuuden edistäjinä Naisjohtajat Risessä 13.6.2016 Ylijohtaja Tuula Asikainen ORGANISAATIO Rikosseuraamuslaitos

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö

Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Muuntohuumeet ja lainsäädäntö Päihdetiedotusseminaari Jurmala 6.-8.6.2013 Ylitarkastaja Katja Pihlainen, FT Luvat ja tarkastukset yksikkö 2 1 Mitä ovat muuntohuumeet Miten niitä on viime aikoina esiintynyt

Lisätiedot

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta

Suomen Ensihoitoalan Liitto ry. Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Suomen Ensihoitoalan Liitto ry Kevätopintopäivät Savonlinna 8.42016 Seksuaalinen väkivalta Seksuaalisuus Seksuaalisuus on olennainen osa ihmisyyttä koko elämänsä ajan. Siihen kuuluvat seksuaalinen kehitys,

Lisätiedot

Valomerkki toimintamalli

Valomerkki toimintamalli Valomerkki toimintamalli Stop nuorten päihteiden käytölle Kaarinan kaupunki Kaarinan kihlakunnan poliisi 2008 Valomerkki -toimintamalli Aloitettiin huhtikuussa 2004 Kihlakunnan poliisin ja kaupungin nuoriso-

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

Arviointikeskuksen toiminta

Arviointikeskuksen toiminta Vanki-infopäivä 5.4.2011 Arviointikeskuksen toiminta yksilöllinen arviointi, rangaistusajan suunnitelma ja tarkoituksenmukainen laitossijoitus Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen arviointikeskus Piia Virtanen

Lisätiedot

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori

Vainoaminen rikoksena. Oulu Matti Tolvanen OTT, professori Vainoaminen rikoksena Oulu 11.2.2014 Matti Tolvanen OTT, professori Tausta Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (CETS 210), 34

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 16.3.2016 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset

Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tietokilpailu 4 Tunnistammeko koulussa tapahtuvat rikokset Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä kouluissa tapahtuvien rikosten tunnistamisesta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI

TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI TYÖPAIKKA JA ALKOHOLI 23.4.2013 TYÖTERVEYSHUOLLON ROOLI PÄIHTEIDENKÄYTÖN PUHEEKSIOTOSSA Jarmo Taipale Johtava työterveyslääkäri UPM Työterveyshuolto Lappeenrannan aluekeskus ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. UPM Työhyvinvointilupaukset

Lisätiedot

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland

ZA5563. Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland ZA5563 Flash Eurobarometer 330 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland EUROBAROMETER 2011 Youth attitudes on drugs D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY MERKITSE SOPIVIN] Mies... 1 Nainen... 2 D2. Minkä

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT,

Helsingin Paasitornissa Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Suomalaisen huumekulttuurin muutos Terveysneuvontapäivät 2011 Helsingin Paasitornissa 21 22.9.2011 Mikko Salasuo, dosentti, VTT, Nuorisotutkimusseura ry. Kaksi teemaa 1. Tuoreen huumekyselyn tulokset ja

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa

Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Rikoksen kuvaus ja menettelytapa Nimi: Päivämäärä: Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jonka jälkeen voidaan jatkaa aiheesta keskustellen. Mistä rikoksesta/rikoksista sinut tuomittiin viimeksi? Milloin, missä

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY

KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY KORKEIMMAN OIKEUDEN HIV-TAPAUKSET XVII VALTAKUNNALLINEN HIV- KOULUTUSTILAISUUS, KE 11.2.2016, BIOMEDICUM APULAISPROFESSORI SAKARI MELANDER, HY AIEMPI NÄKEMYS Rikosoikeudellisesti ankara lähestymistapa

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

TOSITIETOA. Kannabis

TOSITIETOA. Kannabis TOSITIETOA Kannabis Kannabis on erityisen haitallista nuorille Kannabiksen käytöstä on monenlaista haittaa nuoruusiässä, jolloin aivot ovat erityisen alttiit päihteiden aiheuttamille häiriötekijöille.

Lisätiedot

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/

Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/ Lausunto 22.6.2011 Viite: Oikeusministeriön lausuntopyyntö OM 4/41/2011/17.3.2011 Asia: Lausunto eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoinnin tarvetta koskevasta arviomuistiosta. Yleistä Tarve

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 259. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 3186/03.06.02/2015 259 Teknisen toimen johtajan oikeudenkäyntikulujen korvaaminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Kuismin, puh. 050 544 7261 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks)

Ekosysteemin eri toimijat. Yritys Työntekijä Ulkopuolinen taho Media Muut tiedonvälittäjät (esim. Wikileaks) Lainsäädännölliset keinot onko niitä kansainvälisellä tasolla? - Kansainvälisesti poikkeavat lähestymistavat - Ekosysteemin eri toimijoiden roolit ja rajat Mikko Manner Riskienhallintayhdistyksen seminaari

Lisätiedot

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen

Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu. Kuopio Matti Tolvanen Vajaavaltaisen rikos- ja korvausvastuu Kuopio 3.4.2013 Matti Tolvanen Vajaavaltainen vastaaja rikosasiassa Alle 15-vuotias ei rikosvastuussa Rikollinen teko voidaan tutkia Pakkokeinot rajoitetusti Ei estä

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola

Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet. Mikko Ahtola Tulitöitä koskeva lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Mikko Ahtola Laki velvoittaa, ohjeet ohjaavat 1. Pelastuslaki, työturvallisuuslaki ja asetus, rikoslaki, vahingonkorvauslaki 1. Velvoittavaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto KiVa-päivät 2015 Koulukiusaamisesta on puhuttu ja sitä on yritetty kitkeä jo 70-luvulta saakka. Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014

Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Päihdetilannekysely Espoossa 3.3.-15.4.2014 Ota kantaa Espoon päihdetilanteeseen Kyselyllä kartoitettiin Espoon asukkaiden päihteisiin, tupakkaan ja rahapeleihin liittyviä näkemyksiä ja mielipiteitä päihdehaittojen

Lisätiedot

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman

Ohjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman 1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 441/2011 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 17 päivänä toukokuuta 2011 441/2011 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala

Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/ Rikoskomisario Anne Hietala Helsingin poliisilaitoksen näkemys kansalaisaloitteeseen KAA 3/2015 ja lakialoitteeseen LA 21/2015 11.2.2016 Rikoskomisario Anne Hietala 1 HELSINGIN POLIISILAITOS 1.1.2015 POLIISIPÄÄLLIKKÖ Lasse Aapio

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea

Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkkeiden taloudellinen arviointi Olli Pekka Ryynänen Itä Suomen yliopisto, Fimea Lääkevalmisteiden arviointi Onko lääke tehokas ja turvallinen; täyttääkö se laatuvaatimukset? Lääkehoitojen arviointi

Lisätiedot