GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA Marit Wennerström, Nina Leppäharju, Olli Sallasmaa, Kirsti Keskisaari ja Jarmo Kallio

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA TIIVISTELMÄ Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö tuotti alueellisen geoenergiapotentiaalikartan palvelemaan Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueen aluesuunnittelijoita, asukkaita ja yrityksiä energiaratkaisujen alustavassa valinnassa ja vertailussa. Työ liittyi Etelä-Kymenlaakson seudulla käynnissä olevaan Uusiutuvan energian kuntakatselmusprojektiin, jossa olivat mukana em. kunnat. Potentiaalikartta liitetään Etelä-Kymenlaakson karttapalveluun. Kohdealueen geoenergiapotentiaali on suurelta osin arvioitu erinomaiseksi. Paikallisesti maapeitteen paksuus tai kallion alhaisempi lämmönjohtavuus heikentävät geoenergiapotentiaalia. Tuotettu geoenergiapotentiaalikartta on suuntaa antava ja sellaisena käytettävä. Alueellista karttakuvaa voidaan edelleen tarkentaa kohdekuntien maapeitteen syvyystiedoilla ja alueen eri rapakivityyppien kartoituksella ja lämmönjohtavuus- mittauksilla. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Geoenergiapotentiaali 3. Maapeitteen paksuus ja luokitus 4. Kivilajit ja luokitus 5. Geoenergiapotentiaalin luokitus 6. Esimerkkilaskelmat 7. Yhteenveto ja jatkoselvitystarpeet Kirjallisuusviitteet 1. JOHDANTO Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelun tilauksesta Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä- Suomen yksikkö teki geoenergiapotentiaaliselvityksen palvelemaan Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueen kaavoittajia, asukkaita ja yrityksiä energiaratkaisujen alustavassa valinnassa. Työ liittyy Etelä-Kymenlaakson seudulla käynnissä olevaan Uusiutuvan energian kuntakatselmus projektiin jossa nämä kunnat olivat mukana. Geoenergiapotentiaalikartan teossa on hyödynnetty GTK:n olemassa olevaa monipuolista paikkatietoaineistoa. Siinä on huomioitu luokiteltu maapeitteen paksuus, kivilajien lämmönjohtavuus ja esitetty pohjavesialueiden mahdolliset rajoitukset. Lisäksi on tehty esimerkinomaiset laskelmat alueen kallioperän (pääkivilajien) termisten ominaisuuksien vaikutuksesta geoenergian tuotantoon mitoittamalla energiakaivo tai -kaivokenttä erikokoisiin kuvitteellisiin kiinteistöihin. Asiantuntijoina ovat toimineet geofyysikko Nina Leppäharju (geoenergia), geologi Marit Wennerström (kallioperäominaisuudet) ja geologi Olli Sallasmaa (maapeitteen paksuuslaskut). Karttojen layout on Kirsti Keskisaaren. Selvityksen ohjaajana toimi energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelusta. Raportin tarkasti toimialapäällikkö, geoenergia-asiantuntija Jarmo Kallio.

3 2 (10) Selvitystyö toteutettiin toimistotyönä. Tuotettu kartta liitetään osaksi Etelä-Kymenlaakson karttapalvelua. Kartta tullaan jakamaan kyseisten kuntien kautta. Geoenergiapotentiaalikarttaa ja esimerkkilaskelmia ei voida sellaisenaan käyttää alueen kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoittamiseen. Kohdekohtaisesti geoenergiaa hyödynnettäessä on syytä suorittaa aina paikalliset tutkimukset ja mittaukset oikean mitoituksen turvaamiseksi. 2. GEOENERGIAPOTENTIAALI Geoenergialla tarkoitetaan maa- ja kallioperään sekä vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa, jota voidaan lämpöpumpun avulla käyttää rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen. Toinen yleisesti käytössä oleva termi on maalämpö. Yleisin geoenergian hyödyntämismuoto on kallioperään porattava, metriä syvä energiakaivo. Tässä Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalin selvityksessä on keskitytty kallioperään porattavien energiakaivojen tuottaman kalliolämmön hyödyntämiseen, sillä taajama-alueilla ja erityisesti isommissa kohteissa energiakaivot ovat käytännössä ainut vaihtoehto. Irtomaahan horisontaalitasoon asennettava maalämpöputkisto vaatii paljon pinta-alaa ja on siksi mahdollisuus lähinnä maatilojen lämmityksessä. Kuitenkin maaperään ja vesistöön varastoitunutta lämmitysenergiaa kannattaa hyödyntää siellä missä siihen on mahdollisuus. Geoenergian hyödyntämismahdollisuudet riippuvat voimakkaasti maapeitteen paksuudesta ja kallioperän ominaisuuksista. Maapeitteen paksuus vaikuttaa suoraan energiakaivon tai -kaivokentän porauskustannuksiin. Kallioperän ominaisuuksilla, lähinnä lämmönjohtavuudella, on suora yhteys energiakaivon energian tuottoon ja tehoon/metri. Näin ollen paikallisen kivilajin ominaisuudet vaikuttavat geoenergiaprojektin kustannuksiin ja sitä kautta koko menetelmän kannattavuuteen. Etelä- Kymenlaakson geoenergiapotentiaalikartassa on huomioitu/rajattu lisäksi myös pohjavesi- alueet, vaikka pohjavesialue ei sinänsä vähennäkään geoenergiapotentiaalia maankamarassa. Näin siksi että lupamenettely näillä alueilla voi olla hankala. 3. MAAPEITTEEN PAKSUUS JA LUOKITUS Maapeitteen paksuus (Kuva 1.) laskettiin käyttäen hyväksi GTK:n olemassa olevia paikkatietoaineistoja. Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueella oli tasan 8000 havaintopistettä. Pisteistä 1184 oli erilaisia kairauksia tai tutkimuskaivantoja, 4499 oli turvetutkimusten syvyystietoja, suoria kallion-pintahavaintoja oli 2293 ja seismisen luotauksen tulkittuja kallionpintatietoja oli 24. Pistehavainnoista laskettiin 500 m:n pikselikoolla rasterimuotoinen kartta, jossa kukin pikseli sai sen sisältämien syvyyspisteiden maksimiarvon. Laskemistapa korostaa tarkoituksellisesti alueita, joissa maapeitteen paksuus voi olla suuri. Lisäksi maapeitteen paksuutta arvioitaessa käytettiin GTK:n 1: maperäkartasta kalliopaljastuma ja kalliomaa kuviorajauksia sekä 1: maaperäkartan kuviorajauksia, joille oli yleisten geologisten ominaisuuksien perusteella arvioitu maapeitteen paksuus.

4 Kuva Kotka t Hamina Virolahti Miehikkälä Maanpeitteen paksuus yli 30 m m alle 10 m Vesistö 0 10 km Projektio: ETRS-GK27 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 (10) Kartta on koottu ESRI:n Arcmap ohjelmassa päällekkäisistä tasoista siten, että joka kohdassa näkyy paras mahdollinen tieto. Alimpana oli 1: maaperäkarttojen kuviot, jotka näkyvät siellä, missä ei ole pistetietoa eikä 1: maaperäkartan kalliomaarajauksia. Kuvassa 1 on esitetty tasoista koottu maapeitteen paksuus jaettuna paksuusluokkiin alle 10 m, m ja yli 30 m, sekä vesistö. Kuvassa 2 on esitetty etäisyys lähimpään tutkimuspisteeseen. Kuva 2. Etäisyys GTK:n syvyyspistetiedoista. 4. KIVILAJIT JA LUOKITUS Etelä-Kymenlaakson alue kuuluu geologisesti laajaan Kaakkois-Suomen eli Viipurin rapakivimassiiviin (Simonen, 1987). Kallioperä koostuu rapakivigraniitin erilaisista muunnoksista, jotka eroavat toisistaan joko rakenteen tai niissä esiintyvien erilaisten Fe-Mg-pitoisten tummien mineraalien perusteella (Kuva 3). Yleisin muunnos on viborgiitti, jossa on tiheässä plagioklaasi- manttelin ympäröimiä kalimaasälpäovoideja, tasarakeisessa graniittisessa perusmassassa. Luokituksessa erotettu pyterliitti on rakenteeltaan porfyyrinen ja siinä on tiheässä kalimaasälpä- ovoideja keskirakeisessa perusmassassa. Lisäksi on monia porfyyrisia ja tasarakeisia muunnoksia. Kaikki rapakivigraniitit ovat rakenteeltaan suuntautumattomia.

6 Kuva Kotka t Hamina Virolahti Miehikkälä KIVILAJIT Porfyyrinen apliitti Porfyyrinen rapakivigraniitti Pyterliitti Rapakivigraniitti, karkearakeinen Tasarakeinen rapakivigraniitti Tumma tasarakeinen rapakivigraniitti Tumma viborgiitti Viborgiitti Vesistö 0 10 km Projektio: ETRS-GK27 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 (10) Geoenergiapotentiaalikarttaa varten koottiin GTK :ssa oleva tieto Suomen rapakivien lämmönjohtavuusmittauksista. Rapakivien lämpöominaisuuksia on kuvattu Elimäeltä (Järvimäki and Puranen, 1979; Peltoniemi and Kukkonen, 1995,1997; Kivekäs, 1978), Hästholmenilta, Loviisasta (Kukkonen and Lindberg, 1998; Peltoniemi and Kukkonen, 1995,1997) ja Heinolasta (Peltoniemi and Kukkonen, 1995). Elimäellä kallion lämpötilamittaukset on tehty kalliokaivosta 400 m syvyyteen asti (Järvimäki and Puranen, 1979). Käytetyn kairausmenetelmän vuoksi kairasydäntä ei ollut käytettävissä, vaan rapakiven lämmönjohtavuus mitattiin pintakalliosta (syvyys alle 25 m) kairatuista näytteistä (Järvimäki and Puranen, 1979). Kivilaji on yhtenäisesti viborgiitti ja lämmönjohtavuus 3.47 W/(mK). Hästholmenin kohteesta mitattiin lämmönjohtavuus 7 kairasydännäytteestä (Peltoniemi ja Kukkonen, 1995). Näytteistä 5 kivilaji oli pyterliitti, joissa oli muuta rapakiveä alhaisempi lämmönjohtavuus W/(mK). Näytteet ovat syvyysväliltä m. Heinolassa mitattiin kairasydännäytteestä porfyyrisesta rapakivestä 12 näytettä (Peltoniemi ja Kukkonen, 1995). Lämmönjohtavuuden keskiarvo oli 3.83 W/(mK). Näytteiden syvyysväli oli m. Edellä kuvatut mittaukset ovat nyt kohteena olleen Etelä-Kymenlaakson länsipuolelta. Kaikki kohteet kuuluvat kuitenkin saman Viipurin rapakivimassiivin alueelle. Massiivin sisällä esiintyy useita rapakivityyppejä, jotka on määritetty mineraalikoostumuksen ja rakenteen perusteella tietyissä rajoissa. Näin ollen koko massiivin alueella voidaan olettaa, että kivilajiriippuvaiset lämpöominaisuudet pysyvät melko samoina samassa kivilajissa. Saatavissa olleiden rapakivien lämmönjohtavuustietojen perusteella kivilajit jaettiin kahteen luokkaan. Erinomainen lämmönjohtavuus on muilla, paitsi pyterliitillä, jonka lämmönjohtavuus on keskinkertainen (Kuva 4). 5. GEOENERGIAPOTENTIAALIN LUOKITUS Geoenergian hyödyntämisen kannalta maapeitteen paksuudella on suuri merkitys. Ympäristöministeriön julkaiseman Energiakaivo-oppaan (Juvonen & Lapinlampi, 2013) ja Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Poratekin normilämpökaivo-ohjeiden (Normilämpökaivon kriteerit, 2009) mukaisesti toteutetussa energiakaivossa kaivon yläosa suojaputkitetaan aina. Tämän osuuden eli maaporauksen hinta on kaksin- tai jopa kolminkertainen kallioporauksen hintaan verrattuna, jolloin maaporaus muodostaa merkittävän osuuden koko geoenergiajärjestelmän kustannuksista. Nykyisin kuitenkin poraustarjoukseen voi usein kuulua metriä maaporausta ilman lisäkuluja. Jos maapeitepaksuus ylittää 30 m, energiakaivo tai -kaivokenttä jää helposti taloudellisesti kannattamattomaksi.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 (10) Kuva 4. Kivilajien lämmönjohtavuustietojen perusteella tehty luokitus, jota käytettiin geoenergiapotentiaalin määrittämisessä. Tästä syystä tässä Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalin selvityksessä maapeitteen paksuus luokiteltiin seuraavasti: 1. Maapeitepaksuus < 10 m, erinomainen 2. Maapeitepaksuus m, hyvä 3. Maapeitepaksuus > 30 m, huono Kivilajien ominaisuuksista lämmönjohtavuus vaikuttaa merkittävästi geoenergian hyödynnettävyyteen. Kun energiakaivosta otetaan lämpöä, kaivon seinämän ja ympäröivän kallion välille muodostuu lämpötilaero. Kuinka hyvin energiakaivosta otetun lämmön tilalle siirtyy korvaavaa lämpöä kauempaa energiakaivoa ympäröivästä kalliosta, riippuu pääosin kallioperän lämmönjohtavuudesta mutta myös pohjaveden liikkeistä kallioperässä. Lämmönjohtavuus vaikuttaa siis suoraan siihen kuinka syvä energiakaivo tarvitaan tietyn energiamäärän tuottamiseksi, omakotitalossa tai isommassa kohteessa. Suomen kivilajien lämmönjohtavuuden keskiarvo on 3,24 W/(mK) (Peltoniemi, 1996), mutta lämmönjohtavuus vaihtelee yleisesti välillä 2 4 W/(mK). Tässä geoenergian potentiaaliselvityksessä Etelä-Kymenlaakson kivilajit voitiin luokitella kirjallisuudesta löydettyjen lämmönjohtavuusarvojen perusteella seuraavasti: 1. Viborgiitti, porfyyrinen rapakivi tai tumma rapakivi, lämmönjohtavuuden arvio 3,45 W/(mK), erinomainen 2. Pyterliitti (rapakivi), lämmönjohtavuuden arvio 2,55 W/(mK), keskinkertainen

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 (10) Geoenergiapotentiaalin kuvausta varten muodostettiin luokittelukartta. Sekä kivilajien luokitteluaineistosta että maapeitteen paksuuden luokitteluaineistosta konvertoitiin rasterikartat 500x500 m ruutukoolla. Maapeitteenpaksuus luokille annettiin arvot 10 (< 10 m), 20 (10 30 m) ja 30 (> 30 m). Vastaavasti kivilajien lämmönjohtavuus luokille annettiin arvot 1 (erinomainen) ja 2 (keskinkertainen). Rasterit laskettiin yhteen ESRI:n ArcGis-ohjelmistossa Spatial Analyst työkalulla, jolloin jokaiselle luokituskartan ruudulle muodostui erillinen arvo. Laskennan tuloksesta geoenergiapotentiaalille muodostettiin luokat erinomainen, hyvä, keskinkertainen, tyydyttävä ja huono (Kuva 5.). Erinomainen; maapeite < 10 m, erinomainen kallion lämmönjohtavuus Hyvä; maapeite m, erinomainen kallion lämmönjohtavuus Keskinkertainen; maapeite < 10 m, keskinkertainen kallion lämmönjohtavuus Tyydyttävä; maapeite m, keskinkertainen kallion lämmönjohtavuus Huono; maapeite >30 m, erinomainen kallion lämmönjohtavuus Suurin osa Etelä-Kymenlaakson alueesta kuuluu ensimmäiseen luokkaan, jossa geoenergiapotentiaali on erinomainen. Alueen ohut maapeite ja rapakiven erinomainen lämmönjohtavuus sekä eteläinen maantieteellinen sijainti tarjoavat erittäin hyvän mahdollisuuden hyödyntää geoenergiaa rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä. Seuraavassa luokassa, Hyvä, maapeitteen paksuus voi vaihdella metrin välillä, ja geoenergiaprojekteissa kannattaa harkita tarkempien kohdetutkimusten perusteella paljonko maaporaus vaikuttaa kustannuksiin. Kirja-arvojen mukaan erinomainen kallioperän lämmönjohtavuus kuitenkin antaa hyvät edellytykset. Keskimmäisessä luokassa maapeite on ohut, mutta kallioperän lämmönjohtavuus on heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Tämä on otettava huomioon energiakaivojen mitoituksessa. Seuraavassa luokassa maapeitteen paksuus alentaa potentiaalia edelliseen verrattuna. Luokassa Huono on painotettu paksun maapeitteen vaikutusta. Geoenergian hyödyntämistä harkittaessa Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalikarttaa voidaan käyttää kaavoituksessa ja hankesuunnitteluvaiheessa, mutta aineiston vajavuuden ja luokituksen sisältämän maapeitteen ja kivilajien lämmönjohtavuuden vaihteluvälien takia, kohteellista potentiaalia on syytä tarkentaa paikkamittausten avulla. Pohjavesialueet merkittiin Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalikarttaan, koska näillä alueilla geoenergian hyödyntämiselle saattaa tulla tiettyjä rajoituksia. Asiasta voi lukea lisää Energiakaivooppaasta (Juvonen & Lapinlampi, 2013). Pohjavesialue itsessään ei kuitenkaan vähennä geoenergiapotentiaalia maankamarassa.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva Kotka Hamina t Virolahti Miehikkälä km Projektio: ETRS-GK27 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 (10) 6. ESIMERKKILASKELMAT Etelä-Kymenlaakson pääkivilajien termisten ominaisuuksien vaikutusta geoenergian tuotantoon tutkittiin mitoittamalla energiakaivo tai -kaivokenttä erikokoisiin kuvitteellisiin kiinteistöihin: 1. Omakotitalo (tai vastaava), lämmitysenergiantarve 25 MWh/v 2. Rivitalo (tai vastaava), lämmitysenergiantarve 250 MWh/v 3. Pieni/keskisuuri teollisuuskiinteistö (tai vastaava), lämmitysenergiantarve 800 MWh/v Kivilajien termisistä ominaisuuksista merkittävin on tässä yhteydessä lämmönjohtavuus. Alueen pääkivilajit jaettiin tässä selvityksessä lämmönjohtavuuden osalta kahteen luokkaan, joilla on merkittävä ero lämmönjohtavuudessa: Erinomainen ja Keskinkertainen. Näissä laskelmissa luokille käytettiin kirjallisuudesta löydettyjä ko. kivilajien lämmönjohtavuuksien keskiarvoja: 3,45 W/(mK) (viborgiitti, tumma tai porfyyrinen rapakivi; Geoenergiapotentiaalikartassa luokiteltu 2. "Rivitalo", 250 MWh/v Kaivojen määrä Kaivon aktiivisyvyys Kaivojen aktiivinen yhteissyvyys Luokkien välisen eron kustannusvaikutus Taulukko 1. Etelä-Kymenlaakson tyypillisten kivilajien lämmönjohtavuusluokkien vaikutus erikokoisten kiinteistöjen energiakaivojen mitoitukseen ja porauskustannuksiin*. Vertailun vuoksi taulukossa on esitetty vastaavat mitoitukset Suomen kivilajien lämmönjohtavuuden ja kallioperän lämpötilan keskiarvolla. HUOM! Laskelmia ei voida suoraan hyödyntää alueen kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoittamisessa! 1. "Omakotitalo", 25 MWh/v Luokkien välisen Lämmönjohtavuusluokka määrä aktiivisyvyys yhteissyvyys Kaivojen Kaivon Kaivojen aktiivinen eron kustannusvaikutus Erinomainen m * 30 /m Keskinkertainen = 750 Vertailu: Suomi keskiarvo Lämmönjohtavuusluokka Erinomainen m * /m Keskinkertainen = Vertailu: Suomi keskiarvo "Teollisuuskiinteistö, 800 MWh/v Luokkien välisen Lämmönjohtavuusluokka määrä aktiivisyvyys yhteissyvyys Kaivojen Kaivon Kaivojen aktiivinen eron kustannusvaikutus Erinomainen m * 30 /m Keskinkertainen = Vertailu: Suomi keskiarvo *Energiakaivon porauskustannukset on arvioitu vuoden 2014 yleisen hintatason mukaan

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 (10) Erinomainen ) ja 2,55 W/(mK) (pyterliitti rapakivi; Geoenergiapotentiaalikartassa luokiteltu Keskinkertainen ). Kallioperän lämpötila asetettiin kaikissa laskelmissa niin, että se vastaa Etelä-Suomen keskimääräisiä arvoja: maanpinnan vuosittainen keskilämpötila oli kaikissa laskelmissa 6 C ja lämpö-tilan nousu syvemmälle mentäessä oli noin 1 C / 100 m. Taulukon 1. mukaisesti kivilaji vaikuttaa selvästi (jopa 25 m) jo yksittäisen energiakaivon mitoitukseen, ja suurempien kenttien mitoituksessa vaikutus kertaantuu. Rivitalon osalta on esitetty kaksi vaihtoehtoista mitoitusta (kaivot alle 200-metrisiä tai alle 300-metrisiä), kun lämmönjohtavuus on 3,45 W/(mK). Kustannusvaikutukset on laskettu siten, että energiakaivon porauskustannukseksi on arvioitu 30 /m vuoden 2014 yleisen hintatason mukaan. Laskelmista voi huomata myös, että kentän koko ei kasva lineaarisesti energiantarpeen kasvaessa. Näin ollen, vaikka 25 MWh/v kuluttavalle rakennukselle riittääkin tässä tapauksessa aktiivisyvyydeltään 150 m kaivo, 10*25 MWh/v=250 MWh/v kuluttavalle rakennukselle ei riitä 10*150 m energiakaivojen aktiivisyvyyttä. Jotta Etelä-Kymenlaakson paikallisia kallioperän ominaisuuksia voisi geoenergian kannalta verrata muualle Suomeen, taulukossa on esitetty vastaavat mitoitukset myös, kun lämmönjohtavuus on Suomen kivilajien keskimääräinen lämmönjohtavuus 3,24 W/(mK), maanpinnan keskilämpötila on 4,5 C ja lämpötila nousee kallioperässä syvemmälle mentäessä oli noin 1 C / 100 m. Tällainen tilanne voisi olla Keski-Suomen korkeudella. Vertailusta huomaa, että Etelä-Kymenlaakson korkeampi lähtölämpötila kalliossa ja suurella alueella myös kivilajin lämmönjohtavuus vaikuttavat edullisesti geoenergian hyödyntämiseen. Laskelmia ei voida suoraan hyödyntää alueen kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoittamisessa vaan tarkempi mitoitus tulisi tehdä. Todellisuudessa kaivojen mitoitukseen vaikuttaa myös mm. energian kulutuksen (lämmitys/viilennys) kuukausijakautuma sekä kaivojen sijoitus ja keskinäiset etäisyydet. YHTEENVETO JA JATKOSELVITYSTARPEET Tehdyn selvityksen perusteella kohdealueen geoenergiapotentiaali on suurelta osin erinomainen (Kuva 5). Rapakivien lämmönjohtavuus on korkeampi kuin Suomen kallioperän kivilajeissa keskimäärin. Pyterliitti poikkeaa saatavilla olleiden mittaustulosten perusteella muista rapakivityypeistä alhaisemman lämmönjohtavuuden perusteella (Kuva 4.). Maapeitteen suuri paksuus ja kallion alhaisempi lämmön- johtavuus heikensivät geoenergiapotentiaalia paikallisesti. Alueilla, joissa on paksumpi maapeite, kannattaa tutkia mahdollisuutta hyödyntää maalämpöä vaakaputkiston avulla. Menetelmä sopii erityisesti taajamien ulkopuolelle maaseudulle. Nämä alueet eivät erotu tässä geoenergiapotentiaalikartassa koska tässä selvityksessä keskityttiin energiakaivojen avulla hyödynnettävään kalliolämpöön. Geoenergiapotentiaalikartta on suuntaa antava ja sitä voidaan käyttää alustavaan tarkasteluun kohdealueella. Kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoitus tulee tehdä aina kohdekohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet ja kohdekohtainen energiakulutus tulevat huomioiduksi. Alueellista tarkastelua voidaan parantaa sekä kallioperätiedon että maapeitetiedon osalta. Maapeitteen paksuuskartan alueellista tarkkuutta saadaan parannettua lisäämällä tarkkoja syvyystietoja alueille, joista

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 (10) ei ole suoria mittaustietoja. Kuntien hallussa olevat syvyystiedot olisi ensimmäinen luonteva tapa lisätä maapeitteen paksuuskartan tarkkuutta. Tässä tutkimuksessa maanpeite laskettiin suoraan syvyysarvoista olettamalla kairauksen lähtötaso nollaksi. Kohteellisessa tutkimuksessa olisi mahdollista laskea todellisista lähtötasoista kallion pinnan tasot ja interpoloida niistä tiedoista kallion pinnan korkeustason. Tällöin laserkeilaus-korkeusmallin avulla saataisiin tarkempi arvio maapeitteen paksuuden vaihteluista. Kuntien hallussa olevien syvyysaineistojen avulla mittauspisteiden läheisyydessä olisi mahdollista tehdä tarkennuksia ja mahdollisesti jakaa maapeitteen paksuus vielä yhteen ylimääräiseen luokkaan (esim. alle 10 m, m, m, yli 30 m). Tässä selvityksessä maapeitepaksuuden keskiluokka (10 30 m) on geoenergian hyödynnettävyyden kannalta laaja, ja lisäselvitys toisi karttaan kohteiden kannalta merkittävää tarkennusta. Pohjaveden pinnan tasosta olisi mahdollista saada tietoa harjualueilta sekä pistemäisesti kallioporakaivoista. Kallioperässä ei voida määrittää yhtenäistä pohjavedenpinnan asemaa, koska vesi liikkuu kalliossa raoissa ja ruhjeissa. Selvityksessä oli käytettävissä kallion lämmönjohtavuusmittauksia vain kohdealueen länsipuolelta. Viipurin rapakivimassiivi on kuitenkin kallioperäkartoitustietojen perusteella rapakivityyppien osalta melko yhtenäinen alue. Rapakivien lämpöominaisuudet ovat kauttaaltaan melko hyvät. Massiivin alueen laajuus huomioon ottaen voidaan arvioida kalliossa olevan kuitenkin vaihtelua mineraalikoostumuksessa ja rakenteessa. Yleisluontoinen maastohavainnointi eri rapakivityypeistä, näytteenotto ja systemaattinen lämpöominaisuuksien mittaus toisi lisää tarkkuutta alueelliseen karttakuvaan. On mahdollista, että kivilajit voitaisiin jakaa lisätutkimusten perusteella useampaan luokkaan, ja tällä olisi alueen geoenergiakohteiden kannalta selvää lisäarvoa. Potentiaalikartta soveltuisi tarkennusten myötä paremmin geoenergiaprojektien esisuunnittelun työkaluksi. KIRJALLISUUSVIITTEET: Juvonen, J. & Lapinlampi, T., Energiakaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöopas Ympäristöministeriö. 64 s. Järvimäki, P. and Puranen, M Heat Flow Measurements in Finland. In: V. Cermák and L. Rybach (eds.). Terrestrial Heat Flow in Europe. Springer-Verlag. Berlin Heidelberg Kivekäs, L Prospecting for Geothermal energy in Finland: Geothermal data. In: Svensson, C. and Larson, S.Å. (eds). Nordic Symposium on Geothermal Energy. Chalmers University of Technology and University of Göteborg. Sweden Kukkonen, I. and Lindberg, A Thermal properties of rocks at the investigation sites: measured and calculated thermal conductivity, specific heat capacity and thermal diffusivity. POSIVA. Working Report 98-09e. 28 p. Normilämpökaivon kriteerit, [WWW-dokumentti]. Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Poratek. [Viitattu ]. <http://www.poratek.fi/fi/lampokaivot/normilampokaivon+kriteerit/ > Peltoniemi, S., Relationship between thermal and other petrophysical properties of rocks in Finland. Helsinki University of Technology, Espoo, 100 pp.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 (10) Peltoniemi, S. and Kukkonen, I Kivilajien lämmönjohtavuus Suomessa: yhteenveto mittauksista Geol. Surv. Finland, Interim Rep. Q18/95/1, 14 p. Peltoniemi, S. and Kukkonen, I Thermal Properties of Rocks in Finland. Finnish Association of Mining and Metallurgical Engineers, Geological Committee. Publication Series A, N:o p. 2 app. Simonen, A Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kallioperä. Kallioperäkartan selitys. 1 : Geological map of Finalnd. Karttalehdet , 3024, 3041, 3042, 3044, 3113, 3131, Geologian tutkimuskeskus.

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Suomen geoenergiavarannot. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Suomen geoenergiavarannot Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Mitä geoenergia on? Geoenergialla tarkoitetaan yleisellä tasolla kaikkea maaja kallioperästä sekä vesistöistä saatavaa

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät

Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Energiakaivojen mitoitukseen vaikuttavat tekijät Nina Leppäharju FM, geofyysikko Suomen Lämpöpumppuyhdistyksen 15-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kokoushotelli Sofia, Helsinki SULPU:n energiakaivojen mitoitustyöryhmä

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8.

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala 27.8. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Raportti 1 (7) Länsi-Suomen yksikkö Herukka Oulu (1162057) Kokkola Annu Martinkauppi ja Petri Hakala TULOKSIA GEOFYSIKAALISISTA PAIKKATUTKIMUKSISTA OULUN HERUKAN SALEN TUTKIMUSKOHTEESSA

Lisätiedot

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi

Geoenergia ja pohjavesi. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Geoenergia ja pohjavesi Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi 1 Geoenergiaa voidaan hyödyntää eri lähteistä Maaperästä (irtaimet maalajit), jolloin energia on peräisin auringosta

Lisätiedot

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014

25.6.2015. Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 2010-2014 25.6.2015 Mynämäen kaivon geoenergiatutkimukset 20102014 Geologian tutkimuskeskus 1 TUTKIMUSALUE Tutkimusalue sijaitsee Kivistönmäen teollisuusalueella Mynämäellä 8tien vieressä. Kohteen osoite on Kivistöntie

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia 13.12.2010 1 Maa- ja kallioenergia yhdyskunnan energiahuollossa GEOENER 2008-2010 Uusia konsepteja energian

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö

Energiapaalut. Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen. Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Energiapaalut Geoenergian hyödyntäminen perustuspaalujen kautta rakennusten lämmitykseen ja viilennykseen Hannu Vesamäki, Tuoteryhmäpäällikkö Geoener-seminaari 1.12.2010 15.12.2010 Teräspaalut energian

Lisätiedot

Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus

Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus Länsi-Suomen yksikkö Y99/9999/2010/9/99 19.3.2010 Kokkola Bergansin geoenergiatutkimukset ja energiakaivokentän mallinnus Nina Leppäharju, Tuomo Turunen ja Jarmo Kallio Valokuva: Tuomo Turunen, GTK Geologian

Lisätiedot

Keski-Suomen geoenergiapotentiaali Huusko Asmo, Lahtinen Hannu, Martinkauppi Annu, Putkinen Niko, Putkinen Satu, Wik Henrik

Keski-Suomen geoenergiapotentiaali Huusko Asmo, Lahtinen Hannu, Martinkauppi Annu, Putkinen Niko, Putkinen Satu, Wik Henrik GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola L/137/42/2014 Keski-Suomen geoenergiapotentiaali Huusko Asmo, Lahtinen Hannu, Martinkauppi Annu, Putkinen Niko, Putkinen Satu, Wik Henrik GEOLOGIAN

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/4522/-89/1/10 Kuusamo Ollinsuo Heikki Pankka 17.8.1989 1 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMON KUNNASSA VALTAUSALUEELLA OLLINSUO 1, KAIV.REK. N:O 3693 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Maalämpöjärjestelmät

Maalämpöjärjestelmät Maalämpö Aurinko- ja geotermistä energiaa Lämmönkeruu yleensä keruuputkiston ja keruuliuoksen avulla Jalostetaan rakennusten ja käyttöveden lämmitysenergiaksi maalämpöpumpun avulla Uusiutuvaa ja saasteetonta

Lisätiedot

Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski

Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski Geoener seminaari 1.12.2010 Maalämpö Vuosikymmenten lämpölähde vai ympäristöriski Poratek ry. Jukka Stenberg, puheenjohtaja Jouni Lehtonen, Kalliokaivo Oy Poratek ry. Kaivonporausalan etujärjestö asiakkaille

Lisätiedot

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012

GEOENERGIAKARTTA GEOENERGIAKARTTA. Prosessikuvaus. Jussi Lehtinen 1.1 15.8.2012 1 (6) Prosessikuvaus Jussi Lehtinen Reijo Pitkäranta 1.1 2 (6) 1 Lähtökohdat 1.1 Kartan sisällön määrittely 1.2 Lähtötiedot Projektin aloituskokouksessa 16.4.2012 sovittiin kartan ulkoasusta ja luokittelusta

Lisätiedot

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015

Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.2015 Yhteenveto kaukolämmön ja maalämmön lämmitysjärjestelmävertailusta ONE1 Oy 6.5.215 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Tyyppirakennukset... 1 3. Laskenta... 2 4.1 Uusi pientalo... 3 4.2 Vanha pientalo... 4 4.3

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 26.4.2013. Oulun geoenergiapotentiaalin kartoitus

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 26.4.2013. Oulun geoenergiapotentiaalin kartoitus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Oulun geoenergiapotentiaalin kartoitus GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Oulun geoenergiapotentiaali Työn toteuttaja: Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa

Energiakaivo-opas. Toivo Lapinlampi, SYKE. Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Energiakaivo-opas Toivo Lapinlampi, SYKE Lämpöpumppupäivä 28.11.2013 FUR Center, Vantaa Lämpökaivo-oppaan päivittäminen Energiakaivo-oppaaksi Uudistuneet lupakäytännöt ja tarve tarkempaan ohjeistukseen

Lisätiedot

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla

Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Länsi-Suomen yksikkö Kokkola Happamien sulfaattimaiden kartoitus Keliber Oy:n suunnitelluilla louhosalueilla Anton Boman ja Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella

IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Etelä-Suomen yksikkö 12.12.2006 Q18.4/2006/1 Espoo IP-luotaus Someron Satulinmäen kulta-aiheella Heikki Vanhala (Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro 13/MYY/06) 1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN

YHDYSKUNTARAKENTAMISEN VAIKUTTAVUUS Geotieteellinen tutkimus Palvelut Geologisen tiedon keruu YHDYSKUNTARAKENTAMISEN tutkimusohjelma ja palvelut Ossi Ikävalko 2013 1 Esityksen sisältö Yleistä GTK:n yhdyskuntarakentamisen ohjelmasta

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS

VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Tilaaja YIT Rakennus Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2.7.2014 Viite 1510013222 VANHA PORVOONTIE 256, VANTAA RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS RUSOKALLION POHJAVESISELVITYS Päivämäärä 2.7.2014 Laatija

Lisätiedot

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998

RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M19/3642/-99/1/82 PELKOSENNIEMI Suvanto Panu Lintinen 27.9.1999 RAPAKALLIOTUTKIMUKSET PELKOSENNIEMEN SUVANNOSSA 1998 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik

Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski. Case Västervik Kohti energiatehokasta rakentamista -seminaari 23.10.2009 Mauri Lieskoski Case Västervik Jämerä-kivitaloalue rakentaa: rakennussuunnittelu Leo Haglund ja kotisi on jo lämmin Nyt voit rentoutua - Me lämmitämme

Lisätiedot

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin

Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin Scanvarm SCS-sarjan lämpöpumppumallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin 05/2013 SCS10-15 SCS21-31 SCS40-120 SCS10-31 Scanvarm SCS-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin.

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 Mikkelin seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 79 2.3 Hirvensalmi Hirvensalmen kunnan alueella tehtiin tutkimuksia kahdessa kohteessa, joista Iso-Lautharjulla suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja karttakuva

Lisätiedot

Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI

Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI Ulla Kangasmaa Projektipäällikkö DI Geoener - Painiitty Rakennusosakeyhtiö Hartela sai mahdollisuuden osallistua GeoEner-hankkeeseen rakennusliike-edustajana Pilottikohteeksi valittiin Painiitty, koska

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Mak-33.151 Geologian perusteet II

Mak-33.151 Geologian perusteet II Mak-33.161 tentit Mak-33.151 Geologian perusteet II Tentti 8.5.2001 1. Suomen kallioperän eri-ikäiset muodostumat; niiden ikä, sijainti ja pääkivilajit. 2. Karjalaisten liuskealueiden kehityshistoria Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi

Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Etelä-Suomen yksikkö C/KA 33/09/01 3.7.2009 Espoo Paadenmäen kalliokiviainesselvitykset Paavo Härmä ja Heikki Nurmi Geologian tutkimuskeskus Etelä-Suomen yksikkö Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 JOHDANTO

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO)

Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä (KABIO) Ilmo Kukkonen & Lasse Ahonen Geologian tutkimuskeskus, Espoo KYT2010 Seminaari 26.9.2008 Helsinki 1 Kaasut ja biogeokemian prosessit kallioperässä

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh.

KISSANMAANKATU 20. Optiplan Oy ENERGIATALOUS. Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi. Åkerlundinkatu 11 C Puh. KISSANMAANKATU 20 Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 Helsinki Turku Tampere www.optiplan.fi Mannerheimintie 105 Helsinginkatu 15, Åkerlundinkatu 11 C Puh. 010 507 6000 PL 48, 00281 Helsinki PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA VUOSINA 1983-84 sekä 1988 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/2741/-89/1/60 Kittilä Vuomanmukka Kari Pääkkönen 26.9.1989 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KITTILÄSSÄ VALTAUSALUEELLA VUOMANMUKKA 1, KAIV.REK N:O 3605/1 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen

Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä. Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Matalien vesistöjen sedimenttien hyödyntäminen kiinteistöjen lämmityksessä Tulevaisuuden aluerakentaminen 16.6.2008 Vantaa Pertti Reinikainen Maaperän lämpövuo Ensimmäinen mittava pilotti Täältä se alkoi

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki

Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Maanmittauspäivät 2014 Seinäjoki Parempaa tarkkuutta satelliittimittauksille EUREF/N2000 - järjestelmissä Ympäristösi parhaat tekijät 2 EUREF koordinaattijärjestelmän käyttöön otto on Suomessa sujunut

Lisätiedot

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010

KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 KOORDINAATTI- JA KORKEUSJÄRJESTELMIEN VAIHTO TURUSSA 15.2.2010 Ilkka Saarimäki Kaupungingeodeetti Kiinteistöliikelaitos Kaupunkimittauspalvelut ilkka.saarimaki@turku.fi VANHAT JÄRJESTELMÄT Turun kaupungissa

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010.

Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Konsernipalvelut yksikkö Kuopio 10.12.2010 Alueellinen ruhjetulkinta ja seisminen refraktioluotaus maapeitteen paksuuden ja kallion rikkonaisuuden tutkimiseksi Pudasjärvellä lokakuussa 2010. Geobotnia

Lisätiedot

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta

Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Case palotalo: Lämmitys ja viilennys geoenergialla Hankkeen erityispiirteet, seuranta ja kokemuksia ensimmäiseltä käyttövuodelta Timo Keskikuru Talotekniikan asiantuntija, FL Senaatti-kiinteistöt Palotalo

Lisätiedot

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa

Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa!

3/18/2012. Ennen aloitusta... Tervetuloa! Maalämpö. 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy. Tervetuloa! Tervetuloa! Maalämpö 15.3.2012 Arto Koivisto Viessmann Oy Mustertext Titel Vorlage 1 01/2006 Viessmann Werke Ennen aloitusta... Tervetuloa! Osallistujien esittely. (Get to together) Mitä omia kokemuksia

Lisätiedot

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys

Tarvaalan tilan rakennettavuusselvitys SAARIJÄRVEN KAUPUNKI P17623 21.8.2012 2 (5) SISÄLLYSLUETTELO: 1 YEISTÄ... 3 2 TUTKIMUKSET... 3 3 POHJASUHTEET... 3 4 ALUEEN RAKENNETTAVUUS... 4 4.1 Yleistä... 4 4.2 Rakennukset... 4 4.3 Kunnallistekniikka...

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

T-MALLISTO. ratkaisu T 0

T-MALLISTO. ratkaisu T 0 T-MALLISTO ratkaisu T 0 120 Maalämpö säästää rahaa ja luontoa! Sähkölämmitykseen verrattuna maksat vain joka neljännestä vuodesta. Lämmittämisen energiatarve Ilmanvaihdon 15 % jälkilämmitys Lämpimän käyttöveden

Lisätiedot

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu

Lisätiedot

VALTATIEN 6 KOHDALLA

VALTATIEN 6 KOHDALLA NAPAN POHJAVESIALUEEN SUOJAUSTARVE VALTATIEN 6 KOHDALLA Pekka Vallius GeoPex Oy Kouvola 30.12.2010 16.3T-1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. JOHDANTO... 1 2. POHJAVESIALUEEN GEOLOGIA.. 1 3. POHJAVESIALUEEN HYDROGEOLOGIA...

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja jäähdytys uusiutuvalla energialla omalta tontilta ja omalla laitteistolla

Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja jäähdytys uusiutuvalla energialla omalta tontilta ja omalla laitteistolla Terminen energia - lämpöpumput, SULPU - mitä geoenergia on? GTK - S-ryhmän maailman suurin sovellus, Adven Oy - Deep Heat projekti, ST1-Fortum Jussi Hirvonen Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio

YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014. Radon ulkoilmassa. Päivi Kurttio, Antti Kallio YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / JOULUKUU 2014 Radon ulkoilmassa Päivi Kurttio, Antti Kallio Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Päivi Kurttio paivi.kurttio@stuk.fi puhelin 09 759

Lisätiedot

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET

PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET 1 (8) PEHMEIKKÖJEN PAKSUUSTULKINNAT JA OMINAISVASTUSMITTAUKSET Säävuori Maaperän rakennettavuuden kannalta oleellisia tekijöitä ovat mm maaperän kantavuus, maanpinnan kaltevuus sekä kantavan pohjan syvyys

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/3232/-93/1/10 - Joroinen Tuohilahti Olavi Kontoniemi 30.11.1993 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JOROISTEN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA TUOHI- LAHTI 1, KAIV.REK.NRO 4183/1, SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Maa- ja kalliolämmön mahdollisuuksista. Kallio J., Blomqvist, R., Engström,J. Tiensuu, K., Valpola, S. & Breilin, O.

Maa- ja kalliolämmön mahdollisuuksista. Kallio J., Blomqvist, R., Engström,J. Tiensuu, K., Valpola, S. & Breilin, O. Maa- ja kalliolämmön mahdollisuuksista 17.6.2008 1 Mikä on maa- ja kallioperän lämpötila Suomessa? Maan pinnan lämpötila vaihtelee ilman lämpötilan mukaisesti (vuodenaikojen mukaan) Noin 15 metrin syvyydeltä

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS PELLON GROUP OY / Tapio Kosola ENERGIAN TALTEENOTTO KOTIELÄINTILALLA Luonnossa ja ympäristössämme on runsaasti lämpöenergiaa varastoituneena. Lisäksi maatilan prosesseissa syntyvää

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML)

Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa. Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Avoin maastotieto: Laseraineisto geologisissa kartoituksissa ja tutkimuksissa Niko Putkinen ja Jukka Pekka Palmu (GTK) sekä Heli Laaksonen (MML) Maanmittauslaitos - tietoa maasta: Maanmittauslaitos huolehtii:

Lisätiedot

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120

Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 Lämpöässä T-mallisto ratkaisu pieniin ja suuriin kiinteistöihin T 10-15 T 21-31 T 40-120 T 10-31 Lämpöässä T-mallisto on joustava ratkaisu erityyppisiin maaenergiajärjestelmiin. Tyypillisiä T 10-31 -mallien

Lisätiedot

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU

Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU MAALÄMPÖPUMPPUJEN MITOITUKSIEN VERTAILU Aki Kilpijärvi Opinnäytetyö Kevät 2015 Talotekniikankoulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen

Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola

Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo 30.9.2014 94/2014 Kallioperän kartoituskurssi Kaakkois- Suomessa 22.9.-3.10.2014 Timo Ahtola GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 30.9.2014 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta. Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Koko maan ilveskanta-arvion taustasta ja erityisesti Etelä-Hämeen arviosta Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Erillislaskentojen pentuetulos talvi 2012/2013 Ensimmäinen tieto lehdistössä Pentueet

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS

PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Geologian tutkimuskeskus Länsi-Suomen yksikkö Kokkola 21.3.2013 PYHÄJOEN PARHALAHDEN TUULIPUISTO- HANKEALUEEN SULFAATTIMAAESISELVITYS Jaakko Auri GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 21.03.2013 / M29L2013

Lisätiedot

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla

Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla Maanmittauslaitoksen uusi valtakunnallinen korkeusmalli laserkeilaamalla MML:n korkeusmalliprosessin taustalla: Yhteiskunnallinen tarve tarkemmalle korkeustiedolle Tulvadirektiivi, Meludirektiivi Lentokenttäkartat,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera

Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kalliopera WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000 GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 :100 000 KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET LEHDET - SHEETS EXPLANATION TO THE MAPS OF 3023+3014 PRE-QUATERNARY ROCKS 3024 3041 3042 3044 3113

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

OTK. Viite: Lausuntopyyntönne 27.4.2015. Elt99l42l20ts LAUSUNTO PÄIJÄT.HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA

OTK. Viite: Lausuntopyyntönne 27.4.2015. Elt99l42l20ts LAUSUNTO PÄIJÄT.HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUKSESTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo Päijät-Hämeen liitto PL 50 151 I I Lahti to irni stolrd,p ai i at- hame. fi LAUSUNTO 14.8.201s Elt99l42l20ts 1 (s) Viite: Lausuntopyyntönne 27.4.2015

Lisätiedot

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy

Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011. Sami Seuna Motiva Oy Maalämpöpumput suurissa kiinteistöissä mitoitus, soveltuvuus, toiminta Finlandia-talo 14.12.2011 Sami Seuna Motiva Oy Lämpöpumpun toimintaperiaate Höyry puristetaan kompressorilla korkeampaan paineeseen

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon

Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Vuokratietojen imputointi SISU -aineistoon Sisällys 1 AINEISTON LÄHTÖTILANNE JA IMPUTOINTI.... 3 1.1 Aineiston asuntokunnat ja asumistukirekisteri...3 1.2 Tietojen imputointimenetelmä........................................

Lisätiedot

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien

Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS ESY Espoo 70/2014 Geologisten 3D-mallien tallentaminen 3Dmallinnusohjelmien projekteina Laine, Eevaliisa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Geologisten 3D-mallien tallentaminen 15.11.2012

Lisätiedot