Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma 2015

Transkriptio

1 Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma 2015

2 Sisältö Johdanto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku Kotoutuminen Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta Oman äidinkielen ja kulttuurin merkitys lapselle Varhaiskasvatussuunnitelma...6 Erityisvarhaiskasvatus 8. Suomi toisena kielenä S Materiaalit.. 8 Varhaiskasvatuksessa käytössä olevat materiaalit/materiaalitaulukko Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma Halinalle -kerho Kili Kettu Lumiukko Lauran päivä Kummi Maahanmuuttajatyön verkostot Muut Palvelut...11 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Yhteistyö perusopetuksen kanssa Maahanmuuttajapalvelut 12. Yhteistyötahoja Tulkkaus- ja käännöspalvelut Infopankki Käsitteitä Käännökset Kirjallisuutta, verkkosivuja ja internetosoitteita Lähteet Liitteet 23

3 3 Johdanto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelmaan 2015 on koottu varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyössä käytössä olevia toimintamalleja ja materiaaleja helpottamaan arjen sujuvuutta päivähoidossa. Jokainen työntekijä varhaiskasvatuksessa kohtaa työssään jossakin vaiheessa maahanmuuttajataustaisen lapsen ja hänen tulee huomioida eri kulttuureista tulevien lasten tarpeet toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tässä ohjelmassa maahanmuuttajataustaisella lapsella tarkoitetaan lasta, jonka ensikieli on muu kuin suomi, ruotsi, saame, romani tai viittomakieli tai joka käyttää muuta tai muita kuin edellä mainittuja kieliä perhepiirissä ja jonka molemmat vanhemmat (huoltajat) tai toinen vanhemmista (huoltajista) on maahanmuuttaja. (Stm. 2007:62) Tämän ohjelman sisältöjä ja materiaaleja ovat laatineet varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöiden ryhmästä koottu suunnittelutiimi: pakolaisohjaaja Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen, lastentarhanopettaja Pirkko Pikkarainen, lastentarhanopettaja Paula Rautiainen, lastenhoitaja Marja Immonen. Tiimin puheenjohtajana ja sihteerinä on toiminut varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Kirsti Haario. Kotouttamisohjelmatyöryhmä on tehnyt päivityksen lokakuussa 2014: kiertävä erityislastentarhanopettaja Sari von Zansen, Jaana Leppänen/Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, päiväkodin johtaja Jaana Savolainen, päiväkodin johtaja Mirja Lavento, lastenhoitaja Marja Immonen, yksityisen päiväkodin johtaja Maarit Martikainen ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori Helena Okkonen. 1. Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus Varhaiskasvatuksen tulosalue huolehtii siitä, että lasten lakisääteistä päivähoitoa ja esiopetusta on saatavissa kunnan järjestämänä ja valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin, kuin Kajaanissa esiintyvä tarve edellyttää. Päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen ja huomioiden perheiden tasapuolisen kohtelun. Kajaanin päivähoito- ja esiopetuspalvelut luovat osaltaan turvallisen ja halutun kasvu- ja asuinympäristön lapsille ja lapsiperheille sekä luovat näille edellytykset toimia tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajina. Suurimman osan päivähoitopalveluista kaupunki tuottaa itse, mutta kunnallisen päivähoidon rinnalla toimii myös yksityinen päivähoito, jota kaupunki tukee taloudellisesti. 2. Maahanmuuttajataustaisen lapsen polku Kaaviossa (sivulla 4) havainnollistetaan maahanmuuttajataustaisen lapsen sijoittumista varhaiskasvatukseen sen eri vaiheissa.

4 4 MAAHANMUUTTAJATAUSTAISEN LAPSEN SIJOITTUMINEN VARHAISKASVATUKSEEN Osapäivähoito Kokopäivähoito Esiopetus Kerhotoiminta Koululaisten aamu-ja iltapäivätoiminta Maahanmuuttajapalvelut HENKILÖSTÖ Maahanmuuttajatyön yhteyshenkilötapaamiset Hyvien käytänteiden jakaminen ja hyödyntäminen Henkilöstön monikulttuurisuusosaamisen lisääminen Koulutukset TUKITOIMET Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen oppimissuunnitelma, kielen kehityksenseuranta, neuvolanvarhaiskasvatuksen tiedonsiirto, moniammatilliset yhteistyöryhmät, lapsikohtaiset asiantuntijaryhmät tuen tarpeen arvioinnissa Suomi toisena kielenä S2 opetusta arjen vuorovaikutustilanteissa, pienryhmätoiminnassa ja yksilöopetuksessa Eri-ikäisten lasten kielen kehitystä tukevat materiaalit s. 9 Oman äidinkielen ja kulttuurin tukeminen. Kansallisuuksia n. 20 ja kieliä yli 20. SIIRTYMINEN PERUSOPETUKSEEN Siirtopalaverit Valmistava opetus Yleisopetus Erityisopetus

5 5 3. Kotoutuminen Kunnan varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen oppimissuunnitelma ja kotouttamisohjelma ovat toimeenpanevia asiakirjoja, jotka linjaavat kunnassa tarjottavia palveluja ja muun muassa sitä, millaisia tukipalveluja maahanmuuttajataustaisella lapsella ja perheellä on mahdollisuus saada. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tulee tiedostaa lapsen erilaiset kulttuuritaustat ja sitä kautta oppia arvostamaan niitä. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman yhteydessä todetaan miten lapsen oma kulttuuri- ja uskontokasvatus tulee ottaa huomioon. Kulttuuri- ja katsomuskasvatuksen toteutus on huomioitu myös kuntien esiopetuksen opetussuunnitelmissa. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutuminen uuteen kasvu- ja elinympäristöönsä ja lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukeminen edellyttävät johdonmukaista yhteistyötä eri viranomaistahojen ja perheen välillä. Keskeisiä viranomaistahoja yhteistyössä ovat Kajaanin maahanmuuttajapalvelut, varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja TEtoimisto. Maahanmuuttajataustaisen lapsen kotoutumisen prosessi alkaa usein päivähoidossa. Vanhemmille on tärkeää painottaa lapsen oman äidinkielen ja kulttuurin merkitystä. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lapsen suomenkielen oppimista suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelman pohjalta arjen vuorovaikutustilanteissa ja pienryhmätoiminnassa. Näin lapsella on mahdollisuus kasvaa kahteen kulttuurin ja hän saa tasa-arvoisen kasvupohjan varhaiskasvatuksessa. 4. Päivähoidon aloitus ja yhteistyö vanhempien kanssa Suomalainen varhaiskasvatus eroaa usein maahanmuuttajaperheen kotimaan oloista. Yhteydenpito huoltajien kanssa on osa jokaisen päivähoidon työntekijän työnkuvaa. Erityisen tärkeää tämä on silloin kun suomalainen järjestelmä eri mahdollisuuksineen ja velvollisuuksineen ei ole ennestään perheelle tuttu. Yhteistyön avulla pyritään vaikuttamaan myönteisesti maahanmuuttajalapsen päivähoidon aloituksen onnistumiseen. Tulkin käyttö on välttämätöntä kaikissa neuvotteluissa ja se on sekä huoltajien että päivähoidon henkilöstön oikeus. Vanhempien on tärkeää saada tietoa omalla äidinkielellään. Ensimmäisen tutustumistulkkauksen yhteydessä sovitaan noin kuukauden päähän seuraava tapaaminen. Apuna voidaan käyttää muistilistaa kun päivähoitoon saapuu maahanmuuttajalapsi (sivu 23). Tässä yhteydessä täytetään varhaiskasvatussopimus tai esiopetussopimus sekä lapsen ikä huomioiden kielen kehityksen seurantalomake. Vanhempia rohkaistaan myös itse ottamaan henkilökuntaan yhteyttä aina kun heitä mietityttää jokin asia lapsensa päivähoidossa. Päivittäisissä tapaamisissa vanhemmille tulee kertoa yksinkertaisesti ja selkeästi päivähoidon kuulumiset suomenkielellä. Tärkeintä päivähoidon alussa on luoda lapsen vanhempiin luottamuksellinen

6 6 vuorovaikutussuhde, kasvatuskumppanuus. Kajaanissa päivähoito toimii lasten ja lapsiperheiden yksilöllisiä tarpeita ja kulttuuritaustaa kunnioittaen siten, että huomioidaan perheiden tasapuolinen kohtelu. 5. Eri kielille käännettyjä esitteitä päivähoidosta Infopankin sivuilta löytyy eri kielillä tietoa päivähoidosta, niitä kannatta hyödyntää ensimmäisestä vanhempien tapaamisesta alkaen 6. Oman kielen ja kulttuurin merkitys lapselle Kun maahanmuuttajataustainen lapsi saapuu vieraaseen maahan, hän joutuu kohtaamaan täysin uuden kielen ja erilaisen kulttuurin. Tällöin lapsen identiteetin ja kielenkehityksen kannalta on tärkeää, että hänen omaa äidinkieltään ja kulttuuriaan tuetaan. Äidinkieli on lapselle tunnekieli. Omalla äidinkielellään lapsi voi ilmaista itseään ja kokemuksiaan, joiden ilmaiseminen uudella vieraalla kielellä voi olla hankalaa. Oman äidinkielensä avulla lapsi oppii muodostamaan ja ymmärtämään käsitteitä ja omaksuu asioita. Tutkimusten mukaan sosiaalinen kielitaito saavutetaan yksilöllisistä eroista riippuen n. 2 vuodessa. Kognitiivisen kielitaidon saavuttamiseen tarvitaan n. 5 7 vuotta. Alle kouluikäisten lasten oma äidinkieli vahvistuu pääsääntöisesti perheen keskeisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa. Vanhempien tietoisuus oman äidinkielen merkityksen ymmärtämisessä on tärkeää. Heillä onkin ensisijainen vastuu opettaa ja ylläpitää lapsen äidinkielen taitoa. Oma äidinkieli on siltana omaan etniseen ryhmään, kulttuuriin ja omiin vanhempiin - se toimii ajattelun kielenä ja on myös pohjana myöhemmälle opiskelulle ja persoonallisuuden kehittymiselle. Vahva oman äidinkielen perusta mahdollistaa uuden kielen oppimisen, helpottaen ja nopeuttaen tätä prosessia. Parhaimmillaan lapsen äidinkielen tukeminen ja toisen kielen oppiminen tapahtuvat rinnakkain. Lapsen oma kokemusmaailma määrittää miten hän hahmottaa ympäröivää maailmaa. Vahva oman kulttuurin tuntemus ja ymmärrys auttavat myös voittamaan pelkoja vierasta kulttuuria kohtaan. Jokainen omaksuu uuden kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissaan. 7. Varhaiskasvatussuunnitelma Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa tehdään kaikille lapsille varhaiskasvatussuunnitelma: kasvun, kehityksen ja oppimisen suunnitelma. Myös maahanmuuttajataustaisille lapsille tehdään yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, joka on samalla lapsen kotoutumissuunnitelma. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on käännetty yhdelletoista eri kielelle.

7 7 Perheen kanssa käytävissä keskusteluissa selvitetään perheen vakaumukseen, kulttuuriin, tapoihin ja tottumuksiin liittyvät asiat. Maahanmuuttajataustaisille lapsille laaditaan myös kielenkehityksen seurannan suunnitelma joka tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Tämä suunnitelma tehdään noin kolmen vuoden iässä lapsen suomenkielentaidosta riippuen. Siinä käydään läpi lapsen oman äidinkielen ymmärtämiseen ja puhumiseen liittyvät asiat. Lisäksi arvioidaan yhdessä vanhempien ja lapsen lähiaikuisen kanssa suomen kielen ymmärtämiseen ja puhumiseen sekä työskentelytaitoihin liittyvät valmiudet. Suunnitelmia seurataan ja arvioidaan yksilöllisesti. Tiedonsiirto kulkee joka ikäryhmällä neuvolan ja päivähoidon välillä. Lisäksi kaikille lapsille tehdään kolmen ja viiden vuoden iässä yhteistyössä ja lapsen kielitaito huomioiden tarkemmat tehtävistöt ja havainnoinnit. Päiväkoteihin on hankittu maahanmuuttajataustaisten lasten kielenkehitystä ja oppimista tukevaa materiaalia (taulukko sivu 8) eri ikäryhmille. Nämä materiaalit soveltuvat hyvin kaikkien varhaiskasvatuksessa olevien lasten käyttöön. Erityisvarhaiskasvatus Lähtökohtana lapsen tuelle varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on laajaalainen näkemys lapsen tuen tarpeista. Lapselle annettava tuki voi vaihdella yleisestä tuesta tehostettuun tai erityiseen tukeen. Lapsen tarvitsema tuki voi toteutua päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai integroidussa erityisryhmässä. Päiväkodissa voi toimia erityisavustaja. Kajaanin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa työskentelee alueellisesti erityislastentarhanopettajia, jotka tekevät erityisen tuen suunnittelussa yhteistyötä päivähoidon työntekijöiden ja huoltajien kanssa. 8. Suomi toisena kielenä S2 Päivähoidon perustehtävään kuuluu myös Suomi toisena kielenä S2 opetus. Lähtökohtana on maahanmuuttajataustaisten lapsen suomenkielen tason selvittäminen. Lapsen kielelliset tavoitteet huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Suomen kielen oppimisen pohjana on lapsen oman äidinkielen säilyminen ja kehittyminen. Kielentason selvittäminen perustuu säännölliseen arkipäivän erilaisten tilanteiden ja toimintojen havainnointiin. Lasta havainnoidaan perushoidon tilanteissa, leikissä tai ohjatuilla tuokioilla ja hänen suomen kielen kehityksestään kirjataan kielenseuranta lomakkeeseen (sivu 26). Maahanmuuttajataustaisen lapsen kielenkehityksen seuranta aloitetaan yksilöllisesti mahdollisimman pian päivähoidon aloituksen jälkeen. Lisäksi sovitaan koko tiimin kanssa havainnoinnin pohjalta jatkotoimenpiteistä. Suomen kieltä harjoitetaan kaikissa toiminnoissa ja arjen vuorovaikutustilanteissa päivittäin sekä pienryhmätoiminnoissa. Kommunikoinnin tukemiseksi kehitettyjä PCSkuvia käytetään tukena arjen toiminnoissa eri-ikäisten lasten ryhmissä. Kielen opiskelun tulee olla systemaattista, havainnollista, aktiivista ja toiminnallista. Leikit, pelit, draama, sadut ja keskustelut ja arjen vuorovaikutustilanteet ovat tärkeimmät menetelmät.

8 8 Tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot, että maahanmuuttajalapsi voi siirtyä luontevasti ja tasavertaisesti varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, eikä kaikkia korjaavia toimenpiteitä tarvitse siirtää koulun puolelle. Maahanmuuttajataustaisille lapsille tulee turvata suomi toisena kielenä -opetusta pienryhmissä. 9. Materiaalit Eri-ikäisten lasten kielen kehitystä tukeva toiminta ja materiaalit Materiaalien ja menetelmien valintaan vaikuttaa lapsen iän lisäksi se milloin lapsi on aloittanut päivähoidon. Materiaaleja ja menetelmiä käytetään säännöllisesti. Kajaanin varhaiskasvatuksen kotouttamisohjelma Materiaalit Menetelmät Varhaiskasvatussuunnitelma Alle 3 v. PCS-kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Havainnointi, dokumentointi S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Sovitaan jatkotoimenpiteet Halinalle Yksilöohjaus Yli 3 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Kettu-tehtävät S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Havainnointi, dokumentointi Halinalle Yksilöohjaus Sovitaan jatkotoimenpiteet Kielen kehityksen seuranta 5 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lumiukko-tehtävät S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Tarv. Kettu-tehtävät Kili-materiaali Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet 6 v. PCS- kuvat Arjen vuorovaikutustilanteet, Lauran päivä S2 -suunnitelma pienryhmätoiminta Tarv. Kettu- ja Lumiukko-teht. Tarv. Kili-materiaali Esiopetus tehtävät Tarv. Kummi 3 Esiopetuksen oppimissuun. Yksilöohjaus Havainnointi, dokumentointi Kielen kehityksen seuranta Sovitaan jatkotoimenpiteet Tässä kohdassa luetellut materiaalit on tarkoitettu eri-ikäisille lapsille. Suomi toisena kielenä S2-suunnitelma ja Lauran päivä ovat suunnattuja maahanmuuttajataustaisille lapsille. Muut tässä kohdassa mainitut materiaalit soveltuvat erinomaisesti kieli ja kulttuuritaustasta riippumatta tukemaan kaikkien lasten kasvua, kehitystä ja oppimista eli niitä voidaan käyttää soveltaen myös maahanmuuttajataustaisille lapsille. Suomi toisena kielenä S2-opetuksen suunnitelma. Tekijät: Mimma Anttinen, Taru Kivijärvi, Jyväskylä 2006 Sisältö: Opastetaan suomi toisena kielenä S2 opetuksen suunnitelman käyttöön. Kohderyhmänä ovat 1-6 -vuotiaat lapset. Päivitys Lapsen kielen kehityksen tukeminen monikulttuurisessa varhaiskasvatuksessa.

9 9 Halinalle-kerho Tekijät: Mervi Kantola, Sisko Nevala, Sanna Perenius, Pirjo Savia, Nokian kaupunki 2007 Sisältö: Materiaali on puheen ja kielen kehityksen harjaannuttamisohjelma 3- vuotiaille. Kili Tekijät: Minna Isokoski, Leena Lindholm, Ritva Lindholm, Ritva Vepsäläinen Sisältö: KILI on strukturoitu, pienryhmälle suunniteltu kuntoutusohjelma, joka sisältää motoriset ja kielelliset osiot. Harjoitukset on kehitetty kielihäiriöisille lapsille, mutta ne soveltuvat myös esimerkiksi tarkkaavuushäiriöisille ja monikielisille lapsille. KILI kehittää puheilmaisua, kielellisiä taitoja ja perussensomotorisia valmiuksia. Kettu Kettu- puheen ja kielentaitojen arviointimenetelmä Sisältö: Kettu on laadittu kuvaamaan 3-vuotiaan suomalaislapsen kielellisiä taitoja. Arvioitavat osa-alueet ovat nimeäminen; kielen ymmärtäminen; toimintaohjeiden noudattaminen; ääntäminen ja puheen ymmärrettävyys; kertova puhe; taivutusmuotojen hallinta; värien ja lukumäärän hallinta sekä lapsen käyttämien ilmaisujen pituus. Monikulttuurisille ja monikielisille lapsille Kettua voidaan tehdä aina 5 ikävuoteen saakka arvioitaessa suomen kielen perustaitoja. Kettu tehdään yleensä kolmesta ikävuodesta alkaen, riippuen siitä millä tasolla lapsen suomenkielentaito on. Lumiukko Sisältö: Lumiukko-testi on 5-vuotiaille tarkoitettu puheseula. Testi on suunniteltu kertomuksenomaiseksi tavaksi kartoittaa lapsen kielellis-kognitiivisia taitoja. Lauran päivä- suomi toisena kielenä. Kartoitusaineisto esiopetukseen Tekijä: Maija Laitila Sisältö: Kirja on tarkoitettu esiopetusikäisten suomea toisena kielenä puhuvien lasten suomen kielitaidon kartoittamiseen. Se kertoo esiopetusikäisen Lauratytön tavallisesta päivästä, jonka tapahtumia seurataan kuvia katsellen. Materiaalin tärkein osio on sanasto, sillä sanavaraston laajuus, kuten laatukin vaikuttavat olennaisesti oppilaan selviytymiseen perusopetuksessa. Materiaalin avulla voidaan tutkia myös kielen rakenteiden hallintaa sekä lapsen vapaata kerrontaa. Kartoitus tehdään maahanmuuttajalapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen hyvissä ajoin ennen kouluvuoden alkua. Kartoituksen tulosten perusteella voidaan suositella lapselle suomi toisena kielenä opetusta koulun ensimmäisellä luokalla. Kummi 3 Tekijä: Marita Mäkinen Sisältö: Materiaali tarjoaa työvälineen lukemisvalmiuksien arvioimiseen ja tukemiseen. Sanat paloiksi -arviointimenetelmän avulla voidaan kartoittaa lasten yksilöllisiä lukivalmiuksia ja suunnitella harjoittelun painopisteitä. Kirjassa esitettyjen harjoitteiden tavoitteena on herättää uteliaisuus kirjoitettuun kieleen ja puheen äänteelliseen rakenteeseen. Harjoitteet on laadittu käytettäväksi ennen varsinaista lukemaan opettamista, mutta ne soveltuvat hyvin myös alkuoppilaille lukemaan opetuksen rinnalla käytettäviksi sekä hitaasti lukutaitoa omaksuville.

10 Maahanmuuttajatyön verkostot Päiväkotien maahanmuuttajatyön yhteyshenkilö verkosto Kajaanin kaupungin varhaiskasvatuksessa toimii maahanmuuttajatyön yhteyshenkilöverkosto. Siinä on edustaja jokaisesta päiväkodista, erityislastentarhanopettaja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori. Lisäksi ryhmään kuuluu Kajaanin maahanmuuttajapalveluista pakolaisohjaaja. Koollekutsujana ja sihteerinä toimii varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattori. Yhteyshenkilöverkosto kokoontuu säännöllisesti ja tapaamisissa keskustellaan varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön ajankohtaisista asioista. Varhaiskasvatuksen valtakunnallinen maahanmuuttajatyön verkosto Valtakunnallinen varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön verkosto kokoontuu kerran vuodessa eri puolella Suomea. Tapaamisissa käsitellään ajankohtaisia asioita. Sosiaali- ja terveysministeriö on edustettuna tapaamisissa mahdollisuuksien mukaan. Kokoontumisten tarkoituksena on kehittää valtakunnallista varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyötä, ottaa kantaa lainsäädäntöön sekä levittää hyviä käytänteitä, materiaaleja ja jakaa kokemuksia.

11 Muut palvelut Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen 1-2 vuosiluokan oppilaille suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Kriteerinä on, että lapsen molemmat huoltajat ovat töissä tai opiskelemassa. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten yksinäistä aikaa ilman aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän. Tavoitteena on tarjota lapsille heidän tarpeitaan vastaavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa mahdollisuus lepoon ja itsekseen olemiseen. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Lapsen huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajilla on ammatillinen vastuu lapsen kasvatuksesta. Toiminnan sisällön tulee tukea toiminnalle asetettujen perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden ja kuntakohtaisen toimintasuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamista. Toiminnan järjestäjä ja toteuttaja vastaavat toimipaikkakohtaisen sisällön ja sen toteutuksen suunnittelusta. Toimintaa järjestävät Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus yhteistyössä perusopetuksen kanssa, Kajaanin ev.lut. seurakunta, Spartak Kajaani ry., Kajaanin 4H-Yhdistys ry., Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ja Kulttuuriosuuskunta G-voima. Toimipaikat sijaitsevat kouluilla tai sen välittömässä läheisyydessä. Aamutoiminta järjestetään kouluilla. Yhteistyössä perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan ja varhaiskasvatuksen maahanmuuttajatyön koordinaattorin kanssa pyritään sijoittamaan lapset aamu- ja iltapäivätoimintaan lähikouluperiaatteella. Yhteistyö perusopetuksen kanssa Käytännön yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välillä painottuu esi- ja alkuopetuksen väliseen yhteistyöhön sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevat esiopetusikäiset maahanmuuttajataustaiset lapset osallistuvat varhaiskasvatuksen järjestämään esiopetukseen. Esiopetuksen velvoittavuutta koskeva perusopetuksen lainsäädännön muutos on tullut voimaan Lakia sovelletaan elokuun alusta 2015 lukien. Oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuotena lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan (Perusopetuslaki 26 a, /1040). Oman äidinkielen opetusta, johon myös esiopetuksessa olevat lapset voivat halutessaan osallistua, järjestetään yhteistyössä perusopetuksen kanssa, mikäli ryhmään ilmoittautuu vähintään neljä lasta. Yhteistyötä tehdään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen maahanmuuttajatyön koordinaattoreiden välillä tiiviisti. Jokaiselle lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetusikäisille tehtävät esiopetuksen oppimissuunnitelmat.

12 12 Esiopetusvuonna kirjatut lasta koskevat tiedot siirretään huoltajien luvalla perusopetuksen käyttöön yhtenäisen koulupolun luomiseksi. Moniammatillisessa yhteistyöryhmässä tehdään kokonaisarvio lapsen mahdollisuudesta siirtyä oppivelvollisuuden edellyttämään yleisopetukseen, valmistavaan opetukseen tai erityisopetukseen. Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalveluissa toimii kaksi yksikköä; maahanmuuttajat -yksikkö ja vastaanottokeskus. Maahanmuuttajat -yksikön asiakkaina ovat kiintiöpakolaiset, oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat sekä perheenyhdistämisprosessin kautta tulleet pakolaisten perheenjäsenet. Vastaanottokeskuksen asiakkaina ovat turvapaikanhakijat. Asiakkuus maahanmuuttajapalveluissa kestää 3-4 vuotta. Tämän jälkeen asiakkaiden palvelut tuotetaan peruspalveluissa. Kajaanin maahanmuuttajapalveluiden tehtävänä on turvata Kajaaniin muuttavien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hyvinvoinnin perusta ja luoda edellytyksiä asiakkaiden turvalliseen ja sujuvaan arkeen sekä kotoutumiseen. Toiminnassa keskitytään asiakaslähtöiseen kotouttavaan toimintaan ja turvapaikanhakijoiden asumisviihtyvyyden lisäämiseen sekä kaikkien asiakkaiden turvalliseen asumiseen, arjen tukemiseen ja asiakasta osallistavaan palveluun. Palvelun tavoitteena on lisätä asiakkaan tietoa toimintamahdollisuuksista ja palveluista, ohjata asiakasta tarvittavien palvelujen piiriin, auttaa asiakasta muodostamaan palveluista tarkoituksenmukainen kokonaisuus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, sekä tukea asiakkaan omien voimavarojen käyttöön ottamista ja valintojen mahdollisuuksia. Tavoitteena on se, että asiakkaan integroituminen aktiiviseksi kansalaiseksi mahdollistuu. Palvelut tuotetaan yhteistyössä muiden maahanmuuttajatoimijoiden, yhteistyöverkoston ja Kainuun SOTE kuntayhtymän kanssa. 12. Yhteistyötahoja

13 Tulkkaus- ja käännöspalvelut Hyvin järjestetyt tulkkaus- ja käännöspalvelut edistävät merkittävästi maahanmuuttajan kotoutumisen edellytyksiä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tulkkaus tapahtuu joko paikan päällä tai etätulkkauksena puhelimen tai videon välityksellä. Maahanmuuttajien kielellistä tasa-arvoa edistää myös se, että eri viranomaiset tuottavat ja käännättävät esitteitä ja lomakkeita palveluistaan ja niiden keskeisistä sisällöistä paikkakunnalla eniten käytetyille kielille. Viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta ja kääntämisestä, jos romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisen käyttämää suomen tai ruotsin kieltä. (Hallintolain 26 ). Pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen mukaan valtio korvaa TEkeskuksen kautta pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kulut kunnalle ilman aikarajaa. Viranomainen on kuitenkin velvollinen järjestämään tulkkaus- ja käännöspalveluita tarvittaessa kaikille maahanmuuttajille, siis myös heille joiden kustannuksia ei korvata kunnalle valtion varoista. Tulkitsemisesta säädetään mm. ulkomaalaislaissa (2004/301), laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812), laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1992/785) sekä laissa maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (1999/493). Lainsäädännön lähtökohtana on se, että viranomaisella on velvollisuus järjestää tulkkaus ja käännöspalvelut mikäli hänellä ja asiakkaallaan ei ole yhteistä kieltä. Tulkkauksen saaminen ei siis ole asiakkaan oikeus vaan sen järjestäminen on viranomaisen velvollisuus. Tulkki voidaan tilata myös helpottamaan viranomaisen työtä, vaikka asiakas ei itse sitä haluaisikaan. Hyvän ja ammattitaitoisen tulkin käyttäminen parantaa sekä asiakkaan että työntekijän oikeusturvaa sekä varmistaa asioiden etenemistä ja vähentää väärinkäsityksiä. Tulkkaus- ja käännöspalvelut Pakolaisten ja heidän perheenyhdistämisen kautta tulleiden perheenjäsenten tulkkausten korvaaminen (Maahanmuuttajat yksikkö = MA- MU) Kajaani on solminut pakolaisten kuntaan sijoittamissopimuksen ELYkeskuksen kanssa. Sen mukaan valtio korvaa kunnille pakolaisten tulkkauksen kustannukset ilman aikarajaa silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin, kotouttamissuunnitelman laatimiseen ja maahantulon alkuvaiheeseen liittyvään perehdyttämiseen kunnassa sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Maahanmuuttajien tulkkaus- ja käännöspalvelut ovat osa kotoutumista edistäviä ja tukevia toimenpiteitä (Laki kotoutumisen edistämisestä 1389/2010). HUOM! Suomen kansalaisuuden saaminen katkaisee oikeuden maksuttomien tulkkauspalveluiden saamiseen.

14 14 2. Turvapaikanhakijoiden tulkkausten korvaaminen (Vastaanottokeskus yksikkö = VOK) Kajaanissa toimii turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus. Toiminta perustuu Kajaanin kaupungin ja maahanmuuttoviraston väliseen toistaiseksi voimassa olevaan sopimukseen. Valtio korvaa turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuneet kustannukset vastaanottokeskuksen asiakkuuden ajan silloin, kun tulkkaus liittyy sosiaali- ja terveyshuollon palveluihin sekä koulun tai päiväkodin ja kodin väliseen yhteistyöhön. Vastaanottotoimintaa säätelee vastaanottolaki (Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta 746/2011) 3. Asiakkaan statuksen selvittäminen Pakolaisilla ja heidän perheenyhdistämisen kautta maahan tulleilla perheenjäsenillä on oleskelulupakortti ja Kela-kortti ja heille kuuluvat samat palvelut kuin kaikille kuntalaisille. Asiakkaan statusta voi kysyä suoraan myös asiakkaalta, Kajaanin kaupungin maahanmuuttajapalveluista, SOTE -kuntayhtymän sosiaalitoimistoista tai Kainuun ELY keskuksesta. Turvapaikanhakijan osoitteeksi (esim. Efficassa) merkitään aina vastaanottokeskus (VOK Kalliokatu 7). Turvapaikanhakijoilla on kuvallinen Kajaanin vastaanottokeskuksen ns. ID-kortti. Maahanmuuttajapalveluiden asiakkuudessa olevien asiakkaiden osalta lasku lähetetään aina maahanmuuttajapalveluihin. Muiden tulkkausta tarvitsevien asiakkaiden osalta tilaava taho maksaa laskun. Kajaanin kaupungin talousarvioon on varattu määräraha näitä tulkkauksia varten.

15 15 Tulkkaustilanteessa huomioitavaa Tilaa tulkki tulkkivälityksen/tulkkipalveluiden kautta mahdollisimman ajoissa. Kainuun hankintarengas on kilpailuttanut tulkkaus- ja käännöspalvelut. Sopimukset palveluiden tuottajien kanssa on voimassa saakka. PALVELUJEN TUOTTAJAT ENSISIJAISJÄRJESTYKSESSÄ 1. SEMANTIX OY Puhelin ma su 24 h/vrk Sähköposti: 2. POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU Puhelin ma pe klo kiireellisissä tilanteissa: arkistin klo arkisin klo la - su klo Sähköposti: tulkkipalvelu@ouka.fi 3. TULKKAUS- JA KÄÄNNÖSKESKUS PROFESSIONAL OY Puhelin ma su 24 h/vrk Sähköposti: professional@tulkkauspalvelu.fi KÄÄNNÖSPALVELUT POHJOIS-SUOMEN TULKKIPALVELU Puhelin ma pe klo Sähköposti: kaannokset@ouka.fi Postiosoite: Pohjois-Suomen tulkkipalvelu PL Oulun kaupunki

16 16 Tulkit eivät voi itse ottaa varauksia, muutoksia eikä peruutuksia vaan tämä tapahtuu aina tulkkipalveluiden kautta. Ilmoita tulkinvälittäjälle: 1. Kieli 2. Tulkkauspäivä 3. Alkamis- ja päättymisaika (varaa noin kaksinkertainen aika yksikieliseen keskusteluun verrattuna) 4. Tulkattavan asiakkaan nimi (lapsen tulkkaukseen myös huoltajan nimi) ja onko hän maahanmuuttajapalveluiden asiakas (turvapaikanhakija VOK vai pakolainen MAMU), tulkkia käyttävän viranomaisen nimi 5. Tulkkauksen aihe 6. Varaajan nimi, puhelinnumero tai sähköpostiosoite, johon tilausvahvistus lähetetään (tarkista tilauksesi tilausvahvistuksesta). 7. Laskutusosoite: o maahanmuuttajapalveluiden asiakas: Kajaanin kaupunki, Ostolaskut/maahanmuuttajapalvelut, PL 402, KAINUU ja o muut maahanmuuttaja-asiakkaat: tulosyksikön laskutusosoite: Kajaanin kaupunki, Ostolaskut/varhaiskasvatus, PL 402, KAINUU 8. Tulkkauspaikka ja osoite, mikäli läsnäolotulkkaus Huom! Riippuen tulkkauspalvelusta (Semantix Oy, Pohjois-Suomen Tulkkipalvelu, Tulkkaus ja käännöskeskus Professional Oy), tilausvahvistukset ovat hieman erilaisia. Mikäli asiakkaalle varattu aika peruuntuu tai muuttuu, ota heti yhteys tulkkipalveluihin ja peru tilaus viimeistään edellisenä päivänä varatusta tulkkauksesta. Peruuttamaton tulkkaus laskutetaan aina varatun ajan mukaisesti. Tilanteissa, joissa asiakas ei tulekaan sovitusti paikalle, on tulkkauksesta kuitenkin maksettava, mikäli peruutus ei onnistu ajoissa. Ilmoitus tulkkauksen toteutumisesta Kun asiakas on joko kiintiöpakolainen tai turvapaikanhakija ja kun tulkkaus on toteutunut tai se ei ole toteutunut tulkkauksen tilausvahvistus lähetetään sähköpostitse ritva.nieminen@kajaani.fi tai annakaisa.moilanen@kajaani.fi tai sisäisessä postissa tai normaalissa postissa osoitteella Kajaanin kaupunki, Maahanmuuttajapalvelut, Kalliokatu 7, Kajaani Muut maahanmuuttaja-asiakkaiden tulkkausten tilausvahvistukset lähetetään sähköpostilla ritva.shnoro@kajaani.fi tai sisäisessä postissa tai normaalissa postissa osoitteella Kajaanin kaupunki, Sivistystoimiala, Varhaiskasvatus, PL 133, Pohjolankatu 13, Kajaani

17 17 Ohjeita viranomaisille ja tulkkaustilanteeseen Tilaa aina tulkki, jos et ole varma, onko asiakkaasi suomen kielen taito tai oma kielitaitosi riittävä asioiden hoitamiseen. Käytä aina ammattitulkkia, ei asiakkaan sukulaista, ystävää, terapeutteja, psykologeja eikä koskaan lasta. Tulkin tehtävä tulkkaustilanteessa on viestin välittäminen. Hän ei ole asiakkaan tukihenkilö tai asiamies, vaan toimii tulkkaustilanteessa puolueettomana ja neutraalina. Tulkki tulkkaa kaiken viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun, ei lisää mitään tai jätä mitään pois. Hän toimii puolueettomana ja on vaitiolovelvollinen. Tulkki voi tehdä omia tulkkausta helpottavia muistiinpanoja, jotka hän hävittää tulkkauksen jälkeen. Puhelintulkkauksessa tilaaja ottaa yhteyden eli soittaa tulkin puhelinnumeroon. Puhu asiakkaallesi suoraan, aivan kuten tekisit ilman tulkkia ja pidä puhuessasi taukoja, että tulkki ehtii tulkata sanomasi, käytä lyhyitä selkeitä lauseita. Vältä ammattislangia ja murteita. Jos tulkki on tulkkaamassa useamman tunnin, pidä kerran tunnissa noin 5-10 minuutin tauko. Tulkkaustilanteesta voi myös aina antaa palautetta tulkkipalveluihin. Lisätietoja tulkin ammattietiikasta löydät Kääntäjien ja tulkkien liiton sivuilta Asioimistulkin ammattisäännöstöstä:

18 Infopankki Infopankin ( sivuilla on tärkeää perustietoa maahanmuuttajille yhteiskunnan toiminnasta ja mahdollisuuksista Suomessa. Linkkien kautta on saatavissa tietoa eri viranomaisten ja järjestöjen palveluista. Palvelusta on hyötyä niin maahanmuuttajille kuin heidän kanssaan työskenteleville. Infopankissa on tietoa 14 kielellä: suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro, ranska, somalia, kurdi, albania, turkki, persia, arabia, kiina ja espanja. 15. Käsitteitä Äidinkieli 1. ensimmäisenä opittu kieli (järjestyskriteeri) 2. parhaiten osattu kieli (taitokriteeri) 3. eniten käytetty kieli (määräkriteeri) 4. se kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen ja johon hän identifioituu (identiteettikriteeri). Usein kaikki neljä kriteeriä toteutuvat saman kielen kohdalla, mutta ei aina. Ensikieli Ensimmäiseksi opittu kieli, yleensä kielenoppijan äidinkieli. Kotikieli Kieli, jota kotona käytetään perheen kesken. S2 Suomi toisena kielenä. Maahanmuuttaja Yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä. Ulkomaalainen Suomen oikeuden kannalta henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Esimerkiksi turisti, liikemies, siirtolainen, pakolainen ja turvapaikanhakija, jolla on toisen maan kansalaisuus. Siirtolainen Henkilö, joka muuttaa pysyvästi maahan työn tai avioliiton kautta hankkiakseen siellä toimeentulonsa. Pakolainen Henkilö, joka on kotimaansa ulkopuolella ja jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai mielipiteen johdosta. Pakolaiseksi kutsutaan Suomessa henkilöitä, jotka ovat saaneet jäädä maahan suojelun tarpeen vuoksi tai humanitäärisistä syistä.

19 19 Turvapaikanhakija Henkilö, joka pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijan pakolaisuus todetaan vasta hakemuksesta annetulla päätöksellä, joten tulisi välttää pakolainen sanaa ennen kuin päätös on annettu. Kiintiöpakolainen Henkilö, jolla on YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun myöntämä pakolaisen asema ja jolle on myönnetty maahantulolupa vuosittain valtion tuloja menoarvion yhteydessä päätettävän pakolaiskiintiön puitteissa. Ulkosuomalainen Suomen rajojen ulkopuolella asuva Suomen kansalainen tai syntyperältään suomalainen. Paluumuuttaja Ulkosuomalainen, joka on asunut Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen esim. ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset paluumuuttajat, Viron ja entisen Neuvostoliiton suomalaiset. Monikulttuurinen, monietninen Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuurien tasa-arvoista rinnakkaiseloa. Monikulttuurisuuden rinnalla käytetään käsitteitä monietninen ja monikansallinen. Monietninen painottaa eri etnisten ryhmien, eri kulttuuriryhmien muodostamaa yhteiskuntaa. Interkulttuurinen Interkulttuurisen ihmisen tiedolliset ja asenteelliset ominaisuudet sekä käytös eivät ole rajoittuneet yhden kulttuurin normeihin vaan ovat avoimia erilaisuuden ymmärtämiselle ja kunnioittamiselle. Kotoutuminen Prosessi, jossa maahanmuuttajat osallistuvat yhteiskunnan taloudelliseen toimintaan ja sosiaaliseen elämään. He ylläpitävät ja kehittävät omaan kulttuuriinsa ja etnisyyteensä liittyviä tärkeinä pitämiään asioita. Kotoutuminen edellyttää myös sopeutumista sekä vähemmistöltä että valtaväestöltä. Syrjäytyminen Määritellään sosiaalipolitiikassa yleensä huono-osaisuuden kasautumaksi. Maahanmuuttajan syrjäytyminen tarkoittaa integroitumisen vastakohtaa ja tarkoittaa toisaalta maahanmuuttajan vieraantumista omasta kulttuuristaan ja toisaalta jäämistä valtayhteisön ulkopuolelle. Suvaitsevaisuus Ennakkoluulottomuutta ja avoimuutta yhdistettynä terveeseen itsetuntoon ja oman kulttuurin tuntemukseen, sekä samanaikaista uuden ja vieraan omaksumista sekä kriittistä suhtautumista siihen. Se on myös muiden mielipiteiden ja tapojen kunnioittamista. Etninen syrjintä Jonkin henkilön tai ryhmän asettamista muita huonompaan asemaan hänen/heidän etnisen taustansa vuoksi.

20 20 Rasismi Ideologia, jossa kielteiseksi määritellyt ominaisuudet kohdistetaan tiettyyn rotuun tai tiettyyn ryhmään ihmisiä. 16. Käännökset Kutsu tulkkaukseen suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Kyselyt vanhemmille Kesäaika suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Syysloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Joululoma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Hiihtoloma suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Alle kouluikäisten lasten tarttuvat lastentaudit. suomi, englanti, albania, arabia, bosnia, kurdi/sorani, nepali, persia, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, lingala Lapsen lääkehoito päivähoidossa (info) suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, kinyaruanda, thai Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Kajaanin kaupungin intrasta) suomi, englanti, arabia, kurdi/sorani, ranska, somali, swahili, venäjä, dari, farsi, kinyaruanda, thai