KASVUINNO Projektisuunnitelma KASVUINNO. Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUINNO Projektisuunnitelma 31.5.2013 KASVUINNO. Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen"

Transkriptio

1 KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen 1

2 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen Toteutusaika: Toteutusalue: Päärahoittaja: Osarahoittajat: Hakijat: Toteutus: Liitteet: Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan liitto P-S EAKR ohjelma, toimintalinja 1: kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen maakunnan kasvuhakuisten yritysten kehittämisohjelman valmistelu ja siihen liittyvät käynnistämis ja kehittämistoimenpiteet Keski-Pohjanmaan kunnat Projektiin osallistuvat yritykset Päätoteuttaja Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta Osatoteuttajat Kokkolanseudun kehitys KOSEK Oy ja Kannuksen kaupunki Hakijat toteuttavat projektin osittain itse ja osittain alihankintana Toteuttajien osabudjetit ja kuntarahoituksen jakautuminen Projektisopimus 2

3 TIIVISTELMÄ Projektin tavoitteet ovat: Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski-Pohjanmaalle Yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista muodostuvan palvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle Keskipohjalaisten yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen lisääntyminen Uusien liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksien löytyminen alueen yrityksille Tulokset ja vaikutukset ovat: Yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista on muodostunut maakunnallinen palvelukokonaisuus Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamalli Yritykset ovat löytäneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvunsa tueksi uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien muodossa Yritykset ovat käynnistäneet innovatiivista tuote- ja palvelukehitystä ja yrityskohtaisia investointitai kehittämishankkeita Yritysten valmiudet kansainvälistymiseen ovat parantuneet Yritysten välisiä verkostoja on syntynyt Yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja Yrityksiin on syntynyt tutkimuksen ja kehityksen, ns. avainosaajien, työpaikkoja Innovaatioita, tuote- ja palvelukehitystä sekä teknologian kehittämistä tukevan ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat: Keski-Pohjanmaan maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset toimialoista riippumatta Aloittavat ja toimivat yrittäjät Painotus erityisesti kasvuhakuisissa, innovatiivisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä Projektiin osallistuu 50 alueen kasvuhakuista, innovoivaa ja/tai kansainvälistyvää yritystä. Välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kehittämis- ja koulutusorganisaatiot Eri kehittämistoimijat ja rahoittajat (valtakunnallisesti), joiden tuntemus alueemme innovoivista kasvuhakuisista ja kansainvälistyvistä yrityksistä on vielä vähäistä. Projektin toimenpidekokonaisuudet: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 3) Yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi 3

4 1. TAUSTA JA TARVE 1.1. Yleistä kasvun ja innovaatioiden edistämisestä Julkinen keskustelu kasvuyrityksistä ja innovaatioista sekä niihin panostamisesta on viimevuosina lisääntynyt. Tähän on syynä muun muassa huomio kasvuyritysten työllisyysvaikutuksista. Vuosina Suomessa oli 668 kasvuyritystä. Ne loivat yli työpaikkaa, mikä vastasi puolta työllisyyden lisäyksestä yli kymmenen hengen yrityksissä (Kasvuyrityskatsaus 2012). Kasvuyrityksiä ei ole vain uuden teknologian alalla vaan kaikilla toimialoilla; suurin määrä kasvuyrityksiä on syntynyt palvelualoille. Kasvuyritykset voivat olla myös ns. paikallisia, eivätkä ne kaikki sijaitse kasvukeskuksissa tai harjoita vientitoimintaa. Onkin tärkeää tunnistaa ja tukea kasvuyrityksiä myös alueellisesti. Lisäksi on hyvä tunnistaa, auttaa ja tukea myös sellaisia kasvupotentiaalisia yrityksiä jotka vielä työllistävät alle kymmenen henkilöä, mutta niissä on havaittavissa selvä kasvuhalukkuus ja -hakuisuus ja potentiaalia suuremmiksikin yrityksiksi. Kasvussa onnistuminen edellyttää yritykseltä laajaa osaamista ja merkittäviä voimavaroja. Kasvuhakuisessa yrittämisessä on hyvin pitkälle kyse innovaatiotoiminnasta, uusien mahdollisuuksien näkemisestä, niihin keskittymisestä ja panostamisesta. Kasvun ohella toinen merkittävä kehittämisteema on viime vuosina ollut innovaatioiden löytäminen ja edistäminen uudeksi yritystoiminnaksi. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta saa alkunsa tyypillisesti henkilöstöstä, asiakkaista tai kumppanuusverkostoista arkipäiväisessä toiminnassa (Harmaakorpi 2009). Olennaisin ero verrattuna perinteiseen teknologialähtöiseen innovaatiotoimintaan on innovaatioaihioiden etsiminen yritysten ja muiden organisaatioiden käytännöistä ja kontakteista. Käytäntölähtöisyys ei tarkoita pelkästään innovaatioiden syntymistä käytännöllisistä ideoista, vaan uusien mahdollisuuksien, haasteiden, tarpeiden ja ongelmien määrittelyä käytännön lähtökohdissa, jotka tyypillisesti liittyvät muuttuviin markkinoihin, kysyntään, asiakkaiden käyttäytymiseen tai uusiin teknologioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi innovaatioita voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa, oppimalla tekemällä, omaksumalla valmiita ratkaisuja, yhdistelemällä olemassa olevaa tietoa uudella tavalla ja toteuttamalla innovaatioita yhdessä asiakkaan kanssa. Käytäntölähtöisen innovaation lähtökohtana on avoimen innovaation malli, jossa yritykset kaupallistavat sisäisten ideoiden lisäksi myös ulkoisia ideoita ja yritykset voivat kaupallistaa omia ideoitaan muiden kuin nykyisten liiketoimintakanaviensa kautta. (LYP 2011) Ns. avoimen, käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tunnistaminen on aiheuttanut muutoksen luonnollisesti myös innovaatiotoiminnan edistämiseen liittyvissä kehittämisohjelmissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Välittäjäorganisaatioiden ts. alueellisten kehittämispalveluiden ja yrityspalveluiden rooli on nähty tärkeäksi käytännön tason neuvonnan, asiantuntijapalveluiden, koulutuksen ja verkostoitumisen toteuttajina ja siten myös innovaatioiden edistäjinä. 1.2 Keskipohjalaisten yritysten tarpeet kasvussa, innovaatioissa ja kansainvälistymisessä Keski-Pohjanmaata kuvaa monipuolinen elinkeinorakenne ja vahvat tukijalat pk- ja erityisesti pienyritysvaltaisuudessa sekä kansainvälisessä suurteollisuudessa. Alueen vahvoja toimialoja ovat kemia, metalli, (puu)rakentaminen, teollisuuden palvelut, luonnonvara-ala ja elintarviketeollisuus sekä kauppa ja 4

5 palvelut. Alueen yrityskanta koostuu pääosin alle kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä. Pienempi osa on näitä suurempia. Alueella on paljon innovatiivisia mikroyrityksiä, joissa on havaittavissa selkeää kasvupotentiaalia. Uusia ideoita on runsaasti mutta resursseja niiden toteuttamiseen vähemmän. Moni alueen yritys tarvitsee apua liiketoimintansa kehittämiseen ja erityisen suuri tarve on kasvavilla ja innovatiivisilla kasvuhakuisilla yrityksillä. Panostamalla kasvaviin ja/tai kasvuhakuisiin pk-yrityksiin on mahdollista saada merkittävää hyötyä alueelle niin suoraan syntyvien työpaikkojen kuin myös välillisten heijastusvaikutuksien myötä. Alueen kasvuhalukkaat ja -hakuiset yritykset toimivat usealla eri toimialalla, lähtien ICT-alasta, rakennustuotteiden valmistukseen, metalli- ja konepajateollisuuteen, teollisuuden palveluihin sekä elintarviketeollisuuteen. Myös pitkään valmisteltu kaivostoiminta on nyt ottamassa askeleen eteenpäin. Projektin suunnittelun yhteydessä on todettu, että hankkeen alkuvaiheessa painotettavia toimialoja voisivat olla ICT, puuala, rakentaminen, metalli, energia, kaivos, vene, palvelu, elintarviketeollisuus ja luonnonvara-ala. Lähes kaikille alueen kasvuhaluisille yrityksille on yhteistä uudet innovaatiot. Innovaatioita on liittyen tuotteisiin, tuotantomenetelmiin, mutta myös tapaan palvella asiakkaita. Alueella on myös yrityksiä, joilla on hyvä mahdollisuus kansainvälistymiseen, joko ensimmäiseen askeleeseen tällä polulla tai sitten kansainvälisen toiminnan merkittävään laajentamiseen. Nämä yritykset ovat luonnollisesti kasvuhakuisia mutta usein myös uusien innovaatioiden kehittäjiä, jotka uusien innovaatioidensa avulla voisivat ottaa myös huomattavia askeleita kansainväliseen toimintaan. Kasvu, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen vaativat yrityksiltä niin rahallista resurssia kuin myös vahvaa osaamisresurssia. Tyypillistä on, että alueemme yrityksillä on haasteita molempien kanssa. Kasvu itsessään vaatii tyypillisesti erittäin hyvää rahoitusasemaa, lisää käyttöpääomaa sekä pääomaa investointeihin. Samoin innovaatiot ja kansainvälistyminen vaativat yritykseltä merkittävää pitkän aikavälin rahallista panostamista tyypillisesti hyvin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahan lisäksi erityisesti tutkimus, kehitys ja innovaatio (TKI) toiminta ja kansainvälistyminen vaativat vahvaa henkilöstöpanosta ja erityisosaamista. Kasvulle antavat valmiuksia (ollen osittain jopa edellytyksiä) yrityksen toiminnan, tuotteiden ja palvelujen laatu, prosessien tehokkuus ja kannattavuus sekä johtamis- ja seurantajärjestelmät. Alueen yrityksillä on havaittu kehittämistarpeita kaikissa näissä osa-alueissa. Suomessa on laaja julkisen sektorin toimijaverkosto rahoittajia, kehittäjiä sekä kansainvälistymisen osaajia. Keski-Pohjanmaalla tätä verkostoa tulisi käyttää nykyistä selvästi tehokkaammin ja paremmin pienten yritysten haasteiden ratkaisemiseen. Alueemme yritysten panostus esimerkiksi innovaatiotoiminnassa perustuu hyvin pitkälle omaan osaamiseen ja eritoten omaan rahoitukseen. Tulevaisuuden menestyminen vaatii kuitenkin yhä pienemmiltä yrityksiltä yhä laajempaa verkottumista niin kehittäjä-, rahoittaja-, kuin yritysverkostoihinkin, viimeksi mainitun merkityksen kasvaessa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi niin kasvun, innovoinnin kuin kansainvälistymisen näkökulmasta. Projektin yhtenä tavoitteena on löytää ratkaisuja ja malleja selkeästi nykyistä parempaan, laajempaan ja joustavampaan pk-yritysten innovaatiorahoituksen käyttöön. Alueen rahoitustilastot, (mm. K-P Liitto), osoittavat T&K rahoituksen vähäisen käytön Keski-Pohjanmaalla. Esimerkiksi alueella on viimevuosina varsin huonosti pystytty hyödyntämään TEKES rahoitusta. Ohjelmarahoituksen lisäksi alueella on 5

6 hyödynnetty heikosti yksityisten pääomasijoittajien rahoitustoimintaa. Projektin yhtenä tavoitteena onkin lisätä sekä ko. rahoitusten saamista että muita innovaatiotoimintaa ja kehitystä tukevaa rahoitusta (ja palvelua), kuten SITRA:n erityisohjelmat. Lisäksi esimerkiksi Keksintösäätiön tuki (esim. tuoteväylä) ja teknologiateollisuuden laajat hankkeet (esim. TrioPlus) pitää jatkossa pystyä paremmin nivomaan alueen yritysten kehittämisprosesseihin. Edellä mainittujen tahojen ja instrumenttien avulla voitaisiin ratkaista nykyistä paremmin monia yritysten kehittämiseen sekä tuote-, tuotanto- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen liittyviä haasteita. Hankkeella etsitään myös parempia ja uusia kasvun tukemisen toimintamalleja sekä julkisen rahoituksen näkökulmasta että osaamisen näkökulmasta. On tärkeää, että hankkeella tuetaan edelleen alueella hyvin hyödynnettyä ELY:n rahoituksen käyttöä - niin EU -rahoitusta kuin kansallistakin rahoitusta, mutta myös palvelutuotteita asiantuntijapalveluihin. Finnveran rahoitustuotteilla voidaan auttaa yrityksiä mm. kassanhallinnassa voimakkaan kasvun tilanteessa. Myös muiden rahoittajien erilaiset tutkimusohjelmat voivat auttaa yritysten kasvutavoitteiden toteuttamisessa. Kansainvälisten markkinoiden mahdollisuudet on jatkossa hyödynnettävä paremmin. Kansainväliset markkinat avaavat alueen pk-yrityksille tien kasvuun. Yrityksiltä saatu palaute on, että alueella on panostettava kansainvälisyyteen ja niihin liittyviin palveluihin. Parhaillaan laadittavan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian toteuttaminen vaatii käytännöllisiä ja yrityslähtöisiä työkaluja. PK-sektori tulee jatkossa yhä enemmän kansainvälistymään. Nykytilanteessa korostuu toisaalta pienyritysten kansainvälistymisen tarve ja toisaalta alueen yritysten osaamisesta ja tuotteista nousevat mahdollisuudet tehdä avauksia kv-markkinoille. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan yritysten välistä kvvientiyhteistyötä, kanavien kartoitusta, rahoitusmahdollisuuksien kartoitusta ja yhteyksien avaamista sekä yritysten tietotason ja valmiuksien parantamista. Nykyiset tarjolla olevat kansainvälistymispalvelut ovat kohdistettuja lähtötasoltaan paremmat valmiudet omaaviin yrityksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Kaustisen seudulla on alle 10 kpl kansainvälisillä markkinoilla toimivaa yritystä, kv-markkinoille pyrkiviä tai alihankinnan / tuonnin kautta mukana olevia on hieman enemmän. 1.3 Keski-Pohjanmaan käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa on panostettu innovaatioiden edistämiseen monin tavoin. Kehittämisohjelmien sisällöt, kuten esimerkiksi P-S EAKR, Maakuntaohjelma ja (jo lopetetut) KOKO - ohjelmat painottavat suoraan tai välillisesti innovaatioympäristöjen kehittämistä. Oppimis- ja innovaatioympäristöt ovat olleet kehittämiskohteina mm. seuraavilla aloilla ict, konepaja ja laser, kemianteollisuus, akkuteollisuus, uusiutuva energia ja elintarviketeollisuus. Kehitetyt innovaatioympäristöt sopivat kohtuullisen hyvin alueen elinkeinorakenteeseen, mutta niiden hyödyntäminen pk-yritysten taholta on ollut haasteellista. Yritysten kehittämis- ja investointitukia on hyödynnetty alueella erinomaisesti, missä työssä alueen toimiva yrityspalvelujärjestelmä on ollut vahvassa roolissa. Yrityspalvelujärjestelmien kehittämiseen on panostettu jonkin verran. Alueella on ollut lukuisia koulutus- ja kehittämishankkeita, joiden koulutussisällöissä ja tavoiteasetannassa on usein ollut yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja innovaatioiden edistäminen. Tulokset ovat yrityskohtaisia ja ilmeisen onnistuneita suuressa osassa yrityksiä. Alue on edistänyt innovaatiotoimintaa myös strategioiden puitteissa, kuten esimerkiksi Innovaatiostrategia 2010, Meripohjola, Botnia-strategia, Maakuntaohjelma ja KOKO-ohjelmat. 6

7 Innovaatiostrategian jalkauttaminen on kuitenkin keskeneräistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että suuressa osassa maakunnassa toteutetuista hankkeista innovaatioiden edistäminen ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat olleet joko suorina tai välillisinä tavoitteina. Alueen yrityspalvelujärjestelmän ja samalla käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämistarpeena voidaan kuitenkin todeta, että innovaatioiden edistämiseen, kasvun tukemiseen ja kansainvälistymiseen liittyvät palvelut ovat alueella hajanaisia, piilossa ja osin puutteellisia. Ongelmia on alueella olevan osaamisen tunnistamisessa, sen saatavuudessa, näkyvyydessä ja jalkautumisessa yrityksiin sekä toisaalta alueen ulkopuolisten asiantuntijoiden, organisaatioiden ja rahoittajien hajanaisessa hyödyntämisessä. Maakunnassa on vähän innovaatioiden edistämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä, toimijoiden välisiä yhtenäisiä ja tuotteistettuja palveluja. Alueella ei ole pääomasijoitustoimintaa pienille, kehittyville ja kasvuhakuisille yrityksille. 1.4 Valmistelu, esiselvitykset, yhteistyötahot ja liityntä muihin hankkeisiin Projektin valmistelussa ovat olleet mukana Kaustisen seutukunta ja KASE Yrityspalvelu, KOSEK, Kannuksen kaupunki ja Toholammin Kehitys Oy. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty tietoa olemassa olevista palveluista ja projekteista sekä ao. kehitysorganisaatioiden suoria kontakteja alueen yrityksiin. Projektin taustalla on ao. kehitysorganisaatioiden henkilöstön pitkäkestoiset ja tiiviit yrityskohtaiset asiakassuhteet sekä toisaalta lukuisten alueen yritysten palvelusta saatu tieto ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Projektin suunnittelussa on hyödynnetty myös tietoa muiden alueiden käytännöistä ja toimintamalleista. Projektiin liittyviä esiselvityksiä on tehty myös siten, että yritysten kanssa on suoraan keskusteltu projektin tarpeesta, toimintamalleista ja sisällöistä: yritykset ovat tuoneet esille käsillä olevan projektin tarpeellisuuden ja esittäneet halunsa osallistua siihen. Hanketta varten on kerätty palautetta alueen yrityksiltä liittyen tuleviin kehittämistarpeisiin. Esimerkiksi Kaustisen seutukunnan yrityksille toteutettiin elokuussa 2012 suunnattu kysely, jossa 56% vastanneista koki yrityksen hyötyneen projektien toiminnasta paljon tai erittäin paljon. Yksikään yritys ei vastannut, että se ei olisi hyötynyt toiminnasta lainkaan. Kyselyn tulosten perusteella yritykset odottavat jatkossa erityisesti tukea verkostoitumiseen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen, myyntiin, markkinointiin ja messuosaamiseen, koulutukseen ja osaamiseen, innovaatioiden edistämiseen ja tuotekehitykseen sekä yritysten yleiseen kehittämiseen. Lisäksi apua toivotaan talousosaamiseen, rekrytoitiin, kansainvälistymiseen, työnjohtoon ja rahoitukseen. Marraskuussa 2012 yrityksille (181 vastaajaa) tehdyn kyselyn tulosten perusteella suurimmat tarpeet Kaustisen seudun elinkeinojen kehittämisessä kohdistuvat elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan, alkavaan yritystoimintaan ja yritysten toimialarajat ylittävään yhteistyöhön. Myös KOSEK on toteuttanut yhteisökuvatutkimuksen (2012), jossa tuli esiin samankaltaisia kehittämistarpeita. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty myös yhteistyökumppaneiden (Kokkolan Yliopistokeskus, CENTRIA, KETEK, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto) näkemyksiä kehittämistavoitteiden ja sisältöjen valintaan. Projekti hyödyntää mm. seuraavia alueella toimivia EAKR- ja ESR rahoitteisia projekteja: KASE YRITYSKEHITYS,, INNOKAS, START UP, PROTEK, TUTE, TUOTOS, Suurhankkeiden verkostokoordinaattori. 7

8 Projekti tulee tekemään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Yhteistyötarpeet täsmentyvät hankkeen kuluessa muun muassa yritysten tarpeiden mukaan. Yhteistyön toimintamallit rakentuvat yhteistyötahojen kanssa erikseen sopien. Mahdollisia ja potentiaalisia yhteistyötahoja, joihin projekti ottaa yhteyttä ja joita kutsutaan kehittämistyöhön, ovat esimerkiksi: - Alueen kunnat ja yritykset - Pohjanmaan ELY -keskus - CENTRIA ammattikorkeakoulu - KETEK - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius - Keski-Pohjanmaan aikuisopisto - Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Finpro - Viexpo - Finnvera - TEKES - Enterprise Europe Network - Pirityiset ry - Rieska-Leader ry - Pohjanmaan TE -toimisto - Keski-Pohjanmaan liitto 1.5 Projektin liityntä maakunnallisiin kehittämisstrategioihin Projekti toteuttaa Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelma ja siihen liittyvää toteuttamissuunnitelmaa vuodelle Projektin sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty Maaseutustrategian ja Kansainvälistymisstrategian valmistelua, jolloin projektilla pystytään välittömästi toteuttamaa ko. strategioiden tavoitteita. Projekti toteuttaa soveltuvin osin vuonna 2009 laadittua Innovaatiostrategiaa. Projekti toteuttaa suoraan Kaustisen seutukunnan uudistettavassa kehittämisohjelmassa, Kannuksen uudistettavassa kehittämisohjelmassa ja Kokkolan elinkeinostrategiassa (2011) asetettuja tavoitteita. 8

9 2. KOHDERYHMÄT Varsinaiset kohderyhmät Keski-Pohjanmaan maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset toimialoista riippumatta Aloittavat ja toimivat yrittäjät Painotus erityisesti kasvuhakuisissa, innovatiivisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä Projektissa käytetään kasvuhakuisen määritelmänä seuraavaa: yritys on kehittämishaluinen ja hakee aktiivisesti uutta liiketoimintaa, markkinoita, tuotteita, palveluja tai laajentumista. Projektiin osallistuu 50 alueen kasvuhakuista, innovoivaa ja/tai kansainvälistyvää yritystä. Kohderyhmän yritykset ovat suurelta osin tiedossa. Välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kehittämis- ja koulutusorganisaatiot Eri kehittämistoimijat ja rahoittajat (valtakunnallisesti), joiden tuntemus alueemme innovoivista kasvuhakuisista ja kansainvälistyvistä yrityksistä on vielä vähäistä. Projektiin osallistuu 5 muuta organisaatiota. 9

10 3. TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tavoitteet Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski-Pohjanmaalle Yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista muodostuvan palvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle Keskipohjalaisten yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen lisääntyminen Uusien liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksien löytyminen alueen yrityksille Tulokset ja vaikutukset Yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista on muodostunut maakunnallinen palvelukokonaisuus Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamalli Yritykset ovat löytäneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvunsa tueksi uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien muodossa Yritykset ovat käynnistäneet innovatiivista tuote- ja palvelukehitystä ja yrityskohtaisia investointitai kehittämishankkeita Yritysten valmiudet kansainvälistymiseen ovat parantuneet Yritysten välisiä verkostoja on syntynyt Yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja Yrityksiin on syntynyt tutkimuksen ja kehityksen, ns. avainosaajien, työpaikkoja Innovaatioita, tuote- ja palvelukehitystä sekä teknologian kehittämistä tukevan ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut Työpaikkavaikutukset Tavoite Naisten osuus Uudet työpaikat T & K -työpaikkoja 5 1 Uusia yrityksiä 1 0 Laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön Projektin suurimmat vaikutukset kohderyhmään ovat laadullisia ja välillisiä. Projektin avulla yritysten kehittämispalvelut kehittyvät alueella asiakaslähtöisemmiksi sekä innovatiivisuutta, kansainvälistymistä ja kasvua paremmin tukeviksi. Alueella tarjottavien kehittämispalvelujen parantumisen myötä myös yritysten kilpailukyvyn tasoa voidaan nostaa pidemmällä aikavälillä. Laadullisia vaikutuksia mitataan kyselyillä, asiakaspalautteilla ja epäsuorasti yritysten liikevaihdolla ja liikevaihdon kasvulla. 10

11 Projektilla ei ole tasa-arvovaikutuksia eikä sitä suunniteltaessa ole tehty sukupuolivaikutusten arviointia. Kehittämistavoitteissa ja kehittämistoimissa otetaan huomioon ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen periaatteet. Monet projektin kohdeyrityksistä toimivat sellaisessa toimialaympäristössä, jossa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö tähtää ympäristöystävällisempään tai energiatehokkaampaan toimintaan. Projektin toimenpiteet ovat siten välillisiä toimia, joilla on ympäristöä säästäviä vaikutuksia. 4. TOIMENPITEET 4.1 Toteutettavat toimenpiteet Projektissa mallinnetaan ja luodaan käytäntölähtöistä yritysten innovaatioympäristöä hyödyntämällä kokemuksia yritysten ja yritysverkostojen kehittämisestä sekä luodaan alueelle uusia yrityksille suunnattuja kasvuun, innovaatioiden edistämiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palvelukokonaisuuksia. Projektissa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja koordinoidusti projektiin osallistuvia keskipohjalaisia yrityksiä ja yritysverkostoja. Ilman kokonaisnäkemystä ja koordinaatiota monet kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät toimenpiteet jäävät irrallisiksi. Maakunnallisten toimintamallien luomisessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään projektin tuottamista todellisista kehittämistoimista ja sitä myöten yrityksiltä ja yhteistyötahoilta saatavaa palautetta ja kokemuksia. Kehittämistyössä sovelletaan kokemuksellisen ja kokeilevan oppimisen periaatteita (Kolb, Knowles), mikä nähdään innovatiivisena toimintamallina. Projektin kehittämistoimenpiteet tukevat siten toinen toisiaan muodostaen ehjän vuorovaikutteisen kokonaisuuden niin yritysten, verkostojen kuin palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kaikki toimenpiteet ovat välttämättömiä kokonaisuuden kehittämiselle eikä niitä voi irrottaa täysin toisistaan. Projektin toimintamallissa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti eri kehittämisorganisaatioiden, - verkostojen ja -asiantuntijoiden osaamista, kehittämistyökaluja ja rahoitusmahdollisuuksia. Olemassa olevia palveluita ja rahoitusta hyödynnetään aina kun se on mahdollista, erityisesti ELY -keskuksen tuotteita ja palveluja sekä muita hankkeita. Yrityskohtaiset asiantuntijapalvelut toteutetaan yrityksen tarpeeseen soveltuvalla erillisellä rahoituksella. Projektin toimenpidekokonaisuudet ovat tiivistetysti seuraavat: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluja tarjoavan verkoston kehittäminen 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 3) Yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi 4) Tiedottaminen 5) Projektihallinto 11

12 Kuvio 1: KASVUINNO projektin toimintamalli Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittäminen Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden verkoston kehittäminen Yrityskohtainen* ja yritysverkostojen kehittäminen TKI Verkostoituminen Liiketoiminta Rahoitus Kansainvälistyminen Henkilöstövoimavarojen tukipalvelut Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 12

13 Toimenpiteiden tarkennetut kuvaukset: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluita tarjoavan verkoston kehittäminen Toimenpiteiden tavoitteina on käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski- Pohjanmaalle sekä Keski-Pohjanmaan yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalvelujen kehittäminen. Toimenpiteen tuloksena Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöinen innovaatioympäristön toimintamalli ja yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja. Maakunnallista toimintamallia kehitetään verkostomaisesti alueen kaikkien toimijoiden yhteistyönä. KASVUINNO -projekti on kehittämistyön veturi ja koordinaattori ja projektipäälliköllä on kehittämistyöstä kokonaisvastuu. Alueellisten toimintamallien kehittäminen, pilotointi ja käyttöön ottaminen toteutetaan yhdessä alueen yrityspalveluverkoston ja kehittäjätoimijoiden kanssa projektin kuluessa täsmentyvällä ja sovittavalla toimintamallilla. Kehittämistyön aikana alueen toimijoiden roolia tarkennetaan palveluiden tuottamisessa organisaatioiden osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä alueen elinkeinoelämän tarpeen mukaan. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan aidosti kysyntälähtöinen, alueen tarpeiden ja erityispiirteiden pohjalle rakentuva, verkostomaisesti toimiva palvelukokonaisuus. Projektin kehittämistoimenpiteet tukevat toinen toisiaan muodostaen ehjän vuorovaikutteisen kokonaisuuden niin yritysten, verkostojen kuin palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kaikki toimenpiteet ovat välttämättömiä kokonaisuuden kehittämiselle eikä niitä voi irrottaa toisistaan. Kehittämistyössä otetaan aktiivisesti huomioon ja pyritään jalkauttamaan alueelle entistä paremmin olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä kehittäjä- ja rahoittajatahoja sekä verkostorakenteita. Alueellisista verkostoista hyödynnetään esimerkiksi Yritys-Suomi, Meripohjola ja Start Up- verkostoja. Kansallisten toimijoiden ja verkostojen hyödyntämistä pyritään tehostamaan alueen hyväksi ja luomaan sille toimintamalli, esimerkkeinä TEKES, Sitra, TEM Innovaatioverkosto, samoin kuin julkisen ja yksityisen sektorin rahoittajatahojen osalta, esimerkkeinä TEKES, SITRA ja yksityisen pääomasijoittajat. Maakunnallisten toimintamallien luomisessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään projektin tuottamista todellisista kehittämistoimista ja sitä myöten yrityksiltä ja yhteistyötahoilta saatavaa palautetta ja kokemuksia. Palveluiden kehittämistyössä sovelletaan kokemuksellisen ja kokeilevan oppimisen periaatteita. Davin Kolb in (1984) kokemuksellisen oppimisen kehä lähtee ajatuksesta, että oppija on hankkinut jonkinlaisia kokemuksia opittavasta aiheesta. Näitä kokemuksia pohtimalla ja käsitteellistämällä saadaan aikaan uusia toimintamalleja ja -teorioita, joita lähdetään testaamaan käytännössä. Tämän jälkeen kehä alkaa taas alusta. Kokemuksellisen oppimisen kehää on sovellettu lukuisin tavoin niin oppimisen edistämisessä kuin kehittämistyössä koulutus- ja kehittämisorganisaatioissa, palveluorganisaatioissa ja muissa työyhteisöissä, esimerkiksi Tiimiakatemia käyttää sitä yhtenä perusperiaatteenaan. 13

14 Kuvio 2: Kokemuksellisen oppimisen kehä, D. Kolb. Lähde OK-Opintokeskus. Palveluita ja niistä muodostuvaa verkostoa / palvelukokonaisuutta kehitetään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Projektin alkuvaiheessa perustetaan muun muassa alueen toimijoista koostuvia kehittämistyöryhmiä, kartoitetaan alueella olemassa olevat palvelut ja osaaminen, tutustutaan hyviin käytäntöihin ja tarkastellaan alueen ulkopuolisen verkostoitumisen ja kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden mahdollisuuksia. Kehittämisryhmät laativat toimintasuunnitelmat projektipäällikön koordinoimana. Palveluiden kehittämisessä sovelletaan seuraavaa toimintamallia (vrt. Kolb): Kokemukset palveluista Palveluiden toteuttaminen Palveluiden arviointi Palveluiden kehittäminen ja uudistaminen 14

15 Projektin valmisteluvaiheessa on hahmotettu kehittämistyön lähtökohdaksi alla kuvattu palvelukokonaisuus, joka sisältää yritystoiminnan aloitus- ja kasvuvaiheen palveluja: Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden kehittäminen YRITYSKlinikka KASVU VAUHTI INNOklinikka TKI -verkosto Palvelukokonaisuuden alla kehitettävien uusien palveluiden ja toimintamallien alustavat sisällöt ovat seuraavat: YRITYSKlinikka Uusyrittäjyyden edistämisen toimintamallin kehittäminen Aloittavan yrittäjän palveluiden kokoaminen ja esilletuonti KASVU Alueellisten asiantuntijapalveluiden koonti ja esilletuonti Asiantuntija- ja mentoriverkoston kokoaminen ja uudet kasvun tukemisen mallit Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden valmennusohjelmien edistäminen VAUHTI Alkuvaiheen yrityksiin ja pienehköihin vipuvaikutteisiin sijoituksiin painottuvan pääomasijoitusrahaston selvittäminen ja suunnittelu Bisnesenkeliverkoston ja sijoittajapoolin kokoaminen INNOklinikka Alueellisten innovaatiopalveluiden koonti ja esilletuonti Uusien toimintamallien kehittäminen innovaatioideoiden työstämiseen: Innovaatioseula, Leijonanluola, Innovaatioleirit TKI -verkosto TKI -asiantuntijaverkoston kokoaminen Kumppanuusverkoston luominen Yllämainitut palvelut ja tuotteet ovat kehittämistyön lähtökohtia, jotka on muodostettu kehitysyhtiöiden pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta ja joita muokataan ja täsmennetään projektin kehittämistyön kuluessa. Palvelujen kehittämiseksi muodostetaan työryhmiä alueellisista ja ylialueellisista toimijoista. Työryhmät kehittävät alueellisia palveluja yhteistyössä. 15

16 Kehittämistoimenpiteet verkostomaisen yhteistyömallin ja palvelujen luomiseksi: Yhteistyöryhmän perustaminen (muodostetaan kaikista maakunnan kehittäjätoimijoista) Teemakohtaisten työryhmien perustaminen (tarpeen mukaan, sovitaan yhteistyöryhmässä) Toimijoiden väliset työpajat ja kehittämispalaverit sekä asiantuntijaseminaarit Tutustumiskäynnit ja benchmarking muille alueille Toimintamallin kehittämiseen tarvittava ulkopuolinen ohjaus / valmennus (ostopalvelu) Projektipäällikön koordinointi- ja kehittämistyö 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi Toimenpiteiden tavoitteena on löytää tulevaisuuden innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille ja luoda edellytyksiä niiden kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yrityslähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia etsitään eri toimialoilta, toimialojen rajapinnoista ja toimialoja risteävistä / yhdistävistä alueista. Toimenpiteen tuloksena syntyy innovaatio- ja liiketoiminta-aihioita uusiksi palveluiksi ja tuotteiksi, joita yritykset ja yritysverkostot voivat hyödyntää liiketoiminnassaan ja / tai aihioita, joita voidaan jatkojalostaa yritysten/yritysverkostojen toimesta. Liiketoimintamahdollisuuksia voidaan samoista lähtökohdista etsiä myös yritysverkostoille. Toimintamallissa hyödynnetään muun muassa Innovaatioseula ja Tuoteväylä tyyppisiä menetelmiä, joissa innovatiivisia ideoita ja liiketoiminta-aihioita käsitellään ja ns. seulotaan ensin asiantuntijoista muodostetussa valmisteluryhmässä. Ideassa voidaan nähdä potentiaalia liiketoiminnaksi, mutta siitä ei ole riittävästi tietoa, siihen liittyen ei ole vielä yritystoimintaa olemassa tai yritys ei pysty vielä sijoittamaan omaa pääomaa tarvittaviin selvityksiin. Valmisteluryhmästä käytetään esimerkiksi nimitystä Innovaatio ryhmä. Ideat voivat olla lähtöisin esimerkiksi yrityksiltä, verkostokumppaneilta tai erilaisista esiselvitys- ja tutkimushankkeiden tuloksista. Usein liiketoimintapotentiaalia omaavia ideoita syntyy myös yrityksen ydinliiketoiminnan kehittämisen ohessa. Tavallisesti yritykset joutuvat kuitenkin rajaamaan liiketoimintansa kehittämisen ydinosaamisensa tai teknologiansa puitteisiin ja uusia mahdollisuuksia jää hyödyntämättä. Projektin yhtenä tehtävänä on näistä lähtökohdista etsiä uusia liiketoiminta-aihioita ja pyrkiä kehittämään niistä uutta toimivaa yritystoimintaa. Ryhmän työn tuloksena parhaat ja potentiaalisimmat ideat valitaan tarkempien selvitysten kohteeksi ja jatkojalostettavaksi. Seuraavassa vaiheessa valittu innovatiivinen idea / palvelu / tuoteaihio selvitetään tarkemmin sen teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden sekä liiketoimintapotentiaalin näkökulmista. Selvitysten ja arvioiden pohjalta sekä myönteisten tulosten perusteella idea voidaan siirtää yrityksen tai yritysverkoston jatkojalostettavaksi ja kehitettäväksi. Projektin yrityskehittäjät etsivät ja kokoavat tarvittaessa sopivat yritykset ja yritysverkostot. Yrityskehittäjien toimesta yritykselle tai yritysverkostolle laaditaan suunnitelmat kehityshankkeiden eteenpäin viemiseksi. Yksittäisten henkilöiden, ns. innovaattoreiden ja yrittäjyyttä pohtivien henkiöiden ideoiden jalostaminen ja selvittäminen toteutetaan projektihenkilöstön antamalla ohjauksella ja neuvonnalla sekä hyödyntämällä 16

17 verkostoja ja yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Keksintösäätiötä. Opiskelijoiden osaamista ja opinnäytetöiden hyödyntämistä yritysten kehittämistoimintaan tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa sekä ohjauksen ja tiedonvälityksen avulla. Pienten yritysten innovaatioiden edistämiseksi selvitetään mahdollisuudet ns. Innokymppitonni toimintamallin kehittämiselle ja käyttöönotolle, jossa uuden innovaatiomahdollisuuden alkuvaiheen esiselvitys voitaisiin toteuttaa julkisrahoitteisesti. Selvitys olisi yrityskohtainen joko 100% julkisella tuella tai hyvin pienellä omarahoitusosuudella. Toimintamallia kehitetään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, jossa mallia on pohdittu sovellettavaksi uudella ohjelmakaudella maaseuturahaston toimesta. Kuvio 2: Esimerkki toimialojen rajapintojen innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksista Hyvinvointi Puurakentaminen ICT Esimerkkejä toimialojen risteyksistä: 1: Turvallisuus, senioritalot 2: Esteettömyys, asumisen laatu 3: Energiavalvonta, etätyökoti 4: Terveydenhuollon etäpalvelut, henkilökohtaiset apuohjelmat Tuote- ja palvelumahdollisuuksia on rajattomasti, mutta ne pitää löytää, tuotteistaa ja kaupallistaa. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamismalli: Innovaatioryhmän toiminnan mallintaminen ja käynnistäminen Uusia liiketoimintamahdollisuuksia koskettavat kartoitukset ja selvitykset, kuten esim. teknologia-, toteutettavuus- ja kaupallistamisselvitykset Uusia liiketoimintamahdollisuuksia koskevat yritysverkostojen aktivointiin, kokoamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Asiantuntijapalvelut ja -selvitykset (asiantuntijoiden ja kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden hyödyntäminen ostopalveluin) Projektihenkilöstön toteuttama kehittämistyö Kehittämistoimenpiteiden toteutukset tuottavat välttämätöntä tietoa, kokemuksia, verkostoja ja osaamista maakunnallisten palvelujen ja toimintamallien kehittämistyöhön (vrt kohta 1, palveluiden kehittäminen). 17

18 3) Yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi Toimenpiteiden tavoitteena on yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen siten, että niillä on edellytykset innovaatiotoimintaan, kasvuun ja kansainvälistymiseen ja että ne ovat kilpailukykyisiä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää yrityskohtaista ja yritysten tarpeiden mukaista suunnitelmallista kehittämistä yrityksen toiminnan eri osa-alueilla. Kehittämisalueet täsmentyvät osallistuvien yritysten mukaan, mutta alustavasti voidaan mainita mm. liiketoiminta ja johtaminen, TKI, rahoitus, kansainvälistyminen ja verkostoituminen. Kehittämistoimenpiteet tuottavat kokemuksia ja palautetta palveluiden kehittämiselle. Kehittämisessä hyödynnetään sekä projektissa toimivien yrityskehittäjien osaamista että mahdollisimman tehokkaasti eri kehittämisorganisaatioiden, -verkostojen ja -asiantuntijoiden osaamista, kehittämistyökaluja ja rahoitusmahdollisuuksia. Toiminnan pääsääntö on, että olemassa olevia palveluita ja rahoitusta hyödynnetään aina kun se on mahdollista, erityisesti ELY -keskuksen tuotteita ja palveluja sekä muita hankkeita. Yrityskohtaiset ulkopuoliset asiantuntijapalvelut rahoitetaan aina projektin ulkopuolisella rahoituksella. Yksittäisen yrityksen ja yritysverkoston kehittäminen perustuu tarpeiden ja ongelmien selvittämiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Analysointi- ja suunnitteluvaiheessa hankkeen yrityskehittäjät perehtyvät syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti vastuuyritystensä tilanteeseen, toimintaan, kehittämistarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Yrityksen toiminnasta saatavan kokonaisnäkemyksen perusteella yrityskehittäjä määrittelee yhdessä yrityksen johdon kanssa kehittämisen tavoitetilan ja suunnittelee tavoitetilaan johtavia kehittämistoimenpiteitä. Analysointi- ja suunnitteluvaiheessa sekä kehittämistoimien toteutuksessa hyödynnetään ulkopuolista osaamista yksityisten ja julkisten kehittämisorganisaatioiden kautta. Tavoitteena on, että kehittämisessä hyödynnetään alueellisia yrityspalvelu- ja kehittäjäorganisaatioita ts. verkostokumppaneita mahdollisimman paljon, jolloin saadaan aitoa palautetta ja kokemuksia maakunnallisen palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Pääsääntönä on, että kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään olemassa olevaa palvelutarjontaa, projekteja ja rahoituslähteitä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. Yksittäisten yritysten kehittämisen lisäksi on tarpeellista muodostaa ja kehittää alueellisia yritysverkostoja. Suuri osa alueen yrityksistä on pieniä ja siten resursseiltaan ja toiminnaltaan rajattuja. Innovaatiot, kasvu ja kansainvälistyminen vaativat muun muassa kehittämisresursseja ja osaamista, joita yksittäinen yritys ei välttämättä hallitse. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla se saa tarvittavat valmiudet kehittymiselleen ja kasvulleen. Hanke edistää em. kaltaisten yritysten kytkeytymistä yritysverkostoihin: alueen yrityksille pyritään löytämään oikeita yritysverkostoja niin kasvun, kansainvälistymisen kuin TKI -toiminnankin näkökulmasta. Yritysverkostoihin kytkeytymisen ohella on välttämätöntä kehittää yritysten toimintaedellytyksiä verkostoissa niin yksittäisen yrityksen kuin verkostoyhteistyön näkökulmasta. Hanke toteuttaa verkostotoimintaa kehittäviä toimenpiteitä osallistuvien yritysten ja muotoutuvien yritysverkostojen tarpeen mukaan. 18

19 Täsmällisiä ja yksityiskohtaisia kehittämistoimenpiteitä yksittäisten yritysten ja yritysverkostojen osalta ei voida hankesuunnitelmavaiheessa ennakoida ja mainita, koska kehittämistoimet suunnitellaan osallistuvien yritysten ja yritysverkostojen tarpeista lähtien ja niille haetaan pääsääntöisesti erillinen, projektin ulkopuolinen rahoitus. Alustavasti kehittämistarpeisiin ennakoidaan vastattavan seuraavissa teemoissa: o Tuotannon kehittäminen ja uuden teknologian käyttöönotto (koneet, laitteet, ohjelmistot) erityisesti tuotannon automatisointiin ja tehostamiseen liittyvät kehityshankkeet pk-yritykselle toiminnanohjaukseen soveltuvat ratkaisut IT teknologian hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti koko ketjussa myynnistä, suunnitteluun, tuotantoon ja jälkimarkkinointiin. o Laadun kehittäminen (laadun hallinta ja laatujärjestelmät) sisäiset laatujärjestelmät joissakin yrityksissä laatujärjestelmien sertifiointi ympäristöjärjestelmien tarve (myös TTT) joissakin tapauksissa o Verkostojen rakentaminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti epäviralliset, mutta tavoitteelliset tapaamiset, kokoontumiset, tutustumismatkat kumppanuus-, asiakkuus- ja myyntihankkeet yrityskohtaisesti pitkällä tähtäimellä tavoitteeksi tietty markkinasegmentti, jolla toimitaan verkostona uudet alueelliset verkostoyritykset paikalliseen alihankintaan o Asiakaslähtöisten tuote- ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen elinkaarimallilla o Yritysten johtaminen ja TKI -toiminnan kehittäminen o Kansainvälisen liiketoiminnan valmiuksien kehittäminen yritysten kansainvälistymisen valmiuden nostaminen viestintää ja markkinointiosaamista kehittämällä yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen kansainvälisesti toimialakohtaiset markkinointitoimenpiteet yrityskohtainen ja yritysryhmäkohtainen poluttaminen toimialakohtaisiin tapahtumiin: tapahtumien kartoitus ja valinta, kärkiyritysten aktivointi ja mahdollisten yritysryhmien kokoaminen markkinoiden kartoitus ja selvitykset, suunnitelmien laadinta valituille markkinoille yritysryhmien fact finding -hankkeiden syntymisen aktivointi käynnistyvien hankkeiden avustaminen Kehittämistoimissa otetaan huomioon myös henkilöstönäkökulma painopisteenä avainhenkilöiden löytäminen yrityksiin niiden kehittämisprosessien tueksi. Tästä syystä projekti toteuttaa projektihenkilöstönsä kautta ns. henkilöstövoimavarojen tukipalveluita osallistuville yrityksille. Henkilöstövoimavaroihin liittyvissä palveluissa hyödynnetään pääosin yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Pohjanmaan TE -toimistoa, Pohjanmaan ELY -keskusta ja Keski-Pohjanmaan aikuisopistoa ja muuta alueellista verkostoa sekä myös yksityisiä henkilöstöpalveluyrityksiä. 19

20 Kehittämistoimenpiteiden toteuttamismalli: Yrityskohtaiset analyysit ja kehittämissuunnitelmien (esim. kasvusuunnitelma) laatiminen Yritysverkostojen analyysit ja kehittämissuunnitelmien laatiminen Projektihenkilöstön toteuttama kehittämistyö 4.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet, palvelut ja toimintatavat Projektin uusia tuotteita ovat keskipohjalaisille PK-yrityksille soveltuvat innovaatioiden edistämisen, kasvun tukemisen ja kansainvälistymisen valmiuksia parantavat toimintamallit sekä niihin liittyvät kehittämispalvelut. Projektissa kehitetään edelleen maakunnan yrityspalveluverkoston hyviä käytänteitä, jotka liittyvät julkisen sektorin yrityspalveluverkoston yhteistyöhön ja toimintatapaan käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistämisessä. Yhteistyöverkoston toimintaa kehitetään toimimaan palvelukokonaisuutena, myös suhteessa yksityisen sektorin yrityspalvelutoimijoihin. 4.3 Projektin pysyvät vaikutukset Projektin pysyvänä vaikutuksena osallistuvien yritysten itse toteuttama kehittämistoiminta jatkuu projektissa saadun kokemuksen, osaamisen ja yhteistyökumppaneiden pohjalta. Projekti tuottaa lisäarvoa maakunnallisen innovaatioympäristön edelleen kehittämiseksi perustettavien työryhmien, yhteistyökäytäntöjen ja luotujen palvelukokonaisuuksien myötä. Projektin toiminnan keskeiset hyvät käytännöt otetaan käyttöön kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden toteutuksen ja jatkuvan kehittämistyön lähtökohdaksi. 20

Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI

Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI Sivu 1 / 5 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ KASVUINNO-PROJEKTIN ASIAKASTARINOITA -JULKAISUN TUOTTAMINEN KASVUINNO -projektin päätoteuttajana toimii Lestijärven

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennus- ja puualan uuden liiketoiminnan kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Rakennus- ja puualan uuden liiketoiminnan kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Rakennus- ja puualan uuden liiketoiminnan kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi,

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Asiantuntijapalvelu ympäristöjärjestelmien rakentamiseksi Kaustisen seutukunnan pk - yrityksissä (Kaustinen, Veteli,

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Russia Business Point -hanke

Russia Business Point -hanke Russia Business Point -hanke 1.9.2015 31.8.2017 Hankkeen budjetti ja kohderyhmä Kokonaisbudjetti 220.000 Rahoittajana Hämeen liitto (EAKR), hallinnoijana Linnan Kehitys Oy Hankkeessa mukana yhteistyökumppaneina:

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti.

Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on. kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. Kokonaan uusi rahoitusmuoto nuorelle yritykselle, joka on kasvuhakuinen, innovatiivinen ja pyrkii kansainvälisille markkinoille nopeasti. H A A S T E E N A K A S V U Suomessa syntyy kansainvälisesti katsoen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012

Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta. Mika Lautanala 13.12.2012 Suomen innovaatiorahoitus cleantechin kannalta Mika Lautanala 13.12.2012 Finnvera: Rahoitusta investointeihin ja käyttöpääomaan Rahoitus Lainat yrityksen investointiin tai käyttöpääomaan (vain pk yrityksille)

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja,

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen

YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014. 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMISPALVELUT 2014 SOTE yritysten kasvu ja kansainvälistyminen SOTE-yritysten kasvu ja kansainvälistyminen 2.4.2014 Anna-Liisa Heikkinen Esityksen sisältö Yritystoiminnan kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010

Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 Hallinnonalojen välinen yhteistyö työelämän kehittämisessä 3.11.2010 TEM, Työmarkkinaneuvos Teija Felt Tulevaisuuskatsaus, TEM 2010 Kohotetaan työvoiman osaamista seuraavilla toimilla: Sisällytetään elinikäisen

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt.

Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt. Koulutuksen tavoitteet: Saada kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle.

Haemme 31.12.2014 saakka kestävää jatkoaikaa ja 60 089 euron lisärahoitusta Palvelevat puuyritykset -hankkeen toteuttamiselle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Tapio Sivula PL 156 60101 SEINÄJOKI Muutoshakemus Palvelevat puuyritykset -hanke Hankenumero 9915, päätösnumero 24486, Dnro 1875/3560-2010 Haemme 31.12.2014 saakka kestävää

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot