Kimmo Nermeksen oikaisuvaatimus/muutoksenhaku sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan päätökseen

Transkriptio

1 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Asianro 684/ / Kimmo Nermeksen oikaisuvaatimus/muutoksenhaku sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan päätökseen Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Kokouspvm / 043 / 2012 Työterveyslääkäri Kimmo Nermeksen palkantarkistusvaatimus Asian valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Sanna-Tuulia Lehtomäki Työterveyshuolto Aurinkoristeyksen Naantalin yksikön työterveyslääkäri Kimmo Nermes on lähestynyt sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakuntaa saapuneella kirjeellä. Nermeksen vaatimuksena on palkan korjaaminen takautuvasti alkaen siten, että hänen varsinainen palkkansa 30 tunnin työajalta olisi 7500 euroa kuukaudessa. Nermeksen sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnalle osoittama kirje on liitteenä Liite nro 18B. Kirjeessään Nermes tuo esiin, että hän on varsin paljon joutunut työskentelemään Naantalin toimipisteessä ainoana lääkärinä. Aurinkoristeyksen perustamisen yhteydessä Nermeksen kanssa on neuvoteltu siirtosopimus, joka sisältää maininnan, että Naantalin toimipisteessä tulee olla Nermeksen lisäksi pääsääntöisesti myös toinen vähintään 18 viikkotunnin lääkäri. Nermes toteaa, että vuonna 2010 hän toimi lähes kuuden kuukauden ajan ainoana työterveyslääkärinä Naantalin yksikössä. On valitettavaa, että lääkärien rekrytoinnissa Naantaliin on ollut suuria vaikeuksia koko yhteistoiminnan ajan. Toiseen työterveyslääkärin virkaan on valittu kolme lääkäriä vuosien aikana ja heistä kaksi on lähtenyt melko pian. Viimeksi virkaan valittu lääkäri on aloittanut

2 Raision kaupunki Pöytäkirja 2 (2) Lääkärivajetta on yritetty korjata sijaisilla ja sijaistamalla jonkin verran Raision lääkäreiden toimesta. Juuri tästä vaikeasta rekrytointiongelmasta johtuen Naantalin toimipisteen virkaan valitun työterveyshuollon erikoislääkärin palkkauksessa on jouduttu ottamaan käyttöön hyvin merkittävä rekrytointilisä. Sosiaali- ja terveysjohtaja, tulosalueen esimiestä kuultuaan, päätti vastata pitkään jatkuneeseen ja toistuvasti esiin nousseeseen lääkäripulaan neuvottelemalla uudelle viranhaltijalle kokonaispalkan, jossa rekrytointilisän osa on merkittävä. Vaihtoehtoisena ratkaisuna olisi ollut ostopalvelulääkärin käyttäminen, joka olisi kustannuksiltaan tullut vähintään yhtä kalliiksi. Kari Laamasen kanssa neuvoteltu kokonaispalkka oli 7000 euroa 80 % työajalla normaalista. Nyttemmin Nermeksen ottaessa asian esiin on käynyt ilmi, että kokonaispalkkaus ei ole lääkärisopimuksen mukainen palkkausmuoto. Kokonaispalkkausta on kuitenkin sovellettu työterveyshuollossa Raisiossa edellisten sosiaali- ja terveysjohtajien aikana, joten menettelyä erehdyttiin myös nyt käyttämään palkkaneuvottelun yhteydessä. Palkkaneuvotteluja joudutaan rekrytointivaikeuksista johtuen käytännössä käymään, vaikka viranhakuilmoituksessa olisi maininta, että palkkaus määräytyy lääkärisopimuksen mukaan. Vaikka Laamasen kanssa oli neuvoteltu em. kokonaispalkka, oli sosiaalija terveysjohtajan allekirjoittamaan Laamasen palkkausta koskevaan viranhaltijapäätökseen tullut epähuomiossa rutiininomaisesti maininta "tehtäväkohtainen palkka. Näin ollen myös Nermes lähestyy kirjeessään Laamasen palkkaa tehtäväkohtaisen palkan näkökulmasta. Tässä yhteydessä on mainittava, että Laamaselle ei ole missään vaiheessa maksettu tehtäväkohtaiseen palkkaukseen virkaehtosopimuksen mukaan kuuluvaa henkilökohtaista vuosisidonnaista osaa. Palkkaus on noudattanut alun perin neuvoteltua 7000 euroa kuukaudessa neljäpäiväisestä työviikosta. Laamasen palkan rakenteesta on nyt konsultoitu henkilöstöpäällikköä ja Laamasen kanssa on neuvoteltu, että palkka rakennetaan takautuvasti uudelleen seuraavin periaattein: Henkilöstöpäällikkö Jarmo Niitynperä: Kun Naantalin yksikkö yhdistettiin Raision työterveyshuollon yksikköön, perustettiin tätä varten Raisioon kaksi työterveyslääkärin virkaa. Toisessa oli pätevyysvaatimuksena työterveyshuollon erikoislääkärin kelpoisuus ja toisessa laillistettu lääkäri. Erikoislääkärin kelpoisuutta edellyttäneeseen virkaan siirrettiin Nermes. Kun toinen virka oli viimeksi haussa, edellytettiin hakemuksessa työterveyshuollon erikoislääkärin tutkintoa, kokemusta työterveyshuollosta tai erikostumisvaiheen opintoja. Koska tehtävään ei edellytetty erikoislääkärin tutkintoa vaan muukin pätevyys riitti, tulee Laamasen tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistaa alkaen sama palkka kuin Aurinkoristeyksessä tuolloin muiden ei työterveyshuollon erikoislääkäreiden tehtäväkohtainen palkka.

3 Raision kaupunki Pöytäkirja 3 (3) Näin ollen Laamasen tehtäväkohtainen palkka on 5184,17 euroa, josta työajan mukainen 80 % on 4147,35euroa. Tähän tulee KVTES:n mukainen työkokemuslisä 10 % eli 414,74. Jotta päästään hänen kanssaan neuvoteltuun palkkaan eli 7096,60 euroon, tulee henkilökohtaiseksi rekrytointilisäksi 2534,37euroa. Mikäli Laamasen tekemä työ on jossain suhteessa vaativampaa kuin Aurinkoristeyksessä toimivien ei erikoislääkäreiden tekemä työ, niin siinä tapauksessa tehtäväkohtaista palkkaa voidaan nostaa korkeammalle kuin heidän palkkansa. Se, että henkilöllä on erikoislääkärin pätevyys, ei sinänsä vaikuta tehtäväkohtaiseen palkkaan sillä tehtäväkohtainen palkka määräytyy tehtävän vaatimusten mukaan. Työterveyslakia on täydennetty asetuksella vuonna Asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä ja ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ( 16 luku 3) edellyttää, että työterveyshuollossa päätoimisesti toimivan laillistetun lääkärin tulee olla työterveyshuollon erikoislääkäri. Päätoimiseksi katsotaan henkilö, joka työskentelee työterveyshuollon tehtävissä keskimäärin 20 tuntia tai enemmän/viikko. Työterveyshuollossa osa-aikaisesti eli alle 20 tuntia/viikko toimivalla laillistetulla lääkärillä tulee olla vähintään 11 opintopisteen laajuinen työterveyshuollon koulutus, joka tulee olla suoritettuna viimeistään kahden vuoden kuluessa työterveyshuollon tehtäviin siirtymisestä. Asetuksen edellyttämän kelpoisuusvaatimuksen myötä sosiaali- ja terveyskeskus rekrytoidessaan työterveyshuoltoon lääkäreitä lähtee siitä, että ensisijaisesti palkataan työterveyshuollon erikoislääkäreitä. Alemman palkkahinnoittelukohdan omaavia vakansseja on tarpeen olla siltä varalta, että voidaan ottaa vakinaiseen virkasuhteeseen myös laillistettu lääkäri, joka sitten asetuksen edellyttämällä tavalla erikoistuu. Tämä erikoistumiskoulutus on näissä tilanteissa huomioitavissa rekrytointilisänä. Nermes kirjeessään toteaa, että hänellä on Naantalissa vastuullaan enemmän sopimusasiakkaita kuin Laamasella. Nyt kun sosiaali- ja terveyskeskus on onnistunut rekrytoimaan Naantalin toiseenkin virkaan asetuksen kelpoisuusehdot täyttävän työterveyshuollon erikoislääkärin, ei ole enää perusteltua, että Nermeksellä olisi vastuullaan Naantalin yksikössä enemmän sopimusyritysten työntekijöitä kuin toisella lääkärillä. Sekä Laamanen että esimies ovat pyytäneet jakamaan asiakasyritykset tasaisesti. Laamanen on valmis ottamaan ainakin saman määrän asiakkaita kuin Nermeksellä on. Koska edellä henkilöstöpäällikön antaman selvityksen mukaan Laamasen tehtäväkohtaiseksi palkaksi ei ole mahdollista vahvistaa Naantalissa erikoislääkärillä noudatettavaa 5972 euroa, joista työajan mukainen 80 % olisi 4777 euroa ja tästä työkokemuslisän osuus edelleen 477 euroa, on tämän työterveyshuollon erikoislääkärin pätevyydestä muodostuvan palkanosan ja Laamasen vastaavan palkanosan erotus ( ) eli 693 euroa sisällytetty perustellusti Laamaselle maksettavaan rekrytointilisään.

4 Raision kaupunki Pöytäkirja 4 (4) Loppu osa rekrytointilisästä eli 1841,37 euroa perustellaan seuraavilla tekijöillä: - Laamasen eduksi on luettava se, että hänellä on myös yleislääketieteen erikoislääkärikoulutus - Laamasella on sosiaalityöntekijän kelpoisuuden antava valtiotieteen maisterin koulutus, joka osaltaan laajentaa työterveyslääkärin näkökulmaa - Lisäksi rekrytointilisää maksettiin joustavuudesta, jota Laamanen osoitti sitoutuessaan työskentelemään nimenomaan Naantalin toimipisteeseen, joka siellä alun perin työskenteleville työntekijöille on varsin mieluinen, mutta uusien työntekijöiden rekrytointi on osoittautunut Raision toimipisteeseen verrattuna yksikön pienen koon, hieman ongelmalliseksi koetun etäisyyden sekä väliaikaistilojen osalta ongelmalliseksi. Nämä edellä mainitut kolme tekijää muodostavat yllä mainitun rekrytointilisän loppuosan. Nermes viittaa kirjeessään Naantalin työterveyshuollon yksikössä koettuun epäasiallisen kohteluun. Tämän prosessin osalta tässä yhteydessä todetaan seuraavaa: Osa Naantalin yksikön henkilöstöstä on ottanut yhteyttä kaupunginjohtaja Ari Korhoseen, koska ovat kokeneet kiusaamisena ja epäasiallisena kohteluna sen, että heidän yksikkönsä on kerrottu tehneen tappiota, joka heistä väitteenä oli väärä tieto. Kaupunginjohtaja Ari Korhonen pyysi selvitykset asianosaisilta. Tänä aikana selvisi myös, että effica-ohjelman ohjaustiedoissa olleen virheen johdosta osa Naantalin yksikön tuloista on ohjautunut Raision tuloiksi. Esimiehet ovat pyytäneet asiassa tältä osin anteeksi virheen johdosta. Kaupunginjohtajan laatimassa selvityksessä todettiin, että virheen selvittämisessä on mennyt liikaa aikaa, mutta tahallista kiusaamista tai epäasiallista kohtelua ei selvityksessä tullut esiin. Työyhteisön jatkotyöskentelyn edellytysten parantamiseksi on selvityksessä tehty toimenpide-esityksiä, joiden etenemistä tullaan seuraamaan. Kaupunginjohtajan laatima selvitys on käyty läpi työntekijöiden kanssa. Kun selvitystä käytiin läpi Kimmo Nermeksen kanssa, hän jätti tämän nyt käsillä olevan päivätyn sosiaali- ja terveyslautakunnalle osoitetun kirjelmän palkkauksestaan. Mahdollisista palkantarkistuksista päättää lautakunta. Kimmo Nermekselle on ilmoitettu, että asia valmistellaan lautakunnan kokoukseen ja päätös asiassa annetaan myös työterveysjaostolle tiedoksi. Lautakunnan kokous siirrettiin tilinpäätöskäsittelyn aikataulun syistä johtuen pidettäväksi ja asia on valmisteltu siksi tähän lautakunnan kokoukseen. Kimmo Nermes vaatii palkantarkistusta sillä perusteella, että hänellä on suurempi asiakasmäärä Naantalissa kuin Laamasella. Kuten yllä on selvitetty, asiakasmäärä tulee viipymättä tasata, joten tämä ei anna perusteita palkankorottamiseen. Toisena asiana Nermes perustelee asiaa sillä, että hän on vaativamman kelpoisuusvaatimuksen edellyttämässä tehtävässä

5 Raision kaupunki Pöytäkirja 5 (5) kuin Laamanen. Tässä yhteydessä viitataan asetuksen vaatimuksiin työterveyshuollon työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksista. Kolmantena perusteena Nermes näkee kokemuksensa työterveyshuollon tehtävissä. Työkokemus vuosina huomioidaan jo kunta-alan palkoissa edellä esiin tulleen työkokemuslisän (entinen määrävuosilisä) keinoin. Sosiaali- ja terveysjohtajan, ylilääkärin sekä työterveyshuollon ylilääkärin kesken on sovittu, että työterveyslääkäreiden palkkauksen perusteet Raision sosiaali- ja terveyskeskuksessa otetaan valmisteluun samassa yhteydessä kun perusterveydenhuollon lääkäreiden palkkaukseen valmistellaan uutta omalääkärijärjestelmän korvaavaa palkkausjärjestelmää. Valmistelu on parasta aikaa käynnissä. Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja S-TL: Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää merkitä tietoonsa saatetuiksi työterveyslääkäri Kari Laamasen rekrytointilisän perusteet ja toteaa, että Kimmo Nermeksen palkankorotusvaatimus ei anna aihetta toimenpiteisiin. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Täytäntöönpano Tiedoksi Kimmo Nermes ja työterveysjaosto Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila : Lautakunta on käsitellyt asian työterveyslääkäri Kimmo Nermeksen palkantarkistusvaatimuksesta ( ) salaisena. Kaupunginlakimies Hannu Sorvari on saanut tiedotusvälineeltä pyynnön kyseisen pykälän julkistamisesta julkisuusperiaatteen mukaisesti. Vs. kaupunginlakimies Hannu Sorvari on laatinut asiasta lausuntonsa: Palkkausasia on herättänyt kiinnostusta paikallislehdistössä. Lehdistön mukaan sekä maaliskuun kokouksen kaikkien asiakirjojen että pidetyn kokouksen liitteen määrittely salassa pidettäviksi ovat olleet lain vastaisia. Myös tehtyä päätöstä jatkokäsittelyn salassapidosta on lehdistö arvostellut.

6 Raision kaupunki Pöytäkirja 6 (6) Käsitykseni mukaan palkkausmenettely on julkista kaikilta osiltaan. Mikäli palkkausneuvotteluiden yhteydessä käsittelyyn tulee asioita, jotka ovat salaisia, kuten esimerkiksi henkilöihin liittyviä arvioita, terveystietoja, ammattiyhdistystietoja tai vaikkapa työnantajan liikesalaisuuksia, on tällaiset osat pidettävä julkisista asiakirjoista erillään. Koska nyt puheena olevissa asiakirjoissa ao osia ei ole, on johtopäätöksenä, että kaikki edellä mainitut asiakirjat ovat julkisia. Myös aikaisemmin salassa pidettäväksi suosittelemani Hujalan kirjeeseen liittyvä lääkäreiden palkkaushinnoittelun strategioihin liittyvä tieto on julkaistavissa, mikäli sen julkaisu ei vahingoita kaupunkia. Tärkeätä on muistaa, että kaupungin hallinnossa syntyvät asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Erityisen ongelman muodostaa nykyinen asiakirjajärjestelmä. Järjestelmä ei salli asiakirjan osan (tiedon) poistamista yksittäisestä asiakirjasta, vaan vaatii määrittelemään asiakirjan sillänsä joko julkiseksi tai salaiseksi. Tällainen kirjaaminen on kuitenkin lainsäädännön kannalta hyvin ongelmallinen. Tekninen arkkitehtuurin vaatimus onkin ristiriidassa lainsäädännön kanssa. Koska tietooni ei ole tullut, että nyt tarkoitetuissa asiakirjoissa olisi esimerkiksi hakijoiden yksityisyyttä koskevia tietoja, suosittelen salassapidon poistamista ao. lääkäreiden rekrytointia koskevilta asiakirjoilta. Hallintolain 8 luku sääntelee viranomaisen päätöksen asiavirheen korjaamista. Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Viranomainen voi ottaa tällaisen asian esille omasta aloitteestaan. Asia tulee siis julkisuuden ja salassapidon rajanvedon kannalta käsitellä uudelleen ja näiltä osin asiassa annetaan uusi päätös. Jos lautakunta päätyy salassapidon kumoamiseen, on tästä ilmoitettava asianosaisille. Käsitykseni mukaan asian jatkokäsittely on oltava lähtökohtaisesti julkista. Julkisuudenkin soveltamisessa on kuitenkin rajat. Jos asian luonne muuttuu esimerkiksi työriitaoikeudenkäyntiin valmistautumiseksi, on tällainen keskustelu syytä pitää salassa. Epäselvissä tapauksissa tulisi olla yhteydessä lakimieheen. Yhteenveto Tähänastiset asiakirjat: suosittelen julkistamaan. Jatkossa on kiinnitettävä huomiota julkisuuden ja salassapidon tarkoituksenmukaisuuteen. Asiakirjajärjestelmän toimittajalle on saatettava tietoon, että järjestelmä on ristiriidassa lainsäädännön vaatimusten kanssa ja asiaan pitäisi saada korjaus. Kaupunginlakimies Hannu Sorvarin lausunnon perusteella salaamiselle ei ole perustetta, ja asian salaaminen sen käsittelyn yhteydessä on tapahtunut virheellisin perustein.

7 Raision kaupunki Pöytäkirja 7 (7) Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyslautakunta keskustelee asiasta ja päättää vs. kaupunginlakimies Hannu Sorvarin suosituksen mukaisesti julkistamaan salassa käsitellyn asian työterveyslääkäri Kimmo Nermeksen palkantarkistusvaatimuksesta ( ). Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila : Työterveyshuollon erikoislääkäri Kimmo Nermes on tehnyt päivätyn oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunnan sisältämästä asiakokonaisuudesta. Hän vaatii :ssä käsitellyn asian julkaisemisen lisäksi väärin muotoillun muutoksenhakukiellon poistamista ja koko :n käsittelyä uudelleen. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että muutoksenhakuohjeen sijasta asiakirjoihin oli kirjattu muutoksenhakukielto, joka oli muotoiltu seuraavasti: Muun lainsäädännön mukaan asianosainen viranhaltija ei saa hakea muutosta seuraaviin päätöksiin (Kunnallinen virkaehtosopimuslaki 26 ). Kaupunginlakimies Hannu Sorvari on antanut asiassa lausuntonsa, joka on liitteenä. Lausunnossaan Sorvari toteaa, että mahdollisuus hallintolainkäytön mukaiseen oikaisumenettelyyn riippuu siitä, onko henkilö ollut sidottu virkaehtosopimukseen. Viranhaltijaan kohdistuva Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 :n muutoksenhakukielto koskee tilanteita, joissa hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Oikaisuohjeistuksen määrittelystä ei säädetä laissa, mutta ohjeen tulee olla hyvän hallinnon mukainen ja riittävän informatiivinen. Hallintolain 49 1 mom mukaisesti oikaisuohjausta voidaan korjata, mikäli sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta katsoo oikaisuohjauksen olleen riittämätön. Tällöin viranhaltijalle annetaan uusi, täydennetty valitusosoitus, jolloin alkaa kulua uusi ja uuden muutoksenhakuohjeen mukainen valitusaika, mutta muilta osin päätös jää voimaan. Jos taas lautakunta katsoo muutoksenhakuohjeen olleen riittävä, oikaisuvaatimus hylätään kokonaisuudessaan. Päätösehdotus Vs. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää antaa Kimmo Nermekselle uuden valitusosoituksen :ssä käsitellystä asiasta. Valitusosoitukseen kirjataan Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 kokonaisuudessaan, ja samalla alkaa kulua uusi ja uuden muutoksenhakuohjeen mukainen valitusaika. Muilta osin päätös jää voimaan.

8 Raision kaupunki Pöytäkirja 8 (8) Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila : Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta käsitteli työterveyshuollon erikoislääkäri Kimmo Nermeksen oikaisuvaatimuksen lautakunnan sisältämästä asiakokonaisuudesta. Nermes vaati :ssä käsitellyn asian julkaisemisen lisäksi väärin muotoillun muutoksenhakukiellon poistamista ja koko :n käsittelyä uudelleen. Raision sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päätti antaa Nermekselle uuden valitusosoituksen :ssä käsitellystä asiasta. Valitusosoitukseen kirjattiin Kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 kokonaisuudessaan, ja samalla alkoi kulua uusi ja uuden muutoksenhakuohjeen mukainen valitusaika. Muilta osin päätös jäi voimaan. Kimmo Nermes on tehnyt päivätyn uuden oikaisuvaatimuksen liittyen sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunnan päätökseen Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä. Kuten päätöksen muutoksenhakuohjeessa todetaan, kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 mukaan viranhaltijalla ei ole oikeutta tehdä oikaisuvaatimusta kunnan toimielimeen. Kaupungin toimielimet eivät ole toimivaltaisia ratkaisemaan työsuhteesta ja siihen ottamisesta aiheutuvia riitoja, joten asia ei kuulu lautakunnan toimivaltaan ja valitusreitti on eri kuin oikaisuvaatimuksen kautta. Tästä syystä asia jää aikaisemman muutoksenhakuohjauksen varaan. Liitteet 7 Oikaisuvaatimus Kimmo Nermes 8 Kaupunginlakimiehen lausunto Nermeksen oikaisuvaatimuksesta 9 Nermeksen oikaisuvaatimus_muutoksenhaku Liite 18B Palkantarkastus 11 Kimmo Nermeksen oikaisuvaatimuksen mukana ollut laskelma

9 Raision kaupunki Pöytäkirja 9 (9) Päätösehdotus Vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korkeila Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta päättää jättää oikaisuvaatimuksen tutkimatta siltä osin kuin asia ei kuulu lautakunnan toimivaltaan. Oikaisuvaatimuksen tekijälle liitetään päätökseen ohjeet Kuntalain 94 mukaisen kunnallisvalituksen tekemiseksi. Päätös Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Tiedoksi Kimmo Nermes

10 Raision kaupunki Pöytäkirja 10 (10)