Etelä-Afrikan tasavalta

Transkriptio

1 Etelä-Afrikan tasavalta

2 Etelä-Afrikan maaraportti 2 (36) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Kaivostoiminta ja louhinta Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Jätehuolto Vesi- ja jätevesihuolto Metsäsektori Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia... 26

3 Etelä-Afrikan maaraportti 3 (36) Bioteknologia ja lääkkeet Maatalous- ja elintarvikesektori Tieto- ja viestintätekniikka Verkot ja laitteet Ohjelmistot Tietotekniset palvelut Digitaalinen media Tapakulttuuri Linkkejä... 36

4 Etelä-Afrikan maaraportti 4 (36) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 1,22 miljoonaa neliökilometriä Luonnonvarat: rikkaat mineraalivarat mm. kultaa, kromia, platinaa, timantteja Aika: UTC + 2 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik, Swazimaa ja Lesotho Asukasluku: 49,23 milj. vuoden 2009 puolivälissä (tilastokeskuksen arvio) Suurimmat kaupungit: Johannesburg 3,79 miljoonaa asukasta vuonna 2006 (kaupungin verkkosivujen mukaan), Kapkaupunki 3,57 miljoonaa, Durban 3,41 milj., Soweto 1,76 milj., Pretoria 1,68 milj., Port Elizabeth 1,15 milj. asukasta vuonna 2009 (World Gazetteerin arvioita) Pääkaupungit: Kapkaupunki (lainsäädäntövalta - parlamentti), Pretoria (toimeenpanovalta ministeriöt) ja Bloemfontein (korkein oikeus). Presidentillä on virastot sekä Pretoriassa että Kapkaupungissa.) Etniset ryhmät: mustat 39,14 miljoonaa, valkoiset 4,47 miljoonaa, värilliset 4,43 miljoonaa ja intialaiset ja muut aasialaiset 1,28 miljoonaa v puolivälissä (tilastokeskuksen arvio) Viralliset kielet: afrikaans, englanti, isindebele, isixhosa, isizulu, sepedi, sesotho, setswana, siswati, tshivenda, xitsonga Uskonnot: kristittyjä 79,7 %, muslimeja 1,5 %, muita 2,3 %, erittelemättömiä 1,4 %, uskontokuntiin kuulumattomia 15,1 % v väestölaskennan mukaan Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 27, Johannesburg 11, Tshwane 12, Kapkaupunki 21, Durban 31, Port Elizabeth 41 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 220/230V/ 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 9,2 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 90,6 % vuonna 2008 Internet-liittymän tilaajia 100 asukasta kohti: 7,5 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 8,4 vuonna 2008 Tieverkosto: km, joista km päällystetty vuonna 2002 Rautatieverkosto: km vuonna 2008 Lentokenttiä: 608, joista 148:lla päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeitä satamia: Durban, East London, Kapkaupunki, Mosselbaai, Port Elizabeth, Richard Bay ja Saldanha

5 Etelä-Afrikan maaraportti 5 (36) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republic of South Africa / die Republiek van Suid-Afrika, Etelä- Afrikan tasavalta Valtion päämies: presidentti Jacob Zuma (ANC) ( ) Hallituksen johtaja: presidentti Jacob Zuma Hallituspuolue: Afrikan kansalliskongressi, African National Congress (ANC) Parlamentti: Etelä-Afrikan ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, joka koostuu kahdesta kamarista, 400-paikkaisesta Kansalliskokouksesta (National Assembly) ja 90-paikkaisesta Provinssien neuvostosta (National Council of Provinces) Seuraavat vaalit: presidentin- ja parlamenttivaalit maalis-huhtikuussa Vaalit pidetään viiden vuoden välein. Aluehallinto: 9 provinssia eli osavaltiota: Eastern Cape, Free State, Gauteng, Kwa- Zulu-Natal, Limpopo (entinen Northern Province), Mpumalanga, Northern Cape, North-West ja Western Cape Itsenäistynyt: Kansallispäivä: (Freedom Day; 1994) Hollantilaiset perustivat Kapmaan siirtokunnan vuonna Iso-Britannia valloitti siirtokunnan vuonna Hollantilaisten jälkeläiset, buurit, alkoivat siirtyä pohjoisemmaksi ja perustivat Natalin, Oranjen ja Transvaalin valtiot. Britit liittivät Natalin Kapmaahan vuonna Vuosina käytiin buurisota. Oranje ja Transvaal liitettiin Kapmaahan. Vuonna 1910 Iso-Britannia muodosti Etelä-Afrikan liittovaltion, joka sai täyden riippumattomuuden v Liittovaltio sai Kansainliiton mandaatilla Saksan Lounais-Afrikan eli Namibian vuonna Kansallispuolue nousi valtaan vuonna Apartheid kiristyi passilailla. Vuosina pääministerinä toimi Verwoerd. Mustille alettiin perustaa omia asuinalueita, bantustaneja. Vuonna 1961 Etelä-Afrikka erosi Brittiläisestä kansainyhteisöstä ja julistautui tasavallaksi. Vuonna 1964 Nelson Mandela tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Vuonna 1984 mustien vapausjärjestö ANC aloitti sissioperaatiot, YK:n turvallisuusneuvosto kehotti talouspakotteiden käyttöön ja piispa Desmond Tutu sai Nobelin rauhanpalkinnon. Vuonna 1986 passilait kumottiin. Vuonna 1990 Nelson Mandela vapautettiin ja Namibia itsenäistyi. Vuonna 1991 presidentti Frederik de Klerkin ( ) johtama hallitus purki apartheid-lait. "Monipuoluekonferenssi" CODESA:n puitteissa aloitettiin neuvottelut uudesta perustuslaista. Vuonna 1992 alkoi YK:n esityksestä talouspakotteiden purku. Vuonna 1993 de Klerk ja Nelson Mandela saivat Nobelin rauhanpalkinnon. Vuonna 1994 pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Presidentiksi tuli Mandela ja varapresidentiksi de Klerk. Vuoden 1999 presidentinvaalit voitti ANC:n Thabo Mbeki. Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa voitti jälleen ANC ja presidentinvaaleissa Thabo Mbeki. Joulukuussa 2007 pidetyssä ANC:n puoluekokouksessa Mbekin tilalle uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Jacob Zuma, joka oli Mbekin aikaisempi varapresidentti. Mbeki erotti Zuman varapresidentin virasta korruptioepäilyn vuoksi vuonna Pitkä oikeusprosessi joutui umpikujaan syyskuussa 2008 syyttäjäviraston prosessissa

6 Etelä-Afrikan maaraportti 6 (36) ilmenneiden teknisten puutteiden vuoksi. Lisäksi Mbekiä kritisoitiin siitä, että hänen omat poliittiset intressinsä vaikuttivat syytteiden nostoon Zumaa vastaan. ANC päätti erottaa Mbekin presidentin virasta ja valitsi hänen tilalleen Kgalema Motlanthen. Motlanthe toimi presidenttinä kevään 2009 vaaleihin asti. Niiden jälkeen virkaan nousi Jacob Zuma. Motlanthesta tuli varapresidentti. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 randi (ZAR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 USD oli 8,42 ZAR ja 1 euro 11,73 ZAR vuonna Bruttokansantuote käyvin hinnoin: arviolta 2391,9 miljardia randia = 284,0 miljardia dollaria vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: 5789 dollaria v (Economist Intelligence Unitin arvio) Verotus: yleinen yhtiötuloverokanta on 28 %. Yleinen arvonlisäverokanta 14 %. Ansiotulojen korkein verokanta 40 %. Tärkeimmät teollisuustuotteet: jalometallit, elintarvikkeet, autot ja niiden osat, tekstiilit ja vaatteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, kemikaalit, kulutushyödykkeet Suurimmat vientimaat: Yhdysvallat, Japani, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kiina vuonna 2008 Suurimmat tuontimaat: Saksa, Kiina, Yhdysvallat ja Angola vuonna 2008 Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 240,59 miljoonaa euroa ja tuonti 80,52 miljoonaa euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 160,07 milj. ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat investoinnit Etelä-Afrikkaan: 6,16 miljardia EUR v. 2008

7 Etelä-Afrikan maaraportti 7 (36) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Potentiaalisia toimialoja n Etelä-Afrikan -toimiston arviot maasta: Etelä-Afrikan positiiviset piirteet teknologisesti ja taloudellisesti Afrikan kehittynein maa varsin vakaa poliittinen tilanne ja hyvä finanssi- ja muu talouspolitiikka toimiva tieto- ja maksuliikenne ja tieverkosto: 3 GSM-operaattoria, pankkitoiminta eurooppalaista tasoa, hyvät valtatiet läpi maan ja hyvät syvävesisatamat ja lentokentät runsaat mineraalivarat kaivosteollisuus, metalli- ja metallituoteteollisuus ovat teknologisesti kehittyneitä ja kilpailukykyisiä logistisesti hyvä sijainti, toimii porttina eteläiseen Afrikkaan varsin edullinen työvoima elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät kulutushyödykkeiden menekkiä länsimainen liiketoimintakulttuuri, brittiläinen oikeusjärjestelmä, englanti businesskielenä Etelä-Afrikan negatiiviset piirteet julkishallinnossa jonkin verran tehottomuutta monella toimialalla tuottavuus ei vielä riitä kansainväliseen kilpailuun suuri osa työvoimasta heikosti koulutettua suuret koulutustaso- ja tuloerot valkoisten ja mustien välillä sekä etnisten ryhmien sisällä, mikä on ruokkinut ristiriitoja korkea rikollisuusaste ja jonkin verran korruptiota apartheid-kauden taloudelliset vääristymät pitkälti vielä oikomatta, minkä takia Black Economic Empowerment (BEE) -lainsäädäntö on katsottu tarpeelliseksi. Tämä aiheuttaa lyhyellä aikavälillä epävarmuutta ja vääristymiä. sähköntuotantokapasiteetti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä riittämätön Aloja, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: tuotantoa tehostavat ja laatua parantavat niche-tuotteet erityisesti valmistusteollisuuden eri aloilla, mm. metsäteollisuudessa sekä kaivos- ja voimateollisuudessa (voimateollisuuden yksityistäminen käynnissä) sähköntuotanto - laaja lisäkapasiteetin rakentamisohjelma käynnistynyt terveydenhuoltoala - provinssien julkiset sairaalat on saneerattava ympäristöala (ilmansaastumisen vähentäminen, bioenergia, vedenpuhdistus) satamien ja rautateiden koneet ja laitteet internet-pankkitoiminnan turvajärjestelmät ICT-tuotteet (mm. opetusta varten, e-oppimisratkaisut) langattomien verkkojen VAS-tuotteet lääketeollisuus - tarjontaketjun hallintajärjestelmät uudistuvat energianlähteet - monet maaseutualueet ovat edelleen ilman energiaa maaseudun sanitaatio jalkapallon MM-kisat kesällä 2010 edellyttävät runsaasti rakentamista

8 Etelä-Afrikan maaraportti 8 (36) Myynti ja markkinointi Pääkaupunkiseutu (Gautengin provinssi) on maan taloudellinen keskus, jonka osuus maan BKT:stä on noin 50 prosenttia. Muita ostovoimaisia alueita ovat KwaZulu-Natal ja Western Cape. Johannesburg on kaupan ja rahoituksen sekä palveluiden keskus. Durban Metropolitan Area (DMA) on maan toiseksi suurin kaupunkialue. Durbanin satama on Afrikan suurin ja eniten käytetty. Kapkaupunki on Etelä-Afrikan ykkönen vakuutustoiminnassa. Myyntikanavat Ulkomaiset yritykset voivat myydä tuotteitaan Etelä-Afrikkaan monella tavalla. Voi käyttää edustajaa (myyntiedustajaa, agenttia, diileriä/jakelijaa tai tukkumyyjää), myydä suoraan tavarataloille tai muille vähittäiskaupoille tai perustaa tytäryhtiön. Useimmille tuotteille on kuitenkin välttämätöntä nimittää paikallinen edustaja, joka pystyy vastaamaan myös myynnin jälkeisestä palvelusta, mikä on usein kaupan edellytys. Ulkomaiset yritykset, joilla on hyvä asiakaspalvelu ja asiakastukijärjestelmä, saavat kilpailuedun, koska monien paikallisten yritysten palvelussa on vielä toivomisen varaa. Jos kohdeasiakkaana on valtio, kunta tai muu julkinen organisaatio, on edustava yritys valittava niin, että se täyttää ns. "Black Economic Empowerment (BEE)"- vaatimukset (ks. alla Myynti julkiselle sektorille). Ostopäätökset ja hinnoittelu Ostopäätöstä tehtäessä punnitaan tuotteen laatua, hintaa ja huoltopalvelua sekä taustalla olevan yrityksen luotettavuutta. Etelä-Afrikan markkinat ovat hyvin hintaherkkiä. Joillakin aloilla tärkein vaikutin on myyjän ja ostajan pitkäaikainen tuttavuus. Kunnollisen liike- ja tarjontasuhteen aikaansaaminen vie kaksi, kolme vuotta. Valtion ja kuntien hankinnoissa tärkeää on myyvän yrityksen omistustausta ja henkilöstön rakenne. Mainostaminen ja media Mainosala on hyvin kehittynyt. Mainostoimistot tarjoavat täyden palveluvalikoiman. Osa toimistoista on kansainvälisten yhtiöiden tytäryhtiöitä. Eurooppalaista laatua ihaillaan ja käytetään tuotteiden (kuten saksalaisten autojen) promovoimiseen. Etelä- Afrikassa on 11 virallista kieltä, afrikaans, englanti ja yhdeksän afrikkalaista (mustien) kieltä. Valkoinen väestö puhuu lähinnä afrikaansia ja englantia. Afrikkalaiset ja aasialaiset puhuvat monia kieliä. Liike-elämän valtakieli on englanti, jota voi hyvin käyttää myös mainoksissa jne. Mainonnassa käytetään muitakin kieliä, mm. radiomainoksia tehdään yhdeksällä afrikkalaisella kielellä ja televisiomainoksia viidellä.

9 Etelä-Afrikan maaraportti 9 (36) Maanlaajuisia päivittäin (maanantai-lauantai) ilmestyviä sanomalehtiä on seitsemän ja viikoittain ilmestyviä tusinan verran. Päivälehdet ovat Beeld (afrikaans), Business Day (englanti), The Citizen (englanti), The Sowetan (englanti), The Star (englanti), Die Volksblad (afrikaans). Lisäksi Johannesburgin, Durbanin ja Kapkaupungin alueilla on monia paikallisia sanomalehtiä. Franchising, lisensiointi ja ei-materiaaliset oikeudet Etelä Afrikka on World Intellectual Property Organizationin (WIPO) jäsen ja on allekirjoittanut ja hyväksynyt suurimman osan asiaa koskevista kansainvälisistä sopimuksista. Lisensiointi on aika yleistä, mutta vaatii kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksynnän. Rojaltien maksu taas vaatii keskuspankin hyväksynnän. Maassa on lukuisia franchising-yrityksiä ja -ketjua eri elinkeinoelämän aloilla. Toimilupavuokrauksen sääntely sisältyy yhtiölakiin. Myynti julkiselle sektorille Valtion ja kuntien hankinnoista järjestetään virallinen tarjouskilpailu, josta ilmoitetaan virallisessa julkaisussa nimeltään the State Tender Bulletin ja joskus myös tärkeimmissä sanomalehdissä. Valtionyhtiöt ja kunnat edellyttävät, että myyvä yhtiö täyttää ns. "Black Economic Empowerment" - vaatimukset, eli yksinkertaistettuna yrityksen omistuksesta tietty osuus on mustilla yrittäjillä ja työntekijöistä tietty osa on mustia tai aiemmin alistetussa asemassa olleita henkilöitä, kuten naisia jne. Nämä vaatimukset on otettava huomioon erityisesti edustajaa valittaessa. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta. Finnvera luokittelee Etelä-Afrikan tasavallan riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Etelä-Afrikkaan suuntautuvissa vientikaupoissa rahoitusta ei usein tarvita, koska paikallinen rahoitussektori on hyvin kehittynyt ja likvidi. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Outi Homanen, Finnvera, puh , sähköposti outi.homanen@finnvera.fi.

10 Etelä-Afrikan maaraportti 10 (36) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut a 2010e 2011e BKT, muutos (%) 5,0 5,3 5,1 3,1-1,8 2,8 3,7 Yksityinen kulutus, muutos (%) 6,9 8,3 6,6 2,3-4,5 4,0 4,8 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 10,2 13,2 16,3 10,2-4,9 2,6 4,3 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,9 4,6 6,5 11,3 7,1 5,9 5,5 Vaihtotase (miljardia USD) -9,7-16,1-20,8-21,0-12,9-16,2-16,2 Valuuttakurssi: ZAR/ 1 USD 6,362 6,767 7,054 8,252 8,42 8,60 9,60 Valuuttakurssi: ZAR/ 1 EUR 7,918 8,531 9,660 12,059 11,73 12,23 13,42 Lähteet: South African Reserve Bank ja Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste) BKT Etelä-Afrikan bruttokansantuote on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Vuonna 2008 kasvu hidastui 3,1 prosenttiin, kun maailmantalous ajautui taantumaan Yhdysvalloista alkaneen rahoituskriisin vuoksi. Myös korkea korkotaso ja sähköpula vaikuttivat negatiivisesti. Vuonna 2009 BKT supistui alustavien laskelmien mukaan 1,8 prosenttia. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti maaliskuussa, että BKT kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2010 julkisen kulutuksen, viennin, yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun vuoksi. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut parantavat tilannetta. Kokonaistuotannon kasvu kiihtynee 3,7 prosenttiin vuonna Inflaatio Etelä-Afrikan kuluttajahinnat nousivat siedettävää vauhtia 2000-luvun alkupuolella, mutta nousuvauhti kiihtyi 11,3 prosenttiin vuonna Inflaatio hidastui kuitenkin 7,1 prosenttiin vuonna 2009 ja hidastuu EIU:n ennusteen mukaan edelleen 5,5 prosenttiin v Parin prosentin inflaatiolukuja ei saavuteta ainakaan ennen vuotta 2015.

11 Etelä-Afrikan maaraportti 11 (36) Vaihtotase Vaihtotase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Alijäämää kertyi keskuspankin mukaan 20,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007 ja 21,0 miljardia dollaria vuonna Economist Intelligence Unit arvioi maaliskuussa, että vaje pieneni 12,9 miljardiin vuonna EIU ennusti samalla 16,2 miljardin vajetta vuodelle Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Etelä-Afrikan varainhoitovuosi alkaa 1.4. ja päättyy Liittovaltion talous on ollut alijäämäinen jo usean vuoden ajan. Keskuspankin mukaan Etelä-Afrikan liittovaltion (ei mukana provinsseja eikä kuntia) tulot olivat 625,35 miljardia ja menot 611,10 miljardia randia varainhoitovuonna 2008/2009. Valtiontalouden ylijäämä oli 14,26 miljardia randia. Varainhoitovuodelle 2009/2010 on budjetoitu 95,57 miljardin randin alijäämä. Liittovaltion tulot ja menot, miljardia randia Varainhoitovuosi 2008/2009 toteutuma 2009/2010 budjetoitu Tulot 625,35 642,99 Verotulot 613,11 631,14 muut tulot 12,25 11,85 Menot 611,10 738,56 josta korkomenot 51,16 55,21 Budjetin tase +14,26-95,57 Lähde: South African Reserve Bank (1 EUR oli 12,06 ZAR v. 2008)

12 Etelä-Afrikan maaraportti 12 (36) Liittovaltion menojen jakauma vv. 2009/2010, miljardia randia Valtionhallinto (presidentin virasto, parlamentti, ulkoasianhallinto, sisäministeriö, julkiset työt) 16,98 Rahoitus- ja hallintopalvelut (mm. valtiovarainministeriö ja tilastokeskus) Sosiaalipalvelut (taide, opetus, terveys, työ, sosiaalinen kehitys, urheilu ja virkistys) 64,36 132,36 Oikeusasiat, rikosten ehkäisy ja turvallisuus 101,45 Taloudelliset palvelut ja infrastruktuurin kehittäminen 114,49 Edelliset yhteensä 429,64 Kansallisen tulorahaston suorat menot 302,92 -josta julkisen velan korkomenot 55, 27 Varareservi 6,00 Menot yhteensä 738,56 Lähde: National Treasury Kauppapolitiikka Etelä-Afrikan tasavalta on seuraavien ulkomaankaupan ja ulkoisten taloussuhteiden kannalta tärkeiden kansainvälisten järjestöjen jäsen: WTO, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Afrikan kehityspankki, Eteläisen Afrikan tulliunioni (SA- CU) ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC). Etelä-Afrikka on muodostanut SACU:n Botswanan, Lesothon, Swazimaan ja Namibian kanssa. Tulliunioni takaa tavaroiden viennin toisiin jäsenmaihin ilman tuontikiintiöitä ja tulleja. Etelä-Afrikka kuuluu SADC:hen Angolan, Botswanan, Kongon demokraattisen tasavallan, Lesothon, Madagaskarin, Malawin, Mauritiuksen, Mosambikin, Namibian, Sambian, Seychellien, Swasimaan, Tansanian ja Zimbabwen kanssa. SADC-sopimus edellyttää vapaakauppa-alueen luomista eteläiseen Afrikkaan. Työvoima Etelä-Afrikan tasavallan työikäinen väestö oli 31,08 miljoonaa v toisella neljänneksellä. Työvoimaan kuului 17,50 miljoonaa henkeä. Työllisiä oli 13,37 miljoonaa. Heistä virallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella toimi 9,36 miljoonaa, epävirallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella 2,11 miljoonaa, maataloudessa ja kodeissa 1,19 miljoonaa. Työntekijöiden keskipalkka virallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella oli 9614 randia vuoden 2009 helmikuussa. Luvussa ovat mukana bonukset ja ylityölisät.

13 Etelä-Afrikan maaraportti 13 (36) Virallinen työllisyys (pl. maatalous) v huhti-kesäkuussa, arviot Toimiala Työntekijöitä Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa ja korjauspalvelut Liikenne, varastointi, viestintä Rahoitus-, vakuutus- ja yrityspalvelut Terveydenhuolto-, sosiaali-, yhteiskunnalliset ja henk. koht. palvelut Yhteensä Lähde: Statistics South Africa, Quarterly Employment Statistics Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Työttömiä oli 4,125 miljoonaa vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Virallinen työttömyysaste oli 23,6 prosenttia. Valkoisten työttömyysaste oli 4,6 prosenttia, intialaisten ja muiden aasialaisten 11,3 prosenttia, värillisten 19,5 prosenttia ja mustien 27,9 prosenttia. Etelä-Afrikassa koulutuserot ovat suuret. Valkoisista 99 prosenttia osaa lukea. Monilla heistä on yliopistokoulutus. Aasialaisista osaa lukea noin 85 prosenttia, värillisistä noin 70 ja mustista vain noin 50 %. Mustat ovat keskimäärin heikosti koulutettuja. Mustien ja värillisten epäedulliseen työmarkkina-asemaan on kiinnitetty huomiota viime vuosina, ja sitä on parannettu virallisilla ohjelmilla. Ylimpien johtajien palkat ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeat alimman tason työntekijöihin nähden. Etelä-Afrikan tavarakauppa v (miljardia USD) a 2010e 2011 Vienti 55,3 64,2 75,9 86,1 66,8 69,3 71,2 Tuonti 56,3 70,0 81,7 90,6 64,7 71,2 74,7 Kauppatase -1,0-5,9-5,7-4,4 2,1-1,9-3,5 Lähde: Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste)

14 Etelä-Afrikan maaraportti 14 (36) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimpiä vientituotteita ovat jalokivet, metallit, mineraalit, kemialliset tuotteet sekä koneet ja laitteet. Tuonti muodostuu pääasiassa koneista ja laitteista, mineraaleista sekä kemiallisista tuotteista. Tärkeimmät kauppakumppanit Etelä-Afrikan tärkeimmät vientikohteet vuonna 2008 olivat Yhdysvallat (osuus 11,3 prosenttia koko viennistä), Japani (10,0 prosenttia), Yhdistynyt kuningaskunta (9,9 prosenttia) ja Kiina (8,9 prosenttia). Etelä-Afrikan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008 olivat Saksa (osuus koko tuonnista 12,5 prosenttia), Kiina (12,1 prosenttia), Yhdysvallat (8,2 prosenttia) ja Angola (7,9 prosenttia). Kauppa Suomen kanssa Suomen Etelä-Afrikan -kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Etelä-Afrikan -kauppa vuonna 2009 Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Tase milj. e % % milj. e % % milj. e 240,59 0, ,52 0, ,07 Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos ed. vuodesta)

15 Etelä-Afrikan maaraportti 15 (36) Suomen vienti Etelä-Afrikkaan 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Valmiit tavarat 5,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 53,3 % Valmistetut tavarat 29,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Etelä-Afrikkaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos EUR % % 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 56, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 52, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 26, Eri toimialojen erikoiskoneet 23, Muut sähkökoneet ja -laitteet 15, Muovit, valmistamattomat 8, Kojeet, mittarit yms. 7, Rauta ja teräs 6, Muut valmiit tavarat 6, Lannoitteet, valmistetut 5, tärkeintä yhteensä 208,7 87 Koko vienti 240, Lähde: Tullihallitus

16 Etelä-Afrikan maaraportti 16 (36) Suomen tuonti Etelä-Afrikasta 2009 Valmiit tavarat 0,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 33,4 % Elintarvikkeet ja juomat 31,5 % Valmistetut tavarat 12,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 20,4 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Etelä-Afrikasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 78 Moottoriajoneuvot 21, Malmit ja metalliromu 15, Juomat 13, Hedelmät ja kasvikset 11, Muut metallit 3, Rauta ja teräs 3, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2, Eri toimialojen erikoiskoneet 1, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 1, Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,3 2-6 Lähde: Tullihallitus 10 tärkeintä yhteensä 75,7 94 Koko tuonti 80,

17 Etelä-Afrikan maaraportti 17 (36) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten sijoitusten kanta Etelä-Afrikassa oli 1811,27 miljardia randia (194,8 miljardia dollaria) vuoden 2008 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 632,62 miljardia, arvopaperisijoitusten 797,14 miljardia ja muiden sijoitusten 381,51 miljardia randia. (1 dollari oli 9,30 randia vuoden 2008 lopussa.) Ulkomaalaiset tekivät Etelä-Afrikkaan suoria sijoituksia 74,40 miljardin randin (9,0 miljardin dollarin) arvosta vuonna Ulkomaalaiset tekivät arvopaperisijoituksia miinus 71,54 miljardin randin (8,7 miljardin dollarin) arvosta vuonna Ulkomaalaiset tekivät muita sijoituksia 47,73 miljardin randin (5,8 miljardin euron) arvosta vuonna 2008.

18 Etelä-Afrikan maaraportti 18 (36) Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminta ja louhinta ovat Etelä-Afrikalle hyvin tärkeä toimiala. Bruttomääräinen jalostusarvo (tuotannon arvo miinus välikulutus) oli 135,5 miljardia randia vuonna Osuus bruttokansantuotteesta oli 7,7 prosenttia. Mineraalien myynnin arvo oli 223,9 miljardia randia. Maan mineraalivarat ovat valtavat. Vuonna 2007 osuus maailman platinametalleista oli 87,7 prosenttia, mangaanista 80,0 prosenttia ja kromista 72,4 prosenttia. Osuus maailman kulta- ja vermikuliittivarannoista oli 40 prosenttia. Etelä-Afrikalla oli maailman suurimmat varannot platinametalleja, mangaanimalmia, kromimalmia, kultaa ja vanadiinia (ja todennäköisesti myös alumiinisilikaatteja). Lisäksi vermikuliitti-, titaanimineraali-, zirkoniummineraali- ja fluoriittivarannot olivat maailman 2. suurimmat. Mineraalien tuotanto on myös hyvin mittavaa. Etelä-Afrikka oli vuonna 2007 maailman suurin platinametallien, vanadiinin, ferrokromin, vermikuliitin ja alumiinisilikaattien (ja todennäköisesti myös kromimalmin) tuottaja. Mangaanimalmin tuottajana maa oli kakkonen. Etelä-Afrikan sijoitus eräiden mineraalien varantojen ja tuotannon suhteen v Varantosijoitus Tuotantosijoitus Kulta 1 2 Platinametallit 1 1 Kromimalmi 1? Vanadiini 1 1 Alumiinisilikaatit? 1 Mangaanimalmi 1 2 Vermikuliitti 2 1 Uraani 5 11 Hiili 8 6 Nikkeli 5 9 Rautamalmi 9 7 Alumiini? 9 Lähde: Department of Minerals and Energy

19 Etelä-Afrikan maaraportti 19 (36) Eräiden mineraalien tuotanto v Timantit 15,2 milj. karaattia Kulta Platina Rautamalmi Kromi Kupari Mangaanimalmi Nikkeli Hiili 254,7 tonnia 304 tonnia 42,1 milj. tonnia 9,6 milj. tonnia tonnia 6 milj. tonnia tonnia 247,7 milj. tonnia Lähde: Chamber of Mines of South Africa Annual Report 2008, Raw Materials Database

20 Etelä-Afrikan maaraportti 20 (36) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Energiasektori Hiili Etelä-Afrikalla on maailman kuudenneksi suurimmat hyödynnettävät hiilireservit (30,5 miljardia tonnia), noin neljä prosenttia koko maailman luvusta. Vuonna 2008 maassa tuotettiin hiiltä 250 miljoonaa tonnia ja kulutettiin 154 miljoonaa tonnia. 90 prosenttia hiilestä kulutetaan sähköntuotannossa ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Hiili oli tärkein energianlähde vuonna Se vastasi 77,7 prosentista primäärienergian kysynnästä. Öljyn osuus oli 19,9 ja ydinpolttoaineen 2,3 prosenttia. Hiili pysyy tärkeimpänä energianlähteenä lähivuosina. Öljy Etelä-Afrikan todennetut öljyreservit olivat Oil & Gas Journalin mukaan 15 miljoonaa barrelia v Luku on pieni verrattuna Nigeriaan, Algeriaan, Angolaan ja Libyaan. Raakaöljyä ja kaasukondensaattia tuotettiin noin barrelia päivässä. Business Monitor International ennustaa, että tuotanto kasvaa barreliin vuonna Öljynkulutus oli barrelia päivässä vuonna Osa kulutuksesta katetaan synteettisen öljyn tuotannon avulla. Synteettistä öljyä saadaan lähinnä hiilestä. EAT:n synteettinen öljyteollisuus on maailman kehittyneimpiä. Raakaöljyn nettotuonti oli noin barrelia päivässä. Eniten öljyä tuodaan Saudi- Arabiasta, Iranista ja Nigeriasta. Raakaöljyn jalostuskapasiteetti on lähes barrelia päivässä. Jalostamoita on neljä: Shellin ja BP South African Refineriesin (SAPREF) barrelin laitos, Engenin barrelin laitos, Sasolburgin barrelin laitos (63,64 prosenttia Sasolin omistuksessa ja loput Totalin omistuksessa) ja Caltexin barrelin jalostamo. Lisäksi saadaan synteettistä öljyä hiilestä ja kaasusta barrelia päivässä. Öljynjalostuskapasiteetti kasvaa barreliin päivässä vuonna 2012, jos Drako Oil and Energyn barrelin jalostamo ehtii valmistua Richards Bayhin KwaZulu- Natalin provinssiin. Maakaasu Etelä-Afrikan todennetut maakaasuvarat olivat vuoden 2008 alussa noin 9 miljardia kuutiometriä Cedigazin mukaan. Luku on pieni. Valtiollinen öljy-yhtiö PetroSA kuitenkin uskoo, että potentiaalia on melko paljon. Ibhubezin kentällä arvellaan olevan yli

21 Etelä-Afrikan maaraportti 21 (36) 400 miljardia kuutiometriä kaasua. Australialainen etsintäyhtiö Molopo Australia on sanonut, että alustavat tutkimukset Free Staten provinssin Virginian etsintäalueella toteavat, että arvioidut todennetut ja mahdolliset reservit ovat yli miljardia kuutiometriä. Näiden hyödyntämiseen menee kuitenkin aikaa. Business Monitor ennustaa, että kaasuvarat ovat 20 miljardia kuutiometriä vuonna 2010 ja saman verran v Etelä-Afrikan kaasun tuotanto oli 4,0 miljardia kuutiometriä vuonna Tuotanto kasvanee 6,0 miljardiin kuutiometriin vuonna Kaasun kulutus oli 4,7 miljardia kuutiometriä vuonna Kulutus kasvanee 7,0 miljardiin kuutiometriin v Sähkö Vuoden 2008 lopussa Etelä-Afrikan sähköntuotantokapasiteetti oli arviolta 42 gigawattia. Vuonna 2008 maassa tuotettiin sähköä 273,7 terawattituntia. Business Monitor International ennusti vuoden 2009 syksyllä, että tuotanto on 274,1 TWh vuonna 2010 ja 280,9 TWh vuonna Lämpövoiman tuotanto oli arviolta 258,4 TWh v Valtiollinen Eskom tuottaa 95 prosenttia Etelä-Afrikan sähköstä. Yhtiön asennettu kapasiteetti on yli 38 gigawattia, joka on 89 prosenttisesti hiilikäyttöistä. Eskom operoi myös yhtä ydinvoimalaa (1,8 GW), kahta pientä kaasuturbiinivoimalaa, kuutta perinteistä vesivoimalaa (600 MW) ja kahta pumppuvoimalaitosta (1,4 GW). Muun sähkön tuottavat kunnat ja yksityiset yhtiöt. Sähköä kulutettiin arviolta 210 terawattituntia vuonna Teollisuuden osuus oli lähes 57 prosenttia, kotitalouksien 18 ja palveluyritysten lähes 13 prosenttia. Kulutus laskee jonkin verran vuonna 2009 mutta kasvaa tämän jälkeen vuosittain. Vaikka sähköntuotanto on kulutusta suurempi, Etelä-Afrikassa on sähkökriisi. Eräs syy on suuri vienti. Toinen syy ovat lähimenneisyyden liian vähäiset investoinnit sähköntuotantoon. Hankinta ei riitä kattamaan kysyntää. Sähköyhtiö Eskom keskeyttää toisinaan sähköntoimittamisen kotitalouksiin, jotta tärkeisiin yrityksiin riittäisi virtaa. Etelä-Afrikan tasavallan on täytynyt vähentää sähkönvientiään, mikä on vaikeuttanut tuonnista riippuvien eteläisen Afrikan maiden tilannetta. Keskeytykset ovat koskeneet myös teollisuus- ja liikeyrityksiä. Kaivosyhtiöiden on pitänyt tulla toimeen tavallista vähemmällä sähköllä tai jopa sulkea kaivoksia. Hallitus on antanut Eskomille luvan investoida runsaasti sähköinfrastruktuuriin, mutta nyt ajat ovat vaikeat. BKT kasvaa hitaasti, verotulojen kasvu on hidastunut, ja luotonsaanti suuriin hankkeisiin on vaikeampaa kuin ennen vuonna 2008 alkanutta globaalia rahoituskriisiä. Ydinenergian kulutus oli 13,3 TWh vuonna Eskom aikoo rakentaa viisi tai kuusi uutta ydinvoimalaa joskus tulevaisuudessa. Ensimmäisen rakentamisen piti alkaa vuonna 2010 ja tuotannon käynnistyä vuonna Aikataulu kuitenkin viivästyy globaalin rahoituskriisin vuoksi. Muuntyyppisiä sähkövoimaloita on kuitenkin rakenteilla. Vesivoiman tuotanto oli arviolta 2,0 TWh vuonna 2008.