Kehittämishanke. Tuenhakijan järjestelmästä tulostama hakemuskopio HANKKEEN TIEDOT PERUSTIEDOT

Transkriptio

1 Allekirjoittaja Tuenhakijan järjestelmästä tulostama hakemuskopio Kehittämishanke HANKKEEN TIEDOT Hankenumero: Hakemuksen tila: Vireilletulopvm: Hakemuksen läpikäynti (TR) Hakemus: Sähköinen PERUSTIEDOT Hakija Y-tunnus Kunta KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KOKKOLA Yhteystiedot Käyntiosoite Postinumero Toimipaikka Närvilänkatu KOKKOLA Postiosoite Postinumero Toimipaikka Närvilänkatu KOKKOLA Hakijan www-osoite Yhteyshenkilö Rooli Heidi Jokinen yhteyshenkilo Puhelinnumero Sähköpostiosoite heidi.jokinen@kpedu.fi Yhteyshenkilö Rooli Heidi Jokinen yhteyshenkilo Puhelinnumero Sähköpostiosoite heidi.jokinen@kpedu.fi Vastuuhenkilö Rooli Jarmo Matintalo vastuuhenkilo, allekirjoittaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite jarmo.matintalo@kpedu.fi Koulutus Kuvaus Siirronsaaja / Siirronsaajat Tuen siirron saajan nimi/ yrityksen nimi Sopimuspäivämäärä Y-tunnus tai Ry-tunnus Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä

2 Rooli Jarmo Matintalo vastuuhenkilo, allekirjoittaja Puhelinnumero Sähköpostiosoite Hankkeen tiedot Polku maaseudulle Alue Rieska-LEADER ry Hankkeen toteutuskunta 2014 kuntajaon mukaan KANNUS Tukea haetaan Toimintaryhmä Hankkeen aloituspäivämäärä Hankkeen lopetuspäivämäärä Hanke on luonteeltaan Alueiden välinen Hakija esittää hankkeelle ohjausryhmää Kyllä Hakija esittää tukea siirrettäväksi toiselle toteuttajalle hankkeen toteuttamiseksi tai hanke on yritysryhmähanke Kyllä Hankkeen julkinen kuvaus Polku maaseudulle -hankkeessa tehdään maaseutua ja maaseudun ammatteja ja yrityksiä tutuiksi eri kouluasteiden oppilaille, opiskelijoille ja henkilökunnalle Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kohderyhmänä ovat hankealueen lapset ja nuoret sekä koulujen opettajat ja opinto-ohjaajat. Osallistuvina tahoina ovat alueen oppilaitokset, yritykset, yhdistykset sekä mm. kuntien sivistystoimet. Polku maaseudulle -hankkeessa tavoitteena on kehittää yrittäjä-, ammattilais- ja kouluverkosto maaseudun ammattien markkinointiin ja verkoston avulla juurruttaa myönteinen asenne maaseudun toimintaympäristöön, ammatteihin ja tuotteisiin. Pitkän ajan tavoitteena on parantaa maaseudun elinvoimaa ja vetovoimaa lisäämällä tietämystä ja kokemusta maaseudun ammateista erityisesti lasten ja nuorten parissa. HANKESUUNNITELMA Hakijaselvitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Kpedu on vuonna 1995 perustettu maakunnallinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Kpedussa on tutkinto-opiskelijoita noin 5200 ja henkilökuntaa noin 440. Kpedussa voi suorittaa 60 eri tutkintoa. Luonnonvaraalan koulutusta tarjotaan Kannuksen, Kaustisen ja Perhon toimipaikoissa. Kpedun liikevaihto vuonna 2017 oli 36,5 milj.euroa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymällä on pitkä kokemus EU-osarahoitteisten hankkeiden toteuttamisesta. Kpedulla on joulukuussa 2018 käynnissä eri rahoituksilla kaikkiaan 51 eri hanketta, joissa Kpedu on joko hallinnoija tai osatoteuttaja. Kpedun hankeketoiminnan kokonaisvolyymi oli v noin 3 M. Osatoteuttaja JEDU Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä on perustettu vuonna 2012 yhdistämällä Kala- ja Pyhä- Siikajokilaaksojen koulutuskuntayhtymät. Vuoden 2018 alusta se on toiminut nimellä Koulutuskeskus JEDU, joka on 13 kunnan omistama maakunnallinen koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Toimialueella on n asukasta. JEDU järjestää ammatillista koulutusta seitsemän eri yksikön kautta ympäri Suomea, erityisesti vankilakoulutusta toteutetaan koko maassa. Opiskelijoita on n Hankkeen tarve ja tausta TARVE Maaseudulla tarvitaan työntekijöitä ja yrittäjiä Maaseutu on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen voimavara tänään ja tulevaisuudessa. Suomi tarvitsee elinvoimaista maaseutua siirtyessään kohti kestävää, uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa taloutta ja yhteiskuntaa. Mittavat luonnonvarat ovat olennaisia maamme kilpailukyvylle ja sen kehittymiselle. Ratkaisevaa on kuinka hyvin osaamme hyödyntää maaseudun aineellisia ja aineettomia voimavaroja hyvinvoinnin ja toimeentulon lähteenä ja kuinka saamme maaseudun pysymään elinvoimaisena ja vetovoimaisena paikkana elää ja yrittää. Ilman tavoitteellista kehittämistoimintaa ja konkreettisia toimenpiteitä maaseudun elinvoimaisuutta ei kuitenkaan voida tulevaisuudessa turvata. Erityisesti harvaanasuttu maaseutu on monien haasteiden edessä muun muassa yksipuolisen elinkeinorakenteen sekä vähenevän ja ikääntyvän väestön myötä. Kehitys edellyttää uudenlaista ajattelua ja ratkaisukeskeisyyttä sekä paikallisia toimintamalleja ja yhteistyötä eri tahojen kesken. Useita maaseutuelinkeinoja uhkaa työvoimapula. Esimerkiksi metsäkoneenkuljettajista, metsureista, maatalouslomittajista, neuvojista ja maatalouden tarvitsemista rakennusalan ammattilaisista on jo nyt pulaa. Maatilojen koon kasvu tarkoittaa sitä, että maatiloja ei hoideta yksinomaan viljelijäperheen voimin. Tilat tarvitsevat entistä enemmän ammattitaitoisia tilatyöntekijöitä. Lisäksi perinteisen maatalouden rinnalle on syntynyt monenlaista uudenlaista maaseutuyrittämistä, esimerkiksi hoivapalveluita, metsäpalveluyrittäjyyttä sekä maaseutu- ja luontomatkailua. Tämän vuoksi esim. urakoitsijoiden, tilatyöntekijöiden, metsäalan työntekijöiden, tietotekniikan taitajien ja sote-alan ammattilaisten tarve maaseudulla on kasvanut. Maaseudun mahdollisuutena nähdään myös etätyön ennustettu merkittävä lisääntyminen parantuneiden tietoliikenneyhteyksien ansiosta. Maaseudulla on runsaasti mahdollisuuksia luonnonläheiseen elämään, vapaa-aikaan ja harrastamiseen. Maaseutukuntien turvallinen ja puhdas kasvuympäristö ovat myös tekijöitä, joiden on katsottu säilyttävän maaseudun vetovoimaa. Maaseudulla sijaitsevat teollisuusyritykset ovat myös työvoimapulassa ja niiden vetovoimaisuus aiheuttaa puolestaan lisää työvoimapulaa perinteisiin maaseudun ammatteihin. 2

3 Lapsille ja nuorille ajanmukaista tietoa maaseudun mahdollisuuksista Entistä harvemmalla lapsella tai nuorella on enää kosketuspintaa maaseutuun. Ruoka- ja asennekasvatus ovat yhä tärkeämpiä, koska lasten ja nuorten omakohtaiset kokemukset ruoan reitistä pellolta pöytään ovat vähäisiä maatilojen vähenemisen myötä. Oulun Yliopiston väitöstutkimuksen (Pia Smeds: Farm Education - sustainability, food and education, 2017) mukaan yli kolmasosalla alakoululaisista on virheellinen kuva ruoan tuotannosta. Oppilaiden mielikuva maatilasta on usein romantisoitunut tai maatila koetaan jonkinlaisena eläintarhana. Median luoma kuva ruoasta ja sen tuotannosta vaikuttaa paljon lasten ja nuorten mielikuviin. Kokemusten puutteessa ei myöskään opita arvostamaan maaseutua, puhdasta luontoa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä. Maaseudusta, maaseutuammateista ja -yrittämisestä tiedottavaa hanketta tarvitaan uusien ammattilaisten ja yrittäjien saamiseksi, mutta myös yleisen tietotason kohottamiseksi. Lasten ja nuorten asenteet maaseutua ja luonnonvarojen käyttöä kohtaan saadaan näin paremmin vastaamaan todellisuutta. Suunniteltu hanke edistää nuorten ja opettajien tietämystä kuluttajina nykyaikaisista maaseudun tuotteista ja palveluista. Hanke tukee myös lasten ja nuorten yrittäjyyskasvatusta tuomalla yrittäjien osaamisen ja kokemukset osaksi koulun arkipäivää sekä tarjoamalla nuorille ja opettajille mahdollisuuksia tutustua yrityksissä tehtävään työhön ja erilaisiin työmahdollisuuksiin yritysvierailujen puitteissa. Maaseudun uhkana ovat autioituminen ja jäljelle jäävän väestön ikääntyminen. Erilaiset maaseudulle muuttoa edistävät hankkeet ovat vastaiskuja tälle kehitykselle. Maaseutuammatteja markkinoiva hanke hidastaa nuorten poismuuttoa maaseudulta ja pitkällä tähtäimellä edistää työllisyyttä ja maaseudun elinvoimaisena säilymistä. Keskipiste-Leaderin ja Rieska- Leaderin nuorten kannanotto Youth manifestossa 2018 tuo selkeästi esille myös alueemme nuorten toiveet, jotka ovat hyvin vahvasti Polku maaseudulle -hankkeen tavoitteiden mukaisia: OPPIMINEN: Haluamme luoda omavaraisempia, monimuotoisempia ja kestävämpiä yhteisöjä maaseuduille läpi Euroopan. Me toivomme, että koulutukseen investoidaan. Nuorina haluamme luoda yhteyden alueisiimme ja hyödyntää tätä kytköstä jäädäksemme kotiseuduillemme ja kehittääksemme omia yhteisöjämme. Tämä voidaan toteuttaa luomalla kytköksiä korkeakoulujen ja maaseudun yritysten välillä sekä tukemalla nuorten yrittäjyyttä entistä enemmän. TYÖSKENTELEMINEN: Tarvitsemme työllistymismahdollisuuksia maaseudulla. Kaipaamme verkostoja koulujen ja paikallisten yritysten välille, jotta saisimme työelämästä tarpeellista työkokemusta. Haluamme tulla kohdatuksi ennakkoluulottomasti työelämässä, jotta voimme näyttää halumme oppia ja työskennellä itseämme kiinnostavilla aloilla. TAUSTA Tutustuminen Maaseutuammattiin ry:n toimintaan Kpedun ja Jedun edustajat kävivät vuonna 2018 tutustumassa Pohjois-Savossa Maaseutuammattiin ry:n toimintaan, jolla tehdään maaseutua sekä maaseudun ammatteja ja yrityksiä tutuiksi eri ikäisille lapsille ja nuorille. Tavoitteena on kasvattaa luonnonvara-alan ja maaseutuyritysten vetovoimaa työnantajina sekä kertoa yritystoiminnan mahdollisuuksista ja samalla parantaa luonnonvara-alan imagoa ja eettistä hyväksyttävyyttä lasten ja nuorten parissa. Lisäksi tavoitteena on helpottaa nuorten ja tulevien työnantajien kohtaamista. Pohjois-Savon malli perustuu alueen maaseudun toimijoiden verkostoon, joka tarjoaa alueen nuorille mm. työelämääntutustumis- ja työssäoppimispaikkoja sekä mahdollisuuksia erilaisiin vierailuihin ja teemapäiviin. Lisäksi yrittäjät tutustuvat kesätyö- ym. jaksojen kautta mahdollisiin uusiin työntekijöihin ja verkostoituvat alueen koulujen ja oppilaitosten kanssa. Maaseutuammattiin toiminta mahdollistaa eri kouluasteiden lasten ja nuorten sekä päiväkotilasten kokemus- ja elämyspohjaisen tutustumisen maaseutuun. Tätä kautta muokataan asenteita ja tietämystä positiiviseen ja todenmukaiseen suuntaan. Maaseutuammattiin toimintamalli on monelle lapselle ja nuorelle ainutkertainen mahdollisuus päästä tutustumaan maaseutuun ja nähdä siellä omat tulevaisuuden mahdollisuudet työn ja elämän saralla. Esiselvityshanke v Toimintamalli vaikutti kiinnostavalta, joten Jedu ja Kpedu toteuttivat Leader-rahoitteisen Maaseutuammattiin - esiselvityshankkeen, jossa selvitettiin mahdollisuutta aloittaa vastaavan tyyppinen toiminta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Esiselvityshanke toteutettiin ja sen toiminta-alueena oli Pirityisten, Rieska-, ja Keskipiste-Leaderin alueet. Esiselvityksen hallinnoija oli Jokilaaksojen koulutusyhtymä, Jedu. Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä Kpedu oli kumppanina. Esiselvityksen aikana pohjustettiin verkostoa alueen maaseutuammatteihin liittyvistä toimijoista (yrittäjät, teollisuusyritykset, yrittäjäyhdistykset sekä mm. maatalous- ja metsäalan kehittämis-, toiminta- ja neuvontaorganisaatiot) sekä oppilaitoksista (perusopetus, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset). Hankkeen aikana noin 3000 nuorta ja yli 100 opettajaa tutustui maaseutuammatteihin ja -yrittämiseen pääasiassa erilaisissa tapahtumissa ja yritysvierailuilla. Koulujen ja oppilaitosten johdon, oppilaanohjauksen ja opettajien mukaan maaseutuammattiin toimintamalli olisi äärimmäisen tervetullut ja toivottu lisä opetuksen toteuttamiseen ja elämyspohjaistamiseen. Lisäksi esiselvityksen aikana otettiin yhteyttä lähes 50 yritykseen ja kaikki suhtautuivat positiivisesti verkoston perustamiseen. Nyt haettavaan hankkeeseen on kirjoittanut aiesopimuksen 10 toimijaa, jotka ovat jo sitoutuneet yksityisrahaosuuden maksamiseen tai talkootyön tekemiseen. Esiselvityksessä todettiin selkeästi kaikkien tahojen yhteinen tarve tuoda Maaseutuammattiin ry:n kaltainen toimintamalli myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. 3

4 Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on kehittää alueellinen yrittäjä-, ammattilais- ja koulutusverkosto, joka jatkossa markkinoi ja tiedottaa maaseudun ammatteja ja mahdollisuuksia lapsille ja nuorille. Pidemmän ajan tavoitteena on istuttaa lapsiin ja nuoriin myönteinen asenne maaseudun toimintaympäristöä, ammatteja, yrityksiä ja tuotteita kohtaan sekä parantaa maaseudun elinvoimaa ja vetovoimaa Hankkeen konkreettisina tavoitteina on: 1. Nivotaan Polku maaseudulle -toimintamalli yhdessä koulujen johdon kanssa koulujen opetuksen toteuttamissuunnitelmiin, jotta tulevaisuudessa tavoitetaan kaikki alueen lasten ja nuorten ikäluokat. 2. Muodostetaan hankealueen yrityksistä, yhteisöistä, kunnista ja järjestöistä verkosto, joka yhteistyössä järjestää vierailuja, tutustumispäiviä, ts. markkinoi maaseudun mahdollisuuksia. 3. Kontaktoidaan kaikki hankealueen yläkouluikäset nuoret sekä opinto-ohjaajat ja opettajat. 4. Perustetaan yhdistys, joka jatkaa Polku maaseudulle -toimintaa hankkeen päättymisen jälkeen. Yhdistys vastaa tulevaisuudessa maaseudun toimijoiden ja koulujen välisen yhteistyön koordinoinnista ja järjestää teemapäiviä, tapahtumia, koulutuksia ja vierailuja. 4

5 Hankkeen toimenpiteet ja toteutustapa sekä riskit toteutuksessa TOIMENPITEET: 1. Palkataan työntekijä sekä muodostetaan projektitiimi ja ohjausryhmä. Projektitiimissä ovat mukana projektin vetäjä sekä edustajat Kpedusta ja Jedusta. 2. Hankkeen toiminnan suunnittelu yhdessä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Hankkeen onnistumisen kannalta on tärkeää sovittaa hanketoiminta ja opetuksen toteuttamissuunnitelmat yhteen. Toimintasuunnitelmat rakennetaan varhaiskasvatukseen sekä kaikille kouluasteille. Tärkeää on kehittää eri kouluasteiden vierailu- ja tapahtumakonseptit hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Suunnitelmat valmistellaan yhdessä Haapajärven ja Kannuksen sivistystoimien kanssa ja opponoidaan alueen muiden sivistystoimien avulla. 3. Vierailuiden ja tapahtumien pilotointi. Hankkeen aikana toimintaa pilotoidaan 24 eri yläkoululla (jokaisessa hankkeen alueen kunnassa) vierailuja ja tapahtumia. Ne toteutetaan yhteistyössä alueen yritysten ja yhdistysten kanssa. Hankkeen aikana ollaan mukana viidessä eri tapahtumassa, joilla saavutetaan lasten ja nuorten lisäksi myös vanhemmat ja muut maaseudusta kiinnostuneet ihmiset. Tapahtumat rahoitetaan osittain yhteistyökumppaneiden avulla ja hankkeen työntekijä antaa panoksen tapahtumien markkinointiin ja järjestelyihin. 4. Opettajien ja opojen tiedottaminen. Hankealueen opettajille ja opoille suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa 2 kpl maaseutuhenkisiä tyhy- / veso-päiviä. Päivien aikana maaseutu tuodaan uudella tavalla tutuksi opetushenkilöstölle ja mahdollistetaan tiedon välittyminen lapsille ja nuorille. 5. Markkinointimallin luominen. Mallin avulla voidaan koordinoida hankealueella toimivien tahojen (järjestöt ja yhteisöt) markkinoinnin toimenpiteitä lapsille ja nuorille. Mallin avulla markkinointia ja tiedottamista voidaan tehostaa ja virtaviivaistaa sekä välttää päällekkäistä työtä. 6. Verkoston luominen. Kartoitetaan ja sitoutetaan toimintaan soveltuvat yritykset ja tapahtumat ja etsitään sopivat tavat toteuttaa Polku maaseudulle -toimintaa eri yritysten kanssa. Mukana olevista yrityksistä nostetaan esiin maaseudun vetovoimaa nostavia asiakokonaisuuksia ja ne tuodaan esille viestintäkanavien kautta. Tämä sitouttaa yrityksiä toimintaan, myös tulevaa yhdistystä ajatellen. Hankekumppanit ovat vastuussa oman alueensa kumppanien sitouttamisesta, hanketyöntekijä toimii tässä apuna. 7. Kotisivujen perustaminen. Hankkeelle tehdään kotisivut, joilta löytyy myös lista yrityksistä, jotka ottavat vastaan tetjaksolaisia, työssäoppijoita ja oppisopimusoppilaita, tai jotka haluavat ottaa vastaan vierailijoita. Näin saadaan monipuolisia ja monialaisia kohteita tarjolle mm. kesätöistä kiinnostuneille lapsille ja nuorille. 8. Markkinointimateriaalin tuottaminen. Hankkeessa tuotetaan lähinnä kuva- ja videomateriaalia tukemaan hankkeen tavoitteita. Hankkeelle luodaan kalenteri/ somekanava, jossa näkyvät erilaiset tapahtumat, jotta vältetään päällekkäisyydet ja voidaan tehdä hedelmällistä yhteistyötä. Materiaalia tuotetaan sekä ostopalveluna että hankekumppaneiden omana työnä. TOTEUTUSTAPA Hankkeen hakijana toimii Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu). Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (Jedu) toimii hankkeessa osatoteuttajana. Kpedu ja Jedu tekevät keskenään tuensiirtosopimuksen, jossa sovitaan tarkemmin osapuolten vastuista ja velvollisuuksista. Hakijaorganisaationa Kpedu vastaa hankkeen hallinnosta, maksuhakemusten tekemisestä ja raportoinneista rahoittajalle. Kpedu ja Jedu hoitavat kumpikin kirjanpidon omalta osaltaan Hankkeen käytännön toiminnasta vastaa projektipäällikkö, joka rekrytoidaan heti, kun rahoituspäätös on saatu. Projektipäällikön toimipaikka on Kannuksessa ja työaika on puolipäiväinen. Projektipäällikön kanssa yhteistyössä toimivat Kpedun ja Jedun työntekijät, jotka nimetään hankkeen alussa. Eri toimenpiteitä toteutetaan koko hankealueella, ja niiden suunnittelussa ja toteuttamisessa ovat projektipäällikön lisäksi mukana muut hankkeen työntekijät Kpedusta ja Jedusta. Hankkeen ohjausryhmään kutsutaan seuraavien tahojen edustajat: Kpedu, Jedu, MTK Keski-Pohjanmaa, ProAgria, yrittäjäedustajat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta, ylä/alakoulun edustajat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta, rahoittajan edustaja. Ohjausryhmän tehtävänä on osallistua suunnittelutyöhön, olla projektihenkilöiden tukena ja tuoda esiin hankkeen kohderyhmien näkemykset. Ohjausryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa vuodessa. Hankkeeseen ovat aiesopimuksella (liite) lupautuneet mukaan yksityisrahaosuudella tai talkootyöllä; Kaustisen osuusmeijeri, RehuRaisio, ProAgria, MTK Keski-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaan maaseutunäyttelyt ry, Jetta-talot, Metsäkeskus, Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala, maatila Tiina ja Ilpo Wennström sekä Isokummun lammastila. Lisäksi mm. Maitokolmio, Snellman, Keski-Pohjanmaan yrittäjät, 4H Keski-Pohjanmaa ja monet alueen pienyritykset, kuten Uusitalo Group, ovat sanallisesti lupautuneet mukaan hankkeeseen. Yhteistyökumppaneiden rooli on merkittävä hankkeessa. Kumppanit osallistuvat tapahtumiin ja ottavat vastaan vierailijoita. Kumppanit ovat mukana suunnittelemassa lapsille ja nuorille suunnattua ohjelmaa sekä markkinointia ja tiedottamista. Kumppaneilla on mahdollisuus tuoda esiin omaa toimintaansa ja vaikuttaa siten asenteisiin ja mielikuviin. RISKIT Hankkeeseen rekrytoivan sopivan henkilön löytäminen on kohtuullinen riski, sillä maaseudulla osaavan työvoiman löytyminen ei ole itsestäänselvyys. Tähän on kuitenkin varauduttu sitouttamalla jo olemassa olevaa henkilöstöä hankkeeseen. Kyseiset henkilöt ovat olleet mukana jo esiselvityshankkeessa, eli verkostot ja toimintatavat ovat jo olemassa. Hankkeen tavoitteena on perustaa itsenäinen yhdistys jatkamaan hankkeen työtä pohjanmaalla. Yhdistyksen perustamiseksi vaaditaan yritysten ja yhdistysten vahvaa sitoutumista toimintaan, joka saattaa muodostaa riskin tavoitteen toteutumiselle. Tämän vuoksi sitouttamiseen ja tiedottamiseen panostetaan erityisesti hankkeen aikana. KESTÄVÄ KEHITYS Tapahtumissa tuodaan esille eri ammattien ja työpaikkojen mahdollisuuksia toimia kestävällä tavalla. Koko hanke on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen ja edistää alueen lasten ja nuorten tietoisuutta maaseudun elinkeinojen kestävästä tavasta toimia. Hankkeen yhteydenpidossa suositaan sähköisiä kanavia. Erilaiset jaettavat materiaalit toimitetaan pääsääntöisesti sähköisenä. 5

6 Yhteys Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan sekä alueelliseen ohjelmaan tai paikalliseen strategiaan. Miten aiemmat hankkeet on huomioitu? Hankkeella edistetään maaseudun ja maaseudun elinkeinojen eettistä hyväksyttävyyttä tuomalla esille maaseudun yritysten ja elinkeinojen ekologisuus ja eettinen toiminta. Hanke tuo maaseudun elinkeinojen mahdollisuudet näkyviksi kohderyhmille ja näin edistää maaseudun vetovoimaa ja työllisyyttä ja kilpailukykyä. Maaseudun mahdollisuudet ja elämänlaatu tulevat hankkeen kautta näkyviksi myös lapsille ja nuorille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta tutustua maaseudun elämään. Hanke verkostoi yrityksiä ja yhteisöjä maaseudun vetovoiman kasvattamiseksi. Rieska-Leaderin strategian ( painopisteistä haettava hanke tukee yrittäjyyden ja elinkeinojen edistämistä sekä vetovoimaisuuden vahvistamista. Lisäksi läpileikkaavista teemoista hanke tukee ekologisesti kestävää kasvua, innovaatioita sekä nuoria. Strategian tavoitteista toteutuvat vahva ja monipuolinen elinkeinorakenne sekä hyvinvoivat nuoret. * työvoiman ja opiskelijoiden riittävyys * uudet yrittäjät * maaseudun / biotalouden elinkeinojen tukeminen (uusiutuvaa energiaa, materiaaleja jne.) * uusi toimintakonsepti (innovaatio?) * suunnattu nuorille Keski-Piste Leader ry valitsema toimintatapa koko yhdistyksen toimintahistoriassa on perustunut alueen tasapuoliseen kehittämiseen rahoittamalla elinkeinokytkentäisiä ja nuorisotoimintaa tukevia hankkeita. Ohjelmakauden toiminnan painopisteinä ovat: * Yrittäjyyden edistäminen * Paikallisyhteisöt ja lähidemokratia * Nuoret voimavarana Pirityiset ry:n vuosien strategian mukaan tavoitetilana on, että vuonna 2020 alue hyvinvoiva, menestyvä yhteisö, jonka voimavara ovat sen asukkaat. Tavoitetilan osa-alueista tämä hanke edistää seuraavia: * Osaavat nuoret, toimivat naiset ja voimavaraväestö * Vahva pienyrittäjyys * Voimakas alkutuotanto * Elintarvikkeiden jatkojalostus ja luonnonvarojen hyödyntäminen Hanke on jatkoa maaseutuammattiin -esiselvitykselle, jonka tuloksena oli selkeä tarve Pohjois-Savon Maaseutuammattiin ry:n kaltaisen toimintamallin tuomisesta Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Pohjois-Savossa vastaavaa toiminta on käynnistetty hanketyöllä ja vuodesta 2011 lähtien toiminta on ollut yhdistyspohjaista. Toiminta-alue, kohderyhmä, hyödynsaajat sekä aikataulu TOIMINTA-ALUE Hankkeen toiminta-alueena on Rieska-, Pirityiset ja Keskipiste -Leader-ryhmien alueet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä ovat hankealueen lapset ja nuoret sekä koulujen opettajat ja opinto-ohjaajat. Hankkeen aikana toiminta kohdistetaan tiettyihin yläkouluihin, jotka valitaan hankkeen käynnistyessä. Tämä on tärkeää, jotta koulut voivat laittaa hankkeen tilaisuudet ja tapahtumat omiin vuosisuunnitelmiinsa. Hankkeesta on tiedotettu alueen yläkouluja, järjestöjä ja yrityksiä jo esiselvityshankkeen aikana. Erilaiset tapahtumat ovat tuoneet näkyvyyttä hankeidealle (lehtijutut, some). Hankkeen hyödynsaajia ovat myös mukana olevat yritykset, yhdistykset sekä eri viranomaiset kunnissa, koska positiivinen suhtautuminen maaseutuun ja maaseudun ammatteihin vaikuttaa elinvoimaisuuteen ja kiinnostukseen maaseutua ja siellä elämistä ja työllistymistä kohtaan. Mukana olevat tahot pääsevät tiedottamaan laajasti myös omasta toiminnastaan ja saavat uusia markkinointikanavia käyttöönsä. AIKATAULU Kevät Polku maaseudulle -toiminnan suunnittelu ja pilotoinnin aikataulutus tehdään yhdessä sivistystoimen ja oppilaitosten kanssa. Syksy Järjestetään ensimmäiset vierailu- ja toimintapäivät. Lasten ja nuorten toimintapäivät ja muut tiedotustilaisuudet jatkuvat myös toisen hankevuoden ajan. - Ollikkala-maaseutumessut elokuussa - Opojen tyhypäivä - Jouluinen Polku -maaseudulle tapahtuma Vuosi Lasten tapahtumapäivä Kannuksessa - Lasten maaseutunäyttely Haapajärvellä - Opojen tyhypäivä - Jouluinen polku maaseudulle -tapahtuma Vuosi Lasten tapahtumapäivä Kannuksesssa Tarkempi aikataulu liitteenä. 6

7 Miten hankkeen toteutumista arvioidaan? Miten hankkeessa syntyvää toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen? Hankkeen määrällistä toteutumista arvioidaan järjestettyjen tapahtumien ja toimenpiteiden määrällä, tavoitettujen lasten ja nuorten, opettajien, opojen ja yrittäjien lukumäärällä sekä tapahtumista ja yhteistyötapaamisista saatujen palautteiden avulla. Hankkeen toteumat ja arvioinnit käydään läpi ohjausryhmän kokouksissa kahdesti vuodessa. Hanketyöntekijä raportoi hankkeen edistymisestä säännöllisesti Kpedun ja Jedun projektiryhmissä sekä molempien talojen toimialojen palavereissa. Hankkeen tuloksia seurataan muun muassa tekemällä aktiivisesti kyselyjä niin oppilaitoksille kuin mukana oleville yrityksille ja yhdistyksille. Kyselyiden kautta saadaan tietoa, kuinka erilaiset toimintapäivät otetaan vastaan ja onko niillä vaikutusta lasten ja nuorten mieliin ja tietämykseen maaseutua ajatellen. Koulut, yritykset, järjestöt, organisaatiot, opettajat, opot, oppilaat ovat tahoja, joilta saadaan tietoa hankkeen tuloksista ja vaikuttavuudesta. Kyselyjä tehdään vähintään 24 opinto-ohjaajalle, 20 yritykselle tai yhdistykselle sekä 1000 lapselle ja nuorelle. Hankkeen tärkein ja konkreettisin tulos on Maaseutuammattiin ry:tä vastaavan yhdistyksen perustaminen. Yhditys hankkii jatkossa rahoituksen osittain koulutuskuntayhtymiltä, yksityisiltä yrityksiltä, yhdistyksiltä ja muilta tahoilta. Hankkeen toiminta siis jatkuu yhdistyksen kautta. Tiedottaminen Viestinnällä lisätään hankkeen näkyvyyttä, aktivoidaan kohderyhmää ja kerrotaan heille hankkeen tapahtumista ja toiminnasta. Viestinnällä varmistetaan hankkeen sisäinen tiedon kulku sekä informoidaan yhteistyökumppaneita, sidosryhmiä ja myös suurta yleisöä. Sisäinen tiedottaminen Hankkeen työntekijät perustavat työskentelyn alustaksi Office 365 -ryhmän tiedon jakamiseen ja WhatsApp - ryhmän päivittäiseen kommunikointiin. Hankkeen sisäisessä tiedottamisessa hyödynnetään projektiryhmä- ja ohjausryhmätapaamisten lisäksi puhelinta, sähköpostia ja skype-yhteyksiä. Projekti- ja ohjausryhmän jäsenet tiedottavat projektin toiminnasta taustatahoilleen. Toteuttajat tiedottavat hankkeesta henkilöstölleen omien kanaviensa kautta esimerkiksi sähköpostilla, henkilöstöpalavereissa ja henkilöstötiedotteissa sekä muissa sähköisissä tiedotuskanavissa. Ulkoinen tiedottaminen Hankkeen toiminnasta tiedotetaan laajasti ja monikanavaisesti, jotta tavoitetaan kaikki toiminnasta kiinnostuneet tahot mahdollisimman tehokkaasti. Tiedotusta tehdään suoraan sivistystoimien kautta, lehdistön, sosiaalisen median ja kotisivujen kautta. Tiedotusta tehdään laajasti myös mukana olevien järjestöjen ja yhdistysten kautta. Hankekumppanit ottavat vastuun oman alueensa viestinnän edistämisestä ja soveltuvien viestintäkanavien hyödyntämisestä. Sosiaalinen media on avainasemassa tiedottamisessa ja viestinnässä. FB, SnapChat, Instagram ja nettisivut ovat tärkeimpiä työkaluja. Lisäksi tiedottamisessa hyödynnetään mm. sähköpostia, hankkeen kotisivuja ja sosiaalista mediaa. Tiedottamista tehdään myös lehti-ilmoituksin, erilaisissa kokouksissa sekä tapahtumissa ja messuilla. Kohderyhmän lisäksi hankkeen toiminnasta ja tuloksista tiedotetaan suurelle yleisölle mediatiedotteilla. Hankkeen loppuraportti on hankkeen päätyttyä saatavissa hankkeen kotisivuilta ja hallinnoijaorganisaation kotisivuilta. Hankkeen jälkeen tulokset jäävät elämään yhdistyksen toiminnassa ja sen tiedottamisessa. Haettava hanke on Kehittämishanke Toimenpide Kohdennettu toimi 7.4 Maaseudun palvelut Maaseudun palvelut, kehittäminen KUSTANNUKSET JA RAHOITUS Kustannusmalli Kustannusmalli Flat rate 24 % (prosenttimääräinen korvaus) Perustelu kustannusmallin valinnalle Organisaatiomme kulurakenteen ja aiempien hankkeiden kulurakenteiden perusteella valittiin tämä kustannusmalli. Arvonlisävero sisältyy hankkeen kustannusarvioon Hakija saa hankkeen kustannuksiin liittyvät arvonlisäverot vähennyksinä takaisin (Arvonlisäverolaki [1501/1993] 10 luku) Hakija saa hankkeen kustannuksiin liittyvät arvonlisäverot palautuksena takaisin (Arvonlisäverolaki [1501/1993] 12 luku) Hankkeen kustannuksiin liittyvät arvonlisäverot korvataan hakijan toimintaansa saamissa valtion myöntämissä rahoitusosuuksissa Hankkeen kustannusarvio 7

8 Kustannuslaji Summa Palkat Palkkiot Vuokrat 0.0 Ostopalvelut Muut välittömät kulut Laskennalliset yleiskustannukset, 24 % Vastikkeeton työ Arvonlisäverokulut Kustannukset yhteensä Hankkeen tulot (vähennetään) Kustannukset yhteensä vähennettynä tuloilla Hankkeen rahoitussuunnitelma Rahoituslaji Summa Haettava tuki / avustus Kunnan suora rahoitus hankkeeseen 0.0 Muu julkinen tuki 0.0 Julkinen tuki yhteensä Yksityinen, rahallinen osuus Yksityinen, vastikkeeton työ Yksityinen rahoitus Rahoitus yhteensä Hankkeen tulot (lisätään) Kokonaisrahoitus Muu julkinen rahoitus Haetaanko toimenpiteeseen muuta julkista rahoitusta? Ei Onko toimenpide saanut muuta julkista rahoitusta? Ei TAVOITTEET Määrälliset 8

9 Yleishyödyllinen kehittämishanke Tavoitetaso Selitys Parantuneista palveluista hyötyvän maaseutuväestön määrä hlö Lapset, nuoret, yrittäjät Tuetussa hankkeessa tehdyt talkootyötunnit h messut, tapahtumat, vierailujen talkootyö - joista yli tavoitetason olevat talkootyötunnit h Hankkeen aikana työllistyneiden määrä yht. 1.0 htv Leader-hankkeen tavoitteet Tavoitetaso Selitys Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä yht kpl messut, tapahtumat, yritys- ja kouluvierailut Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, Naiset kpl koskee tasaisesti molempia sukupuolia Aktivointitilaisuuksiin osallistuneiden määrä, Miehet kpl koskee tasaisesti molempia sukupuolia Ympäristöä parantavat toimet 0.0 kpl - Rakennetut/kunnostetut/varustetut rakennukset ja rakennelmat 0.0 kpl - Laaditut ja päivitetyt suunnitelmat 2.0 kpl maaseudun mahdollisuuksien toiminnallinen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin, yhdityksen toimintamalli Hankkeeseen osallistuvat organisaatiot 40.0 kpl MHY, ProAgria, Jedu, Kpedu, MTK, 4H, Metsäkeskus ja yritykset ja pienemmät yhdistykset Hankkeet, joissa toteuttajana tai osatoteuttajana on valtion virasto tai laitos Arviotaso Selitys Vuosi 2014 HTV Vuosi 2015 HTV Vuosi 2016 HTV Vuosi 2017 HTV Vuosi 2018 HTV Vuosi 2019 HTV Vuosi 2020 HTV Vuosi 2021 HTV Vuosi 2022 HTV Vuosi 2023 HTV Laadulliset Uusia palveluita Tavoite Selitys Uusia palveluita ALLEKIRJOITUS Allekirjoittaja Allekirjoituspäivämäärä Jarmo Matintalo Ver 2.3 9