FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUOKKAVAARAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAA- JENNUS

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUOKKAVAARAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAA- JENNUS Kaavaselostus

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki I SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo kaavaan liittyvistä asiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Alueen kuvaus Eliömaantiede Kallio- ja maaperä sekä topografia Vesistöt Suojelualueet Muinaismuistokohteet Luonnonympäristö Kasvillisuus Eläimistö Kaava-alueen arvokkaat luontotyypit ja uhanalainen lajisto Yhteenveto Maisema Maisemamaakunta Asemakaava-alueen maisemarakenne Maisematilat Maiseman erityispiirteet Rakennettu ympäristö Rakennettavuus Liikenne Maanomistus Suunnittelutilanne Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS Yhdyskuntarakenne Rakenne ja maankäyttö Mitoitus Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue (AO) Loma-asuntojen korttelialue (RA) Lähivirkistysalue (VL) Urheilu- ja virkistyspalvelujenalueet (VU) Katualueet Muut alueet ja varaukset Energiahuolto... 22

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki II 4.3 Kaavamerkinnät ja määräykset KAAVAN VAIKUTUKSET Oikeusvaikutukset Muut vaikutukset Yleistä Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Vaikutukset pohjaveteen ja vesistöihin Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin Päästöt ja jätteet Vaikutukset maisemakuvaan Ympäristön häiriötekijät Liikenne TOTEUTUS JA SEURANTA Toteutus... 26

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI LUOKKAVAARAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KUNTA: PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KYLÄ: NAAMANKA ASEMAKAAVAN NIMI: Luokkavaaran asemakaavan laajennus KAAVAN SISÄLTÖ: Asemakaavan muutos koskee voimassa olevan asemakaavan lähivirkistysaluetta suunniteltavien kortteleiden 53, 68 ja 69 kohdalla. Asemakaavalla laajennetaan voimassa olevaa Luokkavaaran asemakaavaa tilojen , , , ja alueelle. Suunnittelualue liittyy voimassa olevaan Luokkavaaran asemakaavaan ja jatkaa nykyisen lomakylän yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan laajennuksella muodostuvat korttelit sekä niihin liittyvät katu-, urheilu-, virkistys-, ja vesialueet. Kortteleissa on yhteensä 169 tonttia. KAAVA-ALUEEN KOKO: n. 80,21 ha KAAVANLAATIJA: FCG Finnish Consulting Group Oy / Pekka Mäkiniemi, DI Hallituskatu D, 7. krs Oulu Vireille tulo: Vireille tulosta kuulutettiin yhdessä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuuluttamisen kanssa. Nähtävillä olot: - OAS oli nähtävillä luonnos oli ensikertaa nähtävillä luonnoksena kaava asetettiin vielä - uudelleen nähtäville ehdotus pidetään nähtävillä Hyväksymispäivämäärät: - kaupunginhallitus ( 142) - valtuusto ( 26)

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee Välihuikosen molemmin puolin Iso-Syötteen ja Pikkusyötteen välillä. Pudasjärven keskustaan Kurenalle on matkaa noin 59 km eli noin 40 minuutin ajomatka. Alueelta on Ouluun noin 146 km ja Taivalkoskelle noin 33 km. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on muodostaa alueelle korkealuokkainen Syötteen maisemia ja matkailu/virkistyspalveluja hyödyntävä lomaasuntoalue sekä jatkaa viereisessä asemakaavassa esitettyjä sekä alueella olevia retkeilyä, ulkoilua ja virkistystoimintaa palvelevia verkostoja. Asemakaavalla täydennetään Syötteen matkailupalvelualueen rakennetta ja tuetaan alueen yritystoiminnan ja palvelujen kehittymistä. 1.4 Luettelo kaavaan liittyvistä asiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Luontoselvitys 3. Maisemaselvitys

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Pudasjärven kaupunki päätti teki päätöksen kaavoitustyön aloittamisesta Asemakaavan laatijaksi tekninen lautakunta on valinnut FCG Planeko Oy:n :ssä tekemällään päätökselle. FCG Planeko Oy laati osallistumis- ja arviointisuunnitelman, suoritti perusselvitykset ja laati vaihtoehtoisia toteuttamistapa malleja kesäkuussa Ensimmäinen asemakaavaluonnos valmistui elokuussa Luonnoksesta käytiin neuvottelut kunnan kanssa ja luonnosta muutettiin neuvottelun pohjalta syyskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Asemakaavaluonnos pidettiin nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Asemakaava-alueen laajentumisen vuoksi kaavaluonnos asetettiin vielä luonnoksena uudelleen nähtäville Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan Asemakaava Asemakaavan laajennus muodostuu erillispientalojen kortteleista 51, 52 ja 83, joissa on yhteensä 10 omakotitonttia sekä loma-asuntojen kortteleista ja 84-85, joissa on yhteensä 159 tonttia. Lisäksi kaava-alueella on virkistys-, urheilu-, pysäköinti- ja katualuetta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Pyrkimyksenä on, että tonteilla päästään rakennustöihin 2010.

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 4 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen kuvaus Syötteen seutu sijaitsee ns. kynnysalueella joka jakaa Peräpohjolan ylänkö- ja alankoalueeseen. Alueen maaperä on lähes kauttaaltaan pohjamoreenia, jota peittää kivinen ja hiekkainen pintamoreeni. Avokallioita on näkyvissä suurimpien vaarojen lakiosissa. Vaarojen välisissä painanteissa ja paikoin rinteillä on soita. Kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuva Luokkavaaran lakialue yltää noin 300 metriin (mpy). Pääosa suunnittelualueesta on Luokkavaaran loivaa etelä- ja lounaisrinnettä sekä sen lounaispuolista ojitettua suoaluetta. Kuva 2. Näkymä Iso-Syötteeltä Luokkavaaran asemakaava-alueen yli Pikku- Syötteen suuntaan 3.2 Eliömaantiede Eliömaakuntajaottelussa Syötteen alue lukeutuu Pohjois-Pohjanmaan eteläisen osan eli Oulun pohjanmaan sekä Kainuun eliömaakuntien rajoille. Suomen kasvimaantieteellisessä jaottelussa alue sijoittuu keski- ja pohjoisboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen rajalle, joten kasvillisuudessa on havaittavissa molempien vyöhykkeiden piirteitä. Vaarojen lakiosat ovat usein tyypiltään pohjoisboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen kaltaisia, kun vastaavasti etelärinteillä tavataan keskiboreaalisen vyöhykkeen piirteitä. Soiden osalta Syötteen alue luetaan Pohjanmaan aapasuovyöhykkeeseen. 3.3 Kallio- ja maaperä sekä topografia Syötteen seutu sijaitsee ns. kynnysalueella joka jakaa Peräpohjolan ylänkö- ja alankoalueeseen. Alueen maaperä on lähes kauttaaltaan pohjamoreenia, jota peittää kivinen ja hiekkainen pintamoreeni. Avokallioita on näkyvissä suurim-

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 5 pien vaarojen lakiosissa. Vaarojen välisissä painanteissa ja paikoin rinteillä on soita. 3.4 Vesistöt Kaava-alueen pohjoisreunalle sijoittuva Luokkavaara laki yltää noin 300 metriin. Pääosa suunnittelualueesta on Luokkavaaran loivaa etelä- ja lounaisrinnettä sekä sen lounaispuolista ojitettua suoaluetta. Kaava-alue kuuluu Iijoen vesistöalueeseen. Pintavesiä alueella on kokonaisuudessaan melko vähän. Kaava-alueen koillisnurkkaan sijoittuu pieni karujen nevojen ja rahkarämeiden ympäröimä Lohilampi, jonka lounaisranta on rakennettua ja ympäröivät suot osittain ojitettuja. Lohilammesta lähtee kaivettuna ojana lasku-uoma Luokanojaan, joka päätyy Luokkavaaran pohjoispuoliseen Varpulampeen. Varpulammesta saa edelleen alkunsa kaava-alueen lounaisosassa virtaava Lat- vanaamankaoja, joka jatkaa kulkunsa Syötesuon itäpuolelta Kumpuluokan eteläpuolelle laskien lopulta Naamankaojana Naamankajärveen. Latvanaamankaoja on osittain luonnontilansa menettänyt puro virratessaan rakennetun ympäristön halki Syöteen matkailualueella. Kaava-alueen eteläosassa puro jatkaa kulkuaan mutkitellen lähes luonnontilaisena ja on tällä osaa arvokas metsälain mukainen kohde. Kaava-alueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät tärkeät pohjavesialueet sijoittuvat Syötteen seudun eteläpuolella, Salmiperän Pytkynharjun alueelle. Lohilampi (kaava-alueen reunalla) ei ole vesilain mukainen kohde, sillä sen luonnontilaa on muutettu ojituksin ja rakentamisella. Kuva 3. Lohilampi, taustalla Pikkusyötteen matkailualue

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Suojelualueet Kuva 4. Lohilammesta lähtee kaivettu oja joka laskee Luokanojana Varpulampeen Kaava-alueella ei sijaitse suojelualueita eikä suojeluohjelmien alueita. Kaava-alueen lähiympäristöön, noin 2-5 kilometrin säteelle, sijoittuu useita suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita, joista merkittävin on useista osa-alueista koostuva Syötteen kansallispuisto. Kansallispuisto sisältää erilliset Natura 2000 verkoston alueet; Syöte (FI ), Maaselkä (FI ), Latva-Korte Kärppävaara (FI ) ja Salmitunturi Rääpysjärvi (FI ). Kansallispuiston alue koostuu laajoista vanhoista luonnonmetsistä sekä luonnontilaisista soista. Kansallispuiston alueen merkittävimmät luontotyypit ovat boreaaliset luonnonmetsät, aapasuot ja puustoiset suot, jotka on luokiteltu EU:n luontodirektiivissä erityisen arvokkaiksi luontotyypeiksi. Kuva 5. Kaava-alueen ympäristössä sijaitsee useita suojelualueita. Kuvassa kaavaalue ympyröitynä.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Muinaismuistokohteet 3.7 Luonnonympäristö Kasvillisuus Kaava-alueella ei ole tiedossa olevia muinaismuistokohteita tai muita historiallisia kohteita. Pudasjärven ja Taivalkosken alueella sijaitsee melko runsaasti poronhoitoon sekä niittytalouteen ja savottakulttuuriin liittyviä vanhoja rakennelmia, joista kaava-aluetta lähimmät tunnetut sijaitsevat Iso-Syötteen pohjoispuolella. Metsät Alueen metsät ovat pääosin tuoretta seinäsammal-mustikkatyypin (HMT) kangasta ja ne ovat eriasteisesti metsätalouskäytössä. Taimikot ja nuoren kehitysvaiheen metsät muodostavat suurimman osan alueen pinta-alasta. Luokkavaaran etelä-lounaisrinteen kuusikkoinen metsäkuvio on puustoltaan järeintä. Ylispuuna on noin vuotiasta kuusta ja alislatvustossa esiintyy sekapuuna paikoin haapaa ja muita lehtipuutaimia. Kuusikot ovat avaria ja aikoinaan harvennushakattuja. Kuviota ei kuitenkaan luokitella luontodirektiivin luontotyyppiin boreaaliset luonnonmetsät, sillä se ei ole puustoltaan riittävän erirakenteinen sisältäen iäkkään puuston lisäksi kaikkia kehitysvaiheita sekä myös lahopuuta. Kuusikkokuvion ja Lohilammen väliin sijoittuu laaja lehtipuustoinen taimikko, joka on pohjaltaan tuoretta kangasta. Luokkavaaran alarinteillä on sekapuustoisia varttuneempia kasvatusmetsiä, joissa esiintyy myös jonkin verran raitaa ja haapaa sekapuuna. Alueella esiintyy myös rämeiden ojitusten seurauksena kehittyneitä varputurvekankaita (Vatkg) ja puolukkaturvekankaita (Ptkg). Kuva 6. Luokkavaaran etelärinteen kuusikkoa

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 8 Kuva 7. Taimikoiden osuus alueen metsäalasta on huomattava. Kuva 8. Lounaisrinteen nuorta haavikkoa Suot Alueella esiintyvät suot ovat ojitettuja ja siten muuttumia alkuperäisestä suotyypistään. Kaava-alueen eteläosan alavilla alueilla esiintyy runsaasti isovarpuisia rämemuuttumia ja mustikkaturvekankaita. Lohilampi on karujen nevojen ja rämeiden ympäröimä pieni lampi. Rantanevat ovat lyhytkortista nevaa (LkN) ja lyhytkorsirämettä (LkR), joka muuttuu rämemännyn lisääntyessä rahkarämeeksi (RaR). Ruskorahkasammaleisilla (Sphagnum fuscum) rämemättäillä puusto on kitukasvuista mäntyä ja kenttäkerroksessa esiintyvät rämevarvuista yleisimmin suokukka (Andromeda polifolia) ja vaivaiskoivu (Betula nana). Hilla (Rubus chamaemorus) on rahkaisilla mättäillä paikoin runsas (ks. kansikuva). Kaava-alueen eteläosassa sijaitsee ojituksin muutettu räme, jonka alkuperäinen suotyyppi lienee ollut lähinnä ruohoista nevarämettä (RhNR). Nykyisel-

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 9 lään suokuvion ominaispiirteet ovat ojituksin muuttuneet eikä kuvio ole kohteena arvokas. Luokkavaaran alarinteillä tien laiteessa on hyvin pieni rinnesuokuvio, jonka luonnontilaa on myös ojituksin ja ympäröivän metsän käsittelyllä muutettu, eikä se näin ollen ole kohteena arvokas. Kuva 9. Lohilammen rantasoiden isovarpuisia rämemättäitä Kuva 10. Lohilammen länsipuolista rämelaidetta, josta näkymät taimikon yli lounaaseen.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 10 Kuva 11. Ojitusten myötä muuttunutta karua rämettä alueen eteläosassa Eläimistö Kaava-alueen nisäkäslajisto on tavanomaista talousmetsien lajistoa. Alue lukeutuu poronhoitoalueeseen, mutta Syötteen matkailualue ei ole ympäristönä merkittävää porotalouden kannalta. Liito-oravaa tavataan Syötteen kansallispuistossa ja retkeilyalueella. Syötteen seudulla laji esiintyykin levinneisyytensä pohjoisrajoilla. Maalinnuston linjalaskennoissa läheisellä Syötteen kansallispuiston alueella on tavattu 72 lintulajia (Metsähallitus 2007). Kansallispuistoon rajoittuvalla Syötteen retkeilyalueella esiintyy Metsähallituksen inventointien mukaan seuraavat uhanalaiset/harvinaiset lintulajit; metso (Tetrao urogallus), pyy (Bonasa bonasia), liro (Tringa glareola), käki (Cuculus canorus), palokärki (Dryocopos martius), leppälintu (Phoenicurus phoenicurus), lapintiainen (Parus cinctus) ja taviokuurna (Pinicola enucleator). Kaava-alue sijoittuu ympäröivien suojelualueiden väliin talousmetsien alueena, joten sen lajistossa ei esiinny vastaavia vanhojen metsien ja ojittamattomien soiden lajeja. Maastoinventoinneissa alueelta tehtiin myös satunnaisia lintuhavaintoja, joiden perusteella alueella esiintyy tavanomaista pirstoutuneiden talousmetsien linnustoa, jossa reunavyöhykkeen lajiston osuus on merkittävä. Alueella havaittiin mm. seuraavat lintulajit; punakylkirastas (Turdus iliacus), laulurastas (T. philomelos), hömötiainen (Parus montanus), talitiainen (P. major), metsäkirvinen (Anthus trivialis) sekä käpytikka (Dendrocopos major). Kaavaalueeseen rajoittuvalla Syötesuolla havaittiin useita keltavästäräkin (Motacilla flava) reviireitä.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Kaava-alueen arvokkaat luontotyypit ja uhanalainen lajisto 3.9 Yhteenveto 3.10 Maisema Maisemamaakunta Latvanaamankaoja Kaava-alueen eteläosassa virtaava Latvanaamakanoja voidaan lukea metsälain (MetsäL 10 ) sekä vesilain (VesiL 17 a ) mukaiseksi kohteeksi niiltä osin kun se virtaa siltarumpujen ja rakennetun ympäristön jälkeen luonnontilaisena. Latvanaamankaoja virtaa alueen etelänurkassa mutkitellen Syötesuon koillispuolella. Virtaavan puron uoma ja se lähiympäristö, jossa kasvillisuudessa on havaittavissa virtaavan veden vaikutus, tulee säästää rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueella ei esiinny muita aiemmin mainittujen lakien mukaisia arvokkaita luontotyyppejä, eikä myöskään uhanalaista, erityisesti suojeltavaa tai direktiivin (IV a) mukaista lajistoa. Alueelta ei nähty tarpeelliseksi suorittaa erillistä lintulaskentaa, sillä suunnittelualue on suhteellisen pieni, eikä siellä esiinny edustavia elinympäristöjä. Kaava-alueen inventoinneissa ei havaittu merkkejä liito-oravasta, eikä sen suosimaa vanhaa runsaasti kolopuita sisältävää sekametsää esiinny alueella. Kaava-alueen luonto on jo pitkään ollut voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä siellä näin ollen esiinny juurikaan rakentamista rajoittavia luontoarvoja. Latvanaamankaojan luonnontilaisen uomanosan lisäksi alueella ei todettu maastoinventoinneissa lain mukaisia tai muutoin arvokkaita luontotyyppejä eikä havaittu uhanalaista lajistoa. Myöskään ympäristöhallinnon uhanalaisrekisterissä ei ollut tietoa alueella esiintyvästä uhanalaisesta lajistosta. Kaava-alueen lähiympäristössä on luonnoltaan edustavia suojelualueita, joissa erityisesti vanhat metsät ja niiden lajisto sekä arvokkaat rehevät suotyypit ovat edustettuina. Kaava-alue sijoittuu näiden suojelualueiden keskelle, joten pienetkin rakentamisen ulkopuolelle jätettävät järeämmän puuston laikut ja kuusikkoryhmät voivat toimia vanhanmetsän lajiston leviämisteinä sekä ekologisina käytävinä suojelualueiden välillä. Tämän lisäksi järeämmän puustoisuuden säästäminen elävöittää vaaramaisemaa. Valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa alue kuuluu Kainuun ja Kuusamon vaaramaan maisemamaakuntaan. Aluejaossa alue on Kainuun vaaraseutua. Kainuun vaaraseutu on laaja aluekokonaisuus, jossa Luokkavaara sijoittuu aivan sen pohjoisosiin. Alueella on tyypillistä useat vaarajaksot, jotka jylhenevät pohjoista kohti. Kainuun vaaraseudun pohjoisosan kasvillisuus kuuluu pohjoisboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Metsät ovat pääsääntöisesti karuja mäntyvaltaisia kankaita. Paikoin on runsaasti lehtipuita jäänteenä alueella harjoitetusta kaskiviljelystä. Vaarojen rinteillä ja niiden juurella on paikoin reheviä kuusimetsiä ja lettosoita. Koko seudulla tavataan vaara-asutusta. Asutus on harvaa ja tasaisesti jakautunutta vaarojen rinteille ja vesistöjen varsille. Kylissä on muutama talo. Rakennukset ovat väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä. Koko seudulla tavattavan vaara-asutuksen yhteisenä piirteenä ovat avarat ja pitkät näkymät.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Asemakaava-alueen maisemarakenne Maisematilat Luokkavaaran asemakaava-alue sijoittuu lähes kokonaan Luokkavaaran eteläja lounasrinteelle. Luokkavaaran korkein lakialue jää asemakaava-alueen ulkopuolelle, mutta silti suunnittelualueen korkeuserot vaihtelevat 300 mpy 210 mpy välillä. Vaaran ylärinteet ovat paikoin suhteellisen jyrkkäpiirteisiä ja kalliosia, joskin vielä puustoisia. Alarinteet ovat loivempipiirteisiä ja osittain soistuneita ja ojitettuja. Alueen alavimmalla osalla virtaa Latvanaamankaoja, jonka ympäristö alavaa ja muuta aluetta huomattavasti rehevämpää laaksovyöhykettä. Asemakaava-alue rajoittuu koillisessa Lohilampeen, joka suolampi. Lohilammen reunavyöhyke on avosuota. Maisemanperusrakenne on asemakaava-alueella hyvin yhtenäinen. Maisemanperusilme muodostuu yhtenäiselle vaaranrinteelle, johon tuo vaihtelua topografian ja kasvillisuuden muutokset. Inhimillinen vyöhyke, eli vyöhyke, jolle asutuksen sijoittuminen on maiseman ja luonnonolosuhteiden kannalta soveliainta sijoittuu laki- ja laaksovyöhykkeiden väliin sijoittuvalle vaaranrinteelle. Alueelle muodostuvat reuna-vyöhykkeet ovat ihmistoiminnan aikaansaamia tekomuotoja. Selkeimmät reuna-alueet muodostuvat alueen luoteiskulmassa sijaitsevan peltoaukean reunoista sekä vaaranrinteen halkovasta tiestä sekä alueeseen rajautuvasta virkistysreitistä Tien linjaus myötäilee hyvin vaaranmuotoja, eikä siten aiheuta suurta maisemavauriota. Virkistysreitin linjaus on puolestaan hyvin suorapiirteinen, aiheuttaen selkeän reunavyöhykkeen sekä kaukomaisemassa epäluonnollisen suoran aukon maisemaan. Luode-kaakko linjassa alueen halkaiseva metsäautotie mukailee hyvin maaston korkeuskäyriä ja sulautuu siten luontevasti maisemaan. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu kolme rakennettua tonttia Lohilammentien varrella. Suunnittelualue on suurelta osin varttunutta metsää tai nuorta metsää. Metsillä alueilla vallitsee suljettu maisematila. Joskin eri metsätyyppien suljetut maisematilat ovat erityyppisiä. Varttuneissa metsissä puusto on väljempää ja suljetun maiseman läpi avautuu siivilöityviä näkymiä metsän halki. Nuorissa metsissä ja taimikoissa puolestaan maisema on täysin suljettu. Puoliavointa maisematilaa alueelle sijoittuu lähinnä metsittymässä oleville suoalueille, joilla kasvillisuus ei ole vielä suurikokoista ja tiheää. Avonaista maisemaa suunnittelualueella on varsin vähän. Selkeimmän avonaisen maisematilan muodostaa peltoaukea alueen lounaiskulmassa. Muut avonaiset alueet ovat avosoita tai suomuuntumia. Avonaisia alueita ovat myös tieväylät.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 13 Varttunutta kuusikkoa, suljettu maisematila, siivilöityvät näkymät. Puoliavointa maisemaa.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Maiseman erityispiirteet Alueen maisemallisesti merkittävimmät kohdat sijoittuvat varttuneisiin kuusikoihin ja jyrkkiin vaaranrinteisiin. Alueen rakentamisessa tulisi vaalia varttunutta metsää ja yksittäisiä komeita puuryhmiä. Etenkin aluetta halkovan tien varressa olevat kuusikkoryhmät muodostavat maisemaan kiinnekohtia, jotka antavat ulottuvuutta tieltä avautuviin näkymiin. Maisemakuvan yhtenäisen rakenteen vuoksi, alueella ei ole varsinaisia maisemansolmukohtia, mutta metsäautotien ja alueen halkaisevan tien risteystä voidaan pitää jonkinlaisena maisemallisena solmukohtana. Kohdalta avautuu komea näkymä kohti Iso- Syötettä, näkymät peltomaisemaan sekä alueelle omaleimaisen ilmeen antavaan kuusimetsään. Alueella on myös muutamia yksittäisiä maisemaa elävöittäviä yksittäisiä luontoelementtejä, kuten vanhoja kookkaita kelohonkia sekä suuria siirtolohkareita. Niiden säilyttäminen maisemamassa lisää alueen vaihtelevuutta ja luo kontrasti muuten hyvin yhdenmukaiseen ilmeeseen. Nuoria metsiä ja taimikoita tulisi harventaa ja kasvattaa jatkossa siten, että ne kehittyisivät ajan myötä myös väljiksi puistomaisiksi metsäalueiksi, kuten niitä ympäröivät varttuneet metsät tällä hetkellä ovat. Maantien ja metsäautontien risteykseen muodostuu mielenkiintoinen maisemansolmukohta erityyppisten maisemaelementtien yhdistyessä samaan maisemaan.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Rakennettu ympäristö 3.12 Rakennettavuus Suuri siirtolohkare elävöittää maisemaa ja se tulisi säilyttää. Upeat kelohongat tulisi raivata esille muun puuston keskeltä asemakaavaalueen länsiosassa. Alueen halki kulkee Välihuikonen niminen tie, joka yhdistää Iso-Syötteen ja Pikkusyötteen. Alueen eteläreunassa kulkevat myös hiihtoladut ja moottorikelkkaurat sekä pohjoisosassa sähkölinja. Muutoin alue on rakentamaton. Suunnittelualueen pohjoispuolella on asemakaavoitettu loma-asuntoalue, jonka rakennuskanta on pääasiassa 1990-luvulta. Alue ei ole täysin toteutunut. Alueen rakennettavuus on hyvä/kohtuullisen hyvä. Alueen koillisosan jyrkänteessä on terassimuotoisia kalliopaljastumia ja ylärinteessä kallio on hyvin lähellä maanpintaa. Kahdessa kohtaa soistumat ovat heikosti rakennettavissa olevaa aluetta. Lohilammen ranta-alueet ovat rakentamiseen soveltumattoimia. Rakennettavuutta heikentää myös rinnettä alas tulevat notkelmat, jotka keräävät erityisesti sulamisvesiä keväisin.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 16 Kartta: Alueen rakennettavuus 3.13 Liikenne Suunnittelualue liittyy Välihuikosen välityksellä pt 862 ja pt 858 kautta valtatie Maanomistus Suunnittelualue on pääasiassa kaupungin omistuksessa.

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Suunnittelutilanne Maakuntakaava Alueella ovat voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, Syötteen yleiskaava sekä alueeseen rajautuen Luokkavaaran asemakaava. Pudasjärvi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan liittoon ja siten myös sen alaisuudessa laadittavan maakuntakaavan vaikutuspiiriin. Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö on vahvistanut sen ja siitä tehdyt valitukset on käsitelty korkeimmassa hallintooikeudessa Kaava on kaikilta osiltaan lainvoimainen. Maakuntakaavassa on osoitettu loma- ja matkailualue (R), matkailupalvelujen alue (RM), virkistysalue (V), luonnonsuojelualue (SL), Syötekylä (at), matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv- 2). Tiestöstä Näköalatie on osoitettu kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävänä tienä sekä Syötekyläntie seututienä. Reiteistä maakuntakaavaan on osoitettu UKK-reitti ja moottorikelkkailureitti. Lisäksi maakuntakaavaan on osoitettu maisemakallioalueita, muinaismuistokohteita sekä harjujensuojeluja pohjavesialueita. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Yleiskaava Alueella on voimassa Syötteen yleiskaava (2005), jossa suunnittelualue on pääasiassa loma-asuntoaluetta (RA-1) ja virkistysaluetta (VR-1) Ote yleiskaavasta

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Asemakaava Ote asemakaavasta Suunnittelualue rajautuu Luokkavaaran asemakaava-alueeseen. Asemakaavassa on suunnittelualuetta vasten ulkoilu- ja retkeilyaluetta VR sekä uimaranta-aluetta VV rantaviivan molemmin puolin. Suunnittelualueen reunaan ulottuu katualue. Lähimmät korttelialueet ovat lomarakennusten korttelialueita merkinnällä RA-3 tonttitehokkuudella e=0,25 kerroskorkeuden ollessa Iu½ Pohjakartta Alueen pohjakartta on hyväksytty

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki 20 4 ASEMAKAAVALUONNOKSEN KUVAUS 4.1 Yhdyskuntarakenne Rakenne ja maankäyttö Mitoitus Suunnittelualueen rakentaminen jatkaa Luokkavaaran loma-asuntoalueen rakennetta Luokkavaaran etelärinteeseen. Alueen rakenne tukeutuu Välihuikosen tiehen, josta tonttikadut erkanevat ylös ja alas rinnettä. Rakentaminen on pyritty sijoittamaan otollista pienilmastoa hyödyntäen sekä siten, että tonteilta avautuisi mahdollisimman hyvät näkymät Iso-Syötteen ja Piensyötteen alueelle. Tonttikatujen sijoittamisessa Välihuikosen pohjoispuolella on pyritty muodostamaan rinnettä ylös nouseva jatkuvasti muuttuva katutila. Jyrkimmissä kohdissa on katu räjäytetty kahdeksi erilliseksi yksisuuntaiseksi ajoradaksi. Tämä ratkaisu lisää liikenneturvallisuutta ja myöskin leikkaukset jäävät katualueen reunalla pienemmäksi säästäen maisemaa. Rakentamisen kerrosluvuksi alueella on valittu II - ½II, joka mahdollistaa myöskin rinneratkaisut sekä edesauttaa näkymien muodostamista asunnoista luontoon. Lähtökohtana tonteilla oli, että lähes kaikki tontit avautuvat joltakin sivultaan virkistysalueelle lisäten väljyyden ja luonnonläheisyyden tuntua. Erillispientaloaluetta on kaavassa varattu 1,98 ha, joka sisältää yhteensä 10 tonttia. Loma-asuntojen korttelialuetta on varattu yhteensä 26,17 ha, joka sisältään yhteensä 159 tonttia. Asukasmäärä alueella voi olla noin henkeä. Lähivirkistysaluetta on yhteensä 42,98 hehtaaria, joka on 53,6 % kaavaalueesta.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Aluevaraukset Erillispientalojen korttelialue (AO) Asemakaava-alueen lounaisosaan on varattu kaksi korttelia ja Lohilammen alueelle yksi korttelialue omakotirakentamista varten. Kärrikujan korttelit sijoittuvat loivan harjumuodostuman molemminpuolisille rinteille ja Lohilammentien kortteli harjumuodostuman ylätasanteelle. Tonttikoko on n neliömetriä. Kerrosluvuksi on valittu 2 ja rakennusoikeus tonteilla on 250 kerrosneliötä. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä 1,98 hehtaaria Loma-asuntojen korttelialue (RA) Lähivirkistysalue (VL) Korttelialueet sijoittuvat pääsääntöisesti lounaaseen viettäville rinnealueille. Kortteleiden sijoittamisessa on huomioitu kallioiset jyrkännealueet sekä alueella sijaitsevat soistumat. Korttelialueet on pyritty sijoittamaan pienilmaston kannalta otollisiin kohtiin. Lähtökohtana oli myös, että tontit avautuisivat vähintään yhdeltä sivulta virkistysalueelle. Niillä tonteilla joita ei voitu avata virkistysalueelle kasvatettiin tonttien väljyyttä. Rakennukset on suositeltu sijoitettavaksi siten, että voivat hyödyntää mahdollisimman hyvin aamu- sekä ilta-auringon valoa sekä, että niistä avautuu mahdollisimman hyvä näkymä ympäristöön. Tonteilla ei suositella nurmettamista. Korttelialueet muodostuvat loma-asuntotonteista ja korttelialueet on määritelty RA-tonteiksi Luokkavaaran voimassa olevia asemakaavamerkintöjä vastaavasti. Rakennusoikeudeksi tonteilla on merkitty 175 kem ja kerrosluvuksi II - ½II. Tonttikoot vaihtelevat noin välillä. Tontteja on yhteensä 159 kappaletta. Korttelialueiden pinta-ala on yhteensä noin 26 hehtaaria. Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on varattu virkistyskäyttöön. Alueelle on osoitettu ohjeellisina ulkoilureitit, jotka palvelevat myös alueen sisäistä jalankulkua. Alueelle voidaan sijoittaa myös leikkipuistoja. Virkistysalueita on kaavassa varattu yhteensä 43 hehtaaria mikä tekee 53,6 % koko kaavan pinta-alasta Urheilu- ja virkistyspalvelujenalueet (VU) Katualueet Asemakaavassa on yleiskaavan periaatteita noudattaen kaava-alueen eteläosassa sijaitseva peltoaukea varattu urheilu- ja virkistystoiminnalle. Alueelle voidaan sijoittaa mm. pelikenttiä ja muita toimintaa palvelevia rakenteita ja rakennuksia. Alueen kokoojana toimii Välihuikonen, jonka pohjoispuolelle on sijoitettu myös kevytliikenteen väylä. Lähtökohtana tonttikatujen katujen sijoittamiselle ja suuntaamiselle oli että ne näkyisivät mahdollisimman vähän häiritsevästi niin Isolta kuin myös Pikku- Syötteeltä katsottuna. Tonttikadut ovat leveydeltään 12 metriä.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Pudasjärven kaupunki Muut alueet ja varaukset Energiahuolto Kaavassa on osoitettu yleinen pysäköintialue urheilu- ja virkistyspalvelualueen viereen. Alue palvelee myös retkeilijöitä, jotka käyttävät alueelta lähteviä reittejä. Alueen energiahuolto tultanee toteuttamaan kiinteistökohtaisena jossa ratkaisuina voi olla mm. varaavat tulisijat ja katetut halkovarastot (polttopuun laatu!) sekä vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä esim. poistoilmalämpöpumppu, ilma-vesi lämpöpumppu ja maalämpö. Poistoilmalämpöpumppu on rakennuksen lämpöpumppu, ilmastointikone ja lämminvesivaraaja. Se hyödyntää talon sisäilmaan sitoutunutta lämpöenergiaa ennen kuin käytetty ilma poistetaan ulos. Lämpö käytetään sitten lauhdutinpatterin avulla valmistajien erilaisista tyypeistä riippuen rakennuksen käyttöveden lämmittämiseen varaajaan, lämmitysverkoston veteen ja joissain tapauksissa myös tuloilmaan. Toinen puolikas hoidetaan poistoilmalämpöpumppuyksikköön kuuluvalla sähkövastuksella tai vaikka puulla. Sähkönjakelua varten kaava-alueelle on osoitettu ohjeelliset puistomuuntamot. Alueen pienjänniteverkko tullaan toteuttamaan maakapelöeilla. Luokkavaaran alueen kaukolämpöverkoston pituudeksi tulisi n m. Korkeuseroista johtuen verkoston pituus voi olla käytännössä pitempikin. Näin ollen lämpöverkoston liittymistiheys on n. 10 r-m3/verkostometri. Tästä syystä kaukolämpöverkoston suunnittelua ei ole mielekästä jatkaa. Kannattavuuden rajana pidetään yleensä 40 r-m3/verkostometri (joissain tapauksissa voi olla pienempi esim ). Kaukolämpöverkoston kustannukset ja häviöt nousevat voimakkaasti suhteessa tuotettuun energiaan kun liittymistiheys pienenee. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että keskimäärin 50 m lämpöverkostoa hukkaa haketta n. 10 i-m3 vuodessa. Lisäksi loma-asutuksen energiankulutusta on erittäin vaikea arvioida, johtuen vaihtelevasta käyttöasteesta ja kausiluonteisuudesta. 4.3 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on käytetty pääasiassa jo Luokkavaaran asemakaavassa käytettyjä merkintöjä. Luokkavaaran asemakaavan laajennuksessa on annettu seuraavia määräyksiä: Tontilla saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi erillisen varastorakennuksen, johon ei tule lämmitettäviä tiloja sekä sen yhteyteen katoksen, joiden ala saa olla yhteensä 20 neliöä. - Rakennukset tulee perustaa mahdollisimman maaston mukaisesti pengerryksiä välttäen. Yli 50 cm korkeat sokkelinosat tulee verhoilla puu- tai luonnonkivimateriaalilla.