GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA"

Transkriptio

1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Espoo GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA Marit Wennerström, Nina Leppäharju, Olli Sallasmaa, Kirsti Keskisaari ja Jarmo Kallio

2 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 (10) GEOENERGIAPOTENTIAALIN SELVITYS KOTKAN, HAMINAN, VIROLAHDEN JA MIEHIKKÄLÄN ALUEELTA TIIVISTELMÄ Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä-Suomen yksikkö tuotti alueellisen geoenergiapotentiaalikartan palvelemaan Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueen aluesuunnittelijoita, asukkaita ja yrityksiä energiaratkaisujen alustavassa valinnassa ja vertailussa. Työ liittyi Etelä-Kymenlaakson seudulla käynnissä olevaan Uusiutuvan energian kuntakatselmusprojektiin, jossa olivat mukana em. kunnat. Potentiaalikartta liitetään Etelä-Kymenlaakson karttapalveluun. Kohdealueen geoenergiapotentiaali on suurelta osin arvioitu erinomaiseksi. Paikallisesti maapeitteen paksuus tai kallion alhaisempi lämmönjohtavuus heikentävät geoenergiapotentiaalia. Tuotettu geoenergiapotentiaalikartta on suuntaa antava ja sellaisena käytettävä. Alueellista karttakuvaa voidaan edelleen tarkentaa kohdekuntien maapeitteen syvyystiedoilla ja alueen eri rapakivityyppien kartoituksella ja lämmönjohtavuus- mittauksilla. SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Geoenergiapotentiaali 3. Maapeitteen paksuus ja luokitus 4. Kivilajit ja luokitus 5. Geoenergiapotentiaalin luokitus 6. Esimerkkilaskelmat 7. Yhteenveto ja jatkoselvitystarpeet Kirjallisuusviitteet 1. JOHDANTO Kotkan kaupungin kaupunkisuunnittelun tilauksesta Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) Etelä- Suomen yksikkö teki geoenergiapotentiaaliselvityksen palvelemaan Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueen kaavoittajia, asukkaita ja yrityksiä energiaratkaisujen alustavassa valinnassa. Työ liittyy Etelä-Kymenlaakson seudulla käynnissä olevaan Uusiutuvan energian kuntakatselmus projektiin jossa nämä kunnat olivat mukana. Geoenergiapotentiaalikartan teossa on hyödynnetty GTK:n olemassa olevaa monipuolista paikkatietoaineistoa. Siinä on huomioitu luokiteltu maapeitteen paksuus, kivilajien lämmönjohtavuus ja esitetty pohjavesialueiden mahdolliset rajoitukset. Lisäksi on tehty esimerkinomaiset laskelmat alueen kallioperän (pääkivilajien) termisten ominaisuuksien vaikutuksesta geoenergian tuotantoon mitoittamalla energiakaivo tai -kaivokenttä erikokoisiin kuvitteellisiin kiinteistöihin. Asiantuntijoina ovat toimineet geofyysikko Nina Leppäharju (geoenergia), geologi Marit Wennerström (kallioperäominaisuudet) ja geologi Olli Sallasmaa (maapeitteen paksuuslaskut). Karttojen layout on Kirsti Keskisaaren. Selvityksen ohjaajana toimi energia- ja ilmastoasiantuntija Esa Partanen Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelusta. Raportin tarkasti toimialapäällikkö, geoenergia-asiantuntija Jarmo Kallio.

3 2 (10) Selvitystyö toteutettiin toimistotyönä. Tuotettu kartta liitetään osaksi Etelä-Kymenlaakson karttapalvelua. Kartta tullaan jakamaan kyseisten kuntien kautta. Geoenergiapotentiaalikarttaa ja esimerkkilaskelmia ei voida sellaisenaan käyttää alueen kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoittamiseen. Kohdekohtaisesti geoenergiaa hyödynnettäessä on syytä suorittaa aina paikalliset tutkimukset ja mittaukset oikean mitoituksen turvaamiseksi. 2. GEOENERGIAPOTENTIAALI Geoenergialla tarkoitetaan maa- ja kallioperään sekä vesistöön varastoitunutta lämpöenergiaa, jota voidaan lämpöpumpun avulla käyttää rakennusten lämmittämiseen ja viilentämiseen. Toinen yleisesti käytössä oleva termi on maalämpö. Yleisin geoenergian hyödyntämismuoto on kallioperään porattava, metriä syvä energiakaivo. Tässä Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalin selvityksessä on keskitytty kallioperään porattavien energiakaivojen tuottaman kalliolämmön hyödyntämiseen, sillä taajama-alueilla ja erityisesti isommissa kohteissa energiakaivot ovat käytännössä ainut vaihtoehto. Irtomaahan horisontaalitasoon asennettava maalämpöputkisto vaatii paljon pinta-alaa ja on siksi mahdollisuus lähinnä maatilojen lämmityksessä. Kuitenkin maaperään ja vesistöön varastoitunutta lämmitysenergiaa kannattaa hyödyntää siellä missä siihen on mahdollisuus. Geoenergian hyödyntämismahdollisuudet riippuvat voimakkaasti maapeitteen paksuudesta ja kallioperän ominaisuuksista. Maapeitteen paksuus vaikuttaa suoraan energiakaivon tai -kaivokentän porauskustannuksiin. Kallioperän ominaisuuksilla, lähinnä lämmönjohtavuudella, on suora yhteys energiakaivon energian tuottoon ja tehoon/metri. Näin ollen paikallisen kivilajin ominaisuudet vaikuttavat geoenergiaprojektin kustannuksiin ja sitä kautta koko menetelmän kannattavuuteen. Etelä- Kymenlaakson geoenergiapotentiaalikartassa on huomioitu/rajattu lisäksi myös pohjavesi- alueet, vaikka pohjavesialue ei sinänsä vähennäkään geoenergiapotentiaalia maankamarassa. Näin siksi että lupamenettely näillä alueilla voi olla hankala. 3. MAAPEITTEEN PAKSUUS JA LUOKITUS Maapeitteen paksuus (Kuva 1.) laskettiin käyttäen hyväksi GTK:n olemassa olevia paikkatietoaineistoja. Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueella oli tasan 8000 havaintopistettä. Pisteistä 1184 oli erilaisia kairauksia tai tutkimuskaivantoja, 4499 oli turvetutkimusten syvyystietoja, suoria kallion-pintahavaintoja oli 2293 ja seismisen luotauksen tulkittuja kallionpintatietoja oli 24. Pistehavainnoista laskettiin 500 m:n pikselikoolla rasterimuotoinen kartta, jossa kukin pikseli sai sen sisältämien syvyyspisteiden maksimiarvon. Laskemistapa korostaa tarkoituksellisesti alueita, joissa maapeitteen paksuus voi olla suuri. Lisäksi maapeitteen paksuutta arvioitaessa käytettiin GTK:n 1: maperäkartasta kalliopaljastuma ja kalliomaa kuviorajauksia sekä 1: maaperäkartan kuviorajauksia, joille oli yleisten geologisten ominaisuuksien perusteella arvioitu maapeitteen paksuus.

4 Kuva Kotka t Hamina Virolahti Miehikkälä Maanpeitteen paksuus yli 30 m m alle 10 m Vesistö 0 10 km Projektio: ETRS-GK27 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK

5 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 3 (10) Kartta on koottu ESRI:n Arcmap ohjelmassa päällekkäisistä tasoista siten, että joka kohdassa näkyy paras mahdollinen tieto. Alimpana oli 1: maaperäkarttojen kuviot, jotka näkyvät siellä, missä ei ole pistetietoa eikä 1: maaperäkartan kalliomaarajauksia. Kuvassa 1 on esitetty tasoista koottu maapeitteen paksuus jaettuna paksuusluokkiin alle 10 m, m ja yli 30 m, sekä vesistö. Kuvassa 2 on esitetty etäisyys lähimpään tutkimuspisteeseen. Kuva 2. Etäisyys GTK:n syvyyspistetiedoista. 4. KIVILAJIT JA LUOKITUS Etelä-Kymenlaakson alue kuuluu geologisesti laajaan Kaakkois-Suomen eli Viipurin rapakivimassiiviin (Simonen, 1987). Kallioperä koostuu rapakivigraniitin erilaisista muunnoksista, jotka eroavat toisistaan joko rakenteen tai niissä esiintyvien erilaisten Fe-Mg-pitoisten tummien mineraalien perusteella (Kuva 3). Yleisin muunnos on viborgiitti, jossa on tiheässä plagioklaasi- manttelin ympäröimiä kalimaasälpäovoideja, tasarakeisessa graniittisessa perusmassassa. Luokituksessa erotettu pyterliitti on rakenteeltaan porfyyrinen ja siinä on tiheässä kalimaasälpä- ovoideja keskirakeisessa perusmassassa. Lisäksi on monia porfyyrisia ja tasarakeisia muunnoksia. Kaikki rapakivigraniitit ovat rakenteeltaan suuntautumattomia.

6 Kuva Kotka t Hamina Virolahti Miehikkälä KIVILAJIT Porfyyrinen apliitti Porfyyrinen rapakivigraniitti Pyterliitti Rapakivigraniitti, karkearakeinen Tasarakeinen rapakivigraniitti Tumma tasarakeinen rapakivigraniitti Tumma viborgiitti Viborgiitti Vesistö 0 10 km Projektio: ETRS-GK27 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK

7 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 4 (10) Geoenergiapotentiaalikarttaa varten koottiin GTK :ssa oleva tieto Suomen rapakivien lämmönjohtavuusmittauksista. Rapakivien lämpöominaisuuksia on kuvattu Elimäeltä (Järvimäki and Puranen, 1979; Peltoniemi and Kukkonen, 1995,1997; Kivekäs, 1978), Hästholmenilta, Loviisasta (Kukkonen and Lindberg, 1998; Peltoniemi and Kukkonen, 1995,1997) ja Heinolasta (Peltoniemi and Kukkonen, 1995). Elimäellä kallion lämpötilamittaukset on tehty kalliokaivosta 400 m syvyyteen asti (Järvimäki and Puranen, 1979). Käytetyn kairausmenetelmän vuoksi kairasydäntä ei ollut käytettävissä, vaan rapakiven lämmönjohtavuus mitattiin pintakalliosta (syvyys alle 25 m) kairatuista näytteistä (Järvimäki and Puranen, 1979). Kivilaji on yhtenäisesti viborgiitti ja lämmönjohtavuus 3.47 W/(mK). Hästholmenin kohteesta mitattiin lämmönjohtavuus 7 kairasydännäytteestä (Peltoniemi ja Kukkonen, 1995). Näytteistä 5 kivilaji oli pyterliitti, joissa oli muuta rapakiveä alhaisempi lämmönjohtavuus W/(mK). Näytteet ovat syvyysväliltä m. Heinolassa mitattiin kairasydännäytteestä porfyyrisesta rapakivestä 12 näytettä (Peltoniemi ja Kukkonen, 1995). Lämmönjohtavuuden keskiarvo oli 3.83 W/(mK). Näytteiden syvyysväli oli m. Edellä kuvatut mittaukset ovat nyt kohteena olleen Etelä-Kymenlaakson länsipuolelta. Kaikki kohteet kuuluvat kuitenkin saman Viipurin rapakivimassiivin alueelle. Massiivin sisällä esiintyy useita rapakivityyppejä, jotka on määritetty mineraalikoostumuksen ja rakenteen perusteella tietyissä rajoissa. Näin ollen koko massiivin alueella voidaan olettaa, että kivilajiriippuvaiset lämpöominaisuudet pysyvät melko samoina samassa kivilajissa. Saatavissa olleiden rapakivien lämmönjohtavuustietojen perusteella kivilajit jaettiin kahteen luokkaan. Erinomainen lämmönjohtavuus on muilla, paitsi pyterliitillä, jonka lämmönjohtavuus on keskinkertainen (Kuva 4). 5. GEOENERGIAPOTENTIAALIN LUOKITUS Geoenergian hyödyntämisen kannalta maapeitteen paksuudella on suuri merkitys. Ympäristöministeriön julkaiseman Energiakaivo-oppaan (Juvonen & Lapinlampi, 2013) ja Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Poratekin normilämpökaivo-ohjeiden (Normilämpökaivon kriteerit, 2009) mukaisesti toteutetussa energiakaivossa kaivon yläosa suojaputkitetaan aina. Tämän osuuden eli maaporauksen hinta on kaksin- tai jopa kolminkertainen kallioporauksen hintaan verrattuna, jolloin maaporaus muodostaa merkittävän osuuden koko geoenergiajärjestelmän kustannuksista. Nykyisin kuitenkin poraustarjoukseen voi usein kuulua metriä maaporausta ilman lisäkuluja. Jos maapeitepaksuus ylittää 30 m, energiakaivo tai -kaivokenttä jää helposti taloudellisesti kannattamattomaksi.

8 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 5 (10) Kuva 4. Kivilajien lämmönjohtavuustietojen perusteella tehty luokitus, jota käytettiin geoenergiapotentiaalin määrittämisessä. Tästä syystä tässä Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalin selvityksessä maapeitteen paksuus luokiteltiin seuraavasti: 1. Maapeitepaksuus < 10 m, erinomainen 2. Maapeitepaksuus m, hyvä 3. Maapeitepaksuus > 30 m, huono Kivilajien ominaisuuksista lämmönjohtavuus vaikuttaa merkittävästi geoenergian hyödynnettävyyteen. Kun energiakaivosta otetaan lämpöä, kaivon seinämän ja ympäröivän kallion välille muodostuu lämpötilaero. Kuinka hyvin energiakaivosta otetun lämmön tilalle siirtyy korvaavaa lämpöä kauempaa energiakaivoa ympäröivästä kalliosta, riippuu pääosin kallioperän lämmönjohtavuudesta mutta myös pohjaveden liikkeistä kallioperässä. Lämmönjohtavuus vaikuttaa siis suoraan siihen kuinka syvä energiakaivo tarvitaan tietyn energiamäärän tuottamiseksi, omakotitalossa tai isommassa kohteessa. Suomen kivilajien lämmönjohtavuuden keskiarvo on 3,24 W/(mK) (Peltoniemi, 1996), mutta lämmönjohtavuus vaihtelee yleisesti välillä 2 4 W/(mK). Tässä geoenergian potentiaaliselvityksessä Etelä-Kymenlaakson kivilajit voitiin luokitella kirjallisuudesta löydettyjen lämmönjohtavuusarvojen perusteella seuraavasti: 1. Viborgiitti, porfyyrinen rapakivi tai tumma rapakivi, lämmönjohtavuuden arvio 3,45 W/(mK), erinomainen 2. Pyterliitti (rapakivi), lämmönjohtavuuden arvio 2,55 W/(mK), keskinkertainen

9 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 6 (10) Geoenergiapotentiaalin kuvausta varten muodostettiin luokittelukartta. Sekä kivilajien luokitteluaineistosta että maapeitteen paksuuden luokitteluaineistosta konvertoitiin rasterikartat 500x500 m ruutukoolla. Maapeitteenpaksuus luokille annettiin arvot 10 (< 10 m), 20 (10 30 m) ja 30 (> 30 m). Vastaavasti kivilajien lämmönjohtavuus luokille annettiin arvot 1 (erinomainen) ja 2 (keskinkertainen). Rasterit laskettiin yhteen ESRI:n ArcGis-ohjelmistossa Spatial Analyst työkalulla, jolloin jokaiselle luokituskartan ruudulle muodostui erillinen arvo. Laskennan tuloksesta geoenergiapotentiaalille muodostettiin luokat erinomainen, hyvä, keskinkertainen, tyydyttävä ja huono (Kuva 5.). Erinomainen; maapeite < 10 m, erinomainen kallion lämmönjohtavuus Hyvä; maapeite m, erinomainen kallion lämmönjohtavuus Keskinkertainen; maapeite < 10 m, keskinkertainen kallion lämmönjohtavuus Tyydyttävä; maapeite m, keskinkertainen kallion lämmönjohtavuus Huono; maapeite >30 m, erinomainen kallion lämmönjohtavuus Suurin osa Etelä-Kymenlaakson alueesta kuuluu ensimmäiseen luokkaan, jossa geoenergiapotentiaali on erinomainen. Alueen ohut maapeite ja rapakiven erinomainen lämmönjohtavuus sekä eteläinen maantieteellinen sijainti tarjoavat erittäin hyvän mahdollisuuden hyödyntää geoenergiaa rakennusten lämmityksessä ja viilennyksessä. Seuraavassa luokassa, Hyvä, maapeitteen paksuus voi vaihdella metrin välillä, ja geoenergiaprojekteissa kannattaa harkita tarkempien kohdetutkimusten perusteella paljonko maaporaus vaikuttaa kustannuksiin. Kirja-arvojen mukaan erinomainen kallioperän lämmönjohtavuus kuitenkin antaa hyvät edellytykset. Keskimmäisessä luokassa maapeite on ohut, mutta kallioperän lämmönjohtavuus on heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Tämä on otettava huomioon energiakaivojen mitoituksessa. Seuraavassa luokassa maapeitteen paksuus alentaa potentiaalia edelliseen verrattuna. Luokassa Huono on painotettu paksun maapeitteen vaikutusta. Geoenergian hyödyntämistä harkittaessa Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalikarttaa voidaan käyttää kaavoituksessa ja hankesuunnitteluvaiheessa, mutta aineiston vajavuuden ja luokituksen sisältämän maapeitteen ja kivilajien lämmönjohtavuuden vaihteluvälien takia, kohteellista potentiaalia on syytä tarkentaa paikkamittausten avulla. Pohjavesialueet merkittiin Etelä-Kymenlaakson geoenergiapotentiaalikarttaan, koska näillä alueilla geoenergian hyödyntämiselle saattaa tulla tiettyjä rajoituksia. Asiasta voi lukea lisää Energiakaivooppaasta (Juvonen & Lapinlampi, 2013). Pohjavesialue itsessään ei kuitenkaan vähennä geoenergiapotentiaalia maankamarassa.

10 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Kuva Kotka Hamina t Virolahti Miehikkälä km Projektio: ETRS-GK27 Sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 3/2013 aineistoa MML ja HALTIK

11 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 7 (10) 6. ESIMERKKILASKELMAT Etelä-Kymenlaakson pääkivilajien termisten ominaisuuksien vaikutusta geoenergian tuotantoon tutkittiin mitoittamalla energiakaivo tai -kaivokenttä erikokoisiin kuvitteellisiin kiinteistöihin: 1. Omakotitalo (tai vastaava), lämmitysenergiantarve 25 MWh/v 2. Rivitalo (tai vastaava), lämmitysenergiantarve 250 MWh/v 3. Pieni/keskisuuri teollisuuskiinteistö (tai vastaava), lämmitysenergiantarve 800 MWh/v Kivilajien termisistä ominaisuuksista merkittävin on tässä yhteydessä lämmönjohtavuus. Alueen pääkivilajit jaettiin tässä selvityksessä lämmönjohtavuuden osalta kahteen luokkaan, joilla on merkittävä ero lämmönjohtavuudessa: Erinomainen ja Keskinkertainen. Näissä laskelmissa luokille käytettiin kirjallisuudesta löydettyjä ko. kivilajien lämmönjohtavuuksien keskiarvoja: 3,45 W/(mK) (viborgiitti, tumma tai porfyyrinen rapakivi; Geoenergiapotentiaalikartassa luokiteltu 2. "Rivitalo", 250 MWh/v Kaivojen määrä Kaivon aktiivisyvyys Kaivojen aktiivinen yhteissyvyys Luokkien välisen eron kustannusvaikutus Taulukko 1. Etelä-Kymenlaakson tyypillisten kivilajien lämmönjohtavuusluokkien vaikutus erikokoisten kiinteistöjen energiakaivojen mitoitukseen ja porauskustannuksiin*. Vertailun vuoksi taulukossa on esitetty vastaavat mitoitukset Suomen kivilajien lämmönjohtavuuden ja kallioperän lämpötilan keskiarvolla. HUOM! Laskelmia ei voida suoraan hyödyntää alueen kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoittamisessa! 1. "Omakotitalo", 25 MWh/v Luokkien välisen Lämmönjohtavuusluokka määrä aktiivisyvyys yhteissyvyys Kaivojen Kaivon Kaivojen aktiivinen eron kustannusvaikutus Erinomainen m * 30 /m Keskinkertainen = 750 Vertailu: Suomi keskiarvo Lämmönjohtavuusluokka Erinomainen m * /m Keskinkertainen = Vertailu: Suomi keskiarvo "Teollisuuskiinteistö, 800 MWh/v Luokkien välisen Lämmönjohtavuusluokka määrä aktiivisyvyys yhteissyvyys Kaivojen Kaivon Kaivojen aktiivinen eron kustannusvaikutus Erinomainen m * 30 /m Keskinkertainen = Vertailu: Suomi keskiarvo *Energiakaivon porauskustannukset on arvioitu vuoden 2014 yleisen hintatason mukaan

12 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 8 (10) Erinomainen ) ja 2,55 W/(mK) (pyterliitti rapakivi; Geoenergiapotentiaalikartassa luokiteltu Keskinkertainen ). Kallioperän lämpötila asetettiin kaikissa laskelmissa niin, että se vastaa Etelä-Suomen keskimääräisiä arvoja: maanpinnan vuosittainen keskilämpötila oli kaikissa laskelmissa 6 C ja lämpö-tilan nousu syvemmälle mentäessä oli noin 1 C / 100 m. Taulukon 1. mukaisesti kivilaji vaikuttaa selvästi (jopa 25 m) jo yksittäisen energiakaivon mitoitukseen, ja suurempien kenttien mitoituksessa vaikutus kertaantuu. Rivitalon osalta on esitetty kaksi vaihtoehtoista mitoitusta (kaivot alle 200-metrisiä tai alle 300-metrisiä), kun lämmönjohtavuus on 3,45 W/(mK). Kustannusvaikutukset on laskettu siten, että energiakaivon porauskustannukseksi on arvioitu 30 /m vuoden 2014 yleisen hintatason mukaan. Laskelmista voi huomata myös, että kentän koko ei kasva lineaarisesti energiantarpeen kasvaessa. Näin ollen, vaikka 25 MWh/v kuluttavalle rakennukselle riittääkin tässä tapauksessa aktiivisyvyydeltään 150 m kaivo, 10*25 MWh/v=250 MWh/v kuluttavalle rakennukselle ei riitä 10*150 m energiakaivojen aktiivisyvyyttä. Jotta Etelä-Kymenlaakson paikallisia kallioperän ominaisuuksia voisi geoenergian kannalta verrata muualle Suomeen, taulukossa on esitetty vastaavat mitoitukset myös, kun lämmönjohtavuus on Suomen kivilajien keskimääräinen lämmönjohtavuus 3,24 W/(mK), maanpinnan keskilämpötila on 4,5 C ja lämpötila nousee kallioperässä syvemmälle mentäessä oli noin 1 C / 100 m. Tällainen tilanne voisi olla Keski-Suomen korkeudella. Vertailusta huomaa, että Etelä-Kymenlaakson korkeampi lähtölämpötila kalliossa ja suurella alueella myös kivilajin lämmönjohtavuus vaikuttavat edullisesti geoenergian hyödyntämiseen. Laskelmia ei voida suoraan hyödyntää alueen kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoittamisessa vaan tarkempi mitoitus tulisi tehdä. Todellisuudessa kaivojen mitoitukseen vaikuttaa myös mm. energian kulutuksen (lämmitys/viilennys) kuukausijakautuma sekä kaivojen sijoitus ja keskinäiset etäisyydet. YHTEENVETO JA JATKOSELVITYSTARPEET Tehdyn selvityksen perusteella kohdealueen geoenergiapotentiaali on suurelta osin erinomainen (Kuva 5). Rapakivien lämmönjohtavuus on korkeampi kuin Suomen kallioperän kivilajeissa keskimäärin. Pyterliitti poikkeaa saatavilla olleiden mittaustulosten perusteella muista rapakivityypeistä alhaisemman lämmönjohtavuuden perusteella (Kuva 4.). Maapeitteen suuri paksuus ja kallion alhaisempi lämmön- johtavuus heikensivät geoenergiapotentiaalia paikallisesti. Alueilla, joissa on paksumpi maapeite, kannattaa tutkia mahdollisuutta hyödyntää maalämpöä vaakaputkiston avulla. Menetelmä sopii erityisesti taajamien ulkopuolelle maaseudulle. Nämä alueet eivät erotu tässä geoenergiapotentiaalikartassa koska tässä selvityksessä keskityttiin energiakaivojen avulla hyödynnettävään kalliolämpöön. Geoenergiapotentiaalikartta on suuntaa antava ja sitä voidaan käyttää alustavaan tarkasteluun kohdealueella. Kiinteistöjen energiakaivojen tai -kaivokenttien mitoitus tulee tehdä aina kohdekohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet ja kohdekohtainen energiakulutus tulevat huomioiduksi. Alueellista tarkastelua voidaan parantaa sekä kallioperätiedon että maapeitetiedon osalta. Maapeitteen paksuuskartan alueellista tarkkuutta saadaan parannettua lisäämällä tarkkoja syvyystietoja alueille, joista

13 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 9 (10) ei ole suoria mittaustietoja. Kuntien hallussa olevat syvyystiedot olisi ensimmäinen luonteva tapa lisätä maapeitteen paksuuskartan tarkkuutta. Tässä tutkimuksessa maanpeite laskettiin suoraan syvyysarvoista olettamalla kairauksen lähtötaso nollaksi. Kohteellisessa tutkimuksessa olisi mahdollista laskea todellisista lähtötasoista kallion pinnan tasot ja interpoloida niistä tiedoista kallion pinnan korkeustason. Tällöin laserkeilaus-korkeusmallin avulla saataisiin tarkempi arvio maapeitteen paksuuden vaihteluista. Kuntien hallussa olevien syvyysaineistojen avulla mittauspisteiden läheisyydessä olisi mahdollista tehdä tarkennuksia ja mahdollisesti jakaa maapeitteen paksuus vielä yhteen ylimääräiseen luokkaan (esim. alle 10 m, m, m, yli 30 m). Tässä selvityksessä maapeitepaksuuden keskiluokka (10 30 m) on geoenergian hyödynnettävyyden kannalta laaja, ja lisäselvitys toisi karttaan kohteiden kannalta merkittävää tarkennusta. Pohjaveden pinnan tasosta olisi mahdollista saada tietoa harjualueilta sekä pistemäisesti kallioporakaivoista. Kallioperässä ei voida määrittää yhtenäistä pohjavedenpinnan asemaa, koska vesi liikkuu kalliossa raoissa ja ruhjeissa. Selvityksessä oli käytettävissä kallion lämmönjohtavuusmittauksia vain kohdealueen länsipuolelta. Viipurin rapakivimassiivi on kuitenkin kallioperäkartoitustietojen perusteella rapakivityyppien osalta melko yhtenäinen alue. Rapakivien lämpöominaisuudet ovat kauttaaltaan melko hyvät. Massiivin alueen laajuus huomioon ottaen voidaan arvioida kalliossa olevan kuitenkin vaihtelua mineraalikoostumuksessa ja rakenteessa. Yleisluontoinen maastohavainnointi eri rapakivityypeistä, näytteenotto ja systemaattinen lämpöominaisuuksien mittaus toisi lisää tarkkuutta alueelliseen karttakuvaan. On mahdollista, että kivilajit voitaisiin jakaa lisätutkimusten perusteella useampaan luokkaan, ja tällä olisi alueen geoenergiakohteiden kannalta selvää lisäarvoa. Potentiaalikartta soveltuisi tarkennusten myötä paremmin geoenergiaprojektien esisuunnittelun työkaluksi. KIRJALLISUUSVIITTEET: Juvonen, J. & Lapinlampi, T., Energiakaivo Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöopas Ympäristöministeriö. 64 s. Järvimäki, P. and Puranen, M Heat Flow Measurements in Finland. In: V. Cermák and L. Rybach (eds.). Terrestrial Heat Flow in Europe. Springer-Verlag. Berlin Heidelberg Kivekäs, L Prospecting for Geothermal energy in Finland: Geothermal data. In: Svensson, C. and Larson, S.Å. (eds). Nordic Symposium on Geothermal Energy. Chalmers University of Technology and University of Göteborg. Sweden Kukkonen, I. and Lindberg, A Thermal properties of rocks at the investigation sites: measured and calculated thermal conductivity, specific heat capacity and thermal diffusivity. POSIVA. Working Report 98-09e. 28 p. Normilämpökaivon kriteerit, [WWW-dokumentti]. Suomen Kaivonporausurakoitsijat ry Poratek. [Viitattu ]. <http://www.poratek.fi/fi/lampokaivot/normilampokaivon+kriteerit/ > Peltoniemi, S., Relationship between thermal and other petrophysical properties of rocks in Finland. Helsinki University of Technology, Espoo, 100 pp.

14 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 10 (10) Peltoniemi, S. and Kukkonen, I Kivilajien lämmönjohtavuus Suomessa: yhteenveto mittauksista Geol. Surv. Finland, Interim Rep. Q18/95/1, 14 p. Peltoniemi, S. and Kukkonen, I Thermal Properties of Rocks in Finland. Finnish Association of Mining and Metallurgical Engineers, Geological Committee. Publication Series A, N:o p. 2 app. Simonen, A Kaakkois-Suomen rapakivimassiivin kartta-alueiden kallioperä. Kallioperäkartan selitys. 1 : Geological map of Finalnd. Karttalehdet , 3024, 3041, 3042, 3044, 3113, 3131, Geologian tutkimuskeskus.

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia osana kaupunkien energiaratkaisuja Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) GTK:n strategiset teemat DIGITAALISUUS Tuomme digitalisaation mahdollisuudet ja systeemiset hyödyt kaikkiin prosesseihin,

Lisätiedot

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK)

Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa. Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Itä-Suomen yksikkö Kuopio M173K2015 Kiviaineksen määrä Kokkovaaran tilan itäosassa Kontiolahdessa Akseli Torppa Geologian Tutkimuskeskus (GTK) Kokkovaran tilan pintamalli. Korkeusulottuvuutta

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT

PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT 1 (24) PAINOVOIMAMITTAUKSET JA KALLIONPINNAN SYVYYSTULKINNAT Tuire Valjus Menetelmän perusteista Painovoimamittausten avulla voidaan tutkia tiheydeltään ympäristöstä poikkeavien muodostumien paksuutta

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

Geonergia - lähienergiaa. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Geonergia - lähienergiaa. Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Geonergia - lähienergiaa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus (GTK) Maaperä Vaakaputkisto GEOENERGIA Kallioperä Energiakaivo Vesistöt ja pohjavesi Putkistot, avoin kierto ENERGIA LÄMPÖ VIILEÄ 2 GTK ja

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma

GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista. Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma GTK:n haaste lähtökohdista ja tietoaineistoista Open Finland Challenge kehittäjätapahtuma Sisältö Joitain lähtökohtia GTK:n roolista, tehtävistä ja tavoitteista GTK:n haaste GTK:n palvelut ja tietotuotteet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy

Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo , Pauli Saksa, Geosto Oy Muokattu pääosin esityksestä Presentation in the Norwegian Geotechnical Society meeting, Oslo 15-16.10.2013, Pauli Saksa, Geosto Oy 09.06.2014 Suomen Geoteknillinen Yhdistys Finnish Geotechnical Society

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen

Ympäristönsuojelupäivät Janne Juvonen Lämpökaivo-opas Ympäristönsuojelupäivät 7.10.2010 Janne Juvonen Oppaan taustavoimat Opasta valmistelleessa asiantuntijaryhmässä mukana: YM SYKE Suomen Kaivonporausurakoitsijat Poratek r.y. Suomen Lämpöpumppuyhdistys

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys

Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Knowledge taking people further --- MIKKELIN VESILAITOS Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen rakennettavuusselvitys Yhteenveto 16.2.2009 Viite 82122478 Versio 1 Pvm 16.2.2009

Lisätiedot

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2

NÄKEMÄALUEANALYYSIT. Liite 2 NÄKEMÄALUEANALYYSIT Liite 2 Näkemäalueanalyysin taustaa Näkemäalueanalyysi antaa tietoa siitä, mille alueille tuulivoimalat teoreettisen tarkastelun perusteella näkyisivät ja mille alueille eivät. Alueet,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella.

Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän eteläpuolella. Hiidenmäen rakennettavuusselvitys asemakaavoitusta varten 19.10.2011 Kohde Kohde käsittää vireillä olevan asemakaavan 8255 Hervantajärven kaupunginosassa Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskonkehän

Lisätiedot

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia

Montsoniittia. Vulkaniittia. Kiillegneissiä. Granodiorittia 46 10.3. Leivonmäki Leivonmäen kallioperä koostuu syväkivistä (graniittiset kivet, gabro) ja pintakivistä (vulkaniitit, kiillegneissi). Graniittia on louhittu murskeeksi. Leivomäen puolella esiintyvää

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa

Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Laserkeilausaineiston hyödyntäminen maaperägeologiassa Jukka-Pekka Palmu ja Jukka Ojalainen Jukka-Pekka Palmu 25.9. 2010, kuvat: Copyright Jukka-Pekka Palmu, Geologian tutkimuskeskus 1 Maaperäkartoitus

Lisätiedot

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK)

Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Mikkeli, Pursiala Rakennemalli ja pohjavedenvirtausmalli Polaris-hanke Arto Hyvönen, geologi (GTK) Vesihuollon riskien hallinta ja monitorointi seminaari 24. - 25.4.2013 25.3.2013 1 GTK:n tehtävät kokonaisjärjestelmän

Lisätiedot

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin

Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Maankamaran kartoitus lentogeofysikaalisin menetelmin Kaukokartoituspäivät 9.11.2007 Hanna Leväniemi, Taija Huotari, Ilkka Suppala Sisältö Aerogeofysikaaliset mittaukset yleisesti GTK:n lentomittaukset

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

RAKENNETTAVUUSSELVITYS

RAKENNETTAVUUSSELVITYS RAKENNETTAVUUSSEVITYS PAIMIO MEIJERITIEN ÄNSIOSAN ASEMAKAAVA 9.11.2015 1 (5) _Rakennettavuusselvitys1.docx Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Tehdyt tutkimukset... 3 2.1 Mittaukset... 3 2.2 Pohjatutkimukset... 3

Lisätiedot

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus VUOVE-INSINÖÖRIT OY Korvenojantie 44 05200 Rajamäki 050-5459972 E-mail timo.tammenlarva@kolumbus.fi VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI Vuove-vuotovesitutkimus ESIMERKKIRAPORTTI 2015 Vuove-Insinöörit Oy 050 5459972

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve

Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Maaningan kunnan alueella sijaitsevien soranottoalueiden tila ja kunnostustarve Elina Nuortimo 11/2010 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja 2 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla

On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla On maamme köyhä ja siksi jää (kirjoitti Runeberg), miksi siis edes etsiä malmeja täältä? Kullan esiintymisestä meillä ja maailmalla Tutkimusmenetelmistä GTK:n roolista ja tutkimuksista Lapissa Mikä on

Lisätiedot

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut

Konsernipalvelut/Tekniset palvelut GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Konsernipalvelut/Tekniset palvelut TILAUS JA NÄYTTEENOTTOSELVITYS TILAUS No (KP täyttää) Tilaaja Päiväys 05.11.2015 Hanke Geologinen rakenneselvitys Aakkulanharjun pohjavesialueella

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI) Pirkanmaalla Yhteenveto hankkeesta Maakuntahallitus 14.9.2015 Pohjavesien suojelun ja MAAKUNTAKAAVA kiviaineshuollon yhteensovittaminen

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1

TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI NRO 3873/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M06/1234/-94/1/10 Kauhajoki Niilo Kärkkäinen 15.6.1994 RAPORTTITIEDOSTO N:O 3480 TUTKIMUSTYÖSELOSTE KAUHAJOEN ALUEEN MALMITUT- KIMUKSISTA, KOSKIEN VALTAUSALUETTA VÄHÄMÄKI 1, KAIVOSREKISTERI

Lisätiedot

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ

AsOy Rappu PL JYVÄSKYLÄ LIITE KIINTEISTÖN KUNTOARVIOON KH 90-00314 - ASUINKIINTEISTÖN KUNTOARVIO LAAJENNETTU ENERGIATALOUDELLINEN SELVITYS 13.6.2013 11.2.2013 1. KOHTEEN TIEDOT 1.1. Kiinteistön perustiedot AsOy Rappu Rakennuksia

Lisätiedot

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus

RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001. Urpo Vihreäpuu. Jakelu. OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET. Sijainti 1:50 000. Avainsanat: RTK-mittaus RAPORTTI 04013522 12lUMVl2001 Urpo Vihreäpuu Jakelu OKMElOutokumpu 2 kpl PAMPALON RTK-KIINTOPISTEET - 4333 07 Sijainti 1:50 000 Avainsanat: RTK-mittaus OUTOKUMPU MINING OY Mairninetsnnta RAPORTTI 04013522

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys

Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Geotermisen energian hyödyntäminen peruskallioalueilla - Kallioperän rakoilun ja vedenjohtavuuden merkitys Ilmo Kukkonen Helsingin yliopisto Fysiikan laitos KYT - rakoiluseminaari GTK, Espoo 800 m Geotermisen

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan?

AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? AurinkoATLAS - miksi mittaustietoa auringosta tarvitaan? Aurinkoatlas-seminaari 20.11.2013 Jussi Kaurola Tulosalueen johtaja, Ilmatieteen laitos Anders Lindfors, Aku Riihelä, Jenni Latikka, Pentti Pirinen,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009

MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LÄNSI-SUOMEN YKSIKKÖ TYÖRAPORTTI 28.10.2009 Miikka Paalijärvi Lounais-Suomen ympäristökeskus MAATUTKALUOTAUS JÄMIJÄRVEN LAUTTAKANKAALLA 17.9.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS HAMELY/32/07.02/2010 Häme Luonnonvarayksikkö Hämeenlinnan pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla

Lisätiedot

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama

Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama ESY Q16.2/2006/4 28.11.2006 Espoo Sampomuunnos, kallistuneen lähettimen vaikutuksen poistaminen Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 28.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt

Lisätiedot

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset

Slingram- ja magneettisten mittausten lisäksi valtausalueella on tehty VLF-Rmittaukset GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto M06/4611/-91/1/10 Kuusamo Iso-Rehvi Erkki Vanhanen TUTKIMUSTYÖSELOSTUS KUUSAMOSSA VALTAUSALUEELLA ISO-REHVI 1, KAIV. REK. N:O 4442 MALMITUTKIMUKSISTA

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset

Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Aleksanterinkaarin kaaren sisäkehä, tarjouskilpailu tontinluovutus- ja yhteistyömallista - hiilijalanjälkitulokset Bionova Consulting, Tytti Bruce 3. kesäkuuta 2014 1. Kohteiden Bionova Consulting arviointimenetelmä

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT

Jänisvaara TUTKIMUSTIEDOT Jänisvaara Kuva 1. Jänisvaaran keskirakeista pyrokseenidiabaasia 7.8 m syvyydeltä. Esiintymän sarvivälke diabaasi vastaa väriltään kuvan pyrokseeni diabaasia. Kiillotettu näyte. Paikka: Jänisvaara, Taivalkoski

Lisätiedot

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI

Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue INARI Dnro LAPELY/3146/2015 Juurikankaan pohjavesialueen luokitteluun liittyvä selvitys Pohjavesialue 12 148 208 INARI 13.1.2017 LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 037 000 PL 8060

Lisätiedot

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta

FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta FInZEB ehdotukset taserajasta ja alueellisesta energiatuotannosta Jarek Kurnitski FinZEB -tulosseminaari 5.2.2015 5.2.2015 1 Tausta Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen on luonut tarpeen kehittää

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti

Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Tuulivoima-alueiden havainnollistamisprojekti Projektisuunnittelija Eeva Paitula eeva.paitula@satakunta.fi 28.11.2012, Alueiden käyttö 1 Ympäristöministeriön rahoittama pilottiprojekti Osa Satakunnan vaihemaakuntakaavaa

Lisätiedot

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015

N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Kotkan kaupungin valtuustosali 9.10.2015 Sisältöä: Suomessa käytössä olevat valtakunnalliset korkeusjärjestelmät Miksi N2000 - korkeusjärjestelmään siirrytään? Kotkan

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.

Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006. Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineistossa on esitetty uomat, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan

Lisätiedot

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset

Euran pohjavesialueiden luokka- ja rajausmuutokset KUULUTUS VARELY/3648/2016 13.2.2017 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on tarkistanut Euran kunnan pohjavesialueiden luokitukset vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys.

Pienitaajuinen melu. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev CGr TBo Tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun selvitys. Page 1 of 8 Alastaro-Pienitaajuinen melu- CG150119- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Alastaro Pienitaajuinen melu Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET

ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET 1 ERITYISALUEIDEN JÄTEVESIHAASTEET - Käytännön kokemuksia kartoitus- ja neuvontakäynneiltä Minttu Peuraniemi Kuka vie hajajätevesivalssia? -seminaari 15.11.2010 2 TAUSTA Hankkeen keskeisiä painopisteitä

Lisätiedot

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET.

PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA 1996-1998 SUORITETUT KULTATUTKIMUKSET. RAPORTTITIEDOSTO N:O 4403 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen aluetoimisto Kallioperä ja raaka-aineet M19/2021/2000/1/10 PAIMIO Korvenala Petri Rosenberg 20.1.2000 PAIMION KORVENALAN ALUEELLA VUOSINA

Lisätiedot

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA

TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3233/-87 /1/10 RANTASALMI Pirilä II Hannu Makkonen 27.1.1987 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS RANTASALMEN KUNNASSA VALTAUSALUEILLA PIRILÄ 2 ja 3, KAIV. REK. N:O 3682/1-2, SUORITETUISTA

Lisätiedot

Museokartta 2015. Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet

Museokartta 2015. Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet Museokartta 2015 Katselukäyttäjän ohje 8.6.2015, päivitetty 23.9.2015 Ohjeen sijainti: Intra/Ohjeet/Kulttuuriympäristö/Paikkatieto ohjeet Kirjaudu Museoverkko tunnuksillasi linkistä http://museovirasto.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=37851c99fc15421e9051a11b76e1c9ec

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS M 06/3231/-84/x /10 Juva Rantala Hannu Makkonen 7.11.1984 TUTKIMUSTYÖSELOSTUS JUVAN KUNNASSA VALTAUSALUEELLA RANTALA 1, KAIV.REK. N :O 3401 SUORITETUISTA TUTKIMUKSISTA TUTKIMUSTEN

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja jäähdytys uusiutuvalla energialla omalta tontilta ja omalla laitteistolla

Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja jäähdytys uusiutuvalla energialla omalta tontilta ja omalla laitteistolla Terminen energia - lämpöpumput, SULPU - mitä geoenergia on? GTK - S-ryhmän maailman suurin sovellus, Adven Oy - Deep Heat projekti, ST1-Fortum Jussi Hirvonen Lämpöpumppu on fantastinen laite Lämmitys ja

Lisätiedot

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, 2011 Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA Copyright The McGraw-Hill Companies, Inc. Permission required

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke

Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke Pohjavesiyhteistarkkailujen kehittäminen Anna-Liisa Kivimäki Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 11.10.2016 Raaseporin kaupungintalo 1 Pohjavesien yhteistarkkailun kehittämishanke

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa

TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005. Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa TAMPEREEN SEUTUKUNNAN MITTAUSPÄIVÄT 2. 3.3. 2005 Geologi palvelu K. Uusikartano geologi Geologia yhdyskuntarakentamisen suunnittelussa Missäs sitä geologiaa ja geologia sitten tarvitaan? *maaperäkartoitus

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu

Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 Savonlinnan seutu Etelä-Savon kiviaineshuollon turvaaminen 19 2.3 Rantasalmi Rantasalmen kunnan alueelta valittiin kaksi potentiaalista kohdetta, joista Varpasharjun alueella suoritettiin jatkotutkimuksia (taulukko 1 ja

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus

Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 2013 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus Tampereen yliopisto Tietokonegrafiikka 201 Tietojenkäsittelytiede Harjoitus 6 1..201 1. Tarkastellaan Gouraudin sävytysmallia. Olkoon annettuna kolmio ABC, missä A = (0,0,0), B = (2,0,0) ja C = (1,2,0)

Lisätiedot