Maakuntahallitus

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Lausunto Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 265/ /2019 MHS Tiivistelmä Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. YVA-menettelyssä tarkastellaan Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen kolmea eri reittivaihtoehtoa Suomen puolella sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä. Viron puolelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Molemmissa maissa arvioidaan lisäksi rajat ylittävät vaikutukset. Uudenmaan liitto edellyttää, että arviointiselostuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat näkökohdat sekä varsinaisessa lausunnossa esitetyt muut toimenpide-ehdotukset: Arviointiselostuksessa tulee esittää perustelut eri hankevaihtoehtojen linjauksille. Arviointiselostuksessa esitettyjen päätelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin. Vaikutuksia tulee kuvata siten, että vaihtoehtojen välinen vertailu on mahdollisimman selkeää ja yhdenmukaista. Selostusvaiheessa arviointi tulee laatia tunnelin lisäksi riittävässä laajuudessa myös kaikkien muiden hankkeeseen liittyvien tekijöiden, kuten asemien, keino- ja huoltosaarten ja niihin liittyvän maankäytön sekä rahtiterminaalin ja sen kaikkien yhteyksien osalta. Vaikutusten arvioinnissa tulee painottaa tunnelin liittymistä seudulliseen ja valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Yhdyskuntarakenteen, maiseman ja liikenteen vaikutuksia tulee arvioida myös Uudenmaan maa-alueilla, joissa vaikutukset ovat merkittäviä. Maakuntakaavatilanteen osalta on tärkeää todeta, että kaava on edennyt ehdotusvaiheen valmisteluun ja Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Tallinna-tunnelille osoitetaan vain yksi ohjeellinen linjaus, joka vastaa YVA-menettelyn hankevaihtoehtoa VE2. Asian vireilletulo Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta mennessä. Asian yksityiskohtainen selostus

2 Lausunnon tausta ja tarkoitus Arviointiohjelma perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin (YVAL 252/2017). Lain tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on siten varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus huolehtii siitä, että ohjelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yhteysviranomainen antaa ohjelmasta lausunnon. Hankkeesta vastaava laatii arviointiselostuksen arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Selostuksesta kuulemisen jälkeen antaa yhteysviranomainen siitä perustellun päätelmän. Hanketta koskevaan lupapäätökseen on liitettävä arviointiselostus ja perusteltu päätelmä. Vasta lupahakemusta koskevissa lausunnoissa ja lupaharkinnassa otetaan kantaa luvan myöntämisedellytyksiin. Laissa määritellään myös menettelytavat valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista. Kuulemisesta huolehtii ympäristöministeriö. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille noin 100 kilometriä pitkä merenalainen henkilö- ja tavaraliikenteen rautatietunneli. Suomen puolella ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Uudenmaan alueella, Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Viron puolelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Suomen YVA-menettelyssä arvioidaan Suomen alueelle kohdistuvien vaikutusten lisäksi hankkeen toiminnoista mahdollisesti aiheutuvat merkittävimmät rajat ylittävät vaikutukset Viroon sekä mahdollisiin muihin Itämeren maihin. Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen YVA-menettelyssä tarkastellaan Suomen puolella kolmea eri reittivaihtoehtoa (VE1a, VE1b ja VE2). Reittivaihtoehdoissa rautatietunneli kulkee rahtiterminaalista ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta: Otaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan (VE1a) Ilmalan ja Otaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan (VE1b) Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan (VE2) Suomen puoleisista linjauksista vaihtoehtoihin VE1a ja VE1b sisältyy asuinkäyttöön soveltuvan tekosaaren rakentaminen. Vaihtoehto VE2 perustuu FinEst Link -aluekehityshankkeen mukaiseen linjaukseen ja siihen ei sisälly varsinaisen asutun tekosaaren rakentamista. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy rahtiterminaalin rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle ja sinne lentoasemalta vievän radan

3 rakentaminen, mutta rahtiterminaalin yhteydet valtakunnan liikenneverkkoon on rajattu pois tarkasteluista. Lisäksi tarkastellaan nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE0+). Ehdotus lausunnoksi YVA-ohjelmassa esitetään arvioitavaksi kolmea eri reittivaihtoehtoa sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä. Ohjelmassa ei kuitenkaan ole esitetty millä perusteilla juuri kyseiset linjaukset ovat valikoituneet arvioinnin kohteeksi. Arviointisuunnitelmassa tuleekin esittää perustelut eri hankevaihtoehtojen linjauksille, jotta voidaan varmistua vaihtoehtojen riittävyydestä ja vertailukelpoisuudesta. Arviointisuunnitelmaan tulee sisällyttää myös tavaraliikenteen yhteys rahtiterminaalista valtakunnan liikenneverkkoon. Nollavaihtoehdon kuvauksessa tulee nostaa esiin tieliikenne satamiin. Tämän liikenteen muutoksella on suuri merkitys, kun muita vaihtoehtoja verrataan tähän vaihtoehtoon. YVA-menettely YVA-ohjelmassa on esitetty YVA-menettelyn aikataulu, jonka mukaan YVA-selostusvaiheen vaikutusten arvioinnit ovat käynnistyneet samaan aikaan kuin YVA-ohjelma on asetettu lausunnoille. Selvitysten on aikataulun mukaan määrä valmistua syksyllä On kuitenkin otettava huomioon, että lain toteutuminen edellyttää, että asianmukaiset selvitykset ovat käytettävissä selostusta laadittaessa niillä täydennyksillä, joita yhteysviranomaisen ja muiden viranomaisten lausunnot edellyttävät. Kohdassa Kaavoitusmenettely on vanhentunutta kuvausta liittyen maakuntakaavoitukseen. Tekstissä tulisi viitata siihen, että tällä hetkellä ohjeena kuntakaavoitukselle ja muulle alueiden käytön suunnittelulle Uudellamaalla toimii voimassa oleva maakuntakaava. Uusimaa-kaava 2050 on ehdotusvaiheen valmistelussa ja se on lausunnoilla huhti-toukokuussa Tavoitteena on, että Uusimaa-kaava kokonaisuuteen sisältyvä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotus asetetaan nähtäville syksyllä 2019, ja kaavakokonaisuus on tarkoitus hyväksyä vuoden 2019 loppuun mennessä. YVA-prosessissa on varmistettava, että valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissakin mainitut maanpuolustuksen ja rajavalvonnan näkökulmat tulevat riittävässä määrin huomioiduiksi. Tekninen kuvaus Seuraavassa tuodaan esille kannanottoja koskien hankkeen teknistä kuvausta. Ratatunnelit Vaihtoehdoille VE1a/b ja VE2 on esitetty erilaiset tekniset toteutustavat. Toteutustapa vaikuttaa huomattavasti muun muassa syntyvän

4 kiviaineksen määrään ja laatuun. Teknisten toteutustapojen vaikutukset ja erilaisten linjausten vaikutukset tulee selvittää erikseen, jotta vaihtoehtojen tasapuolinen vertailu on mahdollista. Kaikissa linjauksissa voidaan esimerkiksi käyttää samaa arvioinnin sekä kustannusten perusteella valittavaa toteutustapaa tai tunnelin teknistä ratkaisua. Raideleveys VE2:ssa sanotaan Pasilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä olevan käytössä molemmat raideleveydet (eurooppalainen leveys ja suomalainen leveys). Todellisuudessa tällä välillä, kuten koko matkalla, olisi käytössä vain eurooppalaisen raideleveyden raiteet. Suomalainen raideleveys viitannee lähes samaa linjausta kulkevaan, vasta selvitysvaiheessa olevaan Lentorataan, joka on Tallinna-tunnelista erillinen hanke. Hankkeen logistiikka Tämän otsikon alla tulee käsitellä hankkeen logistiikkaa ja osa-alueiden vaikutuksia kokonaisuutena. Nyt sen alta puuttuu mm. Koirasaareen suunniteltu satama, joka on keskeinen mm. ajotunnelista ajettavan louheen lastauksen kannalta ja jonka on tarkoitus jäädä pysyväksi huoltoyhteydeksi rautatietunneliin. Koirasaaren satamaa on käsitelty kappaleessa Louhintamurskeen hyödyntäminen. Louhintamurskeen hyödyntäminen Tunnelia rakennettaessa syntyy tunnelista kiviainesta arviolta noin milj. m³. Tunnelin rakentamistavasta riippuen rakentamisessa syntyvän kiviaineksen raekoko ja hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat. Poraus-räjäytyslouhinnasta syntyy louhetta ja TBM-laitteella tehtävästä tunnelista hienojakoista mursketta. Molempien kiviainesten hyödyntämiseen liittyy omat haasteensa. Selostuksessa tulee käsitellä tarkemmin hankkeen aikana syntyvän kiviaineksen erilaisia hyödyntämistapoja, haasteita ja mahdollisuuksia. Louhintamurskeen hyödyntämistä koskevassa kappaleessa käsitellään myös murskeen logistiikkaan liittyviä kysymyksiä. Näitä kysymyksiä on syytä käsitellä kokonaisuutena. Keinosaari Selostusvaiheessa on arvioitava riittävästi myös keinosaaren rakentamisen ja käytön aiheuttamat ympäristövaikutukset kuten esimerkiksi yhdyskuntatekniikan vaikutukset. Ympäristön nykytila Nykyinen joukkoliikennetarjonta Ohjelmassa todetaan: Kaukoliikenteen kannalta merkittävät

5 raideliikenteen asemat ovat Helsinki, Pasila, Tikkurila ja Leppävaara. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen keskuspaikkoja ovat Helsingin Kampin linja-autoasema ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Vaikutusten arvioinnissa tulee painottaa näiden asemien saavutettavuutta vaihtopaikkoina seudulliseen ja valtakunnalliseen joukkoliikenteeseen eli tunnelin liittymistä seudulliseen ja valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Ohjelmassa viitataan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015:een. Tämän sijaan tulee viitata tuoreempaan MAL suunnitelmaan, jossa todetaan: Helsingin seudun kytkeminen nopeilla raideyhteyksillä muihin Suomen kaupunkiseutuihin sekä Pietarin ja Tallinnan suuntiin on pitkällä tähtäimellä erittäin tärkeää. Kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee varautua siihen, että Uusimaa-kaavassa esitettyjä pitkän aikavälin varauksia voidaan toteuttaa. Tunnistettuja yhteystarpeita ovat esimerkiksi Lentorata, Helsinki-Turku nopea ratayhteys (ja Länsirata), Helsinki-Tallinna tunneli sekä Itärata. Yhteyksien suunnittelussa on tarkasteltava niihin liittyvä lähiliikennepotentiaali ja varmistettava, että ne synkronoituvat seudun sisäiseen järjestelmään. Tämä merkitsee kaikkien vaihtoehtojen osalta myös tarkastelua metroliikenteen kapasiteetin riittävyyteen liittyen. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös matkustajien edelleen suuntautuminen muulle liikenneverkolle, joka voi edellyttää lisäinvestointeja ja kehittämistoimenpiteitä mm. metrojärjestelmään. Liikenteen kasvuennusteet Ohjelmassa luetellaan erilaisia ennusteita muun muassa henkilöliikenteelle, rautatieliikenteelle ja lähijunaliikenteelle, jotka eivät kaikki suoranaisesti liity Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Maankäyttö ja rakennettu ympäristö, kaavoitus Maankäytön nykytilan kuvauksessa ja samassa kohtaa tiivistelmässä on puutteita. Rautatientori tulisi kuvata valtakunnan keskuksena ja rautatieasemana, ei vain metroasemana ja linja-autoterminaalina. Liikenteen ja saavutettavuuden näkökulmasta Rautatieasema ympäristöineen (mm. Kampin terminaali) on merkittävä valtakunnallisen ja seudullisen joukkoliikenteen terminaali ja vaihtopaikka, jolla on nykytilakuvauksen asemista suurin merkitys valtakunnallisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmässä. Nämä seikat tulee kuvata sekä tiivistelmässä että maankäytön nykytilan kuvauksessa. Huomiona myös, että maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan kuvauksessa on virheellisesti kuvattu, että rahtiterminaalin rakentaminen liittyisi vain vaihtoehtoon 2. Vaihtoehtojen kuvauksissa aiemmin on kerrottu, että rahtiterminaali kuuluu kaikkiin arvioitaviin kolmeen vaihtoehtoon. Ilmalan aseman kuvaus puuttuu näistä kuvausteksteistä kokonaan.

6 Suomen puolella reittivaihtoehtojen alueilla ovat voimassa Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava sekä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Voimassa olevassa maakuntakaavassa tunneli on osoitettu liikennetunnelin ohjeellisella linjauksella, joka vastaa YVA-menettelyn hankevaihtoehtoa VE2. Katkoviivamerkinnällä osoitetaan liikennetunnelin ohjeellinen linjaus silloin, kun tunnelin tarkka sijainti on ratkaisematta. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Tunnelimerkintä osoittaa liikenneväylän tunneliosuuden ohjeellisen sijainnin. Tunnelin tarkka sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä pohja- ja pintavesien suojelu. Liikennetunnelia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien aiheuta liikennetunnelin linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Uudenmaan liitossa on valmisteilla Uusimaa-kaava 2050, joka muodostuu kolmen eri seudun vaihemaakuntakaavoista, joista yksi on Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Uusimaa-kaava on nyt ehdotusvaiheen valmistelussa, eikä luonnosvaiheessa kuten ohjelmassa kuvataan. Kyseisessä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Tallinna-tunnelille osoitetaan vain yksi ohjeellinen linjaus, joka vastaa YVA-menettelyn hankevaihtoehtoa VE2. Liikennetunnelin ohjeellista linjausta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seudullisiin ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeisiin, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön, maisemaan, pohja- ja pintavesien suojeluun sekä lajiston liikkumiseen. Lisäksi on pyrittävä minimoimaan liikenteestä aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja. Ohjeellinen liikennetunneli on toteutettava maanalaisena tienä tai ratana. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotus on lausunnoilla huhti-toukokuussa 2019 ja kaava on tarkoitus hyväksyä joulukuussa YVA-selostukseen tulee päivittää kuvaus valmisteilla olevan vaihemaakuntakaavan tilanteesta sekä lisätä tarkennus siitä, että ehdotusvaiheen valmistelussa maakuntakaavaan on merkitty vain yksi linjaus tunnelille, joka kulkee Helsingin kautta vastaten hankevaihtoehtoa VE2. Samoin maakuntakaavan kartta sivulla 104 tulee vastaavasti päivittää kaavaehdotusvaiheen valmistelussa kaavakarttaan. Arviointiohjelmassa on sivulla 103 virhe, valmisteilla olevan uuden maakuntakaavakokonaisuuden nimi on Uusimaa-kaava Sivulla 53 oleva virheellinen termi Helsinki-Uusimaa alueellinen kaava tulee arviointiselostuksessa korjata oikeaan muotoon Helsingin seudun vaihemaakuntakaava.

7 Linjausvaihtoehdot sijoittuvat myös useiden kuntien oikeusvaikutteisten yleis- ja asemakaavojen alueille, missä suunnittelua ohjaavat nämä kaavat. Kuntakaavoituksen tilanne on myös päivitettävä ja kuvattava, miten kuntakaavoissa tunneli on huomioitu tai jätetty huomioimatta. Kuntakaavojen kuvauksissa tulee myös selvyyden vuoksi kertoa, mitkä arvioinnin linjauksista sijoittuvat kyseisten kuntakaavojen alueelle. Kaavoitustilanteella on suuri merkitys suhteessa tunnelin toteutettavuuteen ja aikatauluun. Ympäristövaikutusten arviointi ja siinä käytettävät menetelmät YVA-ohjelma täyttää lähtökohdiltaan YVA-laissa säädetyt asiakokonaisuudet, mutta arvioinnin sisältö on rajattu liian suppeaksi. Arviointiin tulee sisällyttää kaikki ne tekijät, jotka kuuluvat hankkeen kokonaisuuteen. Näitä ovat mm. asemien, keino- ja huoltosaarten ja niihin liittyvän maankäytön vaikutukset sekä rahtiterminaalin ja sen kaikkien yhteyksien vaikutukset. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että vaikutukset mm. maankäyttöön ja kaavoitukseen selvitetään riittävän laajasti ja perustuen ajantasaiseen tietoon. Koska kyseessä on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä liikennehanke, keskitytään seuraavassa erityisesti liikennevaikutusten arviointiin. Vaikutukset liikenteeseen Ohjelmassa on määritelty liikennevaikutusten arviointi koskemaan keinosaaren ja huoltoyhteyssaaren ympäristöä. Tämä rajaus on riittämätön ja ristiriidassa sen kanssa, mitä liikennevaikutusten arvioinnista ohjelmassa muutoin kirjoitetaan. Liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin erilaisia rakentamisen aikana ja hankkeen valmistumisen jälkeen. Vaikutusten arviointi on ohjelmassa jaettu hyvin näihin kahteen vaiheeseen. Rakentamisen aikana on tärkeää arvioida työmaaliikenteen määrä ja sen vaikutuksia liikennejärjestelmään. Näin ohjelmassa on esitettykin. Näin suuren hankkeen valmistumisen jälkeisistä liikenteellisistä vaikutuksista suurin on tunnelia käyttävien matkustajien vaikutus seudulliseen ja valtakunnalliseen joukkoliikennejärjestelmään. Tämä edellyttää ennustetta paitsi tunnelia käyttävien matkustajien määrästä, myös heidän matkojensa suuntautumisesta. Näin voidaan arvioida hankkeen aiheuttamisen kulkutapa- ja reitinmuutosten vaikutuksia muun muassa muun joukkoliikennejärjestelmän kuormittumiseen. Ennustemalli tuleekin kuvata tarkemmin, jotta sen luotettavuus käy kunnolla ilmi. Jotta käyttäjäennuste on luotettava, myös lähtötietojen täytyy olla luotettavia. Esimerkiksi lentoasemien ja satamien matkustajamäärien täytyy perustua virallisiin ennusteisiin. Ohjelmassa todetaan, että hankkeen muulle väyläverkolle aiheuttamien toimenpiteiden tarve arvioidaan. On tärkeää, ettei hanke aiheuta seudulliselle ja valtakunnalliselle joukkoliikenteelle haittoja kansainvälisen kauttakulkuliikenteen kustannuksella. Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle sijoittuvat rahtiterminaalin tieyhteydet ja vaikutukset

8 tie- ja raideliikenteeseen tulee selvittää raideyhteyden lisäksi. Lisäksi tulee huomioida rahtiterminaalin liittyminen valtakunnanverkkoon. Ohjelmassa todetaan, että vaihtoehdon 2 osalta hyödynnetään FinEst Link -hankkeen yhteydessä tehtyjä selvityksiä liikennevaikutuksista ja vaihtoehdoille 1a ja 1b laaditaan vastaavat liikenne-ennusteet. Ennusteet tulee laatia niin, että ne ja niiden perusteella laaditut arvioinnit ovat aidosti vertailukelpoisia. Myös keinosaareen ja muiden asemien yhteyteen sijoittuvien uusien asukkaiden ja työpaikkojen tuottamat matkat tulee sisällyttää liikennemalliin, kuten asukasmäärien kasvu on otettu huomioon FinEst Link -hankkeen ennusteessa. Ohjelmassa kuvattu herkkyystarkastelujen tekeminen tuottaa hyödyllistä lisätietoa hankkeeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Vaihtoehtojen vertailtavuuden vuoksi herkkyystarkastelut tulee tehdä kaikista vaihtoehdoista, myös vertailuvaihtoehdosta. Ohjelmassa toistuvat sanat oleellista/olennaista on tunnistaa/tiedostaa. Ohjelmassa olisi ollut perusteltua käyttää sanaa selvitetään, jotta olisi tullut varmuus siitä, että selostusvaiheessa tehdään riittävät selvitykset. Asianmukainen arviointiselostus edellyttää, että kaikki ohjelmassa tunnistetut vaikutukset selvitetään riittävässä laajuudessa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan Ohjelmassa on määritelty yhdyskuntarakenne- ja maisemavaikutusten arviointi koskemaan keinosaaren ja huoltoyhteyssaaren ympäristöä. Tämä rajaus on riittämätön ja se tulee laajentaa vaikutusten arvioinniksi myös Uudenmaan maa-alueilla, erityisesti rahtiterminaalin ja sinne vievien liikenneyhteyksien, tunnelin asemien ympäristöjen sekä keino- ja huoltosaarten maankäytön osalta, joissa tunnelin vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan ovat merkittäviä. Vaikutukset ilmastoon Arviointiohjelmassa on esitetty, kuinka vaikutuksia ilmastoon tullaan selostusvaiheessa arvioimaan. Aihe on ajankohtainen, ja arviointiin on hyvä kiinnittää eritystä huomiota. Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset Hanke edellyttää lukuisia suunnitelmia, lupia ja päätöksiä, joilla on myös keskenään ajallinen riippuvuus. Näiden keskinäinen riippuvuus tulee esittää arviointiselostuksessa riittävässä laajuudessa. Selostukseen tulee lisätä myös ratalain ja maantielain edellyttämät väyläsuunnittelun vaiheet. Ratalain mukaisten suunnitelmien ja hankkeen edellyttämien lupien hyväksymiset edellyttävät myös linjauksen ja asemien osoittamista ensin oikeusvaikutteisissa kaavoissa, mikä tulee huomioida hankkeen aikatauluissa.

9 Ohjelman mukaan hankkeen rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2020 ja tunnelin käyttöönotto voi tapahtua aikaisintaan vuonna Edellä mainittujen suunnitelmien, lupien ja päätösten suuri määrä edellyttää kuitenkin, että arviointiselostuksessa tarkastellaan uudelleen hankkeen toteuttamisaikataulua ottaen huomioon koko hankkeen vaatima lupa- ja muu prosessi. Tästä linkistä YVA-menettelyn hankesivuille, jossa mm. ohjelma ja lausuntopyyntö Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely: Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavasti: teknisenä korjauksena muutetaan ehdotusvaihe -sana muotoon ehdotusvaiheen valmistelu YVA-menettelykohdan kolmanneksi kappaleeksi lisätään: "Suomen YVA-menettely on osa koko Tallinna tunnelin YVA-prosessia. Viron puolella on oma kansallinen prosessinsa, joka ei ole vielä käynnistynyt. Uudenmaan maakuntahallitus korostaa, että Suomen alueella tehtävän YVA:n lisäksi on käynnistettävä myös Viron alueella ja talousvyöhykkeellä toteutettavan YVA:n valmistelu." Muutoin pohjaehdotus pysyi muuttomattomana. Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Uudenmaan ELY-keskus