Etelä-Afrikan tasavalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Afrikan tasavalta 19.3 2010"

Transkriptio

1 Etelä-Afrikan tasavalta

2 Etelä-Afrikan maaraportti 2 (36) Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 4 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Myynti ja markkinointi... 8 Rahoitus ja takuut... 9 Talous Makrotalous BKT Inflaatio Vaihtotase Talouspolitiikka Työvoima Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimmät kauppakumppanit Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Kaivostoiminta ja louhinta Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Energiasektori Ympäristösektori Jätehuolto Vesi- ja jätevesihuolto Metsäsektori Life Sciences ja elintarvikesektori Terveydenhoitopalvelut Terveydenhoidon teknologia... 26

3 Etelä-Afrikan maaraportti 3 (36) Bioteknologia ja lääkkeet Maatalous- ja elintarvikesektori Tieto- ja viestintätekniikka Verkot ja laitteet Ohjelmistot Tietotekniset palvelut Digitaalinen media Tapakulttuuri Linkkejä... 36

4 Etelä-Afrikan maaraportti 4 (36) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 1,22 miljoonaa neliökilometriä Luonnonvarat: rikkaat mineraalivarat mm. kultaa, kromia, platinaa, timantteja Aika: UTC + 2 tuntia (UTC = koordinoitu yleisaika) Rajanaapurit: Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik, Swazimaa ja Lesotho Asukasluku: 49,23 milj. vuoden 2009 puolivälissä (tilastokeskuksen arvio) Suurimmat kaupungit: Johannesburg 3,79 miljoonaa asukasta vuonna 2006 (kaupungin verkkosivujen mukaan), Kapkaupunki 3,57 miljoonaa, Durban 3,41 milj., Soweto 1,76 milj., Pretoria 1,68 milj., Port Elizabeth 1,15 milj. asukasta vuonna 2009 (World Gazetteerin arvioita) Pääkaupungit: Kapkaupunki (lainsäädäntövalta - parlamentti), Pretoria (toimeenpanovalta ministeriöt) ja Bloemfontein (korkein oikeus). Presidentillä on virastot sekä Pretoriassa että Kapkaupungissa.) Etniset ryhmät: mustat 39,14 miljoonaa, valkoiset 4,47 miljoonaa, värilliset 4,43 miljoonaa ja intialaiset ja muut aasialaiset 1,28 miljoonaa v puolivälissä (tilastokeskuksen arvio) Viralliset kielet: afrikaans, englanti, isindebele, isixhosa, isizulu, sepedi, sesotho, setswana, siswati, tshivenda, xitsonga Uskonnot: kristittyjä 79,7 %, muslimeja 1,5 %, muita 2,3 %, erittelemättömiä 1,4 %, uskontokuntiin kuulumattomia 15,1 % v väestölaskennan mukaan Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: maatunnus 27, Johannesburg 11, Tshwane 12, Kapkaupunki 21, Durban 31, Port Elizabeth 41 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800 Sähköverkko: 220/230V/ 50 Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 9,2 % vuonna 2008 Matkapuhelintiheys: 90,6 % vuonna 2008 Internet-liittymän tilaajia 100 asukasta kohti: 7,5 vuonna 2008 Internetin käyttäjiä 100 asukasta kohti: 8,4 vuonna 2008 Tieverkosto: km, joista km päällystetty vuonna 2002 Rautatieverkosto: km vuonna 2008 Lentokenttiä: 608, joista 148:lla päällystetty kiitotie vuonna 2009 Tärkeitä satamia: Durban, East London, Kapkaupunki, Mosselbaai, Port Elizabeth, Richard Bay ja Saldanha

5 Etelä-Afrikan maaraportti 5 (36) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Republic of South Africa / die Republiek van Suid-Afrika, Etelä- Afrikan tasavalta Valtion päämies: presidentti Jacob Zuma (ANC) ( ) Hallituksen johtaja: presidentti Jacob Zuma Hallituspuolue: Afrikan kansalliskongressi, African National Congress (ANC) Parlamentti: Etelä-Afrikan ylintä lainsäädäntövaltaa käyttää parlamentti, joka koostuu kahdesta kamarista, 400-paikkaisesta Kansalliskokouksesta (National Assembly) ja 90-paikkaisesta Provinssien neuvostosta (National Council of Provinces) Seuraavat vaalit: presidentin- ja parlamenttivaalit maalis-huhtikuussa Vaalit pidetään viiden vuoden välein. Aluehallinto: 9 provinssia eli osavaltiota: Eastern Cape, Free State, Gauteng, Kwa- Zulu-Natal, Limpopo (entinen Northern Province), Mpumalanga, Northern Cape, North-West ja Western Cape Itsenäistynyt: Kansallispäivä: (Freedom Day; 1994) Hollantilaiset perustivat Kapmaan siirtokunnan vuonna Iso-Britannia valloitti siirtokunnan vuonna Hollantilaisten jälkeläiset, buurit, alkoivat siirtyä pohjoisemmaksi ja perustivat Natalin, Oranjen ja Transvaalin valtiot. Britit liittivät Natalin Kapmaahan vuonna Vuosina käytiin buurisota. Oranje ja Transvaal liitettiin Kapmaahan. Vuonna 1910 Iso-Britannia muodosti Etelä-Afrikan liittovaltion, joka sai täyden riippumattomuuden v Liittovaltio sai Kansainliiton mandaatilla Saksan Lounais-Afrikan eli Namibian vuonna Kansallispuolue nousi valtaan vuonna Apartheid kiristyi passilailla. Vuosina pääministerinä toimi Verwoerd. Mustille alettiin perustaa omia asuinalueita, bantustaneja. Vuonna 1961 Etelä-Afrikka erosi Brittiläisestä kansainyhteisöstä ja julistautui tasavallaksi. Vuonna 1964 Nelson Mandela tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Vuonna 1984 mustien vapausjärjestö ANC aloitti sissioperaatiot, YK:n turvallisuusneuvosto kehotti talouspakotteiden käyttöön ja piispa Desmond Tutu sai Nobelin rauhanpalkinnon. Vuonna 1986 passilait kumottiin. Vuonna 1990 Nelson Mandela vapautettiin ja Namibia itsenäistyi. Vuonna 1991 presidentti Frederik de Klerkin ( ) johtama hallitus purki apartheid-lait. "Monipuoluekonferenssi" CODESA:n puitteissa aloitettiin neuvottelut uudesta perustuslaista. Vuonna 1992 alkoi YK:n esityksestä talouspakotteiden purku. Vuonna 1993 de Klerk ja Nelson Mandela saivat Nobelin rauhanpalkinnon. Vuonna 1994 pidettiin ensimmäiset vapaat vaalit. Presidentiksi tuli Mandela ja varapresidentiksi de Klerk. Vuoden 1999 presidentinvaalit voitti ANC:n Thabo Mbeki. Vuoden 2004 parlamenttivaaleissa voitti jälleen ANC ja presidentinvaaleissa Thabo Mbeki. Joulukuussa 2007 pidetyssä ANC:n puoluekokouksessa Mbekin tilalle uudeksi puoluejohtajaksi valittiin Jacob Zuma, joka oli Mbekin aikaisempi varapresidentti. Mbeki erotti Zuman varapresidentin virasta korruptioepäilyn vuoksi vuonna Pitkä oikeusprosessi joutui umpikujaan syyskuussa 2008 syyttäjäviraston prosessissa

6 Etelä-Afrikan maaraportti 6 (36) ilmenneiden teknisten puutteiden vuoksi. Lisäksi Mbekiä kritisoitiin siitä, että hänen omat poliittiset intressinsä vaikuttivat syytteiden nostoon Zumaa vastaan. ANC päätti erottaa Mbekin presidentin virasta ja valitsi hänen tilalleen Kgalema Motlanthen. Motlanthe toimi presidenttinä kevään 2009 vaaleihin asti. Niiden jälkeen virkaan nousi Jacob Zuma. Motlanthesta tuli varapresidentti. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: 1 randi (ZAR) = 100 senttiä Valuuttakurssi: 1 USD oli 8,42 ZAR ja 1 euro 11,73 ZAR vuonna Bruttokansantuote käyvin hinnoin: arviolta 2391,9 miljardia randia = 284,0 miljardia dollaria vuonna 2009 BKT henkeä kohti käyvin hinnoin: 5789 dollaria v (Economist Intelligence Unitin arvio) Verotus: yleinen yhtiötuloverokanta on 28 %. Yleinen arvonlisäverokanta 14 %. Ansiotulojen korkein verokanta 40 %. Tärkeimmät teollisuustuotteet: jalometallit, elintarvikkeet, autot ja niiden osat, tekstiilit ja vaatteet Tärkeimmät tuontituotteet: koneet ja laitteet, kemikaalit, kulutushyödykkeet Suurimmat vientimaat: Yhdysvallat, Japani, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kiina vuonna 2008 Suurimmat tuontimaat: Saksa, Kiina, Yhdysvallat ja Angola vuonna 2008 Kauppa Suomen kanssa: Suomen vienti oli 240,59 miljoonaa euroa ja tuonti 80,52 miljoonaa euroa vuonna Kauppatase oli Suomelle 160,07 milj. ylijäämäinen. Ulkomaiset suorat investoinnit Etelä-Afrikkaan: 6,16 miljardia EUR v. 2008

7 Etelä-Afrikan maaraportti 7 (36) Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Potentiaalisia toimialoja n Etelä-Afrikan -toimiston arviot maasta: Etelä-Afrikan positiiviset piirteet teknologisesti ja taloudellisesti Afrikan kehittynein maa varsin vakaa poliittinen tilanne ja hyvä finanssi- ja muu talouspolitiikka toimiva tieto- ja maksuliikenne ja tieverkosto: 3 GSM-operaattoria, pankkitoiminta eurooppalaista tasoa, hyvät valtatiet läpi maan ja hyvät syvävesisatamat ja lentokentät runsaat mineraalivarat kaivosteollisuus, metalli- ja metallituoteteollisuus ovat teknologisesti kehittyneitä ja kilpailukykyisiä logistisesti hyvä sijainti, toimii porttina eteläiseen Afrikkaan varsin edullinen työvoima elintason nousu ja kaupungistuminen lisäävät kulutushyödykkeiden menekkiä länsimainen liiketoimintakulttuuri, brittiläinen oikeusjärjestelmä, englanti businesskielenä Etelä-Afrikan negatiiviset piirteet julkishallinnossa jonkin verran tehottomuutta monella toimialalla tuottavuus ei vielä riitä kansainväliseen kilpailuun suuri osa työvoimasta heikosti koulutettua suuret koulutustaso- ja tuloerot valkoisten ja mustien välillä sekä etnisten ryhmien sisällä, mikä on ruokkinut ristiriitoja korkea rikollisuusaste ja jonkin verran korruptiota apartheid-kauden taloudelliset vääristymät pitkälti vielä oikomatta, minkä takia Black Economic Empowerment (BEE) -lainsäädäntö on katsottu tarpeelliseksi. Tämä aiheuttaa lyhyellä aikavälillä epävarmuutta ja vääristymiä. sähköntuotantokapasiteetti lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä riittämätön Aloja, joilla suomalaisilla yrityksillä on hyviä mahdollisuuksia: tuotantoa tehostavat ja laatua parantavat niche-tuotteet erityisesti valmistusteollisuuden eri aloilla, mm. metsäteollisuudessa sekä kaivos- ja voimateollisuudessa (voimateollisuuden yksityistäminen käynnissä) sähköntuotanto - laaja lisäkapasiteetin rakentamisohjelma käynnistynyt terveydenhuoltoala - provinssien julkiset sairaalat on saneerattava ympäristöala (ilmansaastumisen vähentäminen, bioenergia, vedenpuhdistus) satamien ja rautateiden koneet ja laitteet internet-pankkitoiminnan turvajärjestelmät ICT-tuotteet (mm. opetusta varten, e-oppimisratkaisut) langattomien verkkojen VAS-tuotteet lääketeollisuus - tarjontaketjun hallintajärjestelmät uudistuvat energianlähteet - monet maaseutualueet ovat edelleen ilman energiaa maaseudun sanitaatio jalkapallon MM-kisat kesällä 2010 edellyttävät runsaasti rakentamista

8 Etelä-Afrikan maaraportti 8 (36) Myynti ja markkinointi Pääkaupunkiseutu (Gautengin provinssi) on maan taloudellinen keskus, jonka osuus maan BKT:stä on noin 50 prosenttia. Muita ostovoimaisia alueita ovat KwaZulu-Natal ja Western Cape. Johannesburg on kaupan ja rahoituksen sekä palveluiden keskus. Durban Metropolitan Area (DMA) on maan toiseksi suurin kaupunkialue. Durbanin satama on Afrikan suurin ja eniten käytetty. Kapkaupunki on Etelä-Afrikan ykkönen vakuutustoiminnassa. Myyntikanavat Ulkomaiset yritykset voivat myydä tuotteitaan Etelä-Afrikkaan monella tavalla. Voi käyttää edustajaa (myyntiedustajaa, agenttia, diileriä/jakelijaa tai tukkumyyjää), myydä suoraan tavarataloille tai muille vähittäiskaupoille tai perustaa tytäryhtiön. Useimmille tuotteille on kuitenkin välttämätöntä nimittää paikallinen edustaja, joka pystyy vastaamaan myös myynnin jälkeisestä palvelusta, mikä on usein kaupan edellytys. Ulkomaiset yritykset, joilla on hyvä asiakaspalvelu ja asiakastukijärjestelmä, saavat kilpailuedun, koska monien paikallisten yritysten palvelussa on vielä toivomisen varaa. Jos kohdeasiakkaana on valtio, kunta tai muu julkinen organisaatio, on edustava yritys valittava niin, että se täyttää ns. "Black Economic Empowerment (BEE)"- vaatimukset (ks. alla Myynti julkiselle sektorille). Ostopäätökset ja hinnoittelu Ostopäätöstä tehtäessä punnitaan tuotteen laatua, hintaa ja huoltopalvelua sekä taustalla olevan yrityksen luotettavuutta. Etelä-Afrikan markkinat ovat hyvin hintaherkkiä. Joillakin aloilla tärkein vaikutin on myyjän ja ostajan pitkäaikainen tuttavuus. Kunnollisen liike- ja tarjontasuhteen aikaansaaminen vie kaksi, kolme vuotta. Valtion ja kuntien hankinnoissa tärkeää on myyvän yrityksen omistustausta ja henkilöstön rakenne. Mainostaminen ja media Mainosala on hyvin kehittynyt. Mainostoimistot tarjoavat täyden palveluvalikoiman. Osa toimistoista on kansainvälisten yhtiöiden tytäryhtiöitä. Eurooppalaista laatua ihaillaan ja käytetään tuotteiden (kuten saksalaisten autojen) promovoimiseen. Etelä- Afrikassa on 11 virallista kieltä, afrikaans, englanti ja yhdeksän afrikkalaista (mustien) kieltä. Valkoinen väestö puhuu lähinnä afrikaansia ja englantia. Afrikkalaiset ja aasialaiset puhuvat monia kieliä. Liike-elämän valtakieli on englanti, jota voi hyvin käyttää myös mainoksissa jne. Mainonnassa käytetään muitakin kieliä, mm. radiomainoksia tehdään yhdeksällä afrikkalaisella kielellä ja televisiomainoksia viidellä.

9 Etelä-Afrikan maaraportti 9 (36) Maanlaajuisia päivittäin (maanantai-lauantai) ilmestyviä sanomalehtiä on seitsemän ja viikoittain ilmestyviä tusinan verran. Päivälehdet ovat Beeld (afrikaans), Business Day (englanti), The Citizen (englanti), The Sowetan (englanti), The Star (englanti), Die Volksblad (afrikaans). Lisäksi Johannesburgin, Durbanin ja Kapkaupungin alueilla on monia paikallisia sanomalehtiä. Franchising, lisensiointi ja ei-materiaaliset oikeudet Etelä Afrikka on World Intellectual Property Organizationin (WIPO) jäsen ja on allekirjoittanut ja hyväksynyt suurimman osan asiaa koskevista kansainvälisistä sopimuksista. Lisensiointi on aika yleistä, mutta vaatii kauppa- ja teollisuusministeriön hyväksynnän. Rojaltien maksu taas vaatii keskuspankin hyväksynnän. Maassa on lukuisia franchising-yrityksiä ja -ketjua eri elinkeinoelämän aloilla. Toimilupavuokrauksen sääntely sisältyy yhtiölakiin. Myynti julkiselle sektorille Valtion ja kuntien hankinnoista järjestetään virallinen tarjouskilpailu, josta ilmoitetaan virallisessa julkaisussa nimeltään the State Tender Bulletin ja joskus myös tärkeimmissä sanomalehdissä. Valtionyhtiöt ja kunnat edellyttävät, että myyvä yhtiö täyttää ns. "Black Economic Empowerment" - vaatimukset, eli yksinkertaistettuna yrityksen omistuksesta tietty osuus on mustilla yrittäjillä ja työntekijöistä tietty osa on mustia tai aiemmin alistetussa asemassa olleita henkilöitä, kuten naisia jne. Nämä vaatimukset on otettava huomioon erityisesti edustajaa valittaessa. Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Yksityiskohtaiset maittaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta. Finnvera luokittelee Etelä-Afrikan tasavallan riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Etelä-Afrikkaan suuntautuvissa vientikaupoissa rahoitusta ei usein tarvita, koska paikallinen rahoitussektori on hyvin kehittynyt ja likvidi. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen. Lisätietoja antaa aluepäällikkö Outi Homanen, Finnvera, puh , sähköposti

10 Etelä-Afrikan maaraportti 10 (36) Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut a 2010e 2011e BKT, muutos (%) 5,0 5,3 5,1 3,1-1,8 2,8 3,7 Yksityinen kulutus, muutos (%) 6,9 8,3 6,6 2,3-4,5 4,0 4,8 Kiinteään omaisuuteen tehtävät investoinnit, muutos (%) 10,2 13,2 16,3 10,2-4,9 2,6 4,3 Kuluttajahinnat, muutos (%) 3,9 4,6 6,5 11,3 7,1 5,9 5,5 Vaihtotase (miljardia USD) -9,7-16,1-20,8-21,0-12,9-16,2-16,2 Valuuttakurssi: ZAR/ 1 USD 6,362 6,767 7,054 8,252 8,42 8,60 9,60 Valuuttakurssi: ZAR/ 1 EUR 7,918 8,531 9,660 12,059 11,73 12,23 13,42 Lähteet: South African Reserve Bank ja Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste) BKT Etelä-Afrikan bruttokansantuote on kasvanut 2000-luvulla nopeasti. Vuonna 2008 kasvu hidastui 3,1 prosenttiin, kun maailmantalous ajautui taantumaan Yhdysvalloista alkaneen rahoituskriisin vuoksi. Myös korkea korkotaso ja sähköpula vaikuttivat negatiivisesti. Vuonna 2009 BKT supistui alustavien laskelmien mukaan 1,8 prosenttia. Economist Intelligence Unit (EIU) ennusti maaliskuussa, että BKT kasvaa 2,8 prosenttia vuonna 2010 julkisen kulutuksen, viennin, yksityisen kulutuksen ja investointien kasvun vuoksi. Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut parantavat tilannetta. Kokonaistuotannon kasvu kiihtynee 3,7 prosenttiin vuonna Inflaatio Etelä-Afrikan kuluttajahinnat nousivat siedettävää vauhtia 2000-luvun alkupuolella, mutta nousuvauhti kiihtyi 11,3 prosenttiin vuonna Inflaatio hidastui kuitenkin 7,1 prosenttiin vuonna 2009 ja hidastuu EIU:n ennusteen mukaan edelleen 5,5 prosenttiin v Parin prosentin inflaatiolukuja ei saavuteta ainakaan ennen vuotta 2015.

11 Etelä-Afrikan maaraportti 11 (36) Vaihtotase Vaihtotase on ollut viime vuodet alijäämäinen. Alijäämää kertyi keskuspankin mukaan 20,8 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuonna 2007 ja 21,0 miljardia dollaria vuonna Economist Intelligence Unit arvioi maaliskuussa, että vaje pieneni 12,9 miljardiin vuonna EIU ennusti samalla 16,2 miljardin vajetta vuodelle Talouspolitiikka Finanssipolitiikka Etelä-Afrikan varainhoitovuosi alkaa 1.4. ja päättyy Liittovaltion talous on ollut alijäämäinen jo usean vuoden ajan. Keskuspankin mukaan Etelä-Afrikan liittovaltion (ei mukana provinsseja eikä kuntia) tulot olivat 625,35 miljardia ja menot 611,10 miljardia randia varainhoitovuonna 2008/2009. Valtiontalouden ylijäämä oli 14,26 miljardia randia. Varainhoitovuodelle 2009/2010 on budjetoitu 95,57 miljardin randin alijäämä. Liittovaltion tulot ja menot, miljardia randia Varainhoitovuosi 2008/2009 toteutuma 2009/2010 budjetoitu Tulot 625,35 642,99 Verotulot 613,11 631,14 muut tulot 12,25 11,85 Menot 611,10 738,56 josta korkomenot 51,16 55,21 Budjetin tase +14,26-95,57 Lähde: South African Reserve Bank (1 EUR oli 12,06 ZAR v. 2008)

12 Etelä-Afrikan maaraportti 12 (36) Liittovaltion menojen jakauma vv. 2009/2010, miljardia randia Valtionhallinto (presidentin virasto, parlamentti, ulkoasianhallinto, sisäministeriö, julkiset työt) 16,98 Rahoitus- ja hallintopalvelut (mm. valtiovarainministeriö ja tilastokeskus) Sosiaalipalvelut (taide, opetus, terveys, työ, sosiaalinen kehitys, urheilu ja virkistys) 64,36 132,36 Oikeusasiat, rikosten ehkäisy ja turvallisuus 101,45 Taloudelliset palvelut ja infrastruktuurin kehittäminen 114,49 Edelliset yhteensä 429,64 Kansallisen tulorahaston suorat menot 302,92 -josta julkisen velan korkomenot 55, 27 Varareservi 6,00 Menot yhteensä 738,56 Lähde: National Treasury Kauppapolitiikka Etelä-Afrikan tasavalta on seuraavien ulkomaankaupan ja ulkoisten taloussuhteiden kannalta tärkeiden kansainvälisten järjestöjen jäsen: WTO, Maailmanpankki, Kansainvälinen valuuttarahasto, Afrikan kehityspankki, Eteläisen Afrikan tulliunioni (SA- CU) ja Eteläisen Afrikan kehitysyhteisö (SADC). Etelä-Afrikka on muodostanut SACU:n Botswanan, Lesothon, Swazimaan ja Namibian kanssa. Tulliunioni takaa tavaroiden viennin toisiin jäsenmaihin ilman tuontikiintiöitä ja tulleja. Etelä-Afrikka kuuluu SADC:hen Angolan, Botswanan, Kongon demokraattisen tasavallan, Lesothon, Madagaskarin, Malawin, Mauritiuksen, Mosambikin, Namibian, Sambian, Seychellien, Swasimaan, Tansanian ja Zimbabwen kanssa. SADC-sopimus edellyttää vapaakauppa-alueen luomista eteläiseen Afrikkaan. Työvoima Etelä-Afrikan tasavallan työikäinen väestö oli 31,08 miljoonaa v toisella neljänneksellä. Työvoimaan kuului 17,50 miljoonaa henkeä. Työllisiä oli 13,37 miljoonaa. Heistä virallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella toimi 9,36 miljoonaa, epävirallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella 2,11 miljoonaa, maataloudessa ja kodeissa 1,19 miljoonaa. Työntekijöiden keskipalkka virallisella sektorilla maatalouden ulkopuolella oli 9614 randia vuoden 2009 helmikuussa. Luvussa ovat mukana bonukset ja ylityölisät.

13 Etelä-Afrikan maaraportti 13 (36) Virallinen työllisyys (pl. maatalous) v huhti-kesäkuussa, arviot Toimiala Työntekijöitä Kaivostoiminta ja louhinta Valmistusteollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa ja korjauspalvelut Liikenne, varastointi, viestintä Rahoitus-, vakuutus- ja yrityspalvelut Terveydenhuolto-, sosiaali-, yhteiskunnalliset ja henk. koht. palvelut Yhteensä Lähde: Statistics South Africa, Quarterly Employment Statistics Ulkoiset taloussuhteet Ulkomaankauppa Työttömiä oli 4,125 miljoonaa vuoden 2009 toisella neljänneksellä. Virallinen työttömyysaste oli 23,6 prosenttia. Valkoisten työttömyysaste oli 4,6 prosenttia, intialaisten ja muiden aasialaisten 11,3 prosenttia, värillisten 19,5 prosenttia ja mustien 27,9 prosenttia. Etelä-Afrikassa koulutuserot ovat suuret. Valkoisista 99 prosenttia osaa lukea. Monilla heistä on yliopistokoulutus. Aasialaisista osaa lukea noin 85 prosenttia, värillisistä noin 70 ja mustista vain noin 50 %. Mustat ovat keskimäärin heikosti koulutettuja. Mustien ja värillisten epäedulliseen työmarkkina-asemaan on kiinnitetty huomiota viime vuosina, ja sitä on parannettu virallisilla ohjelmilla. Ylimpien johtajien palkat ovat kansainvälisessä vertailussa erittäin korkeat alimman tason työntekijöihin nähden. Etelä-Afrikan tavarakauppa v (miljardia USD) a 2010e 2011 Vienti 55,3 64,2 75,9 86,1 66,8 69,3 71,2 Tuonti 56,3 70,0 81,7 90,6 64,7 71,2 74,7 Kauppatase -1,0-5,9-5,7-4,4 2,1-1,9-3,5 Lähde: Economist Intelligence Unit (a = arvio, e = ennuste)

14 Etelä-Afrikan maaraportti 14 (36) Ulkomaankaupan rakenne Tärkeimpiä vientituotteita ovat jalokivet, metallit, mineraalit, kemialliset tuotteet sekä koneet ja laitteet. Tuonti muodostuu pääasiassa koneista ja laitteista, mineraaleista sekä kemiallisista tuotteista. Tärkeimmät kauppakumppanit Etelä-Afrikan tärkeimmät vientikohteet vuonna 2008 olivat Yhdysvallat (osuus 11,3 prosenttia koko viennistä), Japani (10,0 prosenttia), Yhdistynyt kuningaskunta (9,9 prosenttia) ja Kiina (8,9 prosenttia). Etelä-Afrikan tärkeimmät tuontimaat vuonna 2008 olivat Saksa (osuus koko tuonnista 12,5 prosenttia), Kiina (12,1 prosenttia), Yhdysvallat (8,2 prosenttia) ja Angola (7,9 prosenttia). Kauppa Suomen kanssa Suomen Etelä-Afrikan -kauppa v , miljoonaa euroa vienti tuonti tase Lähde: Tullihallitus Suomen Etelä-Afrikan -kauppa vuonna 2009 Vienti Osuus Muutos Tuonti Osuus Muutos Tase milj. e % % milj. e % % milj. e 240,59 0, ,52 0, ,07 Lähde: Tullihallitus (osuus Suomen koko viennistä ja tuonnista, muutos ed. vuodesta)

15 Etelä-Afrikan maaraportti 15 (36) Suomen vienti Etelä-Afrikkaan 2009 Elintarvikkeet ja juomat 0,1 % Valmiit tavarat 5,8 % Raaka-aineet, polttoaineet 0,1 % Kemialliset aineet ja tuotteet 11,4 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 53,3 % Valmistetut tavarat 29,3 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Etelä-Afrikkaan vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus Muutos EUR % % 1 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 56, Puhelin-, radio-, tv- yms. laitteet 52, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 26, Eri toimialojen erikoiskoneet 23, Muut sähkökoneet ja -laitteet 15, Muovit, valmistamattomat 8, Kojeet, mittarit yms. 7, Rauta ja teräs 6, Muut valmiit tavarat 6, Lannoitteet, valmistetut 5, tärkeintä yhteensä 208,7 87 Koko vienti 240, Lähde: Tullihallitus

16 Etelä-Afrikan maaraportti 16 (36) Suomen tuonti Etelä-Afrikasta 2009 Valmiit tavarat 0,9 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 33,4 % Elintarvikkeet ja juomat 31,5 % Valmistetut tavarat 12,2 % Kemialliset aineet ja tuotteet 1,6 % Raaka-aineet, polttoaineet 20,4 % Lähde: Tullihallitus Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Etelä-Afrikasta vuonna 2009 SITC-nimike milj. Osuus % Muutos % EUR 1 78 Moottoriajoneuvot 21, Malmit ja metalliromu 15, Juomat 13, Hedelmät ja kasvikset 11, Muut metallit 3, Rauta ja teräs 3, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 2, Eri toimialojen erikoiskoneet 1, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 1, Muut sähkökoneet ja -laitteet 1,3 2-6 Lähde: Tullihallitus 10 tärkeintä yhteensä 75,7 94 Koko tuonti 80,

17 Etelä-Afrikan maaraportti 17 (36) Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisten sijoitusten kanta Etelä-Afrikassa oli 1811,27 miljardia randia (194,8 miljardia dollaria) vuoden 2008 lopussa. Suorien sijoitusten kanta oli 632,62 miljardia, arvopaperisijoitusten 797,14 miljardia ja muiden sijoitusten 381,51 miljardia randia. (1 dollari oli 9,30 randia vuoden 2008 lopussa.) Ulkomaalaiset tekivät Etelä-Afrikkaan suoria sijoituksia 74,40 miljardin randin (9,0 miljardin dollarin) arvosta vuonna Ulkomaalaiset tekivät arvopaperisijoituksia miinus 71,54 miljardin randin (8,7 miljardin dollarin) arvosta vuonna Ulkomaalaiset tekivät muita sijoituksia 47,73 miljardin randin (5,8 miljardin euron) arvosta vuonna 2008.

18 Etelä-Afrikan maaraportti 18 (36) Kaivostoiminta ja louhinta Kaivostoiminta ja louhinta ovat Etelä-Afrikalle hyvin tärkeä toimiala. Bruttomääräinen jalostusarvo (tuotannon arvo miinus välikulutus) oli 135,5 miljardia randia vuonna Osuus bruttokansantuotteesta oli 7,7 prosenttia. Mineraalien myynnin arvo oli 223,9 miljardia randia. Maan mineraalivarat ovat valtavat. Vuonna 2007 osuus maailman platinametalleista oli 87,7 prosenttia, mangaanista 80,0 prosenttia ja kromista 72,4 prosenttia. Osuus maailman kulta- ja vermikuliittivarannoista oli 40 prosenttia. Etelä-Afrikalla oli maailman suurimmat varannot platinametalleja, mangaanimalmia, kromimalmia, kultaa ja vanadiinia (ja todennäköisesti myös alumiinisilikaatteja). Lisäksi vermikuliitti-, titaanimineraali-, zirkoniummineraali- ja fluoriittivarannot olivat maailman 2. suurimmat. Mineraalien tuotanto on myös hyvin mittavaa. Etelä-Afrikka oli vuonna 2007 maailman suurin platinametallien, vanadiinin, ferrokromin, vermikuliitin ja alumiinisilikaattien (ja todennäköisesti myös kromimalmin) tuottaja. Mangaanimalmin tuottajana maa oli kakkonen. Etelä-Afrikan sijoitus eräiden mineraalien varantojen ja tuotannon suhteen v Varantosijoitus Tuotantosijoitus Kulta 1 2 Platinametallit 1 1 Kromimalmi 1? Vanadiini 1 1 Alumiinisilikaatit? 1 Mangaanimalmi 1 2 Vermikuliitti 2 1 Uraani 5 11 Hiili 8 6 Nikkeli 5 9 Rautamalmi 9 7 Alumiini? 9 Lähde: Department of Minerals and Energy

19 Etelä-Afrikan maaraportti 19 (36) Eräiden mineraalien tuotanto v Timantit 15,2 milj. karaattia Kulta Platina Rautamalmi Kromi Kupari Mangaanimalmi Nikkeli Hiili 254,7 tonnia 304 tonnia 42,1 milj. tonnia 9,6 milj. tonnia tonnia 6 milj. tonnia tonnia 247,7 milj. tonnia Lähde: Chamber of Mines of South Africa Annual Report 2008, Raw Materials Database

20 Etelä-Afrikan maaraportti 20 (36) Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Energiasektori Hiili Etelä-Afrikalla on maailman kuudenneksi suurimmat hyödynnettävät hiilireservit (30,5 miljardia tonnia), noin neljä prosenttia koko maailman luvusta. Vuonna 2008 maassa tuotettiin hiiltä 250 miljoonaa tonnia ja kulutettiin 154 miljoonaa tonnia. 90 prosenttia hiilestä kulutetaan sähköntuotannossa ja synteettisten polttoaineiden valmistuksessa. Hiili oli tärkein energianlähde vuonna Se vastasi 77,7 prosentista primäärienergian kysynnästä. Öljyn osuus oli 19,9 ja ydinpolttoaineen 2,3 prosenttia. Hiili pysyy tärkeimpänä energianlähteenä lähivuosina. Öljy Etelä-Afrikan todennetut öljyreservit olivat Oil & Gas Journalin mukaan 15 miljoonaa barrelia v Luku on pieni verrattuna Nigeriaan, Algeriaan, Angolaan ja Libyaan. Raakaöljyä ja kaasukondensaattia tuotettiin noin barrelia päivässä. Business Monitor International ennustaa, että tuotanto kasvaa barreliin vuonna Öljynkulutus oli barrelia päivässä vuonna Osa kulutuksesta katetaan synteettisen öljyn tuotannon avulla. Synteettistä öljyä saadaan lähinnä hiilestä. EAT:n synteettinen öljyteollisuus on maailman kehittyneimpiä. Raakaöljyn nettotuonti oli noin barrelia päivässä. Eniten öljyä tuodaan Saudi- Arabiasta, Iranista ja Nigeriasta. Raakaöljyn jalostuskapasiteetti on lähes barrelia päivässä. Jalostamoita on neljä: Shellin ja BP South African Refineriesin (SAPREF) barrelin laitos, Engenin barrelin laitos, Sasolburgin barrelin laitos (63,64 prosenttia Sasolin omistuksessa ja loput Totalin omistuksessa) ja Caltexin barrelin jalostamo. Lisäksi saadaan synteettistä öljyä hiilestä ja kaasusta barrelia päivässä. Öljynjalostuskapasiteetti kasvaa barreliin päivässä vuonna 2012, jos Drako Oil and Energyn barrelin jalostamo ehtii valmistua Richards Bayhin KwaZulu- Natalin provinssiin. Maakaasu Etelä-Afrikan todennetut maakaasuvarat olivat vuoden 2008 alussa noin 9 miljardia kuutiometriä Cedigazin mukaan. Luku on pieni. Valtiollinen öljy-yhtiö PetroSA kuitenkin uskoo, että potentiaalia on melko paljon. Ibhubezin kentällä arvellaan olevan yli

21 Etelä-Afrikan maaraportti 21 (36) 400 miljardia kuutiometriä kaasua. Australialainen etsintäyhtiö Molopo Australia on sanonut, että alustavat tutkimukset Free Staten provinssin Virginian etsintäalueella toteavat, että arvioidut todennetut ja mahdolliset reservit ovat yli miljardia kuutiometriä. Näiden hyödyntämiseen menee kuitenkin aikaa. Business Monitor ennustaa, että kaasuvarat ovat 20 miljardia kuutiometriä vuonna 2010 ja saman verran v Etelä-Afrikan kaasun tuotanto oli 4,0 miljardia kuutiometriä vuonna Tuotanto kasvanee 6,0 miljardiin kuutiometriin vuonna Kaasun kulutus oli 4,7 miljardia kuutiometriä vuonna Kulutus kasvanee 7,0 miljardiin kuutiometriin v Sähkö Vuoden 2008 lopussa Etelä-Afrikan sähköntuotantokapasiteetti oli arviolta 42 gigawattia. Vuonna 2008 maassa tuotettiin sähköä 273,7 terawattituntia. Business Monitor International ennusti vuoden 2009 syksyllä, että tuotanto on 274,1 TWh vuonna 2010 ja 280,9 TWh vuonna Lämpövoiman tuotanto oli arviolta 258,4 TWh v Valtiollinen Eskom tuottaa 95 prosenttia Etelä-Afrikan sähköstä. Yhtiön asennettu kapasiteetti on yli 38 gigawattia, joka on 89 prosenttisesti hiilikäyttöistä. Eskom operoi myös yhtä ydinvoimalaa (1,8 GW), kahta pientä kaasuturbiinivoimalaa, kuutta perinteistä vesivoimalaa (600 MW) ja kahta pumppuvoimalaitosta (1,4 GW). Muun sähkön tuottavat kunnat ja yksityiset yhtiöt. Sähköä kulutettiin arviolta 210 terawattituntia vuonna Teollisuuden osuus oli lähes 57 prosenttia, kotitalouksien 18 ja palveluyritysten lähes 13 prosenttia. Kulutus laskee jonkin verran vuonna 2009 mutta kasvaa tämän jälkeen vuosittain. Vaikka sähköntuotanto on kulutusta suurempi, Etelä-Afrikassa on sähkökriisi. Eräs syy on suuri vienti. Toinen syy ovat lähimenneisyyden liian vähäiset investoinnit sähköntuotantoon. Hankinta ei riitä kattamaan kysyntää. Sähköyhtiö Eskom keskeyttää toisinaan sähköntoimittamisen kotitalouksiin, jotta tärkeisiin yrityksiin riittäisi virtaa. Etelä-Afrikan tasavallan on täytynyt vähentää sähkönvientiään, mikä on vaikeuttanut tuonnista riippuvien eteläisen Afrikan maiden tilannetta. Keskeytykset ovat koskeneet myös teollisuus- ja liikeyrityksiä. Kaivosyhtiöiden on pitänyt tulla toimeen tavallista vähemmällä sähköllä tai jopa sulkea kaivoksia. Hallitus on antanut Eskomille luvan investoida runsaasti sähköinfrastruktuuriin, mutta nyt ajat ovat vaikeat. BKT kasvaa hitaasti, verotulojen kasvu on hidastunut, ja luotonsaanti suuriin hankkeisiin on vaikeampaa kuin ennen vuonna 2008 alkanutta globaalia rahoituskriisiä. Ydinenergian kulutus oli 13,3 TWh vuonna Eskom aikoo rakentaa viisi tai kuusi uutta ydinvoimalaa joskus tulevaisuudessa. Ensimmäisen rakentamisen piti alkaa vuonna 2010 ja tuotannon käynnistyä vuonna Aikataulu kuitenkin viivästyy globaalin rahoituskriisin vuoksi. Muuntyyppisiä sähkövoimaloita on kuitenkin rakenteilla. Vesivoiman tuotanto oli arviolta 2,0 TWh vuonna 2008.

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa AFRIKKA - BIOMASSAAN PERUSTUVA LIIKETOIMINTAPOTENTIAALI 16.3.2011 Miia Tähtinen Sisältö Yleistä Tapaus: Tansania Tapaus: Angola

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa

Keski-Aasia. - Stanit muutoksessa Keski-Aasia - Stanit muutoksessa Kuva: Afghanistan and Central Asia Research Information Indiana University, Bloomington, Indiana 2 Keski-Aasia - stanit muutoksessa Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta? Finsifin seminaari 20.9.2011 Hanna Hiidenpalo 19.9.2011 1 Miksi elintarvikkeet ja ruuan tuotanto kiinnostavat myös sijoittajia? 35 % maailman työväestöstä

Lisätiedot

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo

2 (12) Juha Wilén. Sisällysluettelo Egypti Elokuu 2010 2 (12) Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 3 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet ja heikkoudet...

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Afrikassa. Maailman markkinat julkistus, Helsinki 21.8.2014 Suurlähettiläs Petri Salo

Liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Afrikassa. Maailman markkinat julkistus, Helsinki 21.8.2014 Suurlähettiläs Petri Salo Liiketoimintamahdollisuudet Etelä-Afrikassa Maailman markkinat julkistus, Helsinki 21.8.2014 Suurlähettiläs Petri Salo 2 Etelä-Afrikan poliittinen ja taloudellinen tilanne Toimiva infrastruktuuri, yli

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentorunko Luennon lähtökohdat riittääkö ruoka? Kriisit: Vuosien 2007-2008 ruokakriisi Väestönkasvu

Lisätiedot

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä

Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Talouden ja rahoitusmarkkinoiden näkymiä Ylä-Savon kauppakamariosasto 16.5.2011 Pentti Hakkarainen Johtokunnan varapuheenjohtaja Suomen Pankki Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä 60 Teollisuuden ostopäällikköindeksi,

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja

Kansantalous ja rahoitusmarkkinat. Danske Bank. Lauri Uotila. 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous. Neuvonantaja Kansantalous ja rahoitusmarkkinat 20.11.2014 TA2 Suomen talouselämä ja maailmantalous Lauri Uotila Neuvonantaja Danske Bank 1 2 Bkt 201,3 +Tuonti 78,8 =Kokonaistarjonta 280,1 Vienti 76,9 Kulutus 161,3

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009

Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 11. maaliskuu 2009 Haavoittuvuudet: enimmäkseen täysmyytti tai sitten historiaa Kuinka haavoittuva on Viron talous? Olettehan kuulleet vielä viime aikoinakin

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013

SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue. Infotilaisuus 13.2.2013 SVKK:n vienninedistämismatka - kohteena Kemerovon alue Infotilaisuus 13.2.2013 Kemerovon alue 2 Kemerovon alue Asukasluku n 2,8 miljoonaa Pinta-ala 95 725 km 20 kaupunkia Pääkaupunki Kemerovo, suurin Novokuznetsk

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Alankomaat. Marraskuu 2010

Alankomaat. Marraskuu 2010 Alankomaat Marraskuu 2010 2 (15) Alankomaiden Sisällysluettelo Maaprofiili... 3 Maa ja väestö... 3 Infrastruktuuri... 3 Politiikka ja hallinto... 4 Talouden avaintiedot... 4 Liiketoiminta... 5 Maan vahvuudet

Lisätiedot

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä

Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Nouseeko aurinko idästä: Kiinan talouden näkymiä Esitys talousopettajille Tampereella 8.9.2011 Generation uro Students Award on kolmekierroksinen joukkuekilpailu. Kilpailun tavoite on tutustuttaa opiskelijat

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Suomen kaupan barometri Kevät 2011. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen kaupan barometri Kevät 11 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: 1 1 8 mrd. Suomen ja Venäjän välinen kauppa 9, 6,7,815,16 3 5 6 7 8 9 1 Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Tavaroita

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne

Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Rahapolitiikka ja ajankohtainen taloustilanne Oulu 13.9.2016 Julkinen 1 Esityksen teemat Kansainvälinen kauppa kasvaa hitaammin kuin maailman bkt Öljymarkkinat

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006

Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 2006 Riittääkö öljy ja millä hinnalla? Kansantaloudellinen Yhdistys Economicum Paavo Suni 26.9. 26 1 Raakaöljyn dollarihinta kohosi kesällä 26 uusiin ennätyksiin 8 7 6 5 4 3 2 1-1 M:198/1 M:1985/1 M:199/1 M:1995/1

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen

Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen Elämmekö kasvavan niukkuuden vai yltäkylläisyyden aikaa? Perheyritysten liitto ry Leena Mörttinen 10.10.2016 Maailmantalouden mannerlaatat törmäilevät Vienti ei vedä ja investointeja ei näy ekonomistit

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Maailmantalouden trendit

Maailmantalouden trendit Maailmantalouden trendit Maailmantalouden kehitystrendit lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja niiden vaikutukset suomalaiseen metsäteollisuuteen. Christer Lindholm Maailmantalouden trendit 25.05.2011 1

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot