Vapaaehtoistoiminta. Hyvin organisoituna valtava voimavara. Tea Tulikallio Heikki Malinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistoiminta. Hyvin organisoituna valtava voimavara. Tea Tulikallio Heikki Malinen"

Transkriptio

1 1 Tea Tulikallio Heikki Malinen Vapaaehtoistoiminta Hyvin organisoituna valtava voimavara Esimerkkejä vapaaehtoistoiminnasta Helsingin kaupungin palvelukeskuksissa

2 2 3 Vapaaehtoistoiminta Hyvin organisoituna valtava voimavara Esimerkkejä vapaaehtoistoiminnasta Helsingin kaupungin palvelukeskuksissa Tea Tulikallio ja Heikki Malinen

3 4 5 Alkusanat Helsingin kaupungin palvelu- ja virkistyskeskusten kehittämisohjelmassa korostuu erilaisten järjestöjen ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Helsingin kaupunki on pyrkinyt luomaan toimintamallin, jossa ammattimainen osaaminen ja keskinäinen auttaminen ovat luonnollista ja itsestään selvää vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisten kokemus ja näkemys pyritään saattamaan yhteen, täydentämään varsinaisia toimintoja yhteisöissä. Organisaatioiden menestymisen kannalta on nähty ratkaisevaksi ihmisissä olevan pääoman ja osaamisen hyödyntäminen. Vapaaehtoistoiminnan käsikirjan tuottanut hanke Kohtaamisia on syntynyt tiiviin yhteistyön tuloksena. Asiantuntija-, projekti- ja käsikirjatyöryhmät ovat kokoontuneet useita kertoja vuoden 2009 aikana pohtimaan vapaaehtoistoiminnan kehittämistä ja organisoimista Helsingin kaupungin palvelu- ja virkistyskeskuksissa. Seuraavat tahot ja henkilöt ovat olleet ryhmissä mukana; SPR:n seniorityön suunnittelija Kari Kotila, Helsinki Mission vapaaehtoistyön koordinaattori Teija Saarinen ja projektityöntekijä Margit Ylänen, Eläkeläiset ry:n projektityöntekijä Eva Rönkkö, Kinaporin palvelukeskuksen johtaja Linnea Haataja, projektityöntekijä Heikki Malinen, toiminnan ohjaaja Eija Mustonen, projektityöntekijä Panu Sihvola, vapaaehtoistoiminnanohjaaja Tea Tulikallio, Meilahden

4 6 7 virkistyskeskuksesta ohjaaja Heidi Pietilä, Kontulan palvelukeskuksesta sosiaaliohjaaja Marja Säikkä, Töölön palvelukeskuksesta toimistonhoitaja Anita Toivola, sosiaaliviraston kehittämispalvelusta asukasyhteistyöpäällikkö Riitta Halttunen- Sommardahl sekä vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna. Lisäksi haluamme kiittää Kustaankartanon vapaaehtoistyön koordinaattori Saara Jäämiestä ja Kampin palvelukeskuksen toiminnan ohjaaja Helena Järveä, jotka olivat mukana käsikirjan sisällön tuottamisessa. Edellä mainittujen osallistujien lisäksi haluamme kiittää lämpimästi kaikkia muita yhteistyökumppaneita osallistumisesta hankkeeseen. Tea Tulikallio ja Heikki Malinen ansaitsevat erityiskiitoksen, sillä he ovat tehneet erinomaisen työn tämän käsikirjan toimittamisessa. Kiitämme myös Helsingin kaupungin kehittämispalvelua taloudellisesta tuesta, jota ilman tämä hanke ei olisi ollut mahdollista. Toivomme, että esittämämme toimintamallit rohkaisevat käynnistämään vapaaehtoistoimintaa erilaisissa yhteisöissä. Helsingissä Linnea Haataja Sisällys Johdanto 7 Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä 8 Vapaaehtoistoiminnan alkutaival Vapaaehtoistoiminnan rakenteet Vapaaehtoistoiminta Helsingin kaupungin palvelu- ja virkistyskeskuksissa 12 Vapaaehtoistoiminnan perusedellytykset 18 Vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan rooli Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoisen velvollisuudet ja oikeudet Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja koulutus Vapaaehtoisen perehdytyskeskustelu Vapaaehtoisten huomioiminen ja tukeminen Esimerkkejä vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta erikokoisissa palvelukeskuksisssa 32 Suuri palvelukeskus Pieni virkistyskeskus Kokemuksia ja vinkkejä vapaaehtoisten huomioimisesta 40 Hyviä kokemuksia palvelukeskuksista Uusien vapaaehtoisten rekrytointi Vapaaehtoistoiminnan ideapankki 44 Yhteistyömuotoja Helsingin kaupungin palvelu- ja virkistyskeskukset 50 Liitteet 53 Lähteet 63 Kirjallisuus- ja yhteystietoluettelo 63

5 8 79 Johdanto Käsikirjan tarkoituksena on toimia työkaluna Helsingin kaupungin palveluja virkistyskeskuksien henkilökunnalle sekä vastaavanlaisille organisaatioille ja toimintayksiköille, jotka suunnittelevat vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä. Käsikirjan esimerkit, ohjeet ja suositukset ovat pääasiassa Helsingin kaupungin palvelu- ja virkistyskeskuksista. Käsikirjan ideoista ja toimintamuodoista voivat saada malleja toimintaansa kaikki vapaaehtoistoiminnan piirissä toimivat tahot valtakunnallisesti. Käsikirjan tavoitteena on tukea Helsingin kaupungin palvelukeskustoiminnan kehittämisohjelman vuosille asettamia painopisteitä. Näitä ovat mm. eri kieliryhmien sekä maahanmuuttajien huomioon ottaminen. nostaa vapaaehtois- ja järjestötoiminnan osuutta palvelukeskusten toiminnan tuottamisessa. tukea henkilökunnan osaamista antamalla valmiuksia asiakas- ja vapaaehtoistyöhön, yhteistyöverkostojen hallintaan ja vapaaehtoistoiminnan organisointiin.

6 Vapaaehtoistoiminnan määrittelyä Helsingin kaupungin sosiaalivirasto määrittelee vapaaehtoistoiminnan ennaltaehkäiseväksi ja kaupungin palveluja täydentäväksi toiminnaksi, joka lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Sillä autetaan tuen tarpeessa olevia henkilöitä tai ryhmiä. Työ tarjoaa myös tekijöille mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja auttaa. (Halttunen-Sommardahl & Linna, 2007, 3) Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton määritelmän mukaan vapaaehtoistoiminta on yksittäisten ihmisten ja yhteisöjen hyväksi tehtyä toimintaa, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan. (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, 2005) Sosiaaliviraston vapaaehtoistyön koordinaattorit edistävät vapaaehtoistoimintaa ja sen käynnistymistä kouluttamalla, ohjaamalla ja tiedottamalla sekä luomalla uusia toimintamalleja ja verkostoitumalla.

7 12 10 Määrittelyä Määrittelyä Vapaaehtoistoiminnan alkutaival Helsingin kaupungin huoltovirastossa, (vuodesta 1985 Sosiaalivirasto), alkoi vapaaehtoistoiminta erilaisina kokeiluina. Ensimmäinen alueellinen kokeilu käynnistyi vuonna 1977 huoltolautakunnan aloitteesta. Huoltoviraston kodinhoitotoimisto laati ensimmäisen suunnitelman naapuriapukokeilusta Helsingin Kannelmäessä. Kokeilua ei virallistettu, koska ei ollut resursseja organisoituun vapaaehtoisten etsintään. Seurakunta ja järjestöt järjestivät kokeilun aikana vanhuksille ystävä- ja lähimmäispalveluksi nimitettyä henkistä tukea ja apua kotona selviytymisessä. Yhteistyössä koordinoitiin alueen tarpeet. Lyhyeksi jääneen kokeilun tuloksena oli, että vapaaehtoisvälitys edellyttää siihen koulutettua henkilökuntaa sekä aikaa tehtävän hoitamiseen. Kokeilusta tehtiin väliraportti loppuvuonna Sen ehdotuksena oli, että vapaaehtoisen toiminnan ja vapaaehtoisten palvelujen käytön suunnittelun tulisi jatkua välittömästi vapaaehtoistyön alueellisen kokeilun päätyttyä ja toimintaa tulisi laajentaa koko kaupungin alueelle resurssien mukaisesti. Sosiaalihuolto-osastotyöryhmä totesi kokouksessaan , että tulisi asettaa työryhmä, joka huoltoviraston tähänastisten vapaaehtoistyön kokeilun ja kokemusten sekä jo tehtyjen suunnitelmien pohjalta tekisi toimintasuunnitelman siitä, miten vapaaehtoistyötä uudessa sosiaaliviraston organisaatiossa lukien ryhdytään järjestämään. Työryhmän ehdotukseen vapaaehtoistyöstä lukien sisältyi mm: yhteistyö viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa kaupunkilaisten jatkuva informointi vapaaehtoistyöstä innostaminen vapaaehtoisvalmiuksien hankkimiseen ja parantamiseen työryhmä katsoi, että sosiaalitoimen tehtävänä on ensisijaisesti vapaaehtoispalveluiden koordinointi, palvelukokonaisuuksien luominen sekä palvelujen saavutettavuuden lisääminen ja kehittäminen yhteistyössä vapaaehtoisten kanssa. Vapaaehtoistoiminnan rakenteet Helsingin kaupungissa toimii vapaaehtoistyön neuvottelukunta, joka on perustettu vuonna Neuvottelukuntaan, jonka toimikausi on kaksi vuotta, valitaan 16 jäsentä. Valitut henkilöt edustavat kaupungin luottamushenkilöitä sekä kaupungin virastoja että vapaaehtoisjärjestöjen edustajia. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää Helsingin kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa sekä tukea kansalaisaktiivisuutta ja kasvattaa näin kansalaisten sosiaalista pääomaa. Se mm. tiedottaa vapaaehtoistyöstä ja kouluttaa vapaaehtoisia. Neuvottelukunta tekee kaupunginhallitukselle aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vapaaehtoistyötä koskevissa asioissa. Se luo yhteyksiä helsinkiläisiin järjestöihin, ja sen tärkeitä sidosryhmiä ovat kaupungin eri hallintokunnat ja luottamusmiehet. Vapaaehtoistyö alkoi Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa erilaisten kokeilujen ja neuvottelukuntien ansiosta. Sosiaalivirastossa on neljä vapaaehtoistyön koordinaattoria. Koordinaattorin resurssit on suunnattu koko kaupungin alueelle, ja heistä kaksi on nimetty vanhuspalvelujen vastuualueelle. Sosiaaliviraston vapaaehtoistyön koordinaattorit edistävät vapaaehtoistoimintaa ja sen käynnistymistä kouluttamalla, ohjaamalla ja tiedottamalla sekä luomalla uusia toimintamalleja ja verkostoitumalla. (Halttunen-Sommardahl Linna 2007.) Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä sosiaalivirastossa tuetaan vapaaehtoistoiminnan laajennetussa tiimissä, johon kuuluvat koordinaattori ja heidän esimiehensä eri vastuualueilta, vanhusten palvelujen yksiköiden yhteyshenkilöitä; palvelutalon- ja keskuksen johtaja, vanhusten keskuksen vapaaehtoistyön koordinaattori sekä tiimin vetäjänä edustaja sosiaaliviraston kehittämispalvelusta. Vapaaehtoistyön koordinaattorit tekevät yhteistyötä alueellisesti palvelukeskuksien henkilökunnan ja vapaaehtoisten kanssa. Tällä hetkellä useissa palvelukeskuksissa, palveluasumisen yksiköissä sekä vanhusten keskuksissa on vapaaehtoistoimintaa. Sosiaaliviraston syksyllä 2008 tekemän selvityksen mukaan noin 400 vapaaehtoista toimii palvelukeskuksissa.

8 12 14 Määrittelyä 15 Vapaaehtoistoiminta Helsingin kaupungin palvelu- ja virkistyskeskuksissa Palvelukeskustoiminta on tarkoitettu helsinkiläisille eläkeläisille ja työttömille. Käsikirjan lopussa on kaikkien palvelu- ja virkistyskeskusten yhteystiedot. Toiminnan tarkoitus on tukea ja ylläpitää asiakkaiden itsenäistä toimintakykyä. Palvelukeskuksissa vapaaehtoinen tapaa aktiivisesti muita vapaaehtoisia ja samalla auttaa vertaisiaan palvelukeskuksessa kävijöitä.

9 16 Vapaaehtoistoiminta Palvelukeskuksissa on tarjolla: ateria- ja kahvilapalveluja ohjattua ja omatoimista liikuntaa kirjasto- ja atk-palveluja harrastus- ja virkistystoimintaa sosiokulttuurisia tapahtumia ohjelma- ja luentotilaisuuksia tukea, neuvontaa ja ohjausta vertaistukiryhmiä vapaaehtoistoimintaa Toimintaan ja tapahtumiin voivat osallistua kaikki, joilla on palvelukeskuskortti. Kortti on maksuton ja sen saa mistä tahansa Helsingin kaupungin palvelukeskuksesta. Toimintaa järjestävät sosiaaliviraston lisäksi vapaaehtoiset, yhdistykset, järjestöt, vertaistukiryhmät, työväenopisto, seurakunnat, liikuntavirasto ja kirjasto. Vapaaehtoistoiminnassa Kampin palvelukeskus on edelläkävijä. Kampin palvelukeskuksessa lähimmäistoiminta alkoi vuonna 1991, jolloin järjestettiin ensimmäinen vapaaehtoistyön kurssi. Vähitellen vapaaehtoistoiminta levisi myös muihin palvelukeskuksiin. Palvelukeskuksien vapaaehtoistoiminnassa korostuu myös vertaistoiminta. Palvelukeskuksissa vapaaehtoinen tapaa aktiivisesti muita vapaaehtoisia ja samalla auttaa vertaisiaan palvelukeskuksessa kävijöitä. Palvelukeskuksen vapaaehtoistoiminnan näkökulmana on se, että tarjotaan asiakkaille mielekästä tekemistä. Tavoitteena ei ole vain se, että saadaan vapaaehtoisia avustamaan asiakkaita vaan saamaan sisältöä elämään ja tukea elämänhallintaan. Vuoden 2003 lopulla sosiaalivirasto teetti selvityksen palvelu- ja virkistyskeskustoiminnan tuottamistavoista. Vaihtoehtoisiksi toteuttamistavoiksi kaavailtiin järjestöjen tai yksityisten palvelutuottajien malleja. Sosiaalilautakunta päätti vuonna 2004, että palvelukeskustoimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen kunnallisena palveluna, ja että yhteistoimintaa palvelukeskusten käyttäjien, järjestöjen ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa edelleen kehitetään ja vahvistetaan.

10 16 18 Vapaaehtoistoiminta 19 Palvelukeskusten vapaaehtoistoiminnan päätöksenteon ja toiminnan hallinnollinen rakenne poikkeaa jossain määrin yhdistystoiminnasta. Palvelukeskuksissa toimii asiakkaista koostuva, palvelukeskuksessa järjestettävillä vaaleilla valittava käyttäjäneuvosto, joka osallistuu toiminnan suunnitteluun yhdessä henkilökunnan kanssa. Koska palvelukeskusten vapaaehtoistoimintaan saattaa kuulua varojen keräämistä, esimerkiksi myyjäiset, arpajaiset ja vaatesäilytyksestä huolehtiminen, on vapaaehtoistoiminnan organisoinnin tueksi laadittu Helsingin kaupungin palvelukeskusten vapaaehtoistoiminnan talous- ja toimintaohje (Liite 1). Kerätyillä varoilla tuetaan asiakkaiden virkistystoimintaa esim. järjestämällä retkiä ja sosiokulttuurisia tapahtumia. Vapaaehtoistoiminta palvelukeskuksissa ei ole juridisesta näkökulmasta yhdistystoimintaa, jota säätelee yhdistyslaki. Rajanveto on tärkeä ymmärtää päätöksenteon ja vastuusuhteiden osalta vapaaehtoistoimintaa käynnistäessä. Palvelukeskuksen vapaaehtoistoimijoiksi kuuluvat henkilöt, jotka ovat kirjautuneet osallistumaan vapaaehtoistoimintaan palvelukeskuksen asiakkaiden hyväksi. Nämä vapaaehtoiset toteuttavat palvelukeskuksen asiakkaille mm. retkiä ja avustavat ryhmien ohjaamisessa. Joissakin palvelukeskuksissa kokoontuu paljon erilaisia yhdistyksiä, joilla on myös omaa vapaaehtoistoimintaa. Heidän toimintansa on pääasiassa yhdistyksen sisällä tapahtuvaa vapaaehtoistoimintaa. Heitä ei lueta kuuluvaksi palvelukeskusten vapaaehtoisiksi, elleivät he ole kirjautuneet palvelukeskuksen vapaaehtoisiksi. Tämä on tärkeää erottaa vakuutuksen ja tilastoinnin kannalta. Kaupunki tarjoaa vapaaehtoiseksi kirjautuneille ja siinä toiminnassa mukana oleville vakuutuksen (ks. Vapaaehtoisten velvollisuudet ja oikeudet).

11 Vapaaehtoistoiminnan perusedellytykset Toimiakseen hyvin vapaaehtoistoiminta tarvitsee selkeät rakenteet ja riittävät toimintaedellytykset. Pienissä yksiköissä tai sellaisissa toimipisteissä, joissa aloitetaan toimintaa, ei välttämättä tarvitse olla heti kaikkia resursseja käytössä. Vapaaehtoistoiminta voidaan käynnistää vähitellen ja kasvattaa sitä voimavarojen lisääntyessä. (Hakkarainen & Syrjänen, 2003) Palvelukeskukset toimintaympäristönä tarjoavat vapaaehtoistoiminnalle hyvät toimintaedellytykset sekä pyrkivät jatkuvasti kehittämään toimintaa.

12 20 22 Perusedellytykset Perusedellytykset Palvelukeskuksissa on erilaisia malleja ja resursseja toiminnan kehittämiseen ja siihen on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Palvelukeskuksissa on nimetty henkilö, joka vastaa vapaaehtoistoiminnasta, ja muutamissa keskuksissa toimii kokopäiväinen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja. Kaupunki on hankkinut vapaaehtoisille ryhmätapaturmavakuutuksen. Monissa palvelukeskuksissa on myös vapaaehtoisille oma tila, ja lisäksi he voivat kokoontua maksutta palvelukeskuksen tiloissa. Vapaaehtoisille järjestetään erilaisia koulutuksia sekä virkistystilaisuuksia palvelukeskuksessa toimivien vapaaehtoisten toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Henkilökunta tukee ja ohjaa vapaaehtoistoimintaa sekä järjestää uusien vapaaehtoisten rekrytointitilaisuuksia. Palvelukeskukset toimintaympäristönä tarjoavat vapaaehtoistoiminnalle hyvät toimintaedellytykset sekä pyrkivät jatkuvasti kehittämään toimintaa. Kuva 1 Vapaaehtoistoiminnan perusedellytykset Riittävä rahoitus Vapaaehtoistyön ohjaaja Vapaaehtoisvälitys Kulukorvaukset Vakuutukset Tilat Yhtenäinen peruskoulutus Eriytyneet koulutukset eri tehtäviin Jatkokoulutus Toiminnan arvostus ja näkyvyys Tiedotus Vapaaehtoistoiminnan pelisääntöjä Vapaaehtoiset toimivat ilman palkkaa ja muodostavat tärkeän voimavaran palvelukeskuksen toiminnassa. Vapaaehtoiset toimivat henkilökunnan ohjauksessa ja ovat toiminnassa mukana tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. He eivät tee ammattihenkilöstön työtehtäviä vaan täydentävät niitä. Vapaaehtoiset toimivat henkilökunnan rinnalla ja apuna, joten heitä on kohdeltava hyvin ja tasavertaisesti. Vapaaehtoisille voidaan soveltaa samantyyppisiä pelisääntöjä kuin henkilökunnallekin, esimerkiksi: oman ja toisen työn arvostaminen tasa-arvoisuuden kunnioittaminen erilaisuuden mieltäminen vahvuudeksi salassapito (asiakkaiden asioista ei puhuta ulkopuolisille) hyvän käytöksen ABC hyvä mieli palautteen antamisen tärkeyden ymmärtäminen (missä ja miten) luottamuksellinen kokousilmapiiri (kaikilla tulee olla mahdollisuus ja oikeus esittää mielipiteensä, puhujaa ei keskeytetä) sitoutuminen (vapaaehtoinen ilmoittaa esteestä saapua hoitamaan tehtäväänsä vapaaehtoistiimin vetäjälle tai vapaaehtoistoiminnan ohjaajalle tai hankkii sijaisen) vapaaehtoistoiminnan periaatteiden tunteminen päihteettömyys Ohjaajat ja neuvojat Lähde: Hakkarainen & Syrjänen, 2003 Säännöllinen työnohjaus Kriisiapu tarvittaessa Virkistystilaisuudet Vapaaehtoiskeskukset

13 24 Perusedellytykset Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan rooli Vapaaehtoiset kääntyvät usein henkilökunnan puoleen. On tärkeää, että yksikön sisällä on, koordinaattori, joka pystyy koordinoimaan vapaaehtoisten asioita sekä pitämään langat käsissä. Tällainen henkilö voi olla vapaaehtoistoiminnan ohjaaja, joka toimii linkkinä yksikön henkilökunnan ja vapaaehtoistoimijoiden välillä. Henkilökunnalle voi tulla eteen tilanteita, joissa tieto vapaaehtoisen roolista ja tehtävistä on epäselvä. Näissä tilanteissa vapaaehtoistoiminnan ohjaajalla onkin työsarkaa. Hyvänä esimerkkinä on Kustaankartanon vanhustenkeskus, jossa on tehty asukkaiden, henkilökunnan, omaisten ja vapaaehtoisten avuksi opas, jossa on kerrottu yhteistyöstä ja pelisäännöistä sekä miten käytännön tilanteissa on hyvä toimia. On tärkeää, että toimintayksikön henkilökunta tietää mitä vapaaehtoistoiminta tarkoittaa, mitä vapaaehtoiset tekevät, millä tavalla heidät on otettava vastaan ja millaiset pelisäännöt toimivat henkilökunnan ja vapaaehtoisten keskinäisessä kanssakäymisessä ja työnjaossa. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssin sisältö toimii hyvänä työvälineenä myös henkilökunnan kouluttamisessa vapaaehtoistoiminnan periaatteisiin. Uusien henkilökunnan jäsenien perehdyttämisessä vapaaehtoistoiminnan tulee olla yhtenä perehdyttämisen elementtinä. Vapaaehtoisten ja henkilökunnan yhteistyö on sujuvaa, kun muistetaan hyvät käytöstavat ja ystävällinen kohtaaminen. Yhteistyö on voimaa! Tärkeänä siltana vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä ovat eri yksiköissä toimivien vapaaehtoistoiminnan ohjaajien yhteiset tapaamiset. Ohjaajien tapaamisessa voidaan jakaa kokemuksia, suunnitella yhteisiä koulutuksia ja käytäntöjä sekä, esimerkiksi samassa organisaatiossa toimivien tahojen välillä yhtenäistää toimintamalleja.

14 24 26 Perusedellytykset Perusedellytykset Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Vapaaehtoistoimintaan on muotoutunut periaatteet, jotka antavat suuntaa vapaaehtoisten toimintaan ja ne on tärkeää määritellä omassa toimintayksikössä, jotta kaikille osapuolille on selkeää mistä vapaaehtoistoiminta koostuu. Alla on kuvattu yleiset periaatteet, jotka Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on julkaissut vapaaehtoistoiminnan koulutusmateriaalissa vuonna Vapaaehtoisuus Jokainen tulee mukaan toimintaan vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Olennaista vapaaehtoistoiminnassa on henkilön oma tahto ja halu tehdä ja olla mukana toiminnassa. Tasa-arvoisuus Vapaaehtoistoiminnassa kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina, joskin erilaisina. Jokaista mukana olevaa arvostetaan ja heidät hyväksytään omana itsenään. Vastavuoroisuus Vapaaehtoistoiminta on ihmisten välistä vastavuoroista toimintaa. Jokainen toimintaan osallistuva tuo vuorovaikutukseen oman panoksensa. Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. Palkattomuus Vapaaehtoinen on toiminnassa mukana muun kuin rahallisen korvauksen takia, mutta hänelle voidaan korvata aiheutuneita kuluja. Vapaaehtoisen palkkio on toiminnasta saatu hyvä mieli. Ei-ammattimaisuus Toiminnassa riittävät tavallisen ihmisen tiedot ja taidot. Vapaaehtoinen ei koskaan korvaa vastaavan alan ammattityöntekijää. Vapaaehtoiselle annettu perehdytys-, ja vastaava koulutus ei tee vapaaehtoisesta ammattiauttajaa vaan antaa eväitä toimia menetyksellisesti maallikkoauttajan roolissa. Jokainen vapaaehtoinen tuo toimintaan omat taitonsa, elämänkokemuksensa ja persoonallisuutensa. Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan Vapaaehtoinen on luotettava. Vapaaehtoisen on arvioitava itse voimavaransa, jotta hän ei lupaa tehdä enemmän kuin ehtii ja jaksaa. Jokaisella on oikeus itse määritellä kuinka pitkäksi aikaa hän haluaa sitoutua. Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus Vapaaehtoistoiminta on luottamuksellista toimintaa. Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen eikä levittele saamiaan tietojaan asiankuulumattomalla tavalla. Ongelmatilanteissa vapaaehtoisella on oikeus ja velvollisuus keskustella tilanteesta ammattilaisten kanssa eikä hänen tarvitse itse kantaa vastuuta asian selvittämisestä. Suvaitsevaisuus Vapaaehtoinen kunnioittaa ja hyväksyy sen, että ihmisillä voi olla erilainen tausta ja erilaisia mielipiteitä. Vapaaehtoistoiminnassa suvaitaan kaikkia mukana olevia heidän kansallisuudestaan, ihonväristään, uskonnostaan tai muista tekijöistä riippumatta. Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Autettavan ehdoilla toimiminen Jokainen vastaa itse elämästään, tekemisistään, menemisistään ja tulemisistaan. Vapaaehtoinen ei voi tehdä päätöksiä toisen puolesta vaan hän toimii rinnalla kulkijana, kuuntelijana ja tukena. Yhteistyö Vapaaehtoinen toimii tuettavien, ammattityöntekijöiden, omaisten ja ystävien tukena ja kumppanina. Vapaaehtoinen ohjaa tarvittaessa ammattiavun luo ja helpottaa ammattityöntekijöiden työtaakkaa tarjoamalla luotettavaa apua ja tukea tavallisissa arkielämän tilanteissa.

15 26 28 Perusedellytykset Perusedellytykset Yhteisöllisyys Vapaaehtoinen pääsee toiminnan kautta osaksi jotain ryhmää ja ihmisten muodostamaa yhteisöä. Vapaaehtoistoiminnan kautta syntyvä yhteisöllisyys on tärkeä osa niin sanotun sosiaalisen pääoman syntymistä ja ihmisten välisen luottamuksen rakentumista. Toiminnan ilo Vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä mukana oleville. Vapaaehtoistoiminta ei koskaan saisi muodostua ikäväksi pakoksi vaan sen tulisi tuottaa iloa niin vapaaehtoisille itselleen kuin muillekin toimintaan osallistuville. Oikeus tukeen ja ohjaukseen Vapaaehtoistoiminta tuottaa iloa ja hyvää mieltä mukana oleville. Vapaaehtoistoiminnasta huolehtivan organisaation on huolehdittava tuesta ja ohjauksesta. Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun. Vapaaehtoinen on usein jo toimintaan lähtiessään tilanteessa, jossa hän haluaa tai on joutunut pohtimaan omia arvojaan. Uudet tehtävät voivat olla jotakin mitä on kaivannut, mutta johon ei ole ollut mahdollisuutta. (Lähde: Vapaaehtoistoiminnan koulutuskansio, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry, 2005) Vapaaehtoisten velvollisuudet ja oikeudet Vapaaehtoisten velvollisuudet vaitioloon toiminnan aikana nähdyistä, koetuista ja kuulluista asioista ilmoittaa ajoissa, jos tulee este hoitaa sovittu tehtävä kunnioittaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta toimia vapaaehtoisena, ei työntekijänä Vapaaehtoisen oikeudet toimia vapaaehtoisena, ei työntekijänä kieltäytyä tarjotusta tehtävästä perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen kieltäytyä antamasta yhteystietojaan asiakkaalle tai henkilökunnalle lopettaa vapaaehtoistoiminta halutessaan > ilmoitus työntekijälle riittää oikeus ryhmätapaturmavakuutukseen Helsingin kaupungin yleinen ohjeistus vapaaehtoisten ryhmätapaturmavakuutukseen: Sosiaaliviraston vapaaehtoistoiminnassa mukana olevat henkilöt on vakuutettu ryhmätapaturmavakuutuksella. Vakuutuksen piiriin kuuluvat kaikki henkilöt, jotka toimivat kaupungin vapaaehtoistoimintaa järjestävän työntekijän ohjauksessa (ei henkilöt, jotka ovat vapaaehtoistyössä oman järjestönsä kautta). Henkilö on vakuutettu vapaaehtoistoiminnan ja siihen liittyvien meno- ja paluumatkojen aikana. Tapaturman sattuessa vakuutus korvaa hoidon ensisijaisesti julkisella sektorilla. Tapaturmasta tulee viipymättä ilmoittaa vapaaehtoistoimintaa ohjaavalle työntekijälle vahinkoilmoituksen tekemistä varten.

16 30 28 Perusedellytykset Perusedellytykset Vastuuhenkilö Nimi: Vastuuhenkilön allekirjoitus: Virasto: Puhelinnumero: Vapaaehtoistoiminnan henkilökorti, joka sisältää vakuutustiedot. pääteemaa: vapaaehtoistoiminta, monikulttuurinen ryhmätoiminta ja vanhustyö. Yhtenä iltapäivänä käsiteltiin yhtä teemaa ja kouluttajiksi kutsuttiin asiantuntijoita jokaisesta teemasta. (Liitteenä 2. esimerkki monikulttuurisesta vapaaehtoistoiminnasta Kontulan palvelukeskuksessa.) Koulutus on yleensäkin resursseja vaativaa, ja yhteistyö eri vapaaehtoisorganisaatioiden kanssa on suotavaa. Esimerkiksi HelsinkiMissio, Punainen Risti ja eläkeläisjärjestöt ovat kokeneita vapaaehtois- ja teemakoulutusten järjestäjiä. Vapaaehtoistyöntekijän nimi: Vapaaehtoisten perehdytyskeskustelu Vapaaehtoisten perehdyttäminen ja koulutus Uusien vapaaehtoisten sisäänajo kannattaa suunnitella ja toteuttaa huolella. Perehdyttämisellä varmistetaan se, että vapaaehtoisella on riittävät tiedot ja taidot tehtäviinsä liittyen ja että hän ymmärtää vapaaehtoistoiminnan perusperiaatteet ja on sitoutunut niihin. Tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät, mutta koulutus voi toimia rohkaisijana vapaaehtoistoiminnan aloittamiseen ja se on myös yksi keino saada uusia vapaaehtoisia mukaan toimintaan. Toimintayksiköt voivat järjestää koulutuksia ja infotilaisuuksia tarpeen mukaan. Uuden vapaaehtoisen perehdyttämisessä voidaan hyödyntää kummeja eli vapaaehtoistoiminnassa jo mukana olevia. Heidän kokemuksensa ja innostuksensa siirtäminen uusille tulokkaille on hyvä lisä perehdyttämiselle. Toisinaan koulutuksilla voi olla myös erityinen teema. Esimerkiksi Kontulan palvelukeskuksessa järjestettiin keväällä 2009 monikulttuuriseen vapaaehtoistyöhön suuntautunut koulutus. Taustalla oli palvelukeskuksen tarve löytää vapaaehtoisia alkamassa olevaan iäkkäiden maahanmuuttajien ryhmätoimintaan. Koulutuksella tavoitettiin sekä maahanmuuttajia että kantaväestöä ja se järjestettiin yhteistyössä Suomen Pakolaisapu ry:n kanssa. Koulutuksessa oli kolme Vapaaehtoisen haastattelun sijaan kannattaa puhua perehdytyskeskustelusta. Uuden vapaaehtoisen kanssa on tärkeää keskustella siitä miksi hän haluaa tulla mukaan vapaaehtoistoimintaan ja kartoittaa hänen toiveitaan sekä esitellä yksikön toimintaa ja mahdollisuuksia tehdä vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan tai muun vapaaehtoistoiminnasta vastaavan työntekijän on luontevaa käydä keskustelua vapaaehtoisen kanssa. Keskustelun aikana työntekijä tekee myös havaintoja soveltuuko vapaaehtoinen toivomaansa tehtävään, esimerkiksi jos vapaaehtoisella on fyysisiä rajoitteita tai mielenterveysongelmia, voi työntekijä joutua pohtimaan uudelleen vapaaehtoisen tehtävän kuvaa. Perehdytyskeskustelun aikana voidaan käydä läpi vapaaehtoisen työhistoriaa, taustatietoja sekä elämäntilannetta. Keskustelun lomassa kartoitetaan vapaaehtoisen osaamista, kielitaitoja ja harrastuksia. Keskustellaan myös onko hänellä aiempaa kokemusta, sekä miksi hän haluaa tulla juuri kyseiseen toimipaikkaan. Tietysti käydään läpi mitä vapaaehtoinen on halukas tekemään ja kuinka usein suurin piirtein valmis olemaan toiminnassa mukana. Keskustelun tukena voidaan käyttää lomaketta, jossa on erilaisia kysymyksiä keskustelun eteenpäin viemiseksi sekä perustietojen keräämiseksi. (Malliesimerkki Kampin palvelukeskuksen lomakkeesta, liite 3.)

17 30 32 Perusedellytykset 33 Vapaaehtoisten huomioiminen ja tukeminen Vapaaehtoisten huomioiminen ja tukeminen on keskeistä vapaaehtoisten sitoutumisen ja jaksamisen kannalta. Vapaaehtoisen huomioimisella osoitetaan, että hänen toimintansa on tärkeää ja että hänestä ja hänen toiminnastaan ollaan kiinnostuneita. Luontevimmin se tapahtuu yksikön arkisissa kohtaamisissa. Tervehtiminen, tehtävistä jutteleminen, avusta kiittäminen ja keskustelu siitä, miten vapaaehtoistoiminta on sujunut, ovat arkipäivän välittämistä ja huomioimista. Kun vapaaehtoisesta välitetään, hän kokee olevansa tärkeä ja arvostettu. Kokemus tarpeellisuudesta ja yhteisöön kuulumisesta synnyttää osallisuutta. Vapaaehtoistoiminnan ohjaajalta vapaaehtoiset voivat tarvittaessa saada työnohjauksellista tukea. Silloin tällöin on hyvä jutella rauhassa siitä, miten vapaaehtoinen kokee omat tehtävänsä. Ovatko ne hänelle mielekkäitä ja tunteeko hän kenties tarvitsevansa jossakin asiassa apua, tukea tai neuvoja? Kehityskeskustelun käyminen vapaaehtoisen ja vapaaehtoistoiminnanohjaajan välillä kerran vuodessa on hyvä käytäntö. Tämä on erityisen tarpeellista niille vapaaehtoisille, jotka toimivat henkisesti kuormittavissa tehtävissä esimerkiksi ystävinä tai ryhmien ohjaajina. Vapaaehtoiselle on tärkeää tarjota mahdollisuutta pitää taukoa vapaaehtoistoiminnasta. Jos elämäntilanteeseen tulee muutoksia tai vapaaehtoinen kokee muuten, ettei jaksa juuri sillä hetkellä olla toiminnassa mukana, tauko voi olla paikallaan. On myös tärkeää keskustella vapaaehtoisen kanssa mahdollisuudesta kokeilla jotain muuta toimintamuotoa, jos havaitsee, että vapaaehtoinen voisi tarvita vaihtelua tai tuntee uupumusta sen hetkiseen tehtäväänsä. Nämä kaikki edellä mainitut tavat, kehityskeskustelu, tauon pitäminen ja muu vapaaehtoistoimintamuoto, ovat tärkeitä vapaaehtoisen jaksamisen tukimuotoja.

18 Esimerkkejä vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta erikokoisissa palvelukeskuksissa Esimerkkeinä vapaaehtoistoiminnan organisoimisesta erikokoisissa palvelukeskuksissa ovat suuresta palvelukeskuksesta Palvelukeskus Kinapori ja pienestä toimintayksiköstä Meilahden virkistyskeskus. Mitä vapaaehtoistyö olisi juuri meidän toimipaikassamme? Minkälaiselle toiminnalle olisi tarvetta ja mistä olisi kysyntää?

19 34 36 Esimerkkejä Esimerkkejä Kuva 2 Vapaaehtoistoiminnan rakenne Kinaporin palvelukeskuksessa Henkilökunnan johtoryhmä (viraston ja yksikön linjaukset) Suuri palvelukeskus Suuresta palvelukeskuksesta on esimerkkinä Palvelukeskus Kinapori, jossa on noin 120 vapaaehtoista ja jossa käy useita satoja asiakkaita päivässä. Vapaaehtois- ja käyttäjäneuvoston toiminta on organisoitu alla olevan kuvion mukaisella tavalla. Kahden suuren palvelukeskuksen, Kampin ja Kinaporin, toimintamallit ovat hyvin lähellä toisiaan. Kampin palvelukeskuksen tapa kuvata vapaaehtoistoimintaansa on liitteenä (Liite 4). Yhteistoimintaryhmä Käyttäjäneuvosto (talous- ja toimintaohje) Käyttäjäneuvoston työjaosto Tiiminvetäjien ryhmä Vapaaehtoistoiminnan kokoukset Tiimit Askartelu Tiedotus Matkailu Liikunta Naulakko Ystävä Kirjasto Kahvio Ruokasali Ohjelma Asiakkaat, käyttäjät Tiimit Vapaaehtoiset toimivat erilaisissa tiimeissä ja ovat mukana tiimin nimen mukaisessa toiminnassa. Tiimit kokoontuvat suunnittelemaan toimintaansa ja tiedottamaan jäsenilleen erilaisista asioista noin kerran kuukaudessa. Tiimit ovat kooltaan erikokoisia (noin 5 20 henkilöä). Tiiminvetäjien kokoukset Palvelukeskuksen vapaaehtoistoiminnan ohjaaja pitää tiiminvetäjille kokouksia parin kuukauden välein. Kokouksissa keskitytään luomaan tiiminvetäjien välille yhteisöllisyyttä ja kehittämään tiimien toimintaa sekä tukemaan tiiminvetäjien roolia ja jaksamista. Vapaaehtoisten kokoukset Tiimit tuovat erilaisia ideoita ja tiedottamisasioita vapaaehtoisten kokouksiin/ tapaamisiin, joihin voivat osallistua kaikki palvelukeskuksessa toimivat vapaaehtoiset. Tapaamisissa on myös henkilökunnan edustajia mm. palvelukeskuksen johtaja, toiminnanjohtaja sekä vapaaehtoistoiminnan ohjaaja. Ideaseminaarit Henkilökunta järjestää vapaaehtoisille kaksi kertaa vuodessa palvelukeskuksen ulkopuolelle ideaseminaarin, jossa tarkoituksena on virkistäytyä ja keskittyä joidenkin aihealueiden kehittämiseen. Ideaseminaarien aiheina ovat olleet mm. vapaaehtoisten pelisäännöt, tiimien kehittämispalautteet ja asiakaskyselyjen läpikäynti.

20 36 38 Esimerkkejä 39 Työjaosto Käyttäjäneuvoston työjaostoon kuuluu käyttäjäneuvoston jäsenistä viisi henkilöä. Se valmistelee käyttäjäneuvostolle päätettäviksi meneviä esityksiä. Käyttäjäneuvoston kokouksia pidetään Kinaporin palvelukeskuksessa kerran kuukaudessa, koska päätettäviä asioita on runsaasti. Sen tehtäviin kuuluu mm. tuoda ehdotuksia palvelukeskustoiminnan kehittämiseksi henkilökunnan johtoryhmälle eli Studiolle. Käyttäjäneuvoston kokouksiin voi osallistua valittujen jäsenien lisäksi vapaaehtoistiimien vetäjät, mutta heillä ei ole päätösvaltaa. (Ks. lisätiedot käyttäjäneuvoston toiminnasta liitteessä 1.) Studio (henkilökunnan johtoryhmä) ja tiimit vievät viraston ja palvelukeskuksen linjauksia palvelukeskuksen käyttäjäneuvostolle tiedoksi ja vastaavasti vie käyttäjäneuvoston esittämiä ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi henkilökunnalle ja viraston johtoryhmälle. Toiminnan edistämiseksi ja palvelukeskusten toiminnan yhdenmukaistamiseksi toimii lisäksi palvelukeskusten pääasiassa käyttäjäneuvostojen jäsenistä nimetty (kaksi edustajaa/palvelukeskus) yhteistoimintaryhmä. Pieni virkistyskeskus Pienestä toimintayksiköstä, esimerkkinä on Meilahden virkistyskeskus, jossa vapaaehtoistoimintaa organisoidaan seuraavalla tavalla: Suunniteltaessa vapaaehtoistoiminnan käynnistämistä, tulee huomioida monenlaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat toiminannan aloituksen onnistumiseen sekä mistä lähtökohdista toimintaa lähdetään toteuttamaan. Mitä vapaaehtoistyö olisi juuri meidän toimipaikassamme? Minkälaiselle toiminnalle olisi tarvetta ja mistä olisi kysyntää?

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koulutus

Vapaaehtoistoiminnan koulutus Vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.1.2017 Yksinäinen vanhus Yksinäinen vanhus VAPAAEHTOISTYÖ VAI VAPAAEHTOISTOIMINTA? 1800 1850 1900 1950 1970 2000 Vapaaehtoistoiminnan historia Vastavuoroinen auttaminen

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki

VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI. Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN HYVÄKSI Turvallinen kunta seminaari 18.4.2013 Hamina Yrjö Heimonen Hyvinkään kaupunki IKÄÄNTYNEIDEN TURVALLISUUS Hyvinkään kaupungin turvallisuussuunnitelman 2013-2016 ja

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.

Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita

Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita Vertais- ja vapaaehtoistoiminta tarvitsee tuekseen toimivia rakenteita teksti: Ronja Kuokkanen haastattelu: Sari Koivumäki Rakenteet ovat tärkeitä vapaaehtoistoiminnassa. Ilman niitä järjestöissä tehtävä

Lisätiedot

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja

Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja KIRKON KESKUSTELUAPUAπ Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja 1 Palvelevan puhelimen toiminnan laatuasiakirja Periaatteet koskevat Palvelevaa puhelinta, Palvelevaa nettiä, Palvelevaa chattia, Palvelevaa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC NORDEA UNIONI SUOMI RY TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC Työpaikkaosastoille Järjestötoimikunta 2012 R A T A M E S T A R I N K A T U 12A 8.K R S, 00520 H E L S I N K I TYÖPAIKKATOIMINNAN TOIMINTAMALLI 1. TOIMIALUE

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä

SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä SATAKUMMI - Satakunnan lapsiomaisten kummitoiminnan yhteistyöryhmä Toimijat Satakunnan Syöpäyhdistys MLL, Satakunnan piiri FinFami Satakunta ry Satakunnan sairaanhoitopiiri Porin seurakuntayhtymä Satakunnan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Kristillinen Eläkeliitto ry

Kristillinen Eläkeliitto ry Kristillinen Eläkeliitto ry Piirin mallisäännöt Mallisäännöt Hyväksytty PRH 1 Sisällys I PERUSSÄÄNNÖKSET... 2 Nimi, kotipaikka... 2 Tarkoitus... 2 Toiminta... 2 II JÄSENYYS... 3 Jäsenet... 3 Jäsenen velvollisuudet...

Lisätiedot

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen

Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa. Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Kulttuuriluotsi ja -kaveritoimintaa Suomessa Hanne Laitinen, Pilvi Nissilä & Marko Nousiainen Yhdessä enemmän Kohtaamisia, sisältöä, mielekästä tekemistä Virtaa arkeen: virkeyttä, nostetta ja kulttuurikuntoa,

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Joutsan osasto SYYSKOKOUS 21.11.2013 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 JÄRJESTÖLLINEN JA AATTEELLINEN PERUSVALMIUS ENSIAPURYHMÄ VALMIUSTOIMINTA YSTÄVÄTOIMINTA KOULUTUSTOIMINTA LAPSI JA NUORISOTOIMINTA OMAISHOITAJIEN

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT LIIKKALAN-RUOTILAN KYLÄYHDISTYS RY 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi on Liikkalan-Ruotilan kyläyhdistys ry ja sen kotipaikka on Anjalankoski. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää Liikkalan ja Ruotilan alueiden

Lisätiedot

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille

Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kansalaisareena 2016 Järjestöasiantuntija Jokke Reimers Yleistä Kyselyn nimi Kysely Kansalaisareenan vapaaehtoisille Kyselyn vastausaika 1.12. 11.12.2015 Vastuuhenkilö

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala

Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala VAPAAEHTOISTOIMINTAAN UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Uudenmaan Martat ry Pirkko Haikkala 1.10.2016 Vapaaehtoistoiminnan toimintamalli Uudenmaan Martoissa Piiri Kouluttaa vapaaehtoisia Tukee, kannustaa ja ohjaa

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1

MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka 1 MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry:n SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on MAANMITTAUSALAN AMMATTIKORKEAKOULU- JA OPISTOTEKNISTEN LIITTO MAKLI ry, jota näissä

Lisätiedot

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1 Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom SOSTE 20.9.2016 cå 1 Agenda Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Minkälaisia yritysyhteistyön muotoja on olemassa? Mitä pitää

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Tulosta Vuosiseuranta 2011: Yleisosio (lomake 1) 1. 2. 3. 4. 5. 6. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: Taustatiedot Yleiset kuntaa koskevat kysymykset Iäkkäiden terveysliikunnan toteuttaminen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2005

TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Partiolippukunta Susiveikot ry TOIMINTASUUNNITELMA 2005 Yleistä Partiolippukunta Susiveikot toimii vuonna 2005 Suomen Partiolaisten ohjelmaa toteuttaen. Vuoden päätapahtumana on lippukunnan kesäleiri,

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016

OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf OPASTAVA hanke Omaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina 2012 2016 Merja Kaivolainen, koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty

AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty AISAPARI RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 23.10.2013 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on AISAPARI ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauhava ja sen toimialueen muodostavat seuraavat kunnat: Alajärvi, Evijärvi,

Lisätiedot

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010.

Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. Yhdistyksen säännöt Suomen Metsäsertifiointi ry:n 26.5.2009 hyväksymät säännöt, jotka Patentti- ja rekisterihallitus on rekisteröinyt 8.1.2010. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Metsäsertifiointi

Lisätiedot

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT

PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT PAPERILIITON OSASTOJEN TYÖHUONEKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja muodostaminen Työhuonekunnan nimi on:... ja sen muodostavat... työskentelevät... kuuluvat jäsenet. 2 Työhuonekunnan perustaminen, tarkoitus ja toimintamuodot

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja

OmaisOiva-toiminta Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja OmaisOiva-toiminta 2017 Kristiina Mustakallio, toiminnanjohtaja Toiminta-alue ja yhteistyöverkosto Toiminta-alue: Espoon ja Kauniainen Länsi-Uudenmaan suurimmat kunnat: Kirkkonummi, Raasepori, Inkoo, Hanko

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho

Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut. Petri Puroaho Yhteistyöfoorumi 23.9.2014: työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut Petri Puroaho Mistä puhun 2 Vates-säätiö Välityömarkkinat osana työelämää projekti Työllistämisen tukimuodot Sosiaalinen näkökulma

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Sari Välimäki 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - KM, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN TUTKIMUKSEN JA KEHITYKSEN YHTEISTYÖELIN KOTEL RY SÄÄNNÖT

ELEKTRONIIKAN TUTKIMUKSEN JA KEHITYKSEN YHTEISTYÖELIN KOTEL RY SÄÄNNÖT KOTEL 04-087 7.10.2004 sivu 1 (8) ELEKTRONIIKAN TUTKIMUKSEN JA KEHITYKSEN YHTEISTYÖELIN KOTEL RY SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Elektroniikan tutkimuksen ja kehityksen yhteistyöelin KOTEL

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala.

SÄÄNNÖT. Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. SÄÄNNÖT HÄMEEN LASKUVARJOURHEILIJAT RY ASIKKALA 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Hämeen Laskuvarjourheilijat ry, ja sen kotipaikka on Asikkala. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti 2013-2015 Muut kaikki hylkää, Yhteisen seurakuntatyön ja seurakuntien mahdollisuudet vanhusten avohoidon ja kotisairaalan asiakkaiden henkisiin ja hengellisiin

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Silvia Lehtinen, Kaisu Tapiovaara 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - FM, suunnittelijat, kouluttajat 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Vapaaehtoistoiminta

Lisätiedot