MEDIVERKON VAHVA KASVU JATKUI JA TULOS KOHENI 2010 MEDIVERKKO -KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE

Transkriptio

1 MEDIVERKON VAHVA KASVU JATKUI JA TULOS KOHENI 2010 MEDIVERKKO -KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Liikevaihto 46,7 (35,3) milj. euroa, kasvua 32,3 % Käyttökate 2,3 (1,9) milj. euroa, kasvua 21,3 % Liiketulos 1,6 (1,4) milj. euroa, kasvua 11,3 % Tilikauden voitto 0,90 (0,66) milj. euroa, kasvua 37,3 % Osakekohtainen tulos 0,101 (0,076) euroa Mediverkko Konserni Mediverkko -konserni on yksi johtavista yksityisistä sosiaalija terveyspalveluita tuottavista yrityksistä Suomessa. Mediverkko tuottaa sosiaalija terveyspalveluja yhteistyössä julkisen sektorin kanssa ja tukee julkista palveluntuotantoa. Mediverkko on toimialallaan nopeimmin kasvanut yritys ja yksi nopeimmin kasvaneista yrityksistä Suomessa. Mediverkko-konsernin palveluksessa oli vuonna 2010 noin 1800 sosiaalija terveydenhuollon ammattilaista, jotka hoitavat vuosittain yli potilaskäyntiä, vastaavat osaltaan yli miljoonan suomalaisen terveydenhuollon päivystyksistä sekä tuottavat hoivapalveluja lähes tuhannelle ikääntyneelle. Mediverkon on valinnut palveluntuottajaksi yli 100 kuntaa, lukuisia sairaanhoitopiirejä sekä muita alan toimijoita. Yritys tuottaa palveluja kaikkialla Suomessa. Asiakkainamme on kuntien lisäksi myös yrityksiä ja itse maksavia henkilöitä. Mediverkko on suomalaisessa omistuksessa ja konsernin pääkonttori on Helsingissä. Suurimmat omistajat ovat johto, perustajalääkärit, muu avainhenkilöstö sekä Keskinäinen Eläkeyhtiö Varma. Mediverkon strategisena tavoitteena on laajentaa toimintaa sekä kunta- että yksityisasiakassektorilla sekä toimia edelläkävijänä laadukkaiden terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottamisessa. Kasvustrategiamme toteuttamisessa hyödynnetään sosiaalija terveyspalvelumarkkinoiden murrosta, erityisesti julkisen järjestämisvastuun alaisten palveluiden tuotannon avaamista avoimelle kilpailulle. Tavoitteenamme on kasvaa sekä orgaanisesti että yritysjärjestelyin. Toimitusjohtajan katsaus Mediverkon liiketoiminta jatkoi nopeaa kasvuaan vuonna 2010 ja vuosi oli yksi parhaista Mediverkon historiassa. Mediverkolla on erittäin vahva asema julkisen järjestämisvastuun alaisten peruspalveluiden tuottajana Suomessa. Olemme tärkeä kumppani useiden kuntien tilaaja- ja tuottajaorganisaatioille välttämättömien sosiaalija terveyspalveluiden tuottamisessa asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti.

2 On ollut ilo todeta, että asiakastutkimuksen mukaan vuodesta toiseen valtaosa asiakkaistamme ja työntekijöistämme suosittelisi Mediverkkoa palveluntuottajana ja työnantajana. Korkea asiakastyytyväisyys ja asiakasuskollisuus sekä maine hyvänä työnantajana ovat mahdollistaneet yrityksen kannattavan kasvun vuodesta toiseen. Mediverkon kasvu on tapahtunut pääosin orgaanisesti, pitämällä hyvää huolta asiakkaista ja työntekijöistä, hankkimalla uusia sopimuksia ja rekrytoimalla uusia työntekijöitä. Pystyimme pitämään palvelutasomme korkealla alan vaikeasta rekrytointitilanteesta ja kiristyneestä hintakilpailusta huolimatta. Laadunkehitys jatkui voimakkaana ja Mediverkko sai ISO 9001: sertifioinnin Turun ja Kuopion hoivakodeille sekä Mediverkon Työterveyshuollon palveluihin. Merkittävä laadullinen kehityshanke oli myös Perusterveydenhuollon asiakaslähtöisen johtamisen ja laadunhallinnan projekti, joka toteutettiin yhteistyössä Tekesin kanssa. Joustava ja nopea toimintamallimme mahdollisti merkittäviä uusia aluevaltauksia. Perustimme ensimmäisen oman yksityishammaslääkäriaseman ja laajensimme palvelujamme lastensuojeluun. Kasvatimme toimintaamme myös yritysjärjestelyin ensimmäistä kertaa sitten vuoden Uskon, että toimialan kehitys tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, joihin tarttumalla voimme vahvistaa asemaamme johtavana valtakunnallisena toimijana. Alkaneena vuonna tulemme entisestään panostamaan palveluidemme saatavuuden, laadun ja kustannustehokkuuden kehitykseen. Pyrimme myös entistä paremmaksi kumppaniksi suomalaisille kunta-asiakkaille. Uutena haasteena Mediverkon on lisättävä tunnettuutta myös itse maksavien yksityisasiakkaiden keskuudessa, kertoo Mediverkko Yhtymän toimitusjohtaja Janne Järvenpää. Mediverkon liiketoiminta Mediverkko tuottaa terveyspalveluita ja hoivapalveluita, sekä näihin liittyvää henkilöstövuokrausta. Terveyspalveluihin kuuluvat Mediverkon perusterveydenhuollon palvelut, työterveyshuolto, erikoissairaanhoidon palvelut, sekä suun terveydenhuolto. Terveyspalveluiden tuotanto tapahtuu pääasiassa asiakasorganisaation tiloissa, mutta myös Mediverkon omilla hammaslääkäri- ja lääkäriasemilla. Sopimusten hinnoittelu perustuu eri malleihin: väestövastuupohjainen kiinteä vuosihinta, käynti- tai toimenpidekohtainen hinnoittelu tai tuntilaskutus. Suurin osa sopimusasiakkaista on suomalaisia kuntia tai kuntayhtymiä, vähäisempi osuus liikevaihdosta tulee yksityishenkilöiltä sekä työterveyshuollon yritysasiakkailta. Hoivapalveluita ovat Mediverkon ikääntyneiden asumispalvelut ja kotihoidon palvelut, sekä uutena toimintana lastensuojelu. Suurin osa sopimusasiakkaista on suomalaisia kuntia, mutta Mediverkko tuottaa palveluita myös itse maksaville asiakkaille. Palveluseteli voi mahdollisesti lisätä itse maksavien asiakkaiden määrää ja mahdollistaa paremmin kilpailun laadulla tulevaisuudessa. Hoivapalveluiden tuotanto tapahtuu Mediverkon omissa palvelutaloissa tai kotihoidon osalta asiakkaiden kotona. Sopimusten hinnoittelu perustuu asumispalveluiden osalta vuorokausilaskutukseen, mutta kunnat ovat usein sitoutuneet ostamaan ennalta sovitun kapasiteetin ennalta sovitulle määräajalle. Kotihoidon palveluiden osalta hinnoittelu perustuu joko väestövastuupohjaiseen kiinteään vuosihintaan tai tuntilaskutukseen. Olennaiset tapahtumat tilikaudella Mediverkon päivystyspalvelujen vaikutusalueella on päivittäin jo joka viides suomalainen. Tammikuussa 2010 aloitettiin Lahden kaupunginsairaalan lääkäripäivystysten tuottaminen. Kyseessä on yksi Suomen suurimmista

3 päivystyksen lääkäripalveluiden ulkoistussopimuksista. Potilaskäyntejä päivystyksessä on vuodessa yhteensä noin ja kävijämäärältään yksikkö on yksi kiireisimpiä Suomessa. Mediverkko täytti tiukat palvelutasovaatimukset mm. pienentäen jonotusaikoja aikaisemmasta ja tilaaja-asiakas on ollut toimintaan tyytyväinen. Suun terveydenhuollon palveluiden toiminta kasvoi ja kehittyi vuonna Suurimmat palvelukokonaisuudet olivat jo edellisenä vuonna aloitetut pääkaupunkiseudun yhteispäivystys ja Helsingin kaupungin vastaanottotoiminta. Mediverkko avasi kesäkuussa myös ensimmäisen oman hammaslääkäriasemansa Turun keskustaan. Uusina sopimuksina voitettiin muun muassa Riihimäen seudun hammaspäivystys ja Turun kaupungin ostopalvelut. Mediverkko toteutti ensimmäisen yritysoston vuoden 2006 jälkeen hankkien Avia Hammaslääkärit Oy:n (Avia) osakekannan joulukuussa Avian oston myötä Mediverkon oma hammaslääkäriasemaverkosto laajeni Turun ohella Vantaalle ja Porvooseen. Avia on konsolidoitu yhtiön tilinpäätökseen alkaen, joten sillä ei ollut olennaista vaikutusta tilikauden raportoituihin tuloslukuihin. Huhtikuussa Mediverkko avasi Espooseen uuden 44-paikkaisen hoivakodin, Villa Andanten. Hoivakodissa tarjotaan palveluja sekä itse maksaville asiakkaille että kuntien ostopalveluasiakkaille. Hoivakoti on lyhyessä ajassa saavuttanut myös kansainvälistä huomiota sekä palvelukonseptinsa että arkkitehtuurinsa osalta. Mediverkko käynnisti vuonna 2009 vanhusten kotihoidon palvelut Tampereella. Tämä Suomen suurin väestövastuuperiaatteella toimiva kotihoidon ulkoistus laajeni vuoden 2010 aikana ja asiakasmäärä kasvoi lähes kolminkertaiseksi. Vuoden seurantajakson perusteella Mediverkko on onnistunut nostamaan kotihoidon tuottavuutta ja palvelutasoa aikaisempaan verrattuna. Uutena liiketoiminta-alueena käynnistettiin lastensuojelupalvelut. Alkuvuoden aikana tehtiin mittava tutkimus lastensuojelupalveluista Suomessa, jonka perusteella todettiin, että lastensuojelupalveluiden laatu ja kustannukset vaihtelevat merkittävästi eri yksiköiden suhteen. Asiakkailta saadun palautteen mukaan toivottiin yhteistyökumppaneita, jotka voivat turvata toiminnan jatkuvuuden, laadukkaat ja turvalliset palvelut ja kohtuulliset kustannukset. Mediverkko päätti vastata asiakastarpeeseen ja perusti erillisen lastensuojelupalveluita tarjoavan yhtiön, rekrytoi kokeneen vastaavaan ohjaajan ja hankki Vihdistä toimintaan soveltuvat tilat. Kotirinne - niminen lastensuojeluyksikkö avasi ovensa syyskuussa. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Julkisesti ja yksityisesti tuotettujen sosiaalija terveyspalvelujen yhteenlaskettu arvo vuonna 2010 on noin 20 miljardia euroa (lähde: TEM). Mediverkon markkinaosuus oli siis noin 0,2 % palveluiden tuotannosta. Mahdollisuuksia markkinaosuuden nostamiseen siis vielä on.

4 Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudella, laadulla ja kustannustehokkuudella on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Palveluiden saatavuus ja hyvä laatu ovat välttämättömiä ihmisten hyvinvoinnille ja työkyvylle. Kustannustehokkuus ja tuottavuuden nousu ovat välttämättömiä kansantaloudelle ja julkisten palveluiden rahoitukselle huoltosuhteen heikentyessä seuraavien vuosien aikana. Kuntien ja kuntayhtymien menoista sosiaalija terveyspalvelujen osuus on yli puolet. Mediverkolla on tärkeä tehtävä hyvien sosiaalija terveyspalveluiden turvaamisessa suomalaisille väestön ikääntymisestä huolimatta. Terveyspalveluiden tuottamisvastuu on ollut pääasiassa kunnilla ja yksityisen sektorin osuus on ollut julkisen sektorin palveluita täydentävä. Tällä hetkellä julkinen sektori tuottaa sosiaalija terveyspalveluista noin 70 %. Ostopalveluiden käyttö on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt ja erityisesti julkisen järjestämisvastuun alaisten palvelujen kilpailuttaminen ja ostaminen yksityisiltä tuottajilta on kasvanut. Yksityisen palvelutuotannon uskotaankin kasvavan merkittäväksi tekijäksi julkisesti rahoitettujen palveluiden tuottamisessa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kasvu on ollut ja tulee todennäköisesti myös jatkumaan bruttokansantuotteen kasvua nopeampana. Terveydenhuollon ja hoivapalveluiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä: vuoteen 2040 mennessä ennustetaan 65 vuotta täyttäneiden määrän kaksinkertaistuvan nykyiseen verrattuna. Samaan aikaan yli 65 vuotta täyttäneiden määrä suhteessa työikäiseen väestöön kasvaa nykyisestä 25 prosentista yli 45 prosenttiin, ellei työperäinen maahanmuutto merkittävästi lisäänny. Terveys- ja sosiaalipalvelualojen työpaikkojen määrä on Tilastokeskuksen mukaan jo kuudesosa kaikista työpaikoista. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan tuottavuuden ja palvelutarpeen pysyessä ennallaan sosiaalija terveysalalla tarvitaan vuoteen 2040 mennessä uutta työllistä nykyisen työllisen lisäksi. Jotain täytyy siis tehdä. Pahenevasta huoltosuhteesta ja julkisen sektorin tuottavuushaasteesta ei selvitä ilman yksityisen yritystoiminnan mahdollistamaa kilpailua laadulla ja kustannustehokkuudella. Tämä on Mediverkolle haaste ja mahdollisuus. Terveyspalveluiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista on lähes kaksinkertaistunut verrattuna 1990-luvun tilanteeseen. Keskeisessä asemassa on palvelujen rahoitusmalli, jolla ohjataan kuluttajien terveyspalveluvalintoja. On mahdollista, että jatkossa sosiaalija terveyspalveluiden tuotantoa ohjaavat entistä enemmän yksityisten ihmisten henkilökohtaiset valinnat. Uusi terveydenhuoltolaki tuo mukanaan mahdollisuuden valita terveysasema ja hiljattain on otettu käyttöön myös palvelusetelijärjestelmä. Vaurastuminen ja yleinen kiinnostus terveyttä ja hyvinvointia kohtaan tarjoavat hyvän kasvualustan yksityiselle palveluntuotannolle. Pidemmällä aikavälillä on mahdollista, että yksi tai muutama suomalainen yritys saavuttaa riittävät resurssit ja osaamisen myös laajentaa toimintaansa ulkomaille. Tämä edellyttää suljetun julkisen tuotannon avaamista rohkeasti yksityiselle kilpailulle, sekä merkittävää yhteiskunnallista panostusta keihäänkärkiyrityksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan seuraavan viiden vuoden kuluessa valtion innovaatiorahoitusta kohdennetaan hoitoja hoiva-alalle lähes 150 miljoonaa euroa. Jotta tälle panostukselle saadaan tuottoa, olisi olennaisen tärkeää, että

5 rahat kohdistetaan suomalaisiin kasvuyrityksiin, joilla on realistisia mahdollisuuksia pärjätä myös kansainvälisessä kilpailussa. Mediverkon kasvu- ja kannattavuusnäkymät ovat siis erinomaiset sillä edellytyksellä, että Mediverkko jatkossakin pystyy huolehtimaan kilpailukyvystä asiakas- ja työntekijämarkkinoilla. Vuoden 2011 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liiketuloksen arvioidaan paranevan vuodesta Arvio ja tunnusluvut taloudellisesta asemasta ja tuloksesta ja muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Liikevaihto ja tulos Mediverkko-konsernin liikevaihto kasvoi 32,3 prosenttia ja oli 46,7 miljoonaa euroa (35,3 miljoonaa euroa 2009). Liikevaihdon kasvu oli orgaanista ja perustui uusien yksiköiden käynnistyksiin, sekä uusiin merkittäviin asiakassopimuksiin. Kasvun mahdollisti onnistuminen avainhenkilöstön rekrytoinnissa. Liikevaihdosta 34,2 miljoonaa euroa (29,3 miljoonaa euroa vuonna 2009) tuli terveydenhuoltopalveluista ja 12,6 miljoonaa euroa (6,0 miljoonaa euroa vuonna 2009) hoivapalveluista. Konsernin käyttökate oli 2,3 miljoonaa euroa (1,9 miljoonaa euroa 2009) ja liikevoitto 1,6 miljoonaa euroa (1,4 miljoonaa euroa 2009). Konsernin tulos oli 0,9 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa 2009). Suhteellinen kannattavuus säilyi samalla tasolla ja kannattavuus nousi liikevaihdon kasvun suhteessa. Tase, rahoitus ja investoinnit 2010 Mediverkko -konsernin taseen loppusumma oli 20,2 miljoonaa euroa (16,3 miljoonaa euroa 2009). Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset olivat 8,0 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa 2009). Konsernin nettovelat mukaan lukien rahoitusleasing tilikauden päättyessä olivat 0,4 miljoonaa euroa (-0,3 miljoonaa euroa 2009). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden lopussa 42,5 % (44,2 % 2009). Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta oli 1,9 miljoonaa euroa (-0,4 miljoonaa euroa 2009). Konsernin investoinnit käyttöomaisuuteen olivat 1,1 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa 2009). Investoinnit

6 kohdistuivat pääasiassa uuden hoivakodin kalustamiseen Espoossa, uuden hammaslääkäriaseman avaamiseen Turussa, sekä uuden lastensuojeluyksikön avaamiseen Vihdissä. Vertailukelpoiset IFRS-luvut ovat saatavilla vuodesta 2009 lähtien. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto Mediverkko konsernin vertailukelpoisista tunnusluvuista kahden viimeisen vuoden ajalta. Tunnusluvut, Mediverkko Konserni IFRS Liikevaihto, MEUR 35,3 46, IFRS Liikevaihdon vuosikasvu 33,1 % 32,3 % Käyttökate ennen vuokria (EBITDAR), MEUR 3,5 5,2 Käyttökate ennen vuokria (EBITDAR), % 10,0 % 11,1 % Käyttökate (EBITDA), MEUR 1,9 2,3 Käyttökate (EBITDA), % 5,3 % 4,9 % Liikevoitto / -tappio, MEUR 1,4 1,6 Liikevoitto / -tappio % 4,0 % 3,4 % Tilikauden voitto / -tappio, MEUR 0,7 0,9 Tilikauden voitto / -tappio, % 1,9 % 1,9 % Emoyhtiön osakkeiden lukumäärä, rekisteröity Tulos per osake, EUR 0,076 0,101 Oman pääoman tuotto % 9,0 % 11,5 % Omavaraisuusaste (Oma pääoma / Taseen loppusumma) 44,2 % 42,5 % Nettovelkaantumisaste (negatiivinen luku = velaton) -3,7 % 4,2 % Tunnusluvut, emoyhtiö, Mediverkko Yhtymä Oy FAS FAS Liikevaihto, MEUR 0,5 0,6 0,7 Liikevoitto / -tappio, MEUR 0,0 0,0-0,1 Liikevoitto / -tappio % 1,6 % 1,3 % -8,3 % Tilikauden voitto / -tappio, MEUR 0,9 0,7 0,6 Oman pääoman tuotto % 15,7 % 8,6 % 5,9 % Omavaraisuusaste (Oma pääoma / Taseen loppusumma) Nettovelkaantumisaste (negatiivinen luku = velaton) FAS 69,4 % 86,4 % 94,3 % -1,2 % -0,9 % -1,6 %

7 Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli yhteensä lähes 1800 työntekijää. Keskimääräinen henkilöstön määrä täysipäiväiseksi muutettuna oli noin 500 työntekijää. Muusta kuin hallinnon henkilöstöstä hieman alle puolet oli koulutukseltaan lääkäreitä ja hammaslääkäreitä ja hieman yli puolet koulutettua hoitohenkilöstöä. Palvelutuotannon henkilöstöstä työskenteli noin kolme neljäsosaa yhtiön omissa terveydenhuollon tai sosiaalitoimen toimintayksiköissä tai pitkäaikaisten laajojen palvelukokonaisuuksien sopimusten piirissä ja noin yksi neljäsosa tuntilaskutusperusteisina lääkäreinä ja hammaslääkäreinä kunnallisten tilaajien työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa. Asiakkaille vuokratun hoitohenkilöstön osuus oli muutamia prosentteja henkilöstöstä ja liikevaihdosta.

8 MEDIVERKKO KONSERNIN TULOSLASKELMA 2010 JA 2009 (IFRS) EUR Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

9 MEDIVERKKO KONSERNIN TASE 2010 JA 2009 (IFRS) EUR VARAT Pitkäaikaiset varat Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Saamiset Pitkäaikaiset varat yhteensä Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 26 0 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Lyhytaikaiset varat yhteensä Varat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Sijoitetun vapaan oman pääoma rahasto Kertyneet voittovarat Oma pääoma yhteensä Pitkäaikaiset velat Rahoitusvelat Laskennalliset verovelat 17 0 Muut pitkäaikaiset velat Pitkäaikaiset velat yhteensä Lyhytaikaiset velat Lyhytaikaiset rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 20 0 Lyhytaikaiset velat yhteensä Velat yhteensä OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ

10 MEDIVERKKO KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA 2010 JA 2009 (IFRS) EUR Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto tai tappio Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Muut oikaisut Käyttöpääoman muutokset: Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Tytäryritysten hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 0 19 Myönnetyt lainat 0-12 Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Osakeanti ja sijoitukset SVOP rahastoon Lainojen nostot (+) Lainojen takaisinmaksut (-) Rahoitusleasingvelkojen maksut Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta (-) Määräysvallattomien omistajien osuuksien myynti (+) 1 0 Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa