Käsikirja rangaistusten määräämiseksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain mukaisessa sakkomenettelyssä. Osa II

Transkriptio

1 Käsikirja ID (9) POL Käsikirja rangaistusten määräämiseksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain mukaisessa sakkomenettelyssä Osa II Erityinen osa rikkomusnimikkeet POLIISIHALLITUS 2019 POLIISIHALLITUS Asemapäällikönkatu 14, PL 22, HELSINKI kirjaamo.poliisihallitus@poliisi.fi Puh , Faksi poliisi.fi

2 Käsikirja ID POL Sakkokäsikirjan erityisen osan soveltamisohje 1 Erityisen osan sisältö Sakkokäsikirjan erityinen osa sisältää laajan luettelon esitutkintaviranomaisen tietojärjestelmään määritellyistä teoista, joista voidaan määrätä tai antaa sakko sakkomenettelyssä. Luettelossa on tekojen tarkenteita, joissa on kuvattu rikoksen tunnusmerkistön täyttävä teko. Tarkenne on lisäksi tietojärjestelmän tekninen tietue, jonka perusteella tietojärjestelmä määrittelee sen, millä sakkolajilla (rikesakkomääräys, sakkomääräys, sakkovaatimus ja rangaistusvaatimus) rikos käsitellään ja millainen rangaistus rikoksesta seuraa. Luettelossa olevien tekojen tarkenteet ovat kirjoitusasultaan yleispiirteisiä pitäen sisällään rikostunnusmerkistön ainesosat. Tekojen tarkenteita ei ole laadittu niin tyhjentävästi, että ne kattaisivat kaikki mahdolliset rikoksen tunnusmerkistön täyttävät inhimilliset teot ja laiminlyönnit. Sen sijaan teon tarkenne on otsikko, jonka mukaisesti rikoksen tunnusmerkistön täyttävä tapahtumankulku kuvataan sakon perusteluissa. Tietojärjestelmässä olevan tarkenteen numero 2002 mukaan sakkomenettelyssä voidaan määrätä 14 päiväsakkoa (normaalipäiväsakkojen lukumäärä) liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, jos tekijä ei noudattanut tieliikennelain (267/1981) 3 :n 1 momentissa säädettyä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi ja teko oli myös omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Kuten esimerkistä huomaa, ei tarkenteesta käy ollenkaan ilmi tarkenteen taustalla oleva teko, joka tosielämässä täytti rikoksen tunnusmerkistön. Siksi teko pitääkin kuvata erikseen sakon perusteluissa: Tarkenne: Ei noudattanut olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi tavalla, joka oli omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle (tieliikennelaki 3 1 momentti). Sakon perustelu: NN ei noudattanut olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi kuljettamalla omistamaansa henkilöautoa ABC-123 Kajaanissa Mainuantien ja Sissikadun liikenneympyrässä hallitsemattomassa sivuluisussa. NN luistatti ajoneuvoa ajautuen kokonaan keskelle liikenneympyrää, jota ei ollut tarkoitettu käytettäväksi liikenteessä. Teko oli myös omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Kajaanin poliisipartio 301:n ylikonstaapeli PS ja vanhempi konstaapeli TP näkivät Pohjolankadulta, kuinka NN luistatti henkilöautoa ABC-123 sivuluisussa Sissikadun liikenneympyrässä menettäen henkilöauton hallinnan päätyen lopulta hallitsemattomassa nelipyöräluisussa liikenneympyrän keskustaan. Tapahtuma-aikana tie oli jäässä ja sen päällä oli polanteista lunta. Liikenneympyrässä oli NN:n lisäksi kolme muuta autoa. NN:llä oli kyydissään kaksi matkustajaa. 1

3 Käsikirja ID (9) 2 Oikean tarkenteen valinta oikeaa käyttötarkoitusta varten Pääsääntö. Sakkomenettelyssä menettelyn tarkoituksenmukaisuus edellyttää sitä, että sakkomenettelyyn soveltuvia yksinkertaisia ja selviä rikosasioita käsitellään oikeilla sakkolajeilla. Oikean tarkenteen valinnalla sakkolaji valikoituu oikein, ja rikosasia käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetussa laissa (754/2010) sakkolajeille määriteltyjen ehtojen mukaisesti: rikesakkomääräyksellä käsitellään rikesakkorikkomuksista annetun laissa (986/2016) määriteltyjä rikesakkorikkomuksia; sakkomääräyksellä käsitellään sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n 2 momentissa säädettyihin lakeihin liittyviä rikoksia, sakkovaatimuksella käsitellään kaikki sellaiset sakkomenettelyyn soveltuvat rikokset, joita ei voida käsitellä rikesakkomääräyksellä ja sakkomääräyksellä; ja rangaistusvaatimuksella käsitellään kaikki sellaiset sakkomenettelyyn soveltuvat rikosasiat, joissa epäilty ei anna suostumustaan sakkomenettelyn käyttöön. Esitutkintaviranomainen selvittää sakkomenettelyyn soveltuvan rikoksen suppeassa esitutkinnassa, jonka perusteella esitutkintaviranomainen määrittelee asian käsittelyyn parhaiten soveltuvan sakkolajin. Esitutkintaviranomaisen käytössä olevia sakkolajeja ovat rikesakkomääräys, sakkomääräys, sakkovaatimus ja rangaistusvaatimus. Aluksi tehtävä sakkolajin määritteleminen ei kuitenkaan tarkoita sakkolajin lopullista valitsemista, koska sakkolajin määräytymiseen vaikuttavat käsiteltävän rikoksen lisäksi asianomistajan ja epäillyn suostumukset. Sakkolajin valitsemisen jälkeen esitutkintaviranomainen valitsee rikokseen liittyvän tarkenteen joko suoraan tietojärjestelmästä tai tarkastamalla sen sakkokäsikirjan erityisen osan luettelosta. Jos tarkenne valitaan alussa sakkokäsikirjan luettelosta, tulee se sen jälkeen syöttää tietojärjestelmään. Vaikka tietojärjestelmän toiminnallisuudet ovat esitutkintaviranomaisen päätöksenteon tukena, tulee jokaisen sakkomenettelyn soveltajan tietää, millä perusteilla sakkolaji määräytyy tietojärjestelmässä. Tietojärjestelmässä rikosasian käsittelyyn soveltuva sakkolaji muodostuu järjestelmään syötettyjen tietojen perusteella, mutta viime kädessä tieto ja vastuu sakkomenettelyn oikeasta soveltamisesta on virkamiehellä. Ennen oikean tarkenteen valitsemista on varmistuttava siitä, että tarkenteessa oleva lainkohta soveltuu esitutkinnassa todettuun tekoon. Esimerkiksi liikennerikoksissa tieliikennelain 103 :n liikennerikkomus ja rikoslain 23 luvun 1 :n 1 momentin liikenneturvallisuuden vaarantaminen ovat blankorangaistussäännöksiä, joissa rangaistussäännöksen kieltonormi on tieliikennelaissa. Tekoon liittyvän kieltonormin tulee ilmetä sakkolomakkeelle valittavasta tarkenteesta. NN kuljettaa omistamaansa henkilöautoa ABC-123 eikä käytä ajon aikana turvavyötä. Henkilöauton kuljettajan turvavyöpakosta on säädetty tieliikennelain 88 :n 1 momentin 1 kohdassa. Kyse on 2

4 Käsikirja ID (9) myös rikesakkorikkomuksista annetun lain 6 :n 1 momentin mukaan rikesakkorikkomuksesta; ajoneuvon kuljettajalle ja matkustajalle määrätään 70 euron rikesakko turvavyön tahallisesta tai huolimattomuudesta tapahtuneesta käyttämättä jättämisestä ajon aikana. Sakkolomakkeelle valitaan tämän vuoksi tarkenne numero 31003: ei käyttänyt turvavyötä, tieliikennelaki 88 ja 103, rikesakko 70 euroa. Liikennerikosasioissa oikean rikesakkomääräyksessä käytettävän tarkenteen valintaan vaikuttaa lisäksi se, minkä tienkäyttäjäryhmän liikennerikoksesta on kysymys. Eri tienkäyttäjäryhmille määrättävät rikesakot ovat erilaisia, ja siksi erityisen osan luettelossa on tienkäyttäjäryhmäkohtaisia tarkenteita. Esimerkiksi ajoneuvolain (1090/2002) 4 :n 1 momentissa säädettyjen yleisten turvallisuusvaatimusten laiminlyönnistä määrätään polkupyöräilijälle rikesakkorikkomuksista annetun lain 3 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan 40 euron rikesakko (tarkenne numero 19003), mutta moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajalle (muun kuin mopon, koska mopon kuljettajan rikesakko ajoneuvolain 4 :n laiminlyönnistä olisi 40 euroa) määrätään vastaavasta teosta rikesakkorikkomuksista annetun lain 5 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan 70 euron rikesakko (tarkenne numero tai 19028). Yhteinen sakkorangaistus. Jos rikoksesta epäillyllä on esitutkinnassa vireillä useita sakkomenettelyyn soveltuvia rikoksia, käsitellään ne rikoslain (39/1889) 7 luvun 3 :n 1 momentin mukaisesti samalla kertaa. Tällöin henkilölle määrätään sakkomenettelyssä yhteinen sakkorangaistus kaikista sakkomenettelyssä käsiteltävistä rikoksista. Yhteisen sakkorangaistuksen määräämisessä esitutkintaviranomainen valitsee asian käsittelyä varten sakkolajiksi sen, jolla kaikki rikosasiat voidaan ratkaista samalla kertaa. Tällöin sakkolajit vertautuvat toisiinsa hierarkkisesti. Rikesakkomääräyksellä voidaan käsitellä vain rikesakkorikkomuksia, mutta sakkomääräyksellä voidaan käsitellä sakkomääräykseen soveltuvien rikosasioiden lisäksi rikesakkomääräyksellä käsiteltäviä rikosasioita. Vastaavasti sakkovaatimuksella voidaan siirtää syyttäjän ratkaistavaksi rikesakkomääräyksen ja sakkomääräyksen soveltamisalaan kuuluvia rikosasioita. NN:llä on esitutkinnassa vireillä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, ajoneuvoverorikkomus sekä järjestysrikkomus. Sakkolajihierarkian mukaan järjestysrikkomus voidaan käsitellä rikesakkomääräyksellä, liikenneturvallisuuden vaarantaminen sakkomääräyksellä (huomioitava rikkomuskohtainen päiväsakkomäärä) ja ajoneuvoverorikkomus sakkovaatimuksella. Jos asiat käsitellään yhtä aikaa sakkomenettelyssä, valikoituisi kaikkien käsiteltävien rikosten osalta sakkolajiksi sakkovaatimus. Rikosten yksiköinti, sama teko ja yksi rikos. Useat teot, jotka täyttävät vain yhden rikoksen tunnusmerkistön katsotaan rikoksen yksiköintiä koskevien edellytysten mukaisesti yhdeksi teoksi ja siten yhdeksi rikokseksi. Tällainen yhdellä teolla tehty rikos käsitellään tietojärjestelmässä yhdellä tarkenteella ja muut tekoon liittyvät osateot kuvataan sakon perustelussa. Rikosten yksiköinnissä esitutkintaviranomainen arvioi sen, minkä rikoksen tunnusmerkistön samalla teolla tehdyt osateot täyttävät ja millä sakkolajilla 3

5 Käsikirja ID (9) rikos voidaan käsitellä. Tämän jälkeen teon tarkenteeksi valitaan tarkenne siitä teosta, josta seuraisi ankarin normaalipäiväsakko. Tarkenteen valinnan jälkeen kaikki rikokseen kuuluvat muut teot perustellaan sakon perustelussa. Oikean tarkenteen valinnasta huolimatta sakon perusteluissa on mainittava kaikki rikokseen liittyvät lainkohdat. Tietojärjestelmässä yksittäinen tarkenne pitää sisällään vain tarkenteeseen kuuluvan lainkohdan, jolloin järjestelmässä sakkolomakkeelle ei automaattisesti tule muita osatekoihin liittyviä lainkohtia. Oikeat lainkohdat tulee selvittää a) voimassa olevasta lainsäädännöstä sekä b) erityisen osan luettelosta. Poliisi epäilee NN:n kuljettaneen omistamaansa henkilöautoa 80 km/h -nopeusrajoitusalueella nopeudella 110 km/h, tehneen yhden vaarallisen ohituksen sekä jättäneen noudattamatta pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkkiä. Kaikki teot olivat myös omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle. Onko kysymys yhdestä vai kolmesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta? Vaikka käsillä on kolme erilaista tieliikennelain vastaista tekoa, on näillä kaikilla kolmella teolla useampi yhteinen nimittäjä. Tästä syystä sakko määrätään kolmen sijaan yhdestä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Teknisesti asia käsitellään siten, että esitutkintaviranomainen arvioi asiaan soveltuvan sakkolajin (rangaistuksen ankaruuden perusteella asia käsiteltäisiin sakkovaatimuksella myöhemmin ilmenevin perustein) ja valitsee tämän jälkeen teon tarkenteeksi sen tarkenteen, josta seuraisi ankarin normaalipäiväsakko. Tässä tapauksessa se on ylinopeus, josta tulisi liitetaulukon mukaan 16 päiväsakkoa. Rangaistuksen mittaamisessa on otettava huomioon lisäksi se, että sakkolaji määräytyy järjestelmässä tarkenteelle kirjattavan päiväsakkomäärän perusteella. Rikosten yksiköinnissä kaikkien tekojen yhteinen päiväsakkomäärä merkitään yhdelle tarkenteelle. Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi rangaistuksen mittaamisessa sovelletaan yhteisen rangaistuksen mittaamissääntöä, jonka mukaan useasta rikoksesta määrättävä yhteinen rangaistus muodostetaan siten, että ankarimmasta rikoksesta määrättävä päiväsakkomäärä otetaan mittaamisen perustaksi. Tämän jälkeen muista rikoksista lisätään yhteenlasketusta rangaistuksesta yksi kolmasosa ankarimpaan rangaistukseen. Rikoksen yksiköinnissä mittaaminen koskee rikosten sijaan yhteen rikokseen liittyvistä teoista määrättäviä rangaistuksia. Tässä tapauksessa ylinopeudesta tulisi ankarin päiväsakkomäärä joka on 16 päiväsakkoa, ja kahdesta muusta teosta tulisi 8 päiväsakkoa [(vaarallisesta ohittamisesta 14 päiväsakkoa + pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkin noudattamatta jättämisestä 12 päiväsakkoa) / 3 = 8,666 8 päiväsakkoa]. Tässä esimerkkitapauksessa yhdellä teolla tehdystä rikoksesta määrättävä rangaistus olisi siten 24 päiväsakkoa. Rikoksen yksiköintiin liittyvän rangaistuksen mittaamisen perusteella varmistuisi samalla se, että rikosasia käsitellään sakkomääräyksen sijaan sakkovaatimuksella. Sakkolajin valinta perustui siihen, että 4

6 Käsikirja ID (9) sakkomääräyksen soveltamisalaa määrittelevä rikkomuskohtainen 20 päiväsakon raja ylittyi. 1 Vilkkaana viikonloppuyönä NN nauttii keskiolutta Sotkamossa Kangaskadulla ja samaa aikaan virtsaa Kangaskadulla olevan suositun yökerhon ulko-oven kupeessa. Ennen kuin suurempia ongelmia aiheutuu, ottaa poliisi NN:n kiinni ja poistaa hänet paikalta. Samalla poliisi epäilee NN:ää järjestysrikkomuksesta: 1. NN on nauttinut alkoholia yleisellä paikalla taajamassa järjestyslain (612/2003) 4 :n 1 momentin vastaisesti; päihdyttävän aineen nauttiminen on kiellettyä yleisellä paikalla taajamassa, rajavartiolaissa (578/2005) tarkoitetulla rajanylityspaikalla ja julkisessa liikenteessä olevassa kulkuneuvossa. 2. NN on virtsannut yleisellä paikalla järjestyslain 7 :n 2 momentin vastaisesti siten, että teko on aiheuttanut häiriötä yleiselle järjestykselle; virtsaaminen ja ulostaminen yleisellä paikalla siten, että siitä aiheutuu häiriötä yleiselle järjestykselle tai vaaraa terveydelle, on kielletty. Rikoksen yksiköintisääntöjen mukaan sakkomenettelyssä on arvioitava sitä, onko kyseessä kahden järjestysrikkomuksen sijaan yksi järjestysrikkomus. Tekojen alueellisen ja ajallisen ulottuvuuden perusteella kyse on yhdestä järjestysrikkomuksesta. Yksiköinnin puolesta puhuu myös se, että järjestysrikkomus kohdistuu yhteisöllisenä oikeushyvänä pidettyyn yleiseen järjestykseen. Tästä syystä poliisi määrää NN:lle rikesakkomääräyksen järjestysrikkomuksesta rikesakkorikkomuksista annetun lain 14 :n 1 momentin 2 ja 6 kohtien perusteella. NN:lle määrättävä rikesakko olisi 40 euroa. Rikesakkorikkomuksissa rikoksen yksiköinnillä on merkitystä, sillä kun rikoslain 7 luvun 3 b :n mukaan kahdesta tai useammasta rikoksesta olisi määrättävä rikesakko, tuomitaan rangaistukseksi yksi rikesakko. Tällöin rikesakko määrätään 40 eurolla korotettuna (rikesakkokorotus) siitä rikoksesta, josta on säädetty ankarin rikesakko. Jos esimerkkitilanteessa siis määrättäisiin rikesakkomääräyksellä rikesakko kahdesta rikoksesta, tulisi 40 euron rikesakkoa korottaa rikoslain 7 luvun 3 b :n mukaisesti 40 eurolla. Tämä johtaisi sakon saajan kannalta liian ankaraan rangaistukseen siksi, että rangaistuksen perusteella oleva rikos olisi yksiköity väärin. 1 Rovaniemen hovioikeus R 17/969, Oikeudenkäyntiaineistona olevasta sakkomääräyksestä ilmeni, että A oli kello Kemissä valtatie 4:llä rikkonut tieliikennelain määräyksiä kahdella eri tavalla. Sakkomääräyksestä ilmenevien tietojen mukaan oli pääteltävissä, että kysymys oli yhdestä ajotapahtumasta. A:lle oli määrätty sakkomääräys kahdesta liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että kysymys on yhdestä liikenneturvallisuuden vaarantamista koskevasta rikoksesta, jos ajoneuvon kuljettaja rikkoo useaa tieliikennelain määräystä saman ajomatkan aikana samassa paikassa. Ottaen huomioon sen, että A:n rikkomukset ovat tapahtuneet saman ajotapahtuman aikana, hovioikeus katsoi, että A oli syyllistynyt yhteen liikenneturvallisuuden vaarantamiseen siten, että hän oli ajanut ylinopeutta ja jättänyt noudattamatta väistämisvelvollisuuden. Kysymyksessä oli siis yksi eikä useampia tekoja, ja täten yksi rikkomus. 5

7 Käsikirja ID (9) 3 Sakon perusteleminen Sakkokäsikirjan yleisessä osassa on käsitelty yksityiskohtaisesti sakon perustelemista, joka perustuu perustuslain (731/1999) 21 :n 2 momentissa säädettyyn oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin sekä oikeuteen saada asiassaan perusteltu päätös. Tuomion perustelemisesta on säädetty oikeudenkäymiskaaren (4/1734) 24 luvun 4 :ssä ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 11 luvun 4 :n 2 momentissa. Tuomio on perusteltava. Perusteluista on ilmettävä, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Perusteluissa on myös kerrottava, millä perusteella riitainen seikka on tullut näytetyksi tai jäänyt näyttämättä. Sakkomenettelyssä määrättävä tai annettava sakko on viranomaisen päätös, josta on käytävä ilmi ne rikokseen liittyvät seikat ja oikeudellinen päättely, joihin ratkaisu perustuu. Sakon perusteluista on käytävä ilmi rikoksen tunnusmerkistön täyttävän teon oikeustosiseikat (mitä on konkreettisesti tapahtunut) sekä todistustosiseikat (kuinka teko on näytetty toteen). Rikoslain (39/1889) 28 luvun 3 :n näpistys: NN anasti Sotkamon Tokmannista kaksi pakettia Wilhelm perinteinen -makkaraa (á 3,99 euroa sisältäen arvonlisäveron) piilottamalla makkarapaketit päällään olleen takin povitaskuun. Sotkamon Tokmannin vartija AK huomasi kaupan valvontakameroista, kuinka NN kierteli hyllyjen välissä ja makkarahyllyn edessä otti tiskistä kaksi makkarapakettia piilottaen ne samalla povitaskuunsa. Vartija AK otti NN:n kiinni kassalinjojen jälkeen ja tarkasti NN:n saaden samalla makkarapaketit haltuunsa. Vartija AK soitti tämän jälkeen poliisille. Sotkamon poliisipartion vanhemmat konstaapelit AT ja JH katsoivat valvontakameran tallenteen läpi ja tekivät samat havainnot kuin vartija AK. NN kertoi häntä kuultaessa, että hänelle tuli äkkiarvaamaton houkutus anastaa makkarat. Makkarat saatiin myyntikuntoisina takaisin. Asianomistaja Tokmannin edustaja turvallisuuspäällikkö ST vaatii edustamansa oikeushenkilön puolesta rangaistusta ja suostuu sakkomenettelyn käyttöön. Ei ole olemassa yhtä ja oikeaa tapaa perustella sakkoa. Olennaista on sisällyttää sakon perusteluun kaikki asian käsittelyn kannalta olennainen tieto. Olennaisten tietojen määrä vaikuttaa myös sakon perustelun laajuuteen. Yksinkertaisissa ja selvissä rikoksissa sakon perusteluksi voi riittää oikeustosiseikkojen ja todistustosiseikkojen kuvaaminen muutamalla virkkeellä. NN kuljetti omistamaansa henkilöautoa ABC-123 Sotkamossa Kainuuntiellä eikä käyttänyt turvavyötä. Konstaapeli JT huomasi liikennevalvonnassa, ettei NN:llä ollut turvavyö kiinni. 6

8 Käsikirja ID (9) NN kuljetti Helsingissä Pohjoisesplanadilla kevyttä sähköajoneuvoa jalkakäytävällä. Ylikomisario DP valvoi liikennettä Erottajankadulla ja huomasi NN:n kuljettamassa kevyttä sähköajoneuvoa (sähköpotkulauta) jalkakäytävällä. NN kuljetti henkilöautoa ABC-123 Puolangalla Maaherrankadulla ilman vaadittavaa ajo-oikeutta. NN:llä ei ole koskaan ollut ajooikeutta. Vanhempi konstaapeli SK pysäytti NN:n kuljettaman auton Puolangan keskustassa. NN:llä ei ollut mukana ajokorttia ja samalla selvisi, että NN:llä ei ole koskaan ollut ajo-oikeutta. Ajo-oikeuden tila tarkastettiin liikenneasioiden rekisteristä. Sakon perusteluissa tulee perustella myös sakkoon liittyvä menettämisseuraamus. Menettämisseuraamus voidaan perustella joko omana kokonaisuutenaan tai osana muuta perustelua. NN piti yleisellä paikalla hallussaan ilman hyväksyttävää syytä Leatherman MUT EOD -monitoimityökalua. Monitoimityökalun jälleenmyyntiarvo oli 249 euroa. Poliisi poisti hätäilmoituksen perusteella NN:n Kajaanin keskustan yökerho BS:n edustalta, koska NN oli käyttäytynyt häiritsevästi ja jäänyt järjestyksenvalvojien poistumiskäskyistä huolimatta ravintolan eteen puimaan nyrkkejään. NN:lle tehdyn turvallisuustarkastuksen yhteydessä poliisi löysi NN:n housun kauluksesta monitoimityökalun. NN:n monitoimityökalu otettiin poliisin haltuun ja takavarikoitiin yleisjohtaja MR:n päätöksellä. Monitoimityökalu määrätään menetettäväksi valtiolle rikosesineenä. Perusteluvelvollisuus koskee myös sakkomenettelyssä tapahtuvaa esineiden ja muun omaisuuden hävittämistä. Sakkolomakkeella esineiden ja omaisuuden hävittämisen perustelemista ei tarvitse sisällyttää sakon perusteluun, koska hävittämistä varten on lomakkeella oma kohta, johon hävittämistä koskeva perustelu ja muut tiedot tulee merkitä. 4 Rangaistuksen mittaaminen Sakkomenettelyssä rangaistuksen mittaaminen perustuu rikoslain 6 luvun 4 :ssä säädettyyn rangaistuksen mittaamisen yleisperiaatteeseen. Sakkomenettelyssä rangaistus on mitattava niin, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa rikoksen vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä rikoksesta ilmenevään muuhun tekijän syyllisyyteen. Rangaistuksen mittaaminen liittyy erityisesti päiväsakkorangaistuksiin. 7

9 Käsikirja ID (9) Sakkomenettelyssä rangaistuksen mittaamisen yhdenmukaisuus perustuu normaalipäiväsakkojen ja niiden liukuma-asteikon soveltamiseen. Jokaiselle teon tarkenteelle on merkitty tarkenteeseen kuuluva normaalipäiväsakko ja siihen liittyvä liukuma-asteikko. Esitutkintaviranomaisen velvollisuus on soveltaa sakkomenettelyssä ensisijaisesti eri teoista määriteltyjä normaalipäiväsakkoja, elleivät yksittäiseen tekoon liittyvät olosuhdetekijät edellytä poikkeamista normaalipäiväsakosta. Tarkenteeseen kuuluvaa normaalipäiväsakon liukuma-asteikkoa voidaan käyttää, jos rikokseen liittyy sellaisia olosuhteita ja muita seikkoja, joiden perusteella rikosta voidaan pitää tyyppitapausta lievempänä tai vakavampana. Liukuman käyttö tulee perustella tapauskohtaisesti. Sakon perusteluista on käytävä ilmi kaikki ne oikeustosiseikat, jotka konkreettisessa teossa vaikuttivat rangaistuksen mittaamiseen liukuma-asteikon mukaisesti normaalipäiväsakon käyttämisen sijaan. Perusteluvelvollisuus koskee sekä lievempään että ankarampaan rangaistukseen johtavaa liukuman käyttöä. Kyse on viranomaistoiminnan läpinäkyvyydestä sekä rangaistusjärjestelmän käytön yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Normaalipäiväsakon ja siihen liittyvän tyyppitapauksen käsitteen tarkoituksena on varmistaa se, että sakkomenettelyssä toteutuvat perustuslaissa turvattu yhdenvertainen kohtelu ja rangaistuskäytännön yhtenäisyys. Yksinkertaisuudessaan kysymys on siitä, että samanlaisia tapauksia käsitellään maantieteellisestä sijainnista riippumatta samalla tavalla. Vastaavasti erilaisia tapauksia voidaan perustellusti käsitellä eri tavalla ja tätä varten normaalipäiväsakkoon kuuluu liukuma. Päiväsakkoliukumaa voidaan käyttää mitattaessa rangaistusta tekoon kuuluvien erityisseikkojen ja muiden tyyppiteosta poikkeavien olosuhteiden mukaisesti, jolloin teosta seuraava rangaistus voi olla tyyppitekoa ankarampi tai lievempi. Päiväsakkoliukuman liukuma-asteikon käyttöä koskevat ohjeet on laadittu siksi, että liukuma-asteikon alittavia tai ylittäviä päiväsakkojen lukumääriä tulisi käyttää vain poikkeuksellisissa tapauksissa. Jos liukuma-asteikon ankarinta rangaistusta on sanotusta rikoksesta pidettävä riittämättömänä, esitutkintaa suorittavan virkamiehen on harkittava, onko asia syytä saattaa syyttäjän harkittavaksi. Aina tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, jos liukuman ylittäminen perustuu vakiintuneeseen rangaistuskäytäntöön. Liukuma voidaan ylittää esimerkiksi silloin, kun sakkomenettelyssä käsitellään liikenneturvallisuuden vaarantamisia, jotka osoittavat vakavaa piittaamattomuutta liikenneturvallisuutta kohtaan. 8