MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ SATISFYING LABOUR DEMAND THROUGH MIGRATION

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ SATISFYING LABOUR DEMAND THROUGH MIGRATION"

Transkriptio

1 MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ SATISFYING LABOUR DEMAND THROUGH MIGRATION

2 Maahanmuutto työvoiman tarpeen täyttäjänä Euroopan muuttoliikeverkosto Kesäkuu 2011 Tämä synteesiraportti kokoaa yhteen Euroopan muuttoliikeverkoston 23 jäsenvaltion kansallisten yhteyspisteiden valmistelemien kansallisten raporttien tärkeimmät tulokset. Jäsenvaltiot ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari ja Viro. Tutkimuksen tarkoitus oli tunnistaa ne alat, joilla jäsenvaltioissa on työvoimapulaa, hahmotella kansalliset strategiat, joita käytetään työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisessa kolmansien maiden kansalaisia olevien siirtotyöläisten avulla, sekä kartoittaa näiden strategioiden havaittua tehokkuutta, mukaan lukien viimeaikaisen taloustaantuman ja siitä elpymisen vaikutukset strategioihin. Tutkimus kattaa ajanjakson vuodesta 2004 vuoden 2010 loppuun asti, ja tilastotietoja on vuoden 2009 loppuun asti. Synteesiraportti ja kansalliset raportit, joihin synteesi perustuu, ovat saatavilla osoitteesta kohdassa EMN Studies. Monet kansallisista raporteista ovat saatavilla englannin lisäksi jäsenvaltioiden kansallisilla kielillä.

3 4 5 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ 9 1. JOHDANTO Metodit Määritelmät Aiemmat tutkimukset/raportit EMN:n tutkimukset ja ad hoc -kyselyt Tärkeimmät muista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja raporteista esille nousevat teemat EU:N POLIITTINEN KONTEKSTI JA INSTRUMENTIT Poliittinen konteksti EU:n instrumentit EU-lainsäädäntöinstrumentit EU-rahoitus EU-verkostot ja muut rakenteet EU-tilastot JÄSENVALTIOIDEN LÄHESTYMISTAPOJA TALOUDELLISISTA SYISTÄ TAPAHTUVAAN MAAHANMUUTTOON Kansallinen visio ja politiikka Jäsenvaltioiden visiot maahanmuuton mahdollisesta tulevasta roolista työvoimapulan ratkaisemisessa Jäsenvaltioiden työvoimapulan ratkaisemispolitiikat Poliittinen keskustelu ja sidosryhmien osallistuminen Poliittinen keskustelu Julkinen keskustelu Sidosryhmien osallistuminen ja mielipiteet Viimeaikaiset muutokset kansallisissa visioissa ja politiikoissa Lainsäädännöllinen kehys Kansallinen lainsäädäntö, joka säätelee maahanmuuton käyttämistä työvoiman tarpeen täyttäjänä Kansallinen lainsäädäntö, joka säätelee kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimista ja työnsaantia Myönnettävien lupien tyypit Lupia koskevat erityisehdot Erityisryhmät Muita juridisesti säädeltyjä maahanmuuttoprosessin osa-alueita Ohjelmia, hankkeita ja käytännön toimia, joiden avulla maahanmuuttoa pyritään käyttämään työvoiman tarpeen täyttäjänä TALOUDELLISISTA SYISTÄ TAPAHTUVAA MAAHANMUUTTOA KOSKEVAN POLITIIKAN JA LAINSÄÄDÄNNÖN TOIMEENPANO Työvoiman tarpeen tunnistamisen ja hallinnan lähestymistapoja ja työkaluja Työvoiman tarpeen tunnistamisen ja hallinnan lähestymistapoja Ammattiluetteloiden laatiminen Työnantajien tarpeiden analyysi Kiintiöt/rajat Työvoiman tarpeen tunnistamisesta ja hallinnasta vastaavat viralliset tahot Työnantajien ja työmarkkinajärjestöjen osallistuminen työvoimapulan tunnistamiseen ja hallintaan Työvoiman tarpeen tunnistamisen ja kartoittamisen työkaluja Kansalliset tutkimukset Ennusteet Työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen mekanismeja Maahanmuuttajien taitojen arvioinnin ja pätevyyden tunnustamisen mekanismeja Taitojen arviointi Pätevyyden tunnustaminen Siirtotyöläisten kotouttamistoimenpiteet TILASTOTIETOJA MAAHANMUUTTAJISTA KANSALLISESSA TYÖVOIMASSA Ammatit ja toimialat, joilla jäsenvaltioissa on todettu työvoimapulaa Tilastotietoja työmarkkinoista ja maahanmuutosta Analyysi siirtotyövoimasta Analyysi siirtotyövoimasta taitotason pääluokan mukaan Analyysi siirtotyövoimasta tiettyjen ammattien mukaan Analyysi siirtotyövoimasta kymmenen yleisimmän kansalaisuuden mukaan Analyysi siirtotyöläisten maahanmuutosta taitotasoluokkien mukaan Analyysi siirtotyöläisten maahanmuutosta kansalaisuuden mukaan Analyysi avoimista työpaikoista jäsenvaltioissa TALOUDELLISISTA SYISTÄ TAPAHTUVAA MAAHANMUUTTOA KOSKEVA YHTEISTYÖ KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA Kolmansien maiden kanssa solmitut yhteistyösopimukset Työllisyyttä ja työvoiman maahanmuuttoa koskevat yhteistyösopimukset Tiettyjä työvoimamuuttajaryhmiä koskevat yhteistyösopimukset Aivovuodon ja -tuhlauksen estämismekanismit MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ EUROCITIESIN MUKAAN Yksittäisten kaupunkien visiot maahanmuuton roolista nykyisten ja tulevien työvoimantarpeiden täyttäjänä Kaupunkien rooli kaupunkiin muuttajien alkuvaiheen sujuvoittamisessa ja kotouttamisen johtamisessa Paikalliset työmarkkinoiden maahanmuuttotarpeiden tunnistamisohjelmat Maahanmuuttoa koskeva paikallistason poliittinen keskustelu Taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskeva paikallistason yhteistyö kolmansien maiden kanssa Avoimet työpaikat eurooppalaisten kaupunkien työmarkkinoilla MAAHANMUUTTO TYÖVOIMAN TARPEEN TÄYTTÄJÄNÄ ANALYYSI Työvoimapulan juurisyyt Määrällinen työvoimapula Laadullinen työvoimapula Työvoimapulan ratkaisemisessa kohdatut ongelmat Muita työmarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä EU:n sisäinen työntekijöiden liikkuvuus Maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työskentely tietyissä ammateissa tai tietyillä aloilla Taloudellisten syiden vuoksi muuttavien henkilöiden paluu Tehokkaiksi havaitut keinot työvoimapulan ratkaisemiseksi Tunnistetut politiikan ja lainsäädännön yhtenäistämis- ja edelleenkehittämistarpeet taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton helpottamiseksi ja työvoiman tarpeen täyttämiseksi JOHTOPÄÄTÖKSET 141

4 6 7 Taulukot Taulukko 1: Kausityöntekijöiden jäsenvaltioissa oleskelun kesto 55 Taulukko 2: Yrityksen sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden oleskelun kesto 56 Taulukko 3: Jäsenvaltioiden käyttämiä työvoiman tarpeen tunnistamisen ja hallinnan lähestymistapoja 61 Taulukko 4: Yleiskuvaus työkaluista, joita käytetään työvoiman tarpeen tunnistamisen ja hallinnan lähestymistavoissa 68 Taulukko 5: Kolmansien maiden kansalaisia olevat työntekijät taitotason pääluokan ja vuoden mukaan 83 Taulukko 6: Työntekijöiden osuus valituissa ammateissa jäsenvaltion ja vuoden mukaan 88 Taulukko 7: Kolmansien maiden kansalaisia olevien työntekijöiden osuus eri jäsenvaltioissa yleisimpien kansalaisuuksien mukaan vuosina 2004 ja Taulukko 8: Siirtotyöläisten maahanmuutto taitotason pääluokan, jäsenvaltion ja vuoden mukaan 103 Taulukko 9: Ensimmäiset korvausta vastaan harjoitettua toimintaa varten myönnetyt (oleskelu luvat kymmenen yleisimmän kansalaisuuden ja työluvan tyypin mukaan vuonna 2009 EU:n tasolla 109 Taulukko 10: Avoimet työpaikat ja avoimien työpaikkojen suhteelliset osuudet jäsenvaltioissa taitotason mukaan vuosina Taulukko 11: Avoimien työpaikkojen määrä ja suhteellinen osuus jäsenvaltioissa toimialan (NACE) mukaan vuosina 2008 ja Kaavio Kaavio 1: Kolmansien maiden kansalaisia olevien työntekijöiden prosenttiosuudet taitotason pääluokan mukaan, laskettuna kaikkien vuosien keskiarvona. 87

5 8 9 Vastuunrajoitus Tämän raportin on tuottanut Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network, EMN), ja sen laati GHK-COWI ja Euroopan komissio yhdessä 23:n tähän hankkeeseen osallistuneen EMN:n kansallisen yhteyspisteen kanssa. Raportti ei välttämättä kuvasta Euroopan komission, GHK-COWI:n tai EMN:n kansallisten yhteyspisteiden mielipiteitä, eivätkä siinä esitetyt johtopäätökset sido näitä tahoja. Huomautuksia Tähän hankkeeseen tähän mennessä osallistuneet 23 Euroopan muuttoliikeverkoston kansallista yhteyspistettä ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari ja Viro. 1 On syytä huomata, että tämän raportin tiedot viittaavat edellä mainittujen jäsenvaltioiden tilanteeseen vuoteen 2010 asti (kyseinen vuosi mukaan lukien) ja erityisesti niiden kansallisten EMN-yhteyspisteiden toimittamiin tietoihin. Tarkempia tietoja tässä raportissa käsitellyistä aiheista on saatavilla kansallisissa raporteissa 2, ja niihin perehtymistä suositellaankin lämpimästi. Edellä mainittujen jäsenvaltioiden nimet on lihavoitu raporttitekstissä, ja kun viitataan jäsenvaltioihin, tarkoitetaan nimenomaan näitä jäsenvaltioita. Muiden jäsenvaltioiden kansalliset EMN-yhteyspisteet eivät erinäisistä syistä johtuen pystyneet osallistumaan hankkeeseen, mutta ne ovat osallistuneet muihin EMN-hankeraportteihin. Tiivistelmä Maahanmuutto työvoiman tarpeen täyttäjänä -tutkimukseen osallistui 23 Euroopan muuttoliikeverkoston kansallista yhteyspistettä: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari ja Viro. EMN:n tavoitteiden mukaisesti tämän tutkimuksen tarkoitus oli tunnistaa ne alat, joilla jäsenvaltioissa on työvoimapulaa, hahmotella kansalliset strategiat, joita käytetään työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisessa kolmansien maiden kansalaisia olevien siirtotyöläisten avulla, sekä kartoittaa näiden strategioiden havaittua tehokkuutta, mukaan lukien viimeaikaisen taloustaantuman ja siitä elpymisen vaikutukset strategioihin. Tutkimus kattaa ajanjakson vuodesta 2004 vuoden 2010 loppuun asti, mutta tilastotietoja on vuoden 2009 loppuun asti. Osana johdantoa (osio 1) esitetään yleiskuvaus metodeista (osio 1.1) sekä raportissa käytetyt taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton määritelmät (osio 1.2) ja kerrotaan muista aiheeseen liittyvistä raporteista ja tutkimuksista (osio 1.3). Tämän jälkeen esitellään EU:n poliittinen konteksti ja instrumentit (osio 2): tässä osiossa hahmotellaan työvoiman maahanmuuttoon ja työvoiman tarpeen täyttämiseen liittyvä EU:n konteksti sekä esitetään yhteenveto taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon liittyvistä EU-instrumenteista, mukaan lukien EU:n juridista säännöstöä koskevat tiedot. Tutkimuksessa vertaillaan EU:n jäsenvaltioiden lähestymistapoja taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon (osio 3) mitä tulee työvoiman tarpeen täyttämiseen korkeasti koulutettujen, ammattitaitoisten ja muiden työntekijöiden maahanmuuton avulla. Useimmat jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet maahanmuuton yleiseen nykyisen ja tulevan työvoimapulan ratkaisemista koskevaan visioonsa ja strategiaansa, mutta osalla jäsenvaltioista on muita selkeämpi näkemys siitä, miten kolmansien maiden kansalaisten avulla voidaan täyttää työvoiman tarvetta. Useilla jäsenvaltioilla on tarkasti määritetty visio (osio 3.1), jonka tavoitteena on edistää ja/tai helpottaa kolmansien maiden kansalaisten työn vuoksi tapahtuvaa maahanmuuttoa tietyillä toimialoilla, kun taas toiset jäsenvaltiot korostavat enemmän työvoimapulan ratkaisemista kansallisen työvoiman avulla eikä työvoiman maahanmuuttoa katsota ehdottoman välttämättömäksi. Kansallinen taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskeva poliittinen keskustelu (osio 3.2) eri maissa käsitteli sen yleistä merkitystä ja hyödyllisyyttä ennen kaikkea nykyisen talouskriisin aikana sekä joidenkin jäsenvaltioiden osalta tarvetta käyttää maahanmuuttoa työmarkkinoiden vajeiden täyttäjänä. Lisäksi julkinen keskustelu on yleensä keskittynyt jäsenvaltioihin töihin tulevien kolmansien maiden kansalaisten työoloihin ja kotoutumiseen. Jäsenvaltioiden visioiden ja taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevien kansallisten politiikoiden lisäksi tässä raportissa kuvaillaan myös kansalliseen politiikkaan talouskriisin vuoksi tehtyjä muutoksia (osio 3.3). 1 Kreikan kansallisen raportin odotetaan ilmestyvän myöhemmin vuonna Saatavilla osoitteesta EMN%20Studies

6 10 11 Raportissa hahmotellaan myös lainsäädännöllinen kehys (osio 3.4). Kaikissa jäsenvaltioissa on säännöksiä, joissa määritetään tietyille kolmansien maiden kansalaisia oleville maahanmuuttajille mahdollisuus erivapauteen työluvan hankkimisvelvoitteen suhteen tai helpotuksia maahantuloprosessissa. Useisiin työ- ja oleskelulupiin sovelletaan erilaisia ehtoja, esimerkiksi Alankomaissa, Belgiassa, Bulgariassa, Espanjassa, Irlannissa, Isossa-Britanniassa, Itävallassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Maltalla, Portugalissa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Slovakiassa, Sloveniassa, Tšekissä ja Virossa käytetään työmarkkinatestiä, jolla selvitetään ennen kolmansien maiden kansalaisten palkkaamista, onko toimeen saatavilla oman maan tai muiden EU-/ETA-maiden kansalaisia. Osa jäsenvaltioista myös säätelee kansallisen lainsäädäntönsä avulla eräitä perheenyhdistämisen osa-alueita, muun muassa sitä, missä olosuhteissa taloudellisten syiden vuoksi muuttavan henkilön perheenjäsenet voivat työskennellä jäsenvaltiossa. Jäsenvaltiot käyttävät useita menetelmiä ja työkaluja taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevan politiikan ja lainsäädännön toimeenpanossa (osio 4). Lisäksi jäsenvaltioilla on useita erilaisia lähestymistapoja työvoiman tarpeiden tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi luetteloiden laatiminen niistä ammateista, joissa esiintyy työvoimapulaa (Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Itävalta, Latvia, Liettua, Puola, Ranska, Saksa, Suomi), työmarkkinoiden työvoiman tarpeiden suora kartoitus työnantajien tarpeiden analyysin avulla (Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Liettua, Luxemburg, Malta, Puola, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro) ja kiintiöiden (Bulgaria, Italia, Itävalta, Portugali, Slovenia, Unkari, Viro) tai rajoitusten (Iso-Britannia) asettaminen sen varmistamiseksi, että kolmansien maiden kansalaisten työhön liittyvä maahanmuutto ei ylitä työvoiman tarvetta. Virallisilla tahoilla, työnantajilla ja työmarkkinajärjestöillä on keskeinen rooli edellä mainittujen menetelmien käyttöönotossa. Raportin osiosta, jossa käsitellään tilastotietoja maahanmuuttajista kansallisessa työvoimassa (osio 5), käy ilmi, että jäsenvaltiot ovat tunnistaneet tiettyjä toimialoja ja ammatteja, joilla esiintyy työvoima-/taitopulaa. Nämä vaihtelevat suuresti kansallisen työmarkkinatilanteen mukaan, insinööreistä palvelualan ammattilaisiin. Jotta voidaan määrittää, voiko työvoiman maahanmuutto toimia työvoiman tarpeen täyttäjänä jäsenvaltioissa, tässä raportissa esitetään tilastotietoja siirtotyövoimasta ja sen maahanmuutosta sekä jäsenvaltioissa avoimiksi ilmoitettujen työpaikkojen määrästä. Korkeasti koulutetut kolmansien maiden kansalaisia olevat työntekijät ovat suurin tai toiseksi suurin ryhmä joissakin jäsenvaltioissa (Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia, Itävalta, Malta, Ruotsi, Saksa ja Slovakia), kun taas Belgiassa, Ranskassa ja Italiassa muut työntekijät ovat suurin ryhmä. Näiden kolmansien maiden kansalaisten sijoittuminen eri ammattiryhmiin määräytyy täysin kansallisen työmarkkinatilanteen ja todetun työvoimapulan mukaan. Yleisesti ottaen maat, joista eniten muutetaan Euroopan unioniin työn vuoksi, ovat Brasilia, Intia, Kiina, Turkki, Ukraina, Venäjä ja Yhdysvallat. Kolmansien maiden kansalaisia olevien maahanmuuttajien maahanmuuttoa koskevissa tiedoissa oli havaittavissa sama ilmiö kuin siirtotyövoimaa koskevissa tiedoissa eli useimmissa jäsenvaltioissa luvut olivat johdonmukaisesti suurimpia ammattitaitoisten ja korkeasti koulutettujen työntekijöiden ryhmissä. Lisäksi tilastossa, jossa oli tietoja ensimmäisistä korvausta vastaan harjoitettua toimintaa varten myönnetyistä luvista, kolme kärkimaata olivat Intia, Kiina ja Ukraina. EU:n jäsenvaltioilta työluvan saaneiden korkeasti koulutettujen työntekijöiden ryhmässä kärjessä ovat Intian ja Yhdysvaltain kansalaiset. Kaikissa vuonna 2009 tilastotietoja toimittaneissa jäsenvaltioissa oli havaittavissa notkahdus avoimien työpaikkojen määrässä edeltävään vuoteen verrattuna. Joissakin tapauksissa oli kuitenkin havaittavissa yhteys: avoimet paikat tiettyä taitotasoa vaativissa töissä vähenivät, kun kolmansien maiden kansalaisia olevien siirtotyöläisten maahanmuutto oli kasvanut edeltävinä vuosina. Tämän voidaan katsoa olevan osoitus siitä, miten maahanmuutto voi toimia työvoiman tarpeen täyttäjänä. Sen mukaan, millaista lähestymistapaa kukin jäsenvaltio soveltaa työvoiman tarpeiden tunnistamisessa ja kartoittamisessa, käytetään tiettyjä työkaluja (osio 4.1), joita ovat esimerkiksi kansalliset tutkimukset (Irlanti, Italia, Itävalta, Latvia, Malta, Portugali, Puola, Ruotsi, Saksa, Suomi, Viro) sekä lyhyen että pitkän aikavälin ennusteet (Espanja, Irlanti, Itävalta, Latvia, Malta, Portugali, Saksa, Suomi, Tšekki, Viro). Useimmissa jäsenvaltioissa ollaan myös ryhdytty hyödyntämään työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista (osio 4.2), jossa työnantajilla on keskeinen rooli. Jäsenvaltiot katsovat myös taitojen arvioinnin ja pätevyyden tunnustamisen (osio 4.3) oleellisen tärkeiksi aivotuhlauksen estämisessä ja sen varmistamisessa, että maahanmuuttajien pätevyyttä voidaan käyttää Euroopan työmarkkinoiden ja talouden hyödyksi. Mitä tulee kolmansien maiden kansalaisia olevien työntekijöiden kotouttamiseen (osio 4.4), useimmat jäsenvaltiot eivät ole kehittäneet erityisesti työvoimamuuttajille suunnattuja kotouttamistoimenpiteitä, vaan ne soveltavat samoja toimenpiteitä kaikkiin maahanmuuttajaryhmiin. Yleisten kotouttamisohjelmien toimenpiteet kuitenkin tarjoavat siirtotyöläisille mahdollisuuksia oppia kansallista kieltä ja sisältävät toimenpiteitä, joilla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista työvoiman osaksi. Mitä tulee taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevaan yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa (osio 6), kolmansien maiden kanssa on solmittu yhteistyösopimuksia. Näitä yhteistyösopimuksia ovat muun muassa EU:n liikkuvuuskumppanuudet, joita on tähän mennessä solmittu Moldovan, Kap Verden ja Georgian kanssa. Näiden liikkuvuuskumppanuuksien tavoitteena on taata kolmansien maiden kansalaisille parempi pääsy Euroopan unionin alueelle. Vaikka useimmat jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksia kolmansien maiden kanssa, monet näistä sopimuksista eivät suoraan koske työvoiman maahanmuuttoa. Useat jäsenvaltiot (Alankomaat, Belgia, Espanja, Italia, Liettua, Portugali, Puola, Ranska, Saksa, Slovakia, Suomi, Tšekki) ovat kuitenkin solmineet yhteistyösopimuksia, joissa erityisenä painopistealueena on työ ja työvoiman maahanmuutto. Monissa tapauksissa näissä sopimuksissa keskitytään tiettyyn ammattiin tai taitoluokkaan, jossa esiintyy työvoimapulaa usein korkeasti koulutettuihin työntekijöihin, kuten lääkäreihin ja yrityksen sisäisen siirron saaneisiin työntekijöihin. Monet jäsenvaltiot ovat myös solmineet kolmansien maiden kanssa kahdenvälisiä nuorten liikkuvuutta koskevia sopimuksia, jotka vaikuttavat kansallisiin työmarkkinoihin, sillä sopimuksen piiriin kuuluvilla nuorilla on oikeus työskennellä sopimuksen allekirjoittaneessa jäsenvaltiossa (Bulgaria, Iso-Britannia, Liettua, Ranska, Ruotsi, Slovakia, Tšekki,

7 12 13 Unkari, Viro). Valtioiden välisten työvoiman maahanmuuttoa koskevien sopimusten lisäksi käytössä on erilaisia mekanismeja aivovuodon ja -tuhlauksen ehkäisemiseksi. Aivovuodon ehkäisymekanismeja ovat muun muassa ohjelmat, joissa kolmansien maiden kansalaiset voivat työskennellä jäsenvaltiossa tietyn ajanjakson saadakseen hyödyllistä kokemusta ennen paluuta alkuperämaahansa. Aivotuhlauksen suhteen jäsenvaltiot korostavat erityisesti työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista ja pätevyyden tunnustamista, jotta voidaan varmistaa, että kolmansien maiden kansalaisia olevat maahanmuuttajat työskentelevät ammattiprofiiliinsa soveltuvissa tehtävissä. Raportissa esitetään myös Euroopan kaupunkien näkemys työvoiman tarpeen täyttämisestä (osio 7) Eurocitiesin mukaan. Eurocities on eurooppalaisten kaupunkien verkosto, joka on myös osallistunut tähän tutkimukseen. Näin saadaan tarkempi kuva kansallisen talouspolitiikan paikallisesta toteuttamisesta ja kunnallistason erityispiirteiden, tarpeiden ja toimenpiteiden tunnistamisesta. Raportissa kuvaillaan myös yksittäisten kaupunkien visiot maahanmuuton roolista nykyisten ja tulevien työvoiman tarpeiden täyttäjänä. Näihin sisältyvät kuntien toimintasuunnitelmat ja strategiat sekä käytännöt, joilla tunnistetaan työmarkkinoiden tarpeita kansallisen tason luetteloihin sisällytettäväksi. Monet kaupungit ovat myöntäneet, että työvoimamuuttajien kotouttamisvastuuta tulisi jakaa tehokkaammin, ja kaupungit ovatkin kehittäneet kotouttamisstrategioita, esimerkiksi tervetulokeskuksia, sekä sosiaalietuuksia, kuten asunto- ja terveyspalveluita. Kansallisten laitosten tapaan myös kaupungit toteuttavat usein ohjelmia, joissa tunnistetaan työmarkkinoiden tarpeita erilaisten työkalujen ja menetelmien avulla (esimerkiksi ammattiluetteloiden laatiminen), sekä tunnistavat avoimia työpaikkoja kansallisten tilastotietojen avulla. Tässä osiossa myös kuvaillaan maahanmuuttoa koskevaa paikallistason poliittista keskustelua pääpiirteissään: keskustelu on keskittynyt kolmansien maiden kansalaisia olevien siirtotyöläisten työllisyysasteeseen sekä aivotuhlaukseen. Jotkin Euroopan kaupungit ovat tehneet suoraa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa työvoimamuuttajien tukemiseksi. Yhteistyön ansiosta on jaettu tietoa laillisen maahanmuuton eduista, muun muassa EU:n jäsenvaltioiden tarjoamista työllistymismahdollisuuksista, sekä laittoman maahanmuuton vaaroista. Lisäksi on tunnistettu eurooppalaisten kaupunkien työmarkkinoiden avoimien työpaikkojen trendejä, ja Eurocitiesin yhteenvedon mukaan tarvittavat taitotasot määräytyvät täysin kaupungin ja alueen mukaan ja korkeasti koulutettuja, ammattitaitoisia ja muita työntekijöitä tarvitaan kaupungeissa kautta Euroopan. Analyysissa maahanmuutosta työvoiman tarpeen täyttäjänä (osio 8) lähdetään liikkeelle hahmottelemalla työvoimapulan juurisyitä (osio 8.1), jotka ovat sekä määrällisiä että laadullisia. Näitä syitä ovat muun muassa epämiellyttävät työolosuhteet ja matalat palkat joissakin jäsenvaltioissa sekä se, että kyseisiin ammatteihin ei ole tarjolla tarvittavat taidot ja pätevyyden omaavia oman maan kansalaisia. Lisäksi raportissa kerrotaan työvoimapulan ratkaisemisessa kohdatuista ongelmista (osio 8.2), joita ovat esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimista sääntelevien kansallisten rakenteiden monimutkaisuus sekä haasteet, joita ilmenee ulkomailla hankittujen taitojen vahvistamisessa ja pätevyyden tunnustamisessa. Osiossa käsitellään myös muita työmarkkinoihin vaikuttavia tekijöitä (osio 8.3), muun muassa EU:n sisäistä työntekijöiden liikkuvuutta, joka vaikuttaa kolmansien maiden kansalaisia olevien työntekijöiden kysyntään, sekä laittoman maahanmuuton vaikutuksia. Jäsenvaltiot katsovat myös kolmansien maiden kansalaisten laittoman työnteon työmarkkinoihin vaikuttavaksi tekijäksi, vaikka tällaista laitonta työtä on todettu olevan erittäin vaikea mitata ja näin ollen myös sen vastainen taistelu on useissa tapauksissa hankalaa. Mitä tulee taloudellisten syiden vuoksi muuttavien henkilöiden paluuseen alkuperämaahansa, useimmilla jäsenvaltioilla on niukasti tietoa siitä, missä määrin näin on tapahtunut, kun työ on vähentynyt tietyissä ammateissa ja tietyillä aloilla. Seuraavaksi raportissa esitellään tehokkaiksi havaittuja keinoja työvoimapulan ratkaisemiseksi (osio 8.4) ja käsitellään tunnistettuja politiikan ja lainsäädännön yhtenäistämis- ja edelleenkehittämistarpeita taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton helpottamiseksi ja työvoiman tarpeen täyttämiseksi (osio 8.5), minkä tiimoilta jäsenvaltiot korostavat, että jatkossa on tärkeää kehittää politiikkaa ja toimenpiteitä edelleen, jotta voidaan varmistaa työmarkkinoiden joustavuus ja houkuttelevuus. Johtopäätöksissä (osio 9) todetaan, että (kasvava) globaali osaamisen kysyntä muodostaa haasteen koko Euroopan unionille, kun tavoitteena on, että EU:n jäsenvaltiot pystyvät kilpailemaan kolmansien maiden kansalaisia olevista työntekijöistä. Jotta EU:n kilpailukyky voidaan varmistaa, on parannettava työvoiman tarpeen tunnistamisen ja hallinnan työkaluja ja menetelmiä, esimerkiksi työvoima- ja taitopulan ennustamista, sekä poistettava EU:n ulkopuolella hankittujen taitojen ja pätevyyden tunnustamiseen liittyvät ongelmat. Näillä toimilla voidaan varmistaa kansallisten työmarkkinoiden joustavuus ja houkuttelevuus kolmansien maiden kansalaisten kannalta sekä antaa jäsenvaltioille mahdollisuus tarvittaessa täyttää työvoiman tarpeita maahanmuuton avulla.

8 JOHDANTO Euroopan muuttoliikeverkosto (European Migration Network (EMN) 3 ) perustettiin Euroopan neuvoston päätöksen 2008/381/EY 4 perusteella, ja sen tarkoituksena on tuottaa ajantasaista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa maahanmuutto- ja turvapaikka-asioista politiikan suunnittelun tueksi Euroopan unionissa. Lisäksi se jakaa näitä tietoja myös laajalle yleisölle. Tutkimuksen tarkoitus oli tunnistaa ne alat, joilla jäsenvaltioissa on työvoimapulaa, hahmotella kansalliset strategiat, joita käytetään työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisessa kolmansien maiden kansalaisia olevien siirtotyöläisten avulla, sekä kartoittaa näiden strategioiden havaittua tehokkuutta, mukaan lukien viimeaikaisen taloustaantuman ja siitä elpymisen vaikutukset strategioihin. Tutkimus kattaa ajanjakson vuodesta 2004 vuoden 2010 loppuun asti, ja tilastotietoja on vuoden 2009 loppuun asti. Tutkimuksessa kerrataan osittain EMN:n Conditions of Entry and Residence of Third-Country Highly Skilled Workers in the EU -tutkimusta vuodelta Myös EMN:n aiempi tutkimus Managed migration and the Labour Market the Health Sector on merkityksellinen tämän synteesiraportin kannalta. 6 Tässä tutkimuksessa kuitenkin tarkastellaan maahanmuuttajien, ennen kaikkea kolmansien maiden kansalaisten, roolia työvoimapulan ratkaisemisessa ja pohditaan, mitä voidaan oppia nykyisen taloustilanteen synnyttämistä poliittisista ratkaisuista. Tässä synteesiraportissa on yleiskuvaus jäsenvaltioiden tavoista lähestyä työvoiman tarpeen täyttämisen haasteita, jonka lisäksi raportissa esitellään erilaisia käytettävissä olevia työvoimapulan 7 ratkaisemistapoja niin pitkällä aikavälillä tarvittavien taitojen suhteen kuin reaktiona talouden muutoksiin 23:ssa EMN:n kansallisessa yhteyspisteessä: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari ja Viro. Seuraavaksi esitetään yleiskuvaus tässä tutkimuksessa käytetyistä metodeista (osio 1.1), käytettyjen määritelmien selitykset (osio 1.2) ja tietoja aiemmista tutkimuksista/raporteista (osio 1.3). Tätä seuraavissa osioissa käsitellään EU:n poliittista kontekstia ja instrumentteja (osio 2), jäsenvaltioiden lähestymistapoja taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon (osio 3), taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevan politiikan ja lainsäädännön toimeenpanoa (osio 4), tilastotietoja maahanmuuttajista kansallisessa työvoimassa (osio 5) sekä taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevaa yhteistyötä kolmansien maiden kanssa (osio 6). Tämän jälkeen tarkastellaan työvoiman tarpeen täyttämistä Eurocitiesin mukaan (osio 7). Raportin lopuksi kerrotaan taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevan politiikan onnistumisista ja tulevista kehitystarpeista analyysi- (osio 8) ja johtopäätösosioissa (osio 9). Tarkempia tietoja on saatavilla kansallisissa raporteissa 8,ja niihin perehtymistä suositellaankin lämpimästi, jotta tietyn jäsenvaltion tilanteesta saa kattavan kuvan. 1.1 Metodit Tässä synteesiraportissa esitetään yhteenveto kansallisten raporttien keskeisimmistä tuloksista korostaen tärkeimpiä näkökohtia ja asettamalla ne mahdollisuuksien mukaan EU-kontekstiin. Kansalliset raportit perustuvat yhteisiin tutkimusohjeisiin, jotka on laadittu konsultoiden EMN:n kansallisia yhteyspisteitä ja joita kaikki kansalliset yhteyspisteet ovat käyttäneet, jotta vertailukelpoisuus voidaan varmistaa ja synteesiraportin laadinta on helpompaa. Lisäksi tietoja varten laadittiin vakiomuotoiset taulukot, joita kansallisia yhteyspisteitä kehotettiin käyttämään siinä määrin kuin mahdollista. EMN ei yleensä osallistu varsinaiseen primääritutkimustyöhön vaan pikemminkin kerää, kokoaa ja arvioi saatavilla olevia tietoja. Suurin osa tämän tutkimuksen laadinnassa tarvittavista tiedoista oli julkisesti saatavilla. EMN:n kansalliset yhteyspisteet hyödynsivät ensisijaisesti jo olemassa olevia tietoja (raportteja, tutkimuksia, lainsäädäntöä, kirjallisuuskatsauksia ja tilastotietoja), joita saatiin valtion viranomaisilta (tilastokeskuksilta, ministeriöiden osastoilta), yliopistoilta, Kansainväliseltä siirtolaisuusjärjestöltä (International Organisation for Migration, IOM) tai muilta kansalaisjärjestöiltä (esimerkiksi Caritakselta). Lisäksi Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Suomi, Tšekki ja Unkari hankkivat lisätietoja primääritutkimustyön avulla tekemällä haastatteluja ja järjestämällä työpajoja, asiantuntijapaneeleja ja seminaareja. Kahdeksassatoista jäsenvaltiossa (Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Iso- Britannia, Liettua, Luxembourg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari) ilmeni esteitä ja ongelmia tutkimuksen teossa tai tarvittavien tietojen saamisessa. Esimerkiksi Ruotsissa havaittiin, että tutkimusohjeissa oli usein oletuksena, että työvoimapulan ratkaisemiseksi maahanmuuton avulla oli määritetty järjestelmällinen menettelytapa, mikä teki vähemmän muodollisten ja jäsentyneiden toimenpiteiden ja hankkeiden kuvaamisesta hankalaa. Valtaosa ongelmista liittyi tilastotietojen keräämiseen ja esittämiseen. Kahdeksallatoista jäsenvaltiolla (Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tšekki, Unkari) oli vaikeuksia tilastotietojen keräämisessä ja esittämisessä toivotun ISCO-88-luokituksen 9 mukaan, koska tietoja ei ollut saatavilla ja/tai kyseisen aihepiirin tietojen kokoamisessa ja tallentamisessa käytettiin erilaisia määritelmiä ja menetelmiä. Lisäksi ongelmia syntyi EU:n työvoimatutkimuksen käytössä. Esimerkiksi Itävalta ja Luxemburg huomauttivat siitä, että kyseisen tutkimuksen pienen otoksen (1 % Itävallan kotitalouksista ja 6 % Luxemburgin kotitalouksista) takia tiedot alaryhmien, kuten kolmansien maiden kansalaisten, työllistymisestä tai kansallisuuden mukaan luokitelluista ammattiryhmistä eivät aina olleet luotettavia. Liettuassa tutkimuksen tietoja ei voitu käyttää, koska pieni otos (0,5 % kotitalouksista) ja kolmansien maiden kansalaisten vähäinen määrä (alle 1 %) tekivät tiedoista liian tunnistettavia. Muita mainittuja ongelmia 3 Lisätietoja EMN:stä ja sen julkaisuja on saatavilla osoitteesta 4 Saatavilla osoitteesta 5 Saatavilla osoitteesta kohdasta EMN Studies. 6 Saatavilla osoitteesta kohdasta EMN Studies. 7 Tässä raportissa tähän katsotaan kuuluvan sekä taito- että työvoimapula. 8 Saatavilla osoitteesta kohdasta EMN Studies. 9 Kansainvälisen työjärjestön ISCO-88-luokitukset. ISCO-88-järjestelmän avulla voidaan luokitella ja ryhmitellä ammatteihin liittyviä tietoja, joita saadaan väestönlaskennasta ja muista tilastollisista tutkimuksista sekä hallinnon rekistereistä. ISCO-88-luokitus ryhmittelee työtehtävät ammateittain ja ylemmän tason ryhmittäin pääosin työtehtävien suorittamisessa vaadittavien taitojen samankaltaisuuden perusteella. Jäsenvaltiot käyttävät ISCO-88(COM):n muunnelmaa, joka on kehitetty ammattitietoja Eurostatille raportoiville maille ja jota myös EURES käyttää. Lisätietoja saatavilla osoitteesta

9 16 17 olivat esimerkiksi pitkän aikavälin tietojen puute (Bulgaria), se että tietolähteet eivät olleet ajan tasalla (Tšekki), eri lähteiden käytöstä aiheutuva tietojen pirstaleisuus (Bulgaria, Suomi), vaikeudet erotella jäsenvaltioon työn takia saapuvia ja sieltä työn takia poistuvia kolmansien maiden kansalaisia eri ryhmin (Saksa), EU-kansalaisten tunnistaminen maahan- ja maastamuuttotiedoista (Irlanti), työlupien manuaalinen jaottelu pätevyyden mukaan (Liettua) 10, monien ISCO-88-tietojen puuttuminen kaikilta viime aikoina rekisteröidyiltä työntekijöiltä työnantajan mukaan jaoteltuna (Luxemburg) 11, työmarkkinoille tuloa (jäsenvaltioon saapumisesta erillisenä ilmiönä) koskevien tietojen puute sekä poistuminen sekä työmarkkinoilta että jäsenvaltiosta (Iso-Britannia). 1.2 Määritelmät Yhteisissä tutkimusohjeissa termejä on käytetty EMN-sanastossa 12 annettujen määritelmien mukaan ja seuraavia viittä laajaa luokitusta viitattaessa taloudellisten syiden vuoksi muuttaviin henkilöihin : korkeasti koulutetut (highly skilled, ISCO-88-pääluokat 1, 2 ja 3) ammattitaitoiset (skilled, ISCO-88-pääluokat 4 8) muut (low skilled, ISCO-88-pääluokka 9) tutkijat kausityöntekijät. Tietojen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi tavoite oli käyttää tietojen luokitteluun ISCO-88-luokitusten pääluokkia 1 9 ja ryhmitellä maahanmuuttajat kolmeen pääryhmään: korkeasti koulutetut (ISCO-pääluokat 1 3), ammattitaitoiset (ISCO-pääluokat 4 8) ja muut (ISCO-pääluokka 9) työntekijät. Kaikissa kansallisissa raporteissa termejä korkeasti koulutetut, ammattitaitoiset, muut, tutkijat ja kausityöntekijät käytettiin tutkimusohjeissa ennalta annettujen määritelmien mukaisesti. 13 EMN:n kansalliset yhteyspisteet kuitenkin kohtasivat ongelmia näiden määritelmien suhteen laatiessaan vakiomuotoisia tietotaulukoita, sillä aiheeseen liittyvien tilastotietojen keräämisessä ja analysoinnissa käytettävät kansalliset termit ja/tai määritelmät eivät aina vastanneet tutkimusohjeissa kuvattuja termejä ja määritelmiä. Esimerkiksi Eurostat antaa seuraavan työntekijä-termin määritelmän direktiivissä toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä (89/391/ETY): henkilö, jonka työnantaja on palkannut, mukaan lukien myös harjoittelijat ja oppisopimussuhteiset työntekijät, ei kuitenkaan kotitaloustyöntekijöitä. 14 Työvoimatutkimuksessa työssä olevat henkilöt määritellään kuitenkin henkilöiksi, jotka ovat vähintään 15-vuotiaita (Espanjassa, Isossa- Britanniassa ja Ruotsissa ( ) vähintään 16-vuotiaita; Tanskassa, Virossa, Unkarissa, Latviassa, Suomessa ja Ruotsissa (2001 ) vuotiaita) ja jotka viiteviikon aikana työskentelivät edes tunnin viikossa saaden siitä maksun, tuottoa tai perheelleen 10 Työluvat pystyttiin jaottelemaan maan ja sukupuolen mukaan mutta ei pätevyyden mukaan. 11 Luxemburgin yleinen sosiaaliturvatarkistusviranomainen käyttää ISCO-88-luokitusta, vaikka suuri osa ISCO-88-tiedoista puuttuu (vuonna 2004 puuttui 91 % ja vuonna %). NACE-luokitusta käytetäänkin sen takia yleisemmin. 12 Saatavilla osoitteesta kohdasta EMN Glossary. 13 Nämä määritelmät eivät kuitenkaan välttämättä vastaa kansallisten maahanmuuttojärjestelmien yksittäisiä korkeasti koulutettujen luokkia. 14 Työntekijä-termin määritelmä, direktiivi 89/391/ETY, annettu 12 kesäkuuta 1989, toimenpiteistä työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen edistämiseksi työssä, 3 artikla, saatavilla osoitteesta koituvaa etua tai jotka eivät olleet parhaillaan töissä mutta joilla on työpaikka tai oma yritys, josta he olivat tilapäisesti poissa esimerkiksi sairauden, loman, työtaistelun tai koulutuksen vuoksi. Tässä tutkimuksessa jäsenvaltiot viittasivat tutkimusohjeiden mukaisesti työntekijöihin työssä olevina henkilöinä, niin kuin tämä on esitetty työvoimatutkimuksessa, ja loivat näin yhteisen viitekehyksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi Aiemmat tutkimukset/raportit Tässä osiossa on yleiskuvaus EMN:n tutkimuksista ja ad hoc -kyselyistä (osio 1.3.1), minkä jälkeen kuvaillaan tärkeimmät muissa EU:n ja muiden tahojen tilaamissa työvoiman maahanmuuttoon liittyvissä tutkimuksissa ja raporteissa havaitut seikat (osio 1.3.2) EMN:n tutkimukset ja ad hoc -kyselyt EMN:n Conditions of Entry and Residence of third country highly-skilled workers in the EU -tutkimuksessa vuodelta 2007 esitettiin yleiskuvaus korkeasti koulutetun työvoiman tilanteesta ja tarpeesta jäsenvaltioissa sekä kuvailtiin työvoiman tarpeeseen liittyviä lähestymistapoja EU:n alueella. Raportin tavoite oli omalta osaltaan vaikuttaa sinistä korttia koskevan direktiivin kehitykseen. Tutkimusta on sittemmin hyödynnetty tämän EMN:n tutkimuksen tietolähteenä. Myös EMN:n ad hoc -kyselyitä 16 on käytetty tietolähteenä tämän tutkimuksen laadinnassa. Taloudellisista syistä tapahtuvasta maahanmuutosta on tehty kaiken kaikkiaan 13 EMN:n ad hoc -kyselyä: Policy on Labour Migration (helmikuu 2008) analyysi työvoiman maahanmuuton tilanteesta jäsenvaltioissa. Tarkemmin sanottuna tähän sisältyi tilastotietoja EUmaihin työn takia muuttaneiden kolmansien maiden kansalaisten määrästä sekä siitä, millaisia oleskelulupia ja työllisyysstatuksia kansalliset viranomaiset ovat tälle maahanmuuttajaryhmälle antaneet. Legal framework on employment of third country nationals (maaliskuu 2008) yleiskuvaus EU:n alueen tilanteesta ja käytännöistä, jotka liittyvät kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimisen ja oleskelun menettelytapoihin, mukaan lukien tiedot työskentelyoikeuden myöntävistä viranomaisista sekä työ- ja oleskeluasiakirjoista (työlupa ja/tai oleskelulupa). Jäsenvaltioita myös pyydettiin antamaan esimerkkejä maidensa asiaan liittyvästä lainsäädännöstä. Entry and residence of third country nationals for business purposes (helmikuu 2009) selvitys siitä, miten liiketarkoituksissa maahan saapuvien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa ja oleskelua säädeltiin jäsenvaltioissa. Tarkemmin sanottuna ad hoc -kyselyssä tarkasteltiin myönnettyjen oleskelulupien tyyppejä, ehtoja, jotka ulkomaalaisen tulee täyttää oleskeluluvan saamiseksi, sekä oles- 15 Synteesiraportissa korkeasti koulutetuiksi työntekijöiksi kutsutaan ISCO-88-pääluokkiin 1, 2 ja 3 kuuluvissa ammateissa toimivia. Tämä määritelmä ei välttämättä vastaa jäsenvaltioiden kansallisissa järjestelmissä käytettyjä korkeasti koulutettujen määritelmiä. 16 Suurin osa tässä mainituista ad hoc -kyselyistä on saatavilla osoitteesta kohdasta EMN Ad-Hoc Queries.

10 18 19 kelun ehtoja eli sitä, millaisilla tarkistuksilla todennetaan, että oleskelun tarkoitus säilyy samana koko oleskelun ajan. Policy in respect of migrant workers who are made redundant (kesäkuu 2009) liittyen irtisanottuja siirtotyöläisiä koskeviin jäsenvaltioiden menettelytapoihin. Kyselyssä selvitettiin irtisanomisen vaikutukset maahanmuuttajan maahanmuuttaja-asemaan sekä se, otetaanko maahanmuuttajan jäsenvaltiossa työskentelemä aika huomioon laskettaessa aikaa, joka maahanmuuttajalle annetaan uuden työpaikan löytämiseen. Policy measures taken in migration management as the reaction to global crisis (kesäkuu 2009) selvitys jäsenvaltioiden maahantulonsallimispolitiikoista varsinkin kiintiöiden käyttämisen osalta keskittyen laittoman maahanmuuton vastaisiin menettelytapoihin ja paluuseen kannustamiseen. Establishment of commercial companies by Third Country Nationals (heinäkuu 2009) liittyen jäsenvaltioiden tapoihin säännellä liikeyrityksien perustamista kolmansien maiden kansalaisten toimesta. Permits to attract highly skilled workers (lokakuu 2009) selvitys joidenkin jäsenvaltioiden politiikoista korkeasti koulutettujen työntekijöiden suhteen, mukaan lukien oleskelulupien myöntäminen. Admission system for labour migration purposes (marraskuu 2009) selvitys kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimiseen liittyvistä järjestelmistä, kun kyse on maahanmuutosta, sekä yleiskuvaus menetelmistä, joita jäsenvaltiot käyttävät työvoiman tarpeiden tunnistamisessa ja täyttämisessä. Labour Market Legislation limiting Third-Country Nationals access (marraskuu 2009) tietoja jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, joka mahdollistaa työmarkkinoiden suojelun rajoittamalla kolmansien maiden kansalaisten palkkaamista. Trends in International Migration (marraskuu 2009) selvitys muuttoliikkeen (maahan-/maastamuuton) nykytasosta sekä talouskriisin vaikutuksesta muuttoliikkeeseen. Seasonal Workers and Intra-Corporate Transferees (maaliskuu 2010) tilastotietoja kausityöntekijöiksi palkatuista kolmansien maiden kansalaisista ja yrityksen sisäisen siirron saaneista työntekijöistä sekä heitä koskevista ehdoista. Employment and Work of Aliens (kesäkuu 2010) selvitys kansallisista säännöksistä, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisten palkkaamista aloille, joilla toimimista varten he eivät ole rekisteröityneet. Recognition of professional qualifications obtained outside the European Union (joulukuu 2010) selvitys kansallisista säännöksistä ja käytännöistä, jotka koskevat taitojen tunnustamisen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamisen kehittämistä Euroopan unionin ja kolmansien maiden välillä Tärkeimmät muista aiheeseen liittyvistä tutkimuksista ja raporteista esille nousevat teemat EU:hun suuntautuva maahanmuutto on lisääntynyt huomattavasti 1990-luvun alusta lähtien. EU-25-maiden keskimääräinen vuosittainen nettomaahanmuutto yli kolminkertaistui 1980-luvun hengestä 1990-luvun noin henkeen vuodessa. 17 Maahanmuutto on myös merkittävästi edistänyt työllisyyden kasvua Euroopan unionissa viimeisen vuosikymmenen aikana: sen osuuden työllisyyden kasvusta arvioidaan olevan noin 3,7 miljoonaa eli neljännes työllisyyden kokonaiskasvusta. 18 Itse asiassa maahanmuutto nähdään yhä enenevässä määrin keinona helpottaa kotimaan työvoimapulaa tietyillä aloilla tai kautta linjan. Tämä työvoimapula on seurausta työikäisen väestön vähenemisestä ja tietoyhteiskunnan uusista vaatimuksista, jotka saavat aikaan taitopulaa. Väestön ikääntyminen on sekä Euroopan unionissa että muualla maailmassa havaittu ilmiö. 19 Kun vuonna 2008 jokaista 65-vuotiasta tai vanhempaa EU-kansalaista kohden oli neljä työikäistä (15 64-vuotiasta), vuoteen 2060 mennessä tämän odotetaan laskevan kahden suhteeksi yhteen. Lisäksi 65-vuotiaiden tai sitä vanhempien osuuden EU:n koko väestöstä arvioidaan nousevan 17,1 prosentista 30,0 prosenttiin. 20 Joissakin jäsenvaltioissa kohdataan jo tämän demografisen kehityksen vaikutuksia, kun kotimaiseen työvoimaan syntyy rakenteellisia aukkoja, koska suuri määrä työntekijöitä poistuu työmarkkinoilta eläköitymisen myötä. Tämä vaikuttaa myös jäsenvaltioiden strategisiin näkemyksiin työvoiman maahanmuutosta. Vuonna 2006 julkaistu tiedonanto Euroopan väestökehitys haasteista mahdollisuuksiin 21 korosti nykyisten EU-politiikoiden toteuttamiskelvottomuutta pitkällä aikavälillä mitä tulee työssäkäyvän väestön vähenemisen ja julkisten varojen riittämättömyyden asettamista haasteista suoriutumiseen. Tiedonannossa laadittiin viitekehys työtä arvostavan Euroopan luomiseksi: lisää työpaikkoja, pidempi ja laadukkaampi työura. Tiedonannossa kuitenkin korostettiin, että maahanmuutto ei voi olla ratkaisu kaikkiin EU:n alueen yhteiskuntien väestön ikääntymiseen liittyviin ongelmiin ja haasteisiin, vaikka toisaalta todettiin, että hallitulla maahanmuutolla olisi todennäköisesti monia positiivisia seurauksia, jotka tasapainottaisivat väestön ikääntymisen negatiivisia seurauksia ennen kaikkea lisäämällä työvoiman tarjontaa. 22 Tiedonannon jälkeen on laadittu vuosittaisia 17 Economic papers, DG Economic and financial affairs, September 2006: Labour migration patterns in Europe: Recent trends, Future challenges, s. 5 6, lainaus vuonna 2008 julkaistun tiedonannon vaikutusten arviointiasiakirjasta, saatavilla osoitteesta C:2008:2026:FIN:EN:PDF. 18 Migration, Employment and the Outcomes of Labour Market Integration Policies in the European Union, Independent Network of Labour Migration and Integration Experts, saatavilla osoitteesta: 19 Esimerkiksi Japanissa arvioidaan, että vuonna vuotiaiden työntekijöiden osuus arvioidusta 125,5 miljoonan väestöstä laskee 52 miljoonaan, kun se huippuvuotenaan 1995 oli 87 miljoonaa (lähde: kun taas Kiinassa 67 % maan itäosassa sijaitsevan Jiangsun maakunnan yrityksistä arvioi kohtaavansa ongelmia uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja Etelä-Kiinassa sijaitsevassa Guangdongin maakunnassa ennustetaan olevan miljoonan työntekijän vaje vuonna 2011 (lähde: tent_ htm). 20 Väestöennusteet, Eurostat, saatavilla osoitteesta: 21 Ks. edellä: Migration, Employment and the Outcomes of Labour Market Integration Policies in the Euro pean Union, Independent Network of Labour Migration and Integration Experts. 22 Tiedonantoon Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka: periaatteet, toimet ja välineet liittyvä vaikutusten arviointi, saatavilla osoitteesta 2026:FIN:EN:PDF.

11 20 21 demografiaraportteja 23, joissa esitetään tärkeimmät demografiseen muutokseen liittyvät tiedot ja luvut sekä pohditaan tulevia haasteita ja tarkoituksenmukaisia poliittisia toimia. Demografisten ennusteiden lisäksi useat viime aikoina julkaistut raportit paneutuvat EU:n tulevaan työvoimapulaan. Esimerkiksi Cedefopin tutkimuksessa vuodelta todettiin, että ennusteissa on nähtävissä todennäköistä työvoimapulaa teollisuudessa, koulutuksessa sekä ohjaus- ja neuvontatehtävissä. Tutkimuksessa esitettiin, että EU:n ja jäsenvaltioiden on laadittava politiikkoja, joilla ryhdytään toimenpiteisiin taitojen epäsuhdan (sekä pulan että liikatarjonnan) aiheuttamien riskien estämiseksi ja lieventämiseksi. Jäsenvaltioiden työvoimapulan ratkaisemista maahanmuuton avulla käsitellään myös Migration Policy Instituten julkaisemassa artikkelissa Filling Labour Shortages through Immigration: An Overview of Shortage Lists and their Implications. 25 Artikkeli osoittaa, että joistakin taidoista ja kyvyistä on pulaa jopa laman aikana ja että joskus tiettyjen alojen avoimiin työpaikkoihin on erityisen vaikeaa löytää työntekijöitä. Koska maahanmuutto tuo talouteen uusia työntekijöitä täyttämään tätä pulaa, maahanmuuttopolitiikka on looginen osa kaikkia rekrytointiongelmia koskevia strategioita. Jäsenvaltioissa on jo vuosikymmenten ajan laadittu maahanmuuttopolitiikkoja, joilla helpotetaan havaittua työvoimapulaa, eikä myöskään ajatus siitä, että maahanmuuttoa ohjataan työvoimapulasta kärsivien alojen mukaan, ole uusi. Toisessa tuoreessa, Maailman talousfoorumin julkaisemassa raportissa todetaan, että pohjoinen pallonpuolisko joutuu kohtaamaan osaamisvajetta monissa ammattiryhmissä pääasiassa sen takia, että väestö ikääntyy nopeasti ja koulutusstandardit ovat riittämättömiä. 26 Länsi-Euroopassa osaamisreserviin on saatava 45 miljoonaa työntekijää lisää vuoteen 2030, jotta talouskasvua pystytään pitämään yllä. Kehittyneissä maissa ikääntyminen ja suurten ikäpolvien siirtyminen eläkkeelle vaikuttavat merkittävästi siihen, miten työvoiman määrää, laatua ja työvoimakustannuksia hallitaan. Raporteista ja tutkimuksista käy myös ilmi, että tällä hetkellä siirtotyövoiman menestyksekkään käytön tiellä on kuitenkin esteitä. Esimerkiksi Euroopan komission vuonna 2010 laatima tutkimus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) maahanmuuttajiin ja vähemmistöihin liittyvistä toimista 27 tarkasteli maahanmuuttajien tukitoimenpiteitä ja -prioriteetteja ja kiinnitti erityistä huomiota kotouttamisongelmiin työmarkkinoilla. Tutkimuksessa myös arvioitiin EU:n poliittisia toimia maahanmuuttajien ja vähemmistöjen sosiaalisen osallisuuden ja työnsaannin suhteen sekä kerrottiin ESR:n maahanmuuttajiin liittyvistä toimista ja esittämällä yhteenveto jäsenvaltioissa toteutetuista hankkeista ja niissä saavutetuista tuloksista. Tutkimuksessa todettiin, että noin kolmansien maiden kansalaista on saanut tukea erilaisista kotouttamistoimista, esimerkiksi räätälöidystä neuvonnasta, koulutuksesta, työharjoittelusta yrityksissä ja työhönohjauksesta. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että vaikka globaalin työvoiman liikkuvuuden oletetaan takaavan tehokkaan ja optimaalisen työvoiman hyödyntämisen, käytännössä monissa jäsenvaltioissa työvoiman maahanmuutto ja työmarkkinoiden kysyntä eivät vastaa toisiaan. Tämä johtuu osin siitä, että kolmansien maiden kansalaisia olevien maahanmuuttajien resursseja ei hyödynnetä työmarkkinoilla tehokkaasti heidän työllistymiseensä liittyvien esteiden vuoksi. Näitä esteitä ovat muun muassa etniseen alkuperään liittyvä syrjintä, maahanmuuttohistoria ja maahanmuuttajien taidot ja osaaminen, mukaan lukien kielitaito. 28 Toiseksi taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto Eurooppaan voi johtaa aivotuhlaukseen ja aivovuotoon. Tämä ongelma tunnistettiin esimerkiksi edellä mainitussa Euroopan yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa koskevassa komission tiedonannossa vuodelta 2008, jossa todettiin, että maahanmuuttajat ovat useammin epävarmoissa työsuhteissa, vähempiarvoisissa työtehtävissä tai työssä, johon he ovat ylikoulutettuja, jolloin heidän tietonsa ja taitonsa menevät hukkaan. Komission mukaan tällainen aivotuhlaus vaikuttaa osaltaan siihen, että maahanmuuttajien kynnys tehdä töitä laittomasti on matalampi. Uudempi tutkimus vahvisti mahdollisen syrjinnän ja muiden työmarkkinoille pääsyn esteiden merkityksen. Nämä liittyivät myös esimerkiksi kolmansien maiden kansalaisten pätevyyden tunnustamisvaikeuksiin, jotka joskus tarkoittivat, että maahanmuuttajia palkattiin muihin kuin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin huolimatta siitä, mikä heidän koulutustasonsa oli. Lisäksi vuonna 2008 julkaistun tiedonannon vaikutusten arvioinnissa havaittiin, että pätevyyden tunnustamiseen liittyvät tekijät hankaloittivat maahanmuuttajien yleistä kotoutumista EU:n työmarkkinoille. 29 Raportin mukaan monien maiden hallinnon ja liike-elämän päättäjät ovat jo pitkään turvautuneet siirtotyöläisiin osaamisvajeen täyttäjinä. Juuri halutunlaisen osaamisen houkutteleminen globaalilla tasolla edellyttää innovatiivisia pisteytysjärjestelmiä ja valtioiden ja yritysten brändäämistä maahanmuuttoystävällisiksi. Artikkeli kuitenkin osoittaa myös, että pelkästään maahanmuutolla ei voi korvata valtavaa osaamisvajetta, joka Eurooppaa pian kohtaa. Kun globaaleja osaamiseen liittyviä riskejä lähestytään holistisesti, yritykset ja hallinto pystyvät paremmin organisoimaan ponnistuksiaan tämän osaamisvajeen ratkaisemiseksi. 23 Vuoden 2010 demografiaraportti on saatavilla osoitteesta portal/population/documents/tab/report.pdf. 24 Skills needs in Europe: Focus on 2020 (CEDEFOP Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus), ks. 25 Saatavilla osoitteesta 26 Saatavilla osoitteesta 27 Saatavilla osoitteesta 28 Lisätietoja esteistä on ESR:n tutkimuksen sivulla 21, saatavilla osoitteesta 29 Tiedonantoon Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka: periaatteet, toimet ja välineet liittyvä vaikutusten arviointi, saatavilla osoitteesta

12 EU:N POLIITTINEN KONTEKSTI JA INSTRUMENTIT Tässä osiossa on yleiskuvaus työvoiman maahanmuuttoon ja työvoiman tarpeen täyttämiseen liittyvästä EU:n poliittisesta kontekstista (osio 2.1). Tämän jälkeen esitetään yhteenveto (osio 2.2) taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon liittyvistä EUinstrumenteista, mukaan lukien EU:n juridinen säännöstö, rahoitus ja muut asiaankuuluvat instrumentit, kuten EURESin kaltaiset verkostot. 2.1 Poliittinen konteksti Jäsenvaltiot pitävät työvoiman maahanmuuttoa enenevissä määrin yhtenä mahdollisesti tärkeänä keinona ratkaista EU:n ikääntyvän väestön ja tietyntyyppisten taitojen kasvavan kysynnän synnyttämät ongelmat, vaikka globaali taloustaantuma on vaikuttanut työvoiman tarpeeseen kaikkialla EU:ssa. 30 Vaikka työvoiman maahanmuutto kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan eli niillä on oikeus päättää siitä, kuinka paljon maahanmuuttajia päästetään niiden alueelle työn vuoksi, sekä ylläpitää tai ottaa käyttöön kansallisia työskentelyyn liittyviä oleskelulupia 31, EU:n politiikan ja lainsäädäntöinstrumenttien käytöllä pyritään parantamaan EU:n talouden kilpailukykyä, edistämään kestävää talouskasvua ja vahvistamaan tietoyhteiskuntaa. Tutkimusta tulisikin siis tarkastella Euroopan maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen 32, Tukholman ohjelman 33 ja EU strategian kontekstissa. 34 Lisäksi työvoiman maahanmuuttoa pohdittaessa tulisi pitää mielessä unionin etuuskohteluperiaate, joka edellyttää, että tulevien jäsenvaltioiden kansalaiset on asetettava etusijalle EU:n ulkopuolisista maista saapuviin henkilöihin nähden. 35 Kesäkuussa 2008 Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon Euroopan yhteinen maahanmuuttopolitiikka: periaatteet, toimet ja välineet, 36 jossa todettiin, että Euroopan väestön vanheneminen huomioon ottaen maahanmuutolla voi olla merkittävä vaikutus EU:n talouden suorituskykyyn. Tiedonannossa esitettiin kymmenen yleistä periaatetta, joiden varaan yhteinen maahanmuuttopolitiikka on tarkoitus rakentaa. Osaamisen tarjonnan ja kysynnän yhteensovittaminen katsottiin yhdeksi vaurauden ja maahanmuuton yleiseksi periaatteeksi. Euroopan komissio totesi, että taloudellisiin syihin perustuvan maahanmuuton pitäisi perustua EU:n työmarkkinoiden yhteiseen tarvearvioon, jossa otetaan huomioon kaikki osaamisen tasot ja alat. Näin voidaan tehostaa eurooppalaista osaamistaloutta, edistää talouskasvua ja täyttää työmarkkinoiden vaatimukset. Tiedonannossa myös linjattiin, että unionin etuuskohteluperiaatetta tulisi kunnioittaa, kun jäsenvaltiot määrittävät maahantulolupien määriä. Euroopan komissio totesi, että tämän 30 Tukholman ohjelman kohta 6, saatavilla osoitteesta 31 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 5 kohta 32 Saatavilla osoitteesta 33 Saatavilla osoitteesta 34 Saatavilla osoitteesta 35 Kun ei ole erityistä syytä palkata EU:n ulkopuolisen maan kansalaista, unionin etuuskohtelusääntöä on sovellettava kaikissa rekrytointiprosessin vaiheissa. 36 KOM(2008) 359, ks. periaatteen noudattamiseksi EU:n ja sen jäsenvaltioiden on laadittava [...] vuoteen 2020 ulottuva kokonaisvaltainen arvio siitä, mitä taitoja Euroopassa tarvitaan. Tiedonannon perustana toimi vuoden 2005 laillista maahanmuuttoa koskeva toimintapoliittinen suunnitelma 37, jossa määritettiin ensimmäinen toimenpiteistä ja lainsäädäntöhankkeista koostuva suunnitelma EU:n laillisen maahanmuuton politiikan kehittämiseksi johdonmukaisesti. Eurooppa-neuvoston lokakuussa 2008 hyväksymässä Euroopan maahanmuutto- ja turvasopimuksessa yksi viidestä sitoumuksesta on laillisen maahanmuuton järjestäminen ottamalla huomioon kunkin jäsenvaltion määrittämät ensisijaiset tavoitteet, tarpeet ja vastaanottovalmius, ja kotoutumisen edistäminen. Eurooppa-neuvosto katsoi, että laillisen maahanmuuton tulisi olla sekä maahanmuuttajan että vastaanottavan maan kannalta toivottavaa ja hyödyllistä, ja on kannustanut jäsenvaltioita yhteistyöhön alkuperämaiden kanssa, kun ne päättävät laillisten maahanmuuttajien pääsystä alueelleen määrittämällä kiintiöitä. Eurooppa-neuvosto myös kehotti jäsenvaltioita ottamaan käyttöön maahanmuuttopolitiikan, joka on sekä hallittua suhteessa kaikkiin työmarkkinoiden tarpeisiin että harmonisoitua ottaen huomioon vaikutuksen, mikä sillä voi olla muihin jäsenvaltioihin. Tämän vuoksi Eurooppa-neuvosto päätti seuraavaa: a) Pyydetään jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan yhteisön säännöstön ja yhteisön etuuskohtelun mukaisesti ja ottaen huomioon EU:n käytettävissä olevat henkilöresurssit, asianmukaisimmilla tavoilla työperäistä maahanmuuttoa koskevia politiikkoja, joissa otetaan huomioon kunkin jäsenvaltion työmarkkinoiden kaikki tarpeet, 13. ja 14. maaliskuuta 2008 kokoontuneen Eurooppaneuvoston päätelmien mukaisesti. b) Lisätään EU:n houkuttelevuutta erittäin pätevien työntekijöiden kannalta, ja toteutetaan uusia toimenpiteitä opiskelijoiden ja tutkijoiden vastaanoton edistämiseksi ja EU:ssa liikkumisen helpottamiseksi. c) Huolehditaan 14. joulukuuta 2007 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti väliaikaista muuttoa tai kiertomuuttoa kannustamalla siitä, että näillä politiikoilla ei edistetä aivovuotoa. d) Parannetaan tiedottamista laillisen maahanmuuton mahdollisuuksista ja edellytyksistä, erityisesti ottamalla viipymättä käyttöön tähän tarvittavat välineet. Julkaisussaan Tukholman ohjelma Avoin ja turvallinen Eurooppa kansalaisia ja heidän suojeluaan varten 38 Eurooppa-neuvosto totesi, että työvoiman maahanmuutto voisi osaltaan parantaa kilpailukykyä ja taloudellista elinvoimaisuutta, ja tästä syystä kannusti luomaan joustavia maahantulonsallimisjärjestelmiä, jotka mukautuvat kunkin jäsenvaltion määrittämien prioriteettien, tarpeiden, maahanmuuttajien lukumäärän ja maahantulovirran mukaan. 37 Saatavilla osoitteesta 38 Saatavilla osoitteesta:

13 24 25 Näin ollen Eurooppa-neuvosto kehottaa komissiota ja neuvostoa jatkamaan laillista maahanmuuttoa koskevan toimintapoliittisen suunnitelman täytäntöönpanoa komissiota pohtimaan, miten nykyisten tietolähteiden ja verkkojen käyttöä voidaan tehostaa, jotta varmistettaisiin muuttoliikekysymyksiä koskevien vertailukelpoisten tietojen saatavuus entistä perustellumpien poliittisten valintojen tekemiseksi, ja ottaa huomioon myös viimeaikainen kehitys komissiota ja neuvostoa arvioimaan nykyisiä politiikkoja, joilla olisi muun muassa parannettava osaamisen tunnustamista sekä työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittamista unionin ja kolmansien maiden välillä sekä valmiutta analysoida työmarkkinatarpeita, eurooppalaisten sähköisten työllisyys- ja työhönottotietojen avoimuutta, koulutusta, tietojen jakamista ja osaamisen sovittamista työmarkkinoiden tarpeisiin alkuperämaassa komissiota arvioimaan tällä alalla toteutettujen toimien vaikutusta ja tehoa, jotta kyetään määrittämään, onko voimassa olevaa lainsäädäntöä tarvetta vahvistaa muun muassa sellaisten työntekijäryhmien osalta, joihin ei vielä sovelleta unionin lainsäädäntöä. Maaliskuussa 2010 komissio julkaisi tiedonannon Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia. 39 Strategian päämäärä on parantaa EU:n kasvupotentiaalia ja varmistaa, että työllisyys, tuottavuus ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus ovat korkealla tasolla. Tavoitteena on luoda portti uuteen kestävään sosiaaliseen markkinatalouteen älykkäämpään ja vihreämpään talouteen, jossa vauraus syntyy innovaatioista ja resurssien paremmasta hyödyntämisestä. 40 Komissio totesi tämän keskustelun avanneessa valmisteluasiakirjassaan 41, että maahanmuuton mahdollisuuksia ei ole kaikilta osin hyödynnetty EU:n eikä kansallisen tason politiikassa, vaikka sen vaikutus kasvuun on merkittävä, ja ehdotti, että maahanmuuttajien työllisyysastetta voidaan parantaa erityisesti tiettyjen ryhmien osalta. Näitä ovat maahanmuuttajat, joilla on alhainen koulutustaso, naiset ja äskettäin maahan saapuneet. 2.2 EU:n instrumentit Tässä osiossa esitetään yhteenveto taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon liittyvistä EU-instrumenteista, mukaan lukien EU:n juridinen säännöstö (osio 2.2.1), rahoitus (osio 2.2.2) ja muut asiaankuuluvat instrumentit, kuten EURESin kaltaiset verkostot (osio 2.2.3) EU-lainsäädäntöinstrumentit 42 Mitä tulee EU:n säännöstöön, tällä hetkellä on lukuisia EU:n lainsäädäntöinstrumentteja, joilla säädellään kolmansien maiden kansalaisten maahantulon sallimista ja oleskelua, kun tarkoituksena on työskentely maassa. Direktiivi 2009/50/EY kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten ( sinistä korttia koskeva direktiivi ) määrittää yhteiset edellytykset ja nopeutetun oleskelu- ja työlupien myöntämismenettelyn rajoittamatta mahdollisia kansallisen tason suotuisampien ehtojen soveltamista. 43 Direktiivin tavoite on tehdä EU:sta entistä houkuttelevampi kohde erittäin päteville kolmansien maiden kansalaisille. Sinisen kortin haltijat ovat myös oikeutettuja useisiin sosiaalis-taloudellisiin etuihin, suotuisien ehtojen soveltamiseen työmarkkinoille pääsyyn sekä perheenyhdistämiseen ja liikkumiseen EU:n alueella. Direktiivi 2005/71/EY kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten ( tutkijadirektiivi ) säätää edellytyksistä kolmansien maiden tutkijoiden maahanpääsylle jäsenvaltioihin tutkimushanketta varten. Direktiivin päämääränä on myös osaltaan edistää Lissabonin tavoitteita, joilla pyritään tekemään Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous helpottamalla kolmansien maiden tutkijoiden maahanpääsyä ja liikkuvuutta sekä näin tekemään EU:sta houkuttelevampi eri puolilta maailmaa tulevien tutkijoiden kannalta ja edistämään sen asemaa kansainvälisen tutkimuksen keskuksena. 44 Direktiivi 2009/52/EY maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista ( työnantajasanktiodirektiivi ) tähtää laittoman maahanmuuton ja laittoman työnteon torjuntaan. Lisäksi direktiivissä 2008/115/EY määritetään jäsenvaltioissa sovellettavia yhteisiä vaatimuksia ja menettelyitä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi. 39 Ks. 40 Komission Eurooppa tiedonanto KOM (2010) 2020, Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia, saatavilla osoitteesta Lisäksi vuonna 2010 Euroopan komission puheenjohtaja kuvaili State of the Union -puheessaan ehdotuksia Euroopan avointen työpaikkojen seurantavälineeksi (ks. osio 2.2.3), jonka tavoitteena olisi osoittaa, missä päin Eurooppaa on tarjolla avoimia työpaikkoja, ja antaa tarkempia tietoja tarvittavista taidoista. Hän myös kuvaili, miten tärkeä on työllisyysasioissa sosiaalinen ja osallistava EU sen varmistamisessa, että kaikkiin uusiin mahdollisuuksiin tartutaan. 41 Komission valmisteluasiakirja KOM(2009) 647, saatavilla osoitteesta Edellä mainittujen instrumenttien lisäksi taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevaa politiikkaa pyritään edistämään EU:ssa seuraavien lainsäädäntöehdotusluonnoksien avulla, jotka komissio on hyväksynyt osana edellä mainittua laillista maahanmuuttoa koskevaa toimintapoliittista suunnitelmaa ja joista Euroopan parlamentti ja neuvosto parhaillaan neuvottelevat. 42 Tarkempia tietoja alla esitetyn EU:n säännöstön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä on EMN:n vuosittaisissa politiikkaraporteissa, jotka ovat saatavilla osoitteesta kohdasta Annual Policy Reports. 43 Lisätietoja saatavilla osoitteesta 44 Lisätietoja saatavilla osoitteesta

14 26 27 Ehdotus direktiiviksi oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä pyrkii luomaan yhden oleskeluja työluvan kolmansien maiden kansalaisia oleville työntekijöille sekä varmistaa tasavertaisen kohtelun maan omien kansalaisten kanssa, esimerkiksi työolojen, sosiaaliturvan ja tavaroiden ja palvelujen hankintamahdollisuuksien suhteen. Ehdotus direktiiviksi kolmansien maiden kausityöntekijöiden maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä pyrkii luomaan nopeutetun menettelyn kolmansien maiden kausityöntekijöiden maahantulolle yhteisten määritelmien, edellytysten ja vaatimusten avulla (esimerkiksi sen suhteen, tarvitaanko työsopimus tai sitova työtarjous, jossa määritetään palkka). Ehdotuksessa esitetään ajatus toistuvaisluvasta tai helpotetusta maahanpaluusta seuraavalla kaudella. Yleinen tavoite on kannustaa kausityöhön liittyvää laillista maahanmuuttoa. Ehdotus pyrkii myös edistämään kiertomuuttoa EU:n ja maahanmuuttajien alkuperämaiden välillä sekä suojelemaan kausityöntekijöitä hyväksikäytöltä. 45 EU:n alueen sääntöjen monimutkaisuus ja moninaisuus aiheuttavat esteitä yritysten toiminnalle. Ehdotus direktiiviksi, jossa määritetään kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytykset yritysten sisäisten siirtojen yhteydessä, pyrkii poistamaan näitä esteitä ja helpottamaan sekä EU:n alueelle suuntautuvaa että EU:n sisäistä taitojen liikkuvuutta yritysten sisällä. Perimmäinen tavoite on edistää EU:n talouden kilpailukykyä ja täydentää EU strategiassa määritettyjä toimenpiteitä. Tämä ehdotus direktiiviksi pyrkii erityisesti vastaamaan tehokkaasti ja ripeästi monikansallisten yritysten haarakonttoreiden ja tytäryhtiöiden johtavassa asemassa toimivan ja pätevän työvoiman tarpeeseen määrittämällä tällaisille työntekijöille läpinäkyvät ja harmonisoidut maahantulon edellytykset. Direktiivi tekee tilapäisestä oleskelusta entistä houkuttelevampaa yritysten sisäisissä siirroissa liikkuville työntekijöille ja heidän perheilleen sekä edistää EU:ssa siirtyvän henkilöstön tehokasta kohdentamista ja uudelleenkohdentamista EU-rahoitus Euroopan sosiaalirahaston tavoite on edistää työllisyyttä EU:ssa tukemalla jäsenvaltioita taloudellisesti, kun nämä pyrkivät kaventamaan vauraus- ja elintasoeroja EU:n jäsenvaltioiden ja alueiden välillä. ESR edistää taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Vuosina ESR jakaa EU:n jäsenvaltioille noin 75 miljardia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. ESR:n keskeisiä toiminta-alueita ovat muun muassa maahanmuuttajien työnsaannin edistäminen sosiaalisen osallisuuden avulla 47, maahanmuuttajien syrjinnän vastaiset toimet, maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen ja sen varmistaminen, että EU hyödyntää täysimääräisesti kaikkien työmarkkinoille tarjoamia taitoja ja kykyjä. 48 ESR:n sisällä PROGRESS, EU:n työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva ohjelma, myöntää rahoitusta laitoksille ja järjestöille, jotka puolustavat haavoittuvassa asemassa olevia tai sosiaalisesti syrjäytyneitä ryhmiä, muun muassa maahanmuuttajia. 49 Sen toimet ovat myös osa EU:n Lissabonin kasvu- ja työstrategian vaatimuksiin vastaamista. PROGRESS rahoittaa esimerkiksi eurooppalaisia seurantajärjestelmiä, kuten työllisyyden seurantajärjestelmää (ks. alla), jotka tarkkailevat työllisyyspolitiikkaa ja työmarkkinatrendejä. Lisäksi se on rahoittanut sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää vastustavia EU:n alueen kansalaisjärjestöverkostoja. Osana yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa koskevaa yleisohjelmaa Euroopan kotouttamisrahasto, joka perustettiin neuvoston päätöksellä 2007/435/EY vuosiksi , toteaa, miten tärkeää on myötävaikuttaa jäsenvaltioiden kansallisiin pyrkimyksiin kehittää maahanmuuttajien kotouttamispolitiikkaa ja näin helpottaa heidän kotoutumistaan eurooppalaiseen yhteiskuntaan, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille. Aiemmat Euroopan kotouttamisrahaston rahoittamat hankkeet ovat keskittyneet maahanmuuttajien pääsyyn työmarkkinoille ja heidän tehokkaaseen kotouttamiseensa. 50 Rahaston pääkohde on maahan vastikään saapuneet kolmansien maiden kansalaiset ja heidän kotoutumistaan tukevat toimet. Lisäksi Euroopan pakolaisrahasto, joka perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 573/2007/EY, rahoittaa vuosina muun muassa pakolaisten kotouttamista työmarkkinoille, kielikoulutusta ja pätevyyden ja tutkintojen tunnustamisen helpottamista EU-verkostot ja muut rakenteet Eurocities, merkittävimpien eurooppalaisten kaupunkien verkosto, keskittyy tiedonvaihtoon ja politiikan kehittämiseen kyseisten kaupunkien edustajana. Mitä tulee työvoiman maahanmuuttoon, Working Group on Migration and Integration- ja Working Group on Economic Migration -työryhmät toimittavat kaupungeille ajantasaista tietoa eri kaupunkien politiikkojen kehittymisestä. Tähän sisältyvät myös tiedot toimista, jotka liittyvät maahanmuuttajien pääsyyn työmarkkinoille ja heidän kotoutumisestaan. 52 Nämä työryhmät ovat osaltaan myötävaikuttaneet tähän EMN:n tutkimukseen, ja Eurocities on toimittanut tämän synteesiraportin osiossa 7 esitettyjä tietoja työvoiman maahanmuutosta ja työvoiman tarpeen täyttämisestä. EU on myös tukenut taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa EU- ja ETAmaissa tarjoamalla tietoa verkossa eri foorumeilla, joita ovat esimerkiksi EURES, Euroopan ammatillisen liikkuvuuden portaali sekä uudempana tulokkaana European Job Mobility Bulletin (EJMB) and the European Vacancy Monitor (EVS). Toinen verkosto, joka laatii analyyseja ja antaa neuvontaa kolmansien maiden kansalaisten taloudellisista syistä tapahtuvasta maahanmuutosta ja työmarkkinoille kotoutumisesta on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) vuonna 2009 perustama Independent Network of Labour Migration and Integration Experts (LINET). Verkostoon kuuluu asiantuntijoita Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta, Kroatiasta, Norjasta ja Turkista, ja sen tavoitteena on tukea Euroopan komissiota (erityisesti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosastoa) näyttöön perustuvassa päätöksenteossa ja maahanmuuttaji- 45 Ks. 46 Lisätietoja saatavilla osoitteesta 47 ESR:n toiminta-alue: Työ, saatavilla osoitteesta 48 ESR:n toiminta-alue: Syrjinnän vastaiset toimet, saatavilla osoitteesta 49 Lisätietoja on saatavilla osoitteesta 50 Tietoja aiemmista hankkeista on vuosittaisissa työohjelmaraporteissa, jotka ovat saatavilla osoitteesta 51 Päätöksen 573/2007/EY 3 artiklan 3 kohta, saatavilla osoitteesta 52 Eurocities: the network of major European cities, saatavilla osoitteesta

15 28 29 en työmarkkinoille kotoutumiseen liittyvien näkökohtien valtavirtaistamisessa päämääränään Eurooppa tavoitteiden saavuttaminen. Työllisyyden seurantajärjestelmä (European Employment Observatory, EEO) 53 edistää Euroopan työllisyysstrategiaa merkittävästi tuottamalla tietoja, vertailevaa tutkimusta ja työllisyyspolitiikan ja työmarkkinatrendien arviointeja kaikista jäsenvaltioista, EFTAmaista sekä Kroatiasta, Turkista, entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta, Serbiasta ja Islannista. EEO:n tavoite on parantaa poliittisten päättäjien ja muiden Euroopan työllisyysstrategian sidosryhmien käytössä olevien tietojen laatua. Joitakin jäsenvaltioissa tehtyjä työmarkkinatoimenpiteitä koskevia EEO:n teemaraportteja on julkaistu, muun muassa Slovakiaa ja Viroa koskevat raportit, joissa käsitellään pääsyä työmarkkinoille ja työmarkkinoiden tarpeiden täyttämistä. 54 Vuonna 2010 julkaistu teemaraportti Active Labour Market Measures in Slovak Republic 55 korosti taitojen tunnustamisjärjestelmien ja työvoiman tarpeen mittaamisessa käytettävien seurantatyökalujen merkitystä, jotta voidaan varmistaa työmarkkinoiden tarpeiden täyttäminen paikallisella ja kansallisella tasolla EU-tilastot Euroopan työvoimatutkimus on laaja kotitalouksille suunnattu otantatutkimus, joka tarjoaa vuosineljänneksittäisiä tietoja 15-vuotiaiden ja tätä vanhempien henkilöiden osallistumisesta työvoimaan ja työvoiman ulkopuolelle jäävistä henkilöistä. Tutkimus tehdään kaikissa 27 jäsenvaltiossa sekä kolmessa jäsenehdokasvaltiossa ja kolmessa EFTAmaassa. 56 Eurostat käsittelee kansallisten tilastokeskusten suorittaman tutkimuksen tulokset keskitetysti käyttäen samoja määritelmiä ja yhteisiä luokituksia, noudattaen ILO:n työllisyys- ja työttömyystilastoja koskevia ohjeita ja seuraten kaikissa maissa samoja tekijöitä. Vuonna 2010 EU:n kattavan työvoimatutkimuksen otoksen koko oli 1,5 miljoonaa henkilöä, ja se kattoi kaikki toimialat ja ammatit. 57 Vuonna 2008 käynnistettiin maahanmuuttajien ja heidän suorien jälkeläistensä tilannetta käsittelevä ad hoc -moduuli kyseisen ryhmän kattavaksi kartoittamiseksi. Moduulissa pyrittiin ottamaan huomioon analyyttinen joustavuus, tuottamaan vertailukelpoisia tilastotietoja maahanmuuttajien ja heidän suorien jälkeläistensä työmarkkinatilanteesta ja analysoimaan tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän kotoutumiseensa ja työmarkkinoille sopeutumiseen Lisätietoja on saatavilla osoitteesta 54 EEO:n teemaraportit ovat saatavilla osoitteesta 55 Active Labour Market Needs in Slovak Republic, saatavilla osoitteesta 56 Työvoimatutkimuksen tieteelliseen tutkimukseen tarkoitetuissa mikrotiedoissa on tietoja kaikista 27 jäsenvaltiosta lukuun ottamatta Maltaa ja näiden lisäksi tietoja myös Islannista ja Norjasta. 57 Lisätietoja on saatavilla osoitteesta 58 Ks. Employment of Foreign Workers: Focus on Eurostat Ad-Hoc Module 2008, saatavilla osoitteesta Eurostat-tietokantaan kootaan myös tilastotietoja kolmansien maiden kansalaisille myönnetyistä työluvista, ja saatavilla on vuositason tilastotietoja ensimmäisistä korvausta vastaan harjoitettua toimintaa varten myönnetyistä luvista syyn, voimassaoloajan ja kansalaisuuden mukaan ryhmiteltyinä. Nämä tilastot kattavat kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Islannin, Norjan, Liechtensteinin ja Sveitsin. 59 Lisäksi Eurostat-tietokannassa on avoimia työpaikkoja koskevia tilastotietoja. 60 Osiossa 4.1 on yhteenveto ja analyysi näistä tilastotiedoista. 3. JÄSENVALTIOIDEN LÄHESTYMISTAPOJA TALOUDELLISISTA SYISTÄ TAPAHTUVAAN MAAHANMUUTTOON Tässä osiossa on yleiskuvaus jäsenvaltioiden lähestymistavoista taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon mitä tulee korkeasti koulutetun, ammattitaitoisen ja muun työvoiman tarpeen täyttämiseen. Ensin hahmotellaan kunkin jäsenvaltion kansallinen visio ja politiikka (osio 3.1) ja tarkastellaan joitakin jäsenvaltioiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tämän jälkeen esitetään yleiskuvaus politiikan toteuttamista tukevasta institutionaalisesta ja lainsäädännöllisestä kehyksestä jäsenvaltioissa (osio 3.2) sekä nykyisestä poliittisesta keskustelusta ja sidosryhmien osallistumisesta (osio 3.3), joka liittyy taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskeviin kansallisiin politiikkoihin. 3.1 Kansallinen visio ja politiikka Vuosina Euroopan taloudessa ja yhteiskunnassa on tapahtunut huomattavia muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet tapaan, jolla maahanmuuttopolitiikka kehitetään. Ensinnäkin Euroopan (ja maailman) taloudessa on tapahtunut suuria muutoksia. Ennen vuotta 2008 Euroopassa koettiin merkittävän talouskasvun ajanjakso, mutta tämän jälkeen talous notkahti talouskriisin vuoksi. Tämä tutkimus osoitti, että ennen kriisiä talouskasvu rohkaisi monia jäsenvaltioita laatimaan politiikkoja, joiden tavoite oli kannustaa innovointia ja tietoyhteiskunnan kehittämistä edelleen. Kolmansien maiden kansalaisten palkkaaminen ja maahantulon salliminen nähtiin yhtenä mahdollisena keinona tämän tavoitteen saavuttamisessa. Vaikka kriisi ei ole aiheuttanut dramaattisia muutoksia jäsenvaltioiden yleisessä strategisessa visiossa, se on johtanut varovaisempaan lähestymistapaan, mikä puolestaan näkyy esimerkiksi viiveinä politiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa. Toiseksi EU kokonaisuudessaan on edelleen siirtymävaiheessa perinteisestä teollisuuteen tukeutuvasta talouskehityksestä tietoyhteiskuntaan ja monissa jäsenvaltioissa on kysyntää uusille taidoille, osaamiselle ja tietämykselle, joista kaikkia ei ole saatavilla suoraan kotimaisesta työvoimasta tai pystytä luomaan muuttamalla kansallisia koulutusjärjestelmiä 61. Tutkimus osoitti, että tähän vaikuttaa myös se, miten poliittisessa ajattelussa suhtaudutaan tällaisten taitojen hankkimiseen ulkomailta, joko EU:n alueelta tai sen ulkopuolelta. 59 Tilastotietoja on saatavilla osoitteesta tails/dataset?p_product_code=migr_resocc 60 Tilastotietoja avoimista työpaikoista on saatavilla osoitteesta 61 Joissakin tapauksissa koulutusuudistukset ovat saattaneet jopa pahentaa asiantuntevien työntekijöiden kysyntään vastaamiseen liittyviä ongelmia työmarkkinoilla (Puola).

16 30 31 Lopuksi vuonna 2004 tai sen jälkeen EU:hun liittyneistä jäsenvaltioista (eli EU-10- ja EU-2-maat) on muuttanut paljon kansalaisia muihin (pääasiassa) EU-15-jäsenvaltioihin. Näiden valtioiden visioita ja politiikkoja muovaa yhä enenevässä määrin tarve täyttää tämän trendin aiheuttamat vajeet työmarkkinoilla Jäsenvaltioiden visiot maahanmuuton mahdollisesta tulevasta roolista työvoimapulan ratkaisemisessa Useimmat jäsenvaltiot ovat sisällyttäneet maahanmuuton yleiseen nykyisen ja tulevan työvoimapulan ratkaisemista koskevaan visioonsa ja strategiaansa. Vaihtelua on kuitenkin siinä, missä määrin maahanmuutto katsotaan toivottavaksi strategiseksi keinoksi työmarkkinoiden tarpeisiin vastaamisessa. Poliittinen keskustelu painottuukin usein siihen, onko maahanmuutolla lainkaan roolia työvoimapulan ratkaisemisessa, ja jos on, missä määrin ja mihin tarkoituksiin: onko siitä esimerkiksi hyötyä pitkän vai lyhyen aikavälin tarpeiden täyttämisessä tai voidaanko sillä vastata yleiseen työvoiman tarpeeseen vai tietynlaisiin erityistarpeisiin (esimerkiksi edellä mainitun tietoyhteiskuntaan siirtymisen edistämisessä). Visioissa heijastuu usein tarve tasapainottaa toisaalta talouskehityksen tavoittelun ja kilpailukyvyn parantamisen vaatimukset ja toisaalta maan väestön (mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset ja maahanmuuttajataustaiset henkilöt) sosiaalisen osallisuuden, koulutuksen ja yleisen kehityksen varmistaminen. Lisäksi niihin sisältyy usein kansalliseen identiteettiin ja johonkin kuulumiseen liittyviä näkökohtia. Tästä seuraa, että vaikka useimmilla jäsenvaltioilla on visio maahanmuuton roolista työvoiman tarpeen täyttäjänä sekä tätä tukevaa politiikkaa tai lainsäädäntöä, ne kuitenkin pitävät tällaista politiikkaa toissijaisena tai täydentävänä maan väestön työllisyyden parantamisstrategioihin nähden. Lisäksi kansallisilla visioilla ja strategisilla näkemyksillä siitä, tulisiko maahanmuuttajia houkutella maahan ja millaisia maahanmuuttajia maahan houkuteltaisiin, on erilaisia taustatekijöitä. Ne voidaan jakaa yleisesti ottaen seuraaviin ryhmiin: historiallisten siteiden ja perinteiden vahvistaminen, joka liittyy esimerkiksi aiempiin siirtomaihin (esim. Espanja ja useat Etelä-Amerikan maat) tai aiemmin isompaan valtioon kuuluneisiin maihin (esim. entisen Neuvostoliiton maat) läheisyys, (EU:n ulkopuolisten) naapurimaiden kanssa solmittujen läheisten suhteiden parantaminen edelleen sosiokulttuurinen homogeenisuus tai samankaltaisuus, liittyy usein kahteen edellä mainittuun tekijään ulkomaankauppapolitiikka, esimerkiksi läheisempien suhteiden solmiminen kolmansien maiden kanssa (kuten Kiinan kaltaisten kehittyvien talouksien kanssa) diasporassa asuvien tavoittaminen kehityspolitiikka, esimerkiksi kolmansien maiden talousuudistusten ja henkilöresurssien kehityksen tukeminen. Useimpien jäsenvaltioiden visiot, joita esitellään jäljempänä, perustavat johonkin näiden tekijöiden yhdistelmään. Alankomailla, Belgialla, Irlannilla, Isolla- Britannialla, Italialla, Itävallalla, Ranskalla, Ruotsilla, Saksalla, Suomella ja Tšekillä on selkeästi määritetty visio, jonka tavoitteena on helpottaa kolmansien maiden (tiettyjen) kansalaisten maahanmuuttoa kyseiseen jäsenvaltioon työn vuoksi. Itävallassa on käytössä kolmansien maiden kansalaisten maahantulonsallimisjärjestelmä, jossa otetaan huomioon työmarkkinoiden tarpeet. Lisäksi Itävallan valtio kehittää parhaillaan uutta maahanmuuttomallia, jolla pystyttäisiin houkuttelemaan taloudellisista syistä muuttavia korkeasti koulutettuja henkilöitä kolmansista maista. Belgiassa keskitytään pääasiassa täyttämään työvoiman tarve olemassa olevan kotimaisen työvoiman avulla ja taloudellisista syistä muuttavat henkilöt valitaan ja palkataan tapauskohtaisesti. Vaikka vuonna 2008 hallituksen tasolla keskusteltiin mahdollisuudesta käyttää työvoiman maahanmuuttoa kolmansista maista keinona ratkaista tiettyjä työvoimapulan muotoja, ei konkreettisiin toimiin ole ryhdytty. Tšekin sisäministeriön mukaan modernissa yhteiskunnassa on välttämätöntä nähdä maahanmuutto yhtenä maan talouskehityksen välineistä. 62 Tämän vision seurauksena tehtiin muutoksia lainsäädäntöön ja käynnistettiin hankkeita, joiden tavoitteena oli houkutella korkeasti koulutettuja siirtotyöläisiä. Ranskassa työvoiman maahanmuuttoa hyödynnetään kansantalouden tarpeiden täyttämisessä ja käytössä on säännöllisesti päivitettävä luettelo ulkomaista työvoimaa tarvitsevista toimialoista. Ranska siis pyrkii edistämään talouttaan kehittämällä taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa helpottamalla sellaisten kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä, jotka toimivat talouskehitystä edistävissä ammateissa. Italian kansallisessa visiossa on 1990-luvun loppupuolelta alkaen huomioitu, miten tärkeää on kehittää maahanmuuttoon liittyviä pitkähkön aikavälin lähestymistapoja, muun muassa työvoimamuuttajiin liittyvää politiikkaa ja toimenpiteitä. Samalla maa pyrkii kasvattamaan sisäisen työvoiman tarjontaa työvoiman tarpeen täyttämiseksi. Vastaavasti Irlannin visio on, että maahanmuutossa keskitytään korkeasti koulutettujen, talouden kehittymisen kannalta strategisesti tärkeiksi katsottujen työntekijöiden houkuttelemiseen. Keskeinen osa tätä visiota on kuitenkin myös ETA-maiden kansalaisten potentiaalin maksimointi taito- ja työvoimapulan ratkaisemiseksi. Irlanti tekee selkeän eron taitopulan ja työvoimapulan välille: taitopulalla tarkoitetaan tilannetta, jossa maan omilla työmarkkinoilla ei ole tarpeeksi koulutettuja/ päteviä työntekijöitä tietyn ammattialan tarpeisiin, kun taas työvoimapula viittaa pulaan työntekijöistä, jotka haluaisivat tarttua tietyn alan työllistymismahdollisuuksiin. Nykyisen laman ja siitä seuranneen korkean työttömyyden takia Irlannissa ei tällä hetkellä ole työvoimapulaa ja vain rajallisesti taitopulaa. 62 Lisätietoja on saatavilla osoitteesta

17 32 33 Saksassa maan hallitus hahmottelee ratkaisevansa työmarkkinoiden vajeet ensisijaisesti parantamalla maan oman työvoiman koulutusta, edistämällä naisten ja ikääntyneiden työllistymistä ja parantamalla maassa jo asuvien maahanmuuttajataustaisten taitotasoa, mutta sillä on myös visio siitä, miten maahan saapuvat siirtotyöläiset voisivat osaltaan vaikuttaa tilanteeseen, korostaen erityisesti korkeasti koulutettujen työntekijöiden merkitystä, koska heidän määränsä odotetaan laskevan. Vuonna 2009 kokoomushallituspuolueiden välisessä sopimuksessa todetaan, että määrätietoisena pyrkimyksenä on tehdä Saksasta entistä houkuttelevampi maa erittäin pätevien maahanmuuttajien kannalta ja poistaa turha byrokratia ammattitaitoisten työntekijöiden osalta. Myös Alankomaiden maahanmuuttovisiossa priorisoidaan tietämysmaahanmuuttoa eli maahanmuuttoa, joka lisää Alankomaiden yleistä taito-, pätevyys- ja tietämystasoa ja näin parantaa maan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Siirtotyöläisten työllistymistä ohjaa pääosin kysyntä, ja maahantuloprosessista pyritään tekemään entistä nopeampi ja yksinkertaisempi niille maahanmuuttajille, joiden taidoille on paljon kysyntää. Samalla maa myös panostaa koulutuksen ja työmarkkinoiden entistä parempaan kohtaamiseen sekä käyttämättömän kotimaisen työvoimapotentiaalin (naisten, maahanmuuttajataustaisten ja ikääntyneiden henkilöiden) osallistamiseen. Maahanmuutto katsotaan näiden kansallisten toimenpiteiden täydennykseksi. Ruotsissa ei keskitytä erityisesti tiettyihin taitoihin tai taitotasoihin: yksi vuonna 2008 toteutetun maahanmuuttopolitiikan perusteellisen uudistuksen tavoitteista oli varmistaa, että työnantajat voivat palkata henkilöitä, joilla on heidän tarvitsemansa taidot, riippumatta henkilön alkuperä- tai asuinmaasta (tosin kolmansien maiden kansalaisia voi palkata vain, jos tehtävään ei ole saatavilla Ruotsin kansalaisia tai muita EU-maiden kansalaisia). Uudistuksen myötä pystyttiin luomaan työvoiman maahanmuuttojärjestelmä, jota ohjaa työmarkkinoiden kysyntä, ja aiemmin yleisen työvoimapulan selvittämiseen käytetystä työmarkkinakatsauksesta luovuttiin. Ison-Britannian suhtautuminen taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon on muuttunut merkittävästi sitten 1990-luvun puolivälin, jolloin sen katsottiin muodostavan perustan ammattitaitoisten työntekijöiden valinnalle kolmansista maista taloudellisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Vuonna 2010 valitun uuden hallituksen kaudella painopiste on Isossa-Britanniassa siirtynyt kolmansista maista tulevan työvoiman maahanmuuton vähentämiseen samalla, kun pyritään varmistamaan, että parhaat ja osaavimmat työntekijät voivat edelleen tulla maahan työskentelemään. Vuonna 2008 perustettiin pisteytysjärjestelmä (Points Based System, PBS) kolmansien maiden kansalaisten työvoiman maahanmuutolle tavoitteena taloudellisten syiden ja opiskelun vuoksi muuttavien henkilöiden maahanmuuton hallinta. Järjestelmä yhdisti 80 työvoiman ja opiskelijoiden maahantulon reittiä viideksi tasoksi. PBS-järjestelmässä kolmansista maista tulevien työvoimamuuttajien ja opiskelijoiden on kerättävä tietty määrä pisteitä tiettyjen ominaisuuksien, muun muassa iän, kielitaidon, kokemuksen ja pätevyyden, perusteella. Huhtikuuhun 2011 asti PBS:n viisi tasoa olivat seuraavat: korkeasti koulutetut työntekijät, sijoittajat, yrittäjät (taso 1), ammattitaitoiset työntekijät, joilla on tukija ja jotka ovat saaneet työtarjouksen (taso 2), vähemmän koulutetut työntekijät (taso 3 tällä hetkellä väliaikaisesti suljettu), opiskelijat (taso 4) ja tilapäiset työntekijät (taso 5). Uuden hallituksen valinnan jälkeen ryhdyttiin useisiin väliaikaistoimenpiteisiin hallituksen neuvotellessa pidemmän aikavälin toimista. Näitä toimia olivat muun muassa Isoon-Britanniaan saapuvien tason 1 (korkeasti koulutetut työntekijät) maahanmuuttajien pistevaatimuksen nostaminen ja väliaikaisen rajan asettaminen tason 2 työvoimamuuttajille. Väliaikaistoimenpiteiden jälkeen huhtikuussa 2011 tason 1 yleinen (korkeasti koulutettujen työntekijöiden) reitti suljettiin ja tasolle 2 asetettiin raja. Toisessa jäsenvaltioiden ryhmässä (Bulgaria, Espanja, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Unkari, Viro) korostetaan enemmän työvoimapulan ratkaisua ensisijaisesti kansallisen työvoiman avulla eikä taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton käytölle työvoiman tarpeen täyttäjänä ole useinkaan laadittu tarkkaa strategiaa, koska maahanmuuttoa ei katsota ehdottoman välttämättömäksi. Joillakin mailla saattaa olla visioita siitä, miten tiettyjen taloudellisten syiden vuoksi muuttavien henkilöiden erityisesti korkeasti koulutettujen työntekijöiden työllistäminen voisi hyödyttää kansantaloutta (esimerkiksi kohentamalla maan tietämystasoa tai alueellista kilpailukykyä). Tästä seuraa, että taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa edistävää tai helpottavaa politiikkaa ei ole tai että siinä keskitytään vain tiettyihin taloudellisten syiden vuoksi muuttavien henkilöiden ryhmiin. Toisaalta kotimaisen työvoiman hupeneminen maastamuuton myötä on merkittävä huolenaihe Latviassa, Liettuassa ja Virossa, ja näissä jäsenvaltioissa suositaankin maan omien kansalaisten paluumuuttoa edistävää politiikkaa kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttopolitiikan asemesta. Bulgariassa hallituksen maahanmuutto- ja kotouttamisstrategia vuosille priorisoi muissa maissa asuvien Bulgarian kansalaisuuden omaavien henkilöiden tai muiden maiden bulgarialaissyntyisten kansalaisten paluuta tai maahanmuuttoa. Samalla kun Bulgaria pyrkii suosimaan maahan läheisin etnisin ja kulttuurisin sitein linkittyneiden henkilöiden maahanmuuttoa, se myös tunnustaa tarpeen houkutella korkeasti koulutettuja kolmansien maiden kansalaisia, muun muassa bulgarialaisen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita, tutkijoita ja korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Unkari, jolla ei ole pitkää historiaa tai perinnettä maahanmuuttoasioissa, mainitsee kolmansien maiden kansalaisten työllistämisen vapauden, turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden strategiassaan vuosille , mutta siinä ei määritetä visiota työvoimapulan ratkaisemiseksi maahanmuuton avulla. Puolassa kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen on otettu esille sen työllisyyttä koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa Tilanne on vastaava Slovakiassa, jossa ei tähän mennessä ole juurikaan ollut tarvetta etsiä työvoimaa kotimaan työmarkkinoiden ulkopuolelta. Hiljattain julkaistussa, Slovakian työministeriön vuonna 2009 laatimassa ulkomaalaisten kotouttamisraportissa esitetään, että siirtyminen visiosta, joka perustuu pelkästään työmarkkinoiden työvoimapulasta kärsivien alojen tarpeiden täyttämiseen, hallitun laillisen maahanmuuton malliin, jossa maahan muuttaa erittäin päteviä työntekijöitä kolmansista maista, edistäisi maan yleistä kilpailukykyä.

18 34 35 Latvia on viime vuosina muodostanut ensimmäisiä strategisia näkemyksiä siitä, miten maahanmuuttoa voisi hyödyntää työvoimapulan ratkaisemisessa. Vuonna 2004, Euroopan unioniin liittymisen jälkeen, maan työikäiset kansalaiset alkoivat muuttaa toisiin jäsenvaltioihin, mikä aiheutti huomattavaa työvoimapulaa maan omilla työmarkkinoilla. Syntyneessä keskustelussa keskityttiin siihen, miten työvoimapulan voisi ratkaista paluumuuttopolitiikan ja kotimaisen työvoiman kannustamisen avulla, ja toisaalta myös siirtotyövoiman hyödyntämiseen, minkä seurauksena perustettiin maahanmuuttopolitiikkatyöryhmä. Heinäkuussa 2006 työryhmä laati luonnoksen työhön liittyvästä maahanmuuttopolitiikasta, jonka tavoitteena oli muun muassa yksinkertaistaa kolmansien maiden kansalaisten maahantuloprosessia. Kyseinen raportti on sisällytetty useita kertoja hallitusohjelmaan, mutta toistaiseksi muodollista harkintaa on lykätty tuonnemmaksi osin talouskriisin takia. Vaikka Sloveniassa siirtotyövoimaa käytetään työmarkkinoiden lyhytaikaisen tai suhdanteiden aiheuttaman työvoimapulan ratkaisemisessa, kotimaisen työvoiman edelleenkehittäminen asetetaan tärkeysjärjestyksessä siirtotyövoiman käyttämisen edelle. Talouskriisin puhjettua on lisäksi rajoitettu kolmansien maiden kansalaisten maahanpääsyä esimerkiksi pienentämällä vuoden 2010 kiintiötä verrattuna vuoteen Luxemburgissa ei ole selkeästi määritettyä politiikkaa tai toimenpiteitä liittyen kolmansien maiden kansalaisten käyttämiseen työvoiman tarpeen täyttämisessä, koska lähimaissa asuvat, Luxemburgissa töissä käyvät työntekijät täyttävät työmarkkinoiden tarpeet suurelta osin ja valtio ratkaisee työvoimapulatilanteet käyttämällä ensisijaisesti alueellista työvoimaa kansallisen työvoiman asemesta. Kolmansien maiden kansalaisten osuus kotimaan työmarkkinoilla 63 on vain 3 %, kun taas 65 % kotimaan työvoimasta tulee EU-15-, EU-10- ja EU-2-maista. Vuoden 2009 hallitusohjelmassa hahmoteltiin, että uudesta maahanmuuttolaista ( ) olisi apua maahanmuuton sovittamisessa kansantalouden tarpeisiin. Lisäksi perustettiin ministeriöiden välinen mietintäryhmä laatimaan ennakoivaa ja johdonmukaista maahanmuuttopolitiikkaa koskevia ohjeita ja suosituksia. Vuonna 2010 järjestelmään osallistuneet työnantajat ovat voineet valita erittäin päteviä maahanmuuttajia tapauskohtaisesti työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Jäsenvaltioiden työvoimapulan ratkaisemispolitiikat Jäsenvaltioiden visiot tai strategiat, jotka liittyvät maahanmuuton rooliin työvoiman tarpeen täyttäjänä, saavat konkreettisen muotonsa kansallisissa tai alueellisissa politiikoissa. Tässä osiossa kuvaillaan erilaisia politiikoita ja viimeisimpiä politiikan kehityssuuntia. Jäsenvaltioiden noudattamat työvoimapulan ratkaisupolitiikat vaihtelevat suuresti. Useat jäsenvaltiot, esimerkiksi Itävalta, Ranska, Alankomaat ja Saksa, mainitsivat hyötyneensä jossain määrin aiemmista kokemuksistaan: 60-luvun alun noususuhdanteesta aina 70-luvun puolivälin globaaliin talouskriisiin asti näihin maihin saapui ja/tai rekrytoitiin suuri määrä vierastyöläisiä sekä Euroopan unionin alueelta että kolmansista maista, kuten Turkista. Muilla jäsenvaltioilla on kokemusta tätä lyhyemmältä ajalta, ja joidenkin maiden on laadittava politiikkansa aivan alusta alkaen, koska näissä maissa maahanmuutto on aivan viime aikojen ilmiö. Liettua on kehittänyt maahanmuuttopolitiikkaansa talouden realiteettien ja yleisen maahanmuuttotilanteen mukaan. Vuoden 2006 lopussa koetun työvoimapulan jälkeen vuonna 2007 laadittiin taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton hallintastrategia, jonka mukaisesti perustettiin taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton komitea. Strategian päätavoitteena oli välttää työvoimapula noususuhdanteen aikana. Vuonna 2008 hallitus otti käyttöön tärkeimmän työvoiman maahanmuuttoon liittyvän poliittisen asiakirjansa, maahanmuutto-ohjeet, jossa maahanmuutto katsotaan toissijaiseksi työvoimapulan ratkaisemisen keinoksi. Ohjeissa määritetään useita periaatteita, muun muassa korvaus ja majoitus, joissa määrätään, että siirtotyövoimaa tulisi käyttää vain työvoimapulassa, jota ei voi ratkaista maan omien kansalaisten, EU-maiden asukkaiden ja maahan palaavien kansalaisten avulla. Ohjeissa myös hahmotellaan joustavuuden ja valikoivuuden periaate, jotta voidaan varmistaa, että maahanmuuttopolitiikka vastaa työmarkkinoiden tarpeita ja että Valko-Venäjältä, Ukrainasta, Moldovasta ja Etelä-Kaukasukselta tuleville työntekijöille annetaan etusija. Joidenkin jäsenvaltioiden (Latvia, Liettua, Slovakia) politiikoissa keskitytään täyttämään työmarkkinoiden vajeita pelkästään lyhyellä aikavälillä, kun taas toiset jäsenvaltiot tarttuvat myös pidemmän aikavälin työvoimatarpeisiin (Alankomaat, Irlanti, Italia, Itävalta, Portugali, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tšekki, Viro). Jäsenvaltioiden politiikoiden välinen vaihtelu liittyy jossain määrin siihen, mitä menetelmiä kussakin jäsenvaltiossa käytetään työmarkkinoiden työvoimapulan tunnistamiseen ja ennustamiseen. Nämä menetelmät kuvataan tämän raportin osiossa 4.1. Osa pitkän aikavälin näkökohdat huomioonottavista jäsenvaltioista (Alankomaat, Irlanti, Italia, Itävalta, Saksa, Suomi, Tšekki) keskittyy vastaamaan demografisiin tai rakenteellisiin työvoiman tarpeisiin nostamalla työvoiman koulutustasoa tai houkuttelemalla korkeasti koulutettua työvoimaa. Näissä jäsenvaltioissa maahanmuutto katsotaan yhdeksi strategiaksi tämän tavoitteen saavuttamisessa. Niissä jäsenvaltioissa, joissa maahanmuuttajia käytetään pääasiassa lyhytaikaisissa työtehtävissä, näyttäisi olevan suuntauksena turvautua tavallista useammin vähemmän koulutettuihin siirtotyöläisiin. Itävalta ja Slovakia erottavat toisistaan pulatilanteet, jotka voidaan mahdollisesti ratkaista tilapäisillä siirtotyöläisillä, ja pitkän aikavälin pulatilanteet, jotka vaativat yhteiskunnallisia muutoksia, kuten nuorten koulutuksen kehittämistä ja maan kansalaisten uudelleenkoulutusta. Myös Irlannissa, Portugalissa, Ruotsissa, Suomessa ja Virossa työvoimapulaa koskeva politiikka keskittyy pitkän aikavälin tarpeisiin. Ruotsissa ja Suomessa taloudellisista syistä tapahtuva maahanmuutto nähdään myös tapana saavuttaa pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteita (laajentamalla yleistä osaamispohjaa ja kannustamalla innovointia), kun taas Latvian ja Viron hallitukset pitävät tärkeämpänä työelämän ulkopuolella olevan kansanosan kannustamista ja uudelleenkoulutusta. Lisäksi Liettua priorisoi maan kansalaisten uudelleenkoulutusta sekä maasta pois muuttaneiden pa- 63 Koska Luxemburgissa työskentelee paljon henkilöitä, jotka asuvat maan rajojen ulkopuolella, tässä käytetään termiä kotimaan työmarkkinat, johon sisältyy kaikki Luxemburgissa työskentelevät asuin maastaan huolimatta, sen sijaan, että käytettäisiin termiä kansalliset työmarkkinat, jolla viitataan vain Luxemburgissa asuviin työntekijöihin.

19 36 37 luumuuton edistämistä. Irlannissa korkeasti koulutetuille työntekijöille tarjotaan usein mahdollisuutta pitkähköön oleskeluun, kun taas vähemmän koulutetuille työntekijöille myönnetään lupa lyhyempään oleskeluun. Belgia, Bulgaria, Luxemburg ja Tšekki eivät yleensä erottele työvoimapolitiikassaan pitkän ja lyhyen aikavälin tarpeita. Kun tarkastellaan erityisesti sitä, miten maahanmuutto on sisällytetty jäsenvaltioiden työvoimapulaa käsitteleviin politiikkoihin, voidaan havaita, että esimerkiksi Saksassa maahanmuutolla katsotaan voitavan täyttää sekä pitkän että lyhyen aikavälin tarpeita: kausityötehtävät ja muut kuin ammattitaitoa vaativat työtehtävät täytetään usein lyhytaikaisesti EU:n alueelta (ensisijaisesti EU-10-maista) ja tietyistä, Saksan kanssa kahdenvälisen sopimuksen solmineista kolmansista maista tulevilla siirtotyöläisillä, kun taas korkeasti koulutettuja työntekijöitä kannustetaan jäämään Saksaan pidemmäksi aikaa (ks. myös osio 6.1). Myös Ranskan noudattamassa politiikassa erotetaan erilaiset, työmarkkinoiden pitkän ja lyhyen aikavälin tarpeisiin soveltuvat siirtotyöläistyypit toisistaan (kausityöntekijät, monikansallisten yhtiöiden työntekijät ja korkeasti koulutetut työntekijät). Vaikka maan väkiluku kasvaa, tietyillä aloilla työvoimapula jatkaa pahenemistaan. Ranskan politiikka tapaakin keskittyä näiden alojen vajeiden täyttämiseen (pitkä- tai lyhytaikaisilla) maahanmuuttajilla sen lisäksi, että työttömiä koulutetaan työvoiman tarpeiden mukaan. Myös Ruotsi, Suomi ja Tšekki ovat sisällyttäneet maahanmuuton pitkän aikavälin tarpeita koskeviin politiikkoihinsa. Italiassa laaditaan kolmen vuoden välein maahanmuuttopolitiikkaa ja valtion alueella oleskelevia ulkomaalaisia koskeva pitkän aikavälin ohjelma, jossa määritetään maahanmuuttopolitiikka. Lisäksi maahan saapuville maahanmuuttajille määritetään vuosittain kiintiö maahan- ja maastamuuttosäädöksessä. Tämän perusteella siirtotyöläisiä käytetään jossakin määrin pitkän aikavälin tarpeiden täyttämisessä. Lisäksi Italiassa otetaan vuoden 2011 aikana käyttöön uusi ohjelma, jolla pyritään vastaamaan kasvavaan erittäin pätevien työntekijöiden tarpeeseen. Portugalin nykyisessä maahanmuuttolaissa erotellaan kaksi erilaista maan alueelle tulon sallimisen tyyppiä, toinen lyhyt- ja toinen pitkäaikaista työntekoa varten. Laki mahdollistaa maahantulon joko tilapäisen, enintään kuuden kuukauden oleskelun mahdollistavalla viisumilla muihin kuin ammattitaitoa vaativiin tehtäviin tai oleskeluviisumilla, jonka jälkeen myönnetään 2 5 vuoden oleskelulupa. Monet jäsenvaltiot (Alankomaat, Irlanti, Iso-Britannia, Itävalta, Luxemburg, Portugali, Saksa, Suomi, Tšekki, Viro) keskittyvät houkuttelemaan korkeasti koulutettuja siirtotyöläisiä, jäljempänä osiossa 8.2 kuvatulla tavalla. Itävallassa tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että rekrytoidaan työntekijöitä, joilla on korkeakoulutuksellista pätevyyttä (esimerkiksi yliopistotutkinto) vaan jotka ovat erittäin kokeneita ja ammattitaitoisia. Itävallassa on myös keskusteltu mahdollisuudesta helpottaa maan yliopistoista valmistuvien kolmansien maiden kansalaisten siirtymistä maan työmarkkinoille. Tšekin taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevassa politiikassa on vuodesta 2003 alkaen suosittu korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahantuloa. Tšekin hallituksen toukokuussa 2010 tekemä päätös 64 esittelee uuden käsityksen maahanmuuttopolitiikasta, ja sen mukaan taloudellisista syistä tapahtuvassa maahanmuutossa etusija pysyvään oleskeluun tulisi antaa vain ammattitaitoisille ja korkeasti koulutetuille työntekijöille. Tehdäkseen työmarkkinoistaan joustavammat Viro aloitti vuonna 2008 ohjelman, jolla rekrytoidaan pienten ja keskisuurten yritysten tuotekehityksessä tarvittavaa tilapäistä työvoimaa. Suomessa ja Saksassa termillä korkeasti koulutettu tarkoitetaan ainakin osittain samaa kuin termillä erittäin pätevä, sillä näiden maiden politiikoissa rohkaistaan maan yliopistoista valmistuvia kolmansien maiden kansalaisia pysymään maassa ja etsimään työtä. Varsinkin Saksa asettaa etusijalle kolmansista maista tulevien ammattitaitoisten, tieto- ja viestintätekniikan korkeakoulutusta saaneiden työntekijöiden palkkaamisen. Alankomaissa tuli voimaan ammattitaitoisten maahanmuuttajien ohjelma. Maa myös ennakoi uutta uudenaikaista maahanmuuttopolitiikkaansa sääntelemällä itsenäisinä yrittäjinä toimivien korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien maahantuloa järjestelmällä, joka perustuu muun muassa työkokemuksesta ja taloudelle tuotetusta lisäarvosta myönnettäviin pisteisiin. Irlannissa tärkeä osa työvoimapolitiikkaa on se, että houkutellaan pieniä määriä korkeasti koulutettuja, kapean erikoisalan työntekijöitä samalla kun kansan yleistä taitotasoa kohennetaan. 65 Belgiassa huomio on suunnattu tiettyihin EU-2-maista tulevien (pääasiassa) ammattitaitoisten ja korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien rooliin tiettyjen pullonkaulaammattien työvoimapulan ratkaisussa. 66 Liettuassa on käytössä kuuden kuukauden välein päivitettävä luettelo ammateista, joissa esiintyy työvoimapulaa. Luettelossa olevia ammatteja edustavat työntekijät pääsevät maahan tavallista helpommin ja nopeammin kansallisella D-viisumilla. Luxemburgissa vuonna 2008 tehty maahanmuuttolain uudistus ennakoi Neuvoston antaman direktiivin 2009/50/EY (direktiivi kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa pätevyyttä vaativaa työtä varten) hyväksymistä helpottamalla korkeasti koulutettujen työntekijöiden maahanmuuttoprosessia ja reagoimalla työnantajien vaatimuksiin entistä nopeammin. Uusi lainsäädäntö myös helpotti tutkijoiden maahanmuuttoa. 67 Puolassa on otettu käyttöön uusi työvoiman maahanmuuton hallintajärjestelmä, joka perustuu sekä kolmansien maiden kansalaisten houkuttelemiseen työntekijöiksi että siihen, että heidän palkkaamisensa tehdään helpommaksi työnantajien kannalta. Isossa-Britanniassa PBS-järjestelmän pistemäärää voidaan mukauttaa tietyn hetken työmarkkinatilanteen sekä valtion yleisten strategisten maahanmuuttotavoitteiden mukaan. PBS-järjestelmää ei kuitenkaan perustettu erityisesti työvoimapulan ratkaisemista varten. Ennen PBS-järjestelmää käytössä oli toimialakohtaisia ohjelmia, joilla vastattiin työvoimapulaan vähemmän ammattitaitoa vaativilla aloilla, kuten elintarvike- sekä hotelli- ja ravintola-alalla. Aiempi työlupajärjestelmä oli kaiken kaikkiaan suunnattu työmarkkinoiden pulatilanteiden ratkaisemiseen, vaikka sen perustana olikin oletus, että maahanmuutto olisi tilapäistä (myönnetyt työluvat olivat enintään neljäksi vuodeksi) ja että pitkäaikaista työvoimapulaa lievennettäisiin kouluttamalla kotimaista työvoimaa. Espanjassa siirtotyövoiman tarvetta seurataan useilla eri menetelmillä, esimerkiksi laatimalla luetteloita vaikeista ammateista ja aloista, joilla esiintyy työvoimapulaa. Näi- 64 Tšekin hallituksen tekemä päätös nro 344 maahanmuuton nykykehityksen ja ongelmien analyysista. 65 Tulevan politiikan tavoitteena on houkutella korkeasti koulutettuja henkilöitä Irlantiin Green Cardilla (työja oleskeluluvalla), jonka sallimasta pitkäaikaisesta oleskelusta tulee lakiin perustuva oikeus, kun Immigration, Residence and Protection Bill laki astuu voimaan. 66 Flanderin pullonkaulaluettelossa on myös useita (vähemmän koulutusta vaativia) puutarhatyöhön liittyviä ammatteja. Vuonna 2008 nämä muodostivat 66 % Flanderissa myönnetyistä työluvista. 67 Uusi lainsäädäntö mahdollistaa ammattitaitoisen tai muun kolmannen maan kansalaisen palkkaamisen toimialalle tai ammattiin, jossa on suuriruhtinaskunnan asetuksella määritetty olevan työvoimapulaa, mutta tätä mahdollisuutta ei ole vielä käytetty.

20 38 39 den menetelmien avulla ennustetaan niiden avointen paikkojen määrää ja tyyppejä, jotka täytetään joko Espanjasta tai alkuperämaasta palkattavilla maahanmuuttajilla, ja niiden pohjana käytetään jatkuvaa työmarkkinoiden analysointia. Työmarkkinoiden kehittyessä siirtotyöläisiä, joita on yleensä käytetty työvoimapulan ratkaisemisessa työvoimavaltaisilla, vähemmän ammattitaitoa vaativilla aloilla (esimerkiksi rakennusalalla), palkataan nyt myös korkeaa koulutusta vaativiin työtehtäviin. Virossa ja Slovakiassa noudatettavat politiikat eivät keskity tiettyihin taitojen tai toimialaosaamisen mukaan jaoteltuihin siirtotyöläisryhmiin. Bulgarian hallituksen strategiassa vuosille tavoitteena on houkutella maahan kolmansien maiden kansalaisia, joiden pätevyys vastaa työvoimapulasta kärsivien toimialojen tarpeita. Näitä toimialoja ei kuitenkaan määritetä tarkemmin. Lisäksi Bulgarian visiona on jossain määrin priorisoida bulgarialaisista yliopistoista valmistuneita kolmansien maiden kansalaisia, tutkijoita ja korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Portugalissa avoimet työpaikat jaetaan työ- ja ammattikoulutusinstituutin verkkosivustolla välittömästi kahteen luokkaan: tilapäiseen tai kausityöhön liittyvät työtarjoukset (kestoltaan enintään kuusi kuukautta) ja vakituiseen työhön liittyvät työtarjoukset (kahdestatoista kuukaudesta pysyvään työsopimukseen). Kohderyhminä on siis sekä ammattitaitoiset että muut työntekijät. Edellä osiossa kuvattujen kansallisten visioiden ja strategisen näkemysten taustatekijöiden mukaisesti jäsenvaltioiden politiikat, jotka koskevat maahanmuuttoa työvoiman tarpeen täyttäjänä, eroavat myös siinä, mitä (missä määrin) kulttuurisia ja poliittisia näkökohtia ja/tai suhteita kolmansiin maihin otetaan huomioon. Esimerkiksi Bulgarian, Italian, Liettuan ja Slovenian työvoiman maahanmuuttoon liittyvässä politiikassa voidaan havaita kiinnostusta diasporassa asuviin henkilöihin. Bulgarian hallituksen strategia vuosille rohkaisee Bulgarian kansalaisten paluumuuttoa, paluuta ja pysyvää oleskelua mutta myös suosii Bulgarian kansalaisuutta hakevien, syntyperältään bulgarialaisten kolmansien maiden kansalaisten ja bulgarialaisista yliopistoista valmistuvien kolmansien maiden kansalaisten maahanmuuttoa ja oleskelua. Italiassa etusijalle asetetaan siirtotyöläiset, joilla toinen vanhemmista on syntyperältään italialainen, ja nämä henkilöt saattavat myös olla oikeutettuja Italian kansalaisuuteen. Sloveniassa entisen Jugoslavian alueen ja Länsi-Balkanin työntekijöille annetaan etusija maan työmarkkinoille pääsyssä. Hyvin harvojen jäsenvaltioiden (Ranska, Saksa, Italia) siirtotyöläisiä koskevassa politiikassa otetaan huomioon työntekijöiden paluu lähtömaahansa, pois lukien yleinen odotus, että myönnettyjen työlupien rajattu voimassaoloaika saa maahanmuuttajan palaamaan lähtömaahansa, kun lupa vanhenee tai sitä ennen. Esimerkiksi Bulgariassa työlupa on voimassa rajoitetun ajan, joten kolmansien maiden kansalaisten odotetaan poistuvan maasta, kun työlupa vanhenee. Saksassa oletus on, että tietyissä ammateissa toimivat maahanmuuttajat (esimerkiksi au pairit ja urakkatyöntekijät) palaavat kotiinsa luonnollisesti. Ranskalla, Saksalla ja Luxemburgilla on käytössä politiikka, jolla kannustetaan tai tuetaan jäsenvaltiossa koulutettujen henkiöiden paluuta. Sen sijaan Ranskassa vastaava järjestely koskee vain tietyistä, Ranskan solmimien erityissopimusten piirissä olevista maista (Senegal, Kamerun ja Tunisia) tulevia maahanmuuttajia. Saksan politiikassa keskitytään vain tiettyihin taitotasoihin (ohjelmaa kutsutaan asiantuntijoiden paluuohjelmaksi ). Luxemburgissa pääkannustin paluulle on kahden vuoden aikaraja työluvissa sellaisille kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat valmistuneet jäsenvaltioiden oppilaitoksista ja haluavat kerryttää uran alkuvaiheen työkokemusta ennen paluuta alkuperämaahansa. Näiden jäsenvaltioiden politiikan tavoitteena on vähentää aivovuotoa kolmansista maista (lisätietoja on osiossa 6.2). Italiassa etusijalle asetetaan siirtotyöläiset kolmansista maista, joiden kanssa on solmittu takaisinottosopimus tai joiden kanssa takaisinotto on osoittautunut yleensä sujuvaksi. Joissakin tapauksissa talouskriisin vaikutukset jäsenvaltioihin ovat nostaneet paluun (entistä näkyvämmin) esille taloudellisista syistä tapahtuvaan maahanmuuttoon liittyvässä politiikassa. Tšekissä luotiin väliaikainen tuetun paluun ohjelma kolmansien maiden kansalaisia oleville maahanmuuttajille, jotka olivat menettäneet työpaikkansa ja joilla ei ollut riittäviä taloudellisia resursseja paluuseen. Tällä pyrittiin myös välttämään se tilanne, että nämä siirtotyöläiset hankkisivat elantonsa laittomalla työnteolla. Espanjassa on otettu uuden talous- ja maahanmuuttoprosessin mukaisesti käyttöön ohjelma, jolla työttömille taloudellisten syiden vuoksi muuttaneille henkilöille ehdotetaan vapaaehtoista paluuta tarjoamalla kannustimeksi heidän työttömyysvakuutusmaksujensa muuttamista rahaksi. 3.2 Poliittinen keskustelu ja sidosryhmien osallistuminen Maahanmuutto työn vuoksi, varsinkin työvoimapulan ratkaisemiseksi, on ollut monissa jäsenvaltioissa tärkeä keskustelunaihe tämän tutkimuksen kattamalla ajanjaksolla ( ). Espanjassa, Irlannissa, Italiassa, Itävallassa, Puolassa, Tšekissä ja Virossa aiheesta käydään parhaillaan keskustelua. Esimerkiksi Italiassa, kuten muissakin jäsenvaltioissa, talouskriisin vaikutuksiin liittyvät näkökohdat vaikuttavat poliittiseen keskusteluun. Toisissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Saksassa, jolla on pitkä maahanmuuttohistoria, työvoiman maahanmuutto on kuitenkin noussut yhä uudelleen puheenaiheeksi julkisessa keskustelussa 1970-luvulta lähtien. Jäljempänä osiossa ja osiossa käsitellään politiikan piirissä, julkisuudessa ja mediassa käytäviä keskusteluja, ja osiossa tarkastellaan sitä, missä määrin keskustelu asiaan liittyvien sidosryhmien (esimerkiksi yksityissektorin, työmarkkinaosapuolien, jäsenvaltioiden työmarkkinavirastojen, tilapäistä työvoimaa välittävien toimistojen ja asiaan liittyvien kolmansien maiden) kanssa on vaikuttanut tähän aihepiiriin liittyvään poliittiseen päätöksentekoon Poliittinen keskustelu Useimmissa jäsenvaltioissa ensisijainen keskustelunaihe on taloudellisista syistä tapahtuvan maahanmuuton yleinen merkitys ja hyödyllisyys. Esimerkiksi Itävallassa maahanmuuttoon liittyvä poliittinen keskustelu keskittyy siihen, tulisiko työvoiman maahanmuuttoa kannustaa vai ei. Belgiassa flaamin- ja ranskankielisten puolueiden välillä on eroja

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille

Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa. Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille Ulkomainen työvoima teknologiateollisuudessa Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n opas yrityksille ja niiden työntekijöille 1 Teknologiateollisuus ry ja Metallityöväen Liitto ry ISBN

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Minister Astrid Thors

Minister Astrid Thors Pohjoiskalottikonferenssi Nordkalottkonferens 21.08.2010 Minister Astrid Thors 20.8.2010 Peruskäsitteitä Maahanmuuttaja: Maahan muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista

Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Case Id: 3089c594-b72b-4e83-859d-30a60afe4acd Date: 24/06/2015 11:15:00 Julkinen kuuleminen työvoiman muuttoliikkeeseen liittyvästä EU:n politiikasta ja EU:n sinisestä kortista Tähdellä (*) merkityt kentät

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi

Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures Verkosto ulkomailla työskentelyn helpottamiseksi Eures Euroopan

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Työolojen kehityslinjoja

Työolojen kehityslinjoja Työolojen kehityslinjoja Anna-Maija Lehto anna-maija.lehto@stat.fi Työolotutkimukset! Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely, koetutkimus! Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 7500 työllistä - vastausprosentti

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013

Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomalaisen kilpailukyvyn analyysi missä ollaan muualla edellä? Leena Mörttinen/EK 6.6.2013 Suomi on pieni avotalous, joka tarvitsee dynaamisen kilpailukykyisen yrityssektorin ja terveet kotimarkkinat

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa

Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työpaikan hakeminen laajentuneessa Euroopassa Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat CMI/Digital Vision Euroopan komissio 1 Mistä työtä voi hakea? Henkilöiden vapaa liikkuvuus on

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Vesa Vihriälä Kruununhaan Maneesi 11.4. 2013 Suomen tilanne Globaali kriisi iski Suomeen kovemmin kuin muihin EAmaihin, vahvat taseet suojasivat kerrannaisvaikutuksilta Toipuminen

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto

-strategia. Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari. ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto -strategia Tutkijanliikkuvuus - avain kansainvälisyyteen seminaari ylitarkastaja Jarmo Tiukkanen Sisäasiainministeriö/Maahanmuutto-osasto Helsinki 28.5.2013 30.5.2013 Strategian tavoite Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä.

Pyydämme yritystänne täyttämään oheisen vuotta 2009 koskevan lomakkeen 15.3.2010 mennessä. VUOSIRAPORTIN KYSYMYKSET 1 (5) SE LAITTEIDEN VUOSIRAPORTTI 2009 SE laitteiden vuosiraportointi kuuluu kaikille sähkö ja elektroniikkalaitetuottajille Suomessa toimiva yritys, joka: valmistaa ja myy sähkö

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa

Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014

Lisätiedot

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009

menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Rakennusaineet Lisää tähän otsikkonousuun ja yritysten menestykseen Sakari Tamminen 31.3.2009 Maailmantalouden kriisi leviää aaltoina Suomeen Suhdannekuva yhä synkkä Maailmantalouden kriisi jatkuu Raju

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

EMN TIEDOTE 1. JOHDANTO

EMN TIEDOTE 1. JOHDANTO EMN TIEDOTE Laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden paluuta ja uudelleen kotouttamista koskevat hyvät käytännöt: Jäsenvaltioiden maahantulokieltoja koskevat toimintatavat sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

Schengen-alueen laajentumisen taustaa

Schengen-alueen laajentumisen taustaa MEMO/07/618 Bryssel 20. joulukuuta 2007 Schengen-alueen laajentumisen taustaa Alankomaiden, Belgian, Luxemburgin, Ranskan ja Saksan hallitukset allekirjoittivat 14. kesäkuuta 1985 luxemburgilaisessa Schengenin

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa

Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Vapaaehtoistyön mittarit EU:ssa ja Suomessa Miksi vapaaehtoistyötä edistetään ja mitataan EU:ssa? EU:n politiikassa vapaaehtoistyö on nähty muutosvoimana, joka osaltaan edistää Eurooppa 2020 kasvustrategian

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012

Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 Suomen maksut EU:n budjettiin vuonna 2012 2/8 SUOMEN JÄSENMAKSUT EU:LLE 2012 Suomi on Euroopan unionin budjetin nettomaksaja: unionin kassaan maksetaan enemmän kuin sieltä saadaan. Vuonna 2012 Suomi maksoi

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA

TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA TYÖVOIMAA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN KEINONA KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTI? AMMATTIJÄRJESTÖN NÄKÖKULMA Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy ry 26.3.2010 1 Kansainvälisen rekrytoinnin Lähtökohtia

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 21/VIII/2007 K(2007) 3926 lopull. KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 21/VIII/2007, strategisten suuntaviivojen hyväksymisestä vuosiksi 2007 2013 osana neuvoston päätöksen N:o

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.3.2011 KOM(2011) 138 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus veren

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 44/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 44/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :n ja 4 luvun :n sekä työttömyysturvalain 8 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon!

Sis i äi s nen äi Tervetuloa taloon! Tervetuloa taloon! Perehdytyksellä hyvä startti työuralle! ISS Perehdytyskäytäntöihin sisältyvät: Perehdytyskortin käyttöönotto Tervetuloa Taloon -perehdytys tai -verkkokurssi Tehtäväkohtainen perehdytys

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO PERUSESITTELY

EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO PERUSESITTELY EUROOPAN MUUTTOLIIKEVERKOSTO PERUSESITTELY HISTORIA Komission ehdotus COM(1994) 23 EU-laajuisen seurantamekanismin luominen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa muuttovirtojen monitoroimiseksi Keskitetyn

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Euroopan unioniin

Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Euroopan unioniin Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Euroopan unioniin Euroopan muuttoliikeverkoston tutkimus 2012 Euroopan muuttoliikeverkosto Euroopan unionin osarahoittama 2 3 Kansainvälisten opiskelijoiden

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat

HMV-sääntelyn tiekartta. Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat HMV-sääntelyn tiekartta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Apulaisjohtaja Marja Lehtimäki, markkinat Sisältö HMV-sääntely» Mitä ja miksi? HMV-sääntelyn punainen lanka Tiekartta 2013 2017» HMV-analyysit ja

Lisätiedot

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta *** SUOSITUSLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 8.12.2010 2010/0222(NLE) *** SUOSITUSLUONNOS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Brasilian liittotasavallan

Lisätiedot

Auttaa rekrytoimaan Euroopasta

Auttaa rekrytoimaan Euroopasta Auttaa rekrytoimaan Euroopasta Työllisyys & Euroopan sosiaalirahasto Työllisyys sosiaaliasiat Euroopan komissio 1 Eures auttaa rekrytoimaan Euroopasta Tarve koota monikansallinen ja monikielinen työntekijäjoukko

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 ALUSTAVA 11. toukokuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS Työllisyys- ja sosiaalivaliokunnalta Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot