EU:N ja MERCOSURIN* KAUPPASOPIMUS

Transkriptio

1 *Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay EUROOPPALAISTEN VILJELIJÖIDEN JA ELINTARVIKETUOTTAJIEN VIENTIMAHDOLLISUUDET PARANEVAT Sopimuksessa on päästy tasapainoiseen lopputulokseen: Eurooppalaisille viljelijöille ja elintarviketuottajille avautuu uusia mahdollisuuksia ja samalla mahdolliset markkinapaineet lievenevät. Eurooppalaiset viljelijät ja elintarvikeyritykset pääsevät ennennäkemättömässä laajuudessa Mercosurin 260 miljoonan ihmisen suuruisille markkinoille. Tämä tavoite saavutetaan poistamalla EU:n tärkeimpien vientituotteiden korkeat tullit estämällä EU:n perinteisten elintarvikkeiden jäljitteleminen selkeyttämällä ja keventämällä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyviä menettelyjä EU:n viejien kannalta sekä tekemällä näistä menettelyistä ennakoitavampia. Tullien poistaminen Monista eurooppalaisista maatalouselintarvikkeista kannetaan korkeita tulleja, mikä heikentää niiden kilpailukykyä tai estää kokonaan niiden viennin Mercosur-maihin. Sopimuksella poistetaan monilta tuotteilta korkeat tuontitullit. Monilla näistä tuotteista käydään jo paljon kauppaa. Joskus kaupankäynti jää huomattavasti alle potentiaalin korkeiden tullien vuoksi. Tuote Nykyinen Nykyinen tulli kauppa Oliiviöljy 300 milj. euroa 10 % Maltaat 50 milj. euroa 14 % Viini 160 milj. euroa 27 % Säilykepersikat 3 5 milj. euroa 55 % Väkevät alkoholijuomat 180 milj. euroa % Suklaa 65 milj. euroa 20 % Lähes kaikki EU:n keskeiset vienti-intressit vapautetaan tullista kokonaan, mutta Mercosur avaa tullittomat kiintiöt pienelle määrälle tärkeitä tuotteita: Tuote Määrä Nykyinen tulli Juusto tonnia 28 % Maitojauhe tonnia 28 % Äidinmaidonkorvikkeet tonnia 18 %

2 EU:n arvostetuimpien elintarvikkeiden ja juomien jäljittelemisen estäminen EU:ssa tuotetaan eri alueilla paljon korkealaatuisia elintarvikkeita ja juomia. EU:ssa tällaiset tuotteet on suojattu maantieteellisten merkintöjen järjestelmällä, jonka ansiosta kuluttaja tietää varmasti, että tuotteet todella valmistetaan niiden alkuperäalueella hyödyntäen perinteistä osaamista ja perinteisiä menetelmiä. Maantieteellisten merkintöjen järjestelmän ansiosta tuottajat saavat EU:ssa tuotteestaan paremman hinnan ja heidän markkina-asemansa vahvistuu. 350 eurooppalaista maantieteellistä merkintää suojataan jäljitelmiltä myös kyseisissä neljässä Mercosur-maassa. Esimerkkeinä voidaan mainita Tiroler Speck (Itävalta), Fromage de Herve (Belgia), Münchener Bier (Saksa), Comté (Ranska), Prosciutto di Parma (Italia), Polska Wódka (Puola), Queijo S. Jorge (Portugali), Tokaji (Unkari) ja Jabugo (Espanja). Kyseessä on kaikkien aikojen laajin maantieteellisistä merkinnöistä tehty sopimus, joka on tehty osana kauppasopimusta. EU:n ja Mercosurin välisen sopimuksen ansiosta noin Nopeammat, yksinkertaisemmat ja ennakoitavammat vientimenettelyt Maatalous- ja elintarvikealan viejät hyötyvät EU:ssa seuraavista: Mercosur soveltaa kaikkiin EU-maihin samoja vaatimuksia. EU:sta Mercosur-maihin suuntautuvaan vientiin sovelletaan yksinkertaisempia menettelyjä, ja EU:n maatalous- ja elintarvikealan viejät hyötyvät selkeistä ja läpinäkyvistä tarkastussäännöistä. Sovelletaan alueellistamisen periaatetta, eli vienti voi jatkua niiltä alueilta, joilla tauteja tai tuholaisia ei esiinny, vaikka tautia esiintyisi muualla EU:ssa.

3 EUROOPPALAISTEN VILJELIJÖIDEN INTRESSIEN OTTAMINEN HUOMIOON Markkinoiden varovainen avaaminen Eurooppalaisten viljelijöiden kannalta herkät alat otetaan sopimuksessa kaikin tavoin huomioon, samoin kuin eurooppalaisten viljelijöiden intressit. Kuten muissa kauppasopimuksissa, EU ei aio täysin avata markkinoitaan maatalouselintarvikkeiden tuonnille. Herkille tuotteille myönnetään rajoitettu ja hyvin valvottu pääsy EU:n markkinoille ja samalla otetaan huomioon eurooppalaisten viljelijöiden huolenaiheet ja kuluttajien mieltymykset. Markkinoiden avaaminen toteutetaan tarkkaan mietityillä kiintiöillä, jotka otetaan asteittain käyttöön, yleensä kuudessa vuotuisessa tasasuuressa erässä. Tietyin edellytyksin, myös silloin kun tuonti lisääntyy äkillisesti ja aiheuttaa vakavia markkinahäiriöitä EU:n tuottajille, sopimus mahdollistaa suojatoimenpiteiden soveltamisen viljelijöiden suojelemiseksi EU:ssa. Tätä mekanismia sovelletaan kaikkiin tuotteisiin, myös herkkiin tuotteisiin, joille ehdotetaan rajoitettuja kiintiöitä. EU:n syrjäisimpiä alueita varten on myös muita erityisiä takeita. Komissio on myös valmis tukemaan viljelijöitä tarvittavien mukautusten tekemisessä toimenpitein, joiden suuruus on enintään 1 miljardi euroa, jos markkinahäiriöitä esiintyy. Toimenpiteet toteutetaan yhteisen maatalouspolitiikan mukaisen tuen lisänä, ja ne tarjoavat viljelijöille tärkeän turvaverkon ja tarvittaessa merkittävän tulotuen. Naudanliha Naudanlihantuotanto ja naudanlihan hinnat ovat olleet EU:ssa vakaalla tasolla 5 viime vuoden ajan. Koska nykyisiin kumppaneihin suuntautuva vienti on kasvussa ja uusia keskeisiä markkinoita avautuu, naudanlihan kokonaisviennin ennustetaan kasvavan 15 prosenttia vuonna 2019, mikä vahvistaa EU:n asemaa naudanlihan nettoviejänä. Samaan aikaan vuotuinen tuonti Mercosurista on ollut vakaata, ja vuodesta 2009 alkaen on otettu asteittain käyttöön korkealaatuisen tuoreen naudanlihan huomattava kiintiö, jolla pyritään sopimaan Maailman kauppajärjestössä (WTO) Yhdysvaltojen kanssa käynnissä oleva kiista. EU tuo nykyään vuosittain noin tonnia naudanlihaa Mercosur-maista. Kyseinen tuonti suuntautuu enimmäkseen suuren arvon markkinasegmentille, jolla eurooppalainen tuotanto on keskeisessä asemassa ja kuluttajien kysyntä kasvussa. Tästä määrästä yli neljännes (noin tonnia tuoretta naudanlihaa ja tonnia jäädytettyä naudanlihaa) tulee EU:n markkinoille siitäkin huolimatta, että siitä kannetaan prosentin tulli. Sopimuksen mukaan EU:n markkinoille saa tulla tonnia naudanlihaa (josta 55 % tuoretta, korkealaatuista naudanlihaa ja 45 % jäädytettyä naudanlihaa) 7,5 prosentin tullilla. Tämä on 1,2 % naudanlihan kokonaiskulutuksesta Euroopassa (8 milj. tonnia vuodessa). Kestää 5 vuotta ennen kuin tähän määrään päästään. Kiintiön asteittainen käyttöönotto antaa eurooppalaisille naudanlihantuottajille aikaa mukautua uuteen markkinarealiteettiin. Sen sijaan, että tuonti kasvaisi vastaavalla tavalla, tuoreen naudanlihan uuden kiintiön odotetaan korvaavan osan EU:hun jo tulevasta tuonnista. Sovitut määrät eivät myöskään lisää merkittävästi Mercosurin tuotantoa. Pelkästään Brasilia tuottaa jo vuosittain 11 miljoonaa tonnia naudanlihaa, ja tonnin kiintiö jaetaan kyseisten neljän maan kesken.

4 Siipikarjanliha Siipikarjalihan kulutus EU:ssa kasvoi tasaisesti 11 miljoonasta tonnista vuonna 2005 yli 14 miljoonaan tonniin vuonna Kulutus kasvaa keskimäärin yli tonnia vuodessa. Nykyisin EU tuo vuosittain tonnia siipikarjanlihaa, josta yli puolet on peräisin Mercosurista. Samaan aikaan EU:n vienti on 1,6 miljoonaa tonnia, mikä tuo EU:n kauppataseeseen vakaan tonnin ylijäämän. Sopimuksen mukaan EU:hun voidaan tuoda tullitta tonnin kiintiö. Kiintiö otetaan käyttöön asteittain 5 vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta. Tämä määrä on paljon vähemmän kuin kulutuksen on havaittu kasvavan yhden vuoden aikana keskimäärin pitkällä aikavälillä ja vastaa 1,2:ta prosenttia nykyisestä kulutuksesta. Lisäksi tuonti ja kotimainen tuotanto täydentävät selvästi toisiaan, koska kuluttajat EU:ssa suosivat vahvasti rintafileitä, kun taas muiden markkinoiden kuluttajat pitävät parempana reisipaloja sekä kulttuurisista että hintaan liittyvistä syistä. EU:n siipikarja-ala on vuosien mittaan osoittanut kykynsä sopeutua uusiin markkinaolosuhteisiin ja parantaa kilpailukykyä lisäämällä tehokkuutta ja innovointia. Sokeri EU oli vuonna 2018 suuri sokerin nettoviejä. Se vei sokeria 2,1 miljoonaa tonnia. Brasilia on EU:hun suuntautuvassa sokerin viennissään tähän asti käyttänyt EU:n WTO-luettelossa olevaa tariffikiintiötä, joka sisältää kiintiötullin. Sopimuksen myötä EU:hun saa tuoda tonnia puhdistettavaksi tarkoitettua sokeria tullitta nykyisen kiintiön rajoissa. Brasiliaa varten ei oteta käyttöön uutta sokerikiintiötä. Uudesta tullittomasta tonnin kiintiöstä sovittiin ainoastaan Paraguayn osalta. Sopimusta ei sovelleta erikoissokereihin. Sovittujen määrien osuus EU:n sokerinkulutuksesta on 1 prosentti, eli noin 19 miljoonaa tonnia, ja määrät pysyvät vakaina. Etanoli Kemianteollisuutta varten avataan tonnin tulliton etanolikiintiö. Lisäksi kaikkia muita käyttötarkoituksia varten avataan tonnin kiintiö, jossa kiintiötulli on 1/3 nykyisestä tullista (enintään 19 euroa/hehtolitra). Molemmat kiintiöt otetaan käyttöön asteittain 5 vuoden aikana. Kiintiöistä pienempää voidaan käyttää polttoainealalla, joka on selvästi suurin etanolin kuluttaja EU:ssa: Euroopassa vuosittain kulutetusta 6 miljoonasta etanolitonnista 4 miljoonaa tonnia käytetään polttoaineena. Kemiallisten käyttötarkoitusten alakiintiöstä voidaan todeta, että Euroopan biomuovi- ja biokemianteollisuudella on nykyisin vaikeuksia laajentua, sillä bioetanolin saatavuus on huono. Bioetanoli on tärkein tuotantopanos, ja sen hinnan pitäisi olla kilpailukykyinen. Huono saatavuus johtuu osin siitä, että EU:ssa tuotanto keskittyy polttoainekäyttöön. Suuremman alakiintiön, joka on varattu vähemmän herkkien kemiallisten käyttötarkoitusten segmentille, odotetaankin vaikuttavan myönteisesti työpaikkojen luomiseen EU:ssa. Etanolia koskevia päätöksiä tarkasteltaessa on otettava huomioon myös Brasilian asema yhtenä maailman kahdesta tärkeimmästä bioetanolin tuottajasta ja viejästä

5 Yhdysvaltojen rinnalla. Yhdessä näiden kahden maan osuus maailman kokonaistuotannosta on 85 prosenttia. Hunaja Markkinoille on jo joidenkin vuosien ajan ollut ominaista kulutuksen voimakas kasvu ja hintojen vakaa nousu. Vaikka kotimainen tuotanto on kasvanut huomattavasti, EU on yhä suuremmassa määrin joutunut tuomaan hunajaa kysynnän tyydyttämiseksi. Nykyisin EU tuo noin 45 prosenttia kuluttamastaan hunajasta. EU:n tuonti Mercosurista on nykyään noin tonnia. Sopimuksella avataan tonnin hunajankiintiö. Tulli alenee asteittain 5 vuoden ajan, ja tämän jälkeen hunajaa voidaan tuoda tullitta. Tähän kiintiöön odotetaan sisältyvän nykyinen tuonti. Riisi Riisiä tuodaan Mercosurista nykyisin keskimäärin noin tonnia vuodessa. Sovittu kiintiö on siis huomattavasti pienempi kuin EU:n jo tuoma määrä. Sen osuus on 2,2 prosenttia EU:n kulutuksesta (2,7 milj. tonnia), josta lähes puolet on tuotava. Lisäksi Mercosur tuottaa indica-riisiä, joten se ei kilpaile EU:n riisimarkkinoiden herkemmällä japonica-segmentillä. Pääosa EU:n tuotannosta on japonica-riisiä (noin 75 %). Euroopassa kulutetusta indica-riisistä 80 prosenttia on tuontiriisiä. EU:n ja Mercosurin välisen sopimuksen mukainen kiintiö säilyttää siis Mercosurin nykyiset toimitukset. Sopimuksen mukainen tulliton riisin kiintiömäärä on tonnia. Tullia alennetaan asteittain 5 vuoden ajan. Tähän uuteen kiintiöön odotetaan sisältyvän nykyinen tuonti. Tiukat elintarvikkeiden turvallisuutta koskevat vaatimukset Elintarvikkeiden turvallisuutta sekä eläinten ja kasvien terveyttä koskevista EU:n vaatimuksista ei voida tinkiä. Kaikkien tuotujen maatalouselintarvikkeiden on oltava elintarvikkeiden turvallisuutta koskevien EU:n tiukkojen vaatimusten mukaisia. Tämä tarkoittaa sitä, että EU:n markkinoille ei saa tulla hormoninaudanlihaa eikä eisallittuja muuntogeenisiä tuotteita. Sopimus ei muuta tässä suhteessa mitään. Elintarvikkeiden turvallisuutta ja terveyttä koskevia EU:n vaatimuksia sovelletaan kaikkiin EU:ssa myytäviin ja kulutettaviin tuotteisiin riippumatta siitä, onko ne tuotettu kotimaassa vai tuotu. EU:n ja Mercosurin kauppasopimus noudattaa täysin tätä periaatetta. Sopimukseen sisältyy myös ennalta varautumisen periaate sekä osapuolten oikeus hyväksyä tai pitää voimassa suojatoimenpiteitä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden suojelemiseksi myös tapauksissa, joissa asiaan liittyvä tieteellinen näyttö on riittämätöntä.