Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu. 53 Kokouksen järjestäytyminen 5

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-10:50 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki. Strateginen kokous KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 53 Kokouksen järjestäytyminen 5 54 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 3/ Uusimaa-kaavan 2050 tilannekatsaus 7 56 Lausunto Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 9 57 Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 luonnoksesta Lausunto Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksesta Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) työjärjestyksen muutoksien hyväksyminen 60 Maakuntien liittojen ja Kuntaliiton yhteistyösopimuksen irtisanominen ja uuden neuvottelumenettelyn hyväksyminen 61 Vastaus Lassila & Tikanojan oikaisuvaatimukseen maakuntajohtajan päätöksestä 79/ Etelä- ja Länsi-Suomen EU:n alue- ja rakennepolitiikan alueellinen valmistelu EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Urban Food Lab EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Helsinki Network Brain & Mind EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Muovin kierrätyksen integroidut pilotointialustat - Plast2Recycle 66 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Uudenmaan älykkään erikoistumisen innovaatioekosysteemin vahvistaminen 67 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Digi-Salama - Salama-projekteilla osaamista, kilpailukykyä ja verkostoja EAKR rahoituspäätös (myönteinen): RECOIN - kannustin kasvuun EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Resurssiviisaaksi ihmislähtöisin keinoin 60

2 PÖYTÄKIRJA 6/ EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Rakennusosat ja materiaalit kiertoon - kokeiluilla uutta liiketoimintaa (HYPPY) 71 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa EAKR rahoituspäätös (myönteinen): SHOPS2HUBS EAKR rahoituspäätös (myönteinen): WIMMA - We Master the IoT EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Matkailudatasta liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä 75 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Fiksusti matkaillen - Vastuullista luksusmatkailua Etelä-Suomeen 76 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Puurakentamisen pullonkaulat pois Uudellamaalla - Puuareena 77 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Matalan kynnyksen kansainvälistymiskokeilut ulkomaista korkeakouluverkostoa hyödyntäen (MKKK) 78 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): PK-yritysten kasvu- ja kansainvälistymisosaamisen kehittäminen EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Next Gen Technology HUB EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Askelmekaniikan analyysi puettavien sensorien avulla - innovaatioekosysteemin luominen Uuteen lastensairaalaan 81 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Jätteenpolton tuhkan ja kuonan käsittelyn innovatiiviset menetelmät EAKR rahoituspäätös (kielteinen): MY Lapinlahden lähde EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Kasvihuoneiden kilpailukyvyn mittaaminen ja edistäminen Johtajien antamat lausunnot Kokousaikataulu tiedoksi 97

3 PÖYTÄKIRJA 6/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen poistui klo kohdalla Hopsu Inka Jäsen poistui klo kohdalla Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen saapui klo kohdalla Launiala Mimmi Jäsen pöytäkirjantarkastaja Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja Markkula Markku Puheenjohtaja Meri Otto Jäsen pöytäkirjantarkastaja Pahlman Irma Jäsen Salonen Pasi Jäsen saapui klo kohdalla Taipale Kaarin Jäsen Ansalehto-Salmi Irja Varajäsen Oskala Hannu Varajäsen Pajula Matias Varajäsen Räsänen Joona varajäsen, strateginen kokous poistui klo kohdalla Luhtanen Leena MV:n I vpj. poistui klo kohdalla Muurinen Seija MV:n II vpj. poistui klo kohdalla POISSA Ihanus Jukka Jäsen Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Rissanen Laura Jäsen Vesikansa Sanna Jäsen Adlercreutz Anders varajäsen, strateginen kokous Ilonen Jarkko varajäsen, strateginen kokous Valtonen Mikko varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari MV:n pj. MUU Savolainen Ossi Maakuntajohtaja poistui klo kohdalla Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen esittelijä :t Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö Koski Ulla Aluesuunnitteluneuvos,YM läsnä 53 esittelyn ajan Lindström Sabina Ylijohtaja, LVM läsnä 53 esittelyn ajan Huotari Tiina Ohjelmajohtaja läsnä 53 esittelyn ajan

4 PÖYTÄKIRJA 6/ ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2019 / 2019 Mimmi Launiala Otto Meri PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Jukka Ihanus, Arja Karhuvaara). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Mimmi Launialan ja Otto Meren. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Kansainväliset liikenneyhteydet, ylijohtaja Sabina Lindström LVM sekä aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski YM Lausunto Tallinna tunnelin YVA-ohjelmasta, johtaja Merja Vikman-Kanerva Rakennerahastoasioiden tilannekatsaus, ohjelmajohtaja Tiina Huotari.

6 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 3/ / /2018 MHS Tiivistelmä Maakunta- ja sote-uudistuksen esivalmistelu päättyi Sipilän hallituksen eroon. Uudistuksen raukeamisen jälkeen työ hankkeessa on kohdistunut esivalmistelun ja ICT-valmistelun päättämiseen, tehdyn työn dokumentointiin, raportointiin sekä muun uudistusta välittömästi koskevan valmistelutyön hallittuun alasajoon. Yleishankkeessa varsinainen hanketoiminta ajetaan alas mennessä, jolloin valtaosa hankkeen työsopimuksista ja resurssisopimuksista päättyy. Loppuraportointi valtionavustusviranomaiselle tehdään mennessä. ICT-hankkeessa loppuraportointi tehdään mennessä. Uusimaa2019 -hankkeen tulokset dokumentoidaan ja julkaistaan hankkeen verkkosivuilla. Tuloksia esitellään touko-kesäkuun aikana järjestettävissä teemaseminaareissa. Uusimaa2019 -hankkeen alasajon vastuujohtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä asian tiedoksi esittää, että maakuntavaltuusto käsittelee ja merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Ossi Savolainen Markus Sovala, Uusimaa2019-hanke, Timo Aronkytö, Uusimaa2019 -hanke, Päätös: Maakuntahallitus päätti merkitä asian tiedoksi esittää, että maakuntavaltuusto käsittelee ja merkitsee tilannekatsauksen tiedoksi. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

7 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Uusimaa-kaavan 2050 tilannekatsaus 111/ /2019 MHS Tiivistelmä Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen sekä Uudenmaan rakennesuunnitelman muodostamasta kokonaisuudesta käytetään nimeä Uusimaa-kaava Vaihemaakuntakaavojen valmistelu on edennyt ehdotusvaiheeseen ja kaavakokonaisuus on nyt lausunnoilla. Lausuntojen yhteenveto esitellään maakuntahallitukselle ja maakuntavaltuustolle kesäkuun 2019 kokouksissa. Kaavan työsuunnitelman mukaan hallitus päättää syksyllä kaavaehdotusten asettamisesta MRL:n mukaisesti virallisesti nähtäville. Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotukset osaltaan loppuvuonna 2019 ja esittää niitä valtuustolle hyväksyttäväksi. Asian yksityiskohtainen selostus Seutujen kaavojen ehdotukset ovat ehdotusvaiheessa Kokonaismaakuntakaavan eli Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu käynnistyi vuonna Kaavakokonaisuus muodostuu kolmesta seuduttaisesta vaihekaavasta, jotka laaditaan Länsi-Uudellemaalle, Helsingin seudulle ja Itä-Uudellemaalle sekä koko Uudenmaan alueen käsittävästä rakennesuunnitelmasta, joka toimii vaihekaavojen taustavisiona. Kaavan aikatähtäin on vuodessa Kaavakokonaisuus on nyt lausunnoilla keskeisillä sidosryhmillä, kuten Uudenmaan kunnissa, toukokuun lopulle asti. Sen jälkeen lausuntoihin laaditaan vastineet. Kaavaehdotuksiin tehdään lausuntojen ja taustaselvitysten pohjalta tarvittavia muutoksia kesän ja alkusyksyn aikana. Uusimaa-kaavan 2. viranomaisneuvottelu on tarkoitus pitää elokuussa. Kaavaehdotukset on tarkoitus asettaa nähtäville syys-lokakuussa Tavoitteena on, että seutujen vaihekaavat etenevät hyväksymisvaiheeseen loppuvuodesta Uusimaa-kaavan sisältöä ja tavoitteita on valmisteltu laajassa vuorovaikutuksessa ja ne on kirjattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Vuosien aikana kaavaprosesissa on laadittu tulevaisuustarkastelu, ylimaakunnalliset kehityskäytäväanalyysit, kehityskuvia, rakennemallityö, liikenteen ja maankäytön toteuttamisohjelma sekä erilaisia taustaselvityksiä kaavan eri teemoista vuorovaikutuksessa kaavan sidosryhmien kanssa. Kaavatyön vuorovaikutukseen on kuulunut mm. seutujen omien ryhmien sparrausta (kaavojen poliittiset ohjaustoimikunnat ja asiantuntijaryhmät), erilaisia seminaareja ja työpajoja sekä ulkoista arviointia. Uusimaa-kaavan lausuntojen yhteenveto esitellään maakuntahallituksen ja -valtuuston kesäkuun kokouksissa. Kaavan työsuunnitelman mukaan hallitus päättää syksyllä kaavaehdotusten asettamisesta MRL:n mukaisesti virallisesti nähtäville. Nähtävillä olon jälkeen maakuntahallitus hyväksyy

8 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää kaavaehdotukset osaltaan loppuvuonna 2019 ja esittää niitä valtuustolle hyväksyttäväksi. merkitä Uusimaa-kaava 2050 tilannekatsauksen tiedoksi viedä Uusimaa-kaava 2050 tilannekatsauksen maakuntavaltuustolle tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti merkitä Uusimaa-kaava 2050 tilannekatsauksen tiedoksi viedä Uusimaa-kaava 2050 tilannekatsauksen maakuntavaltuustolle tiedoksi. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

9 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Lausunto Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta 265/ /2019 MHS Tiivistelmä Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. YVA-menettelyssä tarkastellaan Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen kolmea eri reittivaihtoehtoa Suomen puolella sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä. Viron puolelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Molemmissa maissa arvioidaan lisäksi rajat ylittävät vaikutukset. Uudenmaan liitto edellyttää, että arviointiselostuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat näkökohdat sekä varsinaisessa lausunnossa esitetyt muut toimenpide-ehdotukset: Arviointiselostuksessa tulee esittää perustelut eri hankevaihtoehtojen linjauksille. Arviointiselostuksessa esitettyjen päätelmien tulee perustua riittäviin selvityksiin. Vaikutuksia tulee kuvata siten, että vaihtoehtojen välinen vertailu on mahdollisimman selkeää ja yhdenmukaista. Selostusvaiheessa arviointi tulee laatia tunnelin lisäksi riittävässä laajuudessa myös kaikkien muiden hankkeeseen liittyvien tekijöiden, kuten asemien, keino- ja huoltosaarten ja niihin liittyvän maankäytön sekä rahtiterminaalin ja sen kaikkien yhteyksien osalta. Vaikutusten arvioinnissa tulee painottaa tunnelin liittymistä seudulliseen ja valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Yhdyskuntarakenteen, maiseman ja liikenteen vaikutuksia tulee arvioida myös Uudenmaan maa-alueilla, joissa vaikutukset ovat merkittäviä. Maakuntakaavatilanteen osalta on tärkeää todeta, että kaava on edennyt ehdotusvaiheen valmisteluun ja Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Tallinna-tunnelille osoitetaan vain yksi ohjeellinen linjaus, joka vastaa YVA-menettelyn hankevaihtoehtoa VE2. Asian vireilletulo Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt Uudenmaan liitolta lausuntoa Finest Bay Area Development Oy:n Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta mennessä. Asian yksityiskohtainen selostus Lausunnon tausta ja tarkoitus Arviointiohjelma perustuu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annettuun lakiin (YVAL 252/2017). Lain tavoitteena on edistää

10 PÖYTÄKIRJA 6/ ympäristövaikutusten arviointia ja arvioinnin yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kaikkien tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarkoituksena on siten varmistaa, että ympäristövaikutukset selvitetään riittävällä tarkkuudella. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Yhteysviranomaisena toimiva ELY-keskus huolehtii siitä, että ohjelmasta pyydetään tarvittavat lausunnot ja varataan mahdollisuus mielipiteiden esittämiseen. Yhteysviranomainen antaa ohjelmasta lausunnon. Hankkeesta vastaava laatii arviointiselostuksen arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen lausunnon pohjalta. Selostuksesta kuulemisen jälkeen antaa yhteysviranomainen siitä perustellun päätelmän. Hanketta koskevaan lupapäätökseen on liitettävä arviointiselostus ja perusteltu päätelmä. Vasta lupahakemusta koskevissa lausunnoissa ja lupaharkinnassa otetaan kantaa luvan myöntämisedellytyksiin. Laissa määritellään myös menettelytavat valtioiden rajat ylittävistä ympäristövaikutuksista. Kuulemisesta huolehtii ympäristöministeriö. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Suomen ja Viron välille noin 100 kilometriä pitkä merenalainen henkilö- ja tavaraliikenteen rautatietunneli. Suomen puolella ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan hankkeen vaikutuksia Uudenmaan alueella, Suomen aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä Viron talousvyöhykkeen rajaan saakka. Viron puolelle sijoittuvan reitin osalta Viro toteuttaa ympäristövaikutusten arvioinnin oman kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Suomen YVA-menettelyssä arvioidaan Suomen alueelle kohdistuvien vaikutusten lisäksi hankkeen toiminnoista mahdollisesti aiheutuvat merkittävimmät rajat ylittävät vaikutukset Viroon sekä mahdollisiin muihin Itämeren maihin. Suomen ja Viron välisen rautatietunnelihankkeen YVA-menettelyssä tarkastellaan Suomen puolella kolmea eri reittivaihtoehtoa (VE1a, VE1b ja VE2). Reittivaihtoehdoissa rautatietunneli kulkee rahtiterminaalista ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta: Otaniemen kautta Hramtsowin matalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan (VE1a) Ilmalan ja Otaniemen kautta Ulkomatalan alueelle sijoitettavalle keinosaarelle ja siitä Tallinnan suuntaan (VE1b) Pasilan ja Helsingin keskustan kautta Tallinnan suuntaan (VE2) Suomen puoleisista linjauksista vaihtoehtoihin VE1a ja VE1b sisältyy asuinkäyttöön soveltuvan tekosaaren rakentaminen. Vaihtoehto VE2 perustuu FinEst Link -aluekehityshankkeen mukaiseen linjaukseen ja siihen ei sisälly varsinaisen asutun tekosaaren rakentamista. Kaikkiin vaihtoehtoihin sisältyy rahtiterminaalin rakentaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle ja sinne lentoasemalta vievän radan rakentaminen, mutta rahtiterminaalin yhteydet valtakunnan liikenneverkkoon on rajattu pois tarkasteluista. Lisäksi tarkastellaan nollavaihtoehtoa eli hankkeen toteuttamatta jättämistä (VE0+). Ehdotus lausunnoksi YVA-ohjelmassa esitetään arvioitavaksi kolmea eri reittivaihtoehtoa sekä hankkeen toteuttamatta jättämistä. Ohjelmassa ei kuitenkaan ole esitetty millä perusteilla juuri kyseiset linjaukset ovat valikoituneet arvioinnin kohteeksi. Arviointisuunnitelmassa tuleekin esittää perustelut eri

11 PÖYTÄKIRJA 6/ hankevaihtoehtojen linjauksille, jotta voidaan varmistua vaihtoehtojen riittävyydestä ja vertailukelpoisuudesta. Arviointisuunnitelmaan tulee sisällyttää myös tavaraliikenteen yhteys rahtiterminaalista valtakunnan liikenneverkkoon. Nollavaihtoehdon kuvauksessa tulee nostaa esiin tieliikenne satamiin. Tämän liikenteen muutoksella on suuri merkitys, kun muita vaihtoehtoja verrataan tähän vaihtoehtoon. YVA-menettely YVA-ohjelmassa on esitetty YVA-menettelyn aikataulu, jonka mukaan YVA-selostusvaiheen vaikutusten arvioinnit ovat käynnistyneet samaan aikaan kuin YVA-ohjelma on asetettu lausunnoille. Selvitysten on aikataulun mukaan määrä valmistua syksyllä On kuitenkin otettava huomioon, että lain toteutuminen edellyttää, että asianmukaiset selvitykset ovat käytettävissä selostusta laadittaessa niillä täydennyksillä, joita yhteysviranomaisen ja muiden viranomaisten lausunnot edellyttävät. Kohdassa Kaavoitusmenettely on vanhentunutta kuvausta liittyen maakuntakaavoitukseen. Tekstissä tulisi viitata siihen, että tällä hetkellä ohjeena kuntakaavoitukselle ja muulle alueiden käytön suunnittelulle Uudellamaalla toimii voimassa oleva maakuntakaava. Uusimaa-kaava 2050 on ehdotusvaiheen valmistelussa ja se on lausunnoilla huhti-toukokuussa Tavoitteena on, että Uusimaa-kaava kokonaisuuteen sisältyvä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotus asetetaan nähtäville syksyllä 2019, ja kaavakokonaisuus on tarkoitus hyväksyä vuoden 2019 loppuun mennessä. YVA-prosessissa on varmistettava, että valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissakin mainitut maanpuolustuksen ja rajavalvonnan näkökulmat tulevat riittävässä määrin huomioiduiksi. Tekninen kuvaus Seuraavassa tuodaan esille kannanottoja koskien hankkeen teknistä kuvausta. Ratatunnelit Vaihtoehdoille VE1a/b ja VE2 on esitetty erilaiset tekniset toteutustavat. Toteutustapa vaikuttaa huomattavasti muun muassa syntyvän kiviaineksen määrään ja laatuun. Teknisten toteutustapojen vaikutukset ja erilaisten linjausten vaikutukset tulee selvittää erikseen, jotta vaihtoehtojen tasapuolinen vertailu on mahdollista. Kaikissa linjauksissa voidaan esimerkiksi käyttää samaa arvioinnin sekä kustannusten perusteella valittavaa toteutustapaa tai tunnelin teknistä ratkaisua. Raideleveys VE2:ssa sanotaan Pasilan ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välillä olevan käytössä molemmat raideleveydet (eurooppalainen leveys ja suomalainen leveys). Todellisuudessa tällä välillä, kuten koko matkalla, olisi käytössä vain eurooppalaisen raideleveyden raiteet. Suomalainen raideleveys viitannee lähes samaa linjausta kulkevaan, vasta selvitysvaiheessa olevaan Lentorataan, joka on Tallinna-tunnelista erillinen hanke.

12 PÖYTÄKIRJA 6/ Hankkeen logistiikka Tämän otsikon alla tulee käsitellä hankkeen logistiikkaa ja osa-alueiden vaikutuksia kokonaisuutena. Nyt sen alta puuttuu mm. Koirasaareen suunniteltu satama, joka on keskeinen mm. ajotunnelista ajettavan louheen lastauksen kannalta ja jonka on tarkoitus jäädä pysyväksi huoltoyhteydeksi rautatietunneliin. Koirasaaren satamaa on käsitelty kappaleessa Louhintamurskeen hyödyntäminen. Louhintamurskeen hyödyntäminen Tunnelia rakennettaessa syntyy tunnelista kiviainesta arviolta noin milj. m³. Tunnelin rakentamistavasta riippuen rakentamisessa syntyvän kiviaineksen raekoko ja hyödyntämismahdollisuudet vaihtelevat. Poraus-räjäytyslouhinnasta syntyy louhetta ja TBM-laitteella tehtävästä tunnelista hienojakoista mursketta. Molempien kiviainesten hyödyntämiseen liittyy omat haasteensa. Selostuksessa tulee käsitellä tarkemmin hankkeen aikana syntyvän kiviaineksen erilaisia hyödyntämistapoja, haasteita ja mahdollisuuksia. Louhintamurskeen hyödyntämistä koskevassa kappaleessa käsitellään myös murskeen logistiikkaan liittyviä kysymyksiä. Näitä kysymyksiä on syytä käsitellä kokonaisuutena. Keinosaari Selostusvaiheessa on arvioitava riittävästi myös keinosaaren rakentamisen ja käytön aiheuttamat ympäristövaikutukset kuten esimerkiksi yhdyskuntatekniikan vaikutukset. Ympäristön nykytila Nykyinen joukkoliikennetarjonta Ohjelmassa todetaan: Kaukoliikenteen kannalta merkittävät raideliikenteen asemat ovat Helsinki, Pasila, Tikkurila ja Leppävaara. Pitkämatkaisen linja-autoliikenteen keskuspaikkoja ovat Helsingin Kampin linja-autoasema ja Helsinki-Vantaan lentoasema. Vaikutusten arvioinnissa tulee painottaa näiden asemien saavutettavuutta vaihtopaikkoina seudulliseen ja valtakunnalliseen joukkoliikenteeseen eli tunnelin liittymistä seudulliseen ja valtakunnalliseen liikennejärjestelmään. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Ohjelmassa viitataan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2015:een. Tämän sijaan tulee viitata tuoreempaan MAL suunnitelmaan, jossa todetaan: Helsingin seudun kytkeminen nopeilla raideyhteyksillä muihin Suomen kaupunkiseutuihin sekä Pietarin ja Tallinnan suuntiin on pitkällä tähtäimellä erittäin tärkeää. Kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee varautua siihen, että Uusimaa-kaavassa esitettyjä pitkän aikavälin varauksia voidaan toteuttaa. Tunnistettuja yhteystarpeita ovat esimerkiksi Lentorata, Helsinki-Turku nopea ratayhteys (ja Länsirata), Helsinki-Tallinna tunneli sekä Itärata. Yhteyksien suunnittelussa on tarkasteltava niihin liittyvä lähiliikennepotentiaali ja varmistettava, että ne synkronoituvat seudun sisäiseen järjestelmään. Tämä merkitsee kaikkien vaihtoehtojen osalta myös tarkastelua metroliikenteen

13 PÖYTÄKIRJA 6/ kapasiteetin riittävyyteen liittyen. Vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida myös matkustajien edelleen suuntautuminen muulle liikenneverkolle, joka voi edellyttää lisäinvestointeja ja kehittämistoimenpiteitä mm. metrojärjestelmään. Liikenteen kasvuennusteet Ohjelmassa luetellaan erilaisia ennusteita muun muassa henkilöliikenteelle, rautatieliikenteelle ja lähijunaliikenteelle, jotka eivät kaikki suoranaisesti liity Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Maankäyttö ja rakennettu ympäristö, kaavoitus Maankäytön nykytilan kuvauksessa ja samassa kohtaa tiivistelmässä on puutteita. Rautatientori tulisi kuvata valtakunnan keskuksena ja rautatieasemana, ei vain metroasemana ja linja-autoterminaalina. Liikenteen ja saavutettavuuden näkökulmasta Rautatieasema ympäristöineen (mm. Kampin terminaali) on merkittävä valtakunnallisen ja seudullisen joukkoliikenteen terminaali ja vaihtopaikka, jolla on nykytilakuvauksen asemista suurin merkitys valtakunnallisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmässä. Nämä seikat tulee kuvata sekä tiivistelmässä että maankäytön nykytilan kuvauksessa. Huomiona myös, että maiseman ja kulttuuriympäristön nykytilan kuvauksessa on virheellisesti kuvattu, että rahtiterminaalin rakentaminen liittyisi vain vaihtoehtoon 2. Vaihtoehtojen kuvauksissa aiemmin on kerrottu, että rahtiterminaali kuuluu kaikkiin arvioitaviin kolmeen vaihtoehtoon. Ilmalan aseman kuvaus puuttuu näistä kuvausteksteistä kokonaan. Suomen puolella reittivaihtoehtojen alueilla ovat voimassa Uudenmaan maakuntakaava, Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava, Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava sekä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava. Voimassa olevassa maakuntakaavassa tunneli on osoitettu liikennetunnelin ohjeellisella linjauksella, joka vastaa YVA-menettelyn hankevaihtoehtoa VE2. Katkoviivamerkinnällä osoitetaan liikennetunnelin ohjeellinen linjaus silloin, kun tunnelin tarkka sijainti on ratkaisematta. Merkintää koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Tunnelimerkintä osoittaa liikenneväylän tunneliosuuden ohjeellisen sijainnin. Tunnelin tarkka sijainti määritellään yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonto-, kulttuuriympäristö- ja maisema-arvot sekä pohja- ja pintavesien suojelu. Liikennetunnelia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai käyttö ei yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien aiheuta liikennetunnelin linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Uudenmaan liitossa on valmisteilla Uusimaa-kaava 2050, joka muodostuu kolmen eri seudun vaihemaakuntakaavoista, joista yksi on Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Uusimaa-kaava on nyt ehdotusvaiheen valmistelussa, eikä luonnosvaiheessa kuten ohjelmassa kuvataan. Kyseisessä Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Tallinna-tunnelille osoitetaan

14 PÖYTÄKIRJA 6/ vain yksi ohjeellinen linjaus, joka vastaa YVA-menettelyn hankevaihtoehtoa VE2. Liikennetunnelin ohjeellista linjausta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota seudullisiin ulkoilu-, virkistys- ja viheryhteystarpeisiin, luonnonsuojeluun, kulttuuriympäristöön ja kulttuuriperintöön, maisemaan, pohja- ja pintavesien suojeluun sekä lajiston liikkumiseen. Lisäksi on pyrittävä minimoimaan liikenteestä aiheutuvia melu-, tärinä- ja päästöhaittoja. Ohjeellinen liikennetunneli on toteutettava maanalaisena tienä tai ratana. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ehdotus on lausunnoilla huhti-toukokuussa 2019 ja kaava on tarkoitus hyväksyä joulukuussa YVA-selostukseen tulee päivittää kuvaus valmisteilla olevan vaihemaakuntakaavan tilanteesta sekä lisätä tarkennus siitä, että ehdotusvaiheen valmistelussa maakuntakaavaan on merkitty vain yksi linjaus tunnelille, joka kulkee Helsingin kautta vastaten hankevaihtoehtoa VE2. Samoin maakuntakaavan kartta sivulla 104 tulee vastaavasti päivittää kaavaehdotusvaiheen valmistelussa kaavakarttaan. Arviointiohjelmassa on sivulla 103 virhe, valmisteilla olevan uuden maakuntakaavakokonaisuuden nimi on Uusimaa-kaava Sivulla 53 oleva virheellinen termi Helsinki-Uusimaa alueellinen kaava tulee arviointiselostuksessa korjata oikeaan muotoon Helsingin seudun vaihemaakuntakaava. Linjausvaihtoehdot sijoittuvat myös useiden kuntien oikeusvaikutteisten yleisja asemakaavojen alueille, missä suunnittelua ohjaavat nämä kaavat. Kuntakaavoituksen tilanne on myös päivitettävä ja kuvattava, miten kuntakaavoissa tunneli on huomioitu tai jätetty huomioimatta. Kuntakaavojen kuvauksissa tulee myös selvyyden vuoksi kertoa, mitkä arvioinnin linjauksista sijoittuvat kyseisten kuntakaavojen alueelle. Kaavoitustilanteella on suuri merkitys suhteessa tunnelin toteutettavuuteen ja aikatauluun. Ympäristövaikutusten arviointi ja siinä käytettävät menetelmät YVA-ohjelma täyttää lähtökohdiltaan YVA-laissa säädetyt asiakokonaisuudet, mutta arvioinnin sisältö on rajattu liian suppeaksi. Arviointiin tulee sisällyttää kaikki ne tekijät, jotka kuuluvat hankkeen kokonaisuuteen. Näitä ovat mm. asemien, keino- ja huoltosaarten ja niihin liittyvän maankäytön vaikutukset sekä rahtiterminaalin ja sen kaikkien yhteyksien vaikutukset. Uudenmaan liitto pitää tärkeänä, että vaikutukset mm. maankäyttöön ja kaavoitukseen selvitetään riittävän laajasti ja perustuen ajantasaiseen tietoon. Koska kyseessä on valtakunnallisesti ja kansainvälisesti merkittävä liikennehanke, keskitytään seuraavassa erityisesti liikennevaikutusten arviointiin. Vaikutukset liikenteeseen Ohjelmassa on määritelty liikennevaikutusten arviointi koskemaan keinosaaren ja huoltoyhteyssaaren ympäristöä. Tämä rajaus on riittämätön ja ristiriidassa sen kanssa, mitä liikennevaikutusten arvioinnista ohjelmassa muutoin kirjoitetaan. Liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin erilaisia rakentamisen aikana ja hankkeen valmistumisen jälkeen. Vaikutusten arviointi on ohjelmassa jaettu hyvin näihin kahteen vaiheeseen.

15 PÖYTÄKIRJA 6/ Rakentamisen aikana on tärkeää arvioida työmaaliikenteen määrä ja sen vaikutuksia liikennejärjestelmään. Näin ohjelmassa on esitettykin. Näin suuren hankkeen valmistumisen jälkeisistä liikenteellisistä vaikutuksista suurin on tunnelia käyttävien matkustajien vaikutus seudulliseen ja valtakunnalliseen joukkoliikennejärjestelmään. Tämä edellyttää ennustetta paitsi tunnelia käyttävien matkustajien määrästä, myös heidän matkojensa suuntautumisesta. Näin voidaan arvioida hankkeen aiheuttamisen kulkutapa- ja reitinmuutosten vaikutuksia muun muassa muun joukkoliikennejärjestelmän kuormittumiseen. Ennustemalli tuleekin kuvata tarkemmin, jotta sen luotettavuus käy kunnolla ilmi. Jotta käyttäjäennuste on luotettava, myös lähtötietojen täytyy olla luotettavia. Esimerkiksi lentoasemien ja satamien matkustajamäärien täytyy perustua virallisiin ennusteisiin. Ohjelmassa todetaan, että hankkeen muulle väyläverkolle aiheuttamien toimenpiteiden tarve arvioidaan. On tärkeää, ettei hanke aiheuta seudulliselle ja valtakunnalliselle joukkoliikenteelle haittoja kansainvälisen kauttakulkuliikenteen kustannuksella. Helsinki-Vantaan lentoaseman pohjoispuolelle sijoittuvat rahtiterminaalin tieyhteydet ja vaikutukset tieja raideliikenteeseen tulee selvittää raideyhteyden lisäksi. Lisäksi tulee huomioida rahtiterminaalin liittyminen valtakunnanverkkoon. Ohjelmassa todetaan, että vaihtoehdon 2 osalta hyödynnetään FinEst Link -hankkeen yhteydessä tehtyjä selvityksiä liikennevaikutuksista ja vaihtoehdoille 1a ja 1b laaditaan vastaavat liikenne-ennusteet. Ennusteet tulee laatia niin, että ne ja niiden perusteella laaditut arvioinnit ovat aidosti vertailukelpoisia. Myös keinosaareen ja muiden asemien yhteyteen sijoittuvien uusien asukkaiden ja työpaikkojen tuottamat matkat tulee sisällyttää liikennemalliin, kuten asukasmäärien kasvu on otettu huomioon FinEst Link -hankkeen ennusteessa. Ohjelmassa kuvattu herkkyystarkastelujen tekeminen tuottaa hyödyllistä lisätietoa hankkeeseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Vaihtoehtojen vertailtavuuden vuoksi herkkyystarkastelut tulee tehdä kaikista vaihtoehdoista, myös vertailuvaihtoehdosta. Ohjelmassa toistuvat sanat oleellista/olennaista on tunnistaa/tiedostaa. Ohjelmassa olisi ollut perusteltua käyttää sanaa selvitetään, jotta olisi tullut varmuus siitä, että selostusvaiheessa tehdään riittävät selvitykset. Asianmukainen arviointiselostus edellyttää, että kaikki ohjelmassa tunnistetut vaikutukset selvitetään riittävässä laajuudessa. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan Ohjelmassa on määritelty yhdyskuntarakenne- ja maisemavaikutusten arviointi koskemaan keinosaaren ja huoltoyhteyssaaren ympäristöä. Tämä rajaus on riittämätön ja se tulee laajentaa vaikutusten arvioinniksi myös Uudenmaan maa-alueilla, erityisesti rahtiterminaalin ja sinne vievien liikenneyhteyksien, tunnelin asemien ympäristöjen sekä keino- ja huoltosaarten maankäytön osalta, joissa tunnelin vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä maisemaan, kulttuuriympäristöön ja kaupunkikuvaan ovat merkittäviä.

16 PÖYTÄKIRJA 6/ Vaikutukset ilmastoon Arviointiohjelmassa on esitetty, kuinka vaikutuksia ilmastoon tullaan selostusvaiheessa arvioimaan. Aihe on ajankohtainen, ja arviointiin on hyvä kiinnittää eritystä huomiota. Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset Hanke edellyttää lukuisia suunnitelmia, lupia ja päätöksiä, joilla on myös keskenään ajallinen riippuvuus. Näiden keskinäinen riippuvuus tulee esittää arviointiselostuksessa riittävässä laajuudessa. Selostukseen tulee lisätä myös ratalain ja maantielain edellyttämät väyläsuunnittelun vaiheet. Ratalain mukaisten suunnitelmien ja hankkeen edellyttämien lupien hyväksymiset edellyttävät myös linjauksen ja asemien osoittamista ensin oikeusvaikutteisissa kaavoissa, mikä tulee huomioida hankkeen aikatauluissa. Ohjelman mukaan hankkeen rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2020 ja tunnelin käyttöönotto voi tapahtua aikaisintaan vuonna Edellä mainittujen suunnitelmien, lupien ja päätösten suuri määrä edellyttää kuitenkin, että arviointiselostuksessa tarkastellaan uudelleen hankkeen toteuttamisaikataulua ottaen huomioon koko hankkeen vaatima lupa- ja muu prosessi. Tästä linkistä YVA-menettelyn hankesivuille, jossa mm. ohjelma ja lausuntopyyntö Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Käsittely: Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Maakuntajohtaja muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavasti: teknisenä korjauksena muutetaan ehdotusvaihe -sana muotoon ehdotusvaiheen valmistelu YVA-menettelykohdan kolmanneksi kappaleeksi lisätään: "Suomen YVA-menettely on osa koko Tallinna tunnelin YVA-prosessia. Viron puolella on oma kansallinen prosessinsa, joka ei ole vielä käynnistynyt. Uudenmaan maakuntahallitus korostaa, että Suomen alueella tehtävän YVA:n lisäksi on käynnistettävä myös Viron alueella ja talousvyöhykkeellä toteutettavan YVA:n valmistelu." Muutoin pohjaehdotus pysyi muuttomattomana. Merja Vikman-Kanerva Ilona Mansikka Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntajohtajan kokouksessa muutetun ehdotuksen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

17 PÖYTÄKIRJA 6/ Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Uudenmaan ELY-keskus

18 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Lausunto Järvenpään yleiskaava 2040 luonnoksesta 310/ /2019 MHS Tiivistelmä Järvenpään yleiskaavaluonnoksen nykyistä yhdyskuntarakennetta tehostava suunnitteluratkaisu tukee sekä voimassa että vireillä olevan maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Myös liikenteellisten ratkaisujen osalta yleiskaavaluonnosta voidaan pitää hyvänä, sillä se kannustaa kestävien liikkumistapojen edistämiseen ja kasvun keskittämiseen liikenteellisten solmujen yhteyteen. Uudenmaan liiton kaavaluonnoksesta antaman lausunnon keskeisimmät huomiot liittyvät seuraaviin teemoihin/kohteisiin: Järvenpään keskustan merkitystä alueen pääkeskuksena tulee korostaa ja kehittää muita keskustatoimintojen alueita pääkeskusta alempiasteisina. Maakuntakaavan kaupan ratkaisu tulee ottaa huomioon ja täydentää yleiskaavan kaavamääräyksiä tältä osin Uudelle eritasoliittymälle esitetään lisättävän määräys, josta käy ilmi miten yleiskaavan on tarkoitus ohjata eritasoliittymän toteuttamista. Ainolan aseman ympäristön kehittämisessä tulee ottaa huomioon Tuusulanjärven aluekokonaisuuteen liittyvät merkittävät kulttuuriympäristöarvot. Asian vireilletulo Asian taustat Järvenpään kaupungin kaupunkikehityslautakunta on ( 36) päättänyt asettaa nähtäville Järvenpään yleiskaavan 2040 luonnoksen ja pyytää siitä lausuntoa mennessä. Järvenpään kaupungin yleiskaava 2040 Järvenpään kaupungin uuden yleiskaavan valmisteluprosessi on käynnistetty syksyllä Kaavatyön tavoitevuosi on Kaupungissa arvioidaan tuolloin olevan noin asukasta ja noin työpaikkaa.suunnittelualue käsittää koko Järvenpään kaupungin lukuun ottamatta ydinkeskustan kattavaa Keskustan osayleiskaava 2030:n aluetta. Järvenpään kaupunginvaltuuston on on tarkoitus hyväksyä yleiskaavaehdotus vuoden 2020 lopulla. Uudenmaan liitto on antanut lausunnon Järvenpään yleiskaavan 2040 rakennemalleista. Rakennemallivaihe on toiminut pohjana kaavaluonnoksen laatimiselle. Rakennemallivaiheessa annetun lausunnon keskeinen viesti oli, että keskustan voimakas kehittäminen asumisen ja palvelujen alueena tulisi olla Järvenpään yleiskaava 2040:n ensisijaisena tavoitteena. Lisäksi nostettiin esiin kaupungin useiden asemapaikkojen merkitys kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta, sekä merkittävät kulttuuriympäristöarvot ja niiden huomioon ottaminen alueen kehittämisessä. Uudenmaan liiton selvitysten ja Järvenpään kaupungin rakennemallityön väestönkasvuennusteiden eroista johtuen liitto edellytti ajoitusmääräyksiä liittyen yleiskaavassa osoitettavien alueiden

19 PÖYTÄKIRJA 6/ rakentamiseen. Liikenteellisten ratkaisujen osalta edellytettiin riittävän laajan alueen huomioon ottavaa vaikutusten arviointia. Voimassa oleva maakuntakaava (kaavayhdistelmä) Voimassa olevien maakuntakaavojen keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa kasvun ohjaaminen keskuksiin ja ratojen varsille, nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja täydentäminen sekä joukkoliikenteen aseman korostaminen. Kaupan osalta tavoitteena on ohjata kaupaa ensisijaisesti keskusta-alueille. Tavoitteena on, että erityisesti päivittäiset kaupalliset palvelut olisivat saavutettavissa joukkoliikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen ja että asiointimatkat olisivat kohtuulliset (2. vmk). Voimassa olevassa maakuntakaavassa Järvenpään kaupungin alue on osoitettu pitkälti taamatoimintojen alueena. Keskeinen alue sekä Haarajoen aseman ympäristö on osoitettu tiivistettävänä alueena, ja pohjoisessa Kellokosken suuntaan on osoitettu taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden reservialue. Kaupungin kautta kulkemaan on osoitettu rata- ja tieyhteyksiä, viheryhteyksiä sekä yhdyskuntateknisen huollon verkostoja (voimajohto, maakaasun runkoputki, siirtoviemäri). Kulttuuriympäristöarvot painottuvat Tuusulanjärven ympäristöön, jonne myös maakuntakaavassa osoitetut virkistysalueet sijoittuvat. Kaavassa on osoitettu myös luonnonsuojelualueita ja Natura verkostoon kuuluvia tai siihen ehdotettuja alueita, arvokkaita pohja- ja pintavesialueita sekä arvokas geologinen muodostuma. Järvenpään keskusta on osoitettu keskuksena. Lahdenväylän käytävään kaupungin eteläosassa on osoitettu kaupan alue ja kaupungin koillisosaan palvelujen alue. Kaupungin alueelle osoitetut kolme liityntäpysäköintipaikkaa sijoittuvat ratakäytävien yhteyteen. Kaupungin länsiosaan on osoitettu jätehuoltoon ja ylijäämämaiden loppusijoitukseen liittyvien toimintojen kohdemerkinnät. Vireillä oleva maakuntakaava: Uusimaa-kaava 2050/Helsingin seudun vaihemaakuntakaava Vireillä olevan Uusimaa-kaava 2050-kokonaisuuden keskeiset tavoitteet ja periaatteet ovat pitkälti samansuuntaisia kuin voimassa olevien kaavojen tavoitteet, mutta ilmastovaikutusten hillinnän, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistämisen, keskusten tukemisen sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen painoarvo on entisestään kasvanut. Vireillä olevassa maakuntakaavassa (alustava kaavaehdotus, lausunnoilla keväällä 2019) Järvenpään kaupungin alue sisältyy lähes kokonaisuudessaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuun alueeseen. Kaupungin eteläosa liittyy Ristikydön alueelle, pääosin Tuusulan kunnan alueelle osoitettuun raideliikenteeseen tukeutuvaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeeseen. Lisäksi Järvenpään kaupungin alueelle on kaavaehdotuksessa osoitettu keskus, virkistys-, suojelu- ja Natura2000-verkostoon kuuluvia alueita, viheryhteystarve, arvokas geologinen muodostuma, kaksi liityntäpysäköintialuetta, kulttuuriympäristöarvoihin liittyviä merkintöjä, rata- ja tieyhteyksiä, pitkällä aikavälillä toteutettavan maakunnallisesti merkittävän tien ohjeellinen linjaus, maakaasun runkoputki, vedenhankiunnan kannalta arvokkaita pohja- ja pintavesialueita sekä kaupan alue.

20 PÖYTÄKIRJA 6/ Ehdotus lausunnoksi Taajamat, keskukset, kauppa ja muut elinkeinot Järvenpään yleiskaavaluonnoksen nykyistä yhdyskuntarakennetta tehostava suunnitteluratkaisu tukee sekä voimassa että vireillä olevan maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Yleiskaavaluonnoksen taajamatoimintojen aluevaraukset sijoittuvat maakuntakaavassa osoitettujen taajamatoimintojen alueille. Yleiskaavaluonnoksessa osoitetettujen tiivistyvien asemanseutujen ketju (Ainola-Keskusta-Saunakallio) asumiseen ja palveluihin liittyvine aluevarauksineen toteuttaa voimassa olevan maakuntakaavan Tiivistettävä alue -kehittämisperiaatemerkintää, samoin Haarajoen aseman yhteyteen osoitettu tiivistyvän asemanseudun vyöhyke. Taajamarakenteen kannalta yleiskaavaluonnoksen ratkaisu on voimassa olevaa maakuntakaavaa keskittävämpi, mikä on vireillä olevan maakuntakaavan tavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden mukaista. Voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettujen laajojen taajamatoimintojen alueiden uloimpia osia on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu reservialueina. Nämä tulevat toteutettavaksi vasta yleiskaavan tavoitevuoden 2040 jälkeen. Kaavaselostuksessa todetaan, että vaikkei kyseisten alueiden käyttöönotto ennen kaavan tavoitevuotta tällä hetkellä vaikutakaan ajankohtaiselta, on reservialueita osoittamalla haluttu varautua epävarmuustekijöihin, kuten arvioitua nopeampaan väestönkasvuun, ja näiltä osin jättää liikkumavaraa uusien asuntojen ja työpaikkojen kaavoittamiselle. Yleiskaavatyössä varaudutaan Uudenmaan liiton väestöennusteita suurempaan kasvuun. Reservialueiden osoittaminen korostaa keskeisten alueiden kehittämisen ensisijaisuutta. Vaiheistuksella tuetaan yhdyskuntarakenteen kehittymistä kestävästi ensin olevaa taajamarakennetta tehostaen ennen mahdollista uusien alueiden käyttöönottoa. Nämä periaatteet vastaavat myös Uudenmaan liiton rakennemallivaiheessa annetussa lausunnossa esiintuotuun tarpeeseen antaa rakentamisen toteutusta koskevia ajoitusmääräyksiä. Sekä voimassa että vireillä olevassa maakuntakaavassa Järvenpäähän on osoitettu yksi keskus. Ydinkeskustan alue ei sisälly Järvenpään yleiskaavan kaava-alueeseen, vaan sillä on voimassa Järvenpään keskustan osayleiskaava Yleiskaavaluonnos kuitenkin tukee keskeisen kaupunkialueen tiivistämistä, mikä puolestaan tukee keskuksen kehittämisedellytyksiä ja siten sekä voimassa olevan että vireillä olevan maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista. Yleiskaavaluonnoksessa on osoitettu keskustatoimintojen aluevarauksia Ainolan ja Saunakallion asemien yhteyteen. Uudenmaan liitto toteaa, että kunnan tulee suunnittelussaan korostaa Järvenpään keskustan merkitystä alueen pääkeskuksena, ja kehittää muita keskustatoimintojen alueita pääkeskusta alempiasteisina. Keskustatoimintojen alueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon maakuntakaavan kaupan ratkaisu. Yleiskaavaluonnoksen kaupallisten palveluiden alueen (KM) määräyksessä todetaan, että keskusta-alueet ovat yleiskaavassa kaupallisten toimintojen ensisijaisia sijaintipaikkoja. Keskustatoimintojen alueen (C) määräyksessä todetaan, etä aluetta kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan, julkisten palveluiden, toimitilojen, asumisen, puistojen vapaa-ajan sekä kaupunkikulttuurin alueena. Nämä periaatteet ovat sekä voimassa että vireillä olevan maakuntakaavan mukaisia.

21 PÖYTÄKIRJA 6/ Voimassa olevassa maakuntakaavassa ja laadittavana olevassa Uusimaa-kaava 2050:ssa/Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa on keskustatoimintojen alueeksi osoitettu yksi keskusta. Muut yleiskaavassa keskustatoimintojen alueiksi osoitetut Ainola, Haarajoki, Saunakallio ja Jamppa sijaitsevat maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolella. Näille alueille on osoitettu sekä voimassa olevassa maakuntakaavassa että laadittavana olevassa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön seudullisuuden koon alarajat. Uudenmaan liitto toteaa, että yleiskaavan jatkosuunnittelussa tulee nämä rajat huomioida maakuntakaavan mukaisesti. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ja laadittavana olevassa Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa Järvenpään eteläisessä liittymässä on enimmäismitoitettu tilaa vaativan kaupan alue, joka sijoittuu osin Tuusulan kunnan puolelle. Uudenmaan liitto toteaa, että yleiskaavan jatkosuunnittelussa tulee huomioida keskustan ulkopuolella olevan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön/ kaupan alueen enimmäismitoitus maakuntakaavan mukaisesti. Voimassa olevassa maakuntakaavassa ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden alueeksi osoitettu Haarajoen sairaalan alue on yleiskaavaluonnoksessa osoitettu palveluiden alueeksi, jota kehitetään monipuolisten kaupallisten palveluiden, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintojen sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman elinkeinotoiminnan alueena. Alueen kehittäminen toiminnoiltaan monipuolisempana ei ole merkittävästi ristiriidassa voimassa olevan maakuntakaavan eikä laadittavana olevan Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan kanssa. Liikenne, liikkuminen Järvenpään yleiskaavaluonnosta voidaan pitää hyvänä liikenteellisten ratkaisujen osalta, sillä se kannustaa kestävien liikkumistapojen edistämiseen ja kasvun keskittämiseen liikenteellisten solmujen yhteyteen. Järvenpään yleiskaavaluonnoksen esitetyt tieverkon luokitukset vastaavat virellä olevan Uusimaa-kaavan ja voimassa olevan maakuntakaavan luokitusta ja niissä on tunnistettu myös logistiikan tarpeet. Vähänummentie, joka on tunnistettu maakunnalissesti merkittäväksi osaksi vt 3- vt 4 välin logistista yhteystarvetta, on esitetty kehitettäväksi logistiikan yhteytenä. Varautuminen ns. Itäiseen radanvarsitiehen yhteystarvemerkinnällä on maakuntakaavan mukainen. Myös yhteystarve Ristinummelta Tuusulan Ristikydön suuntaan on tarpeen ja sen sijainti hyvä pääradan länsipuolella. Vastaava yhteystarve on esitetty Tuusulan yleiskaavaehdotuksessa pääradan itäpuolelle. Uudenmaan liitto on esittänyt yleiskaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan Tuusulan kunnalle, että tämä yhtystarve merkittäisiin radan länsipuolelle, sillä liitto pitää toivottavana Ristikydön asemanseudun rakentumista pääosin pääradan länsipuolelle. Asemanseuduilla on yleiskaavaluonnoksen kaavamääräyksissä otettu huomioon kävelyn ja pyöräilyn edistäminen sekä yhteydet vaihtopysäkkeille. Liityntäpysäköintiä on esitetty erityisesti Haarajoen ja Ainolan asemien yhteyteen, mikä on seudullisesti tärkeää. Liityntäpysäköinti sisältää niin autojen kuin pyörien pysäköintiratkaisut. Pyöräily-yhteyksien kehittämistä on esitetty keskuksien välille. Myös kehitettäviä joukkoliikenneyhteyksiä on osoitettu. Nämä ratkaisut edistävät kestäviä kulkutapoja.

22 PÖYTÄKIRJA 6/ Haarajoen katuyhteyden esittäminen tulevaisuuden tarpeena on perusteltua, kun sen toteuttaminen sidotaan maankäytön toteutumiseen, kuten yleiskaavan kaavamääräyksessä todetaan. Viherrakenne, kulttuuriympäristö Kaavaluonnoksessa viherrakenteen kokonaisuutta ohjataan viheralueverkoston kehittämisperiaatemerkinnällä sekä tarkemmin aluevarausmerkinnöillä. Viheryhteys-merkintää käytetään turvaamaan laajojen viheralueiden ja kaupunkirakenteen sisäisten virkistysalueiden väliset yhteydet ja kytkeytyminen toisiinsa. Lisäksi osoitetaan virkistyksen ja ulkoilun pääreitit. Kaavaluonnoksen yleismääräyksellä velvoitetaan lisäksi huomioimaan paikallisesti ja laajemmin merkittävät luontotyyppikohteet, uhanalaiset lajit, Euroopan unionin luontodirektiivin suojelusäännökset sekä muut suojeltavat lajit, joita ei ole erikseen osoitettu kaavamerkinnöillä. Virkistysalueiden ja -kohteiden ylläpidossa ja kehittämisessä tulee ottaa huomioon mahdollinen lisääntyvä kulutus. Nämä periaatteet ovat voimassa olevan maakuntakaavan mukaisia. Yleiskaavaluonnoksen ratkaisut täsmentävät voimassa olevan maakuntakaavan ratkaisua ja soveltuvat myös vireillä olevan maakuntakaavan ratkaisujen tarkentamiseen. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt on osoitettu voimassa olevan maakuntakaavan mukaisesti. Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä koskien todetaan muun muassa, että viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina, ja että näillä alueila alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen. Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö ja sillä on erityistä merkitystä sekä Järvenpään että koko Uudenmaan vetovoimaisuuden kannalta. Uudenmaan liitto katsoo, että maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden ja Ainolan aseman ympäristön kehittämisen yhteensovittaminen tulee tehdä erityisen huolellisesti. Muilta osin Uudenmaan liitolla ei ole lausuttavaa Järvenpään yleiskaava 2040 luonnoksesta Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva Mariikka Manninen Maakuntahallitus päätti antaa edellä esitetyn ehdotuksen mukaisen lausunnon. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Päätösote: Järvenpään kaupunki

23 PÖYTÄKIRJA 6/ Liitteet 1 Ote voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (2017), mhs Ote lausunnoilla olevasta Uusimaa-kaava 2050/Helsingin seudun vaihemaakuntakaavaehdotuksesta 4/2019, mhs

24 PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus Lausunto Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksesta 276/ /2019 MHS Tiivistelmä Tuusulan yleiskaava 2040 on tullut vireille vuonna 2010 ja kaava on nyt ehdotusvaiheessa. Kaavan osoittama, kunnan kolmeen suurimpaan keskukseen tukeutuva alue- ja yhdyskuntarakenteen kokonaisratkaisu on sekä voimassa olevan että vireillä olevan maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Yhdyskuntarakennetta kehitetään pääosin olevaa yhdyskuntarakennetta tiivistäen ja täydentäen. Uudenmaan liiton lausunnossa edellytetään tarkennuksia tai tarkistuksia kaavaehdotukseen. Lausunnon keskeisimmät huomiot liittyvät seuraaviin teemoihin/kohteisiin: Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä: Maakuntakaava, ei yleiskaava, ohjaa yleiskaavojen ja osayleiskaavojen laadintaa ja muuttamista Lentorata: Linjauksen muuttaminen vireillä olevan Uusimaa-kaavan ohjeellisen linjauksen mukaiseksi. Lentoaseman pohjoispuoli, Focus-alue: Alueelle yleiskaavassa osoitettujen monipuolisten toimintojen rajoittaminen (vrt. ympäristöhäiriöt), valtakunnallisten ja maakunnallisten intressien (mm. lentoasema, Tallinna-tunneli, raskaan liikenteen palvelualue) huomioon ottaminen Tiet: Maantien 152 ( Kehä IV ) aluevaraussuunnitelman huomioon ottaminen niin, että mahdollisesti Tuusulan puolelle siirtyvä linjaus on mahdollinen toteuttaa. Harkittavaksi molempien Vähänummentien jatkeen linjausvaihtoehtojen osoittaminen. Ristikytö: Maakuntakaavan ohjauksen tuominen vahvemmin yleiskaavaan, aseman sijainnin ja alueen liikenneyhteyksien tarkistaminen Kauppa: Määräyksien tarkentaminen, lisättävä seudullisen koon alarajat, lisättävä maininta paikallisuudesta päivittäistavarakauppaa koskeviin määräyksiin Viherrakenne: Tuusulanjärven eteläosassa ja Jokelassa Palojoenmetsän alueella tarkempaa ohjaustarvetta liittyen luontoarvoihin Asian vireilletulo Asian taustat Tuusulan kunnanhallitus on päättänyt asettaa nähtäville Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotuksen ja pyytää siitä lausuntoja mennessä. Tuusulan yleiskaava 2040 Tuusulan kunnan yleiskaavatyö on tullut vireille ja työ on edennyt kaavaehdotusvaiheeseen. Kaavaselostuksen mukaan kaavan tavoitteena on olla yleispiirteinen maankäyttösuunnitelma, joka ohjaa kunnan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä sekä sovittaa yhteen eri toimintoja. Yleiskaava esittää maankäytön kehityssuunnat sekä lähtökohdat ja tavoitteet