Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU :hun liittyviin kysymyksiisi. Yhteinen maksuton palvelunumero (*) :

Transkriptio

1 Kayakosien toivo

2 Tämän julkaisun on laatinut ympäristöasioiden pääosasto. Julkaisu on saatavana myös ympäristöasioiden pääosaston Internet-sivulta Ympäristö ja nuoret eurooppalaiset, joka on osoitteessa Käsikirjoitus : Benoît Coppée Kuvitus : Nicolas Viot Tekninen toteutus : European Service Network Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU :hun liittyviin kysymyksiisi Yhteinen maksuton palvelunumero (*) : (*) Jotkut matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta ( Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010 ISBN doi: /90436 Euroopan unioni, 2010 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium PAINETTU UUSIOPAPERILLE, JOLLE ON MYÖNNETTY EU:N YMPÄRISTÖMERKKI GRAAFISTEN PAPEREIDEN OSALTA (

3 Henkeä salpaavan kaunis sademetsä levittäytyi kaikessa vehmaudessaan Tomin ja Lillin silmien alla, kun heidän sateenkaaren värinen kuumailmapallonsa lipui metsän ylle. Lintujen laulu kajahteli taivaansinessä. Tomi ja Lilli olivat pakahtua ihastuksesta. Flora, heidän paras ystävänsä, oli kutsunut heidät tutustumaan kayakosintiaaneihin, Floran äidin kaukaisiin sukulaisiin. 1

4 Flora oli niin tohkeissaan, että hänen sydämensä pamppaili. Kohta oltaisiin kayakosien alueella. Hän oli viimeksi käynyt täällä aivan pienenä isän ja äidin kanssa, ja hän odotti malttamattomana kaukaisten serkkujensa jälleennäkemistä. Mutta mitä nyt? Yhtäkkiä sademetsä näytti loppuvan kuin seinään. Tomi huolestui. - Flora, tähänkö sademetsä jo loppui? Sinähän sanoit, että se on melkein loputon? - En ymmärrä, Tomi. Kyllä tämän pitäisi olla kokonaan metsää. - Kauheaa, huokaisi Mori, kuumailmapallon kuljettaja. 2

5 Flora oli tyrmistynyt. - Kayakosien kylä on hävinnyt! Karttani mukaan sen pitäisi olla tässä. Olen siitä ihan varma. - Kaikki metsät kaadetaan, murahti Mori. Tomi hämmentyi. - Mitä? Puut kaadetaan ja samalla tuhotaan vastaan tulevat kylät, niinkö? Onko kayakosienkin kylä tuhottu, Mori? Mori nyökkäsi apeana. 3

6 Mori ohjasi kuumailmapallon kahden kannon väliin, ja ystävämme nousivat korista. Näky oli lohduton. Tomi, Lilli ja Flora kuljeskelivat kantojen lomassa ja jättimäisten renkaiden jättämissä valtavissa urissa. Täällä ei enää ollut elämää. Flora vaikeroi hätääntyneenä. - Missä serkkuni ovat? Mitä heille on tapahtunut? Mihin kayakosit ovat joutuneet? Tomi yritti lohduttaa Floraa, mutta turhaan. Flora säntäili ympäriinsä kompastellen uudestaan ja uudestaan. 4

7 Flora polvistui ja näytti sormellaan hiilloksen jälkiä. - Kayakosit valmistavat ruokansa pienissä nuotioissa. Hän siveli sormellaan saviruukkua. - Ne puunkaatajat ovat ajaneet serkkuni pois täältä minä en kestä tätä! Ei sellaista saa tehdä! Tomi laski kätensä Floran hartioille. Lilli ulvahteli kauempana, ikään kuin se olisi halunnut sanoa jotain. Oliko se löytänyt jotain? 5

8 Tomi ja Flora kiiruhtivat Lillin luokse. - Kuunnelkaa! sanoi Tom. Jostain kuuluu laulua! Surullista laulua - Se on yksi kayakosien lauluista! tunnisti Flora. Ystävykset lähtivät kohti ääntä, ja erään kannon juurelta he löysivät vanhan miehen. - Sehän on vanha Naori, äidin vanhin serkku! huudahti Flora. Vanhus lopetti laulamisen. - Voi, sehän on Flora, Pavian tytär, serkkumme! Onpa mukavaa nähdä sinua! - Naori, mitä teet täällä? Ja missä ovat kayakosit? 6

9 Flora halasi Naoria. - Mitä on tapahtunut, Naori? Naori silitti surullisin silmin Floran poskea. - Kayakosit joutuivat muuttamaan muualle, koska vieraat miehet tulivat ja tuhosivat kylämme. Mutta minä en halunnut jättää esi-isiemme maita - Meidän on löydettävä heidät! huudahti Tomi. Samalla hiljaisuuden katkaisi kaamea meteli. 7

10 8 Heitä lähestyi jättimäisten raivaustraktorien rivistö. Ne raivasivat uraa tielle ja kaatoivat kaikki puut altaan. Flora kauhistui. Tom ryntäsi traktoreiden eteen ja levitti kätensä.

11 - SEIS! Älkää kaatako puita! Ne ovat ystäviämme ja me tarvitsemme niitä! Ne imevät itseensä ilmansaasteita. Jos puut kaadetaan, kaikki kasvihuonekaasut jäävät leijumaan ympärillemme ilmaan, ja maapallo alkaa lämmetä! Raivaustraktorien kuljettajat eivät ymmärtäneet mitään. Heidän päällikkönsä viittilöi heitä jatkamaan työtään, ja traktorit jatkoivat kulkuaan. Tomin piti huutaa, jotta hänen äänensä kantaisi moottorien jylinän yli. - Jos maapallo lämpenee, ilmastomme muuttuu! Joistakin paikoista loppuu vesi, ja ne kuivuvat kokonaan! Toisissa paikoissa on taas liikaa vettä ja tulee tulvia! Tulee yhä enemmän pyörremyrskyjä ja hurrikaaneja! Monet eläinja kasvilajit kuolevat sukupuuttoon! Maailma joutuu pulaan ja tulevaisuutemme on vaakalaudalla! Raivaustraktoreiden kuljettajat eivät lotkauttaneet korvaansakaan. Flora oli kauhuissaan. Ystävyksemme päättivät lähteä etsimään kayakoseja. 9

12 Flora, Tomi, Lilli ja Naori lähtivät kävelemään loitommalle metsää kohti. Naori terästäytyi. - Shh! Kuuletteko? Tomi ja Flora höristivät korviaan, mutta he eivät kuulleet mitään. Naori painoi korvansa maata kohti, kuunteli tarkkaavaisesti, pani toisen kätensä maassa olevaan koloon ja veti sieltä punakoipisen vihreän sammakon! Se tärisi Naorin kämmenellä. - Raukka, se on ihan kauhuissaan Lilli valpastui kuullessaan kiekaisun. - Kuunnelkaa, tukaani! Se on aivan uupunut! 10

13 Naori silitti tukaania. - Sademetsän hävittäminen on katastrofi. Ihmiset ja eläimet kärsivät. Puut kaadetaan, jotta niiden tilalle voidaan rakentaa valtavia peltoja tai kultatai timanttikaivoksia. Tai sitten eksoottiset puut sahataan rakennuspuiksi. Ihmisiä on yhä enemmän ja he tahtovat kaikkea yhä enemmän, joten puitakin hakataan yhä enemmän. Tomi huokaisi. - Jos kaikki kuluttaisivat kuten kotikaupunkini Ihmevaaran asukkaat, tarvitsisimme monta maapalloa Yhtäkkiä pala maata sortui heidän altaan. Lilli kaatui ja loukkasi itsensä. 11

14 Naori nosti Lillin syliinsä. - Ei hätää, haava ei näytä pahalta. Kaaduit, koska maa petti jalkojesi alla. Puiden juuret ehkäisevät maan sortumista, ja puiden kaataminen heikentää maaperääkin. Mutta nyt mennään hakemaan kasveja, jotka parantavat haavasi! Kohta he saapuivat metsään, ja Naori näytti puuta, jonka lehdistä saattaisi olla apua. Flora kipusi puuhun. Tomi katseli ällistyneenä kuinka ketterä Flora olikaan! 12

15 Kaksi pientä apinaa seurasivat oksaltaan Floran liikkeitä uteliaina. Maan kamaralla Naori kääntyi Tomin puoleen. - Minä rakastan tätä metsää. Me olemme osa sitä. Se on meidän kotimme. Se on meidän sielumme. Se on esi-isiemme maa. Niin tärkeä meille kayakoseille, niin tärkeä kaikille ihmisille. Flora hihkaisi ilosta. - Jee! Sain lehdet, jotka voivat parantaa Lillin haavat! Mutta kuuletteko nuo äänet jippii! Olemme jo lähellä kayakosien kylää! 13

16 Ystävykset suuntasivat metsän läpi kohti ääntä ja kayakosien kylää. Tomi oli äimistynyt kauneudesta ympärillään. Pikku apinat leikkivät piilosta, ja monenkirjavat linnut päästelivät ihmeellisiä ääniä. Auringon säteet siivilöityivät lehvästön läpi ja muodostivat valopylväitä. Tomi kumartui koskettamaan kukkaa. Vanha Naori jatkoi : - Metsässä kaikki liittyy kaikkeen. Kukka tarvitsee mehiläistä, lintu tarvitsee hyönteistä, hyönteinen tarvitsee puuta 14

17 Naori pysähtyi valtavan puun kohdalle. Hän mittasi puuta katseellaan tyvestä latvaan. Sinitaivas vilahteli sen lukemattomien lehtien välistä. Naori sanoi : - Ajattelepa Tomi, sitten kun ihminen on kaatanut viimeisenkin puun ja löytää edestään tuhotun maan, mitä hänelle jää jäljelle? Tomi tunsi kylmiä väreitä selkäpiissään. Silloin he näkivät ensimmäiset kayakosit ikivanhan puun takana! Flora ampaisi juoksuun. 15

18 Vihdoinkin, kayakosit! Flora pomppi riemusta. Tomi asteli kylän keskelle ja kayakosit asettuivat hänen ympärilleen. - Hyvät kayakosit, minä olen Tomi ja tulen Ihmevaarasta. Se on kaupunki, jossa kulutetaan liikaa. Liikaa muualta tuotua lihaa ja vihanneksia, ja liikaa eksoottista puuta. En ollut tiennyt, kuinka paljon metsä ja kayakosit kärsivät meidän suurkulutuksestamme Tomin katse painui maahan. Pieni kayakos-tyttö tuli hänen viereensä. 16

19 - Palaan pian Ihmevaaraan. Aion puhua siellä ystävieni kanssa ja näyttää kuvia runnellusta metsästänne ja tuhotusta kylästänne. Kerron heille, että lihansyönnin vähentäminen voi auttaa metsien suojelussa. Kerron, että matkailua voi harjoittaa vaurioittamatta kauniita metsiä. Kerron, että Ihmevaaran lähelläkin on käyttökelpoista puuta : koivua, mäntyä, haapaa. Kerron, että on tärkeää hoitaa maapallon kaikkia metsiä kestävällä ja kunnioittavalla tavalla. 17

20 Aurinko laski metsän taakse ja tuli jo yö. Tomi istui alas ja jatkoi puhettaan. - Kerron myös, että on tärkeää perustaa puistoja ja suojelualueita eläinten, kasvien ja veden suojelemiseksi. Kerron, että on tärkeää suosia Ihmevaaran lähellä valmistettuja tai viljeltyjä tuotteita eikä tuoda niitä toiselta puolelta maapalloa! Vanha Naori tuli Tomin viereen. - Viisaita sanoja, Tomi. Olet voittanut kayakosien luottamuksen. He haluaisivat antaa sinulle lahjan. Kayakosit kerääntyivät tanssimaan Tomin ympärille. 18

21 Naori tuli Tomin, Floran ja Lillin luo. Hän kastoi sormensa saviruukussa olevaan värimassaan ja piirsi ystävystemme otsiin kuvion. - Tomi, Flora ja Lilli, kayakosit haluavat antaa teille lahjaksi tämän : teen teistä kayakosien kunniakansalaisia! Tomi liikuttui syvästi. Kyyneleet virtasivat hänen poskillaan. Naori rutisti Tomia hellästi. - Ajattelepa Tomi, kayakosit tuottavat itse oman ravintonsa ja elävät sopusoinnussa metsän kanssa ja tämän elämäntavan haluamme säilyttää aina. 19

22 20 Aamu koitti. Flora päätti jäädä vielä muutamaksi päiväksi kayakosien luokse. Tomi ja Lilli puolestaan lähtivät kotimatkalle kuumailmapallolla. Korkealta taivaalta he vilkuttivat ystävilleen. Puiden lomasta he näkivät kayakosien tanssivan. Tanssillaan kayakosit halusivat tuottaa onnea Tomille ja Lillille. Tukaani singahti kuumailmapallon vierestä ja kiekaisi hyvästiksi. Niin Tomi ja Lilli loittonivat kantaen mukanaan kayakosien toivoa.

23 Euroopan komissio Kayakosien toivo Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto s. 16,2 x 22,9 cm ISBN doi /90436 Julkaisua voi tilata seuraavasta osoitteesta ilmaiseksi niin kauan kuin varastoa riittää : Euroopan komissio Ympäristöasioiden pääosasto Informaatiokeskus (toimisto 9 0/11) B-1049 Bruxelles http ://bookshop.eu/

24 KH FI-C