Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteutumisen seuranta. Seurantakausi

Transkriptio

1 Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteutumisen seuranta Seurantakausi

2 2

3 Sisällysluettelo 1 Tausta ja raportin sisältö Hankerahoituksen kohdistuminen suhteessa maakuntaohjelmaan Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Toimintalinja Kehittämishankkeet Yritystuet Rahoituslähdekohtainen tarkastelu EAKR-yritystuet ELY:n kansalliset tuet TEKES-rahoitus Finnveran rahoitus EAKR- ja ESR-kehittämishankkeet Muut rahoitetut kehittämishankkeet Maaseudun kehittämisrahaston hankkeet LIITTEET

4 4

5 1 Tausta ja raportin sisältö Tässä raportissa kuvataan Pohjois-Savon maakuntaohjelman toteutumista. Mittapuu on valtion ja EU:n yritys- ja kehittämisrahoituksen kohdistuminen maakuntaohjelman painoaloille. Aineiston muodostavat eri rahoituslähteistä kootut hanketiedot ajalta Hanketiedot on koottu EURA2007- rakennerahastotietopalvelusta ja muista rahoittajaviranomaisilta saaduista aineistoista. Tarkastelujakso päättyy vuoden 2012 lopussa. Tässä analyysissä käytetyt rahoituslähteet olivat seuraavat: - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - Euroopan sosiaalirahasto (ESR) - TEKES-rahoitus - Finnvera - Kansalliset tuet (yrityksen kehittämisavustus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, energiatuki) - Maakunnan kehittämisraha, Pohjois-Savon kehittämisrahasto - Maaseudun kehittämisrahasto (pl. suorat maatilatuet) Raportti on rakenteeltaan ja tarkastelunäkökulmiltaan samanlainen kuin syyskuussa 2012 julkaistu edellinen seurantaraportti. Soveltuvin osin tehdään vertailua mahdollisista muutoksista rahoituksen kohdentumisessa eri seurantajaksoilla. 1 Maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjois-Savon maakuntaohjelman kesäkuussa

6 2 Hankerahoituksen kohdistuminen suhteessa maakuntaohjelmaan Tässä luvussa on kuvattu rahoituksen kohdentumista maakuntaohjelman toimintalinjoihin ja painopisteisiin. Rahoituslähdekohtainen tarkastelu on esitetty luvussa 3. Seurantakauden kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 237 milj.. Yleisesti todetaan, että rahoituksen suuret volyymit kohdistuvat toimintalinjaan 1. Kyseiseen talouden uudistamiseen tähtäävän toimintalinjaan on kohdistunut noin 57 % seurantakauden rahoituksesta (134 milj. ). Myönnetty rahoitus on kohdistunut hyvin maakuntaohjelman valituille kärkialoille ja niiden kehittämistavoitteiden tukemiseen, sillä noin 9 % viranomaisten hyväksymästä rahoituksesta ei tarkastelun perusteella toteuta maakuntaohjelman tavoitteita. Rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman toimintalinjoille Talouden uudistuminen TL Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL Läpileikkaava teema: Kuopio t&k&i veturina, Itä-Suomi yhteistyö, elinkeinoelämän kansainvälistyminen Toimintalinja 1 viime vuonna (2012) kohdistunut rahoitus oli noin 48 milj.. Toimintalinjojen 2 ja 3 saama rahoitus hieman yli kaksinkertaistui vuonna 2012 verrattuna edelliseen seurantakauteen. Toimintalinja 4 rahoitus lähes kolminkertaistui, johon on vaikuttanut mm. laajakaistahankkeiden saama rahoitus. Edellä mainittujen summien lisäksi vuosina Pohjois-Savon ELY-keskus on myöntänyt maataloustukia yhteensä 294,4 milj. seuraavasti (pl. hanke- ja yritystuet): Maatalouden suorat tulotuet 274 milj. Maatalouden ympäristötuen erityistuet 8,3 milj. Maatalouden investointiavustukset 6,2 milj. Nuoren viljelijän aloitusavustukset 2,8 milj. Kalatalous 3,1 milj. Edellä mainittujen tukien lisäksi vuosina myönnettiin maatalouden korkotukilainoja 22,8 milj.. Myöskään Finnveran myöntämää rahoitusta ei ole esitetty yllä olevassa kuvioissa. Finnveralta saadut tiedot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisella tasolla, jotta niiden kokonaisvaltainen sijoittaminen maakuntaohjelman toimintalinjoille ja painopisteisiin olisi onnistunut. Seurantakauden aikana Finnveran myöntämänä rahoituksen kokonaissumma on noin 138 milj.. Tästä summasta noin 34,5 milj. oli saatujen tietojen perusteella yksilöitävissä maakuntaohjelmaan ja sen toimintalinjaan 1. Tämä rahoitus näyttää kohdistuneen pääasiassa metallituotteiden valmistukseen (13,1 milj. ). Muita merkittäviä ovat olleet mm. puuhun perustuva valmistus (4,7 milj. ) sekä matkailua palveleva toiminta (4,7 milj. ). 6

7 Toimialajaottelun perusteella osa noin 40 milj. :sta on todennäköisesti edistänyt jotakin maakuntaohjelman painopistettä. Noin 63,6 milj. ei tietojen yleisyyden vuoksi voida luokitella suhteessa maakuntaohjelmaan. Oletettavaa kuitenkin on, että ainakin osa kuljetus- ja ajoneuvojen korjausalan saamasta rahoituksesta toteuttaa maakuntaohjelmaa. 2.1 Toimintalinja 1 Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat pk-yritysten kilpailu- ja uudistumiskykyä parantavat palvelut, uusien innovaatioiden löytäminen ja markkinalähtöisten tuotteiden aikaansaaminen, uusyritysperustannan tukitoimet, yritysten toimitilahankkeet ja maatalouden rakennekehityksen tukeminen. Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn lisääminen (35,7 milj. ), maito- ja muun elintarviketalouden kehittäminen (25,5 milj. ), metsäteollisuuden uudistuminen (23,4 milj. ), lääkeklusterin vahvistaminen (17,4 milj. ), ja mittaus- ja sensoriteknologian kehittäminen (19,8 milj. ) ovat korostuneet maakuntaohjelman tavoitteita toteuttavassa rahoituksessa ohjelman 2,5 toteutusvuoden aikana. Biojalostukseen, -öljyyn ja energiateknologiaan on panostettu noin 12,6 milj.. Matkailuun on panostettu noin 10,9 milj.. Kaikkia toimintalinjoja läpileikkaavassa teemassa rahoitus on kohdistunut eniten elinkeinoelämän kansainvälistymiseen, noin 4,1 milj.. Talouden uudistuminen TL Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan = Biojalostuksen t&k resurssien vahvistaminen ja uudet tuotteet Energiateknologia, uudet biopolttoaineet Mekaaninen puunjalostus Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla = Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät Sovellukset yritysverkoissa Lääkeklusterin vahvistaminen = Lääketutkimus ja kehitys Lääkevalmistus Viranomaisvalvonta Profiloituneet innovaatioympäristöt = Maitotalouden keskittymä, elintarvikejalostus Mittaustekniikan sovellukset Akkuteknologia Tahko-Kuopio kasvava matkailukeskus (matkailu laajemmin) Läpileikkaava teema Kuopio t&k&i veturina , Itä-Suomi yhteistyö , elinkeinoelämän kansainvälistyminen =

8 2.2 Toimintalinja 2 Toimintalinjan yleiset painopisteet ovat koulutustakuun toteuttaminen ammatillisen toisen asteen koulutuksessa sekä työssä oppimisen ja aikuiskoulutuksen resurssien lisääminen. Seurantakauden aikana maakuntaohjelman toimintalinjaan kaksi on rahoitusta kohdistunut noin 20,7 milj.. Suurin osa toimintalinjalle kohdistuneesta rahoituksesta (13,3 milj. ) on painottunut työmarkkinoiden toimintaa tukevaan koulutukseen ja erityisesti toimivan koulutusketjun rakentamiseen. Kuopion kasvun tukeminen markkinoinnin ja työvoiman saatavuuden veturina on viime vuonna saanut rahoitusta noin 4,4 milj., kun edellisessä seurannassa kyseinen painopiste ei ollut kehittämisen kohteena. Maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvien toimenpiteiden kokonaisrahoitus on ollut noin 1,4 milj.. Työvoiman riittävyys ja osaaminen TL Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus = Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa Estetään koulupudokkuus ja tuetaan työharjoittelua Aikuiskoulutus Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina = Kuopion kasvu ja markkinointi tukee koko maakuntaa Kasvun mahdollistaminen kaavoituksella ym. puitteet Työurien pidentäminen = Varhainen puuttuminen kouluissa ja työpaikoilla Työntekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvointi Maakuntaan muuton edistäminen = Kotouttamispalvelut ja ammatillinen koulutus

9 2.3 Toimintalinja 3 Toimintalinjan yleiset painotukset ovat maakunnan sairastavuusindeksin ja taloudellisen huoltosuhteen kehittäminen myönteiseen suuntaan ja väestön ikärakenteen vanhenemiseen varautuminen. Toimintalinjalle myönnetty kokonaisrahoitus kaksinkertaistui vuonna 2012 suhteessa edelliseen seurantaan. Koko seurantakauden osalta koko toimintalinjan saama panostus on noin 9,8 milj.. Suurimmat kokonaisrahoitusosuudet ovat palveluyrittäjyyden (2,8 milj. ) sekä terveyden edistämisen priorisoinnin ja varhaisen puuttumisen (1,8 milj. ) painopisteissä. Viime vuonna uutena rahoituskohteena ovat olleet elämäntapa, liikunta ja ravinto-osaamiseen liittyvä kokonaisuus sekä Kuopion aseman vahvistaminen johtavana hyvinvointialan osaajana. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy = Terveyden edistämisen priorisointi ja varhainen puuttuminen Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Tutkimustiedon jalkauttaminen Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen, kulttuuri Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa = Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Palveluyrittäjyys Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet = Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja Päätöksentekoa ja palveluja ohjaa tarve ja hintatietoisuus

10 2.4 Toimintalinja 4 Toimintalinjan saama kokonaisrahoitus seurantakaudella on noin 29 milj.. Viime vuonna toimintalinjan saama rahoitus lähes kolminkertaistui, johon on vaikuttanut mm. laajakaistahankkeet. Noin 8,4 milj. rahoituksesta on kohdistunut elinympäristön vetovoimaa ja matkailu edistäviin hankkeisiin ja 10,3 milj. liikenneyhteyksien kehittämiseen. Toimintalinjan painopisteistä on huomioitava, että ne ovat haastavia ja niiden edistäminen on hyvin pitkällinen prosessi. Lisäksi useat valtakunnalliset linjaukset ja päätökset vaikuttavat toimintalinjan toteutumiseen. Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus TL Liikenneyhteydet = Maakunnan ulkoiset yhteydet (Pkseutu, Pietari ja muut maakunnat Maakunnan sisäiset yhteydet (Iisalmi- Kuopio-Varkaus, poikittaisyhteys, muu Pohjois-Savo) Vetovoimainen ympäristö ja kestävä aluerakenne: = Nopeat laajakaistayhteydet Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet

11 2.5 Kehittämishankkeet Tavoitteena oli tarkastelle kehittämishankkeita myös yhtenä kokonaisuutena ja kuvata hieman hankkeiden sisältöjä. Tarkastelujaksolla rahoitusta saaneiden kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 144 milj. (taulukko 1). Noin 32 milj. rahoituksesta on kohdistunut profiloituneiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen. Taulukko 1. Kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus painopisteittäin (EAKR, ESR, Kansalliset, maaseutu, TEKES) ( ). Ohj_linja Kust. Yhteensä 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt Vetovoimainen ymp. ja kest. Aluerakenne Teknologiateoll. kilp.kykyä tuottav. nostam Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus Ei toteuta Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Lääkeklusterin vahvistaminen Metsäteollisuudesta bioj. ja energiatekn Kuopio t&k&i -veturina, I-S yht.työ, elink. kv Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Kuopion kasvu työvoimaan saatavuuden veturina Toteuttaa mutta ei yksilöitävissä EOS Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa Sos.-ja terv.palv. vahvat tuot.alueet Kaikki yhteensä Suurimmat kehittämishankkeiden panostukset ovat kohdistuneet mittaustekniikkaan, laajakaistayhteyksiin 2, maitotalouteen, teknologiateollisuuteen, maakunnan ulkoisiin yhteyksiin sekä lääkekehitykseen (taulukko 2). 2 EU:maaseuturahaston tukea saavissa kunnissa kunnan oma maksuosuus laajakaistan rakentamisesta on 22 prosenttia. Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueella 1186/

12 Taulukko 2. Kehittämishankkeiden kokonaisrahoitus maakuntaohjelman painopisteiden tarkenteisiin (EAKR, ESR, Kansalliset, maaseutu, TEKES) ( ). Tarkenne Yhteensä Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Muut Nopeat laajakaistayhteydet Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät Suomen vahvin maitotalousalue Maakunnan ulkoiset yhteydet Lääkekehitys Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet Toimiva koulutusketju Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona Energiateknologia ja biopolttoaineet Aikuiskoulutus elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito Sovellukset yritysverkoissa Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Kuopion kasvu tukee koko maakuntaa EOS Kuopio t&k&i-veturina Biojalostus KOKO-ohjelmat Koulutuksen kysyntälähtöisyys Elämäntavat, liikunta, ravintoosaaminen ja kulttuuri Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa Tutkimustiedon jalkauttaminen Maakunnan sisäiset yhteydet Työyhteisöjen kehittäminen Kotoutumisen tukeminen Yritysten kehittäminen Itä-Suomi yhteistyö Kasvun mahdollistaminen (tutkimus- ja innovaatiotoiminta) Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Viranomaisvalvonta ja yhteistyö Palveluyrittäjyys Mekaaninen puunjalostus Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy Akkuteknologia ja uudet sovellukset Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja Vesiturvallisuusosaaminen Lääkevalmistus Varhainen puuttuminen Päätöksent. ja palv. ohj. tarve ja hintatietoisuus Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri Koulutuksen vetovoiman lisääminen Kaikki yhteensä

13 2.6 Yritystuet Yritystukien kokonaistarkastelussa ovat seuraavat rahoituslähteet: - Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) - TEKES-rahoitus - Kansalliset tuet (yrityksen kehittämisavustus, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus, energiatuki) - Maaseudun kehittämisrahasto (pl. suorat maatilatuet) Seurantakauden aikana yrityshankkeiden rahoitus on 92,5 milj.. Summa koostuu 621 erillisestä yritystuesta. Tässä summassa ei ole Finnveran myöntämä rahoitus (ks. luku 3.4). Edellä mainitusta summasta noin 17 milj. ei toteuta maakuntaohjelman tavoitteita tai tuista ei ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa, jotta ne olisi voinut sijoittaa maakuntaohjelman painopisteisiin. Yritystukien painopiste on ollut teknologiateollisuudessa, elintarvikejalostuksessa, mekaanisessa puunjalostuksessa, mittaustekniikassa ja lääkeklusterissa. Lääkeklusteria lukuun ottamatta rahoitusvolyymi kasvoi tasaisesti kaikilla keskeisillä painopisteillä suhteessa edelliseen seurantakauteen Yrityshankkeiden rahoitus suhteessa maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin ( ) MAKO-Tarkenne Rahoitus yht. uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ,43 Ei toteuta ,08 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito ,61 Mekaaninen puunjalostus ,73 mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt ,89 EOS ,00 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona ,20 Lääkevalmistus ,00 Lääkekehitys ,00 Energiateknologia ja biopolttoaineet ,00 Palveluyrittäjyys ,50 Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet ,00 Biojalostus ,00 Suomen vahvin maitotalousalue ,89 Akkuteknologia ja uudet sovellukset ,00 elinkeinoelämän kansainvälistyminen ,00 Terveyden edistäminen ja priorisointi SOTE-palveluissa ,80 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus ,00 Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri ,00 Tutkimustiedon jalkauttaminen ,00 Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa 5 060,00 Kaikki yhteensä ,13 Lukumääräisesti (196 kpl) ja rahoituksellisesti (noin 30 milj. ) yritystukia on myönnetty eniten Kuopioon. Iisalmen saama rahoitus on noin 12,6 milj. ja Siilinjärven noin 9,2 milj.. Kuopion, Iisalmen, Siilinjärven ja Varkauden (5-tien kehityskäytävä) osuus kokonaisrahoituksesta on noin 63 %. Kun mukaan otetaan vielä Lapinlahti ja Leppävirta, nousee osuus noin 72 %. 13

14 Yrityshankkeiden kokonaisrahoitus kunnittain ja hankkeiden lukumäärät ( ) (Mukana rahoitus, joka ei toteuta maakuntaohjelman tavoitteita tai tuista ei ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa, jotta ne olisi voinut sijoittaa maakuntaohjelman painopisteisiin) KUNTA Rahoitus yht. Kpl Kuopio , Iisalmi ,00 54 Siilinjärvi ,34 40 Varkaus ,73 52 Lapinlahti ,01 23 Kiuruvesi ,20 27 Leppävirta ,10 46 Suonenjoki ,12 28 Keitele ,00 11 Juankoski ,05 18 Vesanto ,00 15 Tuusniemi ,80 17 Vieremä ,57 19 Maaninka ,00 10 Rautavaara ,33 11 Rautalampi ,47 15 Kaavi ,73 14 Pielavesi ,95 10 Tervo ,56 5 Sonkajärvi ,98 10 Kaikki yhteensä , Kuopion 22,7 milj. yrityshankkeiden rahoituksesta noin 48 % on painottunut profiloituneiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen, erityisesti mittaustekniikkaan (6,4 milj. ), elintarvikealaan (2,9 milj. ) ja matkailuun (1,5 milj. ). Lääkeklusterin vahvistamiseen on rahoitusta kohdistunut noin 7,2 milj.. Iisalmessa yritystoiminnan kehittäminen on painottunut teknologiateollisuuteen (6,3 milj. ) ja metsäteollisuuteen (2,5milj. ). Siilinjärven 8 milj. yrityshankkeiden rahoituksesta 37 % on painottunut profiloituneiden innovaatioympäristöjen kehittämiseen erityisesti elintarvikealalla (2,9 milj. ). Toiseksi suurin panostus on ollut teknologiateollisuuteen (n. 2,2 milj. ). Varkauden yritysten saamassa rahoituksessa (4,4 milj. ) korostuu teknologiateollisuus (1,5 milj. ) ja metsäsektori (noin 1,2 milj. ) sekä akkuteknologia. 14

15 Kuva. 1 Yritystukien kuntakohtainen jakautuminen maakuntaohjelman painopisteisiin ( ) (Mukana eivät ole hankkeet, jotka eivät toteuta maakuntaohjelman tavoitteita tai niistä ei ollut riittävän yksityiskohtaista tietoa). 15

16 3 Rahoituslähdekohtainen tarkastelu 3.1 EAKR-yritystuet Toimintalinjan 1 yritystukia on myönnetty seurantajakson aikana noin 24,6 milj. euroa, josta 43 % on kohdistunut maakuntaohjelman painopisteelle 2, teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla (taulukko 4). Painopisteellä on pyritty kehittämään nimenomaan uusia tuotannollisia ja teknologisia menetelmiä sekä parantamaan tuottavuutta (taulukko 5). Noin 16 % tuista on kohdistunut metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan painopisteelle. Rahoituksen avulla on pyritty kokonaisuudessaan vastaamaan mekaanisen puujalostuksen kehittämishaasteisiin, kuten uusien tuotteiden ja tuottavuuden kehittämiseen sekä kasvuyrittäjyyteen. Profiloituneet innovaatioympäristöt painopisteelle kohdistuneet tuet ovat rahoituksellisesti kasvaneet vuonna 2013 suhteessa edelliseen seurantakauteen. Kyseiselle painopisteelle on kohdistunut noin 16 % EAKR-TL1 yritystuista. Painopisteessä 44 % (noin 1,7 milj. ) tuesta on kohdistunut elintarvikejalostuksen kehittämiseen 3. Lähes vastaava osuus (noin 40 %) rahoituksesta on kohdistunut mittaustekniikan alalle. Noin 9,5 milj. tukipotti vetovoimaisen ympäristön ja kestävän aluerakenteen kehittämiseen pitää sisällään elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamisen mm. toimitilarakentamisella. Lääkeklusterin vahvistamiseen tukia on kohdistunut noin 9 %. Klusterin vahvistamisessa pääpaino näyttää olevan lääkekehityksessä, joskin on varsin vaikeaa määritellä joidenkin yritysten kohdalla, onko kyseessä ollut lääkekehitys vai valmistus. Vuonna 2012 ei lääkeklusterin vahvistamiseen myönnetty merkittäviä tukia kyseisestä rahoitusvälineestä. Taulukko 4. EAKR-TL 1 yritystukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteisiin ( ) Summa / Myönnetty EU- ja MKO-painopiste valtion rahoitus 2 Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla ,00 1 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan ,00 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt ,00 ei toteuta ,00 3 Lääkeklusterin vahvistaminen ,00 12 Vetovoimainen ymp. ja kest. aluerakenne ,00 15 Kuopio t&k&i-veturina, Itä-Suomi yhteistyö, elinkeinoelämän kansainvälistyminen ,00 11 Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy ,00 Kaikki yhteensä ,00 3 Maitotalouden keskittymän vahvistaminen pitää sisällään myös muun elintarvikekehityksen tukemisen. 16

17 Taulukko 5. EAKR-TL 1 yritystukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin ( ). Summa / Myönnetty EU- ja MAKO-tarkenne valtion rahoitus uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ,00 mekaaninen puunjalostus (kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet ja tuottavuus) ,00 Muut ,00 lääkekehitys ,00 elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito ,00 mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt ,00 Elinymp. vetovoimaa ja matk. edist. ymp.hankkeet ,00 Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona ,00 elinkeinoelämän kansainvälistyminen ,00 Elämäntavat, liikunta, ravintoosaaminen ja kulttuuri ,00 Tutkimustiedon jalkauttaminen ,00 Kaikki yhteensä ,00 Seurantajakson aikana TL 1 yritystukia on kohdistunut eniten Kuopioon ja Iisalmeen (taulukko 6). Lääkeklusterin kehittämisen painopisteeseen kohdistunut rahoitus on kokonaisuudessaan myönnetty Kuopiossa toimiville yrityksille (noin 2,2 milj. ), sillä kaikki alan yritykset tai niiden toimipaikat sijaitsevat pääasiassa Kuopiossa. Toiseksi eniten rahoitusta Kuopioon on kohdistunut profiloituneet innovaatioympäristöt painopisteelle ja siinä erityisesti mittaustekniikan alalle (1,2 milj. ) mutta myös elintarvikealan kehittämiseen (n ). Teknologiateollisuuden kehittämiseen Kuopion yritykset ovat saanet rahoitusta noin Iisalmen alueelle myönnetystä rahoituksesta noin 3,2 milj. on kohdistunut teknologiateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Lisäksi noin 2,2 milj. :lla on pyritty edistämään mekaanisen metsäteollisuuden kasvua ja tuotekehitystä. Iisalmen rahoituksen kohdistuminen kyseisille aloille heijastaa Ylä-Savon seutukunnan vahvaa profiloitumista, mikä on näkynyt myös alueen talouskehityksessä. Taulukko 6. EAKR-TL 1 yritystukien jakautuminen kunnittain ( ) Summa / Myönnetty EU- ja Kunnat valtion rahoitus Kuopio ,00 Iisalmi ,00 Lapinlahti ,00 Suonenjoki ,00 Varkaus ,00 Siilinjärvi ,00 Tuusniemi ,00 Keitele ,00 Leppävirta ,00 Kiuruvesi ,00 Vieremä ,00 Kaavi ,00 Rautavaara ,00 Pielavesi ,00 Nilsiä ,00 Juankoski ,00 Sonkajärvi 6 500,00 Kaikki yhteensä ,00 Varkauteen kohdistunut rahoitus on jakaantunut varsin tasaisesti metsä- ja teknologiateollisuuden kehittämisen välillä. 17

18 Ylä-Savon teknologiateollisuuden vahvistamista on tukenut Lapinlahden ja Vieremän alueen yritysten saamat yritystuet, jotka ovat kohdistuneet teknologiateollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen. Varkauden seudulla sama näkyy Leppävirran yritysten rahoituksessa. Suonenjoella yritystuen painopiste on ollut teknologiateollisuudessa ja elintarvikejalostuksen kehittämisessä. 3.2 ELY:n kansalliset tuet Tämän tuki-instrumentin tarkastelussa ovat mukana yrityksen kehittämisavustus 4, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus 5 ja energiatuki 6. Kaikkia edellä mainittuja tukimuotoja tarkastellaan tässä yhtenä kokonaisuutena, jolloin myönnetyn rahoituksen kokonaissumma tarkastelujaksolla on noin 9 milj.. Vuonna 2012 kyseisiä tukia ja avustuksia myönnettiin vähän suhteessa edelliseen seurantakauteen, noin 1,8 milj.. Rahoitusvolyymin alenemisen taustalla on se, että aiemman seurantajakson aikana Varkauteen, Leppävirralle ja Juankoskelle kohdentui runsaasti rakennemuutosrahoitusta. Osa on ollut kansallista yritysrahoitusta, osa EAKR- ja ESR-rahoitusta. Tässä luvussa tarkastelussa olleista avustuksista osa on nimenomaan kohdistettu rakennemuutosalueille. Taulukossa 7 on esitetty tukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin. Huomioitava on, että hieman yli neljännestä myönnetyistä tuista ei voitu luokitella kuuluvaksi mihinkään maakuntaohjelman painopisteeseen, koska tietoa ei ollut riittävästi saatavilla. Merkittävää on kuitenkin, että noin 41 % tuesta on kohdistunut metsäteollisuuden uudistamiseen tähtäävään painopisteeseen (energiateknologia, biopolttoaineet ja biojalostus sekä mekaaninen puu). Taulukko 7. Yrityksen kehittämisavustuksien, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksien, ja energiatukien jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin ( ). MAKO-tarkenne Yht. EOS Energiateknologia ja biopolttoaineet Biojalostus Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito Mekaaninen puunjalostus Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Muut Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa Lääkevalmistus Työmarkkinoiden kysyntä ohjaa Kaikki yhteensä Kuntakohtaisessa tarkastelussa eniten kyseisten rahoitusmuotojen tukea on kohdistunut Varkauteen, noin 20 % ajanjaksolla myönnetystä rahoituksesta. Maakuntaohjelman sisältötarkastelussa Varkauden saamalla rahoituksella on pyritty kehittämään uusia tuotannollisia ja teknologisia menetelmiä, energiateknologiaa sekä edistämään biopolttoaineiden kehitystyötä ja käyttöä. Siilinjärven yritysten saamat tuet sijoittuivat lähes kokonaan maakuntaohjelman energiateknologia ja biopolttoaineet -sisältöalueeseen. 4 Yrityksen kehittämisavustus. 5 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus. 6 Energiatuki. 18

19 Kuopiossa oli suuri määrä sellaisia tukea saaneita yrityksiä, joita ei voinut luokitella maakuntaohjelman sisältöalueisiin. Luokiteltavissa olleet tuet ovat kohdistuneet mekaanisen puunjalostuksen, energiateknologia ja biopolttoaineet sekä elintarvikejalostuksen sisältöalueisiin. Juankoskelle myönnetty avustus luokiteltiin täysin biojalostukseen, koska se pitää sisällään puun uudet mahdollisuudet. Leppävirran yritysten saamilla tuilla on pyritty luokittelun perusteella kehittämään pääasiassa uusia tuotannollisia ja teknologisia menetelmiä sekä mittaustekniikan alaa. Taulukko 8. Yrityksen kehittämisavustuksien, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustuksien, ja energiatukien jakautuminen kunnittain ( ). Kunta Summa VARKAUS SIILINJÄRVI KUOPIO JUANKOSKI LEPPÄVIRTA LAPINLAHTI NILSIÄ TERVO MIKKELI IISALMI SUONENJOKI KIURUVESI VIEREMÄ TUUSNIEMI KAAVI RAUTAVAARA PIELAVESI Kaikki yhteensä TEKES-rahoitus TEKES-rahoituksen tarkastelu jakaantuu kahteen osaan, EAKR-TL 2 7 kautta myönnettyyn ja kansalliseen rahoitukseen. EAKR TL 2 kautta on myönnetty yhteensä (EU+valtio) rahoitusta tarkastelujaksolla 11,9 milj.. EAKR-rahoituksesta noin 28 % on suuntautunut profiloituneet innovaatioympäristöt painopisteelle (taulukko 9) ja siinä kokonaisuudessaan mittaustekniikan sovellusten ja kehitysympäristöjen kehittämiseen. Lääkeklusterin vahvistamiseen on myönnetty rahoitusta noin 3 milj.. Klusterin kehittämiseen kohdistunut rahoitus lisääntyi selvästi vuonna 2012, sillä edelliselle vajaan 1,5 vuoden seurantajaksolla rahoitusta kohdistui klusterille noin Teknologiateollisuuteen ei kohdistunut vuonna 2012 uutta rahoitusta kyseisestä rahoituslähteestä. Tarkastelun perusteella noin viidennes rahoituksesta ei toteuta maakuntaohjelmaan painopisteitä. 7 EAKR-TEKES rahoitus. 19

20 Taulukko 9 TEKES-rahoituksen (EAKR TL 2) kohdentuminen maakuntaohjelman painopisteisiin ( ). MKO-painopiste Summa EU + valtio 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt Lääkeklusterin vahvistaminen ei toteuta Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan Kaikki yhteensä Toimintalinjan 2 TEKES-rahoitus on kohdistunut suurelta osin Itä-Suomen yliopistolle (noin 8,6 milj. ). Muita rahoitettuja organisaatioita tarkastelujaksolla ovat olleet Lappeenrannan teknillinen yliopisto (1,4 milj. ), VTT (1 milj. ) ja Savonia-AMK ( ). Kansallista TEKES-rahoitusta on tarkastelujaksolla myönnetty yhteensä noin 43 milj. (taulukko 10). Noin 11 milj. rahoituksesta on painottunut profiloituneille innovaatioympäristöille. Tästä summasta lähes 9 milj. :lla on pyritty kehittämään mittaustekniikan alaa ja siihen liittyviä kehittämisympäristöjä (taulukko 11). Noin 8 milj. rahoituksesta on painottunut lääkeklusterin vahvistamiseen. Teknologiateollisuuden tuottavuuden ja teknologisten menetelmien kehittämiseen on kansallista TEKES-rahoitusta myönnetty puolestaan noin 6,8 milj.. Teknologiateollisuuden saama rahoitus on kolminkertaistunut verrattuna edelliseen seurantakauteen. Taulukko 10. Kansallisen TEKES-rahoituksen kohdentuminen maakuntaohjelman painopisteisiin ( ). MKO-painopiste Summa/myönnetty avustus 4 Profiloituneet innovaatioympäristöt ,00 EOS ,00 3 Lääkeklusterin vahvistaminen ,00 2 Teknologiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuutta nostamalla ,00 Ei toteuta ,00 1 Metsäteollisuudesta biojalostukseen ja energiateknologiaan ,00 11 Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy ,00 9 Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus ,00 7 Työurien pidentäminen ,00 5 Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus ,00 Kaikki yhteensä Taulukko 11. Kansallisen TEKES-rahoituksen jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin ( ). MKO-tarkenne Summa/myönnetty avustus Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt ,00 EOS ,00 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ,00 Lääkevalmistus ,00 Lääkekehitys ,00 Ei toteuta ,00 Energiateknologia ja biopolttoaineet ,00 mekaaninen puunjalostus ,00 Akkuteknologia ja uudet sovellukset ,00 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito ,00 Suomen vahvin maitotalousalue ,00 Sovellukset yritysverkoissa ,00 Biojalostus ,00 Tutkimustiedon jalkauttaminen ,00 Palveluyrittäjyys ,00 Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa ,00 Työyhteisöjen kehittäminen ,00 Toimiva koulutusketju ,00 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus ,00 Terveyden edistäminen ja priorisointi SOTE-palveluissa ,00 Kaikki yhteensä ,00 20

21 Noin 66 % rahoituksesta on kohdistunut yrityksille. Taulukko x. Kansallisen TEKES-rahoituksen jakautuminen hakija/toteuttajaorganisaatioittain ( ). Summa/myönnetty Toteuttaja avustus Yritykset ,00 Itä-Suomen yliopisto ,00 Ylä-Savon Kehitys Oy ,00 Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä ,00 Teknologian tutkimuskeskus VTT ,00 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ,00 Lappeenrannan teknillinen yliopisto ,00 Suomen aivotutkimus- ja kuntoutussäätiö ,00 Geologian tutkimuskeskus ,00 Ilmatieteen laitos ,00 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ,00 Kuopion kaupunki ,00 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT ,00 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä ,00 Suomen ortodoksinen kirkko ,00 Ylä-Savon evankelis-luterilainen seurakuntayhtymä ,00 Kaikki yhteensä ,00 Yrityksille seurantakaudella myönnetystä rahoituksesta yli 5 milj. on kohdistunut sekä mittaustekniikan alan että uusien teknologioiden ja tuotannollisten menetelmien kehittämiseen. Vuonna 2012 mittaustekniikan alan saama rahoitus yli kaksinkertaistui. Teknologiateollisuudessa kasvu oli yli kolminkertainen. Lääkevalmistukseen ei vuonna 2012 myönnetty uutta tukea kyseisestä rahoitusmuodosta. Lisäksi energiateknologian ja biopolttoaineiden sekä mekaanisen puunjalostuksen rahoitus kasvoi selvästi vuonna 2012 verrattuna edelliseen seurantajaksoon. Molempien alojen saama rahoitus koko seurantakaudella on yli 1 milj.. Yrityksien saaman rahoituksen painottuminen mittaustekniikkaan ja lääkeklusteriin näkyy rahoituksen alueellisessa jakautumisessa, sillä noin 50 % (14,2 milj. ) yritysten saamasta kansallisesta TEKESrahoituksesta on kohdistunut Kuopion alueen yrityksille. Iisalmeen alueen yritysten saama rahoitus on noin 3,7 milj. painottuen teknologiateollisuuteen. Varkauden alueen yritysten rahoitusosuus on noin 2 milj.. koko seurantakaudella. Painopiste Varkaudessa on ollut teknologiateollisuudessa ja akkuteknologiassa. 21

22 Taulukko 13. Yrityksille myönnetyn kansallisen TEKES-rahoituksen jakautuminen maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin ( ). Summa/myönnetty MKO-tarkenne avustus Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt ,00 Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät ,00 Lääkevalmistus ,00 Ei toteuta ,00 EOS ,00 Lääkekehitys ,00 Energiateknologia ja biopolttoaineet ,00 mekaaninen puunjalostus (kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet ja tuottavuus) ,00 Akkuteknologia ja uudet sovellukset ,00 Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito ,00 Suomen vahvin maitotalousalue ,00 Palveluyrittäjyys ,00 Biojalostus ,00 Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus ,00 Terveyden edistäminen ja priorisointi SOTE-palveluissa ,00 Kaikki yhteensä , Finnveran rahoitus Finnveralta saadut tiedot eivät olleet riittävän yksityiskohtaisella tasolla, jotta niiden kokonaisvaltainen sijoittaminen maakuntaohjelman toimintalinjoille ja painopisteisiin olisi onnistunut. Tästä syystä Finnveran tiedot esitetään muista poikkeavalla tavalla (taulukko 14). Seurantakauden aikana Finnveran myöntämänä rahoituksen kokonaissumma on noin 138 milj.. Tästä summasta noin 34,5 milj. oli saatujen tietojen perusteella yksilöitävissä maakuntaohjelmaan ja sen toimintalinjaan 1. Tämä rahoitus näyttää kohdistuneen pääasiassa metallituotteiden valmistukseen (13,1 milj. ). Muita merkittäviä ovat olleet mm. puuhun perustuva valmistus (4,7 milj. ) sekä matkailua palveleva toiminta (4,7 milj. ). Toimialajaottelun perusteella osa noin 40 milj. :sta on todennäköisesti edistänyt jotakin maakuntaohjelman painopistettä. Noin 63,6 milj. ei tietojen yleisyyden vuoksi voida luokitella suhteessa maakuntaohjelmaan. Oletettavaa kuitenkin on, että ainakin osa kuljetus- ja ajoneuvojen korjausalan saamasta rahoituksesta toteuttaa maakuntaohjelmaa. Kuopion seutukuntaan on kohdistunut noin 40 % Finnveran myöntämästä rahoituksesta ja Ylä-Savon seutukuntaan noin 32 % (taulukko 15). 22

23 Taulukko 14. Finnveran myöntämä rahoitus suhteessa maakuntaohjelman painopisteisiin ( ). Taulukko 15. Finnveran myöntämä rahoitus seutukunnittain ( ). Seutukunta Summa / KAIKKI YHTEENSÄ EUR Kuopion seutukunta Ylä-Savon seutukunta Varkauden seutukunta Koillis-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Kaikki yhteensä Finnvera välittää myös asiakkailleen korkotukea, joka sisältyy rahoitukseen. Lainojen ja takausten määrät ja summat seutukunnittain on esitetty taulukossa 16. Taulukko 16. EAKR-lainat ja takaukset Pohjois-Savossa seutukunnittain ( ). EAKR -laina EAKR -takaus Yhteensä kpl kpl kpl Koillis-Savon seutukunta Kuopion seutukunta Sisä-Savon seutukunta Varkauden seutukunta Ylä-Savon seutukunta Pohjois-Savo yht

24 3.5 EAKR- ja ESR-kehittämishankkeet Tarkastelujaksolla rahoitusta saaneiden kehittämishankkeiden (EAKR, ESR) kokonaiskustannukset ovat noin 73,1 milj. (taulukko 17). Työmarkkinoiden toimintaa tukevan koulutuksen kehittämiseen on tämän tarkastelun perusteella kohdistettu rahoitusta eniten, noin 13. milj.. Edellisellä seurantakaudella kyseiseen painopisteeseen oli kohdistunut rahoitusta noin 7 milj.. Rahoitus on painottunut erityisesti toimivan koulutusketjun rakentamiseen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen (taulukko 18). Innovaatioympäristöjen kehittämiseen on panostettu noin 10,9 milj.. Innovaatioympäristöjen kehittämisessä suurin osa rahoituksesta on kohdistunut mittaustekniikan alalle (noin 4,4 milj. ). Toiseksi suurimpana on ollut Kuopio-Tahko alueen matkailun kasvun tukeminen (noin 3,5 milj. ). Tarkastelussa matkailun kehittäminen on nähty laajempana kuin vain Kuopio-Tahko alue. Aiemmalla seurantakaudelle innovaatioympäristöjen kehittämiseen oli rahoitusta suuntautunut noin 6,2 milj.. Saavutettavuuteen ja elinkeinoelämää tukeviin liikenneyhteyksiin kohdistunut kokonaisrahoitus on noin 10,3 milj.. Edelliseen seurantajaksoon verrattuna kokonaisrahoitus on kasvanut selvästi, sillä silloin painopisteen kokonaisrahoitus oli 4 milj.. Näissä toimenpiteissä pääpaino on ollut niin maakunnan ulkoisten kuin sisäisten yhteyksien kehittämisessä. Teknologiateollisuuden kilpailukyvyn ja tuottavuuden parantamiseen on panostettu noin 8,4 milj.. Tarkempi sisältötarkastelu osoittaa, että tähän on pyritty erityisesti uusilla tuotannollisilla ja teknologisilla menetelmillä. Painopisteen saama rahoitus hiipui hieman vuonna 2012, sillä kyseisenä vuonna kokonaisrahoitus oli 2,1 milj.. Taulukko 17. Kehittämishankkeiden rahoitus (EAKR ja ESR) suhteessa maakuntaohjelman painopisteisiin ( ). MKO-painopisteet Summa / Kust_yht Summa / EU_valtio Summa / Muu_julkin Summa / Kuntaraha Summa / Yksraha 5 Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus Profiloituneet innovaatioympäristöt Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet Teknologiateoll. kilp.kykyä tuottav. nostam Kuopio t&k&i -veturina, I-S yht.työ, elink. kv Metsäteollisuudesta bioj. ja energiatekn ei toteuta Vetovoimainen ymp. ja kest. aluerakenne Kuopion kasvu työvoimaan saatavuuden veturina Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Lääkeklusterin vahvistaminen Työurien pidentäminen Maakuntaan muuton edistäminen Toteuttaa mutta ei yksilöitävissä Sos.-ja terv.palv. vahvat tuot.alueet Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus Kaikki yhteensä

25 Taulukko 18. Kehittämishankkeiden rahoitus (EAKR ja ESR) suhteessa maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin ( ). MKO-tarkennetut sisällöt Summa / Kust_yht Summa / EU_valtio Summa / Muu_julkin Summa / Kuntaraha Summa / Yksraha Maakunnan ulkoiset yhteydet Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät Toimiva koulutusketju Aikuiskoulutus Muut Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Energiateknologia ja biopolttoaineet Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona Kuopio t&k&i-veturina Elinymp. vetovoimaa ja matk. edist. ymp.hankkeet Suomen vahvin maitotalousalue Lääkekehitys Kuopion kasvu tukee koko maakuntaa Maakunnan sisäiset yhteydet Sovellukset yritysverkoissa Koulutuksen kysyntälähtöisyys Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Työyhteisöjen kehittäminen Biojalostus Kotoutumisen tukeminen Itä-Suomi yhteistyö Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa Yritysten kehittäminen Kasvun mahdollistaminen (tutkimus- ja innovaatiotoiminta) Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri Tutkimustiedon jalkauttaminen Akkuteknologia ja uudet sovellukset Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Viranomaisvalvonta ja yhteistyö Kuopiosta johtava hyvinvointialan osaaja Vesiturvallisuusosaaminen Lääkevalmistus Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito Päätöksent. ja palv. ohj. tarve ja hintatietoisuus Koulutuksen vetovoiman lisääminen Kaikki yhteensä Tarkastelujakson aikana Kuopion TKI-roolin vahvistamiseen, Itä-Suomi-yhteistyöhön ja elinkeinoelämän kansainvälistymiseen on panostettu noin 5,6 milj. :lla. Vuonna 2012 kokonaisrahoitus ei juurikaan kasvanut kyseisen painopisteen osalta. Metsäteollisuuden uudistumista on tuettu koko seurantakaudella noin 5,2 milj. :lla. Pääpaino on ollut erityisesti energiateknologiassa, biopolttoaineissa ja jonkin verran biopolttoaineissa. Edellisen tarkastelujakson aikana ei ole ollut kovin suuria panostuksia hyvinvointialan ja palvelujen kehittämiseen (toimintalinja 3). Viime vuonna toiminta aktivoitui hieman, sillä kyseisenä vuonna painopisteiden kokonaisrahoitus EAKR- ja ESR-kehittämishankkeissa oli noin 2,2 milj.. Koko seurantajakson kokonaisrahoitus on noin 3,4 milj.. Alan kehittäminen on painottunut terveyden edistämisen priorisointiin sote-palveluissa, elämäntapoihin, ravinto-osaamisen ja liikuntaan sekä tutkimustiedon jalkauttamiseen. Merkittävimmät kehittämishankerahoitusta saaneet organisaatiot ovat olleet Itä-Suomen yliopisto, Savoniaamk, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Kuopion kaupunki. Kyseisten organisaatioiden hallinnoimien kehittämishankkeiden (EAKR, ESR) rahoituksellinen osuus on 62 % kokonaisrahoituksesta Itä-Suomen yliopiston hankkeissa suurin kehittämisrahoitus on kohdistunut Kuopion aseman vahvistamiseen TKI-toiminnassa ja elinkeinoelämän kansainvälistymisosaamisen parantamiseen (3,9 milj. ). Lääkeklusterin vahvistamiseen tähtääviä kehittämishankkeita on tarkastelujaksolla rahoitettu noin 2,2 milj. :lla ja innovaatioympäristöjen kehittämiseen painottuneita hankkeita noin 1,9 milj. :lla (mittaustekniikan sovellukset ja kehittämisympäristöt). 25

26 Savonia-amk:n saama kehittämisrahoitus on painottunut teknologiateollisuuden (4,2 milj. ) ja innovaatioympäristöjen (3,9 milj. ) kehittämiseen. Metsäteollisuuden uudistamiseen tähtääviä hankkeita on rahoitettu noin 2,4 milj. :lla. Pohjois-Savon ELY-keskuksen hallinnoimat hankkeet painottuvat toimivan koulutusketjun ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen (noin 4,4 milj. molemmissa kokonaisuuksissa). Kuopion kaupungin 9,1 milj. kokonaiskustannuksista noin puolet tulee matkakeskuksen kehittämiseen tähtäävästä hankkeesta. Muu rahoitus on kohdistunut Kuopio-Tahko alueen matkailun (1,8 milj. ) sekä maakunnallisen markkinoinnin (1,7 milj. ) kehittämiseen. Taulukko 19. Kehittämishankkeiden rahoitus (EAKR ja ESR) päätoteuttajittain/hakijaorganisaatioittain ( ). Toteuttajat Summa / Kust_yht Summa / EU_valtio Summa / Muu_julkin Summa / Kuntaraha Summa / Yksraha Itä-Suomen yliopisto Savonia-amk Pohjois-Savon ELY-keskus Kuopion kaupunki Liikennevirasto Savon koulutuskuntayhtymä Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuopion Pursiseura ry Navitas Kehitys Oy VTT Lapinlahden kunta Siilinjärven kunta Leppävirran kunta Suomen ortodoksinen kirkollishallitus Metla, Suonenjoki Kuopio Innovation Oy Kuopion rouvasväenyhdistys, muotoiluakatemia Kiuruveden kaupunki Keiteleen kunta Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu Kriisinhallintakeskus Työterveyslaitos TEKEL Oy Geologian tutkimuskeskus Ylä-Savon Kehitys Oy Nilsiän kaupunki Iisalmen Nuorison Tuki ry Savon Yrittäjät ry Pohjois-Savon Liikunta ry Suomen ortodoksisen kirkkomuseon säätiö Pohjois-Savon lastensuojelun keh.yksikkö Pohjois-Karjalan amk Etelä-Savon ELY-keskus Kuopion Matkailupalvelu Oy Maaseudun Sivistysliitto Rautavaaran kurssi- ja leirikeskussäätiö Kaikki yhteensä

27 3.6 Muut rahoitetut kehittämishankkeet Muista rahoituslähteistä tarkastelussa ovat mukana maakunnan kehittämisraha ja Pohjois-Savon kehittämisrahasto. Tarkastelujakson aikana kyseisistä rahoituslähteistä rahoitusta saaneiden hankkeiden kokonaiskustannukset ovat noin 17 milj. (taulukko 21). Hankkeiden kokonaisrahoituksesta noin 2,6 milj. ei pääsääntöisesti kohdistu mihinkään maakuntaohjelman painopisteeseen. Noin 2,3 milj. puolestaan toteuttaa maakuntaohjelmaa, mutta kyseessä ovat laajemmat koordinaatiohankkeet (KOKO-ohjelmat), joiden sisällä toimenpiteet ovat kohdistuneet ei toimialoille ja painopisteille. Tarkastelussa nousee esille kolme selvästi eniten rahoitusta saanutta painopistettä, jotka ovat elinkeinoelämän kansainvälistyminen, lääkeklusterin vahvistaminen (lääkekehitys), profiloituneet innovaatioympäristöt (elintarvikejalostuksen kehittäminen) ja Kuopion kasvun tukeminen työvoiman saatavuuden veturina (mm. maakunnallinen markkinointihanke, jonka päärahoitus EAKR). Taulukko 21. Maakunnan kehittämisrahan ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston tuet suhteessa painopisteisiin ( ). MKO-painopisteet Summa / Kok.kust. ei toteuta Profiloituneet innovaatioympäristöt Toteuttaa mutta ei yksilöitävissä Lääkeklusterin vahvistaminen Kuopio t&k&i -veturina, I-S yht.työ, elink. kv Kuopion kasvu työvoimaan saatavuuden veturina Metsäteollisuudesta bioj. ja energiatekn Elämäntavat ja kansansairauksien ehkäisy Vetovoimainen ymp. ja kest. aluerakenne Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus Työmarkk. toimintaa tukeva koulutus Kaikki yhteensä Taulukko 22. Maakunnan kehittämisrahan ja Pohjois-Savon kehittämisrahaston tuet suhteessa maakuntaohjelman painopisteiden sisältöihin ( ). Tarkenne Summa / Kok.kust. Muut KOKO-ohjelmat Elinkeinoelämän kansainvälistyminen Lääkekehitys Kuopion kasvu tukee koko maakuntaa Elintarvikejalostuksen kehittäminen, myös muu kuin maito Elämäntavat, liikunta, ravinto-osaaminen ja kulttuuri Elinymp. vetovoimaa ja matk. edist. ymp.hankkeet Biojalostus Energiateknologia ja biopolttoaineet Tutkimustiedon jalkauttaminen Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt Kokonaisvaltainen palvelujen ohjaus Koulutuksen kysyntälähtöisyys Viranomaisvalvonta ja yhteistyö Tahkon-Kuopion matk. kasvu keskusten verkostona Nopeat laajakaistayhteydet Terveyden edistämisen priorisointi SOTE-palveluissa Kaikki yhteensä