Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma 2015"

Transkriptio

1 Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma 2015

2 Sisältö Johdanto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku Kotoutuminen Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta Oman äidinkielen ja kulttuurin merkitys lapselle Varhaiskasvatussuunnitelma...6 Erityisvarhaiskasvatus 8. Suomi toisena kielenä S Materiaalit.. 8 Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat materiaalit/materiaalitaulukko Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma Halinalle -kerho Kili Kettu Lumiukko Lauran päivä Kummi Maahanmuuttajatyön verkostot Muut Palvelut...11 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Yhteistyö perusopetuksen kanssa Maahanmuuttajapalvelut 12. Yhteistyötahoja Tulkkaus- ja käännöspalvelut Infopankki Käsitteitä Käännökset Kirjallisuutta, verkkosivuja ja internetosoitteita Lähteet Liitteet 23

3 3 Johdanto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelmaan 2015 on koottu varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja materiaaleja helpottamaan arjen sujuvuutta päivähoidossa. Jokainen työntekijä varhaiskasvatuksessa kohtaa työssään jossakin vaiheessa maahanmuuttajataustaisen lapsen ja hänen tulee huomioida eri kulttuureista tulevien lasten tarpeet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tässä ohjelmassa maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli tai joka käyttää muuta tai muita kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissä ja jonka molemmat vanhemmat (huoltajat) tai toinen vanhemmista (huoltajista) on maahanmuuttaja. (Stm. 2007:62) Tämän ohjelman sisältöjä ja materiaaleja ovat laatineet varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöiden ryhmästä koottu suunnittelutiimi: pakolaisohjaaja Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen, lastentarhanopettaja Pirkko Pikkarainen, lastentarhanopettaja Paula Rautiainen, lastenhoitaja Marja Immonen. Tiimin puheenjohtajana ja sihteerinä on toiminut varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Kirsti Haario. Kotouttamisohjelmatyöryhmä on tehnyt päivityksen lokakuussa 2014: kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen, päiväkodin johtaja Mirja Lavento, lastenhoitaja Marja Immonen, yksityisen päiväkodin johtaja Maarit Martikainen ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Helena Okkonen. 1. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen tulosalue huolehtii siitä, että lasten lakisääteistä päivähoitoa ja esiopetusta on saatavissa kunnan järjestämänä ja valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin Kajaanissa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen ja huomioiden perheiden tasapuolisen kohtelun. Kajaanin päivähoito- ja esiopetuspalvelut luovat osaltaan turvallisen ja halutun kasvu- ja asuinympäristön lapsille ja lapsiperheille sekä luovat näille edellytykset toimia tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajina. Suurimman osan päivähoitopalveluista kaupunki tuottaa itse, mutta kunnallisen päivähoidon rinnalla toimii myös yksityinen päivähoito, jota kaupunki tukee taloudellisesti. 2. Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku Kaaviossa (sivulla 4) havainnollistetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen sijoittumista varhaiskasvatukseen sen eri vaiheissa.

4 4 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN LAPSEN SIJOITTUMINEN VARHAISKASVATUKSEEN Osapäivähoito Kokopäivähoito Esiopetus Kerhotoiminta Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta Maahanmuuttajapalvelut HENKILÖSTÖ Maahanmuuttajatyön yhteyshenkilötapaamiset Hyvien käytänteiden jakaminen ja hyödyntäminen Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen lisääminen Koulutukset TUKITOIMET Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen oppimissuunnitelma, kielen kehityksenseuranta, neuvolanvarhaiskasvatuksen tiedonsiirto, moniammatilliset yhteistyöryhmät, lapsikohtaiset asiantuntijaryhmät tuen tarpeen arvioinnissa Suomi toisena kielenä S2 opetusta arjen vuorovaikutustilanteissa, pienryhmätoiminnassa ja yksilöopetuksessa Eri-ikäisten lasten kielen kehitystä tukevat materiaalit s. 9 Oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Kansallisuuksia n. 20 ja kieliä yli 20. SIIRTYMINEN PERUSOPETUKSEEN Siirtopalaverit Valmistava opetus Yleisopetus Erityisopetus

5 5 3. Kotoutuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen oppimissuunnitelma ja kotouttamisohjelma ovat toimeenpanevia asiakirjoja, jotka linjaavat kunnassa tarjottavia palveluja ja muun muassa sitä, millaisia tukipalveluja maahanmuuttajataustaisella lapsella ja perheellä on mahdollisuus saada. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa lapsen erilaiset kulttuuritaustat ja sitä kautta oppia arvostamaan niitä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä todetaan miten lapsen oma kulttuuri- ja uskontokasvatus tulee ottaa huomioon. Kulttuuri- ja katsomuskasvatuksen toteutus on huomioitu myös kuntien esiopetuksen opetussuunnitelmissa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutuminen uuteen kasvu- ja elinympäristöönsä ja lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttävät johdonmukaista yhteistyötä eri viranomaistahojen ja perheen välillä. Keskeisiä viranomaistahoja yhteistyössä ovat Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja TEtoimisto. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa. Vanhemmille on tärkeää painottaa lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin merkitystä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen suomenkielen oppimista suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelman pohjalta arjen vuorovaikutustilanteissa ja pienryhmätoiminnassa. Näin lapsella on mahdollisuus kasvaa kahteen kulttuurin ja hän saa tasa-arvoisen kasvupohjan varhaiskasvatuksessa. 4. Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa Suomalainen varhaiskasvatus eroaa usein maahanmuuttajaperheen kotimaan oloista. Yhteydenpito huoltajien kanssa on osa jokaisen päivähoidon työntekijän työnkuvaa. Erityisen tärkeää tämä on silloin kun suomalainen järjestelmä eri mahdollisuuksineen ja velvollisuuksineen ei ole ennestään perheelle tuttu. Yhteistyön avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti maahanmuuttajalapsen päivähoidon aloituksen onnistumiseen. Tulkin käyttö on välttämätöntä kaikissa neuvotteluissa ja se on sekä huoltajien että päivähoidon henkilöstön oikeus. Vanhempien on tärkeää saada tietoa omalla äidinkielellään. Ensimmäisen tutustumistulkkauksen yhteydessä sovitaan noin kuukauden päähän seuraava tapaaminen. Apuna voidaan käyttää muistilistaa kun päivähoitoon saapuu maahanmuuttajalapsi (sivu 23). Tässä yhteydessä täytetään varhaiskasvatussopimus tai esiopetussopimus sekä lapsen ikä huomioiden kielen kehityksen seurantalomake. Vanhempia rohkaistaan myös itse ottamaan henkilökuntaan yhteyttä aina kun heitä mietityttää jokin asia lapsensa päivähoidossa. Päivittäisissä tapaamisissa vanhemmille tulee kertoa yksinkertaisesti ja selkeästi päivähoidon kuulumiset suomenkielellä. Tärkeintä päivähoidon alussa on luoda lapsen vanhempiin luottamuksellinen

6 6 vuorovaikutussuhde, kasvatuskumppanuus. Kajaanissa päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen siten, että huomioidaan perheiden tasapuolinen kohtelu. 5. Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta Infopankin sivuilta löytyy eri kielillä tietoa päivähoidosta, niitä kannatta hyödyntää ensimmäisestä vanhempien tapaamisesta alkaen 6. Oman kielen ja kulttuurin merkitys lapselle Kun maahanmuuttajataustainen lapsi saapuu vieraaseen maahan, hän joutuu kohtaamaan täysin uuden kielen ja erilaisen kulttuurin. Tällöin lapsen identiteetin ja kielenkehityksen kannalta on tärkeää, että hänen omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan tuetaan. Äidinkieli on lapselle tunnekieli. Omalla äidinkielellään lapsi voi ilmaista itseään ja kokemuksiaan, joiden ilmaiseminen uudella vieraalla kielellä voi olla hankalaa. Oman äidinkielensä avulla lapsi oppii muodostamaan ja ymmärtämään käsitteitä ja omaksuu asioita. Tutkimusten mukaan sosiaalinen kielitaito saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen n. 2 vuodessa. Kognitiivisen kielitaidon saavuttamiseen tarvitaan n. 5 7 vuotta. Alle kouluikäisten lasten oma äidinkieli vahvistuu pääsääntöisesti perheen keskeisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Vanhempien tietoisuus oman äidinkielen merkityksen ymmärtämisessä on tärkeää. Heillä onkin ensisijainen vastuu opettaa ja ylläpitää lapsen äidinkielen taitoa. Oma äidinkieli on siltana omaan etniseen ryhmään, kulttuuriin ja omiin vanhempiin - se toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana myöhemmälle opiskelulle ja persoonallisuuden kehittymiselle. Vahva oman äidinkielen perusta mahdollistaa uuden kielen oppimisen, helpottaen ja nopeuttaen tätä prosessia. Parhaimmillaan lapsen äidinkielen tukeminen ja toisen kielen oppiminen tapahtuvat rinnakkain. Lapsen oma kokemusmaailma määrittää miten hän hahmottaa ympäröivää maailmaa. Vahva oman kulttuurin tuntemus ja ymmärrys auttavat myös voittamaan pelkoja vierasta kulttuuria kohtaan. Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissaan. 7. Varhaiskasvatussuunnitelma Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa tehdään kaikille lapsille varhaiskasvatussuunnitelma: kasvun, kehityksen ja oppimisen suunnitelma. Myös maahanmuuttajataustaisille lapsille tehdään yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on samalla lapsen kotoutumissuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on käännetty yhdelletoista eri kielelle.

7 7 Perheen kanssa käytävissä keskusteluissa selvitetään perheen vakaumukseen, kulttuuriin, tapoihin ja tottumuksiin liittyvät asiat. Maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan myös kielenkehityksen seurannan suunnitelma joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Tämä suunnitelma tehdään noin kolmen vuoden iässä lapsen suomenkielentaidosta riippuen. Siinä käydään läpi lapsen oman äidinkielen ymmärtämiseen ja puhumiseen liittyvät asiat. Lisäksi arvioidaan yhdessä vanhempien ja lapsen lähiaikuisen kanssa suomen kielen ymmärtämiseen ja puhumiseen sekä työskentelytaitoihin liittyvät valmiudet. Suunnitelmia seurataan ja arvioidaan yksilöllisesti. Tiedonsiirto kulkee joka ikäryhmällä neuvolan ja päivähoidon välillä. Lisäksi kaikille lapsille tehdään kolmen ja viiden vuoden iässä yhteistyössä ja lapsen kielitaito huomioiden tarkemmat tehtävistöt ja havainnoinnit. Päiväkoteihin on hankittu maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehitystä ja oppimista tukevaa materiaalia (taulukko sivu 8) eri ikäryhmille. Nämä materiaalit soveltuvat hyvin kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten käyttöön. Erityisvarhaiskasvatus Lähtökohtana lapsen tuelle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on laajaalainen näkemys lapsen tuen tarpeista. Lapselle annettava tuki voi vaihdella yleisestä tuesta tehostettuun tai erityiseen tukeen. Lapsen tarvitsema tuki voi toteutua päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai integroidussa erityisryhmässä. Päiväkodissa voi toimia erityisavustaja. Kajaanin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelee alueellisesti erityislastentarhanopettajia, jotka tekevät erityisen tuen suunnittelussa yhteistyötä päivähoidon työntekijöiden ja huoltajien kanssa. 8. Suomi toisena kielenä S2 Päivähoidon perustehtävään kuuluu myös Suomi toisena kielenä S2 opetus. Lähtökohtana on maahanmuuttajataustaisten lapsen suomenkielen tason selvittäminen. Lapsen kielelliset tavoitteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen kielen oppimisen pohjana on lapsen oman äidinkielen säilyminen ja kehittyminen. Kielentason selvittäminen perustuu säännölliseen arkipäivän erilaisten tilanteiden ja toimintojen havainnointiin. Lasta havainnoidaan perushoidon tilanteissa, leikissä tai ohjatuilla tuokioilla ja hänen suomen kielen kehityksestään kirjataan kielenseuranta lomakkeeseen (sivu 26). Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielenkehityksen seuranta aloitetaan yksilöllisesti mahdollisimman pian päivähoidon aloituksen jälkeen. Lisäksi sovitaan koko tiimin kanssa havainnoinnin pohjalta jatkotoimenpiteistä. Suomen kieltä harjoitetaan kaikissa toiminnoissa ja arjen vuorovaikutustilanteissa päivittäin sekä pienryhmätoiminnoissa. Kommunikoinnin tukemiseksi kehitettyjä PCSkuvia käytetään tukena arjen toiminnoissa eri-ikäisten lasten ryhmissä. Kielen opiskelun tulee olla systemaattista, havainnollista, aktiivista ja toiminnallista. Leikit, pelit, draama, sadut ja keskustelut ja arjen vuorovaikutustilanteet ovat tärkeimmät menetelmät.

8 8 Tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot, että maahanmuuttajalapsi voi siirtyä luontevasti ja tasavertaisesti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, eikä kaikkia korjaavia toimenpiteitä tarvitse siirtää koulun puolelle. Maahanmuuttajataustaisille lapsille tulee turvata suomi toisena kielenä -opetusta pienryhmissä. 9. Materiaalit Eri-ikäisten lasten kielen kehitystä tukeva toiminta ja materiaalit Materiaalien ja menetelmien valintaan vaikuttaa lapsen iän lisäksi se milloin lapsi on aloittanut päivähoidon. Materiaaleja ja menetelmiä käytetään säännöllisesti. Kajaanin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma Materiaalit Menetelmät Varhaiskasvatussuunnitelma Alle 3 v. PCS-kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Havainnointi, dokumentointi S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Sovitaan jatkotoimenpiteet Halinalle Yksilöohjaus Yli 3 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Kettu-tehtävät S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Havainnointi, dokumentointi Halinalle Yksilöohjaus Sovitaan jatkotoimenpiteet Kielen kehityksen seuranta 5 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lumiukko-tehtävät S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Tarv. Kettu-tehtävät Kili-materiaali Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet 6 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lauran päivä S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Tarv. Kettu- ja Lumiukko-teht. Tarv. Kili-materiaali Esiopetus tehtävät Tarv. Kummi 3 Esiopetuksen oppimissuun. Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet Tässä kohdassa luetellut materiaalit on tarkoitettu eri-ikäisille lapsille. Suomi toisena kielenä S2-suunnitelma ja Lauran päivä ovat suunnattuja maahanmuuttajataustaisille lapsille. Muut tässä kohdassa mainitut materiaalit soveltuvat erinomaisesti kieli ja kulttuuritaustasta riippumatta tukemaan kaikkien lasten kasvua, kehitystä ja oppimista eli niitä voidaan käyttää soveltaen myös maahanmuuttajataustaisille lapsille. Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma. Tekijät: Mimma Anttinen, Taru Kivijärvi, Jyväskylä 2006 Sisältö: Opastetaan suomi toisena kielenä S2 opetuksen suunnitelman käyttöön. Kohderyhmänä ovat 1-6 -vuotiaat lapset. Päivitys Lapsen kielen kehityksen tukeminen monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa.

9 9 Halinalle-kerho Tekijät: Mervi Kantola, Sisko Nevala, Sanna Perenius, Pirjo Savia, Nokian kaupunki 2007 Sisältö: Materiaali on puheen ja kielen kehityksen harjaannuttamisohjelma 3- vuotiaille. Kili Tekijät: Minna Isokoski, Leena Lindholm, Ritva Lindholm, Ritva Vepsäläinen Sisältö: KILI on strukturoitu, pienryhmälle suunniteltu kuntoutusohjelma, joka sisältää motoriset ja kielelliset osiot. Harjoitukset on kehitetty kielihäiriöisille lapsille, mutta ne soveltuvat myös esimerkiksi tarkkaavuushäiriöisille ja monikielisille lapsille. KILI kehittää puheilmaisua, kielellisiä taitoja ja perussensomotorisia valmiuksia. Kettu Kettu- puheen ja kielentaitojen arviointimenetelmä Sisältö: Kettu on laadittu kuvaamaan 3-vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä taitoja. Arvioitavat osa-alueet ovat nimeäminen; kielen ymmärtäminen; toimintaohjeiden noudattaminen; ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys; kertova puhe; taivutusmuotojen hallinta; värien ja lukumäärän hallinta sekä lapsen käyttämien ilmaisujen pituus. Monikulttuurisille ja monikielisille lapsille Kettua voidaan tehdä aina 5 ikävuoteen saakka arvioitaessa suomen kielen perustaitoja. Kettu tehdään yleensä kolmesta ikävuodesta alkaen, riippuen siitä millä tasolla lapsen suomenkielentaito on. Lumiukko Sisältö: Lumiukko-testi on 5-vuotiaille tarkoitettu puheseula. Testi on suunniteltu kertomuksenomaiseksi tavaksi kartoittaa lapsen kielellis-kognitiivisia taitoja. Lauran päivä- suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esiopetukseen Tekijä: Maija Laitila Sisältö: Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Lauratytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen. Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa. Materiaalin avulla voidaan tutkia myös kielen rakenteiden hallintaa sekä lapsen vapaata kerrontaa. Kartoitus tehdään maahanmuuttajalapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen hyvissä ajoin ennen kouluvuoden alkua. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan suositella lapselle suomi toisena kielenä opetusta koulun ensimmäisellä luokalla. Kummi 3 Tekijä: Marita Mäkinen Sisältö: Materiaali tarjoaa työvälineen lukemisvalmiuksien arvioimiseen ja tukemiseen. Sanat paloiksi -arviointimenetelmän avulla voidaan kartoittaa lasten yksilöllisiä lukivalmiuksia ja suunnitella harjoittelun painopisteitä. Kirjassa esitettyjen harjoitteiden tavoitteena on herättää uteliaisuus kirjoitettuun kieleen ja puheen äänteelliseen rakenteeseen. Harjoitteet on laadittu käytettäväksi ennen varsinaista lukemaan opettamista, mutta ne soveltuvat hyvin myös alkuoppilaille lukemaan opetuksen rinnalla käytettäviksi sekä hitaasti lukutaitoa omaksuville.

10 Maahanmuuttajatyön verkostot Päiväkotien maahanmuuttajatyön yhteyshenkilö verkosto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa toimii maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöverkosto. Siinä on edustaja jokaisesta päiväkodista, erityislastentarhanopettaja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori. Lisäksi ryhmään kuuluu Kajaanin maahanmuuttajapalveluista pakolaisohjaaja. Koollekutsujana ja sihteerinä toimii varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori. Yhteyshenkilöverkosto kokoontuu säännöllisesti ja tapaamisissa keskustellaan varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön ajankohtaisista asioista. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen maahanmuuttajatyön verkosto Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön verkosto kokoontuu kerran vuodessa eri puolella Suomea. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Sosiaali- ja terveysministeriö on edustettuna tapaamisissa mahdollisuuksien mukaan. Kokoontumisten tarkoituksena on kehittää valtakunnallista varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyötä, ottaa kantaa lainsäädäntöön sekä levittää hyviä käytänteitä, materiaaleja ja jakaa kokemuksia.

11 Muut palvelut Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen 1-2 vuosiluokan oppilaille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Kriteerinä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat töissä tai opiskelemassa. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitaan vastaavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajilla on ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Toiminnan sisällön tulee tukea toiminnalle asetettujen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja kuntakohtaisen toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnan järjestäjä ja toteuttaja vastaavat toimipaikkakohtaisen sisällön ja sen toteutuksen suunnittelusta. Toimintaa järjestävät Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus yhteistyössä perusopetuksen kanssa, Kajaanin ev.lut. seurakunta, Spartak Kajaani ry., Kajaanin 4H-Yhdistys ry., Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ja Kulttuuriosuuskunta G-voima. Toimipaikat sijaitsevat kouluilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Aamutoiminta järjestetään kouluilla. Yhteistyössä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa pyritään sijoittamaan lapset aamu- ja iltapäivätoimintaan lähikouluperiaatteella. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Käytännön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä painottuu esi- ja alkuopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevat esiopetusikäiset maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva perusopetuksen lainsäädännön muutos on tullut voimaan Lakia sovelletaan elokuun alusta 2015 lukien. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 26 a, /1040). Oman äidinkielen opetusta, johon myös esiopetuksessa olevat lapset voivat halutessaan osallistua, järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään neljä lasta. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattoreiden välillä tiiviisti. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetusikäisille tehtävät esiopetuksen oppimissuunnitelmat.

12 12 Esiopetusvuonna kirjatut lasta koskevat tiedot siirretään huoltajien luvalla perusopetuksen käyttöön yhtenäisen koulupolun luomiseksi. Moniammatillisessa yhteistyöryhmässä tehdään kokonaisarvio lapsen mahdollisuudesta siirtyä oppivelvollisuuden edellyttämään yleisopetukseen, valmistavaan opetukseen tai erityisopetukseen. Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluissa toimii kaksi yksikköä; maahanmuuttajat -yksikkö ja vastaanottokeskus. Maahanmuuttajat -yksikön asiakkaina ovat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä perheenyhdistämisprosessin kautta tulleet pakolaisten perheenjäsenet. Vastaanottokeskuksen asiakkaina ovat turvapaikanhakijat. Asiakkuus maahanmuuttajapalveluissa kestää 3-4 vuotta. Tämän jälkeen asiakkaiden palvelut tuotetaan peruspalveluissa. Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden tehtävänä on turvata Kajaaniin muuttavien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytyksiä asiakkaiden turvalliseen ja sujuvaan arkeen sekä kotoutumiseen. Toiminnassa keskitytään asiakaslähtöiseen kotouttavaan toimintaan ja turvapaikanhakijoiden asumisviihtyvyyden lisäämiseen sekä kaikkien asiakkaiden turvalliseen asumiseen, arjen tukemiseen ja asiakasta osallistavaan palveluun. Palvelun tavoitteena on lisätä asiakkaan tietoa toimintamahdollisuuksista ja palveluista, ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin, auttaa asiakasta muodostamaan palveluista tarkoituksenmukainen kokonaisuus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöön ottamista ja valintojen mahdollisuuksia. Tavoitteena on se, että asiakkaan integroituminen aktiiviseksi kansalaiseksi mahdollistuu. Palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden maahanmuuttajatoimijoiden, yhteistyöverkoston ja Kainuun SOTE kuntayhtymän kanssa. 12. Yhteistyötahoja

13 Tulkkaus- ja käännöspalvelut Hyvin järjestetyt tulkkaus- ja käännöspalvelut edistävät merkittävästi maahanmuuttajan kotoutumisen edellytyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tulkkaus tapahtuu joko paikan päällä tai etätulkkauksena puhelimen tai videon välityksellä. Maahanmuuttajien kielellistä tasa-arvoa edistää myös se, että eri viranomaiset tuottavat ja käännättävät esitteitä ja lomakkeita palveluistaan ja niiden keskeisistä sisällöistä paikkakunnalla eniten käytetyille kielille. Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisen käyttämää suomen tai ruotsin kieltä. (Hallintolain 26 ). Pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen mukaan valtio korvaa TEkeskuksen kautta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kulut kunnalle ilman aikarajaa. Viranomainen on kuitenkin velvollinen järjestämään tulkkaus- ja käännöspalveluita tarvittaessa kaikille maahanmuuttajille, siis myös heille joiden kustannuksia ei korvata kunnalle valtion varoista. Tulkitsemisesta säädetään mm. ulkomaalaislaissa (2004/301), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä laissa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999/493). Lainsäädännön lähtökohtana on se, että viranomaisella on velvollisuus järjestää tulkkaus ja käännöspalvelut mikäli hänellä ja asiakkaallaan ei ole yhteistä kieltä. Tulkkauksen saaminen ei siis ole asiakkaan oikeus vaan sen järjestäminen on viranomaisen velvollisuus. Tulkki voidaan tilata myös helpottamaan viranomaisen työtä, vaikka asiakas ei itse sitä haluaisikaan. Hyvän ja ammattitaitoisen tulkin käyttäminen parantaa sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvaa sekä varmistaa asioiden etenemistä ja vähentää väärinkäsityksiä. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Pakolaisten ja heidän perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheenjäsenten tulkkausten korvaaminen (Maahanmuuttajat yksikkö = MA- MU) Kajaani on solminut pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen ELYkeskuksen kanssa. Sen mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten tulkkauksen kustannukset ilman aikarajaa silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin, kotouttamissuunnitelman laatimiseen ja maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat osa kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä (Laki kotoutumisen edistämisestä 1389/2010). HUOM! Suomen kansalaisuuden saaminen katkaisee oikeuden maksuttomien tulkkauspalveluiden saamiseen.

14 14 2. Turvapaikanhakijoiden tulkkausten korvaaminen (Vastaanottokeskus yksikkö = VOK) Kajaanissa toimii turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Toiminta perustuu Kajaanin kaupungin ja maahanmuuttoviraston väliseen toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Valtio korvaa turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kustannukset vastaanottokeskuksen asiakkuuden ajan silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Vastaanottotoimintaa säätelee vastaanottolaki (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011) 3. Asiakkaan statuksen selvittäminen Pakolaisilla ja heidän perheenyhdistämisen kautta maahan tulleilla perheenjäsenillä on oleskelulupakortti ja Kela-kortti ja heille kuuluvat samat palvelut kuin kaikille kuntalaisille. Asiakkaan statusta voi kysyä suoraan myös asiakkaalta, Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluista, SOTE -kuntayhtymän sosiaalitoimistoista tai Kainuun ELY keskuksesta. Turvapaikanhakijan osoitteeksi (esim. Efficassa) merkitään aina vastaanottokeskus (VOK Kalliokatu 7). Turvapaikanhakijoilla on kuvallinen Kajaanin vastaanottokeskuksen ns. ID-kortti. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkuudessa olevien asiakkaiden osalta lasku lähetetään aina maahanmuuttajapalveluihin. Muiden tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden osalta tilaava taho maksaa laskun. Kajaanin kaupungin talousarvioon on varattu määräraha näitä tulkkauksia varten.

15 15 Tulkkaustilanteessa huomioitavaa Tilaa tulkki tulkkivälityksen/tulkkipalveluiden kautta mahdollisimman ajoissa. Kainuun hankintarengas on kilpailuttanut tulkkaus- ja käännöspalvelut. Sopimukset palveluiden tuottajien kanssa on voimassa saakka. PALVELUJEN TUOTTAJAT ENSISIJAISJÄRJESTYKSESSÄ 1. SEMANTIX OY Puhelin ma su 24 h/vrk Sähköposti: 2. POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU Puhelin ma pe klo kiireellisissä tilanteissa: arkistin klo arkisin klo la - su klo Sähköposti: 3. TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSKESKUS PROFESSIONAL OY Puhelin ma su 24 h/vrk Sähköposti: KÄÄNNÖSPALVELUT POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU Puhelin ma pe klo Sähköposti: Postiosoite: Pohjois-Suomen tulkkipalvelu PL Oulun kaupunki

16 16 Tulkit eivät voi itse ottaa varauksia, muutoksia eikä peruutuksia vaan tämä tapahtuu aina tulkkipalveluiden kautta. Ilmoita tulkinvälittäjälle: 1. Kieli 2. Tulkkauspäivä 3. Alkamis- ja päättymisaika (varaa noin kaksinkertainen aika yksikieliseen keskusteluun verrattuna) 4. Tulkattavan asiakkaan nimi (lapsen tulkkaukseen myös huoltajan nimi) ja onko hän maahanmuuttajapalveluiden asiakas (turvapaikanhakija VOK vai pakolainen MAMU), tulkkia käyttävän viranomaisen nimi 5. Tulkkauksen aihe 6. Varaajan nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite, johon tilausvahvistus lähetetään (tarkista tilauksesi tilausvahvistuksesta). 7. Laskutusosoite: o maahanmuuttajapalveluiden asiakas: Kajaanin kaupunki, Ostolaskut/maahanmuuttajapalvelut, PL 402, KAINUU ja o muut maahanmuuttaja-asiakkaat: tulosyksikön laskutusosoite: Kajaanin kaupunki, Ostolaskut/varhaiskasvatus, PL 402, KAINUU 8. Tulkkauspaikka ja osoite, mikäli läsnäolotulkkaus Huom! Riippuen tulkkauspalvelusta (Semantix Oy, Pohjois-Suomen Tulkkipalvelu, Tulkkaus ja käännöskeskus Professional Oy), tilausvahvistukset ovat hieman erilaisia. Mikäli asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys tulkkipalveluihin ja peru tilaus viimeistään edellisenä päivänä varatusta tulkkauksesta. Peruuttamaton tulkkaus laskutetaan aina varatun ajan mukaisesti. Tilanteissa, joissa asiakas ei tulekaan sovitusti paikalle, on tulkkauksesta kuitenkin maksettava, mikäli peruutus ei onnistu ajoissa. Ilmoitus tulkkauksen toteutumisesta Kun asiakas on joko kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija ja kun tulkkaus on toteutunut tai se ei ole toteutunut tulkkauksen tilausvahvistus lähetetään sähköpostitse tai tai sisäisessä postissa tai normaalissa postissa osoitteella Kajaanin kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut, Kalliokatu 7, Kajaani Muut maahanmuuttaja-asiakkaiden tulkkausten tilausvahvistukset lähetetään sähköpostilla tai sisäisessä postissa tai normaalissa postissa osoitteella Kajaanin kaupunki, Sivistystoimiala, Varhaiskasvatus, PL 133, Pohjolankatu 13, Kajaani

17 17 Ohjeita viranomaisille ja tulkkaustilanteeseen Tilaa aina tulkki, jos et ole varma, onko asiakkaasi suomen kielen taito tai oma kielitaitosi riittävä asioiden hoitamiseen. Käytä aina ammattitulkkia, ei asiakkaan sukulaista, ystävää, terapeutteja, psykologeja eikä koskaan lasta. Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen. Hän ei ole asiakkaan tukihenkilö tai asiamies, vaan toimii tulkkaustilanteessa puolueettomana ja neutraalina. Tulkki tulkkaa kaiken viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun, ei lisää mitään tai jätä mitään pois. Hän toimii puolueettomana ja on vaitiolovelvollinen. Tulkki voi tehdä omia tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Puhelintulkkauksessa tilaaja ottaa yhteyden eli soittaa tulkin puhelinnumeroon. Puhu asiakkaallesi suoraan, aivan kuten tekisit ilman tulkkia ja pidä puhuessasi taukoja, että tulkki ehtii tulkata sanomasi, käytä lyhyitä selkeitä lauseita. Vältä ammattislangia ja murteita. Jos tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa noin 5-10 minuutin tauko. Tulkkaustilanteesta voi myös aina antaa palautetta tulkkipalveluihin. Lisätietoja tulkin ammattietiikasta löydät Kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta Asioimistulkin ammattisäännöstöstä:

18 Infopankki Infopankin (www.infopankki.fi) sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Linkkien kautta on saatavissa tietoa eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Palvelusta on hyötyä niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville. Infopankissa on tietoa 14 kielellä: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somalia, kurdi, albania, turkki, persia, arabia, kiina ja espanja. 15. Käsitteitä Äidinkieli 1. ensimmäisenä opittu kieli (järjestyskriteeri) 2. parhaiten osattu kieli (taitokriteeri) 3. eniten käytetty kieli (määräkriteeri) 4. se kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen ja johon hän identifioituu (identiteettikriteeri). Usein kaikki neljä kriteeriä toteutuvat saman kielen kohdalla, mutta ei aina. Ensikieli Ensimmäiseksi opittu kieli, yleensä kielenoppijan äidinkieli. Kotikieli Kieli, jota kotona käytetään perheen kesken. S2 Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttaja Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Esimerkiksi turisti, liikemies, siirtolainen, pakolainen ja turvapaikanhakija, jolla on toisen maan kansalaisuus. Siirtolainen Henkilö, joka muuttaa pysyvästi maahan työn tai avioliiton kautta hankkiakseen siellä toimeentulonsa. Pakolainen Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai mielipiteen johdosta. Pakolaiseksi kutsutaan Suomessa henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.

19 19 Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemuksesta annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen sanaa ennen kuin päätös on annettu. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tuloja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Ulkosuomalainen Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen. Paluumuuttaja Ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset paluumuuttajat, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset. Monikulttuurinen, monietninen Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodostamaa yhteiskuntaa. Interkulttuurinen Interkulttuurisen ihmisen tiedolliset ja asenteelliset ominaisuudet sekä käytös eivät ole rajoittuneet yhden kulttuurin normeihin vaan ovat avoimia erilaisuuden ymmärtämiselle ja kunnioittamiselle. Kotoutuminen Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. Syrjäytyminen Määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumaksi. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valtayhteisön ulkopuolelle. Suvaitsevaisuus Ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistettynä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen, sekä samanaikaista uuden ja vieraan omaksumista sekä kriittistä suhtautumista siihen. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista. Etninen syrjintä Jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi.

20 20 Rasismi Ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. 16. Käännökset Kutsu tulkkaukseen suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Kyselyt vanhemmille Kesäaika suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Syysloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Joululoma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Hiihtoloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Alle kouluikäisten lasten tarttuvat lastentaudit. suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Lapsen lääkehoito päivähoidossa (info) suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, thai Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Kajaanin kaupungin intrasta) suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, farsi, kinyaruanda, thai

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola

Maahanmuuttajapalvelut. Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola Maahanmuuttajapalvelut Pakolaistaustaisten asiakkaiden vastaanotto ja palvelut 16.6.2014 Elina Hienola 17.6.2014 Pakolaisen polku - UNHCR:n rooli UNHCR YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu. Vastaa pakolaisten

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi

LAATUKÄSIKIRJA. www.tulkkauspalvelut.fi LAATUKÄSIKIRJA 2015 www.tulkkauspalvelut.fi SISÄLLYSLUETTELO Tulkkauspalvelun esittely 2 Toiminnan kuvaus 3 Tulkkimme & kielet 4 Laatu ja laadun mittaaminen 5 Yhteystiedot 6 TULKKAUSPALVELUN ESITTELY Oulan

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-

VASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus

TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA. Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus TULKKITYÖSKENTELY MAAHANMUUTTAJA- PERHEIDEN KANSSA Mohsen Tavassoli Suunnittelija Helsingin seudun asioimistulkkikeskus HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS Perustettu vuonna 1995 Vantaan, Helsingin,

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT Valtakunnallinen maahanmuuttotyön koordinaatiotapaaminen Oulussa 18-19.03.2010 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja Oulun kaupunki 2 Oulun kaupungin rooli maahanmuuttopolitiikassa

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo

Sivistyspalvelukeskus Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta 2015 2016. Sisällysluettelo 1 Sisällysluettelo 1 Toiminta-ajatus ja tavoitteet... 2 1.1 Kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen... 2 1.2 Hyvinvoinnin, tunne-elämän ja sosiaalisen kehityksen tukeminen... 2 1.3 Eettisen kasvun tukeminen...

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen perustiedot ja varhaiskasvatussuunnitelma Perustietolomake ja lapsen varhaiskasvatus on lasta hoitavan henkilökunnan (lapsiryhmän henkilökunta, kiertävä erityislastentarhanopettaja, päiväkodin johtaja/perhepäivähoidonohjaaja)

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE

maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, turvallisessa ryhmässä, eri-ikäisten lasten kanssa omana itsenään ja omista tarpeistaan

Lisätiedot

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO

HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO HOITOMUOTONA PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoidossa lapsen hoitopaikkana on koti, jossa hän saa kasvaa ja kehittyä pienessä, enintään neljän kokopäiväisen ja yhden osapäiväisen hoitolapsen turvallisessa pienryhmässä.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus?

Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? Onko monikulttuurinen päiväkoti/koulu lapselle uhka vai mahdollisuus? EDUCA 2010-tapahtuma, Messukeskus 29.1.2010 Irma Marttila maahanmuuttotyön asiantuntija, päivähoito Helsingin kaupunki 1 Näistä asioista

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu

Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta. Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Onnistunut kotouttaminen kunnan näkökulmasta Yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka, Oulu Maahanmuuttaja on yksilö! lähtömaa etninen ryhmä perhetausta, perhetilanne ikä (Suomeen tultaessa, nyt) maaseutu

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen kuva Lapsen nimi Kun on oikein pieni voi lentää linnun untuvalla, nukkua orvokinlehden alla, kun on oikein pieni. Kun on oikein pieni voi istua lumihiutaleelle,

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna

Infopankki.fi neuvonnan työkaluna Infopankki.fi neuvonnan työkaluna ALPO Oikeilla neuvoilla, oikeaan paikkaan 28.4.2014 Eija Kyllönen-Saarnio Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language Финляндия на твоём языке www.infopankki.fi

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.

ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE. Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5. ALPO-HANKKEIDEN NEUVONTA MAAHANMUUTTAJILLE Kooste ALPO-rekisteristä vuosilta 2011, 2012 ja 2013 Koonnut Minna Hallikainen, Pointti-hanke 21.5.2014 ALPO-rekisterin käyttäjät 2011 yhteensä 10 hanketta (ALIPI,

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014

Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetuksen info-ilta 11.2.2014 TV/11.2.2014 Järvenpäässä annetaan maksutonta esiopetusta kunnallisissa ja ostopalveluna yksityisissä päiväkodeissa. (700 h/v) Esiopetukseen

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.

TAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1. TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Multian kunta Varhaiskasvatus Päivähoito Lapselle eväät elämään laitetaan ja kirjaksi taitetaan. Yhdessä lapsi, äiti, isä ja hoitoväki näin lapsen hyväksi näki. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

KUIVANIEMEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

KUIVANIEMEN KOULUN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA SISALTÖ 1 Toiminnan tavoitteet ja laajuus 2 Toiminnan järjestämisen periaatteet 3 Hakeminen 4 Maksut 5 Tilat 6 Henkilöstö 7 Sisältö 8 Yhteistyö ö 8.1. Yhteistyö kotien kanssa 8.2. Yhteistyö koulun kanssa

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot