Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tilinpäätös 2013

Transkriptio

1 Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tilinpäätös Käsittely Tekesin johtokunnassa Tekesin johtoryhmässä ja YT-elimessä

2 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Sisältö 1 TOIMINTAKERTOMUS JOHDON KATSAUS Toimintaympäristö Toiminta ja tuloksellisuus Tulosopimuksen muut tehtävät VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Vaikuttavuuden seuranta Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat Tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja TOIMINNNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan taloudellisuus Toiminnan tuottavuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Innovaatiorahoitus Strategiset ohjelmat Ohjaus ja kehittäminen Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Innovaatiorahoitus Ohjaus ja kehittäminen HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VUONNA TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Valtuudet Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan määrärahat Toimintamenot Tulot Tuotto- ja kululaskelma Tase... 47

3 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Kansallisen rahoituksen takaisinperinnät SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäinen valvonta Tekesissä Riskienhallinta Tekesissä ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimenpiteisiin johtaneet väärinkäytökset ja rikokset Kansallisen rahoituksen takaisinperinnät EU-rahoitukseen liittyvät säännönvastaisuudet ja takaisinperinnät ALLEKIRJOITUS... 66

4 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Tekesin tehtävä ja toiminta Tekesin tavoitteena on aikaansaada kestävää talouskasvua ja ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää elinkeinojen menestymistä ja jatkuvaa uudistumista. Elinkeinoja ja julkista tutkimusta uudistavat edelläkävijät ja erityisesti kansainvälistä kasvua tavoittelevat pk-yritykset ovatkin Tekesin tärkeimpiä asiakkaita. Tekes aktivoi edelläkävijöitä käynnistämään kunnianhimoisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojekteja ja rahoittaa näitä. Rahoituksellaan ja muulla toiminnallaan Tekes haastaa asiakkaat viemään radikaaleja ideoitaan ja uudistuksia eteenpäin. Yhdessä asiakkaiden ja sidosryhmien kanssa valituilla sisällöllisillä painopisteillään Tekes suuntaa mm. ohjelmien kautta osan rahoituksestaan aihealueille, jotka tarjoavat suomalaisille erityisen merkittäviä uudistumisen ja globaalin kasvun mahdollisuuksia. Tekesin toiminta parantaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä, auttaa kasvattamaan tuotantoa ja vientiä ja luo näin perustaa työllisyydelle sekä yhteiskunnan hyvinvoinnille. Asiakkainamme on vuosittain noin yritystä ja 50 yliopistoa, korkeakoulua ja tutkimuslaitosta. Rahoitusvaltuuksillamme voimme vuosittain käynnistää noin tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojektia. Tekes haluaa itse jatkuvasti kehittyä innovaatioiden rahoittajana. Sitä varten perehdymme kansainvälisten vertailuorganisaatioidemme ratkaisuihin sekä erityisesti kuuntelemme asiakkaitamme ja suuntaamme toimintaamme ketterästi niiden tarpeiden mukaan. Tavoittelemme siis edelläkävijyyttä ja uudistumista myös omassa toiminnassamme. Tämä tilinpäätös antaa kokonaiskuvan Tekesin toiminnasta vuonna Johdon tiivis yhteenveto toiminnasta ja sen tuloksellisuudesta on luvussa Toiminta ja tuloksellisuus. 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Toimintaympäristö Suomen talouskehitys pysyi vaisuna. Vetoapua odotetaan kehittyneiltä markkinoilta, joiden näkymät paranivat. Euroalueen tilanne vakautui, EU:n kasvuodotukset vahvistuivat ja Yhdysvallat pääsi jo selvälle nousu-uralle. Suomessa käänne on kuitenkin tapahtumassa muuta länsimaailmaa hitaammin ja vuoden 2013 bkt-kehityksen arvioidaan yleisesti jääneen miinukselle. Kansainvälisissä luottoluokituksissa Suomi silti menestyi yhä euroalueen parhaana oppilaana, mikä näkyy myös valtion lainaaman rahan hinnan edullisuutena. Yleisestä taloustilanteesta ja pienentyneistä valtuuksista huolimatta Tekesin rahoituksen kysyntä nousi poikkeuksellisen korkealle tasolle. Epävarmuus talouden suunnasta vaikuttaa kuitenkin yritysprojektien kokoon ja luonteeseen niin, että rahoitusta haetaan erityisesti pienehköihin ja markkinaläheisiin hankkeisiin. Tutkimus- ja kehittämismenot ovat kääntyneet selvään laskuun ja tavoite 4 %:n bruttokansantuoteosuudesta on karannut kauas. Vuonna 2012 Suomessa sijoitettiin t&k:hon 6,83 miljardia euroa, kun vuotta aiemmin luku oli vielä 7,16 miljardia euroa. Vastaavasti tutkimus- ja kehittämistoiminnan bkt-osuus väheni 3,8 %:sta 3,55 %:iin. Ennakkotiedon nojalla taantuva suunta jatkui 2013 niin, että t&k-menot jäivät 6,81 miljardiin euroon, mikä on enää 3,49% kokonaistuotannosta. Lasku perustuu lähes kokonaan yritysten vähentyneeseen satsaukseen. Hallitusohjelmaan kirjattua 4 %:n bkt-osuutta oltiin lähimpänä vuonna 2009 (3,94 %). Sen jälkeisen kehityksen myötä Suomi on selkeästi menettänyt asemiaan kansainvälisessä vertailussa, kun monissa tärkeimmissä kilpailijamaissamme on ankarista taloudellisista ajoista

5 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) huolimatta päätetty vähintään turvata julkiset t&k-toiminnan kannusteet tai jopa lisätä niitä. Tulevaisuusinvestointien niukkeneminen vaarantaa Suomen elinkeinoelämän iskukyvyn tilanteessa, jossa näköpiirissä on kansainvälisten markkinoiden uusia mahdollisuuksia tarjoava piristyminen. Euroopan Unionin tutkimuksen ja innovaation puiteohjelma Horisontti 2020 lähti liikkeelle ja nostaa pk-yritykset erityisasemaan. Horisontti on vuosien aikana 77 miljardin euron sijoitus eurooppalaiseen osaamiseen ja kilpailukykyyn. Uutena asiana erityisesti suomalaisilta pkyrityksiltä odotetaan aiempaa selvästi parempaa menestymistä eurooppalaisissa rahoituskilpailuissa ja tarjolla olevien verkostojen hyödyntämisessä. Tekes on kansallisesti keskeisessä roolissa, kun yhteisön tarjoamia mahdollisuuksia nostetaan esiin. Eurooppalaisten valtiontukisääntöjen reformi eteni odotettua hitaammin. Euroopan komissio on kokonaisvaltaisesti uudistamassa valtiontukisäännöstöään, joka määrittelee Tekesin rahoitustoiminnan reunaehdot. Alun perin vuoden 2014 alusta voimaan kaavailtu uudistus myöhästyi niin, että esimerkiksi keskeisestä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan puitteesta julkaistiin ensimmäinen luonnos vasta aivan joulun alla. Tämä tarkoittaa, että muutokset rahoitukseen astuvat voimaan aikaisintaan vuoden 2014 jälkipuoliskolla ja merkittävältä osin vasta vuoden 2015 puolella. Yhdessä ohjaavan ministeriön ja eurooppalaisten sisarorganisaatioidensa kanssa Tekes vaikuttaa aktiivisesti uudistuksiin, jotka eivät käytettävissä olevan tiedon nojalla ole tuomassa isoja mullistuksia toimintaan Toiminta ja tuloksellisuus Innovaatiotoimintaan satsataan vaikeinakin aikoina. Yritysten Tekesiltä hakema tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus kasvoi merkittävästi 615 miljoonaan euroon. Summa on peräti 20 prosenttia suurempi kuin vuonna Suuren kysynnän vuoksi hyviä hakemuksia jouduttiin hylkäämään ja riski on, että rahoitusvaltuuksien leikkausten johdosta hylkäysaste kasvaa jatkossa edelleen. Tekesin rahoittama innovaatiotoiminta tuottaa hienoja tuloksia. Yritysvertailut osoittavat Tekesin onnistuneen valitsemaan hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. Vuosina Tekesin rahoittamien pk-yritysten liikevaihto kasvoi 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Työpaikat lisääntyivät 17 prosenttiyksikköä enemmän. Rahoitettujen pkyritysten viennin vuosikasvu oli 20 prosenttia. Tekesin rahoittamien nuorten innovatiivisten yritysten liikevaihdon kasvu oli viisinkertainen vertailuyrityksiin verrattuna. Vuotuinen kasvu oli keskimäärin 150 prosenttia vuosina Erityisen huomionarvoinen toimiala on peliteollisuus, jonka liikevaihto on yli yhdeksänkertaistunut vuodesta 2009 ja saavuttaa nyt 800 miljoonan euron tason. Henkilöstön määrä on kaksinkertaistunut samassa ajassa. Ala työllistää jo noin henkeä. Tekesin pitkäjänteinen ja systemaattinen rahoitus on ollut merkittävä tekijä peliteollisuuden syntymisessä ja kasvussa. Organisaatio virtaviivaistettiin. Tekesin rakenne uudistettiin huhtikuun alusta toteuttamaan mahdollisimman tehokkaasti voimassaolevaa strategiaa. Keskeinen uutuus uudessa toimintamallissa on asiakas- ja rahoitustyön järjestäminen palvelemaan asiakkaita näiden perusluonteen ja osin elinkaaritilanteenkin mukaan. Vastuualueet ovat nyt erikseen nuorille yrityksille, kasvua kansainvälistymällä hakeville pk-yrityksille sekä suurille yrityksille ja julkisille organisaatioille. Uudessa rakenteessa Tekesin toimintakulttuuria kehitetään kolmen kulmakiven pohjalta: asiakkaan kokemuksen parantaminen, aktiivinen tiedon jakaminen sekä rohkeat ja nopeat kokeilut. Organisaatiomuutos toteutettiin ilman katkoksia tai heikennyksiä palveluissa. Tekesiä koskeva lainsäädäntö uudistettiin. Loppuvuonna eduskunta hyväksyi ja tasavallan presidentti vahvisti Tekesiä koskevan lain muutoksen, uuden lain riskirahoitusta alkuvaiheen

6 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) pääomasijoitusrahastoihin sijoittavasta valtion kokonaan omistamasta osakeyhtiöstä sekä näihin liittyvän kolmen muun lain muutokset. Tekesiä koskevan lain muutoksessa on kaksi ydinkohtaa: Tekesin nimen uudistus ja Tekesin toiminnan laajentaminen alkuvaiheen yritysten pääomasijoitustoimintaan. Tekesin uusi virallinen nimi on Innovaatiorahoituskeskus Tekes. Muissa kuin virallisissa yhteyksissä käytetään jatkossakin lyhyttä muotoa Tekes. Pääomasijoitusyhtiötä koskevan lain hyväksyminen antaa Tekesille oikeuden perustaa osakeyhtiön pääomasijoitustoimintaa varten. Asiakaspalautteen arvosanat jatkoivat nousuaan ja ylittivät selkeästi tavoitteet. Yhä selkeämmin myös kielteisen rahoituspäätöksen saaneet asiakkaat katsovat hakuprosessin ja siihen liittyneet keskustelut toiminnalleen hyödyllisiksi. Yritysten rahoitus- ja maksatushakemusten käsittelyn ripeydessä saavutettiin merkittävää edistymistä. Eurooppalaisessa katsannossa Tekes on poikkeuksellisen nopea julkinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittaja. Tekesin toiminnan onnistumisen arvioinnin painopiste oli ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitusti Tekesin vaikuttavuutta evaluoidaan ensisijaisesti kolmeen strategiseen päämäärään vuorovuosin toteutettavilla kokonaisvaltaisilla selvityksillä. Vuonna 2013 vuorossa oli toista kertaa tavoitteeseen Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi suunnattu tutkimus, ensimmäinen selvitys aiheesta teetettiin vuonna Uusien johtopäätösten perusteella Tekesin rahoituksella, ohjelmilla ja muilla toimenpiteillä on erityisesti tapaustutkimusten valossa merkittävä positiivinen vaikutus päämäärän saavuttamiseen. Varsinkin ympäristön hyvinvoinnin edistäminen on samalla vauhdittanut taloutta. Työympäristöprojektin matkaan tuli mutkia. Finnveran, Finpron ja Tekesin yhteisestä uudisrakennuksesta luovuttiin. Organisaatiot ovat yhä muuttamassa samaan kiinteistöön Espoon Otaniemeen loppuvuonna 2016, mutta nyt tarkemman selvityksen alla on VTT:ltä vapautuva, perusteellisen remontin kohteena oleva rakennus. Hankkeen investointi- ja vuokrakustannukset ovat aiempaa uudisrakennussuunnitelmaa pienemmät. Rinnan muuttoprojektin kanssa vuonna 2013 kartoitettiin organisaatioiden mahdollisuuksia käynnistää ja syventää yhteistyötään asiakasrajapinnassa ja eri tukiprosesseissa, esimerkiksi hankintatoimessa, riskienhallinnassa ja tietotekniikassa Tulosopimuksen muut tehtävät Tässä luvussa kuvataan, miten Tekes on hoitanut vuoden 2013 tulosopimukseen kirjatut sopimuksen muut tehtävät. Tulossopimusvelvoitteen mukaisesti Tekes on organisoinut alkavien yrityksien pääomarahastosijoitustoiminnan aloittamisen vuoden 2013 aikana. Joulukuussa 2013 Tekesin omistajaohjaukseen perustettiin Tekes Pääomasijoitus Oy, joka vastaa sijoitustoiminnasta. Toiminnan aloittaminen ja osakeyhtiön perustaminen edellytti mm. sekä Tekes-lain muutosta että osakeyhtiötä koskevan lain säätämistä. Pääomasijoitustoimintaa ja siihen liittyvää lainsäädäntöä valmisteltiin työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa PETE-työryhmässä. Tekes Pääomasijoitus Oy:n toimihenkilöiden rekrytoinnit käynnistyivät tammikuussa 2014 ja yhtiön sijoitustoiminta voi alkaa kun toiminnan mahdollistava uusi EU-tasoinen yleinen ryhmäpoikkeusasetus tulee voimaan arviolta Tekes on varautunut tulevan EU-rakennerahastokauden hallinnointiin. TEM ja Tekes perustivat 2013 alusta työryhmän, jonka tarkoituksena oli selvittää EU-rakennerahastokauden hallinnointiin käytettävästä tietojärjestelmästä sekä käytettävistä kustannusmalleista. Työryhmän yhteisenä päätöksenä sovittiinkin tietoteknisestä ratkaisusta, jolla Tekesin EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) -hankkeiden tiedot siirretään vaadittujen määritysten mukaisesti kansalliseen rakennerahastojen tietojärjestelmään. Tekesissä hallinnoitavien rakenne-

7 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) rahastohankkeiden osalta päätettiin, että kustannusmallina käytetään kokonaiskustannus-mallia. Lisäksi Tekesin EAKR-projekteissa voidaan tarvittaessa käyttää yksinkertaistettua prosenttiperusteista laskentamenettelyä eli ns. flat ratea. Kustannusmallien lainmukaisuuden varmistamiseksi työryhmä pyysi lausunnot mm VTV:ltä, TEMin todentamisviranomaiselta sekä VM:n Controller toiminnon yhteydessä olevalta rakennerahastohankkeiden tarkastusviranomaiselta. Tekes on osallistunut äkillisten rakennemuutosalueiden ja toimialojen kehittämishankkeiden toteutukseen aktiivisesti. Tekes on tehnyt yhteistyötä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa ja kohdistanut henkilöresurssejaan ministeriön eri tehtäviin. Tekes on vaikuttanut aktiivisesti eri aktivointikampanjoiden kuten PK-NET-kampanjan (tarkemmin sivulla 17) kehittämiseen. Lisäksi Tekesin toimet ovat linkittyneet vahvasti Meriteollisuusohjelman kehittämiseen. Tekes osallistui kansallisen investointistrategian toteuttamiseen ja edisti ulkomaisten investointien kohdentamista Suomeen yhdessä Team Finland toimijoiden kanssa. Vuonna 2013 Tekesin toiminta painottui sellaisten toimijoiden identifiointiin ja houkutteluun joita Suomesta puuttuu ja joita tarvitaan täydentämään tki-toimintaa ja sen tulosten hyödyntämistä Suomessa. Tekesin ulkomaan toimipisteissä tunnistettiin potentiaalisten yrityksien Suomeen suuntautuvia aloitteita. Näitä aloitteita edistettiin suoraan Tekesin toimesta sekä välitettiin Invest in Finlandille tai muille sopiville kumppaneille eteenpäin vietäviksi. Vuoden 2013 aikana uusien kansainvälisten yritysten yhteydenottojen määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Suurten kansainvälisten yritysten mielenkiintoa lisäsi erityisesti uusi Biopankkilaki sekä ICT toimialan murros. Merkittävimpien kahdenkymmenen aloitteen joukossa terveys- ja hyvinvointiala sekä ICT-toimiala oli hyvin edustettuna. Tekesin ulkomaan toimipisteiden henkilöt ovat esitelleet Suomen innovaatiojärjestelmää ja tkitoimintaa eri yhteyksissä tavoitteena tki-yhteistyön vahvistaminen ja investointien houkuttelu. Ulkomaan verkosto osallistuu kohdemaissaan maakuvatyöhön myös esimerkiksi ohjelmien, tapahtumajärjestelyjen ja viestinnän kautta sekä osallistumalla innovaatiofoorumeiden järjestämiseen. Suurten kansainvälisten yritysten investointien toteutuminen aloitteesta kestää tyypillisesti useamman vuoden, joten vuoden 2013 käynnistyneitä aloitteita tullaan jatkamaan vuoden 2014 aikana. Tekes osallistui yhteistyökumppanina Slush-kasvuyritystapahtumaan, joka korvasi aiemmin vuodesta 2011 järjestetyn Enterprise Finland Venture Forum -sijoittajatapahtuman. Tekes oli mukana tapahtumassa osana Team Finlandia, josta Slushiin osallistuivat myös Finnvera, Invest in Finland ja Teollisuussijoitus. Tekes on osallistunut kansallisen työelämän kehittämisstrategian toimeenpanoon. Tekes on toteuttanut Liideri-ohjelmaa, joka vuonna 2013 rahoitti 50 kehittämishanketta 6 milj. eurolla ja kahdeksaa tutkimushankekokonaisuutta 3 milj. eurolla. Lisäksi Tekes on osallistunut aktiivisesti Työelämä 2020 hankkeen työhön mm. johto- ja valmisteluryhmässä sekä sihteeristössä. Tekesissä on toteutettu relevantit muutokset Tekes-arvioinnin suositusten pohjalta. Organisaatiomuutos toteutettiin vuonna 2013 ja toimintatapoja kehitetään edelleen vuonna 2014 asiakaslähtöisemmäksi. Tekesissä on ryhdytty toimenpiteisiin Strategisen huippuosaamisen keskittymiä (SHOK) koskevan arvioinnin julkistuksen jälkeen. Kilpailua SHOK-rahoituksesta on lisätty luopumalla keskittymäkohtaisista rahoitussuunnitteista ja siirtymällä uusien ohjelmahakemusten samanaikaiseen arviointiin. Arvioinnin johtopäätösten ja SHOK-johtoryhmän linjausten mukaisesti Tekes on rahoituksen arvioinnissa kiinnittänyt erityistä huomiota SHOK-ohjelmien kunnianhimoisuuteen, kansainvälisyyteen ja poikkialaisuuteen. SHOK-ohjelmien tulosten mittaamiseen käynnistettiin kehittämistyö. Keskittymien arviointi-, seuranta- ja rahoitusmenettelyjen sekä arviointiprosessin kehittäminen jatkuu vuonna 2014, jolloin SHOK-rahoituksessa siirrytään hakuaikoihin ja kokeillaan

8 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) ulkopuolista arviointimenettelyä ohjelmien tutkimuksellisen tason arviointiin yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Tekes on noudattanut TEM tietohallintostrategian linjauksia ja periaatteita toiminnassaan ja palveluiden kehittämisessä. Vuoden aikana Tekes on toteuttanut TEMin IT-linjauksia tekemänsä suunnitelman mukaan. Strategisena tavoitteena ollut yhteistyö hallinnonalan sisällä ja palvelukeskuksen palveluita käyttäen on osoittautunut haasteelliseksi eikä asetettuja hyötytavoitteita ole vielä lunastettu. 1.2 VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Tekesin toiminnan vaikuttavuus syntyy asiakkaiden ja sidosryhmien toiminnasta. Tekesin asiantuntija- ja rahoituspalvelut liittyvät toisiinsa niin tiiviisti, ettei niiden vaikuttavuutta ole tarkoituksenmukaista käsitellä erikseen. Vaikuttavuuden raportointi tapahtuukin kokonaan seuraavassa luvussa Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Siirto- ja sijoitusmenojen vaikuttavuus Vaikuttavuuden seuranta Vaikuttavuuden seurantaa kehitettiin viime vuoden aikana monipuolisesti. Tärkein julkaisu on Innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuus raportti, jossa on tiivistetty Tekesin tärkeimmät tulokset ja vaikutukset. Vaikuttavuusraportti löytyy osoitteesta: pdf. Innovaatiotutkimuksessa käynnistettiin vaikuttavuuteen liittyviä hankkeita mm. ulkoisvaikutusten selvittämiseksi. Vaikuttavuusviestintää kehitettiin enemmän asiakassegmenttien sekä caseanalyysien ja kehityspolkujen suuntaan (mm. peliala). Vaikuttavuusarvioinnissa keskeinen uusi työkalu on Tilannekuva, jota päivitetään reaaliaikaisesti. Tilannekuvaan on pääsy sekä TEMin että Tekesin työntekijöillä. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat sopineet, että Tekesin vaikuttavuutta eli tulosopimuksessa asetetun kolmen strategisen päämäärän toteutumista seurataan ensisijaisesti kuhunkin päämäärään asiantuntijoilla teetettävillä vaikuttavuusselvityksillä, joita tilataan yksi vuodessa kustakin tavoitteesta vuorollaan. Syyskuussa 2013 käynnistyi vaikuttavuusselvitys hyvinvointi ja ympäristö päämääräalueesta. Tutkimuksen tulokset on raportoitu alaluvussa Lisäksi Tekes tilasi Etlatieto Oy:ltä lisäselvityksen Tekesin rahoituksen vaikutuksista tuottavuuteen. Tulokset valmistuvat vuonna Tekesissä valmistellaan pääomasijoitustoiminnan aloittamista. Tähän teeman liittyen tilattiin selvitys alkavien yritysten markkinapuutteista. Aineettoman pääoman muodostuminen yhteiskunnassa on tärkeä Tekesin rahoituksen kohde. Tähän liittyen tilattiin selvitys aineettoman pääoman siirtymisestä tilanteessa kun Tekesin rahoittaman yrityksen toiminta loppuu. Jälkiraporttikyselyn tulokset liitettiin osaksi asiakassegmenttien tunnuslukuja. Uuden aineiston pohjalta voidaan tarkastella entistä perusteellisemmin Tekesin ja yritysten panoksia sekä tuloksia ja vaikutuksia.

9 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Vaikuttavuuden arviointia kehitettiin myös nopeiden analyysien suuntaan. Vuoden 2013 aikana tehtiin lukuisia analyyseja Tekesin ja innovaatioympäristön vaikuttavuudesta mm. aiheista Tekesin tulokset ja vaikutukset, innovaatiotoiminnan alustat, kansainväliset vertailut, innovaatiorahoitus kriisin aikana, tuottavuus ja uusiutuminen. Kehityspolkunäkökulmaa käytettiin selvityksessä Peliteollisuus kehityspolku, jossa käydään läpi Suomen peliteollisuuden historia 1980-luvulta nykypäivään asti, alan menestyksen tekijät sekä Tekesin rooli pelialan pitkäjänteisenä systemaattisena tukijana Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot vahvistuvat Tavoite Tekesin yhtenä strategisena vaikuttavuuspäämääränä on innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien edistäminen. Tavoitteena on kehittää sellaisia kyvykkyyksiä, joita tarvitaan innovaatioiden aikaansaamiseen. Menestyvän innovaatiotoiminnan edellytyksiin kuuluu osaamisten ja verkostojen vahvistaminen. Tekesin tärkeimpiä painotuksia innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien kehittämisessä ovat: Hyödynnettävät osaamiset ja osaamisten siirto Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen Ketterät käyttäjälähtöiset innovaatioprosessit Kansalliset ja kansainväliset yhteistyöverkostot ja kokeiluympäristöt Yrittäjyyteen, yhteistyöhön, kokeiluihin ja jatkuvaan uudistumiseen kannustava ilmapiiri Tavoitteen toteutuminen Kolmas työ- ja elinkeinoministeriön kanssa sovitun mallin mukainen Tekesin toiminnan erillisvaikuttavuutta selvittävä kokonaisarviointi toteutettiin vuonna 2011 tästä strategisesta tavoitteesta. Raportin tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Synocus Oy. Tekesin tavoitteen toteutumista selvitetään seuraavassa arvioinnin tulosten avulla. Tutkimuksen johtopäätöksiin kuuluu, että Tekes toimii merkittävän muutoksen alla olevassa toimintaympäristössä. Muutokset voidaan kiteyttää kolmeen kohtaan: Innovaatiomarkkinat ovat yhä enenevässä määrin siirtymässä teknologiasta ja tuotteista kohti ratkaisuja ja ekosysteemejä. Menestyksellisten yhteistyöjärjestelyjen esiin nousun vaatimien tekijöiden muodostumista on tuettava johdonmukaisella kansallisella innovaatiopolitiikalla. Tekes on tunnistanut muutokset ja on laittanut alkuun sarjan toimenpiteitä, joita tarvitaan innovaatiokyvykkyyksien rakentamisen tukemiseksi nopeasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Johtavien suomalaisten vaikuttajien palautteen perusteella Tekesillä on vankka ymmärrys siitä, mitä toimenpiteitä tarvitaan nostamaan kansallinen innovaatiojärjestelmä uudelle tasolle. On myös löydetty vahvaa näyttöä siitä, että Tekesin historiansa aikana käyttämät innovaatioiden edistämiskeinot ovat pystyneet vastaamaan toimintaympäristön uudistuviin vaatimuksiin. Vaikuttavuusarvioinnissa on selvitetty, kuinka Tekesin kaltainen innovaatioiden edistämiskeskus voi tukea kyvykkyyksien luomista ja vahvistamista kahdella tasolla. Ensimmäisellä tasolla tutkimuksessa on katsottu kansallista innovaatiojärjestelmän kokonaisuutta ja verrattu sitä muihin

10 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) menestyksekkäisiin valtioihin. Toisella tasolla selvityksen kohteena ovat olleet yksittäisen organisaation ja päätöksentekijän tarvitsemat innovaatiotukitoimet. Edellä kuvattujen yleisten johtopäätösten täydentämiseksi alla nostetaan esille arviointityön keskeisiä yksityiskohtaisempia havaintoja: Innovaatiot syntyvät yhä suuremmissa määrin verkostoissa. Tekesin viimeaikaiset panostukset rahoituksensa ja ohjelmiensa uusimiseksi, esimerkiksi arvoverkkorahoitus ja VIGO-kiihdyttämöohjelman koordinointi ja rahoitus, osoittavat, että keskus on jo päätynyt samaan johtopäätökseen ja saattanut liikkeelle tarvittavat toimenpiteet uusiin vaatimuksiin vastaamiseksi. Tutkimuksen vertailumaihin (Ruotsi, Tanska, Sveitsi ja Irlanti) nähden Suomen innovaatiojärjestelmä on vähemmän kansainvälinen. Rajat ylittävien verkostojen roolin alati kasvaessa myös Tekesin on kiinnitettävä asiaan merkittävästi huomiota. Tekes-varojen sijoittaminen vuosina on rohkaissut innovaatiojärjestelmän toimijoita isojen toimintaympäristömuutosten vaatimaan monipuoliseen yhteistyöhön. Tekesin kunnianhimoinen tavoite olla samalla sekä reaktiivinen että proaktiivinen toimija näyttää osoittautuneen menestykselliseksi. Tekesin tulee jatkaa itsenäistä, laajan näkökulman toimintaympäristöarviointiaan ja tasapainottaa rahoitussalkkunsa niin, että se tukee innovaatioita pitkällä aikavälillä. Tekesin ei siis pidä keskittyä liikaa lyhyen tähtäimen opportunistiseen t&k&i:hon, vaikka julkinen keskustelu saattaakin tätä odottaa. Innovaatiokyvykkyyksien rakentaminen vaatii monipuolista lähestymistapaa, joka ottaa mukaan niin olemassa olevat kuin liikkeellelähtövaiheen toimialat. Tässä tehtävässä Tekes on onnistunut niin rahoituksessaan kuin muussakin toiminnassaan. Tekesille sopisi vahva rooli työssä suomalaisen innovaatiojärjestelmän nostamiseksi seuraavan sukupolven tasolle, mm. eri toimijoiden yhteen saattajana. Toimenpiteet vuonna 2013 Tässä alaluvussa keskitytään tulossopimuksessa mainittuihin innovaatiotoiminnan kyvykkyydet - päämäärään kohdistuviin vuoden 2013 erityisiin painotuksiin sekä kansainvälistymisen eteen tehtyyn työhön. Tekes toteuttaa Team Finland-toimintamallia yhteistyössä sekä kansainvälisen että kansallisen Team Finland verkoston kanssa. Tekesin ulkomaan toimipisteet ovat mukana yhteistyöverkostoissa kohdemaissa. Tekesillä on toimipisteet Brysselissä, Pietarissa, Moskovassa, Pekingissä, Shanghaissa, New Delhissä, Washington DC:ssä ja Palo Altossa. Tekes toimii tiiviissä yhteistyössä ELY-keskusten kanssa ja verkottaa suomalaisia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia kotimaassa ja kansainvälisesti. Tekesin työtä tekeviä ELY-keskusten henkilöitä on mukana kansallisessa Team Finland tukiverkostossa. Tekesin ulkomaan toimipisteiden henkilöt osallistuvat kohdemaissaan maakuvatyöhön ja edistävät maiden välisten yhteistyösopimusten vaikuttavuutta ja tki-yhteistyön sujumista viranomaisten kanssa. Tekesin EU vaikuttaminen tapahtuu Brysselin toimiston lisäksi myös Suomesta käsin. Team Finland ennakointipalvelujen (Future Watch) kehittäminen siirtyi Tekesin vetovastuulle alkuvuonna Ennakointipalvelujen tavoitteena on saada tulevaisuuden kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet entistä paremmin pk-yritysten liiketoimintasuunnittelun ja kehitystyön tueksi. Ennakointipalvelujen kehittämistä ja toteuttamista varten Tekesiin siirtyi vuoden alusta neljä aiemmin FinNode-johtajina palvellutta henkilöä, joiden sijaintipaikat ovat Washington DC, Pietari, New Delhi ja Shanghai. Ennakointipalvelujen keskeisimmät toteuttajaorganisaatiot ovat Tekes, Finpro ja UM. Sitra, VTT, Finnvera, EK ja Teknologiateollisuus ovat myös toiminnassa mukana. Future Watch toimintaa ja sen kehittämistä ohjaa TEMin vetämä johtoryhmä. Future Watch ennakointipalvelua kehitetään ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä pitkän aikavälin kansallisen ennakoinnin kanssa.

11 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Tekes on ollut keskeisessä roolissa järjestämässä suomalaisten osallistumista innovaatiofoorumeihin Venäjällä ja Kiinassa Järjestelyt ovat vaatineet paljon työtä Tekesissä ja eri organisaatioissa, mutta Team Finland yhteistyö on toiminut hyvin. Tekes on myös osallistunut Team Finland- viestinnän kehittämiseen yhteistyössä valtioneuvoston kanslian kanssa. Tekes on ollut mukana ennakointipalvelujen kehittämisen lisäksi toteuttamassa ja kehittämässä kasvuyrityksille tarjottavia palveluja, kuten Kasvuväylää ja Kasvuohjelmaa. Yritys- Suomi ja Kasvuväylä toimivat myös luontevina kontaktipintoina kun yritys vasta harkitsee kansainvälisen liiketoiminnan ja viennin avausta. Kasvuväylän kautta yritys saa näkymän ja liitännän eri toimijoiden suuntaan yhdeltä henkilöltä eli luotsilta. Kasvuväylää on edelleen jatkokehitetty kansainvälisyyttä tarjoamaa lisäävään ja kannustavaan suuntaan vuoden 2013 aikana. Kasvuväylässä on pilotoitu lisäarvopalveluita järjestämällä yrityksille sparrauspalvelua sekä verkostoitumis- ja keskustelutilaisuuksia. Kehitystyö jatkuu 2014 ottaen huomioon Finpron tarjoamat muutokset. Lisäksi Finnveran, Tekesin ja Finpron kesken on meneillään uuden yhteisen tarjoamainstrumentin Kasvuohjelman kehittäminen tietyn vaiheen yrityksille. Tämä pitää sisällään sekä rahoitustarjoamaa, innovaatiorahoitusta että kansainvälistymisneuvontaa. Kasvuohjelma lanseerataan keväällä Tulevaisuudessa molemmat edellä mainitut tarjoamat linkitetään vielä nykyistä vahvemmin muiden TEM-toimijoiden ja erityisesti Finpron kanssa Team Finland toimintaan keväällä 2014 tapahtuvan Team Finland strategian päivityksen yhteydessä. Team Finland verkoston toiminta voidaan jatkossa kytkeä entistä tiiviimmin myös Yritys-Suomen ja Kasvuväylän kautta tarjottavaan palveluun. Esimerkkejä yrityksille tarjottavista palveluista ovat ennakointi, viennin edistämiseen liittyvät matkat, verkostoituminen ja promootiopalvelut ulkomailla, viennin rahoitus sekä kansainvälistyvien yritysten vertaisryhmien toiminta. Lisäksi Tekes on mukana TEM:n yhteisen yritysasiakkuuden toimintamallin kehittämisessä, joka osaltaan tukee sekä yhteistyön käytännön kehittämistä että Team Finland toimintaa. Tekes on edistänyt toimijoiden (Finnvera, Finpro, soveltuvin osin ELY-keskukset ja Teollisuusijoitus) yhteisten yritysasiakkaiden toimintamallien jalkauttamista osallistumalla mm. alueellisten yritysasiakkuusjohtoryhmien toiminnan kehittämiseen ja Yritys-Suomi yritysneuvojien osaamisen laajentamiseen. Kasvuväylässä on pilotoitu lisäarvopalveluita järjestämällä yrityksille sparrauspalvelua sekä verkostoitumis- ja keskustelutilaisuuksia. Kasvuväylän osalta käynnistettiin kehitystoimenpiteitä, joiden tavoitteena on laajentaa Kasvuväyläpalvelua ja kytkeä se tiiviimmin Team Finland-kokonaisuuteen. Yhteisten TEM-palvelumallien sisältökuvaukset päivitettiin vuoden 2013 aikana. Lisäksi loppuvuodesta 2013 päätettiin käynnistää Finnveran, Finpron ja Tekesin yhteinen asiakkuustyöprojekti, jonka tavoitteena on kehittää uusia, entistä yhtenäisempiä toimintatapoja asiakastyöhön. Yhteisiä toimintatapoja jalkautetaan osaksi Tekesin omaa toimintaa sitä mukaa kun konkreettisia malleja on sovellettavissa. Tekes on osallistunut kuluneena vuonna aktiivisesti TEM-konsernin yhteisen asiakkuudenhallintajärjestelmän suunnitteluun. Projekti on edennyt aikataulun mukaisesti. Vuonna 2014 projektin tavoitteena on toteuttaa toimijoiden yhteinen asiakasrekisteri ja tapahtuma-tietovaranto. Tekes oli mukana TEM:n kumppanina rakentamassa Innovatiiviset kaupunkiseudut verkostoa. Mukaan valittiin viisi teemaa ja veturikaupunki kullekin teemalle. Oulu vetää teemaa Tulevaisuuden terveys, Vaasa energia-, Jyväskylä Kyberturvallisuus-, Joensuu Biotalous ja Tampere Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus-teemaa. Kussakin teemassa on veturien lisäksi mukana kumppanuuskaupungit. Teemojen toiminta ja rahoitus aloitetaan v

12 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Kansainvälinen näkökulma ja kansainvälisyys integroituvat läpikäyvästi Tekesin muuhun toimintaan. Linjaustensa mukaisesti Tekes vahvistaa Suomen kytkeytymistä maailmanlaajuisiin osaamis- ja arvoverkostoihin kansainvälisellä yhteistyöllä ja asiakkaiden kansainvälistymistä edistämällä. Rajat ylittävän toiminnan tavoitetiloja ovat globaali tutkimus- ja kehittämistoiminta, globaali innovaatiolähtöinen liiketoiminta, suomalaista innovaatio- ja tutkimustoimintaa tukeva eurooppalainen innovaatio- ja tutkimusalue sekä kansainvälisesti vetovoimainen suomalainen innovaatioympäristö. Tekesistä teetetty kokonaisvaltainen arviointi ja innovaatiotoiminnan kyvykkyydet päämäärän toteutumista selvittänyt vaikuttavuustutkimus katsoivat, että varsinkin innovatiivisten pk-yritystemme kansainvälistymisaste jää vertailumaita vaatimattomammaksi. Tilanteen parantaminen vaatii toimia niin Tekesiltä kuin koko kansalliselta innovaatiojärjestelmältä. Tässä alaluvussa kuvataan Tekesin keskeiset toimenpiteet innovaatiotoiminnan kansainvälistymisen edistämiseksi sekä aihepiirin avaintunnusluvut. Kansainvälisyyden edistäminen on osa perustyötä. Kansainvälinen näkökulma otetaan huomioon kaikessa Tekesin toiminnassa. Tämän mukaisesti tärkeimmät keinot saada asiakkaamme katsomaan Suomesta ulospäin ovat asiakastyöhön kuuluvat keskustelut, rahoituksen edellytykset sekä ohjelmatoiminnan valinnat ja painotukset. Tekes tekee laajasti yhteistyötä niin Euroopassa kuin globaalisti helpottaakseen suomalaisten yritysten ja tutkimustahojen kansainvälistymistä. Yhteisiä rahoitushakuja järjestetään lukuisten eurooppalaisten ja globaalien kumppaneiden kanssa. Rahoitusyhteistyötä on tiivistetty Saksan kanssa pk-yrityksille mahdollisuuksia tarjoavan ZIM (Zentrales Innovations-program Mittelstand -ohjelman) kautta. Venäjällä solmittiin Skolkovo-innovaatio-keskuksen kanssa yhteistyösopimus ja lisäksi Tekesin toimipiste muutti samoihin tiloihin. Vuoden 2013 aikana Tekes on sitoutunut lisäksi uusiin ja uudistuneisiin yhteistyösopimuksiin seuraavien tahojen kanssa: KIAT, Korea Institute for Advancement of Technology KETEP, Korea Institute of Energy Technology Evaluation and Planning NSF, US National Science Foundation MOST, Ministry of Science and Technology of the People's Republic of China Zhejiang Provincial Science and Technology Department (ZPSTD), PR China CIHR, Canadian Institutes of Health Research MEP Department of International Cooperation of the Ministry of Environmental Protection, PR China GITA, Global Innovation and Technology Alliance Eurooppalaisessa yhteistoiminnassa, jossa ollaan aktiivisesti mukana EU:n ohjelmien kautta, on eletty vaihettumisvaihetta seitsemännen puiteohjelman päättymisen ja uuteen ohjelmakauteen valmistautumisen vuoksi. Esimerkiksi monenkeskiset EU-osarahoitteiset yhteisohjelmat, joissa Suomi on ollut aktiivisesti mukana, muuttavat jossain määrin muotoaan. Mm. sulautettujen ohjelmistojen ARTEMIS, nanoelektroniikkaan keskittyvä Eniac sulautetaan Horisontti 2020 ohjelmassa uudeksi ECSEL-nimiseksi yhteisyritykseksi (Electronic Components and Systems for European Leadership). Kansallisten tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien yhteistyötä tiivistävät ERANETit, joissa ollaan mukana tavoitteellisesti. Tekesin ja Suomen Akatemian yhteinen Finland Distinguished Professor Programme (FiDiPro) rahoitusohjelma jatkui vakaana. Ohjelmassa kannustetaan ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten menestyneiden huippututkijoiden (Professori) ja lupaavien tutkijoiden (Fellow) rekrytoimista määräajaksi Suomeen rahoittamalla projekteja. Vuonna 2013 myönteisen päätöksen Tekesiltä sai seitsemän Professori- ja neljä Fellow -projektia. Hankkeiden kokonaiskustannukset ovat 16,3 milj. euroa ja Tekesin rahoitusosuus 11,8 milj. euroa.

13 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Kansainvälisten yhteishankkeiden määrän ja volyymin kannalta erityisen merkityksellinen on yhä EUREKA. Eurooppalaiseen t&k-verkostoon osallistuu 40 jäsen- ja 2 liitännäismaata. Niiden joukossa Suomi oli projektien budjeteilla mitattuna viidenneksi eniten EUREKAan panostava maa vuosina Tekes rahoitti EUREKA-hankkeita yhteensä 21,3 milj. eurolla vuonna 2013 (vuonna ,8 milj. eurolla). Valtaosa rahoituksesta kohdistui laajoihin tieto- ja viestintäalan klustereihin ja ilahduttavasti pk-yritysten rooli yhteistyössä on korostunut niin, että viime vuonna ne saivat jo puolet yritysrahoituspäätöksistä. [1] Tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisin osa EUREKAa on Euroopan komission ja verkoston jäsenmaiden yhteinen Eurostars-rahoitusohjelma. Ohjelma on suunnattu merkittävästi omaa t&k-työtä tekeville pk-yrityksille yli toimialarajojen. Tekes osallistui vahvasti ohjelman jatkon valmisteluun. Vuonna 2014 alkavan ohjelman käynnistystilaisuus oli TEM ilmoitti EU:lle Suomen sitoutumisesta ohjelmaan vuosittaisella 5 miljoonan euron rahoituksella ja Tekes päätti kansallisesta Eurostarsin toteuttamisesta vuosina Vuoden 2013 Eurostars-arviointikierrosten nojalla Tekes teki suomalaisosallistujille rahoituspäätöksiä 2,7 milj. euron edestä. Vuosina Eurostars sai liikkeelle yhteensä 211 suomalaisosallistujaa 179 hakemuksessa. Hakemuksista ohjelmaan hyväksyttiin 55, joista 39 rahoitettiin. Eurostars-kiinnostuksen viimeaikaisesta kasvusta huolimatta ohjelma tarjoaa runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia innovatiivisimmille pk-yrityksillemme. Asiakastyön haaste onkin saada juuri ne firmat innostumaan Eurostarsista, joille osallistumisesta on kaikkein eniten hyötyä kansainvälisten markkinoiden ponnahduslautana. Ohjelman hankkeisiin maksetusta tuesta Suomi saa neljäsosan takaisin Euroopan komissiolta. Tekes osallistui vuonna 2013 kansallisen avaruusstrategian toimeenpanoon ja rahoitti avaruustoimintaan oli noin 19 milj. euroa, josta Euroopan avaruusjärjestön ohjelmamaksujen osuus oli 16.2 milj. euroa. Tekesin rahoittaman avaruustoiminnan tavoitteena on tiedon, osaamisen ja teknologian yhdistämisen kautta syntyvän uuden liiketoiminnan tunnistaminen ja kansainvälisen liiketoiminnan aikaansaaminen. Toimintaympäristön kehittämistä tukevat ESA ohjelmamaksut mahdollistavat suomalaisten yritysten ja tutkimuslaitosten osallistumisen kansainväliseen tutkimusja kehitystyöhön ja tukevat toimijoiden sijoittumista avaruustoiminnan arvoverkkoihin. Lisäksi Tekes toteutti avaruustoimintaa edistävän suunnatun tutkimushaun vuoden 2013 aikana, jonka erityisenä painopisteenä oli tarvelähtöisten avaruusteknologiaa soveltavien palveluiden kehittäminen sekä arktinen toimintaympäristö ja avoin data. Tekesissä toimiva EU:n tutkimus- ja innovaatio-ohjelmat -yksikkö aktivoi yrityksiä ja tutkimusyksiköitä hyödyntämään eurooppalaisia tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia. Yksikkö konsultoi asiakkaita 7. puiteohjelman viimeisten hakujen osalta, mutta pääpaino oli vuoden 2014 alusta avautuvan Horisontti 2020 ohjelman ennakkotiedottamisessa. Keväällä järjestettiin tiedotustilaisuus 14 paikkakunnalla, ja syksyllä EUTI vastasi Horisontti ohjelman avajaistilaisuudesta, jossa pääpuhujana oli tutkimuksesta, innovaatiosta ja tieteestä vastaava komissaari Máire Geoghegan-Quinn. Myös ensimmäisten hakujen infopäivä marraskuussa houkutteli paikalle yli 500 kuulijaa. Vuoden aikana uudistettiin myös EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman kansallinen tukiverkosto. Suomalaisosallistumisia oli lokakuun 2013 loppuun mennessä lähetetyissä ja hakukriteerit täyttäneissä 7. puiteohjelman hakemuksissa , kun koko Euroopan luku on noin (lokakuussa 2012: ja ). Alustavasti rahoitettavista hankkeesta on suomalaisosallistujia mukana 1 668:ssa (vuonna 2012: ja 1 400). Suomesta käsin koordinoidaan 326 projektia (vuonna 2012: 278). Hankkeiden ansiosta arvioidaan Suomeen tulevan n. 834 milj. euroa. Noin 1,6 %:n maksuosuudellamme [1] Rahoituspäätöksellä tarkoitetaan tässä tilinpäätöksessä valtuuden sitomista projektiin, ei maksatuspäätöstä.

14 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) saamme siis takaisin 1,9 prosenttia koko kilpailtavasta rahoituksesta. Suomeen tulevasta rahoituksesta menee valtaosa tutkimusorganisaatioille yritysten saadessa 19,4 %. Tekes osallistui aktiivisesti Suomen yhteisten näkemysten muodostamiseen Euroopan unionin tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Vuonna 2013 työn pääpaino oli Horisontti 2020 ohjelman viimeistelyssä sekä kansallisessa järjestäytymisessä. Tekes oli vahvassa roolissa (yhdessä TEMin kanssa) alkavan puiteohjelmakauden kansallisen tukijärjestelmän valmistelussa. Verkostomaisella kansallisella tukijärjestelmällä tavoitellaan vahvaa Horisontti 2020 ohjelman hyödyntämistä viestinnän ja vaikuttamisen keinoin. Tekesin Horisontti 2020 vastuut neuvoteltiin yhdessä muiden kansallisten toimijoiden kanssa ja päätettiin EU 20 jaostossa. Tekes osallistui syksyllä tutkimuskomissaari Máire Geoghegan-Quinnin Suomen vierailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tekesin Brysselin toimisto seuraa eurooppalaista innovaatiokenttää verkottumalla laajasti komission eri pääosastoihin ja EU:n keskuskaupungissa toimiviin sidosryhmiin. Eurooppalaisten innovaatiopolitiikkaa toteuttavien organisaatioiden toiminnan kehittymistä Tekes seuraa TAFTIEjärjestön kautta. TAFTIEssa Tekes vetää työryhmää, jossa laaditaan yhteisiä kannanottoja valtiotukisääntöjen uudistuksiin. Vuoden 2013 työn alla on ollut erityisesti EU:n ryhmä-poikkeusasetuksen valmisteluun liittyvä kommentointi. Kansainvälinen yhteistyö oli aiempaa vahvempaa Tekes-projekteissa. Myönnetyllä euromäärällä mitattuna kansainvälisten yrityshankkeiden osuus lisääntyi neljällä prosenttiyksiköllä ja oli vuonna %. (Kuva 1). Relevanteissa julkisessa tutkimuksen hankkeissa osuus nousi samoin neljällä prosenttiyksiköllä (vuonna 2013: 86 %). Euroopan merkitys yhteistyön kohdealueena verrattuna muihin suuriin talousalueisiin edelleen erittäin suuri ja se on kasvanut edellisestä vuodesta. Japanin ja USA:n osuudet ovat pienentyneet. (Kuva 2). Kuva 1 Kansainvälisten projektien rahoituksen suhteellinen osuus 2012 ja 2013

15 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Kuva 2 Kansainvälinen yhteistyö maittain/maaryhmittäin Tekesin rahoittamissa projekteissa vuonna Tulosopimuksen seurantaindikaattoreiden toteutuminen Innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiin lähimmin liittyvissä tulossopimuksen tunnusluvuissa päästiin pääosin tavoitteisiin. Kansainvälistyvien kasvuyritysten projektien haastavuus ei aivan päässyt tavoitteeseen, mutta nousi prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Suuryritysten verkottumista kuvaavat mittarit taas molemmat ylittivät tavoitteen viime vuonna selvästi. Julkisten tutkimusorganisaatioiden projekteissa kansainvälisten yhteisprojektien osuus ylti tavoitteeseensa ja nousi edellisestä vuodesta 3 prosenttiyksikköä. Luvussa on mukana vain projektityyppi Elinkeinoelämän kanssa verkottuneet hankkeet. Kahden muun tutkimusprojektityypin projekteissa kansainvälisyyden rooli ei ole yhtä selkeä ja merkittävä kuin Elinkeinoelämän kanssa verkottuneessa julkisessa tutkimuksessa. (Taulukko 1.) Taulukko 1 Tulossopimuksen suuntaa-antavat tunnuslukutavoitteet, jotka liittyvät läheisimmin vaikuttavuuspäämäärään Menestyvän innovaatiotoiminnan mahdollistavat osaamiset ja verkostot Innovaatiotoiminnan kyvykkyydet Tunnusluku toteutuma toteutuma toteutuma tavoite Kansainvälistyvät kasvuyritykset Rahoitettujen hankkeiden uutuusarvo (indeksi 0-100) Kansainvälisen liiketoiminnan osuus yritysten liikevaihdosta (%) Suuryritykset Suurten yritysten rahavirrat (pk-yritysten ja tutkimuslaitosten osuus/tekesin rahoitus, %) Suurten yritysten kokonaisverkottuminen Tekes-projekteissa (%) Julkiset tutkimusorganisaatiot Kansainvälisten yhteisprojektien osuus ( % projekteista) kaikista

16 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla Tavoite Toinen Tekesin toimintaa ohjaavista strategisista vaikuttavuustavoitteista kohdistuu tuottavuuteen ja elinkeinoelämän uudistumiseen. Tekes tavoittelee kestävää talouskasvua, joka edellyttää tuottavuuden paranemista ja elinkeinoelämän uudistumista. Tärkeimpiä painotuksia tuottavuuden lisäämisessä ja uudistumisen vauhdittamisessa ovat: Nuoret kasvuyritykset Innovatiiviset kasvavat liiketoiminnot Tuottavuuden ja jalostusarvon kasvu Teknisen ja ei-teknisen kehittämisen yhdistäminen Menestyminen kansainvälisissä arvoverkoissa Rakennemuutoksessa vapautuvien osaamisten ketterä uudelleen kohdentaminen Tavoitteen toteutuminen Vuoden 2012 päämääräselvitys Vuonna 2012 teetettiin toista kertaa tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla -päämäärään kohdistunut Tekesin onnistumista selvittävä tutkimus. Työ tehtiin tarjouskilpailun voittaneen Ramboll Management Consulting Oy:n johdolla ja sen keskeiset tulokset kuvataan tässä alaluvussa. Aineisto Tekesin toiminnan vaikutuksia tuottavuus- ja uusiutumiskehitykseen tarkasteltiin erityisesti yritystasolla perustuen pääosin Tekesin keräämään hankkeiden jälkiraportointiaineistoon sekä Tilastokeskuksen tuottamaan yritystason mikroaineistoon. Uusiutuminen Hankkeissa havaitut laadulliset vaikutukset keskittyvät erityisesti hankkeiden suoriin tuotoksiin, joskin selkeitä positiivisia vaikutuksia on havaittavissa myös toimijoiden verkottumisessa sekä prosessien laadun kehittämisessä. Hankkeiden tuottama lisäarvo näyttäytyy erityyppisenä riippuen siitä, onko kyseessä nuori vai vakiintunut yritys. Nuorten yritysten kohdalla Tekes-rahoitus ei niinkään näyttäisi suuntaavan innovaatiotoimintaa, vaan sen sijaan auttavan sen tehostamisessa. Vakiintuneilla yrityksillä t&k-rahoitus sen sijaan näyttäisi mahdollistavan uusien avauksien tekemistä nykyisten vahvuusalueiden ulkopuolelta ja sitä kautta edistävän yritysten uudistumista. Lisäksi erityisesti nuorten innovatiivisten yritysten (NIY) raportoimat positiiviset tulokset ja positiivinen tuottavuuskehitys antavat viitteitä siitä, että yritysten tarkka valinta sekä niiden kokonaisvaltainen tukeminen pelkkien t&k-hankkeiden ohessa tuottaa hedelmällisiä tuloksia. Tuottavuus Tuottavuuskehityksen tarkastelu kohdistui työntekijää työllistäneisiin yrityksiin, joiden kehitystä pyrittiin vertaamaan mahdollisimman samankaltaiseen verrokkiryhmään.

17 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Erityisesti NIY-yritykset poikkeavat positiivisesti tuottavuuden suhteen. Toinen erittäin mielenkiintoinen havainto oli kehityksessä havaitut alueelliset erot. Analyysi paljasti, että maakuntakeskuksissa sijaitsevien yritysten tuottavuuden kasvu oli viisi vuotta t&k-hankkeen jälkeen 5% vertailuryhmää suurempi. Vastaavasti aluekeskusten ulkopuolella sijaitsevien Tekesin asiakkaiden tuottavuuskehitys oli ollut vertailuryhmää heikompaa. Julkisen t&k-tuen vaikutuksissa havaittiin jonkinasteisia eroja myös yrityksen koon mukaan. Tekesin valintojen onnistuminen ja suosituksia jatkoa varten Tekesin vaikutusmalli ja nykyinen strategia, missä vauhdikasta kasvua hakevien pienten ja keskisuurten innovatiivisten yritysten tukeminen on painopisteenä, näyttäytyvät tulosten valossa oikeansuuntaisina. Uusiutuminen näyttäytyy tässä tapauksessa toteutuvan lähinnä yritysten sisällä innovaatiotoiminnan tuloksien ja kyvykkyyksien kehittymisen kautta. Hankevalinnassa on kuitenkin syytä jatkossakin kiinnittää tarkkaa huomiota hanke- ja liiketoimintasuunnitelmien laatuun myös näissä yrityksissä, jottei rahoituksen suuntaaminen tee rahoitusta näille yrityksille liian helpoksi ja sitä kautta alenna itse julkisesti rahoitetun t&k-toiminnan laatua. Tekesin rahoittamien t&k-hankkeiden välillä oli myös havaittavissa huomattavia eroja. Jatkossa saattaisikin olla hyödyllistä analysoida tarkemmin menestyshankkeiden ja -yritysten kehitystä ja Tekesin roolia siinä. Toimenpiteet vuonna 2013 Tässä alaluvussa keskitytään tulossopimuksessa mainittuihin elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen -päämäärään kohdistuviin vuoden 2013 painotuksiin. Rahoitus kohdistuu entistä vahvemmin kasvua kansainvälistymällä hakeviin yrityksiin Tekes painottaa rahoituksessaan nuoria kasvuyrityksiä ja kansainvälistymällä kasvua hakevia yrityksiä. Kokonaisuudessaan vuonna 2013 Tekes sijoitti 577 miljoonaa euroa yritysten ja tutkimusorganisaatioiden projekteihin. Yritysten projekteihin suunnatusta 349 miljoonasta eurosta 67 prosenttia eli 234 miljoonaa euroa kohdistui pienille ja keskisuurille yrityksille. Viime vuonna päättyneissä projekteissa syntyi tuotetta, palvelua tai prosessia ja patenttia. Samalla yritysten Tekesiltä hakema tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aiemmin. Yritykset hakivat Tekesiltä 615 miljoonan euron rahoitusta. Summa on 20 prosenttia suurempi kuin vuonna Yritysvertailut osoittavat Tekesin onnistuneen valitsemaan hyvät yritykset ja projektit rahoitettaviksi. Vuosina Tekesin rahoittamien pk-yritysten liikevaihto kasvoi 20 prosenttiyksikköä enemmän kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Työpaikat lisääntyivät 17 prosenttiyksikköä enemmän. Rahoitettujen pk-yritysten viennin vuosikasvu oli 20 prosenttia. Tekesin rahoittamien nuorten innovatiivisten yritysten liikevaihdon kasvu oli viisinkertainen vertailuyrityksiin verrattuna. Vuotuinen kasvu oli keskimäärin 15 prosenttia vuosina Tekesin rahoitus vahvisti yritysten liiketoiminnan suunnittelua, johtamista ja kykyä kerätä sijoituksia yksityisiltä markkinoilta. Tekes on rahoittanut 198 yritystä yhteensä 127 milj. eurolla vuosina Innovation Mill ja Ideat kiertoon -hankkeissa kaupallistetaan suuryritysten vapauttamia liikeideoita ja teknologioita. Hankkeissa syntyi 74 kasvuyritystä runsaan kolmen vuoden aikana. Tekes on rahoittanut hankkeita ja niissä syntyneitä yrityksiä yhteensä 19 miljoonalla eurolla. Yritykset ovat keränneet 15 miljoonaa euroa riskipääomaa.

18 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Tekes on kehittänyt aktiivisesti yhteistyössä muiden TEM-toimijoiden kanssa asiakaslähtöisempiä palveluja ja rahoitustuotteita kansainvälistymällä kasvua hakeville yrityksille, ml. Kasvuväylä ja keväällä 2014 lanseerettava Kasvuohjelma. Vuoden 2013 aikana oli käytössä mm. ICT-2015 työryhmän käynnistämänä aktivointikampanja PK.NET, jonka ideana oli tarjota kasvuhaluisille pk-yrityksille rahoitusta liiketoiminnan uudistamiseen ja digitalisointiin uusimman tietotekniikan ja internetin avulla. Rahoitusta sai kokonaisuudessaan 95 yritystä ja mukana olleet yritykset ulottuivat valmistavasta teollisuudesta tietotekniikkayrityksiin. Lisäksi Tekes otti käyttöön Kansainvälisen kasvun suunnittelu -rahoituksen, jonka kautta Tekes rahoittaa projekteja, joissa yritys selvittää edellytyksensä nopeaan kansainväliseen kasvuun, kasvattaa markkinaymmärrystään ja varmistaa, että sillä on tähän sopiva tiimi. Finpron, Finnveran ja Tekesin kasvuasiakkaiden liikevaihto ja vienti kasvavat +50% vuodesta 2011 vuoteen Toimijat järjestävät yhdessä ko. asiakasryhmän liikevaihdon ja viennin vuosittaisen seurannan. Tekes, Finpro ja Finnvera ovat tiivistäneet yhteistyötä vuoden 2013 aikana ja ovat yhteisesti sopineet periaatteet, joiden mukaan kunkin toimijan seurantaryhmät on valittu. Seurantatietoihin liittyvät puutteet on tunnistettu ja tietojen täydentäminen on aloitettu. Asiakkaiden liikevaihdon ja viennin kehittymisestä raportoidaan alustavasti vuonna Kasvuväylä-palvelumallin toteutukseen osallistuminen Tekes on osallistunut aktiivisesti Kasvuväylä-palvelumallin toteutukseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kasvuväylän jatkokehitys on aloitettu yhdessä muiden toimijoiden kanssa vuonna 2013 ja siinä huomioidaan mm. väliarvioinnissa saadut relevantit toimenpide-ehdotukset. Rahoitus kohdistuu aiempaa riskipitoisempiin, suurempia kehityshyppäyksiä ja radikaaleja innovaatioita tavoitteleviin hankkeisiin. Tutkimus- ja kehitystoiminnan verokannustimen käyttöönotto tukee tavoitetta. Tekesin rahoittamissa yrityshankkeissa on viiden vuoden aikana tavoitellusti nähty merkittävää eli yli viidenneksen kasvua markkinariskissä. Teknologiariskissä kehitys on ollut selvästi vaisumpaa eli vain vajaan kahden prosentin tasoa. Talouden jatkuva epävarmuus vaikutti erityisesti vuonna 2013 niin, että yritysprojektit olivat totuttua pienempiä, lyhytkestoisempia ja markkinaläheisempiä. Sama uskaliainta riskinottoa välttävä asenne näkyy selkeästi myös kansainvälisesti esimerkiksi EUREKA-hankkeissa. Tutkimus ja kehitystoiminnan verokannustimen ja Tekesin rahoituksen periaatteellinen ero tehtävän työn kunnianhimoisuuden kannalta on selkeä. Käytännön kokemuksia kannusteen hyödyntämisestä ei kuitenkaan vielä ole. Rahoitusperiaatteet mahdollistavat kokeilevuuden ja nopean kehittämisen mallit. Tekes on ohjeistanut ja ottanut tuotantokäyttöön Ketterän rahoitusmallin. Malli on tarkoitettu tukemaan tarkoituksenmukaisella tavalla projekteja, joiden suunnitelmiin liittyy merkittävää epävarmuutta niin, että työn suuntaamiselle on useita mahdollisia etenemishaaroja ja tyypillisesti asiakas pystyy kuvaamaan vain projektin alkuvaiheen verrattain tarkasti. Ketteryyttä vie eteenpäin myös alle kaksivuotiaille yrityksille tarkoitettu Tempo-rahoitus, jossa fokuksessa ovat kansainvälistä markkinatarvetta selvittävät lyhyet kustannustehokkaat projektit. Mobiilialasta liikkeelle lähtenyt Tempo on keväästä 2013 eteenpäin ollut avoin kaikille toimialoille. Asiantuntijat haastavat lisäksi laajasti asiakkaat hyödyntämään kehittymisessään rohkeita ja nopeita kokeiluja osana kulttuurimuutosta tämä näkökulma on vahvasti esillä myös Tekesin omassa toiminnassa.

19 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) Innovaatiotoiminta laaja-alaistuu Tekes aktivoi ja seuraa verokannustimien hyödyntämistä yhdessä ministeriön kanssa Tekesin rahoitustoiminta auttoi verohallintoa t&k-verokannusteen valmistelussa esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoiminnan määritelmän ja valtiontukisääntöjen osalta. Tekesin verkkosivuilla asiakkaita neuvotaan hyödyntämään kannustetta, minkä lisäksi aihetta on käsitelty asiantuntijoiden opastuksessa mahdollisuutena, joka tulee nostaa yrityksille esille. Tekes on aktivoinut kannusteen hyödyntämistä myös elinkeinoelämän järjestöjä sekä kirjanpito- ja tilintarkastusyhteisöjä valistamalla. Kokemusta siitä miten yritykset t&k-kannustetta lopulta hyödyntävät ei vielä ole. Tekes kannustaa yrityksiä lisäämään aineetonta arvonluontia liiketoiminnassaan. Tekesin rahoittama Innovation mill palvelu synnytti 74 yritystä, jotka aloittivat yritystoiminnan hyödyntämällä olemassa olevia patentteja ja muuta aineetonta pääomaa. Tekes jatkoi ideat kiertoon menetelmän kehittämistä aloittamalla Technology Access Program kokeilun, jossa IPR salkkuvalikoimaa pyritään laajentamaan kansainvälisiin yrityksiin ja samalla rakennetaan suomalaisille yrityksille reittiä suurten globaalien yritysten arvoverkkoihin. Tekesin Serve - ohjelma loi seitsemän vuoden taipaleellaan uutta osaamista palveluliiketoiminnan ja asiakasymmärryksen kentässä. Palvelut ovat keskeinen väline tuottaa monialaisia ratkaisuja muuttuviin asiakastarpeisiin. Tekesin Fiiliksestä fyrkkaa ohjelmassa rakennetaan aineettomalle arvonluonnille monitieteistä osaamispohjaa. Asiakkaita ovat kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevat yritykset, jotka hakevat kilpailukykyä ja erottautumista aineettomuudesta sekä eri tieteenalojen tutkijat. Yrityksille ominaista on esimerkiksi tieto- ja osaamisintensiivisyys, teknologian näkeminen mahdollistajana liiketoiminnassa, yrityksen strategian muutos asiakaslähtöiseksi, kilpailuedun pohjautuminen asiakaskokemukseen sekä vastuullisen toiminnan merkitys liiketoiminnassa. Ohjelma synnyttää uutta, monitieteistä tutkimusta verkottamalla perinteisten tuotantolähtöisten tutkimusalojen ja ihmis- ja käyttäjäkeskeisten tutkimusalojen tutkijoita. Tekes on osallistunut kansallisen muotoiluohjelman toteutukseen. Muotoilu on läpimenevä teema, jonka hyödyntäminen liittyy lähes kaikkeen Tekesin ohjelmatoimintaan. Fiiliksestä fyrkkaa - ohjelma keskittyy luovien alojen kehittämiseen ja sen osaamisen hyödyntämiseen eri toimialoilla. Ohjelmassa rahoitettiin 30 yrityshanketta ensimmäisenä toimintavuotena. Palvelumuotoilu on ollut keskeisesti esille useissa toimintamallien uudistamiseen keskittyvissä ohjelmissa kuten esim. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelmassa ja Huippuostajat -ohjelmassa. Tekes on vaikuttanut julkisen sektorin kysynnän innovatiivisuuden lisääntymiseen. Tekesillä on aktiivikäytössä Innovatiivisten julkisten hankintojen rahoitus, jolla vauhditetaan uusien innovaatioiden syntymistä fiksujen hankintojen ja markkinoiden kehittämisen avulla. Tavoitteena on edistää erityisesti pk-yritysten kehittämien tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoille sekä parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta. Innovatiivisten hankintojen hankkeita on rahoitettu Tekesissä n. 70 kpl. Innovatiivisten hankintojen kehittämisen teemaan on käynnistetty Tekesissä vuonna 2013 Huippuostajat ohjelma ja innovatiivisten julkisia hankintoja edistetään lisäksi seuraavissa ohjelmissa: Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa, Fiksu kaupunki ja INKA. Tekesin ohjelmista Turvallisuus, Vesi ja Kestävä yhdyskunta ovat niin ikään edistäneet innovatiivisia julkisia hankintoja omilla alueillaan. Tekes on rahoittanut lisäksi 2 esikaupallisten hankintojen hankekokonaisuutta. Huippuostajat-ohjelma rahoittaa tutkimusta aiheesta ja tekee tiivistä yhteistyötä TEMin kanssa uuden hankintadirektiivin innovaatiokumppanuuden implementoinnissa Suomessa Tulossopimuksen seurantaindikaattoreiden toteutuminen Tuottavuutta ja elinkeinoelämän uudistumista kuvaavissa mittareissa yllettiin varsin hyvin asetettuihin tavoitteisiin. Nuoria nopean kasvun yrityksiä rahoitettiin reilusti yli tavoitteen, yhteensä

20 4ILINPÄÄTÖS TILINPÄÄTÖS (66) 499 yritystä. Ennakoidut liikevaihdot sekä nuorilla nopean kasvun yrityksillä että kansainvälistyvillä kasvuyrityksillä olivat tavoitetta korkeampia. Myös ennakoitu henkilömäärä nuorilla yrityksillä oli selvästi tavoitetta korkeampi. Kansainvälistyvien kasvuyritysten kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto jäi ennakoitua selvästi pienemmäksi ollen vain 57 % ennakoidusta. Tähän on todennäköisesti vaikuttanut tavoitevuosien kohdalla osunut erityisen syvä taloudellinen laskusuhdanne. Julkisen tutkimusorganisaatioiden verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä ylitti myös tavoitteen selvästi ollen 15.2 hyödyntäjää / rahoitus milj. euroa vuonna (Taulukko 2). Taulukko 2 Tulossopimuksen suuntaa-antavat tunnuslukutavoitteet, jotka liittyvät läheisimmin vaikuttavuuspäämäärään tuottavuus paranee ja elinkeinoelämä uudistuu kestävästi kasvavan talouden edellyttämällä tavalla Elinkeinoelämän tuottavuus ja uudistuminen Tunnusluku 2011 toteutuma 2012 toteutuma 2013 toteutuma 2013 tavoite Nopean kasvun nuoret yritykset Rahoitettujen nuorten yritysten lukumäärä Yritysten ennakoitu liikevaihto / Tekesin rahoitus, kerroin Yritysten toteutunut liikevaihto / ennakoitu liikevaihto, kerroin Yritysten ennakoitu henkilömäärä / Tekesin rahoitus (milj. euroa, kerroin Yritysten toteutunut henkilömäärä / ennakoitu henkilömäärä, kerroin Kansainvälistyvät kasvuyritykset Kehitettyjen liiketoimintojen ennakoitu liikevaihto / Tekesin rahoitus, kerroin Kehitettyjen liiketoimintojen toteutunut liikevaihto / ennakoitu liikevaihto, kerroin Julkiset tutkimusorganisaatiot Verkottuneiden hankkeiden tulosten hyödyntäjien lukumäärä Tutkimuslähtöisten uusien yritysten määrä, kpl Toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja Tavoite Kolmas Tekesin toimintaa ohjaavista strategisista vaikuttavuuspäämääristä kohdistuu siihen, että toiminnalla aikaansaadaan ihmisten ja ympäristön hyvinvointia parantavia palveluita, tuotteita ja prosesseja. Tekes tavoittelee lisääntyvää vaurautta, joka mahdollistaa hyvän elämän. Lisäksi Tekesin tavoitteena on saada aikaan palveluja, tuotteita ja prosesseja, jotka parantavat ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. Tekesin tärkeimpiä painotuksia ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin parantamisessa ovat: Liiketoimintamahdollisuuksia avaavien globaalien energia- ja ympäristötavoitteiden edistäminen Työorganisaatioiden kehittäminen tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantamiseksi