KASVUINNO Projektisuunnitelma KASVUINNO. Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen

Transkriptio

1 KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen 1

2 PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi: KASVUINNO Keskipohjalaisten pk-yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen kehittäminen Toteutusaika: Toteutusalue: Päärahoittaja: Osarahoittajat: Hakijat: Toteutus: Liitteet: Keski-Pohjanmaan maakunta Keski-Pohjanmaan liitto P-S EAKR ohjelma, toimintalinja 1: kansallisten ja kansainvälisten verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen maakunnan kasvuhakuisten yritysten kehittämisohjelman valmistelu ja siihen liittyvät käynnistämis ja kehittämistoimenpiteet Keski-Pohjanmaan kunnat Projektiin osallistuvat yritykset Päätoteuttaja Lestijärven kunta Kaustisen seutukunta Osatoteuttajat Kokkolanseudun kehitys KOSEK Oy ja Kannuksen kaupunki Hakijat toteuttavat projektin osittain itse ja osittain alihankintana Toteuttajien osabudjetit ja kuntarahoituksen jakautuminen Projektisopimus 2

3 TIIVISTELMÄ Projektin tavoitteet ovat: Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski-Pohjanmaalle Yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista muodostuvan palvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle Keskipohjalaisten yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen lisääntyminen Uusien liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksien löytyminen alueen yrityksille Tulokset ja vaikutukset ovat: Yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista on muodostunut maakunnallinen palvelukokonaisuus Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamalli Yritykset ovat löytäneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvunsa tueksi uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien muodossa Yritykset ovat käynnistäneet innovatiivista tuote- ja palvelukehitystä ja yrityskohtaisia investointitai kehittämishankkeita Yritysten valmiudet kansainvälistymiseen ovat parantuneet Yritysten välisiä verkostoja on syntynyt Yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja Yrityksiin on syntynyt tutkimuksen ja kehityksen, ns. avainosaajien, työpaikkoja Innovaatioita, tuote- ja palvelukehitystä sekä teknologian kehittämistä tukevan ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat: Keski-Pohjanmaan maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset toimialoista riippumatta Aloittavat ja toimivat yrittäjät Painotus erityisesti kasvuhakuisissa, innovatiivisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä Projektiin osallistuu 50 alueen kasvuhakuista, innovoivaa ja/tai kansainvälistyvää yritystä. Välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kehittämis- ja koulutusorganisaatiot Eri kehittämistoimijat ja rahoittajat (valtakunnallisesti), joiden tuntemus alueemme innovoivista kasvuhakuisista ja kansainvälistyvistä yrityksistä on vielä vähäistä. Projektin toimenpidekokonaisuudet: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 3) Yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi 3

4 1. TAUSTA JA TARVE 1.1. Yleistä kasvun ja innovaatioiden edistämisestä Julkinen keskustelu kasvuyrityksistä ja innovaatioista sekä niihin panostamisesta on viimevuosina lisääntynyt. Tähän on syynä muun muassa huomio kasvuyritysten työllisyysvaikutuksista. Vuosina Suomessa oli 668 kasvuyritystä. Ne loivat yli työpaikkaa, mikä vastasi puolta työllisyyden lisäyksestä yli kymmenen hengen yrityksissä (Kasvuyrityskatsaus 2012). Kasvuyrityksiä ei ole vain uuden teknologian alalla vaan kaikilla toimialoilla; suurin määrä kasvuyrityksiä on syntynyt palvelualoille. Kasvuyritykset voivat olla myös ns. paikallisia, eivätkä ne kaikki sijaitse kasvukeskuksissa tai harjoita vientitoimintaa. Onkin tärkeää tunnistaa ja tukea kasvuyrityksiä myös alueellisesti. Lisäksi on hyvä tunnistaa, auttaa ja tukea myös sellaisia kasvupotentiaalisia yrityksiä jotka vielä työllistävät alle kymmenen henkilöä, mutta niissä on havaittavissa selvä kasvuhalukkuus ja -hakuisuus ja potentiaalia suuremmiksikin yrityksiksi. Kasvussa onnistuminen edellyttää yritykseltä laajaa osaamista ja merkittäviä voimavaroja. Kasvuhakuisessa yrittämisessä on hyvin pitkälle kyse innovaatiotoiminnasta, uusien mahdollisuuksien näkemisestä, niihin keskittymisestä ja panostamisesta. Kasvun ohella toinen merkittävä kehittämisteema on viime vuosina ollut innovaatioiden löytäminen ja edistäminen uudeksi yritystoiminnaksi. Käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta saa alkunsa tyypillisesti henkilöstöstä, asiakkaista tai kumppanuusverkostoista arkipäiväisessä toiminnassa (Harmaakorpi 2009). Olennaisin ero verrattuna perinteiseen teknologialähtöiseen innovaatiotoimintaan on innovaatioaihioiden etsiminen yritysten ja muiden organisaatioiden käytännöistä ja kontakteista. Käytäntölähtöisyys ei tarkoita pelkästään innovaatioiden syntymistä käytännöllisistä ideoista, vaan uusien mahdollisuuksien, haasteiden, tarpeiden ja ongelmien määrittelyä käytännön lähtökohdissa, jotka tyypillisesti liittyvät muuttuviin markkinoihin, kysyntään, asiakkaiden käyttäytymiseen tai uusiin teknologioihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäksi innovaatioita voidaan toteuttaa ottamalla käyttöön uutta teknologiaa, oppimalla tekemällä, omaksumalla valmiita ratkaisuja, yhdistelemällä olemassa olevaa tietoa uudella tavalla ja toteuttamalla innovaatioita yhdessä asiakkaan kanssa. Käytäntölähtöisen innovaation lähtökohtana on avoimen innovaation malli, jossa yritykset kaupallistavat sisäisten ideoiden lisäksi myös ulkoisia ideoita ja yritykset voivat kaupallistaa omia ideoitaan muiden kuin nykyisten liiketoimintakanaviensa kautta. (LYP 2011) Ns. avoimen, käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tunnistaminen on aiheuttanut muutoksen luonnollisesti myös innovaatiotoiminnan edistämiseen liittyvissä kehittämisohjelmissa ja suunnitelluissa toimenpiteissä. Välittäjäorganisaatioiden ts. alueellisten kehittämispalveluiden ja yrityspalveluiden rooli on nähty tärkeäksi käytännön tason neuvonnan, asiantuntijapalveluiden, koulutuksen ja verkostoitumisen toteuttajina ja siten myös innovaatioiden edistäjinä. 1.2 Keskipohjalaisten yritysten tarpeet kasvussa, innovaatioissa ja kansainvälistymisessä Keski-Pohjanmaata kuvaa monipuolinen elinkeinorakenne ja vahvat tukijalat pk- ja erityisesti pienyritysvaltaisuudessa sekä kansainvälisessä suurteollisuudessa. Alueen vahvoja toimialoja ovat kemia, metalli, (puu)rakentaminen, teollisuuden palvelut, luonnonvara-ala ja elintarviketeollisuus sekä kauppa ja 4

5 palvelut. Alueen yrityskanta koostuu pääosin alle kymmenen henkeä työllistävistä yrityksistä. Pienempi osa on näitä suurempia. Alueella on paljon innovatiivisia mikroyrityksiä, joissa on havaittavissa selkeää kasvupotentiaalia. Uusia ideoita on runsaasti mutta resursseja niiden toteuttamiseen vähemmän. Moni alueen yritys tarvitsee apua liiketoimintansa kehittämiseen ja erityisen suuri tarve on kasvavilla ja innovatiivisilla kasvuhakuisilla yrityksillä. Panostamalla kasvaviin ja/tai kasvuhakuisiin pk-yrityksiin on mahdollista saada merkittävää hyötyä alueelle niin suoraan syntyvien työpaikkojen kuin myös välillisten heijastusvaikutuksien myötä. Alueen kasvuhalukkaat ja -hakuiset yritykset toimivat usealla eri toimialalla, lähtien ICT-alasta, rakennustuotteiden valmistukseen, metalli- ja konepajateollisuuteen, teollisuuden palveluihin sekä elintarviketeollisuuteen. Myös pitkään valmisteltu kaivostoiminta on nyt ottamassa askeleen eteenpäin. Projektin suunnittelun yhteydessä on todettu, että hankkeen alkuvaiheessa painotettavia toimialoja voisivat olla ICT, puuala, rakentaminen, metalli, energia, kaivos, vene, palvelu, elintarviketeollisuus ja luonnonvara-ala. Lähes kaikille alueen kasvuhaluisille yrityksille on yhteistä uudet innovaatiot. Innovaatioita on liittyen tuotteisiin, tuotantomenetelmiin, mutta myös tapaan palvella asiakkaita. Alueella on myös yrityksiä, joilla on hyvä mahdollisuus kansainvälistymiseen, joko ensimmäiseen askeleeseen tällä polulla tai sitten kansainvälisen toiminnan merkittävään laajentamiseen. Nämä yritykset ovat luonnollisesti kasvuhakuisia mutta usein myös uusien innovaatioiden kehittäjiä, jotka uusien innovaatioidensa avulla voisivat ottaa myös huomattavia askeleita kansainväliseen toimintaan. Kasvu, innovaatiotoiminta ja kansainvälistyminen vaativat yrityksiltä niin rahallista resurssia kuin myös vahvaa osaamisresurssia. Tyypillistä on, että alueemme yrityksillä on haasteita molempien kanssa. Kasvu itsessään vaatii tyypillisesti erittäin hyvää rahoitusasemaa, lisää käyttöpääomaa sekä pääomaa investointeihin. Samoin innovaatiot ja kansainvälistyminen vaativat yritykseltä merkittävää pitkän aikavälin rahallista panostamista tyypillisesti hyvin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahan lisäksi erityisesti tutkimus, kehitys ja innovaatio (TKI) toiminta ja kansainvälistyminen vaativat vahvaa henkilöstöpanosta ja erityisosaamista. Kasvulle antavat valmiuksia (ollen osittain jopa edellytyksiä) yrityksen toiminnan, tuotteiden ja palvelujen laatu, prosessien tehokkuus ja kannattavuus sekä johtamis- ja seurantajärjestelmät. Alueen yrityksillä on havaittu kehittämistarpeita kaikissa näissä osa-alueissa. Suomessa on laaja julkisen sektorin toimijaverkosto rahoittajia, kehittäjiä sekä kansainvälistymisen osaajia. Keski-Pohjanmaalla tätä verkostoa tulisi käyttää nykyistä selvästi tehokkaammin ja paremmin pienten yritysten haasteiden ratkaisemiseen. Alueemme yritysten panostus esimerkiksi innovaatiotoiminnassa perustuu hyvin pitkälle omaan osaamiseen ja eritoten omaan rahoitukseen. Tulevaisuuden menestyminen vaatii kuitenkin yhä pienemmiltä yrityksiltä yhä laajempaa verkottumista niin kehittäjä-, rahoittaja-, kuin yritysverkostoihinkin, viimeksi mainitun merkityksen kasvaessa tulevaisuudessa yhä suuremmaksi niin kasvun, innovoinnin kuin kansainvälistymisen näkökulmasta. Projektin yhtenä tavoitteena on löytää ratkaisuja ja malleja selkeästi nykyistä parempaan, laajempaan ja joustavampaan pk-yritysten innovaatiorahoituksen käyttöön. Alueen rahoitustilastot, (mm. K-P Liitto), osoittavat T&K rahoituksen vähäisen käytön Keski-Pohjanmaalla. Esimerkiksi alueella on viimevuosina varsin huonosti pystytty hyödyntämään TEKES rahoitusta. Ohjelmarahoituksen lisäksi alueella on 5

6 hyödynnetty heikosti yksityisten pääomasijoittajien rahoitustoimintaa. Projektin yhtenä tavoitteena onkin lisätä sekä ko. rahoitusten saamista että muita innovaatiotoimintaa ja kehitystä tukevaa rahoitusta (ja palvelua), kuten SITRA:n erityisohjelmat. Lisäksi esimerkiksi Keksintösäätiön tuki (esim. tuoteväylä) ja teknologiateollisuuden laajat hankkeet (esim. TrioPlus) pitää jatkossa pystyä paremmin nivomaan alueen yritysten kehittämisprosesseihin. Edellä mainittujen tahojen ja instrumenttien avulla voitaisiin ratkaista nykyistä paremmin monia yritysten kehittämiseen sekä tuote-, tuotanto- ja palveluinnovaatioiden kehittämiseen liittyviä haasteita. Hankkeella etsitään myös parempia ja uusia kasvun tukemisen toimintamalleja sekä julkisen rahoituksen näkökulmasta että osaamisen näkökulmasta. On tärkeää, että hankkeella tuetaan edelleen alueella hyvin hyödynnettyä ELY:n rahoituksen käyttöä - niin EU -rahoitusta kuin kansallistakin rahoitusta, mutta myös palvelutuotteita asiantuntijapalveluihin. Finnveran rahoitustuotteilla voidaan auttaa yrityksiä mm. kassanhallinnassa voimakkaan kasvun tilanteessa. Myös muiden rahoittajien erilaiset tutkimusohjelmat voivat auttaa yritysten kasvutavoitteiden toteuttamisessa. Kansainvälisten markkinoiden mahdollisuudet on jatkossa hyödynnettävä paremmin. Kansainväliset markkinat avaavat alueen pk-yrityksille tien kasvuun. Yrityksiltä saatu palaute on, että alueella on panostettava kansainvälisyyteen ja niihin liittyviin palveluihin. Parhaillaan laadittavan maakunnallisen kansainvälistymisstrategian toteuttaminen vaatii käytännöllisiä ja yrityslähtöisiä työkaluja. PK-sektori tulee jatkossa yhä enemmän kansainvälistymään. Nykytilanteessa korostuu toisaalta pienyritysten kansainvälistymisen tarve ja toisaalta alueen yritysten osaamisesta ja tuotteista nousevat mahdollisuudet tehdä avauksia kv-markkinoille. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan yritysten välistä kvvientiyhteistyötä, kanavien kartoitusta, rahoitusmahdollisuuksien kartoitusta ja yhteyksien avaamista sekä yritysten tietotason ja valmiuksien parantamista. Nykyiset tarjolla olevat kansainvälistymispalvelut ovat kohdistettuja lähtötasoltaan paremmat valmiudet omaaviin yrityksiin. Tällä hetkellä esimerkiksi Kaustisen seudulla on alle 10 kpl kansainvälisillä markkinoilla toimivaa yritystä, kv-markkinoille pyrkiviä tai alihankinnan / tuonnin kautta mukana olevia on hieman enemmän. 1.3 Keski-Pohjanmaan käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa on panostettu innovaatioiden edistämiseen monin tavoin. Kehittämisohjelmien sisällöt, kuten esimerkiksi P-S EAKR, Maakuntaohjelma ja (jo lopetetut) KOKO - ohjelmat painottavat suoraan tai välillisesti innovaatioympäristöjen kehittämistä. Oppimis- ja innovaatioympäristöt ovat olleet kehittämiskohteina mm. seuraavilla aloilla ict, konepaja ja laser, kemianteollisuus, akkuteollisuus, uusiutuva energia ja elintarviketeollisuus. Kehitetyt innovaatioympäristöt sopivat kohtuullisen hyvin alueen elinkeinorakenteeseen, mutta niiden hyödyntäminen pk-yritysten taholta on ollut haasteellista. Yritysten kehittämis- ja investointitukia on hyödynnetty alueella erinomaisesti, missä työssä alueen toimiva yrityspalvelujärjestelmä on ollut vahvassa roolissa. Yrityspalvelujärjestelmien kehittämiseen on panostettu jonkin verran. Alueella on ollut lukuisia koulutus- ja kehittämishankkeita, joiden koulutussisällöissä ja tavoiteasetannassa on usein ollut yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja innovaatioiden edistäminen. Tulokset ovat yrityskohtaisia ja ilmeisen onnistuneita suuressa osassa yrityksiä. Alue on edistänyt innovaatiotoimintaa myös strategioiden puitteissa, kuten esimerkiksi Innovaatiostrategia 2010, Meripohjola, Botnia-strategia, Maakuntaohjelma ja KOKO-ohjelmat. 6

7 Innovaatiostrategian jalkauttaminen on kuitenkin keskeneräistä. Yhteenvetona voidaan todeta, että suuressa osassa maakunnassa toteutetuista hankkeista innovaatioiden edistäminen ja kilpailukyvyn kehittäminen ovat olleet joko suorina tai välillisinä tavoitteina. Alueen yrityspalvelujärjestelmän ja samalla käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittämistarpeena voidaan kuitenkin todeta, että innovaatioiden edistämiseen, kasvun tukemiseen ja kansainvälistymiseen liittyvät palvelut ovat alueella hajanaisia, piilossa ja osin puutteellisia. Ongelmia on alueella olevan osaamisen tunnistamisessa, sen saatavuudessa, näkyvyydessä ja jalkautumisessa yrityksiin sekä toisaalta alueen ulkopuolisten asiantuntijoiden, organisaatioiden ja rahoittajien hajanaisessa hyödyntämisessä. Maakunnassa on vähän innovaatioiden edistämiseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyviä, toimijoiden välisiä yhtenäisiä ja tuotteistettuja palveluja. Alueella ei ole pääomasijoitustoimintaa pienille, kehittyville ja kasvuhakuisille yrityksille. 1.4 Valmistelu, esiselvitykset, yhteistyötahot ja liityntä muihin hankkeisiin Projektin valmistelussa ovat olleet mukana Kaustisen seutukunta ja KASE Yrityspalvelu, KOSEK, Kannuksen kaupunki ja Toholammin Kehitys Oy. Hankkeen valmistelussa on hyödynnetty tietoa olemassa olevista palveluista ja projekteista sekä ao. kehitysorganisaatioiden suoria kontakteja alueen yrityksiin. Projektin taustalla on ao. kehitysorganisaatioiden henkilöstön pitkäkestoiset ja tiiviit yrityskohtaiset asiakassuhteet sekä toisaalta lukuisten alueen yritysten palvelusta saatu tieto ja niiden perusteella tehdyt johtopäätökset. Projektin suunnittelussa on hyödynnetty myös tietoa muiden alueiden käytännöistä ja toimintamalleista. Projektiin liittyviä esiselvityksiä on tehty myös siten, että yritysten kanssa on suoraan keskusteltu projektin tarpeesta, toimintamalleista ja sisällöistä: yritykset ovat tuoneet esille käsillä olevan projektin tarpeellisuuden ja esittäneet halunsa osallistua siihen. Hanketta varten on kerätty palautetta alueen yrityksiltä liittyen tuleviin kehittämistarpeisiin. Esimerkiksi Kaustisen seutukunnan yrityksille toteutettiin elokuussa 2012 suunnattu kysely, jossa 56% vastanneista koki yrityksen hyötyneen projektien toiminnasta paljon tai erittäin paljon. Yksikään yritys ei vastannut, että se ei olisi hyötynyt toiminnasta lainkaan. Kyselyn tulosten perusteella yritykset odottavat jatkossa erityisesti tukea verkostoitumiseen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen, myyntiin, markkinointiin ja messuosaamiseen, koulutukseen ja osaamiseen, innovaatioiden edistämiseen ja tuotekehitykseen sekä yritysten yleiseen kehittämiseen. Lisäksi apua toivotaan talousosaamiseen, rekrytoitiin, kansainvälistymiseen, työnjohtoon ja rahoitukseen. Marraskuussa 2012 yrityksille (181 vastaajaa) tehdyn kyselyn tulosten perusteella suurimmat tarpeet Kaustisen seudun elinkeinojen kehittämisessä kohdistuvat elinkeinorakenteen monipuolistamiseen, yritysten tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaan, alkavaan yritystoimintaan ja yritysten toimialarajat ylittävään yhteistyöhön. Myös KOSEK on toteuttanut yhteisökuvatutkimuksen (2012), jossa tuli esiin samankaltaisia kehittämistarpeita. Hankkeen suunnittelussa on hyödynnetty myös yhteistyökumppaneiden (Kokkolan Yliopistokeskus, CENTRIA, KETEK, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto) näkemyksiä kehittämistavoitteiden ja sisältöjen valintaan. Projekti hyödyntää mm. seuraavia alueella toimivia EAKR- ja ESR rahoitteisia projekteja: KASE YRITYSKEHITYS,, INNOKAS, START UP, PROTEK, TUTE, TUOTOS, Suurhankkeiden verkostokoordinaattori. 7

8 Projekti tulee tekemään yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Yhteistyötarpeet täsmentyvät hankkeen kuluessa muun muassa yritysten tarpeiden mukaan. Yhteistyön toimintamallit rakentuvat yhteistyötahojen kanssa erikseen sopien. Mahdollisia ja potentiaalisia yhteistyötahoja, joihin projekti ottaa yhteyttä ja joita kutsutaan kehittämistyöhön, ovat esimerkiksi: - Alueen kunnat ja yritykset - Pohjanmaan ELY -keskus - CENTRIA ammattikorkeakoulu - KETEK - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius - Keski-Pohjanmaan aikuisopisto - Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry - Finpro - Viexpo - Finnvera - TEKES - Enterprise Europe Network - Pirityiset ry - Rieska-Leader ry - Pohjanmaan TE -toimisto - Keski-Pohjanmaan liitto 1.5 Projektin liityntä maakunnallisiin kehittämisstrategioihin Projekti toteuttaa Keski-Pohjanmaan Maakuntaohjelma ja siihen liittyvää toteuttamissuunnitelmaa vuodelle Projektin sisältöjen suunnittelussa on hyödynnetty Maaseutustrategian ja Kansainvälistymisstrategian valmistelua, jolloin projektilla pystytään välittömästi toteuttamaa ko. strategioiden tavoitteita. Projekti toteuttaa soveltuvin osin vuonna 2009 laadittua Innovaatiostrategiaa. Projekti toteuttaa suoraan Kaustisen seutukunnan uudistettavassa kehittämisohjelmassa, Kannuksen uudistettavassa kehittämisohjelmassa ja Kokkolan elinkeinostrategiassa (2011) asetettuja tavoitteita. 8

9 2. KOHDERYHMÄT Varsinaiset kohderyhmät Keski-Pohjanmaan maakunnan pienet ja keskisuuret yritykset toimialoista riippumatta Aloittavat ja toimivat yrittäjät Painotus erityisesti kasvuhakuisissa, innovatiivisissa ja kansainvälistyvissä yrityksissä Projektissa käytetään kasvuhakuisen määritelmänä seuraavaa: yritys on kehittämishaluinen ja hakee aktiivisesti uutta liiketoimintaa, markkinoita, tuotteita, palveluja tai laajentumista. Projektiin osallistuu 50 alueen kasvuhakuista, innovoivaa ja/tai kansainvälistyvää yritystä. Kohderyhmän yritykset ovat suurelta osin tiedossa. Välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu Keski-Pohjanmaan maakunnan kehittämis- ja koulutusorganisaatiot Eri kehittämistoimijat ja rahoittajat (valtakunnallisesti), joiden tuntemus alueemme innovoivista kasvuhakuisista ja kansainvälistyvistä yrityksistä on vielä vähäistä. Projektiin osallistuu 5 muuta organisaatiota. 9

10 3. TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET Tavoitteet Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski-Pohjanmaalle Yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista muodostuvan palvelukokonaisuuden kehittäminen Keski-Pohjanmaalle Keskipohjalaisten yritysten innovaatioiden, kilpailukyvyn, verkostoitumisen ja kansainvälistymisen lisääntyminen Uusien liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksien löytyminen alueen yrityksille Tulokset ja vaikutukset Yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluista on muodostunut maakunnallinen palvelukokonaisuus Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamalli Yritykset ovat löytäneet uusia liiketoimintamahdollisuuksia kasvunsa tueksi uusien tuotteiden, palvelujen tai liiketoimintamallien muodossa Yritykset ovat käynnistäneet innovatiivista tuote- ja palvelukehitystä ja yrityskohtaisia investointitai kehittämishankkeita Yritysten valmiudet kansainvälistymiseen ovat parantuneet Yritysten välisiä verkostoja on syntynyt Yrityksiin on syntynyt uusia työpaikkoja Yrityksiin on syntynyt tutkimuksen ja kehityksen, ns. avainosaajien, työpaikkoja Innovaatioita, tuote- ja palvelukehitystä sekä teknologian kehittämistä tukevan ulkopuolisen rahoituksen määrä on kasvanut Työpaikkavaikutukset Tavoite Naisten osuus Uudet työpaikat T & K -työpaikkoja 5 1 Uusia yrityksiä 1 0 Laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön Projektin suurimmat vaikutukset kohderyhmään ovat laadullisia ja välillisiä. Projektin avulla yritysten kehittämispalvelut kehittyvät alueella asiakaslähtöisemmiksi sekä innovatiivisuutta, kansainvälistymistä ja kasvua paremmin tukeviksi. Alueella tarjottavien kehittämispalvelujen parantumisen myötä myös yritysten kilpailukyvyn tasoa voidaan nostaa pidemmällä aikavälillä. Laadullisia vaikutuksia mitataan kyselyillä, asiakaspalautteilla ja epäsuorasti yritysten liikevaihdolla ja liikevaihdon kasvulla. 10

11 Projektilla ei ole tasa-arvovaikutuksia eikä sitä suunniteltaessa ole tehty sukupuolivaikutusten arviointia. Kehittämistavoitteissa ja kehittämistoimissa otetaan huomioon ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen periaatteet. Monet projektin kohdeyrityksistä toimivat sellaisessa toimialaympäristössä, jossa tällä hetkellä tehtävä kehitystyö tähtää ympäristöystävällisempään tai energiatehokkaampaan toimintaan. Projektin toimenpiteet ovat siten välillisiä toimia, joilla on ympäristöä säästäviä vaikutuksia. 4. TOIMENPITEET 4.1 Toteutettavat toimenpiteet Projektissa mallinnetaan ja luodaan käytäntölähtöistä yritysten innovaatioympäristöä hyödyntämällä kokemuksia yritysten ja yritysverkostojen kehittämisestä sekä luodaan alueelle uusia yrityksille suunnattuja kasvuun, innovaatioiden edistämiseen ja kansainvälistymiseen liittyviä palvelukokonaisuuksia. Projektissa kehitetään kokonaisvaltaisesti ja koordinoidusti projektiin osallistuvia keskipohjalaisia yrityksiä ja yritysverkostoja. Ilman kokonaisnäkemystä ja koordinaatiota monet kasvuun, kansainvälistymiseen ja innovaatiotoimintaan liittyvät toimenpiteet jäävät irrallisiksi. Maakunnallisten toimintamallien luomisessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään projektin tuottamista todellisista kehittämistoimista ja sitä myöten yrityksiltä ja yhteistyötahoilta saatavaa palautetta ja kokemuksia. Kehittämistyössä sovelletaan kokemuksellisen ja kokeilevan oppimisen periaatteita (Kolb, Knowles), mikä nähdään innovatiivisena toimintamallina. Projektin kehittämistoimenpiteet tukevat siten toinen toisiaan muodostaen ehjän vuorovaikutteisen kokonaisuuden niin yritysten, verkostojen kuin palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kaikki toimenpiteet ovat välttämättömiä kokonaisuuden kehittämiselle eikä niitä voi irrottaa täysin toisistaan. Projektin toimintamallissa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti eri kehittämisorganisaatioiden, - verkostojen ja -asiantuntijoiden osaamista, kehittämistyökaluja ja rahoitusmahdollisuuksia. Olemassa olevia palveluita ja rahoitusta hyödynnetään aina kun se on mahdollista, erityisesti ELY -keskuksen tuotteita ja palveluja sekä muita hankkeita. Yrityskohtaiset asiantuntijapalvelut toteutetaan yrityksen tarpeeseen soveltuvalla erillisellä rahoituksella. Projektin toimenpidekokonaisuudet ovat tiivistetysti seuraavat: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluja tarjoavan verkoston kehittäminen 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 3) Yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi 4) Tiedottaminen 5) Projektihallinto 11

12 Kuvio 1: KASVUINNO projektin toimintamalli Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön kehittäminen Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden verkoston kehittäminen Yrityskohtainen* ja yritysverkostojen kehittäminen TKI Verkostoituminen Liiketoiminta Rahoitus Kansainvälistyminen Henkilöstövoimavarojen tukipalvelut Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi 12

13 Toimenpiteiden tarkennetut kuvaukset: 1) Käytäntölähtöisen innovaatioympäristön sekä kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluita tarjoavan verkoston kehittäminen Toimenpiteiden tavoitteina on käytäntölähtöisen innovaatioympäristön toimintamallin luominen Keski- Pohjanmaalle sekä Keski-Pohjanmaan yrityksille suunnattujen kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalvelujen kehittäminen. Toimenpiteen tuloksena Keski-Pohjanmaalla on määritelty ns. käytäntölähtöinen innovaatioympäristön toimintamalli ja yrityksillä on käytössään kasvu-, innovaatio- sekä kansainvälistymispalveluja. Maakunnallista toimintamallia kehitetään verkostomaisesti alueen kaikkien toimijoiden yhteistyönä. KASVUINNO -projekti on kehittämistyön veturi ja koordinaattori ja projektipäälliköllä on kehittämistyöstä kokonaisvastuu. Alueellisten toimintamallien kehittäminen, pilotointi ja käyttöön ottaminen toteutetaan yhdessä alueen yrityspalveluverkoston ja kehittäjätoimijoiden kanssa projektin kuluessa täsmentyvällä ja sovittavalla toimintamallilla. Kehittämistyön aikana alueen toimijoiden roolia tarkennetaan palveluiden tuottamisessa organisaatioiden osaamisen ja kehittymistavoitteiden sekä alueen elinkeinoelämän tarpeen mukaan. Tavoitteena on rakentaa maakuntaan aidosti kysyntälähtöinen, alueen tarpeiden ja erityispiirteiden pohjalle rakentuva, verkostomaisesti toimiva palvelukokonaisuus. Projektin kehittämistoimenpiteet tukevat toinen toisiaan muodostaen ehjän vuorovaikutteisen kokonaisuuden niin yritysten, verkostojen kuin palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Kaikki toimenpiteet ovat välttämättömiä kokonaisuuden kehittämiselle eikä niitä voi irrottaa toisistaan. Kehittämistyössä otetaan aktiivisesti huomioon ja pyritään jalkauttamaan alueelle entistä paremmin olemassa olevia kansallisia ja kansainvälisiä kehittäjä- ja rahoittajatahoja sekä verkostorakenteita. Alueellisista verkostoista hyödynnetään esimerkiksi Yritys-Suomi, Meripohjola ja Start Up- verkostoja. Kansallisten toimijoiden ja verkostojen hyödyntämistä pyritään tehostamaan alueen hyväksi ja luomaan sille toimintamalli, esimerkkeinä TEKES, Sitra, TEM Innovaatioverkosto, samoin kuin julkisen ja yksityisen sektorin rahoittajatahojen osalta, esimerkkeinä TEKES, SITRA ja yksityisen pääomasijoittajat. Maakunnallisten toimintamallien luomisessa ja palvelujen kehittämisessä hyödynnetään projektin tuottamista todellisista kehittämistoimista ja sitä myöten yrityksiltä ja yhteistyötahoilta saatavaa palautetta ja kokemuksia. Palveluiden kehittämistyössä sovelletaan kokemuksellisen ja kokeilevan oppimisen periaatteita. Davin Kolb in (1984) kokemuksellisen oppimisen kehä lähtee ajatuksesta, että oppija on hankkinut jonkinlaisia kokemuksia opittavasta aiheesta. Näitä kokemuksia pohtimalla ja käsitteellistämällä saadaan aikaan uusia toimintamalleja ja -teorioita, joita lähdetään testaamaan käytännössä. Tämän jälkeen kehä alkaa taas alusta. Kokemuksellisen oppimisen kehää on sovellettu lukuisin tavoin niin oppimisen edistämisessä kuin kehittämistyössä koulutus- ja kehittämisorganisaatioissa, palveluorganisaatioissa ja muissa työyhteisöissä, esimerkiksi Tiimiakatemia käyttää sitä yhtenä perusperiaatteenaan. 13

14 Kuvio 2: Kokemuksellisen oppimisen kehä, D. Kolb. Lähde OK-Opintokeskus. Palveluita ja niistä muodostuvaa verkostoa / palvelukokonaisuutta kehitetään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Projektin alkuvaiheessa perustetaan muun muassa alueen toimijoista koostuvia kehittämistyöryhmiä, kartoitetaan alueella olemassa olevat palvelut ja osaaminen, tutustutaan hyviin käytäntöihin ja tarkastellaan alueen ulkopuolisen verkostoitumisen ja kehittäjä- ja rahoittajaorganisaatioiden mahdollisuuksia. Kehittämisryhmät laativat toimintasuunnitelmat projektipäällikön koordinoimana. Palveluiden kehittämisessä sovelletaan seuraavaa toimintamallia (vrt. Kolb): Kokemukset palveluista Palveluiden toteuttaminen Palveluiden arviointi Palveluiden kehittäminen ja uudistaminen 14

15 Projektin valmisteluvaiheessa on hahmotettu kehittämistyön lähtökohdaksi alla kuvattu palvelukokonaisuus, joka sisältää yritystoiminnan aloitus- ja kasvuvaiheen palveluja: Kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden kehittäminen YRITYSKlinikka KASVU VAUHTI INNOklinikka TKI -verkosto Palvelukokonaisuuden alla kehitettävien uusien palveluiden ja toimintamallien alustavat sisällöt ovat seuraavat: YRITYSKlinikka Uusyrittäjyyden edistämisen toimintamallin kehittäminen Aloittavan yrittäjän palveluiden kokoaminen ja esilletuonti KASVU Alueellisten asiantuntijapalveluiden koonti ja esilletuonti Asiantuntija- ja mentoriverkoston kokoaminen ja uudet kasvun tukemisen mallit Koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden valmennusohjelmien edistäminen VAUHTI Alkuvaiheen yrityksiin ja pienehköihin vipuvaikutteisiin sijoituksiin painottuvan pääomasijoitusrahaston selvittäminen ja suunnittelu Bisnesenkeliverkoston ja sijoittajapoolin kokoaminen INNOklinikka Alueellisten innovaatiopalveluiden koonti ja esilletuonti Uusien toimintamallien kehittäminen innovaatioideoiden työstämiseen: Innovaatioseula, Leijonanluola, Innovaatioleirit TKI -verkosto TKI -asiantuntijaverkoston kokoaminen Kumppanuusverkoston luominen Yllämainitut palvelut ja tuotteet ovat kehittämistyön lähtökohtia, jotka on muodostettu kehitysyhtiöiden pitkäaikaisen kokemuksen pohjalta ja joita muokataan ja täsmennetään projektin kehittämistyön kuluessa. Palvelujen kehittämiseksi muodostetaan työryhmiä alueellisista ja ylialueellisista toimijoista. Työryhmät kehittävät alueellisia palveluja yhteistyössä. 15

16 Kehittämistoimenpiteet verkostomaisen yhteistyömallin ja palvelujen luomiseksi: Yhteistyöryhmän perustaminen (muodostetaan kaikista maakunnan kehittäjätoimijoista) Teemakohtaisten työryhmien perustaminen (tarpeen mukaan, sovitaan yhteistyöryhmässä) Toimijoiden väliset työpajat ja kehittämispalaverit sekä asiantuntijaseminaarit Tutustumiskäynnit ja benchmarking muille alueille Toimintamallin kehittämiseen tarvittava ulkopuolinen ohjaus / valmennus (ostopalvelu) Projektipäällikön koordinointi- ja kehittämistyö 2) Tuote- ja palveluinnovaatioiden etsiminen ja kehittäminen uudeksi liiketoiminnaksi Toimenpiteiden tavoitteena on löytää tulevaisuuden innovatiivisia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille ja luoda edellytyksiä niiden kasvulle ja kansainvälistymiselle. Yrityslähtöisiä liiketoimintamahdollisuuksia etsitään eri toimialoilta, toimialojen rajapinnoista ja toimialoja risteävistä / yhdistävistä alueista. Toimenpiteen tuloksena syntyy innovaatio- ja liiketoiminta-aihioita uusiksi palveluiksi ja tuotteiksi, joita yritykset ja yritysverkostot voivat hyödyntää liiketoiminnassaan ja / tai aihioita, joita voidaan jatkojalostaa yritysten/yritysverkostojen toimesta. Liiketoimintamahdollisuuksia voidaan samoista lähtökohdista etsiä myös yritysverkostoille. Toimintamallissa hyödynnetään muun muassa Innovaatioseula ja Tuoteväylä tyyppisiä menetelmiä, joissa innovatiivisia ideoita ja liiketoiminta-aihioita käsitellään ja ns. seulotaan ensin asiantuntijoista muodostetussa valmisteluryhmässä. Ideassa voidaan nähdä potentiaalia liiketoiminnaksi, mutta siitä ei ole riittävästi tietoa, siihen liittyen ei ole vielä yritystoimintaa olemassa tai yritys ei pysty vielä sijoittamaan omaa pääomaa tarvittaviin selvityksiin. Valmisteluryhmästä käytetään esimerkiksi nimitystä Innovaatio ryhmä. Ideat voivat olla lähtöisin esimerkiksi yrityksiltä, verkostokumppaneilta tai erilaisista esiselvitys- ja tutkimushankkeiden tuloksista. Usein liiketoimintapotentiaalia omaavia ideoita syntyy myös yrityksen ydinliiketoiminnan kehittämisen ohessa. Tavallisesti yritykset joutuvat kuitenkin rajaamaan liiketoimintansa kehittämisen ydinosaamisensa tai teknologiansa puitteisiin ja uusia mahdollisuuksia jää hyödyntämättä. Projektin yhtenä tehtävänä on näistä lähtökohdista etsiä uusia liiketoiminta-aihioita ja pyrkiä kehittämään niistä uutta toimivaa yritystoimintaa. Ryhmän työn tuloksena parhaat ja potentiaalisimmat ideat valitaan tarkempien selvitysten kohteeksi ja jatkojalostettavaksi. Seuraavassa vaiheessa valittu innovatiivinen idea / palvelu / tuoteaihio selvitetään tarkemmin sen teknisen ja taloudellisen toteutettavuuden sekä liiketoimintapotentiaalin näkökulmista. Selvitysten ja arvioiden pohjalta sekä myönteisten tulosten perusteella idea voidaan siirtää yrityksen tai yritysverkoston jatkojalostettavaksi ja kehitettäväksi. Projektin yrityskehittäjät etsivät ja kokoavat tarvittaessa sopivat yritykset ja yritysverkostot. Yrityskehittäjien toimesta yritykselle tai yritysverkostolle laaditaan suunnitelmat kehityshankkeiden eteenpäin viemiseksi. Yksittäisten henkilöiden, ns. innovaattoreiden ja yrittäjyyttä pohtivien henkiöiden ideoiden jalostaminen ja selvittäminen toteutetaan projektihenkilöstön antamalla ohjauksella ja neuvonnalla sekä hyödyntämällä 16

17 verkostoja ja yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Keksintösäätiötä. Opiskelijoiden osaamista ja opinnäytetöiden hyödyntämistä yritysten kehittämistoimintaan tehostetaan tiivistämällä yhteistyötä koulutusorganisaatioiden kanssa sekä ohjauksen ja tiedonvälityksen avulla. Pienten yritysten innovaatioiden edistämiseksi selvitetään mahdollisuudet ns. Innokymppitonni toimintamallin kehittämiselle ja käyttöönotolle, jossa uuden innovaatiomahdollisuuden alkuvaiheen esiselvitys voitaisiin toteuttaa julkisrahoitteisesti. Selvitys olisi yrityskohtainen joko 100% julkisella tuella tai hyvin pienellä omarahoitusosuudella. Toimintamallia kehitetään yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa, jossa mallia on pohdittu sovellettavaksi uudella ohjelmakaudella maaseuturahaston toimesta. Kuvio 2: Esimerkki toimialojen rajapintojen innovaatio- ja liiketoimintamahdollisuuksista Hyvinvointi Puurakentaminen ICT Esimerkkejä toimialojen risteyksistä: 1: Turvallisuus, senioritalot 2: Esteettömyys, asumisen laatu 3: Energiavalvonta, etätyökoti 4: Terveydenhuollon etäpalvelut, henkilökohtaiset apuohjelmat Tuote- ja palvelumahdollisuuksia on rajattomasti, mutta ne pitää löytää, tuotteistaa ja kaupallistaa. Kehittämistoimenpiteiden toteuttamismalli: Innovaatioryhmän toiminnan mallintaminen ja käynnistäminen Uusia liiketoimintamahdollisuuksia koskettavat kartoitukset ja selvitykset, kuten esim. teknologia-, toteutettavuus- ja kaupallistamisselvitykset Uusia liiketoimintamahdollisuuksia koskevat yritysverkostojen aktivointiin, kokoamiseen ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet Asiantuntijapalvelut ja -selvitykset (asiantuntijoiden ja kehittämis- ja tutkimusorganisaatioiden hyödyntäminen ostopalveluin) Projektihenkilöstön toteuttama kehittämistyö Kehittämistoimenpiteiden toteutukset tuottavat välttämätöntä tietoa, kokemuksia, verkostoja ja osaamista maakunnallisten palvelujen ja toimintamallien kehittämistyöhön (vrt kohta 1, palveluiden kehittäminen). 17

18 3) Yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen innovaatioiden, kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen edistämiseksi Toimenpiteiden tavoitteena on yritysten ja yritysverkostojen kehittäminen siten, että niillä on edellytykset innovaatiotoimintaan, kasvuun ja kansainvälistymiseen ja että ne ovat kilpailukykyisiä. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää yrityskohtaista ja yritysten tarpeiden mukaista suunnitelmallista kehittämistä yrityksen toiminnan eri osa-alueilla. Kehittämisalueet täsmentyvät osallistuvien yritysten mukaan, mutta alustavasti voidaan mainita mm. liiketoiminta ja johtaminen, TKI, rahoitus, kansainvälistyminen ja verkostoituminen. Kehittämistoimenpiteet tuottavat kokemuksia ja palautetta palveluiden kehittämiselle. Kehittämisessä hyödynnetään sekä projektissa toimivien yrityskehittäjien osaamista että mahdollisimman tehokkaasti eri kehittämisorganisaatioiden, -verkostojen ja -asiantuntijoiden osaamista, kehittämistyökaluja ja rahoitusmahdollisuuksia. Toiminnan pääsääntö on, että olemassa olevia palveluita ja rahoitusta hyödynnetään aina kun se on mahdollista, erityisesti ELY -keskuksen tuotteita ja palveluja sekä muita hankkeita. Yrityskohtaiset ulkopuoliset asiantuntijapalvelut rahoitetaan aina projektin ulkopuolisella rahoituksella. Yksittäisen yrityksen ja yritysverkoston kehittäminen perustuu tarpeiden ja ongelmien selvittämiseen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseen. Analysointi- ja suunnitteluvaiheessa hankkeen yrityskehittäjät perehtyvät syvällisesti ja kokonaisvaltaisesti vastuuyritystensä tilanteeseen, toimintaan, kehittämistarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Yrityksen toiminnasta saatavan kokonaisnäkemyksen perusteella yrityskehittäjä määrittelee yhdessä yrityksen johdon kanssa kehittämisen tavoitetilan ja suunnittelee tavoitetilaan johtavia kehittämistoimenpiteitä. Analysointi- ja suunnitteluvaiheessa sekä kehittämistoimien toteutuksessa hyödynnetään ulkopuolista osaamista yksityisten ja julkisten kehittämisorganisaatioiden kautta. Tavoitteena on, että kehittämisessä hyödynnetään alueellisia yrityspalvelu- ja kehittäjäorganisaatioita ts. verkostokumppaneita mahdollisimman paljon, jolloin saadaan aitoa palautetta ja kokemuksia maakunnallisen palvelukokonaisuuden kehittämiseksi. Pääsääntönä on, että kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään olemassa olevaa palvelutarjontaa, projekteja ja rahoituslähteitä mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan. Yksittäisten yritysten kehittämisen lisäksi on tarpeellista muodostaa ja kehittää alueellisia yritysverkostoja. Suuri osa alueen yrityksistä on pieniä ja siten resursseiltaan ja toiminnaltaan rajattuja. Innovaatiot, kasvu ja kansainvälistyminen vaativat muun muassa kehittämisresursseja ja osaamista, joita yksittäinen yritys ei välttämättä hallitse. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla se saa tarvittavat valmiudet kehittymiselleen ja kasvulleen. Hanke edistää em. kaltaisten yritysten kytkeytymistä yritysverkostoihin: alueen yrityksille pyritään löytämään oikeita yritysverkostoja niin kasvun, kansainvälistymisen kuin TKI -toiminnankin näkökulmasta. Yritysverkostoihin kytkeytymisen ohella on välttämätöntä kehittää yritysten toimintaedellytyksiä verkostoissa niin yksittäisen yrityksen kuin verkostoyhteistyön näkökulmasta. Hanke toteuttaa verkostotoimintaa kehittäviä toimenpiteitä osallistuvien yritysten ja muotoutuvien yritysverkostojen tarpeen mukaan. 18

19 Täsmällisiä ja yksityiskohtaisia kehittämistoimenpiteitä yksittäisten yritysten ja yritysverkostojen osalta ei voida hankesuunnitelmavaiheessa ennakoida ja mainita, koska kehittämistoimet suunnitellaan osallistuvien yritysten ja yritysverkostojen tarpeista lähtien ja niille haetaan pääsääntöisesti erillinen, projektin ulkopuolinen rahoitus. Alustavasti kehittämistarpeisiin ennakoidaan vastattavan seuraavissa teemoissa: o Tuotannon kehittäminen ja uuden teknologian käyttöönotto (koneet, laitteet, ohjelmistot) erityisesti tuotannon automatisointiin ja tehostamiseen liittyvät kehityshankkeet pk-yritykselle toiminnanohjaukseen soveltuvat ratkaisut IT teknologian hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti koko ketjussa myynnistä, suunnitteluun, tuotantoon ja jälkimarkkinointiin. o Laadun kehittäminen (laadun hallinta ja laatujärjestelmät) sisäiset laatujärjestelmät joissakin yrityksissä laatujärjestelmien sertifiointi ympäristöjärjestelmien tarve (myös TTT) joissakin tapauksissa o Verkostojen rakentaminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti epäviralliset, mutta tavoitteelliset tapaamiset, kokoontumiset, tutustumismatkat kumppanuus-, asiakkuus- ja myyntihankkeet yrityskohtaisesti pitkällä tähtäimellä tavoitteeksi tietty markkinasegmentti, jolla toimitaan verkostona uudet alueelliset verkostoyritykset paikalliseen alihankintaan o Asiakaslähtöisten tuote- ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen elinkaarimallilla o Yritysten johtaminen ja TKI -toiminnan kehittäminen o Kansainvälisen liiketoiminnan valmiuksien kehittäminen yritysten kansainvälistymisen valmiuden nostaminen viestintää ja markkinointiosaamista kehittämällä yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen kehittäminen kansainvälisesti toimialakohtaiset markkinointitoimenpiteet yrityskohtainen ja yritysryhmäkohtainen poluttaminen toimialakohtaisiin tapahtumiin: tapahtumien kartoitus ja valinta, kärkiyritysten aktivointi ja mahdollisten yritysryhmien kokoaminen markkinoiden kartoitus ja selvitykset, suunnitelmien laadinta valituille markkinoille yritysryhmien fact finding -hankkeiden syntymisen aktivointi käynnistyvien hankkeiden avustaminen Kehittämistoimissa otetaan huomioon myös henkilöstönäkökulma painopisteenä avainhenkilöiden löytäminen yrityksiin niiden kehittämisprosessien tueksi. Tästä syystä projekti toteuttaa projektihenkilöstönsä kautta ns. henkilöstövoimavarojen tukipalveluita osallistuville yrityksille. Henkilöstövoimavaroihin liittyvissä palveluissa hyödynnetään pääosin yhteistyökumppaneita, kuten esimerkiksi Pohjanmaan TE -toimistoa, Pohjanmaan ELY -keskusta ja Keski-Pohjanmaan aikuisopistoa ja muuta alueellista verkostoa sekä myös yksityisiä henkilöstöpalveluyrityksiä. 19

20 Kehittämistoimenpiteiden toteuttamismalli: Yrityskohtaiset analyysit ja kehittämissuunnitelmien (esim. kasvusuunnitelma) laatiminen Yritysverkostojen analyysit ja kehittämissuunnitelmien laatiminen Projektihenkilöstön toteuttama kehittämistyö 4.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet, palvelut ja toimintatavat Projektin uusia tuotteita ovat keskipohjalaisille PK-yrityksille soveltuvat innovaatioiden edistämisen, kasvun tukemisen ja kansainvälistymisen valmiuksia parantavat toimintamallit sekä niihin liittyvät kehittämispalvelut. Projektissa kehitetään edelleen maakunnan yrityspalveluverkoston hyviä käytänteitä, jotka liittyvät julkisen sektorin yrityspalveluverkoston yhteistyöhön ja toimintatapaan käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan edistämisessä. Yhteistyöverkoston toimintaa kehitetään toimimaan palvelukokonaisuutena, myös suhteessa yksityisen sektorin yrityspalvelutoimijoihin. 4.3 Projektin pysyvät vaikutukset Projektin pysyvänä vaikutuksena osallistuvien yritysten itse toteuttama kehittämistoiminta jatkuu projektissa saadun kokemuksen, osaamisen ja yhteistyökumppaneiden pohjalta. Projekti tuottaa lisäarvoa maakunnallisen innovaatioympäristön edelleen kehittämiseksi perustettavien työryhmien, yhteistyökäytäntöjen ja luotujen palvelukokonaisuuksien myötä. Projektin toiminnan keskeiset hyvät käytännöt otetaan käyttöön kasvu-, innovaatio- ja kansainvälistymispalveluiden toteutuksen ja jatkuvan kehittämistyön lähtökohdaksi. 20