KASVUINNO Projektisuunnitelma KASVUINNO. Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUINNO Projektisuunnitelma 31.5.2013 KASVUINNO. Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen"

Transkriptio

1 KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen 1

2 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen Toteutusaika: Toteutusalue: Päärahoittaja: Osarahoittajat: Hakijat: Toteutus: Liitteet: Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan liitto P-S EAKR ohjelma, toimintalinja 1: kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen maakunnan kasvuhakuisten yritysten kehittämisohjelman valmistelu ja siihen liittyvät käynnistämis ja kehittämistoimenpiteet Keski-Pohjanmaan kunnat Projektiin osallistuvat yritykset Päätoteuttaja Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta Osatoteuttajat Kokkolanseudun kehitys KOSEK Oy ja Kannuksen kaupunki Hakijat toteuttavat projektin osittain itse ja osittain alihankintana Toteuttajien osabudjetit ja kuntarahoituksen jakautuminen Projektisopimus 2

3 TIIVISTELMÄ Projektin tavoitteet ovat: Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski-Pohjanmaalle Yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista muodostuvan palvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle Keskipohjalaisten yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen lisääntyminen Uusien liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksien löytyminen alueen yrityksille Tulokset ja vaikutukset ovat: Yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista on muodostunut maakunnallinen palvelukokonaisuus Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamalli Yritykset ovat löytäneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvunsa tueksi uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien muodossa Yritykset ovat käynnistäneet innovatiivista tuote- ja palvelukehitystä ja yrityskohtaisia investointitai kehittämishankkeita Yritysten valmiudet kansainvälistymiseen ovat parantuneet Yritysten välisiä verkostoja on syntynyt Yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja Yrityksiin on syntynyt tutkimuksen ja kehityksen, ns. avainosaajien, työpaikkoja Innovaatioita, tuote- ja palvelukehitystä sekä teknologian kehittämistä tukevan ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat: Keski-Pohjanmaan maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset toimialoista riippumatta Aloittavat ja toimivat yrittäjät Painotus erityisesti kasvuhakuisissa, innovatiivisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä Projektiin osallistuu 50 alueen kasvuhakuista, innovoivaa ja/tai kansainvälistyvää yritystä. Välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kehittämis- ja koulutusorganisaatiot Eri kehittämistoimijat ja rahoittajat (valtakunnallisesti), joiden tuntemus alueemme innovoivista kasvuhakuisista ja kansainvälistyvistä yrityksistä on vielä vähäistä. Projektin toimenpidekokonaisuudet: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 3) Yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi 3

4 1. TAUSTA JA TARVE 1.1. Yleistä kasvun ja innovaatioiden edistämisestä Julkinen keskustelu kasvuyrityksistä ja innovaatioista sekä niihin panostamisesta on viimevuosina lisääntynyt. Tähän on syynä muun muassa huomio kasvuyritysten työllisyysvaikutuksista. Vuosina Suomessa oli 668 kasvuyritystä. Ne loivat yli työpaikkaa, mikä vastasi puolta työllisyyden lisäyksestä yli kymmenen hengen yrityksissä (Kasvuyrityskatsaus 2012). Kasvuyrityksiä ei ole vain uuden teknologian alalla vaan kaikilla toimialoilla; suurin määrä kasvuyrityksiä on syntynyt palvelualoille. Kasvuyritykset voivat olla myös ns. paikallisia, eivätkä ne kaikki sijaitse kasvukeskuksissa tai harjoita vientitoimintaa. Onkin tärkeää tunnistaa ja tukea kasvuyrityksiä myös alueellisesti. Lisäksi on hyvä tunnistaa, auttaa ja tukea myös sellaisia kasvupotentiaalisia yrityksiä jotka vielä työllistävät alle kymmenen henkilöä, mutta niissä on havaittavissa selvä kasvuhalukkuus ja -hakuisuus ja potentiaalia suuremmiksikin yrityksiksi. Kasvussa onnistuminen edellyttää yritykseltä laajaa osaamista ja merkittäviä voimavaroja. Kasvuhakuisessa yrittämisessä on hyvin pitkälle kyse innovaatiotoiminnasta, uusien mahdollisuuksien näkemisestä, niihin keskittymisestä ja panostamisesta. Kasvun ohella toinen merkittävä kehittämisteema on viime vuosina ollut innovaatioiden löytäminen ja edistäminen uudeksi yritystoiminnaksi. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta saa alkunsa tyypillisesti henkilöstöstä, asiakkaista tai kumppanuusverkostoista arkipäiväisessä toiminnassa (Harmaakorpi 2009). Olennaisin ero verrattuna perinteiseen teknologialähtöiseen innovaatiotoimintaan on innovaatioaihioiden etsiminen yritysten ja muiden organisaatioiden käytännöistä ja kontakteista. Käytäntölähtöisyys ei tarkoita pelkästään innovaatioiden syntymistä käytännöllisistä ideoista, vaan uusien mahdollisuuksien, haasteiden, tarpeiden ja ongelmien määrittelyä käytännön lähtökohdissa, jotka tyypillisesti liittyvät muuttuviin markkinoihin, kysyntään, asiakkaiden käyttäytymiseen tai uusiin teknologioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi innovaatioita voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa, oppimalla tekemällä, omaksumalla valmiita ratkaisuja, yhdistelemällä olemassa olevaa tietoa uudella tavalla ja toteuttamalla innovaatioita yhdessä asiakkaan kanssa. Käytäntölähtöisen innovaation lähtökohtana on avoimen innovaation malli, jossa yritykset kaupallistavat sisäisten ideoiden lisäksi myös ulkoisia ideoita ja yritykset voivat kaupallistaa omia ideoitaan muiden kuin nykyisten liiketoimintakanaviensa kautta. (LYP 2011) Ns. avoimen, käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tunnistaminen on aiheuttanut muutoksen luonnollisesti myös innovaatiotoiminnan edistämiseen liittyvissä kehittämisohjelmissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Välittäjäorganisaatioiden ts. alueellisten kehittämispalveluiden ja yrityspalveluiden rooli on nähty tärkeäksi käytännön tason neuvonnan, asiantuntijapalveluiden, koulutuksen ja verkostoitumisen toteuttajina ja siten myös innovaatioiden edistäjinä. 1.2 Keskipohjalaisten yritysten tarpeet kasvussa, innovaatioissa ja kansainvälistymisessä Keski-Pohjanmaata kuvaa monipuolinen elinkeinorakenne ja vahvat tukijalat pk- ja erityisesti pienyritysvaltaisuudessa sekä kansainvälisessä suurteollisuudessa. Alueen vahvoja toimialoja ovat kemia, metalli, (puu)rakentaminen, teollisuuden palvelut, luonnonvara-ala ja elintarviketeollisuus sekä kauppa ja 4

5 palvelut. Alueen yrityskanta koostuu pääosin alle kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä. Pienempi osa on näitä suurempia. Alueella on paljon innovatiivisia mikroyrityksiä, joissa on havaittavissa selkeää kasvupotentiaalia. Uusia ideoita on runsaasti mutta resursseja niiden toteuttamiseen vähemmän. Moni alueen yritys tarvitsee apua liiketoimintansa kehittämiseen ja erityisen suuri tarve on kasvavilla ja innovatiivisilla kasvuhakuisilla yrityksillä. Panostamalla kasvaviin ja/tai kasvuhakuisiin pk-yrityksiin on mahdollista saada merkittävää hyötyä alueelle niin suoraan syntyvien työpaikkojen kuin myös välillisten heijastusvaikutuksien myötä. Alueen kasvuhalukkaat ja -hakuiset yritykset toimivat usealla eri toimialalla, lähtien ICT-alasta, rakennustuotteiden valmistukseen, metalli- ja konepajateollisuuteen, teollisuuden palveluihin sekä elintarviketeollisuuteen. Myös pitkään valmisteltu kaivostoiminta on nyt ottamassa askeleen eteenpäin. Projektin suunnittelun yhteydessä on todettu, että hankkeen alkuvaiheessa painotettavia toimialoja voisivat olla ICT, puuala, rakentaminen, metalli, energia, kaivos, vene, palvelu, elintarviketeollisuus ja luonnonvara-ala. Lähes kaikille alueen kasvuhaluisille yrityksille on yhteistä uudet innovaatiot. Innovaatioita on liittyen tuotteisiin, tuotantomenetelmiin, mutta myös tapaan palvella asiakkaita. Alueella on myös yrityksiä, joilla on hyvä mahdollisuus kansainvälistymiseen, joko ensimmäiseen askeleeseen tällä polulla tai sitten kansainvälisen toiminnan merkittävään laajentamiseen. Nämä yritykset ovat luonnollisesti kasvuhakuisia mutta usein myös uusien innovaatioiden kehittäjiä, jotka uusien innovaatioidensa avulla voisivat ottaa myös huomattavia askeleita kansainväliseen toimintaan. Kasvu, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen vaativat yrityksiltä niin rahallista resurssia kuin myös vahvaa osaamisresurssia. Tyypillistä on, että alueemme yrityksillä on haasteita molempien kanssa. Kasvu itsessään vaatii tyypillisesti erittäin hyvää rahoitusasemaa, lisää käyttöpääomaa sekä pääomaa investointeihin. Samoin innovaatiot ja kansainvälistyminen vaativat yritykseltä merkittävää pitkän aikavälin rahallista panostamista tyypillisesti hyvin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahan lisäksi erityisesti tutkimus, kehitys ja innovaatio (TKI) toiminta ja kansainvälistyminen vaativat vahvaa henkilöstöpanosta ja erityisosaamista. Kasvulle antavat valmiuksia (ollen osittain jopa edellytyksiä) yrityksen toiminnan, tuotteiden ja palvelujen laatu, prosessien tehokkuus ja kannattavuus sekä johtamis- ja seurantajärjestelmät. Alueen yrityksillä on havaittu kehittämistarpeita kaikissa näissä osa-alueissa. Suomessa on laaja julkisen sektorin toimijaverkosto rahoittajia, kehittäjiä sekä kansainvälistymisen osaajia. Keski-Pohjanmaalla tätä verkostoa tulisi käyttää nykyistä selvästi tehokkaammin ja paremmin pienten yritysten haasteiden ratkaisemiseen. Alueemme yritysten panostus esimerkiksi innovaatiotoiminnassa perustuu hyvin pitkälle omaan osaamiseen ja eritoten omaan rahoitukseen. Tulevaisuuden menestyminen vaatii kuitenkin yhä pienemmiltä yrityksiltä yhä laajempaa verkottumista niin kehittäjä-, rahoittaja-, kuin yritysverkostoihinkin, viimeksi mainitun merkityksen kasvaessa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi niin kasvun, innovoinnin kuin kansainvälistymisen näkökulmasta. Projektin yhtenä tavoitteena on löytää ratkaisuja ja malleja selkeästi nykyistä parempaan, laajempaan ja joustavampaan pk-yritysten innovaatiorahoituksen käyttöön. Alueen rahoitustilastot, (mm. K-P Liitto), osoittavat T&K rahoituksen vähäisen käytön Keski-Pohjanmaalla. Esimerkiksi alueella on viimevuosina varsin huonosti pystytty hyödyntämään TEKES rahoitusta. Ohjelmarahoituksen lisäksi alueella on 5

6 hyödynnetty heikosti yksityisten pääomasijoittajien rahoitustoimintaa. Projektin yhtenä tavoitteena onkin lisätä sekä ko. rahoitusten saamista että muita innovaatiotoimintaa ja kehitystä tukevaa rahoitusta (ja palvelua), kuten SITRA:n erityisohjelmat. Lisäksi esimerkiksi Keksintösäätiön tuki (esim. tuoteväylä) ja teknologiateollisuuden laajat hankkeet (esim. TrioPlus) pitää jatkossa pystyä paremmin nivomaan alueen yritysten kehittämisprosesseihin. Edellä mainittujen tahojen ja instrumenttien avulla voitaisiin ratkaista nykyistä paremmin monia yritysten kehittämiseen sekä tuote-, tuotanto- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen liittyviä haasteita. Hankkeella etsitään myös parempia ja uusia kasvun tukemisen toimintamalleja sekä julkisen rahoituksen näkökulmasta että osaamisen näkökulmasta. On tärkeää, että hankkeella tuetaan edelleen alueella hyvin hyödynnettyä ELY:n rahoituksen käyttöä - niin EU -rahoitusta kuin kansallistakin rahoitusta, mutta myös palvelutuotteita asiantuntijapalveluihin. Finnveran rahoitustuotteilla voidaan auttaa yrityksiä mm. kassanhallinnassa voimakkaan kasvun tilanteessa. Myös muiden rahoittajien erilaiset tutkimusohjelmat voivat auttaa yritysten kasvutavoitteiden toteuttamisessa. Kansainvälisten markkinoiden mahdollisuudet on jatkossa hyödynnettävä paremmin. Kansainväliset markkinat avaavat alueen pk-yrityksille tien kasvuun. Yrityksiltä saatu palaute on, että alueella on panostettava kansainvälisyyteen ja niihin liittyviin palveluihin. Parhaillaan laadittavan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian toteuttaminen vaatii käytännöllisiä ja yrityslähtöisiä työkaluja. PK-sektori tulee jatkossa yhä enemmän kansainvälistymään. Nykytilanteessa korostuu toisaalta pienyritysten kansainvälistymisen tarve ja toisaalta alueen yritysten osaamisesta ja tuotteista nousevat mahdollisuudet tehdä avauksia kv-markkinoille. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan yritysten välistä kvvientiyhteistyötä, kanavien kartoitusta, rahoitusmahdollisuuksien kartoitusta ja yhteyksien avaamista sekä yritysten tietotason ja valmiuksien parantamista. Nykyiset tarjolla olevat kansainvälistymispalvelut ovat kohdistettuja lähtötasoltaan paremmat valmiudet omaaviin yrityksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Kaustisen seudulla on alle 10 kpl kansainvälisillä markkinoilla toimivaa yritystä, kv-markkinoille pyrkiviä tai alihankinnan / tuonnin kautta mukana olevia on hieman enemmän. 1.3 Keski-Pohjanmaan käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa on panostettu innovaatioiden edistämiseen monin tavoin. Kehittämisohjelmien sisällöt, kuten esimerkiksi P-S EAKR, Maakuntaohjelma ja (jo lopetetut) KOKO - ohjelmat painottavat suoraan tai välillisesti innovaatioympäristöjen kehittämistä. Oppimis- ja innovaatioympäristöt ovat olleet kehittämiskohteina mm. seuraavilla aloilla ict, konepaja ja laser, kemianteollisuus, akkuteollisuus, uusiutuva energia ja elintarviketeollisuus. Kehitetyt innovaatioympäristöt sopivat kohtuullisen hyvin alueen elinkeinorakenteeseen, mutta niiden hyödyntäminen pk-yritysten taholta on ollut haasteellista. Yritysten kehittämis- ja investointitukia on hyödynnetty alueella erinomaisesti, missä työssä alueen toimiva yrityspalvelujärjestelmä on ollut vahvassa roolissa. Yrityspalvelujärjestelmien kehittämiseen on panostettu jonkin verran. Alueella on ollut lukuisia koulutus- ja kehittämishankkeita, joiden koulutussisällöissä ja tavoiteasetannassa on usein ollut yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja innovaatioiden edistäminen. Tulokset ovat yrityskohtaisia ja ilmeisen onnistuneita suuressa osassa yrityksiä. Alue on edistänyt innovaatiotoimintaa myös strategioiden puitteissa, kuten esimerkiksi Innovaatiostrategia 2010, Meripohjola, Botnia-strategia, Maakuntaohjelma ja KOKO-ohjelmat. 6

7 Innovaatiostrategian jalkauttaminen on kuitenkin keskeneräistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että suuressa osassa maakunnassa toteutetuista hankkeista innovaatioiden edistäminen ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat olleet joko suorina tai välillisinä tavoitteina. Alueen yrityspalvelujärjestelmän ja samalla käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämistarpeena voidaan kuitenkin todeta, että innovaatioiden edistämiseen, kasvun tukemiseen ja kansainvälistymiseen liittyvät palvelut ovat alueella hajanaisia, piilossa ja osin puutteellisia. Ongelmia on alueella olevan osaamisen tunnistamisessa, sen saatavuudessa, näkyvyydessä ja jalkautumisessa yrityksiin sekä toisaalta alueen ulkopuolisten asiantuntijoiden, organisaatioiden ja rahoittajien hajanaisessa hyödyntämisessä. Maakunnassa on vähän innovaatioiden edistämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä, toimijoiden välisiä yhtenäisiä ja tuotteistettuja palveluja. Alueella ei ole pääomasijoitustoimintaa pienille, kehittyville ja kasvuhakuisille yrityksille. 1.4 Valmistelu, esiselvitykset, yhteistyötahot ja liityntä muihin hankkeisiin Projektin valmistelussa ovat olleet mukana Kaustisen seutukunta ja KASE Yrityspalvelu, KOSEK, Kannuksen kaupunki ja Toholammin Kehitys Oy. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty tietoa olemassa olevista palveluista ja projekteista sekä ao. kehitysorganisaatioiden suoria kontakteja alueen yrityksiin. Projektin taustalla on ao. kehitysorganisaatioiden henkilöstön pitkäkestoiset ja tiiviit yrityskohtaiset asiakassuhteet sekä toisaalta lukuisten alueen yritysten palvelusta saatu tieto ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Projektin suunnittelussa on hyödynnetty myös tietoa muiden alueiden käytännöistä ja toimintamalleista. Projektiin liittyviä esiselvityksiä on tehty myös siten, että yritysten kanssa on suoraan keskusteltu projektin tarpeesta, toimintamalleista ja sisällöistä: yritykset ovat tuoneet esille käsillä olevan projektin tarpeellisuuden ja esittäneet halunsa osallistua siihen. Hanketta varten on kerätty palautetta alueen yrityksiltä liittyen tuleviin kehittämistarpeisiin. Esimerkiksi Kaustisen seutukunnan yrityksille toteutettiin elokuussa 2012 suunnattu kysely, jossa 56% vastanneista koki yrityksen hyötyneen projektien toiminnasta paljon tai erittäin paljon. Yksikään yritys ei vastannut, että se ei olisi hyötynyt toiminnasta lainkaan. Kyselyn tulosten perusteella yritykset odottavat jatkossa erityisesti tukea verkostoitumiseen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen, myyntiin, markkinointiin ja messuosaamiseen, koulutukseen ja osaamiseen, innovaatioiden edistämiseen ja tuotekehitykseen sekä yritysten yleiseen kehittämiseen. Lisäksi apua toivotaan talousosaamiseen, rekrytoitiin, kansainvälistymiseen, työnjohtoon ja rahoitukseen. Marraskuussa 2012 yrityksille (181 vastaajaa) tehdyn kyselyn tulosten perusteella suurimmat tarpeet Kaustisen seudun elinkeinojen kehittämisessä kohdistuvat elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan, alkavaan yritystoimintaan ja yritysten toimialarajat ylittävään yhteistyöhön. Myös KOSEK on toteuttanut yhteisökuvatutkimuksen (2012), jossa tuli esiin samankaltaisia kehittämistarpeita. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty myös yhteistyökumppaneiden (Kokkolan Yliopistokeskus, CENTRIA, KETEK, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto) näkemyksiä kehittämistavoitteiden ja sisältöjen valintaan. Projekti hyödyntää mm. seuraavia alueella toimivia EAKR- ja ESR rahoitteisia projekteja: KASE YRITYSKEHITYS,, INNOKAS, START UP, PROTEK, TUTE, TUOTOS, Suurhankkeiden verkostokoordinaattori. 7

8 Projekti tulee tekemään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Yhteistyötarpeet täsmentyvät hankkeen kuluessa muun muassa yritysten tarpeiden mukaan. Yhteistyön toimintamallit rakentuvat yhteistyötahojen kanssa erikseen sopien. Mahdollisia ja potentiaalisia yhteistyötahoja, joihin projekti ottaa yhteyttä ja joita kutsutaan kehittämistyöhön, ovat esimerkiksi: - Alueen kunnat ja yritykset - Pohjanmaan ELY -keskus - CENTRIA ammattikorkeakoulu - KETEK - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius - Keski-Pohjanmaan aikuisopisto - Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Finpro - Viexpo - Finnvera - TEKES - Enterprise Europe Network - Pirityiset ry - Rieska-Leader ry - Pohjanmaan TE -toimisto - Keski-Pohjanmaan liitto 1.5 Projektin liityntä maakunnallisiin kehittämisstrategioihin Projekti toteuttaa Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelma ja siihen liittyvää toteuttamissuunnitelmaa vuodelle Projektin sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty Maaseutustrategian ja Kansainvälistymisstrategian valmistelua, jolloin projektilla pystytään välittömästi toteuttamaa ko. strategioiden tavoitteita. Projekti toteuttaa soveltuvin osin vuonna 2009 laadittua Innovaatiostrategiaa. Projekti toteuttaa suoraan Kaustisen seutukunnan uudistettavassa kehittämisohjelmassa, Kannuksen uudistettavassa kehittämisohjelmassa ja Kokkolan elinkeinostrategiassa (2011) asetettuja tavoitteita. 8

9 2. KOHDERYHMÄT Varsinaiset kohderyhmät Keski-Pohjanmaan maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset toimialoista riippumatta Aloittavat ja toimivat yrittäjät Painotus erityisesti kasvuhakuisissa, innovatiivisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä Projektissa käytetään kasvuhakuisen määritelmänä seuraavaa: yritys on kehittämishaluinen ja hakee aktiivisesti uutta liiketoimintaa, markkinoita, tuotteita, palveluja tai laajentumista. Projektiin osallistuu 50 alueen kasvuhakuista, innovoivaa ja/tai kansainvälistyvää yritystä. Kohderyhmän yritykset ovat suurelta osin tiedossa. Välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kehittämis- ja koulutusorganisaatiot Eri kehittämistoimijat ja rahoittajat (valtakunnallisesti), joiden tuntemus alueemme innovoivista kasvuhakuisista ja kansainvälistyvistä yrityksistä on vielä vähäistä. Projektiin osallistuu 5 muuta organisaatiota. 9

10 3. TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tavoitteet Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski-Pohjanmaalle Yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista muodostuvan palvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle Keskipohjalaisten yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen lisääntyminen Uusien liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksien löytyminen alueen yrityksille Tulokset ja vaikutukset Yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista on muodostunut maakunnallinen palvelukokonaisuus Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamalli Yritykset ovat löytäneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvunsa tueksi uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien muodossa Yritykset ovat käynnistäneet innovatiivista tuote- ja palvelukehitystä ja yrityskohtaisia investointitai kehittämishankkeita Yritysten valmiudet kansainvälistymiseen ovat parantuneet Yritysten välisiä verkostoja on syntynyt Yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja Yrityksiin on syntynyt tutkimuksen ja kehityksen, ns. avainosaajien, työpaikkoja Innovaatioita, tuote- ja palvelukehitystä sekä teknologian kehittämistä tukevan ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut Työpaikkavaikutukset Tavoite Naisten osuus Uudet työpaikat T & K -työpaikkoja 5 1 Uusia yrityksiä 1 0 Laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön Projektin suurimmat vaikutukset kohderyhmään ovat laadullisia ja välillisiä. Projektin avulla yritysten kehittämispalvelut kehittyvät alueella asiakaslähtöisemmiksi sekä innovatiivisuutta, kansainvälistymistä ja kasvua paremmin tukeviksi. Alueella tarjottavien kehittämispalvelujen parantumisen myötä myös yritysten kilpailukyvyn tasoa voidaan nostaa pidemmällä aikavälillä. Laadullisia vaikutuksia mitataan kyselyillä, asiakaspalautteilla ja epäsuorasti yritysten liikevaihdolla ja liikevaihdon kasvulla. 10

11 Projektilla ei ole tasa-arvovaikutuksia eikä sitä suunniteltaessa ole tehty sukupuolivaikutusten arviointia. Kehittämistavoitteissa ja kehittämistoimissa otetaan huomioon ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen periaatteet. Monet projektin kohdeyrityksistä toimivat sellaisessa toimialaympäristössä, jossa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö tähtää ympäristöystävällisempään tai energiatehokkaampaan toimintaan. Projektin toimenpiteet ovat siten välillisiä toimia, joilla on ympäristöä säästäviä vaikutuksia. 4. TOIMENPITEET 4.1 Toteutettavat toimenpiteet Projektissa mallinnetaan ja luodaan käytäntölähtöistä yritysten innovaatioympäristöä hyödyntämällä kokemuksia yritysten ja yritysverkostojen kehittämisestä sekä luodaan alueelle uusia yrityksille suunnattuja kasvuun, innovaatioiden edistämiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palvelukokonaisuuksia. Projektissa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja koordinoidusti projektiin osallistuvia keskipohjalaisia yrityksiä ja yritysverkostoja. Ilman kokonaisnäkemystä ja koordinaatiota monet kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät toimenpiteet jäävät irrallisiksi. Maakunnallisten toimintamallien luomisessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään projektin tuottamista todellisista kehittämistoimista ja sitä myöten yrityksiltä ja yhteistyötahoilta saatavaa palautetta ja kokemuksia. Kehittämistyössä sovelletaan kokemuksellisen ja kokeilevan oppimisen periaatteita (Kolb, Knowles), mikä nähdään innovatiivisena toimintamallina. Projektin kehittämistoimenpiteet tukevat siten toinen toisiaan muodostaen ehjän vuorovaikutteisen kokonaisuuden niin yritysten, verkostojen kuin palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kaikki toimenpiteet ovat välttämättömiä kokonaisuuden kehittämiselle eikä niitä voi irrottaa täysin toisistaan. Projektin toimintamallissa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti eri kehittämisorganisaatioiden, - verkostojen ja -asiantuntijoiden osaamista, kehittämistyökaluja ja rahoitusmahdollisuuksia. Olemassa olevia palveluita ja rahoitusta hyödynnetään aina kun se on mahdollista, erityisesti ELY -keskuksen tuotteita ja palveluja sekä muita hankkeita. Yrityskohtaiset asiantuntijapalvelut toteutetaan yrityksen tarpeeseen soveltuvalla erillisellä rahoituksella. Projektin toimenpidekokonaisuudet ovat tiivistetysti seuraavat: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluja tarjoavan verkoston kehittäminen 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 3) Yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi 4) Tiedottaminen 5) Projektihallinto 11

12 Kuvio 1: KASVUINNO projektin toimintamalli Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittäminen Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden verkoston kehittäminen Yrityskohtainen* ja yritysverkostojen kehittäminen TKI Verkostoituminen Liiketoiminta Rahoitus Kansainvälistyminen Henkilöstövoimavarojen tukipalvelut Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 12

13 Toimenpiteiden tarkennetut kuvaukset: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluita tarjoavan verkoston kehittäminen Toimenpiteiden tavoitteina on käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski- Pohjanmaalle sekä Keski-Pohjanmaan yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalvelujen kehittäminen. Toimenpiteen tuloksena Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöinen innovaatioympäristön toimintamalli ja yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja. Maakunnallista toimintamallia kehitetään verkostomaisesti alueen kaikkien toimijoiden yhteistyönä. KASVUINNO -projekti on kehittämistyön veturi ja koordinaattori ja projektipäälliköllä on kehittämistyöstä kokonaisvastuu. Alueellisten toimintamallien kehittäminen, pilotointi ja käyttöön ottaminen toteutetaan yhdessä alueen yrityspalveluverkoston ja kehittäjätoimijoiden kanssa projektin kuluessa täsmentyvällä ja sovittavalla toimintamallilla. Kehittämistyön aikana alueen toimijoiden roolia tarkennetaan palveluiden tuottamisessa organisaatioiden osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä alueen elinkeinoelämän tarpeen mukaan. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan aidosti kysyntälähtöinen, alueen tarpeiden ja erityispiirteiden pohjalle rakentuva, verkostomaisesti toimiva palvelukokonaisuus. Projektin kehittämistoimenpiteet tukevat toinen toisiaan muodostaen ehjän vuorovaikutteisen kokonaisuuden niin yritysten, verkostojen kuin palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kaikki toimenpiteet ovat välttämättömiä kokonaisuuden kehittämiselle eikä niitä voi irrottaa toisistaan. Kehittämistyössä otetaan aktiivisesti huomioon ja pyritään jalkauttamaan alueelle entistä paremmin olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä kehittäjä- ja rahoittajatahoja sekä verkostorakenteita. Alueellisista verkostoista hyödynnetään esimerkiksi Yritys-Suomi, Meripohjola ja Start Up- verkostoja. Kansallisten toimijoiden ja verkostojen hyödyntämistä pyritään tehostamaan alueen hyväksi ja luomaan sille toimintamalli, esimerkkeinä TEKES, Sitra, TEM Innovaatioverkosto, samoin kuin julkisen ja yksityisen sektorin rahoittajatahojen osalta, esimerkkeinä TEKES, SITRA ja yksityisen pääomasijoittajat. Maakunnallisten toimintamallien luomisessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään projektin tuottamista todellisista kehittämistoimista ja sitä myöten yrityksiltä ja yhteistyötahoilta saatavaa palautetta ja kokemuksia. Palveluiden kehittämistyössä sovelletaan kokemuksellisen ja kokeilevan oppimisen periaatteita. Davin Kolb in (1984) kokemuksellisen oppimisen kehä lähtee ajatuksesta, että oppija on hankkinut jonkinlaisia kokemuksia opittavasta aiheesta. Näitä kokemuksia pohtimalla ja käsitteellistämällä saadaan aikaan uusia toimintamalleja ja -teorioita, joita lähdetään testaamaan käytännössä. Tämän jälkeen kehä alkaa taas alusta. Kokemuksellisen oppimisen kehää on sovellettu lukuisin tavoin niin oppimisen edistämisessä kuin kehittämistyössä koulutus- ja kehittämisorganisaatioissa, palveluorganisaatioissa ja muissa työyhteisöissä, esimerkiksi Tiimiakatemia käyttää sitä yhtenä perusperiaatteenaan. 13

14 Kuvio 2: Kokemuksellisen oppimisen kehä, D. Kolb. Lähde OK-Opintokeskus. Palveluita ja niistä muodostuvaa verkostoa / palvelukokonaisuutta kehitetään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Projektin alkuvaiheessa perustetaan muun muassa alueen toimijoista koostuvia kehittämistyöryhmiä, kartoitetaan alueella olemassa olevat palvelut ja osaaminen, tutustutaan hyviin käytäntöihin ja tarkastellaan alueen ulkopuolisen verkostoitumisen ja kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden mahdollisuuksia. Kehittämisryhmät laativat toimintasuunnitelmat projektipäällikön koordinoimana. Palveluiden kehittämisessä sovelletaan seuraavaa toimintamallia (vrt. Kolb): Kokemukset palveluista Palveluiden toteuttaminen Palveluiden arviointi Palveluiden kehittäminen ja uudistaminen 14

15 Projektin valmisteluvaiheessa on hahmotettu kehittämistyön lähtökohdaksi alla kuvattu palvelukokonaisuus, joka sisältää yritystoiminnan aloitus- ja kasvuvaiheen palveluja: Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden kehittäminen YRITYSKlinikka KASVU VAUHTI INNOklinikka TKI -verkosto Palvelukokonaisuuden alla kehitettävien uusien palveluiden ja toimintamallien alustavat sisällöt ovat seuraavat: YRITYSKlinikka Uusyrittäjyyden edistämisen toimintamallin kehittäminen Aloittavan yrittäjän palveluiden kokoaminen ja esilletuonti KASVU Alueellisten asiantuntijapalveluiden koonti ja esilletuonti Asiantuntija- ja mentoriverkoston kokoaminen ja uudet kasvun tukemisen mallit Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden valmennusohjelmien edistäminen VAUHTI Alkuvaiheen yrityksiin ja pienehköihin vipuvaikutteisiin sijoituksiin painottuvan pääomasijoitusrahaston selvittäminen ja suunnittelu Bisnesenkeliverkoston ja sijoittajapoolin kokoaminen INNOklinikka Alueellisten innovaatiopalveluiden koonti ja esilletuonti Uusien toimintamallien kehittäminen innovaatioideoiden työstämiseen: Innovaatioseula, Leijonanluola, Innovaatioleirit TKI -verkosto TKI -asiantuntijaverkoston kokoaminen Kumppanuusverkoston luominen Yllämainitut palvelut ja tuotteet ovat kehittämistyön lähtökohtia, jotka on muodostettu kehitysyhtiöiden pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta ja joita muokataan ja täsmennetään projektin kehittämistyön kuluessa. Palvelujen kehittämiseksi muodostetaan työryhmiä alueellisista ja ylialueellisista toimijoista. Työryhmät kehittävät alueellisia palveluja yhteistyössä. 15

16 Kehittämistoimenpiteet verkostomaisen yhteistyömallin ja palvelujen luomiseksi: Yhteistyöryhmän perustaminen (muodostetaan kaikista maakunnan kehittäjätoimijoista) Teemakohtaisten työryhmien perustaminen (tarpeen mukaan, sovitaan yhteistyöryhmässä) Toimijoiden väliset työpajat ja kehittämispalaverit sekä asiantuntijaseminaarit Tutustumiskäynnit ja benchmarking muille alueille Toimintamallin kehittämiseen tarvittava ulkopuolinen ohjaus / valmennus (ostopalvelu) Projektipäällikön koordinointi- ja kehittämistyö 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi Toimenpiteiden tavoitteena on löytää tulevaisuuden innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille ja luoda edellytyksiä niiden kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yrityslähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia etsitään eri toimialoilta, toimialojen rajapinnoista ja toimialoja risteävistä / yhdistävistä alueista. Toimenpiteen tuloksena syntyy innovaatio- ja liiketoiminta-aihioita uusiksi palveluiksi ja tuotteiksi, joita yritykset ja yritysverkostot voivat hyödyntää liiketoiminnassaan ja / tai aihioita, joita voidaan jatkojalostaa yritysten/yritysverkostojen toimesta. Liiketoimintamahdollisuuksia voidaan samoista lähtökohdista etsiä myös yritysverkostoille. Toimintamallissa hyödynnetään muun muassa Innovaatioseula ja Tuoteväylä tyyppisiä menetelmiä, joissa innovatiivisia ideoita ja liiketoiminta-aihioita käsitellään ja ns. seulotaan ensin asiantuntijoista muodostetussa valmisteluryhmässä. Ideassa voidaan nähdä potentiaalia liiketoiminnaksi, mutta siitä ei ole riittävästi tietoa, siihen liittyen ei ole vielä yritystoimintaa olemassa tai yritys ei pysty vielä sijoittamaan omaa pääomaa tarvittaviin selvityksiin. Valmisteluryhmästä käytetään esimerkiksi nimitystä Innovaatio ryhmä. Ideat voivat olla lähtöisin esimerkiksi yrityksiltä, verkostokumppaneilta tai erilaisista esiselvitys- ja tutkimushankkeiden tuloksista. Usein liiketoimintapotentiaalia omaavia ideoita syntyy myös yrityksen ydinliiketoiminnan kehittämisen ohessa. Tavallisesti yritykset joutuvat kuitenkin rajaamaan liiketoimintansa kehittämisen ydinosaamisensa tai teknologiansa puitteisiin ja uusia mahdollisuuksia jää hyödyntämättä. Projektin yhtenä tehtävänä on näistä lähtökohdista etsiä uusia liiketoiminta-aihioita ja pyrkiä kehittämään niistä uutta toimivaa yritystoimintaa. Ryhmän työn tuloksena parhaat ja potentiaalisimmat ideat valitaan tarkempien selvitysten kohteeksi ja jatkojalostettavaksi. Seuraavassa vaiheessa valittu innovatiivinen idea / palvelu / tuoteaihio selvitetään tarkemmin sen teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden sekä liiketoimintapotentiaalin näkökulmista. Selvitysten ja arvioiden pohjalta sekä myönteisten tulosten perusteella idea voidaan siirtää yrityksen tai yritysverkoston jatkojalostettavaksi ja kehitettäväksi. Projektin yrityskehittäjät etsivät ja kokoavat tarvittaessa sopivat yritykset ja yritysverkostot. Yrityskehittäjien toimesta yritykselle tai yritysverkostolle laaditaan suunnitelmat kehityshankkeiden eteenpäin viemiseksi. Yksittäisten henkilöiden, ns. innovaattoreiden ja yrittäjyyttä pohtivien henkiöiden ideoiden jalostaminen ja selvittäminen toteutetaan projektihenkilöstön antamalla ohjauksella ja neuvonnalla sekä hyödyntämällä 16

17 verkostoja ja yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Keksintösäätiötä. Opiskelijoiden osaamista ja opinnäytetöiden hyödyntämistä yritysten kehittämistoimintaan tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa sekä ohjauksen ja tiedonvälityksen avulla. Pienten yritysten innovaatioiden edistämiseksi selvitetään mahdollisuudet ns. Innokymppitonni toimintamallin kehittämiselle ja käyttöönotolle, jossa uuden innovaatiomahdollisuuden alkuvaiheen esiselvitys voitaisiin toteuttaa julkisrahoitteisesti. Selvitys olisi yrityskohtainen joko 100% julkisella tuella tai hyvin pienellä omarahoitusosuudella. Toimintamallia kehitetään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, jossa mallia on pohdittu sovellettavaksi uudella ohjelmakaudella maaseuturahaston toimesta. Kuvio 2: Esimerkki toimialojen rajapintojen innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksista Hyvinvointi Puurakentaminen ICT Esimerkkejä toimialojen risteyksistä: 1: Turvallisuus, senioritalot 2: Esteettömyys, asumisen laatu 3: Energiavalvonta, etätyökoti 4: Terveydenhuollon etäpalvelut, henkilökohtaiset apuohjelmat Tuote- ja palvelumahdollisuuksia on rajattomasti, mutta ne pitää löytää, tuotteistaa ja kaupallistaa. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamismalli: Innovaatioryhmän toiminnan mallintaminen ja käynnistäminen Uusia liiketoimintamahdollisuuksia koskettavat kartoitukset ja selvitykset, kuten esim. teknologia-, toteutettavuus- ja kaupallistamisselvitykset Uusia liiketoimintamahdollisuuksia koskevat yritysverkostojen aktivointiin, kokoamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Asiantuntijapalvelut ja -selvitykset (asiantuntijoiden ja kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden hyödyntäminen ostopalveluin) Projektihenkilöstön toteuttama kehittämistyö Kehittämistoimenpiteiden toteutukset tuottavat välttämätöntä tietoa, kokemuksia, verkostoja ja osaamista maakunnallisten palvelujen ja toimintamallien kehittämistyöhön (vrt kohta 1, palveluiden kehittäminen). 17

18 3) Yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi Toimenpiteiden tavoitteena on yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen siten, että niillä on edellytykset innovaatiotoimintaan, kasvuun ja kansainvälistymiseen ja että ne ovat kilpailukykyisiä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää yrityskohtaista ja yritysten tarpeiden mukaista suunnitelmallista kehittämistä yrityksen toiminnan eri osa-alueilla. Kehittämisalueet täsmentyvät osallistuvien yritysten mukaan, mutta alustavasti voidaan mainita mm. liiketoiminta ja johtaminen, TKI, rahoitus, kansainvälistyminen ja verkostoituminen. Kehittämistoimenpiteet tuottavat kokemuksia ja palautetta palveluiden kehittämiselle. Kehittämisessä hyödynnetään sekä projektissa toimivien yrityskehittäjien osaamista että mahdollisimman tehokkaasti eri kehittämisorganisaatioiden, -verkostojen ja -asiantuntijoiden osaamista, kehittämistyökaluja ja rahoitusmahdollisuuksia. Toiminnan pääsääntö on, että olemassa olevia palveluita ja rahoitusta hyödynnetään aina kun se on mahdollista, erityisesti ELY -keskuksen tuotteita ja palveluja sekä muita hankkeita. Yrityskohtaiset ulkopuoliset asiantuntijapalvelut rahoitetaan aina projektin ulkopuolisella rahoituksella. Yksittäisen yrityksen ja yritysverkoston kehittäminen perustuu tarpeiden ja ongelmien selvittämiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Analysointi- ja suunnitteluvaiheessa hankkeen yrityskehittäjät perehtyvät syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti vastuuyritystensä tilanteeseen, toimintaan, kehittämistarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Yrityksen toiminnasta saatavan kokonaisnäkemyksen perusteella yrityskehittäjä määrittelee yhdessä yrityksen johdon kanssa kehittämisen tavoitetilan ja suunnittelee tavoitetilaan johtavia kehittämistoimenpiteitä. Analysointi- ja suunnitteluvaiheessa sekä kehittämistoimien toteutuksessa hyödynnetään ulkopuolista osaamista yksityisten ja julkisten kehittämisorganisaatioiden kautta. Tavoitteena on, että kehittämisessä hyödynnetään alueellisia yrityspalvelu- ja kehittäjäorganisaatioita ts. verkostokumppaneita mahdollisimman paljon, jolloin saadaan aitoa palautetta ja kokemuksia maakunnallisen palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Pääsääntönä on, että kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään olemassa olevaa palvelutarjontaa, projekteja ja rahoituslähteitä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. Yksittäisten yritysten kehittämisen lisäksi on tarpeellista muodostaa ja kehittää alueellisia yritysverkostoja. Suuri osa alueen yrityksistä on pieniä ja siten resursseiltaan ja toiminnaltaan rajattuja. Innovaatiot, kasvu ja kansainvälistyminen vaativat muun muassa kehittämisresursseja ja osaamista, joita yksittäinen yritys ei välttämättä hallitse. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla se saa tarvittavat valmiudet kehittymiselleen ja kasvulleen. Hanke edistää em. kaltaisten yritysten kytkeytymistä yritysverkostoihin: alueen yrityksille pyritään löytämään oikeita yritysverkostoja niin kasvun, kansainvälistymisen kuin TKI -toiminnankin näkökulmasta. Yritysverkostoihin kytkeytymisen ohella on välttämätöntä kehittää yritysten toimintaedellytyksiä verkostoissa niin yksittäisen yrityksen kuin verkostoyhteistyön näkökulmasta. Hanke toteuttaa verkostotoimintaa kehittäviä toimenpiteitä osallistuvien yritysten ja muotoutuvien yritysverkostojen tarpeen mukaan. 18

19 Täsmällisiä ja yksityiskohtaisia kehittämistoimenpiteitä yksittäisten yritysten ja yritysverkostojen osalta ei voida hankesuunnitelmavaiheessa ennakoida ja mainita, koska kehittämistoimet suunnitellaan osallistuvien yritysten ja yritysverkostojen tarpeista lähtien ja niille haetaan pääsääntöisesti erillinen, projektin ulkopuolinen rahoitus. Alustavasti kehittämistarpeisiin ennakoidaan vastattavan seuraavissa teemoissa: o Tuotannon kehittäminen ja uuden teknologian käyttöönotto (koneet, laitteet, ohjelmistot) erityisesti tuotannon automatisointiin ja tehostamiseen liittyvät kehityshankkeet pk-yritykselle toiminnanohjaukseen soveltuvat ratkaisut IT teknologian hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti koko ketjussa myynnistä, suunnitteluun, tuotantoon ja jälkimarkkinointiin. o Laadun kehittäminen (laadun hallinta ja laatujärjestelmät) sisäiset laatujärjestelmät joissakin yrityksissä laatujärjestelmien sertifiointi ympäristöjärjestelmien tarve (myös TTT) joissakin tapauksissa o Verkostojen rakentaminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti epäviralliset, mutta tavoitteelliset tapaamiset, kokoontumiset, tutustumismatkat kumppanuus-, asiakkuus- ja myyntihankkeet yrityskohtaisesti pitkällä tähtäimellä tavoitteeksi tietty markkinasegmentti, jolla toimitaan verkostona uudet alueelliset verkostoyritykset paikalliseen alihankintaan o Asiakaslähtöisten tuote- ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen elinkaarimallilla o Yritysten johtaminen ja TKI -toiminnan kehittäminen o Kansainvälisen liiketoiminnan valmiuksien kehittäminen yritysten kansainvälistymisen valmiuden nostaminen viestintää ja markkinointiosaamista kehittämällä yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen kansainvälisesti toimialakohtaiset markkinointitoimenpiteet yrityskohtainen ja yritysryhmäkohtainen poluttaminen toimialakohtaisiin tapahtumiin: tapahtumien kartoitus ja valinta, kärkiyritysten aktivointi ja mahdollisten yritysryhmien kokoaminen markkinoiden kartoitus ja selvitykset, suunnitelmien laadinta valituille markkinoille yritysryhmien fact finding -hankkeiden syntymisen aktivointi käynnistyvien hankkeiden avustaminen Kehittämistoimissa otetaan huomioon myös henkilöstönäkökulma painopisteenä avainhenkilöiden löytäminen yrityksiin niiden kehittämisprosessien tueksi. Tästä syystä projekti toteuttaa projektihenkilöstönsä kautta ns. henkilöstövoimavarojen tukipalveluita osallistuville yrityksille. Henkilöstövoimavaroihin liittyvissä palveluissa hyödynnetään pääosin yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Pohjanmaan TE -toimistoa, Pohjanmaan ELY -keskusta ja Keski-Pohjanmaan aikuisopistoa ja muuta alueellista verkostoa sekä myös yksityisiä henkilöstöpalveluyrityksiä. 19

20 Kehittämistoimenpiteiden toteuttamismalli: Yrityskohtaiset analyysit ja kehittämissuunnitelmien (esim. kasvusuunnitelma) laatiminen Yritysverkostojen analyysit ja kehittämissuunnitelmien laatiminen Projektihenkilöstön toteuttama kehittämistyö 4.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet, palvelut ja toimintatavat Projektin uusia tuotteita ovat keskipohjalaisille PK-yrityksille soveltuvat innovaatioiden edistämisen, kasvun tukemisen ja kansainvälistymisen valmiuksia parantavat toimintamallit sekä niihin liittyvät kehittämispalvelut. Projektissa kehitetään edelleen maakunnan yrityspalveluverkoston hyviä käytänteitä, jotka liittyvät julkisen sektorin yrityspalveluverkoston yhteistyöhön ja toimintatapaan käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistämisessä. Yhteistyöverkoston toimintaa kehitetään toimimaan palvelukokonaisuutena, myös suhteessa yksityisen sektorin yrityspalvelutoimijoihin. 4.3 Projektin pysyvät vaikutukset Projektin pysyvänä vaikutuksena osallistuvien yritysten itse toteuttama kehittämistoiminta jatkuu projektissa saadun kokemuksen, osaamisen ja yhteistyökumppaneiden pohjalta. Projekti tuottaa lisäarvoa maakunnallisen innovaatioympäristön edelleen kehittämiseksi perustettavien työryhmien, yhteistyökäytäntöjen ja luotujen palvelukokonaisuuksien myötä. Projektin toiminnan keskeiset hyvät käytännöt otetaan käyttöön kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden toteutuksen ja jatkuvan kehittämistyön lähtökohdaksi. 20

KASVUINNO Projektisuunnitelma KASVUINNO. Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen

KASVUINNO Projektisuunnitelma KASVUINNO. Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen 1 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden,

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä

KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ. Teollisuus 2026 Ohjausryhmä KEHITTÄMISYHTEISÖ TUKEMAAN PK-YRITYSTEN KASVUA JA KANSAINVÄLISTYMISTÄ Teollisuus 2026 Ohjausryhmä 7.6.2016 TAUSTAA Koko Suomen tuleva BKT-kasvu ja sitä myöten koko hyvinvointimme on lähes täysin Pk-yritysten

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan!

Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! Team Finland Mukaan globaaliin liiketoimintaan! 3.11.2015 Pauli Berg Team Finland koordinaattori Sisältö Mikä Team Finland? Miksi koottu? Miten toimii? DM 1272687 Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015

Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Yritys-Suomi uudistuu Tornio 15.12.2015 Anne Syväjärvi Yritys-Suomi on julkisten yrityspalveluorganisaatioiden yhdessä muodostama palvelu yrityksille ja yrittämisestä kiinnostuneille. Monikanavainen Yritys-Suomi

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa

ICT- Go Global. Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma / SKa ICT- Go Global Pk-yritysten kansainvälistymisen valmennusohjelma 2011 24.2.2011 / SKa Finpro oikea partneri kansainväliseen menestykseen Finpro on kansallinen konsulttiorganisaatio, joka nopeuttaa suomalaisten

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Kansainvälinen Pohjois Savo

Kansainvälinen Pohjois Savo Kansainvälisen yhteistyön tarpeet ja tavoitteet Pohjois Savon alueella Kansainvälisen koulutuksen Erasmus + Ideapaja Iisalmi 3.11.2015 Tiina Kivelä KARA Kansainväliset EU rahoitusohjelmat käyttöön Pohjois

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun edistäminen

Merialuesuunnittelun edistäminen Merialuesuunnittelun edistäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Ovatko valitut painopisteet valittu oikein? Havaittuja puutteita, kommentteja? Keltainen, otsikoksi tilannekuva Sinisiin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy

Verkostosta voimaa. Ohjausryhmän kokous. Ideahautomo! Net Effect Oy Verkostosta voimaa Ohjausryhmän kokous Ideahautomo! Net Effect Oy 1 1 Kehittämiskumppanuuden rooli Kehittämiskumppanuus muodostuu kolmesta eri kokonaisuudesta. Tarkoituksena on tarjota hankkeelle tukea

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi

Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Paula Eskola, paula.eskola@motiva.fi Kansallisen teollisia symbiooseja edistävän toimintamallin (FISS) toteutus ja organisointi Sisällys Johdanto... 1 1.1 FISS-toimintamallin tavoitteet... 1 1.2 FISS-mallin

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014

Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky. Toukokuu 2014 Kestävää kasvua ja työtä. Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 TL1: Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Toukokuu 2014 TL 1 Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoitteet: Uuden liiketoiminnan luominen

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot