Etelä-Afrikan tasavalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Afrikan tasavalta 19.3 2010"

Transkriptio

1 Etelä-Afrikan tasavalta

2 Etelä-Afrikan maaraportti 2 (36) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Kaivostoiminta ja louhinta Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Jätehuolto Vesi- ja jätevesihuolto Metsäsektori Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia... 26

3 Etelä-Afrikan maaraportti 3 (36) Bioteknologia ja lääkkeet Maatalous- ja elintarvikesektori Tieto- ja viestintätekniikka Verkot ja laitteet Ohjelmistot Tietotekniset palvelut Digitaalinen media Tapakulttuuri Linkkejä... 36

4 Etelä-Afrikan maaraportti 4 (36) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 1,22 miljoonaa neliökilometriä Luonnonvarat: rikkaat mineraalivarat mm. kultaa, kromia, platinaa, timantteja Aika: UTC + 2 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik, Swazimaa ja Lesotho Asukasluku: 49,23 milj. vuoden 2009 puolivälissä (tilastokeskuksen arvio) Suurimmat kaupungit: Johannesburg 3,79 miljoonaa asukasta vuonna 2006 (kaupungin verkkosivujen mukaan), Kapkaupunki 3,57 miljoonaa, Durban 3,41 milj., Soweto 1,76 milj., Pretoria 1,68 milj., Port Elizabeth 1,15 milj. asukasta vuonna 2009 (World Gazetteerin arvioita) Pääkaupungit: Kapkaupunki (lainsäädäntövalta - parlamentti), Pretoria (toimeenpanovalta ministeriöt) ja Bloemfontein (korkein oikeus). Presidentillä on virastot sekä Pretoriassa että Kapkaupungissa.) Etniset ryhmät: mustat 39,14 miljoonaa, valkoiset 4,47 miljoonaa, värilliset 4,43 miljoonaa ja intialaiset ja muut aasialaiset 1,28 miljoonaa v puolivälissä (tilastokeskuksen arvio) Viralliset kielet: afrikaans, englanti, isindebele, isixhosa, isizulu, sepedi, sesotho, setswana, siswati, tshivenda, xitsonga Uskonnot: kristittyjä 79,7 %, muslimeja 1,5 %, muita 2,3 %, erittelemättömiä 1,4 %, uskontokuntiin kuulumattomia 15,1 % v väestölaskennan mukaan Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 27, Johannesburg 11, Tshwane 12, Kapkaupunki 21, Durban 31, Port Elizabeth 41 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 220/230V/ 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 9,2 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 90,6 % vuonna 2008 Internet-liittymän tilaajia 100 asukasta kohti: 7,5 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 8,4 vuonna 2008 Tieverkosto: km, joista km päällystetty vuonna 2002 Rautatieverkosto: km vuonna 2008 Lentokenttiä: 608, joista 148:lla päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeitä satamia: Durban, East London, Kapkaupunki, Mosselbaai, Port Elizabeth, Richard Bay ja Saldanha

5 Etelä-Afrikan maaraportti 5 (36) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republic of South Africa / die Republiek van Suid-Afrika, Etelä- Afrikan tasavalta Valtion päämies: presidentti Jacob Zuma (ANC) ( ) Hallituksen johtaja: presidentti Jacob Zuma Hallituspuolue: Afrikan kansalliskongressi, African National Congress (ANC) Parlamentti: Etelä-Afrikan ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, joka koostuu kahdesta kamarista, 400-paikkaisesta Kansalliskokouksesta (National Assembly) ja 90-paikkaisesta Provinssien neuvostosta (National Council of Provinces) Seuraavat vaalit: presidentin- ja parlamenttivaalit maalis-huhtikuussa Vaalit pidetään viiden vuoden välein. Aluehallinto: 9 provinssia eli osavaltiota: Eastern Cape, Free State, Gauteng, Kwa- Zulu-Natal, Limpopo (entinen Northern Province), Mpumalanga, Northern Cape, North-West ja Western Cape Itsenäistynyt: Kansallispäivä: (Freedom Day; 1994) Hollantilaiset perustivat Kapmaan siirtokunnan vuonna Iso-Britannia valloitti siirtokunnan vuonna Hollantilaisten jälkeläiset, buurit, alkoivat siirtyä pohjoisemmaksi ja perustivat Natalin, Oranjen ja Transvaalin valtiot. Britit liittivät Natalin Kapmaahan vuonna Vuosina käytiin buurisota. Oranje ja Transvaal liitettiin Kapmaahan. Vuonna 1910 Iso-Britannia muodosti Etelä-Afrikan liittovaltion, joka sai täyden riippumattomuuden v Liittovaltio sai Kansainliiton mandaatilla Saksan Lounais-Afrikan eli Namibian vuonna Kansallispuolue nousi valtaan vuonna Apartheid kiristyi passilailla. Vuosina pääministerinä toimi Verwoerd. Mustille alettiin perustaa omia asuinalueita, bantustaneja. Vuonna 1961 Etelä-Afrikka erosi Brittiläisestä kansainyhteisöstä ja julistautui tasavallaksi. Vuonna 1964 Nelson Mandela tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Vuonna 1984 mustien vapausjärjestö ANC aloitti sissioperaatiot, YK:n turvallisuusneuvosto kehotti talouspakotteiden käyttöön ja piispa Desmond Tutu sai Nobelin rauhanpalkinnon. Vuonna 1986 passilait kumottiin. Vuonna 1990 Nelson Mandela vapautettiin ja Namibia itsenäistyi. Vuonna 1991 presidentti Frederik de Klerkin ( ) johtama hallitus purki apartheid-lait. "Monipuoluekonferenssi" CODESA:n puitteissa aloitettiin neuvottelut uudesta perustuslaista. Vuonna 1992 alkoi YK:n esityksestä talouspakotteiden purku. Vuonna 1993 de Klerk ja Nelson Mandela saivat Nobelin rauhanpalkinnon. Vuonna 1994 pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Presidentiksi tuli Mandela ja varapresidentiksi de Klerk. Vuoden 1999 presidentinvaalit voitti ANC:n Thabo Mbeki. Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa voitti jälleen ANC ja presidentinvaaleissa Thabo Mbeki. Joulukuussa 2007 pidetyssä ANC:n puoluekokouksessa Mbekin tilalle uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Jacob Zuma, joka oli Mbekin aikaisempi varapresidentti. Mbeki erotti Zuman varapresidentin virasta korruptioepäilyn vuoksi vuonna Pitkä oikeusprosessi joutui umpikujaan syyskuussa 2008 syyttäjäviraston prosessissa

6 Etelä-Afrikan maaraportti 6 (36) ilmenneiden teknisten puutteiden vuoksi. Lisäksi Mbekiä kritisoitiin siitä, että hänen omat poliittiset intressinsä vaikuttivat syytteiden nostoon Zumaa vastaan. ANC päätti erottaa Mbekin presidentin virasta ja valitsi hänen tilalleen Kgalema Motlanthen. Motlanthe toimi presidenttinä kevään 2009 vaaleihin asti. Niiden jälkeen virkaan nousi Jacob Zuma. Motlanthesta tuli varapresidentti. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 randi (ZAR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 USD oli 8,42 ZAR ja 1 euro 11,73 ZAR vuonna Bruttokansantuote käyvin hinnoin: arviolta 2391,9 miljardia randia = 284,0 miljardia dollaria vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: 5789 dollaria v (Economist Intelligence Unitin arvio) Verotus: yleinen yhtiötuloverokanta on 28 %. Yleinen arvonlisäverokanta 14 %. Ansiotulojen korkein verokanta 40 %. Tärkeimmät teollisuustuotteet: jalometallit, elintarvikkeet, autot ja niiden osat, tekstiilit ja vaatteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, kemikaalit, kulutushyödykkeet Suurimmat vientimaat: Yhdysvallat, Japani, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kiina vuonna 2008 Suurimmat tuontimaat: Saksa, Kiina, Yhdysvallat ja Angola vuonna 2008 Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 240,59 miljoonaa euroa ja tuonti 80,52 miljoonaa euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 160,07 milj. ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat investoinnit Etelä-Afrikkaan: 6,16 miljardia EUR v. 2008

7 Etelä-Afrikan maaraportti 7 (36) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Potentiaalisia toimialoja n Etelä-Afrikan -toimiston arviot maasta: Etelä-Afrikan positiiviset piirteet teknologisesti ja taloudellisesti Afrikan kehittynein maa varsin vakaa poliittinen tilanne ja hyvä finanssi- ja muu talouspolitiikka toimiva tieto- ja maksuliikenne ja tieverkosto: 3 GSM-operaattoria, pankkitoiminta eurooppalaista tasoa, hyvät valtatiet läpi maan ja hyvät syvävesisatamat ja lentokentät runsaat mineraalivarat kaivosteollisuus, metalli- ja metallituoteteollisuus ovat teknologisesti kehittyneitä ja kilpailukykyisiä logistisesti hyvä sijainti, toimii porttina eteläiseen Afrikkaan varsin edullinen työvoima elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät kulutushyödykkeiden menekkiä länsimainen liiketoimintakulttuuri, brittiläinen oikeusjärjestelmä, englanti businesskielenä Etelä-Afrikan negatiiviset piirteet julkishallinnossa jonkin verran tehottomuutta monella toimialalla tuottavuus ei vielä riitä kansainväliseen kilpailuun suuri osa työvoimasta heikosti koulutettua suuret koulutustaso- ja tuloerot valkoisten ja mustien välillä sekä etnisten ryhmien sisällä, mikä on ruokkinut ristiriitoja korkea rikollisuusaste ja jonkin verran korruptiota apartheid-kauden taloudelliset vääristymät pitkälti vielä oikomatta, minkä takia Black Economic Empowerment (BEE) -lainsäädäntö on katsottu tarpeelliseksi. Tämä aiheuttaa lyhyellä aikavälillä epävarmuutta ja vääristymiä. sähköntuotantokapasiteetti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä riittämätön Aloja, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: tuotantoa tehostavat ja laatua parantavat niche-tuotteet erityisesti valmistusteollisuuden eri aloilla, mm. metsäteollisuudessa sekä kaivos- ja voimateollisuudessa (voimateollisuuden yksityistäminen käynnissä) sähköntuotanto - laaja lisäkapasiteetin rakentamisohjelma käynnistynyt terveydenhuoltoala - provinssien julkiset sairaalat on saneerattava ympäristöala (ilmansaastumisen vähentäminen, bioenergia, vedenpuhdistus) satamien ja rautateiden koneet ja laitteet internet-pankkitoiminnan turvajärjestelmät ICT-tuotteet (mm. opetusta varten, e-oppimisratkaisut) langattomien verkkojen VAS-tuotteet lääketeollisuus - tarjontaketjun hallintajärjestelmät uudistuvat energianlähteet - monet maaseutualueet ovat edelleen ilman energiaa maaseudun sanitaatio jalkapallon MM-kisat kesällä 2010 edellyttävät runsaasti rakentamista

8 Etelä-Afrikan maaraportti 8 (36) Myynti ja markkinointi Pääkaupunkiseutu (Gautengin provinssi) on maan taloudellinen keskus, jonka osuus maan BKT:stä on noin 50 prosenttia. Muita ostovoimaisia alueita ovat KwaZulu-Natal ja Western Cape. Johannesburg on kaupan ja rahoituksen sekä palveluiden keskus. Durban Metropolitan Area (DMA) on maan toiseksi suurin kaupunkialue. Durbanin satama on Afrikan suurin ja eniten käytetty. Kapkaupunki on Etelä-Afrikan ykkönen vakuutustoiminnassa. Myyntikanavat Ulkomaiset yritykset voivat myydä tuotteitaan Etelä-Afrikkaan monella tavalla. Voi käyttää edustajaa (myyntiedustajaa, agenttia, diileriä/jakelijaa tai tukkumyyjää), myydä suoraan tavarataloille tai muille vähittäiskaupoille tai perustaa tytäryhtiön. Useimmille tuotteille on kuitenkin välttämätöntä nimittää paikallinen edustaja, joka pystyy vastaamaan myös myynnin jälkeisestä palvelusta, mikä on usein kaupan edellytys. Ulkomaiset yritykset, joilla on hyvä asiakaspalvelu ja asiakastukijärjestelmä, saavat kilpailuedun, koska monien paikallisten yritysten palvelussa on vielä toivomisen varaa. Jos kohdeasiakkaana on valtio, kunta tai muu julkinen organisaatio, on edustava yritys valittava niin, että se täyttää ns. "Black Economic Empowerment (BEE)"- vaatimukset (ks. alla Myynti julkiselle sektorille). Ostopäätökset ja hinnoittelu Ostopäätöstä tehtäessä punnitaan tuotteen laatua, hintaa ja huoltopalvelua sekä taustalla olevan yrityksen luotettavuutta. Etelä-Afrikan markkinat ovat hyvin hintaherkkiä. Joillakin aloilla tärkein vaikutin on myyjän ja ostajan pitkäaikainen tuttavuus. Kunnollisen liike- ja tarjontasuhteen aikaansaaminen vie kaksi, kolme vuotta. Valtion ja kuntien hankinnoissa tärkeää on myyvän yrityksen omistustausta ja henkilöstön rakenne. Mainostaminen ja media Mainosala on hyvin kehittynyt. Mainostoimistot tarjoavat täyden palveluvalikoiman. Osa toimistoista on kansainvälisten yhtiöiden tytäryhtiöitä. Eurooppalaista laatua ihaillaan ja käytetään tuotteiden (kuten saksalaisten autojen) promovoimiseen. Etelä- Afrikassa on 11 virallista kieltä, afrikaans, englanti ja yhdeksän afrikkalaista (mustien) kieltä. Valkoinen väestö puhuu lähinnä afrikaansia ja englantia. Afrikkalaiset ja aasialaiset puhuvat monia kieliä. Liike-elämän valtakieli on englanti, jota voi hyvin käyttää myös mainoksissa jne. Mainonnassa käytetään muitakin kieliä, mm. radiomainoksia tehdään yhdeksällä afrikkalaisella kielellä ja televisiomainoksia viidellä.

9 Etelä-Afrikan maaraportti 9 (36) Maanlaajuisia päivittäin (maanantai-lauantai) ilmestyviä sanomalehtiä on seitsemän ja viikoittain ilmestyviä tusinan verran. Päivälehdet ovat Beeld (afrikaans), Business Day (englanti), The Citizen (englanti), The Sowetan (englanti), The Star (englanti), Die Volksblad (afrikaans). Lisäksi Johannesburgin, Durbanin ja Kapkaupungin alueilla on monia paikallisia sanomalehtiä. Franchising, lisensiointi ja ei-materiaaliset oikeudet Etelä Afrikka on World Intellectual Property Organizationin (WIPO) jäsen ja on allekirjoittanut ja hyväksynyt suurimman osan asiaa koskevista kansainvälisistä sopimuksista. Lisensiointi on aika yleistä, mutta vaatii kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksynnän. Rojaltien maksu taas vaatii keskuspankin hyväksynnän. Maassa on lukuisia franchising-yrityksiä ja -ketjua eri elinkeinoelämän aloilla. Toimilupavuokrauksen sääntely sisältyy yhtiölakiin. Myynti julkiselle sektorille Valtion ja kuntien hankinnoista järjestetään virallinen tarjouskilpailu, josta ilmoitetaan virallisessa julkaisussa nimeltään the State Tender Bulletin ja joskus myös tärkeimmissä sanomalehdissä. Valtionyhtiöt ja kunnat edellyttävät, että myyvä yhtiö täyttää ns. "Black Economic Empowerment" - vaatimukset, eli yksinkertaistettuna yrityksen omistuksesta tietty osuus on mustilla yrittäjillä ja työntekijöistä tietty osa on mustia tai aiemmin alistetussa asemassa olleita henkilöitä, kuten naisia jne. Nämä vaatimukset on otettava huomioon erityisesti edustajaa valittaessa. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta. Finnvera luokittelee Etelä-Afrikan tasavallan riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Etelä-Afrikkaan suuntautuvissa vientikaupoissa rahoitusta ei usein tarvita, koska paikallinen rahoitussektori on hyvin kehittynyt ja likvidi. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Outi Homanen, Finnvera, puh , sähköposti

10 Etelä-Afrikan maaraportti 10 (36) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut a 2010e 2011e BKT, muutos (%) 5,0 5,3 5,1 3,1-1,8 2,8 3,7 Yksityinen kulutus, muutos (%) 6,9 8,3 6,6 2,3-4,5 4,0 4,8 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 10,2 13,2 16,3 10,2-4,9 2,6 4,3 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,9 4,6 6,5 11,3 7,1 5,9 5,5 Vaihtotase (miljardia USD) -9,7-16,1-20,8-21,0-12,9-16,2-16,2 Valuuttakurssi: ZAR/ 1 USD 6,362 6,767 7,054 8,252 8,42 8,60 9,60 Valuuttakurssi: ZAR/ 1 EUR 7,918 8,531 9,660 12,059 11,73 12,23 13,42 Lähteet: South African Reserve Bank ja Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste) BKT Etelä-Afrikan bruttokansantuote on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Vuonna 2008 kasvu hidastui 3,1 prosenttiin, kun maailmantalous ajautui taantumaan Yhdysvalloista alkaneen rahoituskriisin vuoksi. Myös korkea korkotaso ja sähköpula vaikuttivat negatiivisesti. Vuonna 2009 BKT supistui alustavien laskelmien mukaan 1,8 prosenttia. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti maaliskuussa, että BKT kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2010 julkisen kulutuksen, viennin, yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun vuoksi. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut parantavat tilannetta. Kokonaistuotannon kasvu kiihtynee 3,7 prosenttiin vuonna Inflaatio Etelä-Afrikan kuluttajahinnat nousivat siedettävää vauhtia 2000-luvun alkupuolella, mutta nousuvauhti kiihtyi 11,3 prosenttiin vuonna Inflaatio hidastui kuitenkin 7,1 prosenttiin vuonna 2009 ja hidastuu EIU:n ennusteen mukaan edelleen 5,5 prosenttiin v Parin prosentin inflaatiolukuja ei saavuteta ainakaan ennen vuotta 2015.

11 Etelä-Afrikan maaraportti 11 (36) Vaihtotase Vaihtotase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Alijäämää kertyi keskuspankin mukaan 20,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007 ja 21,0 miljardia dollaria vuonna Economist Intelligence Unit arvioi maaliskuussa, että vaje pieneni 12,9 miljardiin vuonna EIU ennusti samalla 16,2 miljardin vajetta vuodelle Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Etelä-Afrikan varainhoitovuosi alkaa 1.4. ja päättyy Liittovaltion talous on ollut alijäämäinen jo usean vuoden ajan. Keskuspankin mukaan Etelä-Afrikan liittovaltion (ei mukana provinsseja eikä kuntia) tulot olivat 625,35 miljardia ja menot 611,10 miljardia randia varainhoitovuonna 2008/2009. Valtiontalouden ylijäämä oli 14,26 miljardia randia. Varainhoitovuodelle 2009/2010 on budjetoitu 95,57 miljardin randin alijäämä. Liittovaltion tulot ja menot, miljardia randia Varainhoitovuosi 2008/2009 toteutuma 2009/2010 budjetoitu Tulot 625,35 642,99 Verotulot 613,11 631,14 muut tulot 12,25 11,85 Menot 611,10 738,56 josta korkomenot 51,16 55,21 Budjetin tase +14,26-95,57 Lähde: South African Reserve Bank (1 EUR oli 12,06 ZAR v. 2008)

12 Etelä-Afrikan maaraportti 12 (36) Liittovaltion menojen jakauma vv. 2009/2010, miljardia randia Valtionhallinto (presidentin virasto, parlamentti, ulkoasianhallinto, sisäministeriö, julkiset työt) 16,98 Rahoitus- ja hallintopalvelut (mm. valtiovarainministeriö ja tilastokeskus) Sosiaalipalvelut (taide, opetus, terveys, työ, sosiaalinen kehitys, urheilu ja virkistys) 64,36 132,36 Oikeusasiat, rikosten ehkäisy ja turvallisuus 101,45 Taloudelliset palvelut ja infrastruktuurin kehittäminen 114,49 Edelliset yhteensä 429,64 Kansallisen tulorahaston suorat menot 302,92 -josta julkisen velan korkomenot 55, 27 Varareservi 6,00 Menot yhteensä 738,56 Lähde: National Treasury Kauppapolitiikka Etelä-Afrikan tasavalta on seuraavien ulkomaankaupan ja ulkoisten taloussuhteiden kannalta tärkeiden kansainvälisten järjestöjen jäsen: WTO, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Afrikan kehityspankki, Eteläisen Afrikan tulliunioni (SA- CU) ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC). Etelä-Afrikka on muodostanut SACU:n Botswanan, Lesothon, Swazimaan ja Namibian kanssa. Tulliunioni takaa tavaroiden viennin toisiin jäsenmaihin ilman tuontikiintiöitä ja tulleja. Etelä-Afrikka kuuluu SADC:hen Angolan, Botswanan, Kongon demokraattisen tasavallan, Lesothon, Madagaskarin, Malawin, Mauritiuksen, Mosambikin, Namibian, Sambian, Seychellien, Swasimaan, Tansanian ja Zimbabwen kanssa. SADC-sopimus edellyttää vapaakauppa-alueen luomista eteläiseen Afrikkaan. Työvoima Etelä-Afrikan tasavallan työikäinen väestö oli 31,08 miljoonaa v toisella neljänneksellä. Työvoimaan kuului 17,50 miljoonaa henkeä. Työllisiä oli 13,37 miljoonaa. Heistä virallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella toimi 9,36 miljoonaa, epävirallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella 2,11 miljoonaa, maataloudessa ja kodeissa 1,19 miljoonaa. Työntekijöiden keskipalkka virallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella oli 9614 randia vuoden 2009 helmikuussa. Luvussa ovat mukana bonukset ja ylityölisät.

13 Etelä-Afrikan maaraportti 13 (36) Virallinen työllisyys (pl. maatalous) v huhti-kesäkuussa, arviot Toimiala Työntekijöitä Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa ja korjauspalvelut Liikenne, varastointi, viestintä Rahoitus-, vakuutus- ja yrityspalvelut Terveydenhuolto-, sosiaali-, yhteiskunnalliset ja henk. koht. palvelut Yhteensä Lähde: Statistics South Africa, Quarterly Employment Statistics Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Työttömiä oli 4,125 miljoonaa vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Virallinen työttömyysaste oli 23,6 prosenttia. Valkoisten työttömyysaste oli 4,6 prosenttia, intialaisten ja muiden aasialaisten 11,3 prosenttia, värillisten 19,5 prosenttia ja mustien 27,9 prosenttia. Etelä-Afrikassa koulutuserot ovat suuret. Valkoisista 99 prosenttia osaa lukea. Monilla heistä on yliopistokoulutus. Aasialaisista osaa lukea noin 85 prosenttia, värillisistä noin 70 ja mustista vain noin 50 %. Mustat ovat keskimäärin heikosti koulutettuja. Mustien ja värillisten epäedulliseen työmarkkina-asemaan on kiinnitetty huomiota viime vuosina, ja sitä on parannettu virallisilla ohjelmilla. Ylimpien johtajien palkat ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeat alimman tason työntekijöihin nähden. Etelä-Afrikan tavarakauppa v (miljardia USD) a 2010e 2011 Vienti 55,3 64,2 75,9 86,1 66,8 69,3 71,2 Tuonti 56,3 70,0 81,7 90,6 64,7 71,2 74,7 Kauppatase -1,0-5,9-5,7-4,4 2,1-1,9-3,5 Lähde: Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste)

14 Etelä-Afrikan maaraportti 14 (36) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimpiä vientituotteita ovat jalokivet, metallit, mineraalit, kemialliset tuotteet sekä koneet ja laitteet. Tuonti muodostuu pääasiassa koneista ja laitteista, mineraaleista sekä kemiallisista tuotteista. Tärkeimmät kauppakumppanit Etelä-Afrikan tärkeimmät vientikohteet vuonna 2008 olivat Yhdysvallat (osuus 11,3 prosenttia koko viennistä), Japani (10,0 prosenttia), Yhdistynyt kuningaskunta (9,9 prosenttia) ja Kiina (8,9 prosenttia). Etelä-Afrikan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008 olivat Saksa (osuus koko tuonnista 12,5 prosenttia), Kiina (12,1 prosenttia), Yhdysvallat (8,2 prosenttia) ja Angola (7,9 prosenttia). Kauppa Suomen kanssa Suomen Etelä-Afrikan -kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Etelä-Afrikan -kauppa vuonna 2009 Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Tase milj. e % % milj. e % % milj. e 240,59 0, ,52 0, ,07 Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos ed. vuodesta)

15 Etelä-Afrikan maaraportti 15 (36) Suomen vienti Etelä-Afrikkaan 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Valmiit tavarat 5,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 53,3 % Valmistetut tavarat 29,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Etelä-Afrikkaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos EUR % % 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 56, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 52, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 26, Eri toimialojen erikoiskoneet 23, Muut sähkökoneet ja -laitteet 15, Muovit, valmistamattomat 8, Kojeet, mittarit yms. 7, Rauta ja teräs 6, Muut valmiit tavarat 6, Lannoitteet, valmistetut 5, tärkeintä yhteensä 208,7 87 Koko vienti 240, Lähde: Tullihallitus

16 Etelä-Afrikan maaraportti 16 (36) Suomen tuonti Etelä-Afrikasta 2009 Valmiit tavarat 0,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 33,4 % Elintarvikkeet ja juomat 31,5 % Valmistetut tavarat 12,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 20,4 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Etelä-Afrikasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 78 Moottoriajoneuvot 21, Malmit ja metalliromu 15, Juomat 13, Hedelmät ja kasvikset 11, Muut metallit 3, Rauta ja teräs 3, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2, Eri toimialojen erikoiskoneet 1, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 1, Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,3 2-6 Lähde: Tullihallitus 10 tärkeintä yhteensä 75,7 94 Koko tuonti 80,

17 Etelä-Afrikan maaraportti 17 (36) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten sijoitusten kanta Etelä-Afrikassa oli 1811,27 miljardia randia (194,8 miljardia dollaria) vuoden 2008 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 632,62 miljardia, arvopaperisijoitusten 797,14 miljardia ja muiden sijoitusten 381,51 miljardia randia. (1 dollari oli 9,30 randia vuoden 2008 lopussa.) Ulkomaalaiset tekivät Etelä-Afrikkaan suoria sijoituksia 74,40 miljardin randin (9,0 miljardin dollarin) arvosta vuonna Ulkomaalaiset tekivät arvopaperisijoituksia miinus 71,54 miljardin randin (8,7 miljardin dollarin) arvosta vuonna Ulkomaalaiset tekivät muita sijoituksia 47,73 miljardin randin (5,8 miljardin euron) arvosta vuonna 2008.

18 Etelä-Afrikan maaraportti 18 (36) Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminta ja louhinta ovat Etelä-Afrikalle hyvin tärkeä toimiala. Bruttomääräinen jalostusarvo (tuotannon arvo miinus välikulutus) oli 135,5 miljardia randia vuonna Osuus bruttokansantuotteesta oli 7,7 prosenttia. Mineraalien myynnin arvo oli 223,9 miljardia randia. Maan mineraalivarat ovat valtavat. Vuonna 2007 osuus maailman platinametalleista oli 87,7 prosenttia, mangaanista 80,0 prosenttia ja kromista 72,4 prosenttia. Osuus maailman kulta- ja vermikuliittivarannoista oli 40 prosenttia. Etelä-Afrikalla oli maailman suurimmat varannot platinametalleja, mangaanimalmia, kromimalmia, kultaa ja vanadiinia (ja todennäköisesti myös alumiinisilikaatteja). Lisäksi vermikuliitti-, titaanimineraali-, zirkoniummineraali- ja fluoriittivarannot olivat maailman 2. suurimmat. Mineraalien tuotanto on myös hyvin mittavaa. Etelä-Afrikka oli vuonna 2007 maailman suurin platinametallien, vanadiinin, ferrokromin, vermikuliitin ja alumiinisilikaattien (ja todennäköisesti myös kromimalmin) tuottaja. Mangaanimalmin tuottajana maa oli kakkonen. Etelä-Afrikan sijoitus eräiden mineraalien varantojen ja tuotannon suhteen v Varantosijoitus Tuotantosijoitus Kulta 1 2 Platinametallit 1 1 Kromimalmi 1? Vanadiini 1 1 Alumiinisilikaatit? 1 Mangaanimalmi 1 2 Vermikuliitti 2 1 Uraani 5 11 Hiili 8 6 Nikkeli 5 9 Rautamalmi 9 7 Alumiini? 9 Lähde: Department of Minerals and Energy

19 Etelä-Afrikan maaraportti 19 (36) Eräiden mineraalien tuotanto v Timantit 15,2 milj. karaattia Kulta Platina Rautamalmi Kromi Kupari Mangaanimalmi Nikkeli Hiili 254,7 tonnia 304 tonnia 42,1 milj. tonnia 9,6 milj. tonnia tonnia 6 milj. tonnia tonnia 247,7 milj. tonnia Lähde: Chamber of Mines of South Africa Annual Report 2008, Raw Materials Database

20 Etelä-Afrikan maaraportti 20 (36) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Energiasektori Hiili Etelä-Afrikalla on maailman kuudenneksi suurimmat hyödynnettävät hiilireservit (30,5 miljardia tonnia), noin neljä prosenttia koko maailman luvusta. Vuonna 2008 maassa tuotettiin hiiltä 250 miljoonaa tonnia ja kulutettiin 154 miljoonaa tonnia. 90 prosenttia hiilestä kulutetaan sähköntuotannossa ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Hiili oli tärkein energianlähde vuonna Se vastasi 77,7 prosentista primäärienergian kysynnästä. Öljyn osuus oli 19,9 ja ydinpolttoaineen 2,3 prosenttia. Hiili pysyy tärkeimpänä energianlähteenä lähivuosina. Öljy Etelä-Afrikan todennetut öljyreservit olivat Oil & Gas Journalin mukaan 15 miljoonaa barrelia v Luku on pieni verrattuna Nigeriaan, Algeriaan, Angolaan ja Libyaan. Raakaöljyä ja kaasukondensaattia tuotettiin noin barrelia päivässä. Business Monitor International ennustaa, että tuotanto kasvaa barreliin vuonna Öljynkulutus oli barrelia päivässä vuonna Osa kulutuksesta katetaan synteettisen öljyn tuotannon avulla. Synteettistä öljyä saadaan lähinnä hiilestä. EAT:n synteettinen öljyteollisuus on maailman kehittyneimpiä. Raakaöljyn nettotuonti oli noin barrelia päivässä. Eniten öljyä tuodaan Saudi- Arabiasta, Iranista ja Nigeriasta. Raakaöljyn jalostuskapasiteetti on lähes barrelia päivässä. Jalostamoita on neljä: Shellin ja BP South African Refineriesin (SAPREF) barrelin laitos, Engenin barrelin laitos, Sasolburgin barrelin laitos (63,64 prosenttia Sasolin omistuksessa ja loput Totalin omistuksessa) ja Caltexin barrelin jalostamo. Lisäksi saadaan synteettistä öljyä hiilestä ja kaasusta barrelia päivässä. Öljynjalostuskapasiteetti kasvaa barreliin päivässä vuonna 2012, jos Drako Oil and Energyn barrelin jalostamo ehtii valmistua Richards Bayhin KwaZulu- Natalin provinssiin. Maakaasu Etelä-Afrikan todennetut maakaasuvarat olivat vuoden 2008 alussa noin 9 miljardia kuutiometriä Cedigazin mukaan. Luku on pieni. Valtiollinen öljy-yhtiö PetroSA kuitenkin uskoo, että potentiaalia on melko paljon. Ibhubezin kentällä arvellaan olevan yli

21 Etelä-Afrikan maaraportti 21 (36) 400 miljardia kuutiometriä kaasua. Australialainen etsintäyhtiö Molopo Australia on sanonut, että alustavat tutkimukset Free Staten provinssin Virginian etsintäalueella toteavat, että arvioidut todennetut ja mahdolliset reservit ovat yli miljardia kuutiometriä. Näiden hyödyntämiseen menee kuitenkin aikaa. Business Monitor ennustaa, että kaasuvarat ovat 20 miljardia kuutiometriä vuonna 2010 ja saman verran v Etelä-Afrikan kaasun tuotanto oli 4,0 miljardia kuutiometriä vuonna Tuotanto kasvanee 6,0 miljardiin kuutiometriin vuonna Kaasun kulutus oli 4,7 miljardia kuutiometriä vuonna Kulutus kasvanee 7,0 miljardiin kuutiometriin v Sähkö Vuoden 2008 lopussa Etelä-Afrikan sähköntuotantokapasiteetti oli arviolta 42 gigawattia. Vuonna 2008 maassa tuotettiin sähköä 273,7 terawattituntia. Business Monitor International ennusti vuoden 2009 syksyllä, että tuotanto on 274,1 TWh vuonna 2010 ja 280,9 TWh vuonna Lämpövoiman tuotanto oli arviolta 258,4 TWh v Valtiollinen Eskom tuottaa 95 prosenttia Etelä-Afrikan sähköstä. Yhtiön asennettu kapasiteetti on yli 38 gigawattia, joka on 89 prosenttisesti hiilikäyttöistä. Eskom operoi myös yhtä ydinvoimalaa (1,8 GW), kahta pientä kaasuturbiinivoimalaa, kuutta perinteistä vesivoimalaa (600 MW) ja kahta pumppuvoimalaitosta (1,4 GW). Muun sähkön tuottavat kunnat ja yksityiset yhtiöt. Sähköä kulutettiin arviolta 210 terawattituntia vuonna Teollisuuden osuus oli lähes 57 prosenttia, kotitalouksien 18 ja palveluyritysten lähes 13 prosenttia. Kulutus laskee jonkin verran vuonna 2009 mutta kasvaa tämän jälkeen vuosittain. Vaikka sähköntuotanto on kulutusta suurempi, Etelä-Afrikassa on sähkökriisi. Eräs syy on suuri vienti. Toinen syy ovat lähimenneisyyden liian vähäiset investoinnit sähköntuotantoon. Hankinta ei riitä kattamaan kysyntää. Sähköyhtiö Eskom keskeyttää toisinaan sähköntoimittamisen kotitalouksiin, jotta tärkeisiin yrityksiin riittäisi virtaa. Etelä-Afrikan tasavallan on täytynyt vähentää sähkönvientiään, mikä on vaikeuttanut tuonnista riippuvien eteläisen Afrikan maiden tilannetta. Keskeytykset ovat koskeneet myös teollisuus- ja liikeyrityksiä. Kaivosyhtiöiden on pitänyt tulla toimeen tavallista vähemmällä sähköllä tai jopa sulkea kaivoksia. Hallitus on antanut Eskomille luvan investoida runsaasti sähköinfrastruktuuriin, mutta nyt ajat ovat vaikeat. BKT kasvaa hitaasti, verotulojen kasvu on hidastunut, ja luotonsaanti suuriin hankkeisiin on vaikeampaa kuin ennen vuonna 2008 alkanutta globaalia rahoituskriisiä. Ydinenergian kulutus oli 13,3 TWh vuonna Eskom aikoo rakentaa viisi tai kuusi uutta ydinvoimalaa joskus tulevaisuudessa. Ensimmäisen rakentamisen piti alkaa vuonna 2010 ja tuotannon käynnistyä vuonna Aikataulu kuitenkin viivästyy globaalin rahoituskriisin vuoksi. Muuntyyppisiä sähkövoimaloita on kuitenkin rakenteilla. Vesivoiman tuotanto oli arviolta 2,0 TWh vuonna 2008.

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki

Lähde: Reuters. Lähde: Venäjän keskuspankki BOFIT - BLOGI Venäjän keskuspankki ilmoitti jo vuonna 2010 virallisesti vähentävänsä asteittain ruplan kurssin ohjausta, ja vuonna 2012 keskuspankki ilmoitti, että täyden kellutuksen edellyttämät valmistelut

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Globaaleja kasvukipuja

Globaaleja kasvukipuja Samu Kurri Kansainvälisen ja rahatalouden toimisto, Suomen Pankki Globaaleja kasvukipuja Euro & talous 1/2016 Rahapolitiikka ja kansainvälinen talous 22.3.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Maailmantalouden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,0 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Muu it. Eurooppa Brasilia Lähi-itä ja Afrikka Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2, % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin:

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla

Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pienen kokoluokan kaasutustekniikoiden liiketoiminnan edellytykset kehittyvien maiden markkinoilla Pikokaasu loppuseminaari 13 kesäkuuta 2013 Tatu Lyytinen VTT Teknologian Tutkimuskeskus 2 Tatu Lyytinen

Lisätiedot