tuotantoon Nurmen kasvun ja korjuuajan seurannalla Laatua säilörehun

Transkriptio

1 Nurmen kasvun ja korjuuajan seurannalla Laatua säilörehun tuotantoon 64 Teksti: Tuija Kallio, Katariina Kalliokoski, Marjo Piirainen, Minna Tanner, Pekka Kilpeläinen Kuvat: Maarit Partanen, Viivi Turunen, Tuija Kallio

2 Kasvuston tiheyttä, sadon määrää ja laatua kannattaa havainnoida. Suuri sato on viljelijälle kannattavuustekijä. Satomittausten avulla voidaan arvioida pellolla tehtyjä toimenpiteitä mitä voi mitata, sitä voi myös parantaa. Ä lyrehuhankkeessa seurattiin viime kesänä nurmen kasvua kolmella maatilalla Sotkamossa yhteensä kuudella peltolohkolla. Kasvun seurantaa tehtiin toukokuun lopusta aina elokuun alkuviikolle asti, kuussa pidettiin kolmen viikon tauko satojen välillä. Kasvustokäynneillä kokeiltiin käsikäyttöistä NIRmittalaitetta sekä mitattiin kasvuston korkeutta satoviivaimella ja arvioitiin kuivaainesatoa CEDAsatolautasen avulla. Mittakehikon avulla määritettiin neliömetrin sadon tuorepaino, josta laskettiin lohkon tuorepainosato ja kuivaainemäärityksen jälkeen myös kuivaainesato. Lisäksi Sotkamon alueen Darvoita seurattiin lähes päivittäin 1. sadon aikana. Darvopalvelut vertailussa Maidontuottajan tavoitteena on saada laadukasta säilörehua tehokkaasti. Korjuuajankohdan määrittämiseksi voi tulevan sadon määrää arvioida satotikun, satolautasen tai mittakehikon avulla ja Darvon kehitystä palveluiden ja korjuuaikanäytteiden avulla. Suomessa maaseutuyrittäjien käyttöön on tarjolla muutamia Darvopalveluja: ilmaiseksi nettiselaimen kautta käytettävissä ovat Luonnonvarakeskuksen ylläpitämä ( ja Mtech Digital Solutions Oy:n ylläpitämä päiväkohtainen ( Lisäksi Mtech tarjoaa osana Wisuverkkopalvelujaan lohkon kylvösiementiedoilla tarkennettua lohkokohtaista Darvotta sekä Wisun lisäpalveluksi hankittavaa WisuEnnustetta, jossa tta tarkennetaan vielä tilan sijainnilla lähimpiin Ilmatieteen laitoksen mittausasemiin nähden. Nämä kaikki laskevat nurmen Darvoen hyödyntäen Ilmatieteen laitoksen avoimen datan lämpötilatietoja lämpösummakertymän laskemiseen. Luonnonvarakeskuksen tta voi lisäksi tarkentaa näytteistä määritetyillä Darvoilla, kun taas Mtechin sivulta löytyy useampi arvo apilapitoisuuden mukaan laskettuna. Kaikki palvelut ennustavat vain ensimmäisen sadon kasvuston Darvoa. Kesä 218 oli sääolosuhteiltaan poikkeuksellinen. Toukokuu oli Suomen mittaushistorian lämpimin toukokuu: hellepäiviä oli 14 (suurin koskaan mitattu määrä toukokuussa), sateita tuli poikkeuksellisen vähän ja auringonpaistetta mitattiin niin ikään ennätysmäärä. Toukokuun loppuun kertynyt tehoisa lämpösumma saavutetaan yleensä vasta kesäkuun puolen välin aikaan. Kesäkuussa keskilämpötila pysyi lähellä pitkän ajan keskiarvoa ja sademäärät vaihtelivat alueellisesti paljon. Kainuussa useimmilla havaintoasemilla satoi hieman keskimääräistä enemmän, kun taas aivan maan kaakkois ja lounaisosissa sademäärä jäi vain puoleen tavanomaisesta. Korjuuajankohdan ajoittumiseen vaikuttavat tavoiteltava rehun sulavuus ja sadon määrä sekä tietysti vallitsevat sääolosuhteet. Yleisesti suositellaan tavoiteltavaksi sulavuudeksi rehua, jonka Darvo on 68 7 gramman välillä kuivaainekiloa kohden. Älyrehuhankkeen tulosten tarkasteluihin valittiin optimaaliseksi korjuuajaksi ajankohta, jolloin kasvuston Darvo oli 69 grammaa kilossa kuivaainetta. Älyrehuhankkeen seurantalohkoilla kesän 218 ensimmäinen sato olisi Darvoiden mukaan pitänyt korjata säilörehuksi kesäkuuta, kun tavoiteltiin rehun sulavuutta Darvolla 69 g/ kg ka. Darvoissa oli keskenään pientä vaihtelua (ks. Darvokuvaaja seuraavalla sivulla). Apilapitoisuus hidasti Darvon laskua nurmeen verrattuna Mtechin issa. Luken kulki Mtechin ja apilaiden välissä, eikä laskurin nettisivuilla olekaan tarkemmin eritelty minkälaiselle kasvustolle se on tarkoitettu. Peltomittausten ohessa lohkoilta kerättiin korjuuaikanäytteitä muutamien päivien välein, ja näytteet lähetettiin Valion laboratorioon NIRanalyysiin. Korjuuaikanäytteiden tuloksista nähtiin, että nurmen Darvo ei laskenut yhtä nopeasti kuin 65

3 Tiloilta kerättyjen korjuuaikanäytteiden ja palveluiden Darvot 1. sadossa Nurmikasvustojen korjuuaikanäytteiden Darvot laskivat hitaammin kuin tehoisan lämpösumman kertymiseen perustuvat Darvopalvelut ennustivat. Ennustepalveluiden välillä oli hieman vaihtelua. Tilojen korjuuaikanäytteiden Darvot ovat keskiarvoja kahden peltolohkon arvoista Darvo, g/kg ka teiden merkitys en tarkentamisessa on suuri Tila 1 (seos 25) Mtech () Darvo (LUKE) Tila 1 rehunteko 8.6. Tila 2 () Mtech (seos, 25) Tila 2 rehunteko Tila 3 (seos 5) Mtech (seos, 5) WisuEnnuste (tila 3) Tila 3 rehunteko tehoisan lämpösumman perusden vaikutusta eseen dystä puhdistusniitosta. Korjuukokeiltiin 4.6. otetuista näytteella lasketut et ero odotvalion aikanäytteiden mukaan optimittalaitteen NIRanalyysiin tivat.4kasvuston Darvon ero maalinen rehuntekoaika tilan teistä lähtien (ks. alla oleva tau isiin oli suurimmillaan 2 lohkoilla oli 16. Raakavalkuainen ja tilan lukko). Jo ensimmäinen näyte 3 lohkoilla , eli NDFkuitu ennus kesäkuuta, johon lohko(darvo g/kg ka pel3 jen rehunteko ajoittui. teiden antamat korjuupäivät tolohkosta riippuen) siirsi partuhkaoli Korjuuaikanäytteiden perusvat 2 6 päivää aikaisempia lohhaimman korjuuajan ennus teella2optimaalinen korjuuajankoilla, joilla ei tehty ylimääräitetta vähintään kolme päivää kohta (Darvo 69 g/kg ka) siä toimenpiteitä. Rehu tehtiin myöhemmäksi. 15 tilalla , tilalla Ilman näytteitä ennustilan11 peltolohkoilla oli vasta ja tilalla kesäkuuta, eli likiteen mukaan paras korjuuaika , mutta korjuun myö5 pitäen optimiaikaan tai hieman hästyminen muihin verrattuna useimmilla lohkoilla alkoi 1. kesäkuuta. Kesäkuun 8. päivä johtuu toukokuun lopulla tehliian varhain. Säilörehuanalyy seosseos apila olivat apila lähellä tavoiseissä Darvot otetut näytteet siirsivät optimi pitoinen pitoinen tetasoa (tila 1: 69 71, tila 2: korjuuajan en ja tila 3: g/ väliselle ajalle ja 11.6 otettu Jo varhaisessa vaiheessa kg ka). Tilojen 2 ja 3 yrittäjät näyte ajalle kesäkuuta. Kasvilajisuhde 2. sadossa otetut korjuuaikanäytteet aikaistivat viime hetkellä kornurmikasvustosta otetuilla 1 tarkentavat kasvuston korapila juuta sadeuhan vuoksi. Rikkakasvit näytteillä voidaan siis jo aikaijuuaikatta. Poik8 keuksellisina kesinä korluken palvelun antasessa vaiheessa tarkentaa kornadat juuaikanäytteillä on suuri maa arviota voi täydentää nurjuuajan tta, ja poiktimotei 6 en tarkenmerkitys minäytteen Darvolla. Näytteikeuksellisina kesinä näyttamisessa. Käsikäyttöinen NIRmittalaite nurmen kasvun seurannassa Lähiinfrapunaspektroskopiaa (NIR) hyödyntävät mittalaitteet ovat lupaavia välineitä nurmen, säilörehun ja viljan laadun seurantaan. Niistä on viime vuosina tullut markkinoille kannettavia ja työkoneisiin liitettäviä versioita. Mittaukset vaativat hyvän kalibroinnin sekä mittaustapahtuman mahdollisimman tarkan vakioinnin. Älyrehuhankkeen viime kesän seurannassa kokeiltiin Dinamica Generalen valmistamaa XNIRmittalaitetta, jolla kasvavaa nurmea mitattiin suoraan pellolla. Mittalaite antaa tuoreelle nurmelle seuraavat mittausarvot: kuivaaine, raakavalkuainen, NDFkuitu, ADFkuitu, tuhka ja raakarasva. Laitteessa oli valmistajan alkuperäiset Eurooppakohtaiset kalibroinnit nurmen ja säilörehun mittaamiselle. Maahantuoja oli tehnyt kalibroinnin suppean korjauksen kotimaisilla 4 otto, pvm 2 Korjuuaikanäytteellä tarkennettu Darvo (Luken palvelu) Tila 1 (seos 25) Tila 2 () 1 apila seoslohkoseos apila Darvo (Darvo ~69) Darvo (Darvo ~69) Darvo (Darvo ~69) Darvo (Darvo ~69) Satoarvio, kg/ha 73 Tila 3 ( ) Darvo (Darvo ~69) Darvo (Darvo ~69) sato () sato (27.7.) Ennustepalvelujen ennustamat korjuupäivät: 1. Rehunteko: tila , tila ja tila 3 Säilörehuanalyysin Darvo: tila , tila ja tila g/kg ka

4 Älyrehuhanke yy Älyrehuhanke on yksi kahdeksasta Suomen maaseudun innovaatioryhmästä eli EIPryhmästä (EIP = European innovation partnership), ja ainoa Kainuussa toimiva. yy Maaseudun innovaatioryhmät ratkovat alkutuotannon ongelmia, mikä parantaa maa ja metsätalouden tuottavuutta ja tehokkuutta. yy Hanke kokeilee ja kehittää tilakäyttöön soveltuvia mittareita ja niiden tiedonsiirtosovelluksia, joita voidaan hyödyntää karjan ruokinnan ja hyvinvoinnin seurannassa. yy Toteuttajina Oulun yliopiston Mittaustekniikan yksikkö ja ProAgria Kainuu ry. näytteillä. Suomalainen korjaus ei ollut riittävä, joten laitteen kalibrointia tarkennettiin 1. sadon korjuuaikanäytteiden analyysituloksilla. Toisen sadon mittausten tulokset olivat jo kohtuullisen tarkkoja (ks. kaaviot seuraavalla sivulla). Pääasiassa kasveja (timotei, nadat) sisältäneiden näytteiden kuivaaine ja valkuaisarvojen keskipoikkeama oli alle 1 prosenttia ja NDFkuidun alle 15 prosenttia Valion NIRanalyysin tuloksiin verrattuna. Tuhkapitoisuutta mittalaite ei antanut tarkasti: keskimääräinen ero Valion tuloksiin oli 25 3 prosenttia. Apilapitoisissa näytteissä laitteen mittaustarkkuus heikkeni raakavalkuaisella ja ero kasvoi jopa 35 prosenttiin. Toisaalta apilaen tuhkapitoisuudet olivat tarkempia (keskipoikkeama 1 15 prosenttia). Näin ollen mittalaite vaatisi jatkokäyttöä ajatellen erillisen kalibroinnin apilapitoisille lle. Myös laitteen mittaustarkkuus näytteille voisi parantua laajemmalla kalibrointiaineistolla. Ensikokeiluna tulokset olivat varovaisen lupaavia. Hintansa, peruspaketti 14, vuoksi laite soveltuu vain isoimmille tiloille, neuvontajärjestöjen käyttöön tai useammalle tilalle yhteisesti hankittuna. yy Innovaatioryhmässä lisäksi 8 nautakarjatilaa, Mtech Digital Solutions Oy, Semes Oy, eläinlääkäri ja ProAgrian valtakunnallinen huippuosaaja. yy Lisätietoa hankkeesta kainuu.proagria.fi/ hankkeet/alyrehu korjatulla mittaasteikolla, joka antaa kuivaainesatoarvion suoraan tikun asteikosta lukemalla. Mittaus on sitä tarkempi, mitä useammasta kohdasta sen tekee. Mittakehikolla määritys tehdään leikkaamalla niittokorkeuteen kehikon alalta ja punnitsemalla kasvuston massa. Kehikon mitat voivat olla esimerkiksi 5 x 5 cm, jolloin ala on neljännes neliötä. Kun tulos kerrotaan neljällä, saadaan yhden neliömetrin sato, ja tämä tulos (kiloiksi muutettuna) kerrottuna 1 :lla antaa hehtaarisatoarvion (kg/ha). sadon saat kertomalla tuloksen arvioidulla tai korjuuaikanäytteen kuivaaineella. Vastaavanlaisten laitteiden hinnat ovat laskeneet viime vuosina ja tuoreen nurmen mittaamiseen soveltuvat, kannettavat mittarit yleistynevät tiloilla seuraavan kymmenen vuoden aikana. Helposti saatavilla olevat keinot nurmen seurantaan Viljelijän on tärkeää havainnoida pellon yleistilannetta: kasvukuntoa, juuristoa, vesitaloutta, tiivistymiä, pellon kemiallista ja biologista aktiivisuutta. Kasvuston kunnosta voi arvioida lannoitusta, ravinnepuutoksia, seosvalintaa ja kasvinsuojelua. Hyvän sadon edellytys on, että pellon yleistilanne on kunnossa. Viljelijän kannattaa itse arvioida lohkokohtaisia satoja ennen sadonkorjuuta. Ennen rehuntekoa voidaan ottaa näytteitä sekä arvioida kasvuston perusteella optimaalista korjuuaikaa, sadon määrää sekä Darvon kehitystä. Helppoja, nopeita ja halpoja satomäärän mittauskeinoja ovat satoviivain eli satotikku ja mittakehikko. Satotikun käytössä on erittäin tärkeää arvioida ensin kasvuston tiheys silmämääräisesti, jotta oikea tulos saadaan mitattua: onko tiheys esimerkiksi 5 prosenttia, 75 vai lähes 1 prosenttia. Tiheyden arvioinnin jälkeen kasvusto mitataan tiheydellä XNIR on italialaisvalmisteinen, lähiinfrapunaspektroskopiaa hyödyntävä kannettava mittalaite. Laitteella voi mitata pellolla kasvaa nurmea tai jo kerättyä korjuuaikanäytettä. Nurmen eri kalibroinneilla pystyy mittaamaan myös kuivaä ja säilörehua. Valmistajalla on lisäksi muitakin näytekohtaisia kalibrointeja, joita laitteessa voi kerrallaan olla tallennettuna kolme. 67

5 Darvo, g/ 7 Darvo (LUKE) Tila 1 rehunteko 68 Tila 2 rehunteko WisuEnnu Tila 3 reh seos seos Lohko 3 Lohko 4 Lohko 5 Tulokset ovat yhden mittauspäivän tuloksia kummaltakin satokaudelta, ja seos Lohko 6 Lohko 3 Lohko 4 seos on tärkeää tehdä Määritys Mittalaitteen ero Valion NIRanalyysiin XNIRmittalaitteen ero huolella ja tasaisesti pitkin loh4 Valion NIRanalyysiin oli 62 keskimäärin 1 15 koa, 5 1 näytettä hehtaarilta, Raakavalkuainen kuivaaineella, raakavaljolloin6mittauksesta saadaan NDFkuitu kuaisella 8.6. ja NDFkuidulla mahdollisimman tarkka. Tuhka Tuhkalla ero oli suurempi, Tämä tapa satotikkua Tila 1 vie (seos 25) Tila 2 () Tila 3 (seos 5) Apilanäyt2 teissä mittaustarkenemmän aikaa. Hyötynä on Mtech () Mtechlaitteen (seos, 25) Mtech (seos, 5) kuus poikkesi muihin kas15 WisuEnnuste (tila 3) kuitenkin perusteellinen tiheydarvo (LUKE) vustoihin nähden. den tarkkailu 1 Tila 3 rehunteko Tila samalla 1 rehuntekokun kastila 2 rehunteko vustoa leikataan. Samasta mas5 sasta, jota punnitaan, voi laittaa korjuuaikanäytteen analysoitavat hyvin samanlaisia arvioita seosseos apilaapilamittalaitteen NIRanalyysiinSen sijaan kuivaainesadosta. vaksi. Näin ollen Darvon ero kehivalion pitoinen pitoinen 4 tuorepainon kautta laskettu tyksen seuranta hoituu samalla. Raakavalkuainen Digitaalisuutta sadon määrikuivaainesato antoi selvästi korndfkuitu tykseen keampia satoarvioita (ks. alla 3 saa satolautasella. LauKasvilajisuhde 2. sadossa Tuhka 1 tanen toimii hyvin laitumilla oleva kaavio). Apila sekä 2 lyhemmissä (alle 6 cm) Eroa selittää osittain kuiva Rikkakasvit 8 kesä, jolloin on mahdolkasvustoissa. Myös satolautasta Nadat 15 lisesti pensonut enemmän kuin käytettäessä on erityisen tärkeää Timotei 6 1 kasvanut pituutta. Nurmi tarvithavainnoida kasvuston tiheys 4 5 see vettä ennen kaikkea kasvatoikein. Lautasta painellaan kastaakseen pituutta. vustoon tasaisin välimatkoin. 2 merkkiäänellä Lohko 3 Lohko 4 Lohko erot 5 Lohko 6 Laite kertoo Osittain voivat johtua seosseos apilaapila mittateknisistä syistä: kasvussopivan näytemäärän ja laskee pitoinen pitoinen 25 arvioitiin ton tiheys pellon keskiarvotuloksen eri pisteistä. seosseos apilaapila pinnan tasolta (kylvötiheyden Lopussa tehdään tiheyskorjaus. 2. jasadossa Tämä on Kasvilajisuhde tehokas menetelmä mukaan), kun taas koko kasvus1 ton tiheys on voinut ollaapila pellon mittapisteitä saa nopeasti palrikkakasvit jon. Laite on hyvä apuväline lohpinnan tiheyttä suurempi, juuritantokustannus oli,18 /kg rehun tuotantokustannuksia. 8 Satoarvio, kg/ha kin pensomisen vuoksi. Nadat Lisäksi säilörehunkorjuualaa ka ja huonoimman neljännekkokohtaisten satoerojen havaintimotei 9 6 Käytössä olevat sadonkesän 218 ssa kuivuus tarvitaan vähemmän, ja pelnointiin. sen,355 /kg ka. Parhaan nel8 jänneksen sato oli 6 5 kg ka/ näkyi myös kasvilajien kilpaitoa voi käyttää muiden satokasmääritysmenetelmät ennen kor4 lussa, apila valtasi muilta lajeilta 7 vien viljelyyn. Säilörehun hyvä ha ja huonoimman 3 kg ka/ juuta eivät ota huomioon korjuun2 ja varastoinnin yhteydessä alaa. Tämän vuoksi syyssadon 6 ruokinnallinen ja säilönnälliha. Tuotantokustannusten ero tulevia satotappioita. valkuaispitoisuudet verrattuna nen laatu pienentää hävikkiä ja tuotettua maitolitraa kohden on 5 rehukustannuksia. Älyrehuhankkeessa kevään satoon olivat noin 8 senttiä. Lohko hyödyn2 Lohko 3 Lohko 4 Lohko 5 Lohko 6 keskimääseos yllämainittuja seos apilaapilakorkeammat. 4 Lohkotietopankin 217 vuorin huomattavasti nettiin kaikkia satomäärän mittauskeinoja. Hyvä sato antaa viljelijälle kal 3 den tulosten mukaan parhaan Kirjoittajista Kallio toimii projektitutkijana ja Kilpeläinen tutkimus ja satolautanen antoilisarvoisia euroja alentamalla 2 neljänneksen säilörehun tuopäällikkönä Oulun yliopiston Mit1 taustekniikan yksikössä Kajaanissa Satoarvio, kg/ha ja Kalliokoski, Piirainen ja Tanner 9 1. sato () toimivat maatilayritysasiantunti8 joina ProAgria Kainuu ry:ssä. 2. sato (27.7.) Lohko 5 Mittakehikolla saatu tuorepainosta laskettu kuivaainesato antoi selvästi suurempia satoarvioita kuin satotikku ja satolautanen. Eroa selittänee viime kesän sääolojen vaikutus kasvustoon (pituus vs pensominen) sekä kasvuston tiheyden arviointitapa. Koko kasvuston tiheys oli todennäköisesti pellon pinnan tasolta arvioitua kylvötiheyttä suurempi. 66 Lohk apila nurm