Vesikoirat ry. Portugalinvesikoirien jalostuksentavoiteohjelma

Transkriptio

1 Vesikoirat ry Portugalinvesikoirien jalostuksentavoiteohjelma Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

2 Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma Vesikoirat ry Alkuperäinen tavoiteohjelma on vuodelta 2001 Hyväksytty Vesikoirat ry:n yleiskokouksessa Hyväksytty Suomen Spanieliliitto ry:n (SSL) yleiskokouksessa Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt Kirjoittajat: Tiina Turunen Tuija Kauhanen Avustajat: Kirsi Sunqvist Maarit Jäntti Kati Rissanen Outi Kannila Kannen kuva: Studio EppuAppu Muut kuvat: Pasi Jäntti, Tuija Kauhanen, Tiina Turunen SISÄLLYSLUETTELO 1 YHTEENVETO RODUN TAUSTA RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN KÄYTTÖTARKOITUS RODUN KEHITYS PORTUGALISSA JA USA:SSA Rodun kehitys Portugalissa Rodun kehitys USA:ssa RODUN KEHITYS SUOMESSA RODUN KEHITYS EUROOPASSA Pohjoismaat Iso-Britannia JÄRJESTÖORGANISAATIO ROTUJÄRJESTÖ JA ROTUA HARRASTAVA YHDISTYS JALOSTUSTOIMIKUNTA NYKYTILANNE POPULAATION KOKO JA RAKENNE Sukusiitos Rodun tehollinen populaatiokoko Jalostuspohja ja siitosmateriaali Jalostuspohja ja siitosmateriaali muissa maissa LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET Luonne ja käyttöominaisuudet: rotumääritelmä, kirjallisuus ja luonnetesti Käyttöominaisuuksien todentaminen Rodun muut koe- ja harrastuslajit Koe- ja harrastustoiminta muissa maissa Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

3 4.3 TERVEYS PEVISA-ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Lonkkaniveldysplasia HD eli lonkkanivelen kehityshäiriö Perinnölliset silmäsairaudet Muut Suomessa rodulla todetut merkittävät sairaudet Nuorten koirien sydämenlaajentuma/jdcm Rodulla esiintyviä immuunijärjestelmän häiriöitä Allergiat Hermostoperäiset sairaudet Ihosairaudet Endokrinologiset sairaudet Virtsa- ja sukuelinten sairaudet Kasvaimet Muut Suomessa tavatut perinnölliseksi luokitellut poikkeamat Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä hammasviat Yhteenveto rodulla muissa maissa tai kirjallisuudessa kuvatuista sairauksista ULKOMUOTO YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA YHTEENVETO AIEMMAN TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISESTA ROTUKATSELMUS TERVEYSKYSELY JALOSTUKSEN TAVOITTEET JA STRATEGIAT VISIO ROTUJÄRJESTÖN TAVOITTEET ROTUJÄRJESTÖN STRATEGIA Jalostuskoirille asetettavat suositukset Uroksen omistajan vastuu UHAT JA MAHDOLLISUUDET (SWOT-ANALYYSI) VARAUTUMINEN ONGELMIIN TOIMINTASUUNNITELMA JALOSTUKSENTAVOITEOHJELMAN TOTEUTTAMISEKSI TAVOITEOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTA JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN SEURANTATAULUKOT 55 8 LÄHTEET LIITTEET.. 58 Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

4 1 YHTEENVETO Portugalinvesikoira on vanha kalastajien apuna monissa työtehtävissä toiminut rotu, jota esiintyi kaikkialla Portugalin rannikolla. Rodun historia on pitkä ja värikäs. Nykyään portugalinvesikoira toimii lähinnä perhe- ja harrastuskoirana, mutta myös työtehtävissä. Portugalinvesikoiria löytyy jokaisesta maanosasta, kannan ollessa suurin Pohjois-Amerikassa. Suomessa rekisteröidään vuosittain noin koiraa. Portugalinvesikoirien rekisteröinnit ovat pysyneet maltillisessa kasvussa, koska Suomessa rotu ei ainakaan vielä ole noussut muotiroduksi. Kaksi kertaa 1900-luvulla tapahtuneen kannan romahduksen seurauksena portugalinvesikoiran geneettinen perimä on suppea maailmanlaajuisesti. Rodun elvyttämisen yhteydessä 1930-luvulta alkaen tehtiin myös geneettistä karsintaa, kun päämääränä oli saavuttaa fenotyypiltään homogeenisia ja työominaisuuksiltaan toivotunlaisia rodun edustajia. Terveystietoja on toistaiseksi varsin vähän ja uuden terveyskyselyn (julkaistu 2008) avulla portugalinvesikoiraomistajia ja kasvattajia pyritään aktivoimaan tiedottamisessa. Portugalinvesikoira on liitetty vuoden 2006 alusta Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaan (PEVISAan). Pentueen molempien vanhempien tulee olla lonkkakuvattuja (ei raja-arvoja) ja silmätarkastettuja (silmätarkastuslausunto ei saa olla 36 kk:tta vanhempi). Lonkkien kuvaustulosten perusteella tervelonkkaisten (HD aste A ja B) määrä on 43% saakka kuvatuista. Lonkkakuvausten määrät ovat valitettavan pieniä tosin kuvausmäärät ovat koko ajan kasvaneet jonkin verran. Silmätutkimuksia tulisi tehdä myös enemmän, eikä vain jalostukseen käytettäville/käytetyille koirille. DNA-testien avulla pystytään prcd-pra:ta tehokkaasti vastustamaan, ja pitämään kantajat mukana jalostuksessa tarpeellisessa määrin. Rodussa on muitakin vastustettavia silmäsairauksia, joista mainittakoon HC. Koska kyseessä on erityisen pienestä populaatiosta elvytetty geenipooliltaan kapea rotu, aiheuttaa tämä monien eri seikkojen tarkkaa huomoimista jalostustyössä. Rodussamme esiintyy myös muita vikoja ja sairauksia, joita tulee vastustaa. Tällaisia ovat esimerkiksi autoimmuunisairaudet, kuten allergiat ja kilpirauhasen vajaatominta, sekä pentukuolemia aiheuttava JDCM. Suomen portugalinvesikoirat ovat ulkomuodoltaan hyvätasoisia. Rotu on viime vuosina saanut huomiota suurissakin näyttelyissä kotimaassa ja ulkomailla. Ulkomuodollisia ja rakenteellisia ongelmiakin esiintyy mm. pään mittasuhteet, takaliikkeiden ahtaus ja riittämättömät kulmaukset. Näyttelyissä käynti on rodun parissa suosittu harrastus, sitä vastoin koiran henkisiä ominaisuuksia kattavammin mittaavista käyttökokeista ja luonnetesteistä koetuloksia on liian vähän. Rotumääritelmän mukaiseen, nyky-yhteiskuntaan parhaiten soveltuvaan luonteeseen on kiinnitettävä enemmän huomiota jalostusvalinnoissa. Tietoja luonteista kartoitetaan uuden terveyskyselyn yhteydessä. Nykypäivän suurimpia uhkia rodullemme ovat kapea jalostuspohja, matadorijalostus ja tuontien vähyys. Tuontikoiria kannasta on 4,6% joista kaikkia ei ole käytetty jalostukseen ja toisaalta osaa tuontiuroksista on käytetty jalostukseen liikaa. Jalostukseen käytettävien portugalinvesikoirien määrä tulee pitää mahdollisimman suurena ja sukusiitosaste mahdollisimman pienenä. Jalostuksen toimintaohjetta on tässä jalostuksen tavoiteohjelmassa tarkennettu aiemmasta tavoiteohjelmasta ja ohjelman ohjeisiin ja suosituksiin tulee sitoutua kasvatustyössä. Portugalinvesikoira on hurmaava ja persoonallinen rotu niin luonteeltaan kuin ulkonäöltäänkin. Rodun elinvoimaisuuden säilyttäminen vaatii asialle omistautuneilta kasvattajilta huomattaviakin satsauksia. Rotua harrastavan yhdistyksen on tuettava näitä kasvattajia kaikin mahdollisin tavoin. Yhteistyötä on lisättävä tiedottamisessa kaikilla osa-alueilla. aksdfajlakjföalkfjöaslkdfaöslkdfjaösldkfjaösldkjföalskdjföalskdjfölölöklöök Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

5 2 RODUN TAUSTA Portugalinvesikoira tunnetaan satoja, jopa tuhansia vuosia vanhana rotuna, joka toimi kalastajien ja merimiesten korvaamattomana kumppanina. Se veti verkkoja, sukelsi veneestä tippuneita esineitä ja verkosta karanneita kaloja, sekä paikallisti kalaparvien sijainnin. Se myös vahti saaliita ja venettä, sekä ui pitkiä matkoja eri tehtävissään. Rodun tarkkaa alkuperää ja kehittymistä ei tunneta. Jotkut koirahistorioitsijat ovat väittäneet, että portugalinvesikoira saattaa olla yksi alkuperäisimmistä koirarodusta. Koiria esiintyy vain muutamissa historiallisissa dokumenteissa, vaikka ne vuosisatojen ajan olivat yleisiä ja laajalle levinneitä Portugalin rannikoilla. Nykyaikaisen teknologian tulo kalastusveneille ja muinaisten kalastusmenetelmien loppuminen saattoi vesikoirien olemassaolon suuren vaaraan. Algarven (eteläinen Portugali) rannikoilla missä ne elivät ja työskentelivät vuosisatojen ajan, vesikoirista tuli harvinainen näky luvun puoliväliin mennessä. 2.1 RODUN SYNTY JA KEHITTYMINEN Professori tri Manuel Fernandes Marques, joka ensimmäisenä tutki rotua perusteellisesti 1930-luvulla paikallisti rodun alkuperäisen kotipaikan Mesopotamiaan. Mesopotamiasta foininkialaiset kävivät kauppaa laajalla maantieteellisellä alueella, ja sen seurauksena heidän koiransa levisivät ympäri maailmaa. Foininkialaiset olivat tuoneet koiriaan Pyreneitten niemimaalle perustamille kauppapaikoilleen niinkin aikaisin kun 1250 ekr. Ennen ajanlaskumme alkua koirista löytyy kirjallisia mainintoja Persiasta 600 ekr: Canis Turcus (great mongrel dog), suuri rakkikoira, ja roomalaisten ajalta löytyy Boethiuksen ( ) maininnat Canis Piscator, meren kalastuskoira ja Canis Leo, leijonakoira. Kirgisiasta tulleet valloittajat visigootit toivat mukanaan paimenkoiria jkr ja heidän jälkeensä myöskin eteläisen Pyreneitten niemimaan vallanneet maurit, jotka hallitsivat 1100-luvulle asti. Valloittajien koirien uskotaan sekoittuneen paikallisiin koiriin. Portugali oli tähän asti ollut osana Espanjaa. Sitten koitti ristiretkien aika. Pohjoiset alueet vallattiin ja Portugalista tuli itsenäinen kuningaskunta vuonna Nykyiset rajat muodostuvat vuonna Portugali eli suolatuotannosta ja kalastuksesta halliten viinin, villan ja kalan kauppaa 1300-luvulta 1400-luvulle saakka Pohjois-Euroopan merillä. Vesikoirien uskotaan silloin kulkeutuneen Englannin kanaalin kummallekin rannalle muodostaen pohjan spanielityyppisille koirille. Tutkielmassaan De Canibus Britannia John Kay jo vuonna 1570 luokittelee vesikoiran, jota kutsuu nimellä Aquaticus tai Spagnulous (myöhemmin spaniel). Laajalle levinneestä maineestaan huolimatta, portugalinvesikoira säilytti alkuperäisen karun tyyppinsä useiden vuosisatojen ajan. Algarven rannikot olivat kallioiset ja jyrkät ja maalta käsin vaikeasti saavutettavat. Koiria pidettiin arvokkaana omaisuutena ja niiden sukulaiset ja esi-isät tunnettiin tarkasti. Hyviä koiria myytiin vain harvoin, ja pentuja annettiin arvokkaina lahjoina valituille ystäville tai tärkeille ihmisille. Gervase Markhamin kirjassa The Art of Fowling by Water And Land ( Linnustuksen taito merellä ja maalla ), vuodelta 1622, kuvattiin vesikoirat leijonaleikkauksessa. Termi Cão d Ágoa määriteltiin v.1712 portugali-latina sanakirjaan. Ranskalainen Count de Bouffon kirjoittaa v tärkeän luokittelunsa koiraroduista, jossa roomalainen Canis Leo kuvataan vesikoirien esi-isäksi, ja jossa hän jaottelee vesikoirat suuriin ja pieniin vesikoiriin. Linnaeus lisäsi v kolmannen variaation luokitteluun tutkielmassaan Systema naturae : Aquatilis tai Barbet. Kuningas Kaarle I:stä (D. Carlos) tuli portugalilaisen metsästysseuran C.C.P:n ( Clube dos Caçadores Portugueses ) perustaja ja kunniapresidentti vuonna Hänen jahdillaan, D. Amélialla, pidettiin neljää vesikoiraa tärkeinä miehistön jäseninä. A Caça kuukausittainen metsästyslehti kuvaili vuonna 1912, kuinka vesikoira oli opetettu kalastamaan. Koiran fysiologiset ominaisuudet alkavat lähestyä tämänpäivän standardia, ja ne on kuvailtu lähes yhtä yksityiskohtaisesti kuin nykyisessä rotumääritelmässä. Tuon ajan ihmiset kutsuivat vesikoiria nimellä barbedo luvun alkupuolella teknologian kehittyminen vähensi koirien lukumäärää. Sodilla oli vaikutuksensa, ja Portugali koki yhteiskunnallisia mullistuksia. Kalastajat lähes katosivat rannikoilta, ja samoin kävi koirille. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

6 Lissabonin kansainvälisessä näyttelyssä 1930-luvun taitteessa perustettiin Ceccao de Canicultura do C.C.P, jonka presidentiksi valittiin vuonna 1932 Daniel da Silva Lane ja pääsihteeriksi Vasco Bensaude. Jaoksen perustajajäseniä olivat myös tri Frederico Pinto Soares ja Manuel Fernandes Marques. Vaikka koirien olemassaolo kalastusveneillä tiedettiin, niin näyttelyssä niitä nähtiin ensimmäistä kertaa vasta vuonna 1934 Lissabonissa. Frederico Pinto Soares oli löytänyt nämä koirat Sesimbrasta, josta oli itsekin kotoisin, ja suostutteli omistajat tuomaan näyttelyyn yhden valkoisen ja yhden mustan koiran leijonaleikkauksessa. Koirat olivat nimeltään Cacio ja Carçon. Ne kiinnostivat suuresti Vasco Bensaudea. Hän teki matkoja da Silva Lanen kanssa Algarveen etsiäkseen koiria. Bensaude toi ensimmäiset koirat Algarvesta rekisteröitäväksi (L.O.P.) vuonna Mukana oli kalastajien kanssa työskennellyt Leão, joka oli mallina ensimmäistä rotumääritelmää laadittaessa. Ensimmäinen virallinen rotumääritelmä julkaistiin vuonna Rotu hyväksyttiin FCI:hin vuonna KÄYTTÖTARKOITUS Portugalinvesikoira on työkoirarotu ja sen tehtävä on ollut työskennellä kalastajien ja merimiesten rinnalla. Muinaista perintöä ovat noutamistaipumus ja uintikyky, kuten myöskin sukeltaminen noudettaessa meren pohjaan tippuneita esineitä tai verkosta karanneita kaloja. Koirien kerrotaan pystyvän uimaan 8 km matkoja lämpimissä vesissä ja sukeltavan yli viiden metrin syvyyteen. Rotumääritelmässä kuvaillaan ne piirteet, sekä rakenteelliset, että luonteeseen liittyvät, jotka edesauttavat portugalinvesikoiraa suoriutumaan alkuperäisistä tehtävistään mahdollisimman hyvin. Alkuperäisiin tehtäviin kuului myös viestien, juomaveden ja ruoan vieminen veneestä toiseen ja rannan ja veneen välillä. Satamissa ne ovat vartioineet saaliita ja omaisuutta, ja maalla niitä on käytetty apuna metsästyksessä. Veneissä asuminen ja ankarissa olosuhteissa työskentely on vaatinut suurta sopeutumiskykyä. Kaikkeen tähän työhön on pystynyt vain älykäs, atleettinen ja itsenäinen koira, joka teki päätöksiä paineen alaisena ja päätti tehtävänsä ilman avustusta. Portugalinvesikoiralla on sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat auttaneet sitä löytämään uusia työtehtäviä nykyajan maailmasta. Se on myös erinomainen harrastuskoira moneen lajiin.... Ne ovat niin suuressa määrin miehistön jäseniä että, kuten muutkin jäsenet, ne saavat viidenneksen kaloista syötäväksi, joka on yhtä paljon kuin miehet saavat, ja tämän lisäksi, neljänneksen rahamäärästä siitä summasta, jonka jokainen mies on tienannut. Kalat ja käteinen on luotettu yhdelle kapteenin valitsemalle miehelle. Ja on kunnia tulla valituksi huolehtimaan koirasta! Jos valittu kalastaja ei ole tehtäviensä tasalla, hänet on välittömästi korvattu toisella. O Cão de Água-Estalão da Raca 1938, Tri Manuel Fernandes Marques (The Portuguese Water Dog, Carla Molinari, s. 29). 2.3 RODUN KEHITYS PORTUGALISSA JA USA:SSA Rodun kehitys Portugalissa Bensauden Algarbiorum -kennelissä syntyi ensimmäinen rekisteröity pentue Leãolle ja Dinalle vuonna Muut kantakoirat olivat Venesa, Nero ja Tabu. Bensaude kasvatti koiriaan erittäin suunnitelmallisesti 28 vuoden ajan käyttäen parhaita koiriaan jalostukseen. Hän oli myös kiinnostunut koirien työkyvyn säilyttämisestä, ja koiria koulutettiin tätä tarkoitusta varten rakennetuissa vesialtaissa. Tultaessa 1960-luvulle, koirat olivat samaa tyyppiä ja erinomaisia työkoiria. Tri Antonio Cabral aloitti kasvatustyön vuonna 1954, ja se perustui Silves nimiseen veneellä työskennelleeseen koiraan. Hän pennutti Silvesin Farruscan, joka oli Algarbiorumin kasvatti, kanssa ja tästä alkoi hänen Alvalade linjansa. Muita kantakoiria olivat Esperdicio, Algarvia, Ria, Taro ja Tamar. Myös Alvaladen koirat olivat innokkaita työkoiria. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

7 Bensauden kuoleman jälkeen vuonna 1968 Conchita Citron De Castello Branco otti omistukseensa häneltä jääneet koirat jatkaakseen kasvatustyötä Do Al-Gharb kennelnimellä. Conchita Cintron lisäsi ihmisten kiinnostusta rotuun, jonka tiedettiin olevan sukupuuton partaalla. Hän alkoi myös markkinoida koiria ulkomaille, lähinnä USA:han. Koiria oli 1970-luvun alussa koko maailmassa jäljellä joitakin kymmeniä, lisäksi joitakin rekisteröimättömiä yksilöitä. Eri lähteissä on hieman erilaista tietoa koirien lukumäärästä. Jonkun verran koiria tuolloin vielä kasvatettiin kalastajien toimesta, mutta niitä harvoin rekisteröitiin. Portugalissa kuohui 1974 ja sen seurauksena vähäinen portugalinvesikoirakanta romahti. Rotua alettiin elvyttää pienestä määrästä koiria. Portugalinvesikoira sai 1970 luvun loppupuolelta alkaen uusia kasvattajia. Näitä olivat Rui Vansconcelosin Azambuja kennel ja Lissabonin eläintarhan Zoo de Lisboa. Carla Molinarin ensimmäinen Do Vale Negro pentue syntyi Carla Molinarilla on ollut suuri merkitys rodun uudelleen elvyttämisessä ja tunnetuksi tekemisessä Portugalin ulkopuolella. Sally Starten Do Condinho kennelistä koiria muutti mm. USA:han. Muita tuolloin toimintansa aloittaneita kenneleitä olivat Do Jamor, Casabranca ja João Bessan Albergaria. Koirat olivat näkyvästi esillä kansainvälisissäkin näyttelyissä 1980-luvun loppupuolella, ja niiden suosio kotimaassaan kasvoi. Nykyään Portugalissa on noin kymmenen aktiivista kasvattajaa Rodun kehitys USA:ssa New York Times lehdessä oli vuonna 1965 tarina Portugalin muinaisesta kalastuskoirasta. Se herätti James ja Sonya Santosin sekä Herbert ja Deyanne Millerin kiinostuksen. Jo aiemmin, vuonna 1958, oli USA:an saapunut kaksi portugalinvesikoiraa Englannista, ja ne olivat tehneet tempperamentillaan vaikutuksen joihinkin ihmisiin. Deyanne Miller osti ensimmäiset portugalinvesikoiransa Conchita Cintronilta. Nämä koirat saivat jälkeläisiä vuonna 1971, eli olivat ensimmäiset USA:ssa syntyneet Portugalin tuontien jälkeläiset kennelnimeltään Farmion. Miller hankki koiria myös tri Cabralilta, vaikka hänellä oli niitä enää vain muutamia jäljellä. Amerikkalaisilla oli molempien olemassa olevien linjojen, Algarbiorumin ja Alvaladen koiria. Portuguese Water Dog Club of America (PWDCA) perustettiin vuonna Heidän tähtäimenään oli pelastaa rotu pikaisesti sukupuuttoon kuolemiselta. Koiria oli USA:ssa vain 12 kpl. Seuraavina vuosina PWDCA työskenteli luodakseen rodulle perustan. H. Munroe kirjoitti vuonna 1977: Samalla kun sisäsiitos aiheuttaa joitakin takaiskuja, saamme paljon tietoa ja alamme nähdä rodun geneettisen koostumuksen... Koirien terveydessä oli alkanut ilmetä ongelmia, joista pahimpina lonkkaniveldysplasia, karvakato ( Hair Loss Follicular Dysplasia), gangliosidosis (GM-1, Storage Disease) ja PRA. Vuoden 1980 helmikuussa USA:ssa oli 326 portugalinvesikoiraa 29 kasvattajan toimesta ja yhteensä 43 pentueesta. Jo vuoden 1982 loppupuolella koirien määrä oli tuplaantunut. Nykyään rekisteröidään vuosittain noin 1500 koiraa. Rodun uusi nousu sekä Portugalissa että USA:ssa perustui sen hyviin ominaisuuksiin ja niitä ihaileviin ihmisiin, jotka tekivät suuren työn elvyttäessään tämän ainutlaatuisen rodun uuteen nousuun sukupuuton partaalta. 2.4 RODUN KEHITYS SUOMESSA Ensimmäiset portugalinvesikoirat tuotiin Suomeen 1989 (rekisteröitiin SKL-FKK:iin 1990) Portugalista kennel Parisadeen. Vuonna 1990 tuotiin yksi narttu USA:sta kennel Querestariin. Muita 1990-luvulla kasvatustyön aloittaneet kenneleitä ovat mm. Águatelin, Tajmadoran, Konkkaronkan ja April Fool s luvun ensimmäisellä puoliskolla portugalinvesikoiria kasvatti 23 kasvattajaa. Tänä aikana jalostukseen käytettiin yhdeksää eri tuontinarttua ja viittätoista tuontiurosta kotimaisten kasvattien lisäksi. Uusien kasvattajien määrä on kasvanut 2000-luvulla. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

8 Suomeen tuodut ensimmäiset koirat, jotka ovat eniten vaikuttaneet Suomen portugalinvesikoirakantaan tulivat Carla Molinarin Do Vale Negro-kennelistä Portugalista. Näitä olivat mm. Meias do Vale Negro, Pe De Vento Do Vale Negro, Ourique do Vale Negro, Juliana do Vale Negro, India do Vale Negro ja Ninfa Do Vale Negro. Edellä mainitut koirat ovat samansukuisia, mutta 1990-luvun alussa koiria ei kuitenkaan ollut kovin paljon saatavilla. Näiden lisäksi tuotiin muutamia muitakin koiria, joiden vaikutus koko populaatioon on jäänyt vähäisemmäksi. Rotu sai vankan jalansijan suomalaisten kasvattajien käsissä. Kennel Parisaden tuonneilla ja kasvateilla on ollut merkittävä rooli 1990-luvun suomalaisessa kasvatustyössä. Tuonteja on ollut kaiken kaikkiaan kuitenkin suhteellisen vähän, mutta 2000-luvulla on ollut kasvua tuontien määrässä. Rekisteröintimäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä maltillisessa kasvussa. Rekisteröintien kehitys on kuvattuna taulukossa Ensimmäinen suomalaissyntyinen Suomen muotovalio on Parisade Igreja, joka valioitui marraskuussa Vuonna 2007 tuli myönnettiin valionarvoja 28 kpl joista 10 kansainvälisen valion arvoa, muiden maiden valion arvoja saavutettiin 30 kpl. Suomen muotovalion arvon saavuttaneita koiria kannassamme on 205, ja näistä 85 on saavuttanut kansainvälisen muotovalion arvon (KoiraNet v3.02, päivitys ). Koiraurheilulajeissa harrastuskoirana ja palveluskoiralajeissa rodussamme on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Eri lajien piirissä ja spanieleiden taipumuskokeissa on kuitenkin oma harrastajajoukkonsa agilityn ollessa suosituin koiraurheilulaji. Harrastuksista enemmmän kohdassa RODUN KEHITYS EUROOPASSA Pohjoismaat Ensimmäiset portugalinvesikoirat tulivat Ruotsiin Norjasta vuonna 1980, ja vähän myöhemmin tuli Iso-Britanniasta koira. Koirat tekivät jälkeläisiä, mutta kasvatus lopahti. Vuosien välillä tuotiin Ruotsiin Portugalista ja Iso-Britanniasta yhteensä viisi koiraa ja ne ovat perusta Ruotsin nykyiselle kannalle. Rasklubben för Portugisisk Vattenhund (RPVH) on perustettu Sillä on nykyään noin 300 jäsentä ja se on Svenska Kennleklubbenin jäsen. Yhdistys tarjoaa jäsenilleen koulutusta ja toimintaa ja se julkaisee Vattenplasket lehteä. Kasvattajia on yli 25 kpl. Rekisteröintimäärät ovat viime vuosina ylittäneet Suomen rekisteröintimäärät. Norjaan tulivat ensimmäiset portugalinvesikoirat jo 1970-luvulla. Sittemmin koiria on tullut maahan mm. Ruotsista ja Portugalista. Kasvattajia on noin kuusi. Koiria on rekisteröity siellä noin koiraa vuodessa, kannan ollessa muutamia satoja. Tanskaan portugalinvesikoirat saapuivat vuonna 1988 Portugalista. Kasvatustyö lähti varsinaisesti käyntiin 90-luvun puolivälissä, jota edesauttoi tuontikoirien näyttelymenestys. Kasvatus on pienimuotoista Iso-Britannia Muutama portugalinvesikoira vietiin Iso-Britanniaan vuonna 1954 harvinaisten rotujen harrastajien omistukseen. The Kennel Club of England hyväksyi rodun Working Dog eli työkoiraryhmään. Hyväksynnästä huolimatta rotu katosi Iso-Bitanniasta, ja vuoden 1957 jälkeen ei rekisteröintejä ollut. Vuonna 1978 koiria oli taas tuotu Iso- Britanniaan, ja The Portuguese Water Dog Club of Great Britain perustettiin Ensimmäinen sertifikaatti portugalinvesikoiralle jaettiin Cruftsissa vuonna Nykyään Iso-Britanniassa on vajaa 10 kasvattajaa, ja brittiläisen kasvatustyön koiria on viety myös moniin muihin maihin. Rotua rekisteröitiin Iso-Britanniassa vuonna kpl, vuonna kpl ja vuonna kpl. Muissa Euroopan maissa (kuten esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa, Italiassa, Tsekin tasavallassa, Saksassa ym.) on vain muutamia yksittäisiä kasvattajia. Lisätietoja koirien levinneisyydestä maailmalla on kohdassa Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

9 3 JÄRJESTÖORGANISAATIO 3.1 ROTUJÄRJESTÖ JA ROTUA HARRASTAVA YHDISTYS Portugalinvesikoirien rotujärjestö on ollut vuoden 1991 ensirekisteröinnistä alkaen Suomen Spanieliliitto Finlands Spanielförbund ry (SSL). Vuonna 1964 perustettu SSL on Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben ry:n (SKL) alainen yhdistys ja toimii maanlaajuisesti. Ks. liite 1. Vuoden 1994 toukokuussa allekirjoitettiin yhdistyksen perustamiskirja. Yhdistyksen tarkoituksena oli toimia portugalin- ja espanjanvesikoirien rotua harrastavana yhdistyksenä Suomessa. Kesäkuussa 1994 pidettiin ensimmäinen yleiskokous, jossa päätettiin mm. ilmoittaa yhdistys yhdistysrekisteriin ja anoa SSL:n jäsenyyttä. Vesikoirat ry rekisteröitiin yhdistysrekisteriin kotipaikkanaan Helsinki. (Ks. liite 2.) Vesikoirat ry on ollut SSL:n jäsenyhdistys vuodesta 1996 lähtien: ensin SKL:n rotuyhdistyksenä ja alkaen rotua harrastavana yhdistyksenä (Ks. liite 3). Jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti 90-luvun loppupuolta alkaen. Vuonna 1999 yhdistyksessä oli 100 jäsentä ja vuonna 2007 yhdistyksessä oli 472 varsinaista jäsentä. Alla olevissa taulukoissa on kuvattuna jäsenmäärän kehitys suhteessä molempien rotujen rekisteröinteihin. Jäsenmäärän kasvu seuraa enimmäkseen molempien rotujen rekisteröinteihin liittyvää kasvua portugalinvesikoirien harrastajamäärän ollessa pienempi kuin espanjanvesikoirien harrastajamäärä. Yhdistys ei ole kerännyt liittyneiltä jäseniltä tietoja kumpaa rotua harrastaa. Taulukko 3-1: Jäsenmäärän kehitys suhteessä portugalinvesikoirien ja molempien rotujen rekisteröinteihin. Vuosi Portugalinvesikoirien rekisteröinnit Molempien rotujen rekisteröinnit Jäsenmäärä Taulukko 3-2: Allaolevassa taulukossa taulukon 3-1 tiedot pylväsdiagrammina Portugalinvesikoirien rekisteröinnit Molempien rotujen rekisteröinnit Jäsenmäärä Lähde: SKL-FKK:n toimintailmoitus ja KoiraNet v2.05/ Vesikoirat ry kannustaa jäseniään näyttely-, koe- ja kilpailutoimintaan. Yhdistys julkaisee Vesiposti-jäsenlehteä, vuosikirjaa kummallekin rodulle sekä ylläpitää kotisivujaan. Yhdistys ohjaa ja neuvoo jalostustoimintaa, järjestää virallisia ja epävirallisia kilpailuita ja kokeita sekä näyttelyitä. Portugalinvesikoira harrastajia ja kasvattajia asuu ympäri Suomea. Alueellinen toiminta alkoi v alueellisten yhteyshenkilöiden muodossa. Heidän tehtävänään on jakaa tietoa roduista ja järjestää resurssiensa mukaisesti paikallisia tapaamisia ja ohjata koulutuksista kiinnostuneet paikallisiin koulutustoimintoihin. Lehtitoimikunta toimittaa yhdistyksen n. neljä kertaa vuodessa ilmestyvää jäsenlehteä, jossa on mm. vesikoiriin liittyviä artikkeleita ja koetuloksia. Kotisivutoimikunta ylläpitää yhdistyksen Internetsivuja osoitteessa Vesikoirat ry on Helsingin seudun kennelpiiri ry:n (HSKP) ja Suomen Palveluskoiraliito (SPKL) ry:n jäsen. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

10 3.2 JALOSTUSTOIMIKUNTA Portugalinvesikoirien jalostustoimikunta on SSL:n alainen toimikunta. Jalostustoimikunnan keskeisimpiä tehtäviä ovat neuvonta, ohjaus sekä tiedonkerääminen ja jakaminen. Vesipostissa julkaistaan portugalinvesikoirien jalostustoimikunnan kirjoittamia asia-artikkeleita. Portugalinvesikoirien jalostustoimikunta kokoontuu tarvittaessa, yhteydenpito on jatkuvaa (esim. sähköpostitse) riippuen käsiteltävien asioiden määrästä. Jalostustoimikunta vastaa kirjallisina lähetettyihin kyselyihin aina kirjallisesti ja noudattaa Suomen Kennelliiton yleisiä toimintaperiaatteita ja SSL:n ohjeita. Kysely on lähetettävä riittävän ajoissa vähintään kuukautta ennen oletettua juoksun alkamispäivämäärää jalostustoimikunnan toimintasihteerille. Jalostustoimikunta järjestää mm. terveyskyselyitä, jalostuspäiviä sekä katselmuksia. Vesikoirat ry:n vuosikokous valitsee jalostustoimikuntaan kolme jalostusneuvojaa. Jalostustoimikunnan kokoonpanon vahvistaa SSL:n yleiskokous. Jalostusneuvojien toimikausi on kolme kalenterivuotta, siten että erovuoroisena on yksi jalostustoimikunnan jäsen vuosittain. Jalostustoimikunta valitsee pentuvälittäjät, toiminta- ja vuosikirjasihteerit. LIITE 1 Suomen Spanieliliitto Finlands Spanielförbund ry:n säännöt LIITE 2 Vesikoirat ry:n säännöt LIITE 3 Rotua harrastavan yhdistyksen ohjesääntö Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

11 4 NYKYTILANNE 4.1 POPULAATION KOKO JA RAKENNE Ensimmäinen portugalinvesikoirapentue syntyi Suomessa vuonna Suomessa on rekisteröity 1184 portugalinvesikoiraa, joista tuontikoiria on 55 (viimeisin pentue ). Pentueita on syntynyt 172 kappaletta. Keskimäärin pentuetta kohden on ollut 6,6 pentua. Rekisteröintimäärät ovat olleet pitkällä aikavälillä tarkasteltaessa tasaisessa nousussa, mutta väliin mahtuu suurehkoja vuosittaisia vaihteluitakin. Keskimäärin on rekisteröity vuositasolla välisenä aikana 101 koiraa. Portugalinvesikoirien rekisteröinnit vuosina (viimeisin pentue ). Taulukosta on nähtävissä Suomessa rekisteröityjen portugalinvesikoirien vuotuiset määrät. Luvut on jaettu tuontikoiriin ja Suomessa syntyneisiin sekä pentue ja kasvattajamääriin. Rekisteröintivuodet on yhdistetty yhdeksi sarakkeeksi. (KoiraNet v3.02/ , *viimeisin pentue ) Taulukko 41-1: Portugalinvesikoirien rekisteröinnit vuosina Rekisteröintivuosi * Yht. % Tuonnit Urokset ,2 Nartut ,4 Tuonnit yhteensä ,6 Suomessa syntyneet Urokset ,2 Nartut ,1 Suomessa synt. yht ,4 Rekisteröinnit ynteensä Pentueita Pentueessa pentuja ka. 6,6 7 6,3 6,5 7,6 5,9 6,3 6,5 7,8 5,7 6,2 Kasvattajat Jalostukseen on käytetty 28 tuontiurosta tai ulkomaista astutusta ja 18 tuontinarttua (tilanne ). Jalostukseen käytetyistä uroksista on 35kpl käytetty kerran, 20 käytetty kaksi kertaa ja 8 kolme kertaa. Jalostukseen käytetyistä nartuista on 74 kpl käytetty kerran, 26 käytetty kaksi kertaa ja 11 kolme kertaa. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

12 4.1.1 Sukusiitos Portugalinvesikoiria on Suomessa edelleen melko vähän. Rodun sukusiitosaste kuvaa rodun yksilöiden keskinäistä sukulaisuutta. Yksittäisen pentueen sukusiitosteeseen vaikuttaa vanhempien yhteisten esivanhempien määrä sukutauluissa. Pentueiden sukusiitosasteissa on rodussamme suurta vaihtelua joka käy ilmi seuraavasta taulukosta. Taulukko kuvaa Suomessa syntyneiden pentueiden sukusiitosasteen kehitystä vuosina Taulukosta käyvät ilmi pienimmät ja suurimmat sukusiitosprosentit, keskimääräinen sukusiitosprosentti (Ka.ss%) ja mediaani (Med.ss%) eli keskiluku. Taulukko 41-2: Suomessa syntyneiden pentueiden sukusiitosasteiden kehitys (KoiraNet) Pentuetta Pentua Pienin ss% 0 2, ,8 0 Suurin ss% 30,1 29,3 16,8 14,7 12,5 10,2 8,4 10,0 28,2 Ka. ss% 7,5 10,5 6,4 4,0 4,6 6,1 3,2 5,2 5,1 Med. ss% 8,6 11,9 5,2 3,1 4,1 5,5 3,4 4,8 3,0 Taulukon tulokset ovat epäluotettavia, koska KoiraNetin sukutauluissa esiintyy vaihtelevia määriä sukupolvia. Tuontikoirien sukutaulut ovat usein puutteellisia, ja rotuunotetun koiran (Portugalissa) todellinen sukulaisuussuhde muuhun populaatioon ei ole tiedossa. Käytännössä todelliset sukusiitosasteet ovat korkeammat kuin taulukossa esitetyt luvut. Yksittäisen koiran kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi ylittää 6,25% eli serkusparituksen rajaa. Vuonna 2007 näitä 6,25% ylittäviä yhdistelmiä oli 20 pentueesta 7 kpl. Korkeimmillaan sukusiitosprosentti oli 28.2%. Suljetussa populaatiossa sukusiitoksen nousunopeus ei saisi ylittää 0,25% sukupolven aikana. Portugalinvesikoirien sukupolven pituus on noin neljä vuotta. Sukusiitosasteen kehitystä voidaan tarkastella esimerkiksi vuositasolla, kuten KoiraNetissä. Sukupolvittain laskettuna saadaan hieman kattavampi kuva sukusiitosasteen kehityksestä. Seuraava taulukko kuvaa rodun sukusiitosasteen kehitystä sukupolvittain. Myös tämän taulukon luotettavuusongelma on KoiraNetin sukutaulutietojen puutteelisuus. Ylimmällä rivillä on neljän vuoden jaksot, ja sen alla on muutoksen niihin nähden. Alimpana on keskimääräinen sukusiitosaste prosentein sukupolvea kohden rekisteröintien määrästä laskettuna. Taulukko 41-3: Sukusiitosasteen kehitys sukupolvittain vuosina , , , , , , , , , , , , ,44 8,83 11,27 11,14 10,84 9,90 6,52 7,17 6,31 5,80 6,00 4,74 4,18 4,32 4,76 4, ,15 Yllä olevassa taulukossa on nähtävissä sukusiitosasteen hienoinen laskusuuntaisuus, mutta tämäkin tulos on aliarvio todelliseen tilanteeseen nähden. Tämä johtuu siitä että käytettävissä ei ole tarpeeksi pitkiä sukutauluja taaksepäin. KoiraNetin tiedoissa on viime vuosina ollut keskimäärin kuusi sukupolvea, vaikka kymmenen sukupolvea antaisi paremman kuvan rodun sukusiitosasteesta. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

13 4.1.2 Rodun tehollinen populaatiokoko Perinnöllinen monimuotoisuus on sitä, että useimmilla geeneillä on erilaisia vaihtoehtoisia alleeleja. Alhainen tehollinen populaatiokoko aiheuttaa rodun keskimääräisen sukusiitoasteen kasvua. Tällöin alleeleja katoaa tai fiksoituu, eli alleeli tulee niin yleiseksi, että se on ainoa jäljellä oleva tietyn geenin alleeli. Tehollinen populaatiokoko ilmaisee niiden yksiöiden määrän, jotka siirtävät geenejä seuraavaan sukupolveen. Tehollista kannankokoa ja rakennetta voidaan tarkastella erilaisten tunnuslukujen avulla. Tavallisimmin käytetään seuravaa kaavaa, jota on käytetty allaolevassa taulukossa. Ne=4*Nm*Nf/(Nm+Nf). Ne on tehollinen populaatiokoko, Nm on siitokseen käytettyjen urosten lukumäärä ja Nf on siitokseen käytettyjen narttujen lukumäärä. Kaava on tehty ideaalipopulaatiolle. Sen vuoksi kaava antaa yliarvion todelliseen koirapopulaation tilanteeseen nähden. Sen avulla voidaan kuitenkin nähdä kehityssuunta. Ideaalipopulaation oletus antaa yliarvioita, mutta kehityssuunta on siitä alla olevassa taulukossa kuitenkin nähtävissä. Ideaalipopulaatiossa ei esiinny päällekkäisiä sukupolvia, narttuja ja uroksia on yhtä paljon ja jokaista narttua ja urosta kohden syntyy yksi narttu ja uros jälkeläinen, ja paritukset ovat sattumanvaraisia. Kaava ei ota huomioon jalostukseen käytettyjen koirien keskinäisiä sukulaisuussuhteita. Taulukossa 41-4 on nähtävissä tehollisen populaatiokoon kehitys portugalinvesikoirilla vuosina Taulukko 41-4: Tehollisen populaatiokoon kehitys vuosina Rekisteröintivuosi Pentuemäärä Lisääntyneet urokset Lisääntyneet nartut Tehollinen populaatio Ihannepopulaatio Tehollisen populaation osuus ihannepopulaatiosta % % % % % % % % % Tehollisen populaatiokoon tulisi olla minimissään 25 urosta ja 50 narttua. Populaation tila on erittäin haavoittuvainen, kun se on alle 50. Vuonna 2007 portugalinvesikoirilla tehollinen populaatiokoko oli 34. Muuntelun säilyttämiseksi tulisi urosten määrän olla vähintään 20, ja urokset eivät saisi olla sukulaisia keskenään. Suomessa käytetyt urokset ovat suurelta osin sukulaisia keskenään. Populaatiomme tilan kohentamiseksi tulisi urosten määrä suhteessa käytettyihin narttuihin olla mahdollisimman suuri. Käytännössä merkittävää jalostusvalintaa ei ole varaa tehdä, ja kaikkia jalostukselliset perusvaatimukset täyttäviä koiria tulisi käyttää jalostukseen Jalostuspohja ja siitosmateriaali Yksittäisten koirien jalostuskäyttöön tulee kiinnittää enemmän huomiota. Urosten käyttöä ja niiden jättämää perintöä rodullemme on parempi tarkastella urosten jälkeläismäärien kautta. Rotumme pienen populaation ongelmallista tilannetta vaikeuttaa alkuajoista nykypäivään jatkunut yksittäisten siitosurosten liikakäyttö. Jalostusuroksen liikakäytöksi voidaan lukea yli 10 % osuudet kahtena edellisenä vuonna syntyneistä pennuista, tai yli 3-5 % osuudet sukupolvea kohden eli noin neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä. Määrällisesti tämä tarkoittaa sitä, että yhdellä uroksella saisi olla koirkeintaan 22 pentua. Tämä 5%:n osuus on noin kolme neljä pentuetta neljän vuoden aikajaksolla (oletuksena vuosittain noin 110 syntyvää pentua). Jos uroksella on yli 22 jälkeläistä, sen jalostuskäyttöä tulisi välttää. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu urosten jalostuskäyttöä vuosina Mukana ovat urokset, joilla on vähintään 15 pentua (tämä määrä on 3,4% neljänä peräkkäisenä vuonna syntyneistä yllä olevan oletuksen mukaan laskettuna). Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

14 Taulukko 41-5: Urosten jalostuskäyttö vuosina Jälkeläisiä vuosina Jälkeläisiä koko Uros elinaikana pentuja pentueita Pentuja 2. sukuyhteensä polvessa 1. Bismark da Casa do Macau Horaciao do Monte do Catula Booguei Parisade Rei Driftwood' s Floater of Aguatelin American Dancer' s Flying Dutcman Pe de Vento do Vale Negro Docas do Monte Gordo Aquatass Captain Cousteau Parisade Mais Pequeno Parisade Melro Popparin Pao Torrado Del Sur' s Pacific Wizard April Fool s Vissi Fetissi Popparin Pouco Frito Barco da Casa d' Alandra Parisade Macieira Tassuttelijan Amadeus Parisade Javali Tajmadoran Cameron Parisade Jatar Ully ot the Queen Ute Suurimmillaan yhdellä uroksella on ajanjaksolla jälkeläistä 16 pentueesta, joka on 7,8% kaikista Suomessa syntyneistä pennuista (viimeisin pentue ). Suurimmillaan yhden uroksen osuus vuoden aikana rekisteröidystä pentumäärästä on ollut 34,7 %. Seuraavan polven jälkeläisiä on suurimmillaan yhdellä uroksella 168 kpl. Näistä tuloksista vastaava tuottoisin siitosmatadori on Bismark da Casa do Macau. Alla olevaan isoisä taulukkoon on merkitty urokset, joilla on eniten jälkeläisiä toisessa polvessa vuosina Taulukosta käyvät ilmi uroksen vanhemmat, syntymävuosi sekä jälkeläisten määrät toisessa ja ensimmäisessä polvessa. Taulukko 41-6 Merkittävimmät isoisät vuosilta Merkittävimmät isoisät synt Bismark da Casa do Macau (Felix do Monte do Catula x Isis) Ourique do Vale Negro (Cartmel do Valen Negro x Caravela do Vale Negro) American Dancer' s Flying Dutcman (Sun Joy s Guarda O Mar Alto x Scrimsh.) Meias do Vale Negro (Makuti x Escama do Vale Negro) Booguei (Rolfe x Bianca) Barco da Casa d' Alandra (Hugo do Monte do Catula x Milu) Horaciao do Monte do Catula (Grelo do Casa da Serra. x Filomena do Monte do) Parisade Rei (Barco da Casa d' Alandra x Parisade Ramo de Flores) Pe de Vento do Vale Negro (Cartmel do Valen Negro x Gale do Vale Negro) Aquatass Captain Cousteau (Robel Christopher Robin x Aquatass Andrina af A) Parisade Jorro de Aqua (Meias do Vale Negro x Juliana do Vale Negro) Tajmadoran Fidius (Parisade Jorro de Aqua x Ninfa do Vale Negro) Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

15 Yllä olevien taulukoiden perusteella voidaan todeta, että rodussamme on useita liikaa käytettyjä uroksia. Toisen polven jälkeläismäärien tarkastelu osoittaa yksittäisten urosten vaikutuksen alenevissa polvissa, ja tässä tulee ottaa ottaa huomioon koko syntyneiden koirien määrä eli 1129 kpl (viimeisin pentue ). Neljällä eniten käytetyllä isoisällä on kullakin yli 100 toisen polven jälkeläistä. Urosten käyttö sukupolvittain neljän vuoden jaksoissa laskettuna prosenttiosuuksin osoittaa että vuosina eniten käytetyn Ourique do Vale Negron osuus tuolloin oli 34% ja seuraavan Meias do Vale Negron osuus oli 15%. Vuosina eniten käytetyn Booquien osuus oli 13,2% ja seuraavan Bismark da Casa do Macaun osuus oli 10,9 %. Vuosina eniten käytetyn Bismark da Casa do Macaun osuus oli 14,1% ja seuraavan Parisade Rein osuus 9,7%. Viime vuosina urosten käyttö on ollut maltillisempaa, mutta edelleen joidenkin yksilöiden kohdalla on liikakäyttöä. Seuraavassa taulukossa on tarkasteltu narttujen jalostuskäyttöä vuosina Mukana ovat nartut, joilla on vähintään 15 pentua. Taulukko 41-7: Narttujen jalostuskäyttö vuosina Jälkeläisiä nartun Jälkeläisiä vuosina koko Nartut elinaikana pentuja pentueita Pentuja 2. sukuyhteensä polvessa 1. Hortela do Monte do Catula Parisade Falesia Yelsek Mary Celeste at Gemson Parisade Joane Parisade Barbara Mountainhead' s Amora Degifford Parisade Olive Parisade Ramo de Flores Parisade Baunilho Memmu Biley's Izzy Mizzy Parisade Boa Tarde Dream Chaser's Arando April Fool's Hula Hoops Konkkaronkan Gansterinheila Nikiita Infanta de Gifford Konkkaronkan Go-Go tyttö Konkkaronkan Faktahomma Parisade Beira Mar Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

16 Alla olevaan taulukkoon on merkitty nartut, joilla on eniten jälkeläisiä toisessa polvessa vuosina Taulukosta käyvät ilmi nartun vanhemmat, syntymävuosi sekä jälkeläisten määrät toisessa ja ensimmäisessä polvessa. Taulukko 41-8: Merkittävimmät isoäidit vuosilta Merkittävimmät isoäidit synt Juliana do Vale Negro (Ilheu d Albergaria x Margarida do Zoo de Lisboa) Yelsek Mary Celeste at Gemson (Cartmel the Seafarer x Rarjo Brown Girl in.) Hortela do Monte do Catula (Grelo do Casa da Serra. x Filomena do Monte do) Parisade Ramo de Flores (Ourique do Vale Negro x Ribalta do Vale Negro) Parisade Janela (Meias do Vale Negro x Juliana do Vale Negro) Konkkaronkan Barbityttö (Parisade Janota x Parisade Ilha) Aguatelin Condessa (Pe de Vento do Vale Negro x Aguatelin Baronesa) Parisade Joaninna (Meias do Vale Negro x Juliana do Vale Negro) Parisade Boa Tarde (Horaciao do Monte do Catula x Parisade Jamilena) Ninfa do Vale Negro (Cacau do Vale Negro x Ruca) Parisade Jamilena (Ourique do Vale Negro x Parisade Joaninna) India do Vale Negro (Makuti x Rede do Vale Negro) Parisade Baunilho (Bismark da Casa do Macau x Hortela do Monte do Catula) Suurimmillaan yhdellä nartulla on 41 jälkeläistä, joka on 3,6% kaikista Suomessa syntyneistä pennuista (viimeisin pentue ). Kolmen eniten käytetyn nartun osuus alenevien polvien jälkeläismäärässä on 66%. Toisen polven jälkeläisiä on enimmillään nartulla 141 kpl. Eniten toisen polven jälkeläisiä saanut narttu (Juliana do Vale Negro) on emänä kahdelle muulle eniten käytetylle nartulle ja lisäksi kahden muunkin nartun sukutaulussa tässä taulukossa. Yksittäisten narttujen käyttö on tasaisempaa kuin urosten käyttö. Suomen kantaan suuresti vaikuttaneet ja edelleen sukutauluista runsaasti löytyvät ensimmäiset tuonnit olivat hyvin samansukuisia. Näistä Ourique do Vale Negro ja Pe de Vento do Vale Negro ovat samasta isästä, ja niiden äidit ovat sisaruksia. Meias do Vale Negro ja India do Vale Negro ovat Makutin jälkeläisiä, ja Juliana do Vale Negro on Makutin toisen polven jälkeläinen kuten myös Ninfa do Vale Negro. Horacio ja Hortela do Monte do Catula ovat täyssisaruksia, ja niiden takaa löytyvät sekä Booquie että Meias, kuten myös toisen sisarusparin Barco ja Balandra da Casa d' Alandran takaa. Makuti löytyy useita kertoja Yelsek Mary Celeste at Gemsonin takaa, kuten myös Bismark da Casa do Macaun sukutaulusta. Yhteenveto Keskeisimmät Suomen portugalinvesikoirakannan geneettistä rakennetta heikentävät tekijät ovat urosten liikakäyttö, jalostuskoirien keskinäinen sukulaisuus ja kannan pieni koko. Yksittäisen jalostuskoiran suhteellinen pentujen määrä nousee korkeaksi jo muutamalla pentueella. Kotimaista kantaa tulisi käyttää monipuolisemmin. Rotumme tarvitsee jatkuvasti täydennystä ulkomailta geneettisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Suunniteltujen yhdistelmien sukulaisuus tulisi tarkistaa mahdollisimman pitkälle. Lähteet: - kaikki taulukot: KoiraNet v3.02/ , viimeisin pentue Kangasvuo, Inkeri: Jalostussolmuja; Mäki, Katariina: Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen; Mäki, Katariina: Pienten populaatioiden jalostus; Mäki, Katariina ja Ekman, Tarja: Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan (HETIn sukusiitosseminaarin antia, syksy 2003) LIITE 4 Tuonnit kasvattajittain v LIITE 5 Jalostukseen käytetyt urokset (64 kpl) vuosina isälinjoittain pentueen rekisteröintivuoden mukaan. Viimeisin pentue LIITE 6 Jalostukseen käytetyt nartut (98 kpl) vuosina emälinjoittain pentueen rekisteröintivuoden mukaan. Viimeisin pentue Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

17 4.1.4 Jalostuspohja ja siitosmateriaali muissa maissa Nykyisin portugalinvesikoiran vahvimmat alueet ovat USA, Portugali, Pohjoismaat ja Iso-Britannia. Useassa Euroopan maassa on pientä kasvatustyötä aluillaan. Kaikkien eri maiden koirat ovat lähtöisin samoista kantakoirista ja ovat näin ollen sukua keskenään. Portugalin ja USA:n linjat ovat alun pitäen eri koirista lähtöisin, mutta niiden keskinäiset sukulaisuussuhteet ovat merkittävät. Euroopasta viedään Amerikan mantereelle koiria ja päinvastoin. Suomeen tuli ensimmäinen koira USA:sta jo 90-luvun alussa. Amerikkalaisperäisiä koiria löytyy niin Portugalista kuin muistakin rodun harrastajamaista. Puhtaasti portugalilaista alkuperäistä linjaa on myös olemassa. Portugalissa on kymmenkunta aktiivista kasvattajaa, ja vuosittain rekisteröidään noin sata koiraa. Portugalissa on rotukirja avoin ja kantaan on mahdollista saada uutta geneettistä materiaalia rotuunottojen kautta. Vuonna 2007 tähän RI-rekisteriin rekisteröitiin 11 koiraa. USA on suurin portugalinvesikoiramaa rekisteröintien ollessa vuosittain noin 1500 koiraa ja rekisteröintien kokonaismäärän ollessa noin (ks. 2.4). Vuonna 1984 rekisteröitiin 182 koiraa ja vuonna 1990 rekisteröitiin 601 koiraa. Vuoden 2006 rekisteröintimäärä oli 1454 koiraa. Rotu oli USA:ssa vuonna 2007 suosituimmuusjärjestyksessä sijalla 65. Kanadassa on toistakymmentä kasvattajaa, ja koirien rekisteröintimäärät ovat nousseet siellä nopeasti. Vuonna 1992 siellä oli noin 35 koiraa ja 1998 noin 400 kpl. Vuosittaiset rekisteröintimäärät 2000-luvulla ovat jo useita satoja. Koirat ovat siellä pääasiassa Amerikkalaista alkuperää. Iso- Britanniassa on vajaa 10 kasvattajaa, (ks. 2.4) ja vuosittain syntyy noin kuusi pentuetta. Vuonna 2007 koiria rekisteröitiin Iso-Britanniassa 46 kpl. Ruotsin rekisteröintimäärät ovat kasvaneet reippaasti viime vuosina. Ruotsissa on vuonna 2007 syntynyt 280 pentua 30 pentueessa 20 kasvattajan toimesta ja tuontikoiria on rekisteröity 5 kpl. Kasvattajia on yhteensä noin 25 kpl. Seuraava taulukko kuvaa Ruotsin kantaa isoisien ja isoäitien perusteella. Isoisätaulukossa on 7 urosta, joilla on yli 100 toisen polven jälkeläistä. Urokset ovat syntyneet Isoäititaulukossa on viisi narttua, joilla on yli 100 toisen polven jälkeläistä. Nartut ovat syntyneet Taulukko 41-9: Merkittävimmät isoisät ja isoäidit Ruotsissa. Merkittävimmät isoisät synt 2. polvi 1. Gorila Do Vale Negro Barco Da Casa d'alandra Isostar's Elegante Emmet The Seakin Parisade Janota Fryksdalens Dryga Drillo Lacustrine Tt-On-Toast Nico d' Obra Do Vale Negro Merkittävimmät isoäidit 1. Biley's Anständiga Minette Rödtop Peggie Sue I Fryksdalen Helm's Alee Liberty At Seabec Biley's Amanda Sjövild Rödtop Porto Terra Lähde: Norjassa rekisteröinnit ovat hitaassa kasvussa. Ruotsin ja Norjan kannat ovat läheistä sukua toisilleen. Suomesta on viety koiria mm. Ruotsiin, Norjaan, Portugaliin, Iso-Britanniaan, USA:an ja Australiaan. Muualla Euroopassa on pieniä määriä kasvattajia, ja koiria löytyy ainakin Hollannista, Saksasta, Ranskasta, Italiasta ja Tsekin tasavallasta. Muualla maailmassa tiedetään joitakin koiria ja/tai kasvattajia olevan Etelä-Afrikassa, Uudessa- Seelannissa, Singaporessa, Japanissa ja Brasiliassa. Australiassa syntyy noin 3 4 pentuetta vuosittain. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

18 Taulukko Portugalinvesikoirien rekisteröintimääriä eräissä maissa Rekisteröintivuosi Suomi Ruotsi Norja Portugali Iso-Britannia USA Lähteet: Koiramme-lehti 1-2/06, Hundsport-lehti 1-2/06, AKC:n, KC:n, NKK:n, RSCE:n ja CPC:n Internet-sivut sekä portugalinvesikoiraharrastaja USA:sta ja Norjasta. Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

19 4.2 LUONNE JA KÄYTTÖOMINAISUUDET Luonne ja käyttöominaisuudet: rotumääritelmä, kirjallisuus ja luonnetesti Se mikä saa koiran suoriutumaan tehtävistään hyvin vedessä, koostuu monista asioista. Aivan ensimmäiseksi sillä täytyy olla intohimo veteen ja sen täytyy olla erittäin rohkea. Toiseksi, sen on kyettävä käyttämään kaikkia neljää jalkaansa ja häntäänsä nopeuden ja kestävyyden saavuttamiseksi. Sitten sillä täytyy olla älykkyyttä ja reagointikykyä vastata nopeasti annettuihin käskyihin paineen alaisena. Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, sillä pitää olla jatkuva halu suoriutua tehtävistään omistajalleen ja olla osana työjoukkoa. (Carla Molinari, The Portuguese Water Dog) Portugalinvesikoiran rotumääritelmä kuvaa luonteen lyhyesti: kiihkeä, itsepäinen, rohkea, riidanhaluinen, pidättyväinen ja rasitusta kestävä. Kova, läpitunkeva ja tarkkaavainen ilme ja verraton näkö- ja hajuaisti. Poikkeuksellisen älykäs ja oppivainen; noudattaa jokaista isäntänsä antamaa käskyä ilmeisellä mielihyvällä. Rotumääritelmässä ei ole kuvattu luonteen osalta hylkääviä piirteitä. Rotumääritelmän vastaiset ominaisuudet kuten arkuus ja pelokkuus eivät ole toivottuja luonteenominaisuuksia, ja näitä esiintyy joskus koirillamme. Aggressiivisuus ei ole hyväksyttävää nykypäivän yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta. Rodussa on kyllä havaittavissa joskus korostunutta sukupuoliviettiä ja urosten välistä uhoamista esiintyy. Aineistoa kattavien päätelmien tekoon portugalinvesikoirakantamme luonteesta ei ole. Näyttelytuloksissa on tuomareilta vain yksittäisiä mainintoja arasti esiintyneistä koirista (ks. vuosikirjat). Vuoden 2003 terveyskyselyssä koiria luonnehdittiin pääsääntöisesti erittäin sosiaalisiksi, aggressiivisuutta kerrottiin esiintyvän vain vähän, varautuneisuutta ja arkuutta jonkin verran. Muutamien (10 %) koirien kerrottiin olevan ääniherkkiä tai paukkuarkoja. Portugalinvesikoiria on vuoden 2008 toukokuulle asti testattu suomalaisella luonnetestillä 40 kpl, joka on 3,4% koko kantamme koirista. Testattujen koirien määrä on 2000-luvulla lisääntynyt. Taulukko 42-1: Taulukko kuvaa osallistumista luonnetestiin vuodesta 1996 alkaen, jolloin otettiin käyttöön nykyiset luonnetestisäännöt. Taulukossa on eritelty testattujen koirien lukumäärä ja tulosten jakaantuminen + ja tuloksiin, sekä keskeyttäneiden lukumäärä. *Viimeisin tulos on Vuosi * YHT Test koirat LTE LTE 100% 100% 100% 100% 90,9% 100% 100% 100% 100% 100% 96% + % LTE - LTE - % LTE 0 LTE 0 % Lähteet: Vesikoirat ry:n kotisivut, KoiraNet v3.02/ ,1% 4% Taulukko 42-2: Seuraavassa taulukossa on kuvattu portugalinvesikoiran rotumääritelmän luonneominaisuuksia luonnetestin määritelmien suhteen. Taulukko on vain viitteellinen, ja sen tarkoituksena onkin antaa välineitä tulevaisuuden luonnekeskustelulle. Rodun sopeutuminen nyky-yhteiskuntaan on otettava huomioon näitä ominaisuuksia arvioitaessa. Taulukkoon on eritelty luonnetestin arvoitavat ominaisuudet ja merkitty portugalinvesikoiralle toivottavat, hyväksyttävät ja ei-toivottavat arvostelut. Kasvattajilla ja harrastajilla on varmastikin erilaisia näkemyksiä koiriemme toivottavista luonteenpiirteistä. Taulukossa on myös lyhyesti selitetty luonnetestissä testattava ominaisuus ja mitä sillä tässä tarkoitetaan. Lisää tietoa luonnetestistä: Jorma Lankinen: Luonnetesti - Mitä ja miksi? Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma

20 Palveluskoirien luonnetestin osaalueet ja niiden lyhyt kuvaus. Toimintakyky: Kuvaa koiran kykyä tehdä ratkaisuja sille uusissa tilanteissa. Liitetään usein rohkeuteen, mutta toimintakykyä ilmaisee niin puolustautuminen kuin pakokin. Ei itsenäinen riippumaton ominaisuus. Terävyys: Koiran taipumus reagoida aggressivisesti uhkaavaa ihmistä kohtaan. Mitä terävämpi koira, sen pienemmästä ärsytyksestä tulee aggressiiviseksi. Puolustushalu: Koiran perinnöllinen halu puolustaa laumaansa ja itseään. Kuvataan nimenomaan halua, ei opittua kykyä. Taisteluhalu: Koiran perinnöllinen halu käyttää ruumistaan leikkimieliseen taisteluun. Ilmenee usein leikkimishaluna. Väsyessään fyysisesti jatkaa toimintaansa taisteluhalunsa avulla. Rotumääritelmän mukaisen luonteenominaisuuden arvioiminen luonnetestin vastaavien ominaisuuksien suhteen. Portugalinvesikoiran luonteenominaisuudet liittyvät useampaan luonnetestin arvioitavaan ominaisuuteen. Poikkeuksellinen älykkyys ei ole luonnetestissä mitattava ominaisuus. Rohkea Portugalinvesikoiran on täytynyt pystyä toimimaan paineen alaisena ja ratkaisemaan itsenäisesti ongelmia ja suorittamaan kalastuveneillä annetut tehtävät. Tämä on ns. luonteen yleiskuvaus. Rohkeus ja itsenäisyys ovat hyviä ominaisuuksia nykypäivän koirillemme, mutta saattavat olla koulutettavuuden kannalta joskus ongelmallisia. Omistajastaan tukea hakeva saa alemman arvosanan, mutta on helpompi koulutettava. Riidanhaluinen Rohkea, Kiihkeä Omaisuuden vartiointiin liittyvät ominaisuudet. Koirat ovat olleet kuumaverisiä ja taipuvaisia reagoimaan vastaantuleviin tuntemattomiin uhkiin, haastamaan vastaantulevat tuntemattomat koirat. Rotumääritelmän termit kuvaavat koiran tapaa reagoida nopeasti ja päättäväisesti. Aggressiivinen ja/tai liian hermostunut suhtautumnen ympäristöön ei ole toivottava ominaisuus nykypäivän koiralle. Riidanhaluinen, rohkea Veneillä työskentelevän koiran tehtäviin on kuulunut vartiointi ja omaisuuden puolustaminen. Tätä ominaisuutta on vaihtelevasti rodussamme. Puolustushalun ei tule erittäin suurta tai hillitsemätöntä. Rasitusta kestävä Koirien on täytynyt työskennellä kalastusveneillä väsymättä päivittäin pitkiä aikoja. Tämä koiran sisäinen moottori on harrastuskoiran tärkeimpiä ominaisuuksia. Kuvaa koiran kestävyyttä. Portugalinvesikoiran luonnetestin eri alueilla: Toivottavat Hyväksyttävät Ei-toivottavat Toivottavat: +3 erittäin suuri +2 suuri +1 kohtuullinen Hyväksyttävät: -1 pieni Ei-toivottavat: -2 riittämätön -3 toimintakyvytön Toivottavat: +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua +1 pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua Hyväksyttävät: +2 suuri ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua Ei-toivottavat: -1 pieni jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -2 kohtuullinen jäljelle jäävin hyökkäyshaluin -3 suuri jäljelle jäävin hyökkäyshaluin Toivottavat: +3 kohtuullinen, hillitty +2 suuri, hihllitty +1 pieni Hyväksyttävät: -1 haluton Ei-toivottavat: -2 erittäin suuri -3 hillitsemätön Toivottavat: +3 suuri +2 kohtuullinen +1 erittäin suuri Hyväksyttävät: -1 pieni Ei-toivottavat: -2 riittämätön -3 hillitsemätön Portugalinvesikoirien luonnetesteissä eniten korostuneet arvosanat +1 ( 67%) -1 (23%) +1 (69%) +3 (31%) +1 (44%) +3 31% +2 (41%) -1 (36%) Portugalinvesikoirien jalostuksen tavoiteohjelma